1/2013. Joukkoliikennettä ja lihasvoimaa. Käyttäjät ihastuivat Kutsuplus-palveluun. Älyliikenne Helsingissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2013. Joukkoliikennettä ja lihasvoimaa. Käyttäjät ihastuivat Kutsuplus-palveluun. Älyliikenne Helsingissä"

Transkriptio

1 1/2013

2 1/ Joukkoliikennettä ja lihasvoimaa 31 Käyttäjät ihastuivat Kutsuplus-palveluun 4 7 Metropolivisio sukeltaa automaattiseen liikenteeseen Kohti valtakunnallista lippu- ja infojärjestelmää Älyliikenne Helsingissä Tieliikenteenhallinnan eurooppalaiset toteutussuositukset 10 ITS Factory älykkään kaupunkiliikenteen kehitysalusta 40 Informaatioinfrastruktuurin toteutussuositukset yhtenäistävät maiden välisiä käytäntöjä 17 Jalankulkusäävaroitukset auttavat varautumaan liukkaisiin 43 Alusten automaattinen tunnistusjärjestelmä on osa turvallista merenkulkua 21 Älyliikenne osaksi käytettävää kaupunkia 45 Fiksussa kaupungissa arki on sujuvaa Infratoimenpiteet vaikuttavat bussiliikenteen luotettavuuteen Enemmän irti Helsingin seudun liikennejärjestelmästä Kohti tilannetietoista Oulua Älykäs satama pistää lopun rekkajonoille Satamien liikenteenohjaus kaipaa käyttäjälähtöisyyttä Liikennetiedot tuotiin asunnonhakupalveluihin yhteistyössä 29 Fintripin seminaarissa ideoitiin älykästä kaupunkia 56 Uudenlaista palvelutasoajattelua esisuunnitteluun

3 Joukkoliikennettä ja lihasvoimaa Pääkirjoitus Joukkoliikennettä ja lihasvoimaa Työhuoneeni ikkunasta näkyy kevätauringon kirkastama Helsingin Kauppatori ja Kolera-allas, jonka takana kolmoslinjan raitiovaunu taivaltaa kohti Olympiaterminaalia. Kirjoitan tätä hyvin tietoisena siitä, että pääkaupunkiseudun liikenteen järjestäminen edellyttää aivan omanlaisiaan ratkaisuja muuhun maahan verrattuna. Helsinki on Suomen ylivoimaisesti tiheimmin asuttu kunta 2785 asukkaallaan maaneliökilometriä kohti. Pääkaupunkiseudunkin muut kaupungit tulevat kaukana takana: Vantaalla on 851 asukasta neliökilometrillä ja Espoossa 808. Turun lukema on 757 ja Tampereen 410. Mitä suurempi asukastiheys, sen paremmat edellytykset on perustaa liikkuminen joukkoliikenteen ja lihasvoiman varaan. Ei ole suuri ihme, että Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymän toimialueella tehdään miltei kaksi kolmasosaa Suomen kaikista joukkoliikennematkoista. Ihmisten paikasta toiseen siirtymisen arvopohja on lyhyessä ajassa mullistunut. Perinteiset arvot konevoimalla tuotettu liikkumisen nopeus ja vaivattomuus - ovat saaneet rinnalleen ympäristön, kansanterveyden ja kaupunkitilan käytön intressit. Ne kaikki nostavat joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn yksityisautoilun ohi kaupunkisuunnittelussa. On helppo nähdä, että näiden arvojen paino tulee edelleen vahvistumaan kaikkialla maailmassa asutuksen keskittyessä yhä rivakammin kaupunkeihin. Mitä harvemmin asuttu alue, sitä vaikeampaa on joukkoliikenteen järjestäminen. Vastaavasti on turha syyllistää näiden alueiden asukkaita yksityisautoilusta. Liikennepoliittiset panokset kannattaa suunnata sinne, missä liikkumistarpeiden valistuneesta ohjailusta on saatavissa suurimmat hyödyt. Kun ympäristö, kansanterveys ja kaupunkitila otetaan suunnittelussa huomioon, pyöräilyn edistäminen on kaupunkiliikenteen avain. Helsingissä on parastaikaa käsittelyssä varsin kunnianhimoinen pyöräilyohjelma, jossa pyöräilystä saatavat terveyshyödyt on arvioitu taloudellisestikin erittäin merkittäviksi. Työmatkapyöräilyn lisääminen myös talvisaikaan on tärkeä tavoite, samoin kaupunkipyöräverkoston perustaminen, joka on Helsingissä ollut mutkikas 2

4 Joukkoliikennettä ja lihasvoimaa prosessi, mutta järjestelmän ensimmäinen vaihe saadaan vihdoin käyttöön kesäksi Lihasvoimalla liikkuminen ja joukkoliikenne ovat osa samaa matkaketjua missä bussi, ratikka, metro tai lähijuna eivät vie matkalaista ovelta ovelle, pyöräily ja kävely kattavat loppumatkan. Helsingissä joukkoliikenteen ja lihasvoiman saumaton yhdistäminen on suoranainen välttämättömyys tilanteessa, jossa kantakaupunkiin rakennetaan kokonaisia uusia kaupunginosia entisestä käytöstä vapautuneille satama- ja teollisuusalueille. On päivänselvää, että iänikuinen vastakkainasettelu toisaalta yksityisautoilun ja toisaalta joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kesken tulee katoamaan: kaupunkirakenteen tiivistyminen pakottaa näkemään kaikki kulkumuodot suhteessa asumisen, työn ja liikkumisen kokonaisuuteen. Suomi on koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen kärkimaita, ja Helsinki oli maailman design-pääkaupunki Tämän soisi näkyvän myös ennakkoluulottomina liikkumisratkaisuina. Toivoa on. Teksti: Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Kuva: Helsingin kaupungin kuva-arkisto 3

5 Metropolivisio sukeltaa automaattiseen liikenteeseen Näkymiä Googlen robottiauto testiradalla Metropolivisio sukeltaa automaattiseen liikenteeseen Itsekseen ajavat robottiautot ovat parhaiden asiantuntija-arvioiden mukaan teknisesti käyttökelpoista todellisuutta ensi vaalikaudella. Teknologian nopea käyttöönotto säästäisi Suomessa useita miljardeja vuositasolla 2020-luvulla ja voisi vapauttaa jopa sata miljardia euroa pääomia 2030-lukuun mennessä. Metropolivisio-hankkeessa selvitetään robottiautojen mahdollisuuksia. Suomi käyttää miljooniin autoihinsa hyvin suuren osan kansantulosta. Autot ovat vaikuttaneet kaupunkirakenteeseen monin kauaskantoisin tavoin, mutta auton oma luonne muuttuu nyt nopeasti. Nopea herääminen uusiin mahdollisuuksiin voisi estää suuria virheinvestointeja tälläkin vuosikymmenellä. Kalifornia, Nevada ja Florida näyttävät nyt suuntaa ja ovat muuttaneet lakejaan robottiliikenteen sallimiseksi. Ensimmäiset robotit ovat jo ajokorttinsa saaneet. Metropolivisio-hankkeessa selvitetään mahdollisia vaikutuksia ja toimintamalleja sekä todennäköistä aikataulua autonomisten ja kauko-ohjattavien robottien avaamille muutoksille. Sovelton vetämässä hankkeessa ovat mukana Liikenneviraston, Liikenne- ja viestintäministeriön, Helsingin, Espoon ja Tampereen johtavat liikenneasiantuntijat ja kaupunkisuunnittelijat sekä useat muut asiantuntijat. Scifiä vai tulevaisuuden todellisuutta? Kun puhutaan robottiautoista, kyse ei ole tieteiskuvitelmasta. Audin pääjohtaja vakuutti lehdistötiedotteessaan tammikuuussa Audin uskovan ja varautuvan siihen, että robottiautot ovat valmiita sarjatuotantoon jo tällä vuosikymmenellä. Googlen kaksitoista testiautoa on ajanut itsekseen Kalifornian kaduilla ja moottoriteillä jo lähes miljoona kilometriä. Googlen mukaan teknologia on valmis markkinoille 3-5 vuodessa. Continental ilmoittaa, että heillä on yli tuhat kehittäjää suunnittelemassa robottiautojen komponentteja. Muita robottiliikenteeseen panostavia valmistajia on mm. GM, Volvo, Nissan, Toyota, Scania, Mercedes-Benz ja BMW. 4

