KEHITYSVAMMAINEN HENKILÖ TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA TEPA-PROJEKTIN PALVELUPOLKUKARTOITUSSUUNNITELMA ANNE AHOLAINEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEHITYSVAMMAINEN HENKILÖ TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA TEPA-PROJEKTIN PALVELUPOLKUKARTOITUSSUUNNITELMA 9.7.2012 ANNE AHOLAINEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ"

Transkriptio

1 KEHITYSVAMMAINEN HENKILÖ TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA TEPA-PROJEKTIN PALVELUPOLKUKARTOITUSSUUNNITELMA ANNE AHOLAINEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ 17

2 Sisällysluettelo 1. Kehitysvammaisen terveydenhuollon palvelujen kehittämisen lähtökohdat Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä kehittämisen raameina Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon eurooppalaiset laatuvaatimukset TEPA-projekti ja sen antamat raamit 7 2. Olemassa olevaa tutkimus- ja kehittämistyötä Pyrkimys yksilöllisyyteen ja asiakaslähtöisyyteen Keskustelu kehitysvammaisten henkilöiden palvelujärjestelmästä Terveydenhuollon palvelupolkujen kehittäminen Palvelupolkukartoituksen tavoitteiden operationalisointi Palvelupolkukartoituksen aikataulu 15 LÄHTEET 16 2

3 1. Kehitysvammaisen terveydenhuollon palvelujen kehittämisen lähtökohdat Tämän kartoituksen tarkoitus on laittaa liikkeelle Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut (TEPA) -projekti. Kartoituksen tavoitteena on löytää kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen tärkeimmät kehittämiskohteet. Tavoitteena on löytää tärkeimmät yhteistyöhenkilöt kehittämistyön eteenpäin viemiseksi. Kartoitus tehdään kehitysvammaisten henkilöiden näkökulmasta kuvaamalla terveydenhuollon palvelujen käyttöä Mikkelin Seutu-Soten sekä Ylä-Savon soten alueella. Palvelupolkukartoituksessa selvitettävät kysymykset ovat: - Millainen on kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolku kahdella TEPA hankkeen pilottialueella? - Miten näiden palvelupolkujen perusteella Eurooppalaisen Manifestin asettamat terveydenhuollon perusvaatimukset ja kehittämiskohdat toteutuvat hyvinä käytäntöinä ja oleellisimpina kehittämisen kohteina? - Mitkä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamistarpeet kehitysvammaisten henkilöiden kohtaamisessa? Miten osaamistarpeisiin vastataan ammatillisessa koulutuksessa sekä täydennyskoulutuksessa? Palvelupolkukartoituksessa kerättävästä aineistosta syntyvät tuotteet ovat Powerpoint-muotoinen esitys oleellisista kehittämiskohdista kehitysvammaisen henkilön näkökulmasta sekä kartoitusraportti. Aineisto toimii pohjana opinnäytetöille, jotka kartoittavat Kehitysvammaisen henkilön asemaa terveydenhuollon palveluissa Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus kehittämisen raameina Miten kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuolto tässä kokonaisuudessa nähdään: ovatko he yksilöllisine terveysongelmineen muiden kuntalaisten kanssa yhdenvertaisia lähipalveluissa, vai tekevätkö erilaiset ja -tasoiset kehitysvammat heistä automaattisesti erityisen ja vaativan potilasryhmän, joka tarvitsee erityisvastuualueen laajuista vaativaa sairaanhoitoa? Kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon järjestäminen on ollut ajankohtaista jo useamman vuoden ajan. Laitosmuotoista asumista on vähitellen purettu ja pyrkimys on, että kehitysvammaisten asumisen järjestettäisiin omilla kotipaikkakunnilla kehitysvammaisen henkilön yksilöllisen tilanteen pohjalta. Kehitysvammaisen nuoren muuttaminen pois lapsuudenkodista omaan asuntoon on tavallinen osa itsenäistyvän nuoren elämää (Niemelä & Brandt 2008, 3). Tämän kehityksen myötä kehitysvammaiset henkilöt ovat oman lähialueensa sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjiä. Kehitys on ollut kansallisesti toivottavaa. Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan sopimuksen vuonna Sen mukaan vammaisilla henkilöillä on oltava oikeus ja tarvittava tuki lähiyhteisössä elämiseen sekä oikeus valita missä ja kenen kanssa asuu. Muihin länsimaihin verrattuna Suomessa ollaan vielä alkuvaiheessa 3

4 laitoslakkauttamisen suhteen (Sillanpää 2012). Laitoskeskeisyydestä on pyritty eroon jo 1980-luvulta lähtien kehitysvammalain muutoksen yhteydessä ja vuonna 2006 käynnistynyt kunta- ja palvelurakennemuutos on kiihdyttänyt laitoshoidon purkamisen suunnittelua (Niemelä & Brandt 2008). Vuoden 2010 alussa tilannetta vauhditettiin Valtioneuvoston periaatepäätöksellä ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosille Trendi näyttääkin olevan, että ainakin isommat kunnat pyrkivät järjestämään kehitysvammaisten asumisen palvelupaletin itse. Viimeisimmät uutiset tulevat Lahdesta, jossa on ensimmäisten joukossa siirrytty kehitysvammaisten laitoshoidosta avopalveluihin. (http://yle.fi/uutiset/lahti_keskittaa_kehitysvammaisten_asumispalvelut_itselleen/ ). Koska asumisen suhteen kehitys on lähtenyt liikkeelle vasta viime vuosina, ollaan myös terveydenhuollon palvelujen saatavuuden ja saamisen suhteen alkuvaiheessa. Ollaanko perusterveydenhuollossa ja perustason erikoissairaanhoidossa valmiita uudenlaisen asiakaskunnan vastaan ottamiseen? Esimerkiksi Lääkärilehdessä ( ) erikoislääkäri Robert Paul kokee dejavuu ilmiön laitoshoidon purkamisen lähdettyä liikkeelle ja kehitysvammaisten henkilöiden siirtyessä avomuotoisen asumisen ja yleisten terveydenhuollon palvelujen piiriin. Hän muistelee kirjoituksessaan 1990-luvun laitosmuotoisen mielenterveyshoidon purkamista ja kysyy, lisättiinkö lopulta resursseja avopuolelle mielenterveyspotilaiden hoitoa varten, ja uhkaako sama lopputulos nyt kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palveluita. Pekka Tani (2000) kommentoi, ettei kehitysvammalaitosten purkaminen ollut vielä vuosituhannen vaihteessa tehostanut avopuolen terveyspalveluja erityisesti erityissairaanhoidon puolella. Kehitysvammaisten psykiatripalvelujen siirtäminen yleispsykiatrian puolelle vaati hänen mielestään moniammatillisten, ja erityisosaamista omaavien, työryhmien kehittämistä avopalveluissa toimivien tueksi. Uuden potilas- ja asiakasryhmän huomioimisessa, uusien työ- ja toimintamallien avulla, on tärkeää terveydenhuollon ammattilaisten oma motivaatio osaamisen kartuttamiseksi ja asennemuutoksen toteuttamiseksi. Tärkeää on rakenteiden antama tila ja kannustus ammattilaisten henkilökohtaiselle oppimiselle, sekä yleinen arvomaailma, jolle terveydenhuollonkin palvelujärjestelmää rakennetaan. Ongelma ei ole aina palvelupolulla kulkeminen, vaan itse polulle pääseminen niin, että kokonaisuus tulisi huomioiduksi. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä elää murroskautta. Palvelurakenneuudistusta valmistelevan työryhmän raportti julkaistiin Työryhmän työn tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen niin, että huomioon otetaan väestön palvelutarpeet, julkisen talouden kestävyys sekä tulevaisuuden kuntarakenne. Yksi kehittämiskohde on palvelujärjestelmien heikkouksien poistaminen ja erityisesti perusterveydenhuollon vahvistaminen. Ongelmina esiin tuodaan mm. resursoinnin riittämättömyys pitkäaikaissairauksien hoitoon, odotusaikojen pidentyminen ja lääkärivaje. Lääkkeenä pidetään perustason ja erityisvastuutason mahdollisimman suurta integraatiota. Palvelurakennetyöryhmän käsittelemistä vaihtoehdoista jatkotyön pohjaksi on valittu malli, jossa perustason terveydenhuolto ja osa erityissairaanhoitoa (ns. perustason erityissairaanhoito) ovat kuntien tai muutamien sote-alueiden järjestämisvastuulla. Vaativa, erityistason sairaanhoito sekä koulutus, tutkimus ja koordinointitehtävät ovat erityisvastuualueiden järjestettäviä palveluja. Uudistuksen yhteydessä täytyy 4