6 Metropolivisio sukeltaa automaattiseen liikenteeseen Autojen automaattiohjausta on kokeiltu eri tavoin jo vuosikymmenten ajan. Kokeillut yksittäiset teknologiat toimivat normaalioloissa kohtuullisesti. Niitä on omaksuttu uusimpiin autoihin avustamaan kaistalla pysymistä, liikennevirran nopeuden säilyttämistä, parkkeerausta ja törmäysten estoa. Yksittäisinä nyt käytetyt teknologiat ovat kuitenkin epävarmoja odottamattomissa tilanteissa, eikä auton itsenäistä toimintaa voi jättää minkään yhden teknologian varaan. Googlen auton monet yllättänyt testimenestys perustuukin useiden rinnakkaisten teknologioiden samanaikaiseen käyttöön. Visuaalisten kameroiden, GPS-paikannuksen ja liiketunnistimen lisäksi autoissa on tutkajärjestelmä ja kehittynyt 360 asteen laser-tutka, joka muodostaa reaaliaikaista 3D-mallia ympäristöstä jatkuvasti. Myös infrapuna-antureiden käyttöä tutkitaan elävien kohteiden havaitsemiseksi. Googlen ajotietokone yhdistelee anturitietoja ja vertaa niitä maastosta valmiiksi tehtyyn 3D-malliin. Anturitietojen tulee täsmätä toistensa ja mallin kanssa. Google kertoo hankkeestaan avoimesti ja myöntää, että kehitystä tarvitaan vielä. Toistaiseksi teknologia on vielä liian kallista kuluttajatuotteisiin. Kyse on kuitenkin elektroniikasta, jonka hinta sarjatuotannossa laskee nopeasti. Google arvioi robottiautoteknologian hinnan jopa vanhojen autojen jälkiasennuksissa putoavan muutamassa vuodessa alle kolmen tuhannen dollarin ja nostavan jatkossa uuden auton hintaa vain vähän. Ohjelmistot ovat vielä keskeneräisiä ja niitä tulee kehittää ennakoimaan ihmisen toimia, selviämään lumiolosuhteista ja tietyömaista sekä tilapäisistä liikennemerkeistä. Tätä kehitystä Google tekee parhaillaan. Googlen aikomuksena ei ole valmistaa autoja vaan lisensioida oma teknologiansa ja karttatietonsa autonvalmistajille. Robottiautot tuovat selvää säästöä Kansainvälinen talouslehti Forbes kohahdutti ennakoimalla robottiliikenteen globaalit säästöt useiksi tuhansiksi miljardeiksi dollareiksi vuositasolla. Sanoman painoarvo kasvoi, kun Nobel-ekonomisti Krugman perusteli uskonsa länsimaiden talouden kasvun merkittävään nopeutumiseen nimenomaan robottiliikenteellä. Suomessa mahdollisuuksiin ollaan vasta heräilemässä. Kehittyneen julkisen liikenteen ansiosta säästöt täällä voivat kuitenkin olla keskimääräistä suuremmat. Metropolivisio-hankkeessa tunnistettiin urbaanien alueiden suurimmaksi potentiaaliksi henkilöliikenteen automatisointi. Olettakaamme, että Suomessa olisi miljoona yhteistä robottiautoa, ja nämä olisivat helposti kännykällä tilattavissa kotiovelle. Kuka tahansa saisi haluamansa kaltaisen auton ovelleen ruuhka-aikanakin parissa kolmessa minuutissa. Liikkuminen muuttuisi huomattavasti nykyistä helpommaksi ja edullisemmaksi sekä yksilöllle että yhteiskunnalle. Palveluna tarjottu robottiliikenne tehostaa kaluston käyttöä, johtaa parkkitalojen, autotallien, palkkakustannusten, ruuhkien sekä onnettomuuksien vähenemiseen. Näiden voi helposti osoittaa säästävän 10 miljardia euroa vuosittain nykyiseen toimintamalliin verrattuna, ja optimistisesti ajatellen vielä paljon enemmän. Vapautuva pääoma voi nousta sadan miljardin euron luokkaan. Säästöt kuitenkin edellyttävät hyvin progressiivista palvelukehitystä julkisen liikenteen järjestäjiltä ja kaupunkisuunnittelijoilta. Mikäli robottiautot ostetaan kotitalouksiin kuten nykyisetkin autot, liikenteen kustannukset vain kasvavat. Tavaraliikenteessa robottien säästöt painottuvat palkka- ja polttoainekustannuksiin. Volvon kokeiluissa rekat voivat säästää 10 15% polttoaineestaan ajamalla muodostelmassa. Vain muodostelman johtoautossa tarvitaan kuljettaja. Käytännön testit on aloitettu onnistuneesti normaalin liikenteen seassa. Rubikin kontti ja etäläsnäolo - uudet innovaatiot tehostavat kaupunkirakennetta ja liikennettä Urbaaneilla alueilla Metropolivisio-hanke tunnisti merkittävimmäksi asiaksi jakeluliikenteen ajojen siirtämisen ruuhkaaikojen ulkopuolelle robottiautojen avulla. Robottiliikenne voisi myös merkittävästi muuttaa kuluttajakäyttäytymistä vähentämällä asiointiliikennettä ja kasvattamalla tavaroiden jakelua lähiöihin. Innovatiivisin kaupunkirakennetta muuttava 5

7 Metropolivisio sukeltaa automaattiseen liikenteeseen ajatus sai nimen "Rubikin kontti". Kyse on kävelyetäisyydelle jätettävistä tavarantoimittajien ja asukkaiden yhteiskäyttöisistä konteista, joissa on automaattisesti toimivia yksityisiä tavaransäilytystiloja asukkaiden tilaamille hyödykkeille. Hankkeessa on myös tarkasteltu liikennetarvetta vähentäviä tietoteknisiä ratkaisuja. Automaattisten ja kauko-ohjattavien robottien lisäksi myös perinteisemmät virtualisoinnin ratkaisut ovat mahdollisuuksiaan paljon suppeammassa käytössä. Tiskipalveluiden virtualisointi on toistaiseksi tähdännyt tallennustyön siirtoon kuluttajalle ja vain osittain tarpeettoman liikkumisen vähentämiseen. Suuret kosketusnäytöt, etäläsnäolon lisääminen palveluihin ja robotisaatio avaavat suuria uusia mahdollisuuksia sekä julkisten että kaupallisten palveluiden tuomiseen ihmisten lähelle. Huomion kiinnittäminen tarpeettoman liikkumisen poistamiseen on avain kokonaiskustannusten vähentämisessä ja työllisyyden tukemisessa. Monien mahdollisuuksien tukkeena ovat kuitenkin poikkihallinnolliset rakenteet ja lainsäädännölliset esteet. Robotisoinnin kehitys on nyt hyvin nopeaa. Siirtyminen teollisuusroboteista arjen robotiikan sovelluksiin ja tutkimuslaitoksista kaupallisille markkinoille on parhaillaan käynnissä. Henkilöliikenteen automatisointi vaikuttaa nyt 3Dtulostuksen rinnalla tämän kehityksen suuriimmalta lupaukselta. Koska parhaisiin hyötyihin robottiliikenteessä päästään vain nopein toimin, tulisi siirtymisen valmistelu aloittaa heti. Lainsäädäntö tulisi avata robottiliikenteen kokeiluille USAn osavaltioiden esimerkin mukaisesti. Tulisi käynnistää julkisen liikenteen kokeiluja, joissa robottiautot toimivat ensin kuljettajan valvonnassa ja myöhemmin autonomisesti keräten lähiöiden matkustajia joukkoliikenteen reittien varrelle. Kansalaiset tulee totuttaa ajatukseen kätevästä ja ovelta ovelle aikatauluitta kätevästi palvelevasta julkisesta robottiliikenteestä jo ennen robottiautojen vyörymistä autokauppojen valikoimiin. Lue lisää Googlen testiauton toiminnan esittely Googlen testiauton tekninen kuvaus Volvon ja Lockheedin raskaan liikenteen hankkeiden esittelyvideot Lähitulevaisuuden sähköinen vaatekauppa Robotin välittämää etäläsnäoloa Teksti: Risto Linturi, muutosjohtaja, Sovelto Kuva: Steve Jurvetson / Wikipedia 6

8 Kohti valtakunnallista lippu- ja infojärjestelmää T&K Kohti valtakunnallista lippu- ja infojärjestelmää PILETTI-hankkeen tavoitteena on toteuttaa toimivaltaisten viranomaisten yhteinen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmäpalvelu. Lisäksi tarkoituksena on muodostaa osakeyhtiömuotoinen toimija ylläpitämään ja kehittämään palvelua. Lopputuloksena liikkuminen, matkaketjujen hallinta, maksaminen sekä itse lipputuote ovat asiakkaille mahdollisimman helppokäyttöisiä ja houkuttelevia palveluita. Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto ja kaupunkiseudut ovat kehittämässä suomalaista joukkoliikennejärjestelmää. Joukkoliikenteen järjestämisestä ovat vastuussa alueelliset toimivaltaiset viranomaiset, eli yhdeksän ELY-keskusta sekä 26 kunnallista viranomaista. Näiden toimivaltaisten viranomaisten on heinäkuusta 2014 lähtien hankittava joukkoliikennepalvelut kilpailuttamalla, jos joukkoliikenteen järjestämisessä on mukana julkista tukea. Tätä päämäärää tukeakseen parikymmentä kaupunkia, ELY-keskukset ja Liikennevirasto ovat yhdistäneet voimansa PILETTI-hankkeeseen. Kohti valtakunnallista lippu- ja infojärjestelmää Seuraava kertomus on vielä paikoin fiktiivinen. Liikenneviraston koordinoimalla joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten yhteistyöllä tehdään kuitenkin töitä sen eteen, että toimintamalli voisi olla jatkossa arkipäivää suuressa osassa Suomea. Jonna suunnittelee matkaa Seinäjoelta Vaasaan katsomaan arvostelumenestyksen saanutta kesäteatteriesitystä. Matkaa ja majoitusta pohtiessaan Jonna päättää soittaa Tampereella asuvalle tuttavalleen Jarnolle ja tiedustella, josko Jarno olisi kiinnostunut lähtemään hänen seurakseen kesäiseen Vaasaan. Jarno innostuu ajatuksesta ja ehdottaa, että voisi tulla hakemaan Jonnan Seinäjoelta ja kaverukset jatkaisivat matkaa autolla Vaasaan. Jonna on kuitenkin jo ehtinyt hakea itselleen soveltuvat reitit valtakunnallisesta joukkoliikenteen haku- ja varauspalvelusta. Jonnan matkaketju Seinäjoen Hyllykalliolta Vaasan majoituskohteeseen on näkyvissä tietokoneen ruudulla, eivätkä vahvistus ja maksu ole kuin yhden painalluksen päässä. Matkaketju käsittää tässä tapauksessa 7

9 Kohti valtakunnallista lippu- ja infojärjestelmää yhdistelmän paikallisliikenteen linja-automatkasta ja kaukoliikenteen junayhteydestä. Jonna ehdottaa Jarnolle lisäävänsä varauksiin matkustajan Tampereelta ja etsivänsä sopivan yhteisen matkaketjun lähtöpaikasta määränpaikkaan. Haku tuottaa tuloksen nopeasti ja Jonna varaa matkat. Matkatiedot ja liput siirtyvät automaattisesti molempien sähköposteihin ja kännyköihin. Seinäjoella junaan noustessaan Jonna löytää paikkansa Tampereelta asti matkanneen Jarnon vierestä. Jarnon matka alkoi Hervannasta linja-autolla. Vaasassa ystävykset siirtyvät taksilla rautatieasemalta majoituskohteeseen Vaskiluotoon. Jarno on matkalla lukenut joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmää koskevan kehittämishankkeen seuraavasta vaiheesta ja kertoo uutisia Jonnallekin: pilottikaupunkeihin on suunnitteilla mahdollisuus yhdistää taksipalvelut muiden joukkoliikennematkojen yhteyteen, aina lentoliikenteestä lauttayhteyksiin. Oheinen esimerkki kuvaa todellisuutta, johon olemme Liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja kaupunkiseutujen johdolla pyrkimässä. Liikkuminen, matkaketjujen hallinta, maksaminen ja lipputuotteen saaminen on tehtävä asiakkaalle erittäin helppokäyttöiseksi ja houkuttelevaksi, mikäli joukkoliikenteen kehittämisellä halutaan aidosti vastata liikenne- ja ilmastopoliittisiin haasteisiin. Asiakkaan ei jatkossa tarvitse suunnitella omaa liikkumistaan joukkoliikenteen liikennemuotojen tai hallinnollisten rajojen mukaan. Tavoitteena on tehdä matkasta, sen suunnittelusta ja liikkumistapojen vertailusta erittäin vaivatonta. Asiakkaan kannalta yhteiskäyttöisyys sekä mahdollisuus paikallisliikenteen ja kaukoliikenteen palvelujen yhdistämiseen samalle lipulle helpottaa merkittävästi työ- ja vapaa-ajan matkoja. Joukkoliikennejärjestelmä näyttäytyy loogisena, yhtenäisenä kokonaisuutena. PILETTI-hanke ensimmäinen askel kohti tavoitetta Matkustajat odottavat joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmäpalvelun muodostuvan helppokäyttöiseksi ja monipuoliseksi kokonaisuudeksi, joka luo liikkumisen palveluihin joustavuutta ja matkustamisen vapautta. Käynnissä oleva valtakunnallinen kaupunkiseutujen PILETTI-hanke tähtää siihen, että vuodesta 2014 lähtien yhteiskäyttöinen matkakortti on käytössä valtaosassa Suomen keskisuuria ja suuria kaupunkiseutuja. Helsingin seudun liikennekuntayhtymä toteuttaa samaan aikaan omaa lippu- ja infojärjestelmäänsä, jonka yhteensopivuus PILETTIin pyritään huomioimaan. Asiakkaan kannalta järjestelmä, joka mahdollistaa samalla lipulla matkustamisen eri toimivaltaisen viranomaisen alueella, on varsin käytännöllinen ratkaisu. Ratkaisumallin toteuttaminen vaatii kuitenkin vielä paljon työtä. PILETTI-hankkeessa ollaan kiireisessä vaiheessa. Kesään 2013 mennessä on tarkoitus valita lippu- ja maksujärjestelmälle järjestelmätoimittaja sekä muodostaa toimivaltaisten viranomaisten ja Liikenneviraston omistama osakeyhtiö, joka hallinnoi ja kehittää järjestelmää. Samaan aikaan hiotaan toiminnallista määrittelyä, lipputuotteita, vyöhykemalleja, lippujen myyntiverkostoa ja maksuliikenneratkaisuja. Asiantuntevan ja innostuneen kehittäjäryhmän ansiosta olemme kuitenkin vakuuttuneita siitä, että tavoitteet saavutetaan. Mukana on Liikenneviraston ja kaupunkien lisäksi joukko yhteistyökumppaneita, jotka edustavat osaamista joukkoliikenteen, tekniikan, sovelluskehityksen, lainsäädännön, hankinnan ja organisaatioiden kehittämisen toimialueilta. Hankkeen keskeisiä vaiheita kuluvan vuoden maalis-kesäkuussa ovat lippu- ja maksujärjestelmän valintaa pohjustavat järjestelmätoimittajien kanssa käytävät neuvottelut, osakeyhtiön perustamispolku, kaupunkien päätöksentekovalmiuden varmistaminen ja onnistuneen järjestelmähankinnan toteuttaminen. Liikenneviraston ja yhteistyökumppaneiden keskeisenä tavoitteena on pitää kaikki toimijatahot mahdollisimman reaaliaikaisesti ajan tasalla PILETIn etenemisestä. Jonnan, Jarnon ja satojentuhansien muiden asiakkaiden joukkoliikennematkat helpottuvat jatkossa. Samalla kehitettävä järjestelmä mahdollistaa joukkoliikenteen tilannetiedon merkittävän parantumisen, kustannusten hallinnan ja mittakaavaedun nykyisiin kaupunkikohtaisiin ratkaisuihin nähden. Myös joukkoliikenteen suunnittelun tueksi on tulevaisuudessa tarjolla aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa, mikä varmistaa, että maamme joukkoliikennejärjestelmä vastaa asiakkaiden tarpeisiin aina vain paremmin. 8

10 Kohti valtakunnallista lippu- ja infojärjestelmää Lue lisää Ajankohtaistietoa PILETistä ja muista joukkoliikenteen kehittämishankkeista saa Liikenneviraston internet-sivujen joukkoliikenneosiosta Teksti: Marja Rosenberg, Liikennevirasto Kuva: Olli Penttinen 9

11 ITS Factory älykkään kaupunkiliikenteen kehitysalusta T&K ITS Factory älykkään kaupunkiliikenteen kehitysalusta Älyliikenne on tulevaisuuden keino pitää kasvavien kaupunkiseutujen liikenne sujuvana, tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä, mutta myös suurena mahdollisuutena suomalaisille yrityksille luoda uutta globaalia liiketoimintaa. Uusi ala hakee tällä hetkellä johtavia toimijoita. Älyliikenteen innovaatio- ja kehitysympäristö ITS Factory mahdollistaa älyliikennepalvelujen kehityksen yhteistyössä mm. alan keskeisten viranomaisten, alan yritysten ja palveluiden kehittäjien kanssa. ITS Factoryn taustaa Tampereella on panostettu liikenteen sujuvuuden parantamiseen älyliikenteen keinoin. Kaupunki on ollut edelläkävijä innovatiivisten älyliikenneratkaisujen toteuttajana ja liikennetiedon kerääjänä, ja lisäksi se on panostanut avoimen datan tehokkaaseen avaamiseen palvelukehittäjille. Tampereella on myös älyliikennealan tutkimusta, suuryrityksiä ja innovatiivisia pienyrityksiä. Julkinen sektori sekä alan tutkimustahot ja yritykset ovat jo vuosia tehneet kiinteää yhteistyötä älyliikenteen kehittämiseksi. Älyliikenteen innovaatio- ja kehitysympäristö ITS Factoryn perustamisen taustalla oli tavoite konkretisoida kaupunkiseutujen älyliikenteen kehittämistä sekä pyrkimys nousta alan keskeiseksi ja johtavaksi toimijaksi. ITS Factoryssä alan keskeiset viranomaiset ja älyliikenteen toimijat etsivät yhdessä älyliikenteen ratkaisuja ja uutta liiketoimintaa. "ITS Factory tehostaa merkittävästi älyliikenteen toimijoiden yhteistyötä ja luo suomalaiselle teollisuudelle uusia vientimahdollisuuksia," sanoo liikenneneuvos ja ITS Factory Steering Boardin puheenjohtaja Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriöstä. 10