5 määrittää, mitkä erikoissairaanhoidon palveluista ovat lähipalveluja ja mitkä taas erva-tasolle keskitettäviä toimintoja vaativuutensa ja harvinaisuutensa takia. Järjestämisvastuun rajan määrittely jää jatkotyöskentelyn tehtäväksi. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon yhteistyön tiivistymiselle on painetta. Palvelujen tulisi muotoutua asiakaskeskeisesti ja palvella joustavasti asiakkaiden ja potilaiden tarpeiden mukaisia polkuja. Kansalaisen näkökulmasta merkittävää olisi, jos perusterveydenhuollon palvelut olisivat saatavissa ja saavutettavissa paremmin ja erikoissairaanhoidon konsultaatioita olisi mahdollista saada lähipalveluna. Kuntien näkökulmasta on merkittävää, miten onnistutaan ennalta ehkäisevässä terveydenhuollossa ja perusterveydenhuollossa niin ettei erikoissairaanhoidon kuormitus kasva perustasolla. Miten kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuolto tässä kokonaisuudessa nähdään: ovatko he yksilöllisine terveysongelmineen muiden kuntalaisten kanssa yhdenvertaisia lähipalveluissa, vai tekevätkö erilaiset ja -tasoiset kehitysvammat heistä automaattisesti erityisen ja vaativan potilasryhmän, joka tarvitsee erityisvastuualueen laajuista vaativaa sairaanhoitoa? Palvelurakennetyöryhmän väliraportissa käytettyjen tausta-aineistojen mukaan vaativat kehitysvammapalvelut määritellään lähipalveluina alueellisesti tarjottaviksi, ja vaativat kehitysvammapsykiatrian palvelut kansallisesti keskitettäviksi (s.72-75). Haastavaa kehitysvammaisen näkökulmasta on perustason terveydenhoidon saavuttaminen niin, että hänen terveysongelmansa nähtäisiin kehitysvamman alta ja hän tulisi kohdelluksi muiden kansalaisten rinnalla. Samalla peruspalveluiden tasolle olisi saatava kehitysvammaan liittyvien oireiden asiantuntemusta, sekä apua asiakkaan tai potilaan oman näkemyksen tulkintaan. Perusterveydenhuollon ja perustason erityisterveydenhuollon, ja alueellisena tai kansallisena tarjottavan palvelun välinen kuilu tulisi ehdottomasti kuroa umpeen toimivaksi palvelupoluksi. Savon vammaisasuntosäätiön palvelukodeissa tehdyn alkuhaastattelun (touko-kesäkuu 2012) pohjalta voidaan todeta, että ongelmana on asiakkaan pallottelu perusterveydenhuollon, erityissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon välillä: kenen vastuulle kehitysvammainen henkilö oireineen, sairauksineen ja lukuisine palvelusuunnitelmineen Asiakkaan kokemus hyvästä palvelusta ja kohdatuksi tulemisesta säilyvät samanlaisina rakenteista huolimatta, vaikka niiden toteutuminen eivät rakenteista riippumattomia olekaan. kuuluu? Hankalinta on tukiasunnoissa asuvilla, itsenäisesti asioitaan hoitavilla, henkilöillä, jotka eivät tule asiassaan kuulluksi, sekä henkilöillä, jotka vaikeavammaisuutensa takia eivät kykene tulla kuulluiksi. Ongelma ei ole aina palvelupolulla kulkeminen, vaan itse polulle pääseminen niin että kokonaisuus tulisi huomioiduksi. Tämän palvelupolkukartoituksen pohjaksi sekä TEPA hankkeen alkuun saattamiseksi tehdyissä avainhenkilötapaamisissa Mikkelin ja Ylä-Savon seudulla on tullut esiin kunta- ja palvelurakennemuutoksen aiheuttamat muutospaineet sekä seudullisen sote-organisoitumisen keskeneräisyys. Kehittämistyö on haastavaa jatkuvassa muutostilassa olevien rakenteiden keskellä ja epävarmuudessa elävän henkilöstön kanssa. TEPA hankkeessa lähdetään tilanteen haastavuudesta huolimatta etsimään kehitysvammaisen henkilön näkökulmasta hyviä terveydenhuollon malleja ja käytäntöjä, sekä kehittämään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kehitysvammaosaamista ja tietoutta. Asiakkaan kokemus hyvästä palvelusta ja kohdatuksi tulemisesta säilyvät samanlaisina rakenteista huolimatta, vaikka niiden toteutuminen eivät rakenteista riippumattomia olekaan. 5

6 1.2. Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon eurooppalaiset laatuvaatimukset Tärkeän arvopohjan kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon suunnitteluun ja kehittämiseen antaa Eurooppalainen manifesti, joka on laadittu vuonna 2003 Rotterdamissa järjestetyssä, kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuoltoa koskevassa, konferenssissa. Seuraavat kohdat linjattiin kehitysvammaisten terveydenhuollon perusvaatimuksiksi, jotka tulisi yleisesti hyväksyä ja tunnustaa. Niiden alapuolella on lueteltu oleelliset kehittämiskohteet. Tummennettuna ovat kohdat, jotka ovat tarkasteltavana tässä palvelupolkukartoituksessa ja joiden kehittämiseen etsitään keinoja myös TEPA - hankkeessa: 1) Kehitysvammaisella henkilöllä tulisi olla mahdollisuus käyttää tavanomaisia, yleislääkärikeskeisiä palveluja. a. Kehitysvammaisten pitää pystyä käyttämään tavanomaisia terveydenhuollon palveluja b. Kehitysvammaisten tulee tarvittaessa saada pidempi vastaanottoaika tai pitempi aika kotikäynneillä. c. Kehitysvammaisten kommunikointia täytyy tarvittaessa tukea. d. Kehitysvammaisten terveydenhoidon tarpeet yritetään tunnistaa ennakolta. e. Kehitysvammaisilla ei saa olla ylimääräisiä taloudellisia, fyysisiä tai juridisia esteitä tavanomaisten terveyspalvelujen käytössä. f. Kehitysvammaiset voivat osallistua seulontoihin samoin ehdoin kuin kaikki muutkin. g. Kehitysvammaisia tuetaan ylläpitämään terveellisiä elintapoja, joilla ennalta ehkäistään sairauksia ja luodaan positiivisia terveysvaikutuksia. h. Kehitysvammaisille, heidän perheilleen ja hoitajille annetaan selkokielistä informaatiota terveydestä ja terveyden edistämisestä. i. Eri ammattiryhmät tekevät yhteistyötä kehitysvammaisten terveydenhuollon kehittämiseksi. Potilaan ja häntä hoitavan ammattihenkilön välisen suhteen kannalta on tärkeää, että potilasta hoidetaan yhteisymmärryksissä hänen kanssaan. Potilaan ja hänen omaisensa pitää saada helposti tiedot diagnooseista ja hoidosta, ja niiden pitää olla helposti ymmärrettävässä muodossa. (Eurooppalainen manifesti) 2) Tavanomaisen terveydenhuollon palveluksessa olevat terveydenhuollon ammattihenkilöt (erityisesti lääkärit, psykiatrit, hammaslääkärit, sairaanhoitajat ja muut ammattilaiset) ovat päteviä kohtaamaan kehitysvammaisen potilaan ja heidän on osattava hoitaa ainakin joitakin kehitysvammaisuuteen liittyviä erityisiä terveysongelmia. a. Terveydenhuollon ammattilaisilla on itsellään vastuu hankkia kehitysvammaisten terveydenhuollon vaatimat perustaidot b. Ammattilaiset ovat tietoisia, että kehitysvammaisen henkilön kaikki terveysongelmat eivät johdu kehitysvammaisuudesta. c. Terveydenhuollon ammattitutkintoihin sisällytetään opetusta kehitysvammaisuudesta. Opetus sisältää tietoa yleisimmistä kehitysvammojen oireyhtymistä ja niiden etiologiasta, oireyhtymiin liittyvistä terveysongelmista, kommunikaatiosta sekä juridisista ja eettisistä näkökulmista. d. Asennekasvatus ja kommunikaatiotaidot ovat yhtä tärkeitä kuin asiatieto, ja siksi ne ovat osa koulutusohjelmaa. e. Kehitysvammaisten erityisistä terveysongelmista on saatavilla tietoa Internetistä tms. 6

7 f. Terveydenhuollon ammattihenkilöt saavat konsultaatioapua erikoislääkäreiltä ilman ylimääräisiä taloudellisia, käytännöllisiä tai juridisia esteitä. 3) Kehitysvamma-alalle erikoistuneet terveydenhuollon ammattihenkilöt (lääkärit, psykiatrit, hammaslääkärit, sairaanhoitajat ja muut ammattilaiset) ovat muun terveydenhuollon työntekijöiden tukena. Nämä ammattilaiset antavat tarvittaessa neuvoja, hoitavat kehitysvammaisten terveydellisiä erityisongelmia tai ottavat hoidosta kokonaisvastuun. a. Niille terveydenhuollon ammattihenkilöille, jotka haluavat erikoistua kehitysvammaalalle, tulee olla koulutusohjelmia. b. Kehitysvamma-alalle erikoistuneet ammattilaiset luovat ja ylläpitävät yhteistyöverkostoja. Yhteistyöverkostojen on tarkoitus kehittää alan tietotaitoa. Tämä voidaan saavuttaa henkilökohtaisilla kontakteilla tai perustamalla (virtuaalisia)= osaamiskeskuksia. c. Kehitysvammaisten terveydentilaan liittyvää tutkimustyötä harjoitetaan yhdessä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Akateemisia oppituoleja on syytä perustaa aloittamaan, innostamaan ja koordinoimaan tutkimushankkeita. Terveydellä tarkoitetaan täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa, ei ainoastaan sairauden puuttumista. (WHO) 4) Kehitysvammaisten terveydenhuollossa tarvitaan usein moniammatillista näkökulmaa. a. Kehitysvammaisten terveydentilanarvioinnit ja/tai hoidot vaativat eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä (esimerkiksi mielenterveysongelmat, näkö- ja kuulovauriot, monivammaiset ja iäkkäät potilaat sekä kuntoutus) b. Erikoistumiskoulutusta sairaanhoitajille ja muille hoitajille kehitetään. Erikoistumiskoulutuksessa käsitellään muun muassa aistivammoja, autismia, epilepsiaa, mielenterveyden ongelmia, liikuntavammoja, nielemis- ja syömisongelmia sekä ikään liittyviä ongelmia. 5) Kehitysvammaisen terveydenhuollossa tarvitaan aktiivista, puolesta toimivaa lähestymistapaa. a. Kansallisiin seulontaohjelmiin osallistumista tulisi rohkaista. b. Näkö- ja kuulovaurio tutkimusten sekä muiden terveystarkastusten tulisi olla näyttöön perustuvia ja rutiininomaisia. c. Sekä yleisiä että erityisiä terveystarkastusohjelmia tulisi selvittää (yleislääkärit, julkisen terveydenhuollon lääkärit tai erikoislääkärit). d. Kehitysvammaisilla ja heidän omaisillaan on oikeus päästä vamman syystä selvittäviin etiologisiin tutkimuksiin TEPA projektin antamat raamit Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut (TEPA) projekti on Savon vammaisasuntosäätiön hallinnoima ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama projekti. Projekti on alkanut huhtikuussa 2012 ja päättyy Henkilöresurssit projektissa on jaettu niin, että hankkeessa toimii projektipäällikkö koko keston ajan. Konsultatiivisen sairaanhoitajan työmallia kokeillaan ensin Mikkelin seudulla syyskuusta 2012 vuoden 2014 loppuun. Mallin kokeilu, ja samalla henkilöresurssi, siirtyy Ylä- 7

8 Savoon 2014 aikana päättyen kesäkuussa Projektin taustoista voi lukea lisää ansiokkaasta projektisuunnitelmasta (http://www.savas.fi/tepa/) Projektin tavoitteena on edistää kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelujen saamista ja saatavuutta. Projektilla on kolme toiminnallista tavoitetta: 1) perehdyttää kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä kohtaamaan kehitysvammaisia kuntalaisia. 2) pilotoida konsultoiva sairaanhoitaja toimintamallia (Community Nurse) kehitysvammaisten avoterveydenhuoltoon. 3) saada aikaan toimivia, asiakaslähtöisiä ja poikkihallinnollisia kehitysvammaisten henkilöiden avoterveydenhuollon palvelumalleja. Kuva 1. Tepa-projektin ydinprosessit ja lopputuotteet Pilotoidaan konsultoivan terveydenhuollon ammattilaisen toimintamallia Perehdytetään kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä kohtaamaan kehitysvammaisia kuntalaisia PILOTTIPROSESSI Asiakastyön ja moniammatillisen työryhmätyöskentelyn malli Tukihenkilöt perusterveydenhuollossa PEREHDYTTÄMISPROSESSI Kehittämistyön tuki työryhmille Tiedottava koulutus: infot ja seminaarit Koulutusmateriaali ja levittäminen: ammatillinen koulutus, tukihenkilöksi, konsultoiva terveydenhuollon ammattilainen Saada aikaan toimivia, asiakaslähtöisiä ja poikkihallinnollisia kehitysvammaisten henkilöiden avoterveydenhuollon palvelumalleja PALVELUPOLKUPROSESSI Palvelupolkujen kartoitus Palvelupolun valitut kehittämispilotit ja kuvaukset Oppaat: Terveydenhuollosta asiakkaille ja läheisille / Kehitysvammaisuudesta ja kommunikaatiosta ammattilaisille 8