12 ITS Factory älykkään kaupunkiliikenteen kehitysalusta ITS Factory sai virallisen alkunsa keväällä 2012 ITS Factory Day -tapahtumassa, mutta toiminnan juuret ulottuvat usean vuoden taa paikallisten toimijoiden yhteistyön jatkumoksi. Yhteistyö on ollut koordinoitua vuodesta 2007, jolloin perustettiin Tampereen seudun ITS-toimijoiden Tampere Region ITS-verkosto (TRITS). Kokoonkutsujina olivat toimitusjohtaja Mika Varjola Mattersoft Oy:stä ja professori Jorma Mäntynen Tampereen teknilliseltä yliopistolta. ITS Factoryn tavoitteet ITS Factoryn tavoitteena on luoda älyliikenneratkaisuista vahva pohja Tampereen seudun liikenneratkaisuille ja tuoda mukaan myös kansainvälisiä yrityksiä. Näin kehitetään osaamista ja luodaan älyliikenteen ratkaisujen ympärille vahvaa toimintaa, sekä luodaan alan suomalaiselle teollisuudelle vientimahdollisuuksia. Viranomaisten tavoitteena on hyödyntää ensivaiheessa uusia innovaatioita ja teknologioita liikenteen hallinnassa ja liikkumisen ohjauksessa. Nämä tulevat suoraan myös seudun asukkaiden ja joukkoliikenteen käyttäjien hyödyksi. Miten ITS Factory toimii? Älyliikenteen kehitys vaatii pitkäjänteistä työtä ja kehittämiseen tarvitaan mukaan kaikki sen parissa toimivat tahot. ITS Factory on Tampereen kaupungin hallinnoima, mutta mukana ovat myös kaikki sekä alan että kaupunkiseudun keskeiset viranomaiset: LVM, TraFi, Liikennevirasto, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan liitto ja ITS Finland. Yrityksille suunnatun yhteistyösopimuksen on tällä hetkellä allekirjoittanut 17 yritystä, tutkimuslaitosta ja yliopistoa. Määrä kasvaa koko ajan, ja toimintaa pyritään laajentamaan eri sektoreille ja eri puolille Suomea. Vain tällä tavoin saadaan yhteistyötä rikastettua ja älyliikenteen kehitykselle vauhtia. Toiminta on kaikille älyliikenteen toimijoille avointa ja vapaaehtoista. Viranomaiset ovat sitoutuneet toimintaan mm. mahdollistamalla kaupunkiseudun liikenneinfraa testiympäristöksi sekä avaamalla ja luovuttamalla liikennedataa avoimien rajapintojen kautta. Myös yritykset ovat nähneet toiminnassa paljon myönteistä. "Rambollin kannalta katsoen ITS Factory on luonut erinomaisen toimintaympäristön sekä johtaville toimijoille houkuttelevan innovaatioalueen kehittää ja kokeilla infrastruktuurin ja ajoneuvojen välistä älykästä vuorovaikutusta. Rambollin kaikki älykkään liikenteen tutkimus- ja kehityshankkeet sijoittuvat ITS Factoryn yhteyteen," kiteyttää johtava konsultti Aki Lumiaho Ramboll Finland Oy:stä. "Käytännössä tämä tarkoittaa lähes sadan henkilötyökuukauden työmäärää Tampereella." "ITS Factory avaa mahdollisuuden konkreettisille suomalaisille innovaatioille ja toimijoiden liiketoiminnan kehittymisen kannalta elintärkeille kehitysaskelille," jatkaa toimitusjohtaja Kimmo Ylisiurunen Infotripla Oy:stä. ITS Factoryn organisaatio ja painopistealueet ITS Factory:n toimintaa ohjaa Steering Board puheenjohtajanaan Seppo Öörni. Päivittäistä tekemistä koordinoi Management Board, jonka puheenjohtajana toimii Tampereen kaupungin edustaja. Managenement boardin jäseniä ovat painopistealueiden vetäjät Tampereen yliopistolta sekä aktiiviset yritykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset. "Mobisoft Oy on ITS Factoryn Management Boardin jäsen ja osallistuu myös aktiivisesti painopistealueiden työryhmien toimintaan, " sanoo projektipäällikkö Pekka Eloranta Mobisoft Oy:stä. "ITS Factory on entisestään tehostanut osapuolten välistä yhteistyötä ja avannut uusia mahdollisuuksia älyliikenteen ratkaisujen kehittämiselle erilaisten käyttäjäryhmien tarpeisiin. Mobisoft Oy tulee jatkossakin toimimaan aktiivisesti ITS Factoryssa." ITS Factoryn kuusi painopistealuetta ovat: testialue 11

13 ITS Factory älykkään kaupunkiliikenteen kehitysalusta loppukäyttäjänäkökulma älyliikennealan standardit ITS Factory roadmap markkinointi ja viestintä, sekä avoin data ja kehittäjäyhteistyö. Painopistealueiden vetäjät tulevat Tampereen yliopiston älyliikenteen liiketoiminnan kehitysyksiköstä, joka perustettiin vuonna Vetäjiä ovat kehitysyksikön RICTI-hankkeen Jari Jokela, Hannu Korhonen ja Tero Piirainen, ja työtä johtaa yksikön vetäjä Executive in Residence Jukka Lintusaari. ITS Factoryn organisaatio ja painopistealueet (klikkaa kuvaa suuremmaksi) Yhtenä painopisteenä ITS Factoryssä seurataan ja välitetään tietoa älyliikenteen kansainvälisistä standardeista. Tämä on tärkeää työtä, johon alan pk-yrityksillä harvoin riittää resursseja. Jatkuvasti päivittyvään roadmappiin kerätään muun muassa viranomaisten tulevat hankinnat, julkaistavat rajapinnat ja yritysten osaaminen. Roadmapin avulla saadaan kattava kuva siitä, mitä ITS Factory tällä hetkellä pitää sisällään ja mitä on tulossa. Ote ITS Factoryn roadmapista (klikkaa kuvaa suuremmaksi) Älyliikennealan yrityksille liiketoiminnan kasvua ITS Factoryn yksi keskeinen tavoite on luoda älyliikennealan yrityksille ja yrityskonsortioille mahdollisuuksia kehittää toimintaansa, toteuttaa pilotteja, saada hyviä referenssejä, tuotteistaa kehityshankkeensa ja näin saada liiketoiminnalleen kasvua. ITS Factoryssa tähän on erinomainen mahdollisuus, testata ja pilotoida uudenlaisia älykkään liikenteen ratkaisuja, joiden toteuttaminen vain yrityksen omana toimintana ei olisi mahdollista. "Pyrkimyksenä on luonnollisesti älyliikenteen kehittäminen toimialana sekä oman tarjonnan ja tuotteiden kytkeminen osaksi älyliikenteen ratkaisujen kaupallista tarjontaa yhdessä muiden ITS Factoryn osapuolien kanssa," sanoo projektipäällikkö Pekka Eloranta Mobisoft Oy:stä. Ratkaisut perustuvat olemassa oleviin tai tekeillä oleviin standardeihin. 12

14 ITS Factory älykkään kaupunkiliikenteen kehitysalusta "Infotriplalle ITS Factory luo mahdollisuuden edistää alan standardeihin perustuvien liikenteen tilannekuvatuotteiden hyödyntämistä, jalostamista ja jatkokehittämistä yhdessä alan kärkitoimijoiden kanssa," kertoo Infotripla Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Ylisiurunen. "Yrityksemme on jo nyt ITS Factoryn hengessä avannut tietotuotteitamme raakaaineeksi älyliikennepalveluiden kehityshankkeille, joissa kehitystyön onnistumisen myötä syntyvien tuotteiden monistaminen ja skaalautuvuus maailmalle on avainasemassa," Ylisiurunen iloitsee. ITS Factoryn yhteistyö- ja kumppanuussopimuksen allekirjoittaneet yritykset ovat muun muassa älyliikenteen laitetoimittajia, ajoneuvovalmistajia, informaatiopalveluita tuottavia yrityksiä, operaattoreita sekä tutkimus- ja oppilaitoksia. Ne kehittävät, testaavat, pilotoivat ja tuotteistavat älykkäitä ratkaisuja liikkumiseen joko itsenäisesti tai ITS Factory - kumppaneiden kanssa yhteistyössä. Myös Uuden Tehtaan innovaatio- ja yrityshautomo toimii tiiviissä yhteistyössä ITS Factoryn kanssa. Avoin data mahdollistajana Yksi ITS Factoryn konkreettisista tavoitteista on perustaa toimintakulttuuri avoimiin datalähteisiin. Tämän vuoksi avoin data ja kehittäjäyhteistyö nostettiin myös yhdeksi ITS Factoryn kärkiteemoista. Tampereen seudulla liikennedatan keräämisessä ja hyödyntämisessä on tehty julkisen sektorin ja yritysten tiivistä yhteistyötä. Älyliikennesektorin yritykset ovat jo vuosia hyödyntäneet ja kehittäneet liikennedataa ja toteuttaneet innovatiivisia palveluita. Liikennedataa on jo avoinna mm. henkilöautoliikenteestä, joukkoliikenteestä, pysäköinnistä ja kelistä. ITS Factoryn puitteissa panostetaan raakadatan avaamiseen. Samalla pyritään luomaan ITS Factoryn osapuolille entistä paremmat mahdollisuudet tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, tuotteistamiseen, liiketoimintaan ja vientiin. Dataa kerätään jo paljon, ja yhdistämällä tietoja saadaan entistä innovatiivisempia palveluja. Viranomaisten rooli on kehittää uusia, innovatiivisia ja kustannustehokkaita tapoja kerätä ja jakaa dataa standardimuodossa. Kun viranomaiset tekevät tämän hyvin, he pystyvät paremmin ja kustannustehokkaammin huolehtimaan liikennejärjestelmän toimivuudesta. Viranomaisten tarve erilaisten palvelujen ostamiseen vähenee ja samalla palvelut monipuolistuvat. ITS Factoryssä myös seurataan alan standardeja ja pyritään käyttämään standardeihin perustuvia ratkaisuja, jotta palvelut ovat skaalattavissa kaikkiin standardoituja rajapintaratkaisuja tarjoaviin paikkoihin. Tällä tavoin edistetään alan liiketoimintaa. Esimerkiksi kaikki Tampereen kaupungin joukkoliikenteen staattinen ja reaaliaikainen data avataan standardimuodossa kevään 2013 aikana. Yhtenä tavoitteena on myös reaaliaikaisen liikennetilanteen luominen kaupunkiseudulle kaikki liikennemuodot huomioiden. Se vaatii uusia kustannustehokkaita liikennedatan keruutapoja ja datan avaamista. 13