9 Tavoitteiden saavuttamiseksi on käynnistetty kolme ydinprosessia, jotka palvelevat toisiaan, mutta joilla on erilaiset lopputuotteet. Projektilla on myös tukiprosessit projektin hallintaan ja arviointiin, sisäiseen koulutukseen ja viestintään. Oheisessa kuvassa on kuvattu ydinprosessit (kuva 1). Prosessien kulkua ja aikataulutusta voi tarkastella hankkeen toimintasuunnitelmasta (http://www.savas.fi/tepa/) Palvelupolkukartoitus on lähtöpiste palvelupolkujen kehittämisen prosessille ja toimii samalla lähtökohtana konsultoivan sairaanhoitajan pilottikokeilulle sekä perehdyttämisprosessille. Sen avulla tuotetaan kehittämismateriaalia. Palvelupolkukartoituksessa kartoitetaan asiakasnäkökulmasta pilottipaikkakuntien Tepa-visio 2016: Kehitysvammaisen henkilön kokemukset kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta sekä yhdenvertaisuudesta lisääntyvät oman lähialueensa terveydenhuollon palveluissa. Yksilöllinen tarpeiden arviointi ja palvelujen suunnittelu mahdollistuu linkkityöntekijän, moniammatillisen verkoston ja yhteisten toimintatapojen avulla. Savossa toimivilla terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisilla on tietoa kehitysvammaisuudesta ja keinoja kommunikoida kehitysvammaisten henkilöiden kanssa. Yhteistyö on sujuvaa kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän kanssaan työskentelevien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa inhimillisten, yksilöllisten, tarkoituksenmukaisten ja kustannustehokkaiden palvelujen toteuttaminen kasvaa lähipalvelujen piirissä. terveydenhuollon tilanne ja taso sekä yhteys kehitysvammapalveluihin. Tämä määrittää osaltaan, miltä tasolta ja mihin suuntaan suunniteltuja lopputuotteita lähdetään toteuttamaan. 2. Olemassa olevaa palvelupolkujen tutkimus- ja kehittämistyötä Seuraavassa esitellään lyhyesti palvelupolkukartoituksen kannalta tärkeitä sisältöjä. Yksilöllisyys ja päämiehisyys on nostettu esiin ajankohtaisena ja oleellisena vammaispoliittisena arvona. Palvelujärjestelmiin ja erityisesti terveydenhuoltoon kohdistunut keskustelu ja tutkimus ovat tärkeitä, koska palvelupolut kulkevat palvelujärjestelmän ehdoilla. Aiemmasta tutkimuksesta on nostettu esiin, miten kehitysvammaiset henkilöt kohdataan palveluissa, ja miten palvelujärjestelmässä toivotaan otettavan huomioon kehitysvammaiset asiakkaat ja heiden yksilölliset tarpeensa. Kolmanneksi tuodaan esille jo tehtyä kehittämistyötä Pyrkimys yksilöllisyyteen ja asiakaslähtöisyyteen Vammaispoliittinen ohjelma eli Vampo ( ) painottaa vammaisen oikeutta ja mahdollisuuksia itsenäiseen elämään ja osallisuuteen. Terveydenhuollon kohdalla vaaditaan yksilöllisiä ja tarpeenmukaisia palveluja, sekä terveydenhuollon ammattilaisten tietotaidon kasvattamista. Palvelut on saatava yleisten palvelujen ja tukitoimien kautta, mutta mikäli vammaisuus vaatii, on oltava mahdollisuus erityispalveluihin. Kristiina Keppo (2012) on pro gradu työssään paneutunut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän muutokseen ja kehitysvammaisen asemaan muutoksen keskellä. Hän toteaa, että kansainvälinen vammaispoliittinen normisto (esim. YK:n yleissopimus ja Euroopan neuvoston 9

10 vammaispoliittiset linjaukset) sekä suomalaisen lainsäädännön muutokset ovat olleet voimakkaasti mahdollistamassa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutumista. Keppon (2012) mukaan vammaiset henkilöt ovat tämän kehityksen myötä nousseet huollettavien ja holhottavien asemasta subjekteiksi. Keppo kuvaa tutkimuksessaan autonomian ja riippuvuuden välistä jännitettä vammaisuudessa ja palveluissa. Hän kuvaa oman aineistonsa pohjalta kehitysvammaisten henkilöiden siirtymistä kuluttaja-asiakkaaksi ja palvelun käyttäjäksi entisestä holhouksenalaisena olemisen asemasta. Palvelun käyttäjän näkökulman ja valinnanmahdollisuuksien nostamisen palvelujen suunnittelun keskiöön nähdään oleelliseksi myös Kehitysvammaliitossa. (Hintasala & Ahlsten 2011; Hintsala, Seppälä & Teittinen 2007) Kehitysvammaisen henkilön palvelujen suunnittelussa nousee esiin päämiehisyysnäkokulma, joka pyrkii osaltaan määrittelemään riippuvaisuuden ja autonomisuuden rajoja. Millaisesta tuesta ja avusta ollaan riippuvaisia, jotta omat valinnanmahdollisuudet ja oman elämän suunnittelu toteutuisivat parhaalla mahdollisella tavalla? Kirsi Konola, Sanna Kekki, Petra Tiihonen ja Katja Marjamäki (2011) toteavat, että kehitysvammaiset henkilöt ja heidän omaisensa tarvitsevat koulutusta ja tukea oppiakseen itsenäistä päätöksentekoa. Kyse on myös palvelujärjestelmässä toimivien ja työyhteisöjen ajattelu- ja toimintakulttuurien muutoksesta kohti ihmisoikeusajattelua. Tällöin siirrytään pohtimaan henkilön voimavaroja, vahvuuksia ja kykyjä toimia yhteiskunnan jäsenenä. Edellä mainitut kirjoittajat toteavat, että yksilöllisen elämän suunnittelun toteutumisessa keskeisintä on kehitysvammaisen henkilön ja hänen omaisensa kuunteleminen ja yhteistyö eri tahojen välillä Keskustelu kehitysvammaisten henkilöiden palvelujärjestelmästä Palvelujärjestelmää on arvioitu onnistuneiden kohtaamisten ja vuorovaikutuksen mittareilla. Kohtaamisessa on tärkeää kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen. Kristiina Keppon (2012) pro gradu työ kohdistuu kohtaamiseen ja kokemuksiin palvelujärjestelmästä. Hänen haastattelemansa kehitysvammaiset henkilöt toivat esille samoja kehittämiskohteita kuin muutkin sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät usein tuovat: - Palvelun olisi hyvä olla kiireetöntä. Kiire voi näkyä epäystävällisyytenä asiakasta kohtaan. - Asiakkaalle tai potilaalle olisi hyvä kertoa etukäteen, mitä on tapahtumassa. Olo voisi tuntua turvallisemmalta vieraiden ihmisten ja laitteiden keskellä. - Vaikea virkakieli pitää muuttaa selkokieleksi. Esimerkiksi hakemukset ovat vaikeita täytettäviä. - Itsenäisyyttä ja omaa asumista on tärkeää tukea. - Kohdellaan ja kohdataan asiakas tai potilas tavallisena ihmisenä. - Otetaan huomioon aiemman kohtaamiset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, ja poistetaan niistä johtuvaa pelkoa. Kohtaamista pohditaan Sairaanhoitaja lehdessä. Essi Launio (2006) kuvaa opinnäytetyössään saatuja tuloksia. Sairaanhoitajat saavat tietoa työnsä tueksi kirjallisuudesta ja kokemuksen myötä. Perus- tai täydennyskoulutuksesta ei koettu saatavan tietoa, joten osaamis- ja tietotarpeet ovat Launion mukaan suuret. Vaikeinta on kommunikointi ja potilaan kehon kielen tulkinta, mutta pääosin tilanteet selvitetään ja vuorovaikutukselle annetaan aikaa. Leena Mäkelä (2007) tuo esiin luovuuden ja kekseliäisyyden 10

11 kommunikointikeinojen löytämisessä. Eniten vuorovaikutus vaatii kiinnostusta toista ihmistä kohtaan ja aikaa keskustelun toteutumiselle. Lähi-ihmiset ovat tärkeitä kommunikoinnin mahdollistumiselle. Kehitysvammapalvelujen muuttuessa yksi huoli on ollut se, ettei kehitysvammapuolen osaamista, tietoa ja hiljaista tietoa siirry tarpeeksi perusterveydenhuollon ja perustason erityissairaanhoidon tasolle (esim. Kaski, 2011). Kaski tuo esille uhan kehitysvammaisen henkilön alihoitamisesta, jos kehitysvammaisuutta ja siihen liittyviä sairauksia ei tunnisteta riittävän ajoissa. Tämän tiedonsiirtymisen ongelman ratkaisuksi Maria Arvio & Seija Aaltonen (2011) ovat kirjoittaneet kirjan Kehitysvammainen potilaana. Kirjan tarkoituksena on siirtää kehitysvamma-alan tietoa terveydenhuoltoon. Hintsala & Ahlstéd (2011, 17) pitävät tärkeänä sitä, että kehitysvammaisuuden erityisosaamista kohdennettaisiin paremmin ja kehitettäisiin palvelumalleja, jotka tukevat kehitysvammaisten elämää lähiyhteisöissään. Tämä tarkoittaa yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa ja sellaisten mallien kehittämistä, joissa erityisosaaminen viedään henkilön ja häntä tukevien lähityöntekijöiden ja perheiden saataville. Kehitysvammaisen ihmisen elämän kysymyksiä ei pitäisi ratkaista yksin erityishuollon kysymyksinä ja hakeutua aina erityispalvelujen piiriin. Heidän mukaansa tämä johtaisi normaalipalvelujen alihyödyntämiseen ja eristäviin käytöntöihin normaaliyhteisöstä. Niemelä & Brandt (2008) kokosivat laajan selvityksen sosiaali- ja terveysministeriölle, jossa he antoivat suosituksia kehitysvammaisten henkilöiden asumis- ja tukipalvelujen kehittämiseksi ja esittivät toimia siirtymiseksi laitoshoidosta avopalveluihin perustuvaan palvelujärjestelmään. Yksi suosituksista koski laitosjärjestelmästä luopumista ja siirtymistä avopalveluihin seuraavien 10 vuoden aikana. Jäljelle jäävät, erityiskysymyksiin keskittyvät ja kapasiteetiltaan rajatut laitokset siirrettäisiin lopulta osaksi terveydenhuoltoa. Niemelä ja Brandt (2008) tuovat esiin, että itsenäisesti asuvien kehitysvammaisten kohdalla sosiaalipalvelut tuottavat sellaista apua ja tukea, jonka avulla pärjätään. Terveydenhuolto ei heidän mielestään tällaista tukea pysty tarjoamaan. Esimerkiksi kotipalvelut on nähty tärkeäksi laitosasumisen purkamisen ja itsenäisen asumisen mahdollistajaksi. Tämä on ollut se alue, josta on viimeisen 15 vuoden aikana karsittu ja supistettu. Itsenäistä asumista mahdollistavat tukea ja apua tuottavat tahot tarvitsevat yhteistyörakenteita terveydenhuollon sekä kehitysvammaisuuden asiantuntijoiden kanssa. Palvelujärjestelmän saavutettavuus ja sen ongelmat näkyvät parhaiten ihmiselämän nivelvaiheissa. Ulla- Maija Ritanen ja Maria Arvio (2008) käsittelevät cp-vammaisten nuorten (joista osalla on kehitysvamma) siirtymistä lasten neurologiayksiköstä aikuisten yksikköön 16-vuoden iässä. Herkässä elämänvaiheessa oleva nuori putoa lapsuuden hyvin toimivista verkostoista. Päivi Ripatti (2011) tuo esille oman kehitysvammaisen poikansa kohdalla lapsuudessa hyvin toimineen erikoissairaanhoitovetoisen verkoston, joka aikuisuuden kynnyksellä on hajonnut. Vanhemmasta tulee laajan kokonaisuuden palvelukoordinaattori Terveydenhuollon palvelupolkujen kehittäminen Kehitysvammaisen henkilön palvelupolku on viime vuosina ollut kehittämiskohteena. Useissa kunnissa on lähdetty kartoittamaan organisaationäkökulmasta kehitysvammaisten hoito- ja palveluketjuja. Yksi esimerkki on HUS Hyvinkään hoitoketjun kuvaus (Vanhanen & Vähä-Jaakkola 2005). Tällä hetkellä Sosiaalija terveyshuollon kansallinen kehittämishankkeen (Kaste) alla toimii Valtakunnallinen vammaispalvelu 11