15 ITS Factory älykkään kaupunkiliikenteen kehitysalusta ITS Factoryn yhtenä tavoitteena on lisätä liikennedatan avoimuutta Tampereen kaupunki panostaa datan avaamiseen ja on perustanut mm. elinkeinopoliittisen Avoin Tampere -hankkeen vuosille Hankkeessa liikennedata on yksi kärkisektoreista. Helmikuussa 2013 käynnistyi Open Data Tampere Region -projekti, jossa vauhditetaan julkisen datan avaamista ja hyödyntämistä Tampereen seudulla. Projektin tavoitteena on tehdä tietovarantojen avaamisesta osa Tampereen kaupungin normaalia toimintaa. Tavoitteena on myös, että avattu data innostaa uusien palvelujen kehittämiseen ja sitä kautta uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Liikennesektori on ollut seudulla yksi aktiivisimpia datan avaajia. ITS Factory on projektin keskeinen yhteistyökumppani keskusteltaessa liikenteeseen liittyvistä tietovarannoista ja niiden avaamisesta sekä älyliikenteeseen liittyvistä standardeista. Yhteistyötä kehittäjien kanssa Uusi Tehdas on innovaatio- ja yrityshautomo, jossa yhdistetään ja tehdään yhteistyötä uuden liiketoiminnan syntymiseksi. Uusi Tehdas on ollut ITS Factoryn yhteistyökumppani ITS Factoryn käynnistämisestä lähtien. Tämän yhteistyön tavoite on tuoda ITS Factoryn käyttöön Hermian osaaminen muilta teknologia- ja toimialoilta (älykkäät koneet, sähkö- /energiatekniikka, ICT) sekä Uuden Tehtaan innovaatioalustat (Demola, Protomo). Tavoitteena on myös saattaa kansainvälisen Demola-verkoston muut toimipisteet yhteistyöhön tamperelaisten älyliikenteen toimijoiden ja ITS Factoryn kanssa. Tästä ovat hyvinä esimerkkeinä Tampereen Demolassa toteutetut ITS-aiheiset projektit, joihin toimeksianto on tullut Vilnan Demolasta. ITS Factoryn puitteissa on aloitettu aktiivinen kehittäjäyhteistyö yhdessä Uuden Tehtaan kanssa. Kehittäjäyhteistyön vauhdittamiseksi ITS Factoryn sivuille on perustettu avoimena olevan datan julkaisusivusto Kehittäjäwiki rajapintakuvauksineen. ITS Factory on luonut kontaktit kehittäjiin ja selvittänyt heidän mielipiteitään siitä, mitä odotuksia kehittäjillä on datan avaamisen suhteen, jotta data olisi helposti käytettävissä ja mahdollistaisi uusia innovaatioita. Yksi tärkeimmistä esiin nousseista asioista on datojen yhdenmukaisuus eri kaupunkiseuduilla ja valtakunnantasolla, jotta kehitettävät palvelut soveltuisivat mahdollisimman laajasti käytettäväksi. Tähän tavoitteeseen on tähdätty muun muassa tiiviillä yhteistyöllä Helsingin seudun liikenteen kanssa, jotta esimerkiksi Helsingin joukkoliikenteeseen kehitetyt palvelut soveltuisivat myös Tampereelle ja päinvastoin. "ITS Factory:n toiminnan yhteydessä aukeaa säännöllisesti uusia mahdollisuuksia Demola- ja muille projekteille sekä aloittaville yrityksille, kun älyliikenteeseen liittyvää dataa avautuu ja infrastruktuuri rakentuu," toteaa ohjelmajohtaja Ville Luotonen Hermiasta. ITS Factoryn tulevaisuus ITS Factoryn toimintaa laajennetaan jatkuvasti käsittämään monipuolisesti älyliikennesektorin eri toimialat ja eri toimialojen yritykset. Näin laajennetaan tietoisuutta alasta ja luodaan monipuolisia konsortioita kehittämään älyliikennettä. Visiona on, että ITS Factoryn puitteissa koordinoidaan kansallisella tasolla merkittävää älyliikenteen kokonaisuutta, johon liitytään useilta eri toimialoilta myös kansainvälisesti. ITS Factoryn puitteet pyritään saamaan sellaisiksi, että kumppaneiden hankkiminen ja pilottien toteuttaminen on mahdollisimman helppoa. ITS Factory koordinoi seudullisesti muun muassa testialuetoimintaa, ja on ottanut valtakunnallisen koordinointivastuun esimerkiksi valituissa standardointihankkeissa. ITS Factory -konseptia ja yhteistoimintaa on käyty esittelemässä EU:n keskeisissä instansseissa, ja esittelyitä jatketaan myös tulevaisuudessa. Myös yhteistyö muiden eurooppalaisten testialueiden kanssa on aloitettu. Nämä ovat erinomaisia tilaisuuksia tehdä ITS Factorya näkyväksi eurooppalaisessa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. 14

16 ITS Factory älykkään kaupunkiliikenteen kehitysalusta ITS Factory antaa johtaville globaaleille toimijoille mahdollisuuden tuoda ratkaisujaan kehitettäväksi ja kokeiltavaksi ITS Factory -testialueelle. Kyseiset toimijat tulevat mm. älyliikennetoimialalta, auto- ja moottoripyörävalmistajien sekä niihin liittyvän laite- ja komponenttiteollisuuden parista, ja lisäksi sähköauto- ja sähköautojen latausinfrateollisuudesta. Näin ITS Factory aikoo kasvaa tulevaisuudessa älyliikennepalveluiden kansainvälisesti merkittäväksi kehityskeskukseksi. Lue lisää ITS Factoryn kotisivut Open Data Tampere Region -projektista vastaavat Tampereen seudun Digitaaliset sisällöt osaamiskeskusohjelma, Hermia Oy, Tampereen kaupungin tietohallintoyksikkö ja Avoin Tampere -ohjelma. Tutustu projektiin: Open Data Tampere Region -projektin kotisivut Innovaatio- ja yrityshautomo Uutta Tehdasta operoi Hermia Oy, joka on ollut mukana ITS Factoryn toiminnan käynnistämisessä jo alkuvaiheista lähtien. Hermiassa ITS Factoryn rakentamiseen on osallistuttu Jokapaikan tietotekniikan Osaamiskeskusohjelman muodossa. Tutustu hautomoon:uuden Tehtaan kotisivut Kansainvälisen Demola-verkoston yhteistyöhankkeita: ja node/5043 Käyttäjäwiki ITS Factoryssa mukana olevat yritykset: Finnpark Oy Havainne Oy Hermia Oy Imtech Traffic & Infra Oy / Peek Traffic Finland Indagon Oy Infotripla Oy Iriba Oy Mattersoft Oy MeshWorks Wireless Oy Mobisoft Oy Ramboll Finland Oy Swarco Finland Oy Taipale Telematics Oy Tampereen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Teconer Oy Vaisala Oyj VTT ITS Factoryssa mukana olevat julkiset toimijat: ITS Finland ry Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennevirasto 15

17 ITS Factory älykkään kaupunkiliikenteen kehitysalusta Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan liitto Tampereen kaupunki Teksti: Mika Kulmala, liikenneinsinööri, Tampereen kaupunki Kuva: Tampereen kaupunki 16

18 Jalankulkusäävaroitukset auttavat varautumaan liukkaisiin T&K Jalankulkusäävaroitukset auttavat varautumaan liukkaisiin VTT:n tekemän selvityksen mukaan liukastumistapaturmien kustannukset vuodessa ovat kokonaisuudessaan noin 2,4 miljardia euroa. Eniten liukastumisia tapahtuu erittäin liukkaalla kelillä, jolloin pitävien kenkien lisäksi tarvitaan myös apuvälineitä, kuten liukuesteitä. Silloin on syytä myös varata matkaan enemmän aikaa. Erittäin liukasta on tyypillisesti silloin, kun jään päällä on vettä tai lunta. Erittäin liukas pinta voi syntyä vilkkaasti kuljetuille alueille myös tamppaantumalla, kun pakkanen on heikkoa ja lunta sataa kohtuullisen runsaasti. Myös auraamalla voidaan saada aikaiseksi petollista liukkautta. Ilmatieteen laitos pyrkii omalta osaltaan vähentämään liukastumistapaturmia antamalla jalankulkusäävaroituksia. Varoituksia on tehty jo kymmenisen vuotta. Milloin varoitetaan? Varoitus annetaan, kun jalankulkukelin arvioidaan olevan erittäin liukas seuraavan puolen vuorokauden aikana. Paikallista liukkautta voi olla, vaikka varoitus ei olisikaan voimassa. Varoituksessa ei huomioida muuta jalankulkijoille aiheutuvaa epämukavuutta, kuten paksua lumikerrosta tai voimakasta tuulta. Erittäin liukkaita kelejä on talven aikana 5 15 per maakunta. Erittäin liukkaita kelejä on eniten rannikkomaakunnissa. Pohjoisessa kausi alkaa yleensä jo marraskuun alkupuolella ja jatkuu usein huhtikuulle, kun taas keskellä talvea on siellä helpompi kausi. Etelämpänä kausi alkaa myöhemmin ja loppuu aikaisemmin, ja erittäin liukkaita kelejä voi olla pitkin talvea. 17

19 Jalankulkusäävaroitukset auttavat varautumaan liukkaisiin Esimerkki tamppaantuneesta polusta, joka on ahkerassa käytössä. Kuva: Sari Hartonen Erittäin liukas keli voi syntyä monin tavoin Hankalimmat kelit ovat, kun jään päälle sataa vettä tai lunta. Vettä voi muodostua jään päälle myös sulamalla. Jään päällä oleva lumi liukastuttaa ja samalla peittää jään, jolloin liukkaus voi olla yllättävää. Myös vesi liukastuttaa jäätä. Vilkkaasti kävellyille alueille voi erittäin liukasta tulla myös tamppaantumalla. Yleensä silloin pakkanen on heikkoa ja lunta sataa kohtuullisen runsaasti. Pakkasen kiristyminen edesauttaa tamppaantumista. Myös lunta auratessa voi muodostua jäistä pintaa. Vaikka lämpötila olisi selvästi pakkasen puolella, jäätä voi hitaasti muodostua tamppaantumalla, jos kävelijöitä on tarpeeksi eikä esim. jalkakäytävän hoito muuta tilannetta. Keli on erittäin liukas, kun jään päälle sataa vettä tai lunta. Kuva: Inkeri Salonen Pahimpina päivinä esimerkiksi työmatkatapaturmia voi tapahtua monikymmenkertaisesti keskimääräiseen päivään nähden. Talvisin jalankulkijoiden työmatkatapaturmia sattuu moninkertaisesti kesään verrattuna. Ilmatieteen laitoksen varoitukset perustuvat kelimalliin, joka on kehitetty tiesäämallista jalankulkuväylille sopivaksi yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Malli hyödyntää säähavaintoja viimeisen neljän vuorokauden ajalta ja ennustaa tulevaa tilannetta yli vuorokaudeksi eteenpäin käyttäen sääennustusmallien tietoja muun muassa sateesta ja lämpötilasta. Kyseessä on ennuste, ei vallitsevan tilanteen arvio. 18

20 Jalankulkusäävaroitukset auttavat varautumaan liukkaisiin Liukastumiset tulevat kalliiksi VTT selvitti vuonna 2008 liukastumistapaturmien määrää ja kustannuksia. Talvikaudessa sairaalahoitoa vaativia liukastumisia tapahtuu noin Kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 2,4 miljardia vuodessa. Kustannuksista 95 % aiheutuu hyvinvoinnin menetyksestä, loput sairaanhoidon ja menetetyn työpanoksen kustannuksista. Jalankulun sääpalveluilla voidaan säästää miljoonaa, jos tapaturmista saadaan vähennettyä1 2 prosenttia. Liukastumistapaturmia pidetään usein vanhusten ongelmana. Ulkona liukastelevat kuitenkin eniten alle 30-vuotiaat. Sairaanhoitoa liukastumisten vuoksi tarvitsevat eniten vuotiaat. Lonkkamurtuman riski kasvaa 70-vuotissyntymäpäivän jälkeen, vaikka lonkka voi murtua nuoremmaltakin. Lonkkamurtuma voi olla kohtalokas vanhoille ihmisille ja aiheuttaa välillisesti kuoleman. Suoraan liukastumistapaturmaan ulkona kuolee vuodessa henkilöä. Liukkauden varoituspalvelu Kouvolassa ja Tampereella on tänä talvena käytössä liukkauden varoituspalvelu, jossa käyttäjä saa hälytykset erittäin liukkaista keleistä tekstiviestinä. Tässä esimerkkinä Tampere, mutta palvelu toimii vastaavasti muuttamalla "tampereen" tilalle "kouvola". Palvelun käyttöohjeet: Palvelun voi tilata lähettämällä tekstiviestin jalankulku tampere numeroon Oletuksena viestit lähetetään heti, kun meteorologit tekevät varoitustekstin. Vakituiset päivitysajat ovat kello 6 ja 15. Jos haluaa vastaanottaa viestejä esimerkiksi vain kello 9 21, voi lähettää palveluun viestin: jalankulku tampere Tällöin palvelu lähettää esimerkiksi kello 6 tehtävän varoituksen kännykkään vasta yhdeksältä. Palvelun voi lopettaa lähettämällä tekstiviestin jalankulku sulje numeroon Aiemmin tilattua palvelua ei tarvitse uusia, ellei tilausta ole lopetettu sulje-tekstiviestillä. Tampereen palvelu Kouvolan palvelu Pysy pystyssä -kampanja Kampanja edistää talvijalankulun turvallisuutta. Talven erityisenä teemana ovat pitävät jalkineet ja liukuesteet. Mukana kampanjassa ovat: Ilmatieteen laitos Finanssialan Keskusliitto Aivovammaliitto Invalidiliitto liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneturva Maanpuolustuskoulutus Punainen Risti sisäasiainministeriö 19

21 Jalankulkusäävaroitukset auttavat varautumaan liukkaisiin sosiaali- ja terveysministeriö SOSTE Suomen sosiaali ja terveys Suomen Kuntaliitto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taitavat suutarit ry Työterveyslaitos Työturvallisuuskeskus UKK-instituutti Lue lisää kampanjasta Lue lisää Ajantasaiset varoitukset jalankulkijoille Lisää tietoa jalankulkusäästä: ilmatieteenlaitos.fi/jalankulkusaa ja ilmatieteenlaitos.fi/liukkaus-ja-jalankulkusaa Liukastumistapaturmat ja niiden ehkäisy Teksti: Sari Hartonen, ylimeteorologi, Ilmatieteen laitos Kuva: Liikennevirasto 20

22 Älyliikenne osaksi käytettävää kaupunkia Kolumni Älyliikenne osaksi käytettävää kaupunkia Suomessa oli kiihkeä älyliikenteen buumi 1990-luvun loppupuolelta 2000-luvun alkupuolelle. Tuskin on sattumaa, että se oli myös suomalaisen kännykkäteollisuuden mahtiaikaa. Tehtiin useita laajoja älyliikenneohjelmia, joista käytettiin hienoja nimityksiä kuten TETRA ( ) ja FITS ( ). Tavoitteena oli nousta älyliikenteessä maailman kärkimaaksi Nokian menestyksen rohkaisemana. Asiat haluttiin tehdä valtakunnallisesti ja viranomaisvetoisesti. Haettiin usein täydellisiä ratkaisuja, vaikka toki hyvätkin olisivat riittäneet. Maailmaa ei silloin valloitettu, mutta yritys oli hyvä. Vuosi 2015 lähestyy kovaa vauhtia ja 10 vuotta on kulunut edellisestä älyliikennebuumista. On aistittavissa, että nyt ollaan tekemässä uutta yritystä. Useat silloin suunnitellut ja toteuttamatta jääneet asiat ovat mukana juuri lausunnoilla olleessa älyliikennestrategiassa. Miten onnistuisimme tällä kertaa valloittamaan maailman? Kannattaa keskittyä kaupunkeihin ja etenkin uusiin sukupolviin. Heille ei kannata tehdä valtakunnallisia ja viranomaisvetoisia älyliikennepalveluja, vaan heidät on saatava mukaan tekemään palveluja. Uudet sukupolvet luovat uutta kaupunkikulttuuria. Heillä on erilainen kiinnostus kaupunkielämään, jota haetaan sekä omasta kotikaupungista että muista kansainvälisistä metropoleista. Tulevat sukupolvet (1990-luvulla syntyneet Millennial- tai z-sukupolvet) ovat kasvaneet internet-aikana. Heille verkottuminen, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ovat arkea. Z-sukupolven edustajat eivät halua sitoutua kalliiden kulutustuotteiden omistajiksi, vaan heille tunnusomaista on asuntojen, kulkuvälineiden ja muiden käyttötuotteiden jakaminen, eli maksaminen vain tarpeen mukaisesta käytöstä. Liikennejärjestelmällä on pystyttävä parantamaan kaupunkilaisten elämänlaatua ja edistämään elinkeinoelämän kilpailukykyä. Älyliikenteellä tulee olemaan tärkeä rooli kaupunkilaisten turvallisuuden, sujuvuuden ja ympäristön laadun parantajana. Ydinasiana on älyliikennepalvelun synnyttämä palvelukokemus käyttäjälle. Asukkaat, yritykset, työntekijät, vierailijat ja vapaa-ajan viettäjät ovat kaupunkia käyttävä ydinryhmä, joiden käyttökokemuksen tulee ohjata kaupungin älyliikennepalvelujen kehittymistä. Mitä paremmin kaupungin käyttäjät viihtyvät, sitä paremmasta kaupungista on kysymys. Kaupunkilaisille tulee tarjota mahdollisuuksia kaupungin helppoon ja täysimääräiseen käyttöön kaikkina vuorokauden ja vuodenaikoina. 21

23 Älyliikenne osaksi käytettävää kaupunkia Mitä suurempi on metropoli, sitä suurempi on tarve älyliikenteelle. Suomessa puhutaan usein, että täällä on hyvä tehdä älyliikennekokeiluja, koska maa on pieni ja harvaan asuttu. Helsingin seutu onkin näppärän kokoinen testialue maailmaa valloitettaessa. Sen liikennejärjestelmä on haastava ja ihmisiä on riittävästi, jotta palveluille olisi luonnollista kysyntää. On jopa oltu tilanteessa, että ajo keskustaan olisi ollut tarpeen estää huonoon ilmanlaatuun vedoten. Hyvät palvelut saadaan tarvitsijoiden käyttöön hitaammin kuin on suunniteltu, mutta sen jälkeen kaikki tapahtuu nopeasti. Hyvä esimerkki on Helsingin seudun joukkoliikenteen reittiopas, joka julkistettiin 2000-luvun alkupuolella. Yhtäkkiä vain kaikki käyttivät sitä, ja se sai lukuisia erilaisia palkintoja ja tunnustuksia. Harva tietää, että sen kehittäminen aloitettiin jo 90-luvun alkupuolella. Väliin mahtui muun muassa yksi epäonnistunut harjoitusprojekti (Viator), joka työn aikana sai lempinimen "vikatorvi". Toinen esimerkki on Google. Karttoja selailtiin viime vuosituhannen loppupuolella vielä karttakirjoista, kunnes kuin tyhjästä kaikilla oli käytössään GoogleMaps, jolla pystyi omalta tietokoneeltaan maapalloa pyörittämällä löytämään oman mökkitiensä kymmenessä sekunnissa. Nyt samaisella mökkitiellä voi ajella street view - palvelulla. Samoilla tekijöillä on suunnitteilla ilman kuljettajaa liikkuva ajoneuvo, jolla on jo koeajettu yli puoli miljoona kilometriä liikenteen seassa. Maailma tulee ajoneuvojen osalta näyttämään hyvin toisenlaiselta 20 vuoden tai ainakin 40 vuoden kuluttua. Edellisessä älyliikennebuumissa pohdittiin ankarasti viranomaisen roolia. Niin tehdään tänäkin päivänä. Useilla toimialoilla ollaan hurjaa vauhtia avaamassa tietoa julkiseen käyttöön ja älyliikenteen pitää olla kehityksen kärjessä tässä asiassa. Voisiko ajatella siten, että viranomainen vastaa liikenteestä ja jättää enenevässä määrin älyn kehittämisen kaupungin asukkaille, yrityksille ja muille käyttäjille? Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viranomainen kokoaa ja antaa vapaasti käyttöön reaaliaikaista liikenteen ja liikkumisen tilannekuvaa henkilöauto-, juna-, ratikka- ja bussiliikenteestä sekä pyöräilystä, kävelijävirroista ja esimerkiksi talvikunnossapidosta. Tältä pohjalta olisi kaikilla hyvä ja tasapuolinen mahdollisuus kehittää palveluja, joilla kaupungin käyttöä helpotetaan. P.S. Maailmaa ei valloitettu ensimmäisen älyliikennebuumin aikana. Tätä ei pidä pitää epäonnistumisena, vaan harjoitteluna kohti onnistumista. Teksti: Juhani Bäckström, toimitusjohtaja, Trafix Oy Kuva: Tuula Ylikorpi 22

24 Infratoimenpiteet vaikuttavat bussiliikenteen luotettavuuteen Opinnäytetyö Infratoimenpiteet vaikuttavat bussiliikenteen luotettavuuteen Joukkoliikennematkustajille palvelun luotettavuus on erittäin tärkeää. Nykyisellään erilaisia infrastruktuuritoimenpiteitä, kuten uusia kiertoliittymiä ja joukkoliikennekaistoja, perustellaan niistä saatavien aikasäästöjen rahallisilla arvoilla. Kyseisten toimenpiteiden vaikutuksia liikenteen luotettavuuteen ei kuitenkaan kustannus-hyötyanalyysissä juuri käytetä. Tämä voi johtua siitä, että toimenpiteiden vaikutuksia luotettavuuteen ei tunneta riittävästi, eikä luotettavuuden muutokselle osata määrittää rahallista arvoa. Mikko Suhonen tutki diplomityössään pääkaupunkiseudulla vuosina toteutettujen infrastruktuuritoimenpiteiden vaikutuksia linja-autoliikenteen keskimääräisiin ajoaikoihin ja ajoaikojen keskihajontoihin tutkittavilla pysäkkiväleillä. Tämän lisäksi työssä selvitettiin kirjallisuustutkimuksena ajan ja luotettavuuden arvottamista. Toimenpiteiden vaikutukset yksilöllisiä Tutkimuksessa tarkasteltiin HSL-alueen joukkoliikenteessä käytettävän matkakorttijärjestelmän keräämää dataa. Matkakorttidatasta tutkittiin muutoksia sekä ajoajoissa että ajoaikojen keskihajonnoissa tutkittavien toimenpiteiden alueella. Suhonen tutki diplomityössään yhteensä 24 Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilla tehtyä infrastruktuuritoimenpidettä. Tutkittujen kohteiden joukossa oli 13 erilaista joukkoliikenteen liikennevaloetuutta, viisi kiertoliittymää, kaksi joukkoliikennekaistaa, yksi joukkoliikennekaistan voimassaoloajan laajennus, yksi pysäkin poisto, yksi pysäkkitaskun poisto sekä yksi liittymäohitus. Tutkitut kohteet olivat hyvin yksilöllisiä, mikä näkyy myös tutkimuksen tuloksissa. Tulosten perusteella ei voi tehdä yleistyksiä kaikkien toimenpiteiden vaikutuksista. Tuloksista kävi kuitenkin ilmi, että liikennevaloetuuksista saadaan useimmiten hyötyjä päiväliikenteessä, eli silloin kun liikennemäärät eivät ole huipussaan. Lisäksi voidaan nostaa esiin kiertoliittymien vaikutukset liittymän sivusuunnan vasemmalle kääntymiseen. Tämän suunnan liikenteen havaittiin nopeutuneen huomattavasti, ja myös luotettavuuden todettiin parantuneen. 23

25 Infratoimenpiteet vaikuttavat bussiliikenteen luotettavuuteen Tutkimuksessa oli vaikeaa poistaa muiden tekijöiden vaikutuksia havaituista muutoksista. Erityisen selvästi muiden tekijöiden vaikutuksia havaittiin joukkoliikennekaistoja tutkittaessa, koska kaistojen ei todettu nopeuttaneen bussiliikennettä tai parantaneen sen luotettavuutta lainkaan. Luotettavuus tärkeä osa matkustuskokemusta Joukkoliikenteen luotettavuus on joukkoliikenteen käyttäjälle yksi tärkeimpiä matkustuskokemukseen vaikuttavia seikkoja. Epävarmuus matkaan tarvittavan ajan suhteen koetaan erittäin negatiivisena seikkana. Luotettavuutta arvotetaan usein suhteessa ajan arvoon. Ajan arvoa on tutkittu paljon, ja esimerkiksi Suomessa joukkoliikennematkustajan ajan arvo on n. 8 /tunti. Luotettavuuden arvo voidaan laskea ajan arvosta käyttämällä luotettavuuskerrointa RR, joka saa useimmiten arvoja väliltä 0,8 2,0. Luotettavuuskertoimen arvon valinnalla voidaan hieman ohjata valintaa nopeuden tai luotettavuuden maksimoinnin väliltä. Joukkoliikenteen luotettavuuden parantaminen ei ole tärkeää vain sen mahdollisesti tuomien rahallisten hyötyjen vuoksi, vaan myös matkustajien saamien hyötyjen vuoksi. Luotettavuus vaikuttaa joukkoliikenteen käyttäjien määrään, ja näiden seikkojen perusteella on erittäin tärkeää, että erilaisten infrastruktuuritoimenpiteiden vaikutuksia luotettavuuteen tutkitaan jatkossakin. Toimenpiteiden vaikutuksia tulisi tulevaisuudessa tutkia rohkeasti ja saatuja tuloksia verrata arvioihin, jotka on tehty ennen toimenpiteiden toteuttamista. Lisäksi olisi hyvä määrittää Suomessa käytettävä arvo luotettavuussuhteelle RR, jotta luotettavuus saataisiin mukaan kustannus-hyötylaskelmiin. Lue lisää Suhosen diplomityö "Infrastruktuuritoimenpiteiden vaikutukset linja-autoliikenteen liikennöinnin luotettavuuteen" Teksti: Mikko Suhonen Kuva: Olli Penttinen 24

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö

Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö ITS Factory lyhyesti Älyliikenteen yhteistyöverkosto aloittanut Tampereella jo 2006 (Tampere region ITS - TRITS) ITS Factory perustettu 2012 Mukana

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi

TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Palvelevan joukkoliikennejärjestelmän tarpeet digitaalisille palveluille ja reaaliaikaiselle informaatiolle TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi HSL TransSmart yhteistyö Älykäs

Lisätiedot

ITS Factory Day 30.5.2012 Liikenneinsinööri Mika Kulmala

ITS Factory Day 30.5.2012 Liikenneinsinööri Mika Kulmala ITS Factory Day 30.5.2012 Liikenneinsinööri Mika Kulmala Telematiikka, ITS, älykäs liikenne, älyliikenne Pitkä polku kohti ITS Factory:a Tampereen seudun ITS-aktiviteetit Tampereen seudulla paljon älyliikennealan

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Käyttäjäkokeiluista liiketoimintaa. TransSmart seminaari Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö VTT

Käyttäjäkokeiluista liiketoimintaa. TransSmart seminaari Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö VTT Käyttäjäkokeiluista liiketoimintaa TransSmart seminaari Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö VTT ÄLYKKÄÄT LIIKENNEPALVELUT Visio:» Älykäs, turvallinen ja kestävä liikkuminen vähähiilistä energiaa hyödyntäen»

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Liukastumiset käyvät kalliiksi

Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset kansantautina miten jokainen pysyisi pystyssä? -seminaari 10.1.2013 Mirka Råback Erikoissuunnittelija Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 11.1.2013 1 Kotitapaturmien

Lisätiedot

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Tietojohtamisen verkoston seminaari 23.11.2012 Helsinki Region Infoshare Avataan Helsingin seutua koskevaa julkista tietoa kaikkien

Lisätiedot

ilmastofiksulle liiketoiminnalle ja uudenlaisille kumppanuuksille

ilmastofiksulle liiketoiminnalle ja uudenlaisille kumppanuuksille Avoin tieto pohjana ilmastofiksulle liiketoiminnalle ja uudenlaisille kumppanuuksille Hanna Niemi-Hugaerts Forum Virium Helsinki Uusia palveluinnovaatioita yritysten, julkisten toimijoiden ja kaupunkilaisten

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

ITS Finland: Suomen älyliikenteen yhteistoiminta. Kimmo Ylisiurunen, ITS Finland ITS Factory Day 30.5.2012, Tampere

ITS Finland: Suomen älyliikenteen yhteistoiminta. Kimmo Ylisiurunen, ITS Finland ITS Factory Day 30.5.2012, Tampere ITS Finland: Suomen älyliikenteen yhteistoiminta Kimmo Ylisiurunen, ITS Finland ITS Factory Day 30.5.2012, Tampere Sisältö ITS Finland verkosto ja toimialan näkökulmia Älyliikenne julkisen ja yksityisen

Lisätiedot

Vedia-monipalvelu - liikenteen palvelut yhdeltä luukulta. 1.4.2011 Erikoistutkija Armi Vilkman, VTT

Vedia-monipalvelu - liikenteen palvelut yhdeltä luukulta. 1.4.2011 Erikoistutkija Armi Vilkman, VTT Vedia-monipalvelu - liikenteen palvelut yhdeltä luukulta 1.4.2011 Erikoistutkija Armi Vilkman, VTT 2 3 Onko älyliikenne pelkkää sanahelinää vai oikeita palveluita? CO2 päästörajat vaikuttavat liikkumiseen

Lisätiedot

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Green Net Finland - Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013

Lisätiedot

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service Mobility as a Service Suomesta älyliikenteen innovaatioalusta Suomeen kehitetään maailman ensimmäinen avoin innovaatioalusta liikkumisen palveluille. Tekes kokoaa -yhteisön, johon mukaan tulevien yritysten

Lisätiedot

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka

Lisätiedot

Valtakunnallinen sähköajoneuvojen testiympäristö National Test Environment for Electrical Vehicles

Valtakunnallinen sähköajoneuvojen testiympäristö National Test Environment for Electrical Vehicles Valtakunnallinen sähköajoneuvojen testiympäristö National Test Environment for Electrical Vehicles Mikä: Miksi: Miten: Mikä EVELINA? Omaleimaista: Mitä juuri nyt? Valtakunnallinen sähköajoneuvojen testiympäristö

Lisätiedot

Kokemuksia tekstiviestivaroituksista Jyväskylässä

Kokemuksia tekstiviestivaroituksista Jyväskylässä Talvitiepäivät 2014 22.1.2014, Paviljonki Kokemuksia tekstiviestivaroituksista Jyväskylässä kaupunkirakennepalvelut, katupäällikkö Tuula Smolander Varoituspalvelun lähtökohdat Suomessa keskimäärin 50 000

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus

Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Ilkka Kankkunen Toimitusjohtaja TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy 29.10.2014 Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus 2 Waltti-hanke

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille

Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille Kohti uutta liikennepolitiikkaa Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille Logistics 13 -seminaari 9.4.2013 Marko Forsblom Uusi liikennepolitiikka vastaa haasteisiin ja hyödyntää mahdollisuudet Automaattinen

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

PILETTI Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä

PILETTI Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä PILETTI Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Pori 29.1.2013 Mikä PILETTI on? PILETTI-järjestelmä on toimivaltaisten viranomaisten yhteinen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmäpalvelu,

Lisätiedot

Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola

Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Liikkumistili kohti yhteiskäyttöisyyttä ja liikkumisen palveluja 23.9.2014

Lisätiedot

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 2 Mistä kaikki oikein alkoi? Liikenneturvan toimitusjohtaja Valde Mikkonen ehdotti Ilmatieteen laitokselle ja Tielaitokselle kelitiedottamisen kehittämistä

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Open Arctic Challenge Gaala 24.11.2015. Anna Keskitalo Data-asiantuntija 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Open Arctic Challenge Gaala 24.11.2015. Anna Keskitalo Data-asiantuntija 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Open Arctic Challenge Gaala 24.11.2015 Anna Keskitalo Data-asiantuntija 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Tapahtuman ohjelma klo 12-12.15 kahvit klo 12.15-13.00 ajankohtaista 6Aika hankkeesta, Open Finland

Lisätiedot

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Tekesin demo- ja pilotointirahoitus Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Miksi? Pilottien ja demonstraatioiden hyödyt Tutkimus- ja kehitystyön tulosten

Lisätiedot

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä 21.11.2012 Sauli Majaniemi Ilmatieteenlaitos/PowerPoint-ohjeistus/N.N 22.11.2012 Arktisen alueen haasteita Arktiset olosuhteet: kylmyys,

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT ÄLYKÄS JA VÄHÄHIILISTÄ ENERGIAA KÄYTTÄVÄ LIIKENNE VTT:N LIIKENTEEN KÄRKIOHJELMA 2013 - Liikenteen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

Älyliikenteen mahdollisuudet

Älyliikenteen mahdollisuudet Älyliikenteen mahdollisuudet 23.10.2014 Eetu Pilli-Sihvola erityisasiantuntija, älyliikenne Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Älyliikenne? Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen liikenteen

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Väylät ja liikenne 2012 Tarja Jääskeläinen, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikkumisen ohjaus edistää kestävää liikkumista kannustamalla

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Turun Matkakeskus -hanke

Turun Matkakeskus -hanke Turun Matkakeskus -hanke 14.5.2014 Paula Keskikastari, kaavoitusarkkitehti 15.5.2014 pohjautuu esitykseen, jonka ovat laatineet 1 Kiinteistöliikelaitos, Mika Rajala ja Ympäristö- ja kaavoitusvirasto, Christina

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuusklusteri Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuustoimijoita Työterveyslaitos Tukes Tekes Aluehallintovirasto Suomen punainen risti

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Tuplataan joukkoliikenne Esimerkkejä Ruotsista ja Suomesta

Tuplataan joukkoliikenne Esimerkkejä Ruotsista ja Suomesta Tuplataan joukkoliikenne Esimerkkejä Ruotsista ja Suomesta Liikenne ja maankäyttö 8.10.2015 Pekka Aalto PLL Marja Rosenberg Liikennevirasto Sisältö 1. Mitä Ruotsissa on tehty ja saavutettu 2. Mitä Suomessa

Lisätiedot

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa

Lisätiedot

Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013

Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013 Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013 Kaarina Tamminiemi, Erityisasiantuntija, kampanjan puheenjohtaja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Esityksen sisältö Faktaa ja taustaa Kampanjasta yleistä Toiminta

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma. 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä

Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma. 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä Visio Asiakkaalla on käytettävissään toimivien markkinoiden tuottamia palveluita ja sovelluksia

Lisätiedot

Kokemuksia datan avaamisesta pääkaupunkiseudulla. Projektipäällikkö Ville Meloni - Forum Virium Helsinki Open Data Tampere Region Kick-off 20.2.

Kokemuksia datan avaamisesta pääkaupunkiseudulla. Projektipäällikkö Ville Meloni - Forum Virium Helsinki Open Data Tampere Region Kick-off 20.2. Kokemuksia datan avaamisesta pääkaupunkiseudulla Projektipäällikkö Ville Meloni - Forum Virium Helsinki Open Data Tampere Region Kick-off 20.2.2013 ONNEA TAMPERE! Kehittäjätyökaluja uusille sähköisille

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 000 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Suomi tarvitsee kansainvälisen mittaluokan hiilineutraalin kiertotalouden referenssialueita

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Hallitusohjelman kärkihanke Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 13/2015 18.03.2015

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 13/2015 18.03.2015 Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 21 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoittaman 6Aika-strategian rahoitushakuun hankkeella Helsinki Region Eco HUB HEL 2015-002408 T 02 05

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

ESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen

ESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen ESTEETÖN NAVIGOINTI Ari Virtanen NOPPA Näkövammaisten opastusjärjestelmän pilottiprojekti Liikenne- ja viestintäministeriön matkustajainformaation visio: Vuonna 2006 kuka tahansa saa henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

INKA ja hankinnat 3.3.2015

INKA ja hankinnat 3.3.2015 INKA ja hankinnat 3.3.2015 INKA:n tavoitteet Vetovoimaiset hubit Kansainvälinen taso: EU miten saamme hubeista kansainvälisiä kärkiä? INKA luo osaamispohjaisia uusia yrityksiä ja uudistaa yritysten liiketoimintaa

Lisätiedot

HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010

HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010 HSL:n toimialue Kuusi perustajakuntaa: Helsinki,Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja Kirkkonummi Laajenemisvaraus

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Ritarihuone 18.3.2010 Jarmo R Lehtinen, KTT Aspectum Oy

Ritarihuone 18.3.2010 Jarmo R Lehtinen, KTT Aspectum Oy Joukkoliikenteen murros ja strategia tulevaisuuden menestykseen Ritarihuone 18.3.2010 Jarmo R Lehtinen, KTT Aspectum Oy 199 30. maaliskuuta 2010 Tekijän Nimi tässä 2 Ennustuksia; minä vuonna? syöpä on

Lisätiedot

HANKEHAUN TEEMAT JA SISÄLLÖT

HANKEHAUN TEEMAT JA SISÄLLÖT HANKEHAUN TEEMAT JA SISÄLLÖT Lähtökohdat keskustelun ja ideoinnin pohjaksi 9.6. infotilaisuus, Tampere Jukka Järvinen ja Matti Saastamoinen Painopistealueet haku koskee: Avoimet innovaatioalustat: yhteisiä

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ)

ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ) ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ) Anne-Mari Haakana 4.7.2014 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on selvittää uusien kulkuneuvoteknologien ja polttoaineiden liikenneverkolle asettamia

Lisätiedot

6Aika luo pohjaa kestävälle datapohjaiselle liiketoiminnalle

6Aika luo pohjaa kestävälle datapohjaiselle liiketoiminnalle 6Aika luo pohjaa kestävälle datapohjaiselle liiketoiminnalle Hanna Niemi-Hugaerts @CitySDK_Hanna Kehityspäällikkö Forum Virium Helsinki & 6Aika Avoin data -kärkihankkeen Helsingin osatoteutuksen koordinoija

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kokemuksia talviliukstumisista tutkimusten valossa Pysy pystyssä talvijalankulun turvallisuusseminaari 10.1.2013, Tampere Mikko Hirvonen 2 Tapaturmatilastoja Noin 30% työpaikkatapaturmista

Lisätiedot

Liikenteen monipalvelumalli - tilannekatsaus

Liikenteen monipalvelumalli - tilannekatsaus Liikenteen monipalvelumalli - tilannekatsaus 30.5.2012 Tampere Juuso Kummala, Liikennevirasto Liikennejärjestelmän tulevaisuuden haasteina talous ja ympäristö Resurssien rajallisuus vs. vaatimus korkeasta

Lisätiedot