12 hanke. Terveydenhuollon palvelut ovat olleet kehittämisen kohteena. Kehitysvammaisen henkilön palvelupolkua kartoitetaan monin tavoin : - Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä on kartoitettu sosiaalialan palveluohjausprosessia sekä muotoiltu palvelusuunnitelma. - Eteva-kuntayhtymässä on kehitetty konsultovan sairaanhoitajan työmallia. Kehittämisen kohteena ovat palvelurakenteet, palveluohjaus sekä suunnittelu. - Kainuussa on kehitetty palvelusuunnitelmaa sekä palvelutarpeen arviointia. Tuotokset on löydettävissä VammaisKasteen sivuilta. - Keski-Suomessa on kehitetty erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä kehitysvammapalvelujen yhteistyötä. Näkökulmana on yhteisasiakkuus. - Lapissa on keskitytty palvelurakenteisiin ja yksilöllisen asumisen haasteisiin. - Suomenruotsalaisessa osahankkeessa Kårkullassa on kuvattu hoitoketjuja lasten ja nuorten osalta sekä aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden osalta. - Pirkanmaalla on keskitytty palvelurakenteisiin ja kuvattu mm. kehitysvammahuollon palveluista hyötyvän henkilön palveluverkkoa. Tarkoituksena on ollut selventää työnjakoa kuntien peruspalvelujen, erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon välillä. Pirkanmaan osahankkeessa pyritään kuvaamaan moniammatillisen verkostotyön malli. - Pohjois-Karjalassa on kehitetty jalkautuvia erityishuollon palveluja, joissa kehitysvammaisuuden erityisosaamista tuodaan lähipalveluihin. Pohjois-Karjalassa on kuvattu palvelusuunnitelmiin, tilapäiseen hoitoon ja kuntoutukseen liittyviä palveluprosesseja. Palvelutarpeen arviointiin on kehitetty työkalupakki - Etelä- ja Pohjois-Savon osahanke on tehnyt kartoituksen vammaisalan haasteista ja osaamisvaatimuksista Mikkelin seudulla toteutetun kartoituksen valossa. Osahankkeessa on koulutettu mm. palvelusuunnitelmasta, ja järjestetty työpajatyöskentelyä. Tänä päivänä palvelupolkujen kehittämisessä tärkeäksi kysymykseksi nousee tiedonhallinta ja asiakirjojen kulkeminen tietojärjestelmien välillä. Kehitysvammaisten palvelutarpeenkartoituksen ja palvelusuunnitelman tekemisen prosessi on kuvattu osana Tikesos-hanketta. (Miettinen ym 2011; Metsävainio ym. 2008) Kehitysvammaisen läheisen näkökulmasta tiedonhallinnan tulevaisuutta visioi Päivi Ripatti (2011). Hänellä on toive, että mahdollinen palvelutarpeen arviointi ja palvelu- ja hoitosuunnitelmapäivitys voitaisiin tehdä sähköisesti. Toiveena on myös, että kaikki kehitysvammaisen saamat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut saataisiin yhdelle lomakkeelle. Yhdestä palvelu- ja hoitosuunnitelmasta nähtäisiin asiakkaan tarvitsemat ja saamat palvelut ja palvelukokonaisuudet. Samalle lomakkeelle saataisiin koottua ajatuksia tulevaisuudesta ja tulevista tarpeista. Ripatin mielestä sähköisessä muodossa olevan lomakkeiston avulla voitaisiin palvelutarvetta ennakoida yksilökohtaisesti ja sitä kautta kuntatasolla arvioida muutoksia riittävästi. 12

13 3. Palvelupolkukartoituksen tavoitteiden operationalisointi Milllainen on kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolku kahdella TEPA hankkeen pilottialueella ja miten palvelupolkujen perusteella Eurooppalaisen Manifestin asettamat perusvaatimukset toteutuvat hyvinä käytäntöinä ja oleellisimpina kehittämisen kohteina? Palvelupolkukartoituksessa kuvataan kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolkua kahdella pilottialueella. Tavoitteena on saada mahdollisimman yksilöllinen näkökulma esiin. Terveydenhuollon palvelupolut kartoitetaan kahdessa vaiheessa. Savon vammaisasuntosäätiöllä on käytössään DomaCare asiakastietojärjestelmä, johon kirjataan palvelukodin asiakkaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tietoja ja kokemuksia. Näiden tietojen avulla voidaan muodostaa asukkaiden osalta janamuotoinen palvelupolkukuvaus terveydenhuollon yhteyksistä. Tämän palvelupolkukartoitussuunnitelman kirjoittamisen myötä haetaan tutkimuslupaa Savon vammaisasuntosäätiöltä. Tietojen käyttölupa pyydetään myös asiakkailta ja/tai läheiseltä tai edunvalvojalta (ns. laajennettu edunvalvoja). Tietojenkeruussa rajataan sellaiset henkilöt pois, jotka eivät toimintakykynsä puolesta kykene ymmärtämään lupa-asiaa, ja joita ei edusta lähiomainen tai edunvalvoja. Tietoja palvelupolkukuvauksiksi siirrettäessä nimeä, sotua tai muuta sellaista tietoa, joka auttaisi yksilöimään palvelupolkukuvauksen tiettyyn henkilöön, ei käytetä. Tietojen siirrossa merkitään kehitysvamman laatu, kommunikointikeinot, ikäryhmä (nuori, nuori aikuinen, keski-ikäinen, ikäihminen, jne.) sekä sukupuoli. Aineiston raportoinnissa esitetään yleisiä kehittämiskohteita palvelupolkuihin liittyen ja vältetään yksittäisten palvelupolkujen käyttöä esimerkkinä. Savon vammaisasuntosäätiön asukkaiden joukosta tapauksia valikoidaan kahdella tapaa. Mikkelin alueella, jossa Tepa-hankkeen liikkeelle lähtö on nopeampaa, on pyydetty, että palvelukotien ohjaajat valikoivat hyvät esimerkkitapaukset kartoitettavaksi. Tavoitteena on saada 8-10 erilaista tapausta: iän, sukupuolen sekä terveydenhuollon asiakkuuden mukaan valikoituneena. Vaarana on, että esimerkeiksi kertyy kauhuesimerkkejä. Ohjaajilta on pyydetty esimerkkitapauksiksi henkilöitä, joilla on terveydenhuollon käyntejä, ja jotka ohjaajien mielestä olisivat hyviä esimerkkejä terveydenhuollon kehittämisen kannalta. Mikkelin pilotin esimerkeistä toisessa vaiheessa haastatellaan mahdollisuuksien mukaan kaikki, joille on tehty palvelupolkukartoitus. Ylä- Savon palvelukodeissa esimerkkitapausten keruu voidaan toteuttaa laajempana ja enemmän asiakkaiden, läheisten ja edunvalvojien kanssa suoraan. Tarkoituksena on esitellä kartoitusta ja TEPAhanketta omaisten illoissa, joissa voi suoraan pyytää tutkimusluvan asiakkailta ja omaisilta. Prosessikuvauksia voi näin tulla enemmän. Toisen vaiheen haastattelussa rajoittaudutaan muutamiin esimerkkeihin jälleen erilaisia kokemuksia kartoittaen. Otoksessa mukana olevien, kotona asuvien, palvelupolkua kartoitetaan asiakkaiden ja omaisten haastattelujen ja mahdollisten asiakirjojen avulla. Otokseen olisi hyvä saada myös tukihenkilöasunnoissa itsenäisesti asuvien näkökulmia. He käyttävät palveluja myös itsenäisesti. 13

14 Toisessa vaiheessa haastatellaan kehitysvammaista henkilöä hänen kokemuksistaan sekä sellaista tahoa, joka on seurannut läheltä palvelupolun etenemistä. Haastatteluaineistosta tulee tehdä kattava niin, että saadaan tietoa eri terveydenhuollon osa-alueilta. Käytännössä katsotaan palvelupolkujen perusteella kenellä asukkaalla on perusterveydenhuollon kontakteja, tai neurologisia, mielenterveyden, sisätautien tms. erikoissairaanhoidon alaan kuuluvaa asiointia. Aineistossa pyritään kattavuuteen myös iän suhteen. Haastateltavia kerätään 8-10 kpl/pilottipaikkakunta. Haastatteluja tekee TEPA hankkeen projektipäällikkö sekä hankkeen työntekijät. Haastattelujen tekemisessä ja niiden puhtaaksi kirjoittamisessa voidaan käyttää avustajina opinnäytetöiden tekijöitä tai harjoittelijoita avustajina. Haastatteluaineisto on käytettävissä TEPA projektin päättymiseen saakka, jonka jälkeen se hävitetään. DomaCaren tietoja palvelupolkukuvauksiksi muokkaavat Tepa projektin projektipäällikkö ja projektityöntekijä. Palvelupolkumuotoisena aineistoa voidaan käyttää tutkimustarkoituksiin ja opinnäytetöihin TEPA hankkeen aikana. TEPA hankkeen päätyttyä (vuonna 2016) päätyttyä palvelupolkuaineisto hävitetään. Palvelupolkukartoituksessa kerätään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten näkemystä osaamis- ja kehittämistarpeista erilaisista lähteistä käsin. Mitkä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamistarpeet kehitysvammaisten henkilöiden kohtaamisessa? Miten osaamistarpeet vastattaisiin ammatillisessa koulutuksessa sekä täydennyskoulutuksessa? - Savon vammaisasuntosäätiön ohjaajat ja työntekijöitä on haastateltu terveydenhuollon tiimoilta. Heiltä on kysytty tärkeimpiä kehittämiskohteita sekä hyvien ja huonojen kokemusten konkreettista ilmenemistä. Kehitysvammaisten terveydenhuollon polkuja selvitetään myös keskustelutilaisuuksissa, joita projektin alkuvaiheessa järjestetään. - Terveydenhuollon ammattilaisia tavoittamiseen on suunniteltu kahta vaihtoehtoista tapaa. Pilottipaikkakunnilla toimiville henkilöille lähetetään lyhyt sähköpostikysely, jossa kysytään kehitysvammaisuudesta, osaamistarpeista, kohtaamisen haasteista ja ratkaisuehdotuksista. Toisena vaihtoehtona on, että tätä kyselyä jaetaan tiedotustilaisuuksissa, joita Tepa-projektin alkuvaiheessa tehdään. - Projektin ensimmäiset ohjausryhmät ja niissä käyty keskustelu ovat palvelupolkukartoituksen kannalta oleellisia rakenteiden ja organisaatioiden tilannetta kartoitettaessa. - Etelä- ja Pohjois-Savon Vammais-Kasteen tekemä osaamiskartoitus on tärkeä pohja-aineisto. Kaiken aineiston omistaa Savon vammaisasuntosäätiö. Sen käyttöä opinnäytetöitä sekä harjoittelutöitä varten on haettava tutkimuslupa esittämällä tutkimussuunnitelma aineiston käytön tarkoituksista ja tavoitteista. 14

15 4. Palvelupolkukartoituksen aikataulu Palvelupolkukartoitus valmistuu raportointimuotoon kevään 2013 aikana. Kehittämiskohteet kerätyn aineiston pohjalta valitaan jo syksyn 2012 aikana. Aikataulu on seuraavanlainen palvelupolkukuvausten ja siihen liittyvien haastattelujen suhteen: 2012 kesäheinäkuu Kartoitussuunnitelman tekeminen ja tutkimuslupa Savakselta 2012 elokuu Tutkimusluvat kehitysvammaisilta henkilöiltä ja/tai omaisilta tai edunvalvojalta, Mikkelin pilotti DomaCare kuvauksien piirtäminen, Mikkelin pilotti Haastattelut alkavat, Mikkelin pilotti 2012 syyskuu Haastattelut jatkuvat, Mikkelin pilotti Tutkimusluvat kehitysvammaisilta henkilöiltä ja/tai läheisiltä tai edunvalvojalta, Ylä- Savon pilotti DomaCare kuvaukset Ylä-Savon pilotista 2012 lokakuu Haastattelut alkavat Ylä-Savon pilotista Aineisto ppt-esitykseksi Mikkelin osalta Mikkelin ohjausryhmän kokous ja kehittämiskohteiden valinta 2012 marraskuu Haastattelut jatkuvat Ylä-Savon pilotista Aineisto ppt-muotoon Ylä-Savon pilotista 2012 joulukuu Ylä-Savon ohjausryhmä valitsee kehittämiskohteet 2013 tammihuhtikuu Raporttimuoto ja tutkimusartikkelin valmistuminen aiheesta Savaksen palvelukotiyksiköiden ohjaajien ja työntekijöiden haastatteluja on tehty touko-kesäkuussa Niitä täydennetään tiedotustilaisuuksissa kysyttävällä palautteella. Terveydenhuollon ammattilaisille tehty kysely osaamisesta ja kehitysvammaisten kohtaamisesta tehdään syksyn aikana riippuen siitä saadaanko järjestymään tiedotustilaisuuksia ryhmille. Palvelupolkukartoituksen aikataulu on hyvin tiukka. Joustovaraa antaa se, että varsinainen kirjallinen työ voidaan tehdä kevään 2013 aikana ilman, että se estää kehittämistyön käynnistymistä. Tiukka aikataulu auttaa etsimään tehokkaimmat työtavat ja pohtimaan sitä, mikä on riittävää informaatiota TEPAhankkeessa käynnistyvän työn tueksi. 15

16 LÄHTEET Arvio, Maria & Aaltonen, Seija (2011) Kehitysvammainen potilaana. Duodecim: Helsinki Eurooppalainen Manifesti Rotterdam suom. Helena Ylinen. Keppo, Kristiina (2012) Kehitysvammaisten kokemukset kohtaamisista palvelujärjestelmässä autonominen palvelunkäyttäjä vai riippuvainen avuntarvitsija. Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden laitos, Sosiaalityön pro gradu tutkielma. Hintasala, Susanna; Seppälä, Heikki & Teittinen, Antti (2007) Kehitysvammaisten asumispalvelujen suuntaviivoja. Teoksessa: Niemelä & Brandt (2008) Kehitysvammaisen yksilöllinen asuminen. Pitkäaikaisesta laitosasumisesta kohti yksilöllisempiä ratkaisuja. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007: 73, Hintsala, Susanna & Ahlsted, Marika (2011) Perustuuko asuminen tarpeisiin vai järjestelmien ylläpitämiseen. Teoksessa: Päivi Ripatti (2011) Sujuvaa arkea kuinka palvelut voidaan järjestää. teoksessa: Päivi Ripatti (toim.) Kehitysvammaisten asuminen. Uusi reformi THL raportti 10/2011. Unigrafia oy: Helsinki. Kaski, Markus (2011) Tutkimus-, kuntoutus- ja palvelukeskuksia tarvitaan vielä Paljon apua ja tukea tarvitsevien henkilöiden palvelut.. Teoksessa: Päivi Ripatti (2011) Sujuvaa arkea kuinka palvelut voidaan järjestää. teoksessa: Päivi Ripatti (toim.) Kehitysvammaisten asuminen. Uusi reformi THL raportti 10/2011. Unigrafia oy: Helsinki Konola, Kirsi; Kekki, Sanna; Tiihonen, Petra & Marjamäki, Katja (2011) Tulevaisuus omissa käsissä miten päämies itse johtaa oman elämänsä ja palvelujensa suunnittelua. Teoksessa: Päivi Ripatti (toim.) (2011) Kehitysvammaisten asuminen. Uusi Reformi THL raportteja 10/2011. Unigrafia Oy: Helsinki Launio, Essi (2007) Hämmentääkö kehitysvammainen sairaanhoitajan? Sairaanhoitaja 2007 vol:80, iss:2, pg:38-40 Metsävainio, Mari; Väyrynen, Riikka (2008) Vammaispalvelujen ja kehitysvammahuollon asiakastiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä. e195d /vammaispalv.+ja+kehitysvammahuollon+asiakastiedot+sosiaalihuollon+asiakastietoj%c3%a 4rjestelmiss%c3%a4.pdf Miettinen, Aki; Röppänen, Päivi; Viinikainen, Heli (2011) Vammaispalvelujen ja kehitysvammaisten erityishuollon toimintaprosessit. Toimintaprosessien kuvausta. Mäkelä Leena (2007) Ymmärränkö auttaa, autanko ymmärtämään. Sairaanhoitaja 2007 vol 80 nr. 4. Niemelä, M. & Brandt. K. (toim.) (2008) Kehitysvammaisen yksilöllinen asuminen. Pitkäaikaisesta laitosasumisesta kohti yksilöllisempiä ratkaisuja. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007: 73 Palvelurakennetyöryhmän raportti. Luonnos. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki

17 Ripatti, Päivi (2011) Sujuvaa arkea kuinka palvelut voidaan järjestää. teoksessa: Päivi Ripatti (toim.) Kehitysvammaisten asuminen. Uusi reformi THL raportti 10/2011. Unigrafia oy: Helsinki. Sillanpää, Virpi (2012) Yksi naapureista yhteisöllisen asumisen kustannusvaikuttavuuden arviointi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Yksi naapureista hanke. Tani, Pekka (2000) Kehitysvammaisten psyykkiset ongelmat. Suomen Lääkärilehti 21/2000 vsk 55 s Tepa-hankkeen projektisuunnitelma (2011). Tepa-hankkeen toimintasuunnitelma (2012) Ritanen, Ulla-Maija & Arvio, Maria (2008) CP-vammaiselta puuttuu toimiva palvelujärjestelmä. Suomen Lääkärilehti 49/2008 vsk 63 s Vanhanen, Sanna-Leena. & Vähä-Jaakkola, Anu. (2005) Kehitysvammaisten lasten ja nuorten hoito- ja palveluketju Hyvinkään sairaanhoitoalueella. Suomen Lääkärilehti 33/2005 vsk 60 s Valtakunnallinen vammaispalveluhanke. Materiaalia ja tietoa. Valtioneuvoston periaatepäätös ohjelmaksi kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi Vammaispoliittinen ohjelma (Vampo). Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010:6 selkokieli Vanhanen, Sanna-Leena & Vähä-Jaakkola, Anu (2005) Kehitysvammaisten lasten ja nuorten hoito- ja palveluketju Hyvinkään sairaanhoitoalueella. Suomen Lääkärilehti 33/2005 vsk 60 s

KEHITYSVAMMAISET HENKILÖT MIELENTERVEYDEN PALVELUPOLULLA

KEHITYSVAMMAISET HENKILÖT MIELENTERVEYDEN PALVELUPOLULLA Kuvat: www.papunet.fi KEHITYSVAMMAISET HENKILÖT MIELENTERVEYDEN PALVELUPOLULLA 7.5.2013 Projektipäällikkö Anne Aholainen Kehitysvammaisen ihmisen terveydenhuollon palvelupolut 2012-2016 Tehtävänä kehittää

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Ratkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen kehittämistarpeisiin

Ratkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen kehittämistarpeisiin Kuvat: www.papunet.fi Ratkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen kehittämistarpeisiin TEPA-projekti Anne Aholainen, projektipäällikkö Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

PALVELUPOLKUKARTOITUS Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut. Anne Aholainen, Projektipäällikkö, TEPA-projekti

PALVELUPOLKUKARTOITUS Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut. Anne Aholainen, Projektipäällikkö, TEPA-projekti PALVELUPOLKUKARTOITUS Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Anne Aholainen, Projektipäällikkö, TEPA-projekti Tiivistelmä Tämän kartoituksen tavoitteena on tehdä näkyväksi kehitysvammaisten

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA

YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA Käynnissä olevan palvelurakennemuutoksen tavoitteena on edistää vammaisen henkilön itsenäistä

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN TERVEYDENHUOLLON PALVELUVERKOSTO YLÄ-SAVOSSA

KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN TERVEYDENHUOLLON PALVELUVERKOSTO YLÄ-SAVOSSA Kuvat: www.papunet.fi KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN TERVEYDENHUOLLON PALVELUVERKOSTO YLÄ-SAVOSSA 13.5.2013 Alustukset ja keskustelun tuotokset 2. Esittäytyminen ja odotukset tapaamisesta 3. Palveluverkkotyöskentelyn

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011. Laatupäällikkö Jouko Alinen

Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011. Laatupäällikkö Jouko Alinen Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011 Laatupäällikkö Jouko Alinen = Posa Vastaajat 2. Onko kunnassanne / kaupungissanne meneillään olevaa kehitysvammaisten asumiseen liittyvää uudisrakentamista?

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE 1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy haluavat nostaa sosiaalihuoltolakiesityksestä esille seuraavat asiat. Esityksen keskeisistä tavoitteista Pidämme sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti ja lahjoitti säädepääoman 18.9.1992 - Palvelukoti-

Lisätiedot

Tavoitteena yhdenvertaisuus

Tavoitteena yhdenvertaisuus Tavoitteena yhdenvertaisuus 22.11.2012 Ihmisoikeudet vammaisten arkeen -verkosto Anja Alasilta ===> Kalevi Mattila ja Juha Kovanen Mikä verkosto? näemme monet vammaisten kokemat ongelmat ihmisoikeuskysymyksinä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Sosiaaliset suhteet ja -verkostot kehitysvammaisen elämässä

Sosiaaliset suhteet ja -verkostot kehitysvammaisen elämässä Sosiaaliset suhteet ja -verkostot kehitysvammaisen elämässä Itsenäisesti asuvien kehitysvammaisten aikuisten sosiaalisissa verkostoissa korostuivat ystävien kaipuu ja yksinäisyyden kokemukset. Ammattilaisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Vammaislainsäädännön uudistaminen osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta?

Vammaislainsäädännön uudistaminen osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta? Vammaislainsäädännön uudistaminen osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta? Uusi lainsäädäntö ja palvelurakenne tulossa - kuinka toimimme keskisuomalaisissa vammaispalveluissa Keski-Suomen

Lisätiedot

Tepa-projektin KONSULTOIVA SAIRAANHOITAJA. Mitä? Kenelle? Miksi?

Tepa-projektin KONSULTOIVA SAIRAANHOITAJA. Mitä? Kenelle? Miksi? Tepa-projektin KONSULTOIVA SAIRAANHOITAJA Mitä? Kenelle? Miksi? TEPA-projektin pilotti Mikkelissä 2015: Konsultoivan sairaanhoitajan työmalli Asiakkaat aikuisia kehitysvammaisia henkilöitä. Kaikki asumispalveluiden

Lisätiedot

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä Oma Elämäomannäköiset palvelut Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä 1 Paula Pakarinen Yhdistystoiminta Suonenjoen Kehitysvammaisten tuki ry Kehitysvammaisten Pohjois-Savon tukipiiri Vaalijalan

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009

Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Kehittämisyksikön toiminnalla tuetaan vammaisten henkilöiden lähipalveluja ja niiden kehittämistä sekä

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot