KEHITYSVAMMAINEN HENKILÖ TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA TEPA-PROJEKTIN PALVELUPOLKUKARTOITUSSUUNNITELMA ANNE AHOLAINEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEHITYSVAMMAINEN HENKILÖ TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA TEPA-PROJEKTIN PALVELUPOLKUKARTOITUSSUUNNITELMA 9.7.2012 ANNE AHOLAINEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ"

Transkriptio

1 KEHITYSVAMMAINEN HENKILÖ TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA TEPA-PROJEKTIN PALVELUPOLKUKARTOITUSSUUNNITELMA ANNE AHOLAINEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ 17

2 Sisällysluettelo 1. Kehitysvammaisen terveydenhuollon palvelujen kehittämisen lähtökohdat Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä kehittämisen raameina Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon eurooppalaiset laatuvaatimukset TEPA-projekti ja sen antamat raamit 7 2. Olemassa olevaa tutkimus- ja kehittämistyötä Pyrkimys yksilöllisyyteen ja asiakaslähtöisyyteen Keskustelu kehitysvammaisten henkilöiden palvelujärjestelmästä Terveydenhuollon palvelupolkujen kehittäminen Palvelupolkukartoituksen tavoitteiden operationalisointi Palvelupolkukartoituksen aikataulu 15 LÄHTEET 16 2

3 1. Kehitysvammaisen terveydenhuollon palvelujen kehittämisen lähtökohdat Tämän kartoituksen tarkoitus on laittaa liikkeelle Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut (TEPA) -projekti. Kartoituksen tavoitteena on löytää kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen tärkeimmät kehittämiskohteet. Tavoitteena on löytää tärkeimmät yhteistyöhenkilöt kehittämistyön eteenpäin viemiseksi. Kartoitus tehdään kehitysvammaisten henkilöiden näkökulmasta kuvaamalla terveydenhuollon palvelujen käyttöä Mikkelin Seutu-Soten sekä Ylä-Savon soten alueella. Palvelupolkukartoituksessa selvitettävät kysymykset ovat: - Millainen on kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolku kahdella TEPA hankkeen pilottialueella? - Miten näiden palvelupolkujen perusteella Eurooppalaisen Manifestin asettamat terveydenhuollon perusvaatimukset ja kehittämiskohdat toteutuvat hyvinä käytäntöinä ja oleellisimpina kehittämisen kohteina? - Mitkä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamistarpeet kehitysvammaisten henkilöiden kohtaamisessa? Miten osaamistarpeisiin vastataan ammatillisessa koulutuksessa sekä täydennyskoulutuksessa? Palvelupolkukartoituksessa kerättävästä aineistosta syntyvät tuotteet ovat Powerpoint-muotoinen esitys oleellisista kehittämiskohdista kehitysvammaisen henkilön näkökulmasta sekä kartoitusraportti. Aineisto toimii pohjana opinnäytetöille, jotka kartoittavat Kehitysvammaisen henkilön asemaa terveydenhuollon palveluissa Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus kehittämisen raameina Miten kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuolto tässä kokonaisuudessa nähdään: ovatko he yksilöllisine terveysongelmineen muiden kuntalaisten kanssa yhdenvertaisia lähipalveluissa, vai tekevätkö erilaiset ja -tasoiset kehitysvammat heistä automaattisesti erityisen ja vaativan potilasryhmän, joka tarvitsee erityisvastuualueen laajuista vaativaa sairaanhoitoa? Kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon järjestäminen on ollut ajankohtaista jo useamman vuoden ajan. Laitosmuotoista asumista on vähitellen purettu ja pyrkimys on, että kehitysvammaisten asumisen järjestettäisiin omilla kotipaikkakunnilla kehitysvammaisen henkilön yksilöllisen tilanteen pohjalta. Kehitysvammaisen nuoren muuttaminen pois lapsuudenkodista omaan asuntoon on tavallinen osa itsenäistyvän nuoren elämää (Niemelä & Brandt 2008, 3). Tämän kehityksen myötä kehitysvammaiset henkilöt ovat oman lähialueensa sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjiä. Kehitys on ollut kansallisesti toivottavaa. Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan sopimuksen vuonna Sen mukaan vammaisilla henkilöillä on oltava oikeus ja tarvittava tuki lähiyhteisössä elämiseen sekä oikeus valita missä ja kenen kanssa asuu. Muihin länsimaihin verrattuna Suomessa ollaan vielä alkuvaiheessa 3

4 laitoslakkauttamisen suhteen (Sillanpää 2012). Laitoskeskeisyydestä on pyritty eroon jo 1980-luvulta lähtien kehitysvammalain muutoksen yhteydessä ja vuonna 2006 käynnistynyt kunta- ja palvelurakennemuutos on kiihdyttänyt laitoshoidon purkamisen suunnittelua (Niemelä & Brandt 2008). Vuoden 2010 alussa tilannetta vauhditettiin Valtioneuvoston periaatepäätöksellä ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosille Trendi näyttääkin olevan, että ainakin isommat kunnat pyrkivät järjestämään kehitysvammaisten asumisen palvelupaletin itse. Viimeisimmät uutiset tulevat Lahdesta, jossa on ensimmäisten joukossa siirrytty kehitysvammaisten laitoshoidosta avopalveluihin. (http://yle.fi/uutiset/lahti_keskittaa_kehitysvammaisten_asumispalvelut_itselleen/ ). Koska asumisen suhteen kehitys on lähtenyt liikkeelle vasta viime vuosina, ollaan myös terveydenhuollon palvelujen saatavuuden ja saamisen suhteen alkuvaiheessa. Ollaanko perusterveydenhuollossa ja perustason erikoissairaanhoidossa valmiita uudenlaisen asiakaskunnan vastaan ottamiseen? Esimerkiksi Lääkärilehdessä ( ) erikoislääkäri Robert Paul kokee dejavuu ilmiön laitoshoidon purkamisen lähdettyä liikkeelle ja kehitysvammaisten henkilöiden siirtyessä avomuotoisen asumisen ja yleisten terveydenhuollon palvelujen piiriin. Hän muistelee kirjoituksessaan 1990-luvun laitosmuotoisen mielenterveyshoidon purkamista ja kysyy, lisättiinkö lopulta resursseja avopuolelle mielenterveyspotilaiden hoitoa varten, ja uhkaako sama lopputulos nyt kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palveluita. Pekka Tani (2000) kommentoi, ettei kehitysvammalaitosten purkaminen ollut vielä vuosituhannen vaihteessa tehostanut avopuolen terveyspalveluja erityisesti erityissairaanhoidon puolella. Kehitysvammaisten psykiatripalvelujen siirtäminen yleispsykiatrian puolelle vaati hänen mielestään moniammatillisten, ja erityisosaamista omaavien, työryhmien kehittämistä avopalveluissa toimivien tueksi. Uuden potilas- ja asiakasryhmän huomioimisessa, uusien työ- ja toimintamallien avulla, on tärkeää terveydenhuollon ammattilaisten oma motivaatio osaamisen kartuttamiseksi ja asennemuutoksen toteuttamiseksi. Tärkeää on rakenteiden antama tila ja kannustus ammattilaisten henkilökohtaiselle oppimiselle, sekä yleinen arvomaailma, jolle terveydenhuollonkin palvelujärjestelmää rakennetaan. Ongelma ei ole aina palvelupolulla kulkeminen, vaan itse polulle pääseminen niin, että kokonaisuus tulisi huomioiduksi. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä elää murroskautta. Palvelurakenneuudistusta valmistelevan työryhmän raportti julkaistiin Työryhmän työn tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen niin, että huomioon otetaan väestön palvelutarpeet, julkisen talouden kestävyys sekä tulevaisuuden kuntarakenne. Yksi kehittämiskohde on palvelujärjestelmien heikkouksien poistaminen ja erityisesti perusterveydenhuollon vahvistaminen. Ongelmina esiin tuodaan mm. resursoinnin riittämättömyys pitkäaikaissairauksien hoitoon, odotusaikojen pidentyminen ja lääkärivaje. Lääkkeenä pidetään perustason ja erityisvastuutason mahdollisimman suurta integraatiota. Palvelurakennetyöryhmän käsittelemistä vaihtoehdoista jatkotyön pohjaksi on valittu malli, jossa perustason terveydenhuolto ja osa erityissairaanhoitoa (ns. perustason erityissairaanhoito) ovat kuntien tai muutamien sote-alueiden järjestämisvastuulla. Vaativa, erityistason sairaanhoito sekä koulutus, tutkimus ja koordinointitehtävät ovat erityisvastuualueiden järjestettäviä palveluja. Uudistuksen yhteydessä täytyy 4

5 määrittää, mitkä erikoissairaanhoidon palveluista ovat lähipalveluja ja mitkä taas erva-tasolle keskitettäviä toimintoja vaativuutensa ja harvinaisuutensa takia. Järjestämisvastuun rajan määrittely jää jatkotyöskentelyn tehtäväksi. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon yhteistyön tiivistymiselle on painetta. Palvelujen tulisi muotoutua asiakaskeskeisesti ja palvella joustavasti asiakkaiden ja potilaiden tarpeiden mukaisia polkuja. Kansalaisen näkökulmasta merkittävää olisi, jos perusterveydenhuollon palvelut olisivat saatavissa ja saavutettavissa paremmin ja erikoissairaanhoidon konsultaatioita olisi mahdollista saada lähipalveluna. Kuntien näkökulmasta on merkittävää, miten onnistutaan ennalta ehkäisevässä terveydenhuollossa ja perusterveydenhuollossa niin ettei erikoissairaanhoidon kuormitus kasva perustasolla. Miten kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuolto tässä kokonaisuudessa nähdään: ovatko he yksilöllisine terveysongelmineen muiden kuntalaisten kanssa yhdenvertaisia lähipalveluissa, vai tekevätkö erilaiset ja -tasoiset kehitysvammat heistä automaattisesti erityisen ja vaativan potilasryhmän, joka tarvitsee erityisvastuualueen laajuista vaativaa sairaanhoitoa? Palvelurakennetyöryhmän väliraportissa käytettyjen tausta-aineistojen mukaan vaativat kehitysvammapalvelut määritellään lähipalveluina alueellisesti tarjottaviksi, ja vaativat kehitysvammapsykiatrian palvelut kansallisesti keskitettäviksi (s.72-75). Haastavaa kehitysvammaisen näkökulmasta on perustason terveydenhoidon saavuttaminen niin, että hänen terveysongelmansa nähtäisiin kehitysvamman alta ja hän tulisi kohdelluksi muiden kansalaisten rinnalla. Samalla peruspalveluiden tasolle olisi saatava kehitysvammaan liittyvien oireiden asiantuntemusta, sekä apua asiakkaan tai potilaan oman näkemyksen tulkintaan. Perusterveydenhuollon ja perustason erityisterveydenhuollon, ja alueellisena tai kansallisena tarjottavan palvelun välinen kuilu tulisi ehdottomasti kuroa umpeen toimivaksi palvelupoluksi. Savon vammaisasuntosäätiön palvelukodeissa tehdyn alkuhaastattelun (touko-kesäkuu 2012) pohjalta voidaan todeta, että ongelmana on asiakkaan pallottelu perusterveydenhuollon, erityissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon välillä: kenen vastuulle kehitysvammainen henkilö oireineen, sairauksineen ja lukuisine palvelusuunnitelmineen Asiakkaan kokemus hyvästä palvelusta ja kohdatuksi tulemisesta säilyvät samanlaisina rakenteista huolimatta, vaikka niiden toteutuminen eivät rakenteista riippumattomia olekaan. kuuluu? Hankalinta on tukiasunnoissa asuvilla, itsenäisesti asioitaan hoitavilla, henkilöillä, jotka eivät tule asiassaan kuulluksi, sekä henkilöillä, jotka vaikeavammaisuutensa takia eivät kykene tulla kuulluiksi. Ongelma ei ole aina palvelupolulla kulkeminen, vaan itse polulle pääseminen niin että kokonaisuus tulisi huomioiduksi. Tämän palvelupolkukartoituksen pohjaksi sekä TEPA hankkeen alkuun saattamiseksi tehdyissä avainhenkilötapaamisissa Mikkelin ja Ylä-Savon seudulla on tullut esiin kunta- ja palvelurakennemuutoksen aiheuttamat muutospaineet sekä seudullisen sote-organisoitumisen keskeneräisyys. Kehittämistyö on haastavaa jatkuvassa muutostilassa olevien rakenteiden keskellä ja epävarmuudessa elävän henkilöstön kanssa. TEPA hankkeessa lähdetään tilanteen haastavuudesta huolimatta etsimään kehitysvammaisen henkilön näkökulmasta hyviä terveydenhuollon malleja ja käytäntöjä, sekä kehittämään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kehitysvammaosaamista ja tietoutta. Asiakkaan kokemus hyvästä palvelusta ja kohdatuksi tulemisesta säilyvät samanlaisina rakenteista huolimatta, vaikka niiden toteutuminen eivät rakenteista riippumattomia olekaan. 5

6 1.2. Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon eurooppalaiset laatuvaatimukset Tärkeän arvopohjan kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon suunnitteluun ja kehittämiseen antaa Eurooppalainen manifesti, joka on laadittu vuonna 2003 Rotterdamissa järjestetyssä, kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuoltoa koskevassa, konferenssissa. Seuraavat kohdat linjattiin kehitysvammaisten terveydenhuollon perusvaatimuksiksi, jotka tulisi yleisesti hyväksyä ja tunnustaa. Niiden alapuolella on lueteltu oleelliset kehittämiskohteet. Tummennettuna ovat kohdat, jotka ovat tarkasteltavana tässä palvelupolkukartoituksessa ja joiden kehittämiseen etsitään keinoja myös TEPA - hankkeessa: 1) Kehitysvammaisella henkilöllä tulisi olla mahdollisuus käyttää tavanomaisia, yleislääkärikeskeisiä palveluja. a. Kehitysvammaisten pitää pystyä käyttämään tavanomaisia terveydenhuollon palveluja b. Kehitysvammaisten tulee tarvittaessa saada pidempi vastaanottoaika tai pitempi aika kotikäynneillä. c. Kehitysvammaisten kommunikointia täytyy tarvittaessa tukea. d. Kehitysvammaisten terveydenhoidon tarpeet yritetään tunnistaa ennakolta. e. Kehitysvammaisilla ei saa olla ylimääräisiä taloudellisia, fyysisiä tai juridisia esteitä tavanomaisten terveyspalvelujen käytössä. f. Kehitysvammaiset voivat osallistua seulontoihin samoin ehdoin kuin kaikki muutkin. g. Kehitysvammaisia tuetaan ylläpitämään terveellisiä elintapoja, joilla ennalta ehkäistään sairauksia ja luodaan positiivisia terveysvaikutuksia. h. Kehitysvammaisille, heidän perheilleen ja hoitajille annetaan selkokielistä informaatiota terveydestä ja terveyden edistämisestä. i. Eri ammattiryhmät tekevät yhteistyötä kehitysvammaisten terveydenhuollon kehittämiseksi. Potilaan ja häntä hoitavan ammattihenkilön välisen suhteen kannalta on tärkeää, että potilasta hoidetaan yhteisymmärryksissä hänen kanssaan. Potilaan ja hänen omaisensa pitää saada helposti tiedot diagnooseista ja hoidosta, ja niiden pitää olla helposti ymmärrettävässä muodossa. (Eurooppalainen manifesti) 2) Tavanomaisen terveydenhuollon palveluksessa olevat terveydenhuollon ammattihenkilöt (erityisesti lääkärit, psykiatrit, hammaslääkärit, sairaanhoitajat ja muut ammattilaiset) ovat päteviä kohtaamaan kehitysvammaisen potilaan ja heidän on osattava hoitaa ainakin joitakin kehitysvammaisuuteen liittyviä erityisiä terveysongelmia. a. Terveydenhuollon ammattilaisilla on itsellään vastuu hankkia kehitysvammaisten terveydenhuollon vaatimat perustaidot b. Ammattilaiset ovat tietoisia, että kehitysvammaisen henkilön kaikki terveysongelmat eivät johdu kehitysvammaisuudesta. c. Terveydenhuollon ammattitutkintoihin sisällytetään opetusta kehitysvammaisuudesta. Opetus sisältää tietoa yleisimmistä kehitysvammojen oireyhtymistä ja niiden etiologiasta, oireyhtymiin liittyvistä terveysongelmista, kommunikaatiosta sekä juridisista ja eettisistä näkökulmista. d. Asennekasvatus ja kommunikaatiotaidot ovat yhtä tärkeitä kuin asiatieto, ja siksi ne ovat osa koulutusohjelmaa. e. Kehitysvammaisten erityisistä terveysongelmista on saatavilla tietoa Internetistä tms. 6

7 f. Terveydenhuollon ammattihenkilöt saavat konsultaatioapua erikoislääkäreiltä ilman ylimääräisiä taloudellisia, käytännöllisiä tai juridisia esteitä. 3) Kehitysvamma-alalle erikoistuneet terveydenhuollon ammattihenkilöt (lääkärit, psykiatrit, hammaslääkärit, sairaanhoitajat ja muut ammattilaiset) ovat muun terveydenhuollon työntekijöiden tukena. Nämä ammattilaiset antavat tarvittaessa neuvoja, hoitavat kehitysvammaisten terveydellisiä erityisongelmia tai ottavat hoidosta kokonaisvastuun. a. Niille terveydenhuollon ammattihenkilöille, jotka haluavat erikoistua kehitysvammaalalle, tulee olla koulutusohjelmia. b. Kehitysvamma-alalle erikoistuneet ammattilaiset luovat ja ylläpitävät yhteistyöverkostoja. Yhteistyöverkostojen on tarkoitus kehittää alan tietotaitoa. Tämä voidaan saavuttaa henkilökohtaisilla kontakteilla tai perustamalla (virtuaalisia)= osaamiskeskuksia. c. Kehitysvammaisten terveydentilaan liittyvää tutkimustyötä harjoitetaan yhdessä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Akateemisia oppituoleja on syytä perustaa aloittamaan, innostamaan ja koordinoimaan tutkimushankkeita. Terveydellä tarkoitetaan täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa, ei ainoastaan sairauden puuttumista. (WHO) 4) Kehitysvammaisten terveydenhuollossa tarvitaan usein moniammatillista näkökulmaa. a. Kehitysvammaisten terveydentilanarvioinnit ja/tai hoidot vaativat eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä (esimerkiksi mielenterveysongelmat, näkö- ja kuulovauriot, monivammaiset ja iäkkäät potilaat sekä kuntoutus) b. Erikoistumiskoulutusta sairaanhoitajille ja muille hoitajille kehitetään. Erikoistumiskoulutuksessa käsitellään muun muassa aistivammoja, autismia, epilepsiaa, mielenterveyden ongelmia, liikuntavammoja, nielemis- ja syömisongelmia sekä ikään liittyviä ongelmia. 5) Kehitysvammaisen terveydenhuollossa tarvitaan aktiivista, puolesta toimivaa lähestymistapaa. a. Kansallisiin seulontaohjelmiin osallistumista tulisi rohkaista. b. Näkö- ja kuulovaurio tutkimusten sekä muiden terveystarkastusten tulisi olla näyttöön perustuvia ja rutiininomaisia. c. Sekä yleisiä että erityisiä terveystarkastusohjelmia tulisi selvittää (yleislääkärit, julkisen terveydenhuollon lääkärit tai erikoislääkärit). d. Kehitysvammaisilla ja heidän omaisillaan on oikeus päästä vamman syystä selvittäviin etiologisiin tutkimuksiin TEPA projektin antamat raamit Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut (TEPA) projekti on Savon vammaisasuntosäätiön hallinnoima ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama projekti. Projekti on alkanut huhtikuussa 2012 ja päättyy Henkilöresurssit projektissa on jaettu niin, että hankkeessa toimii projektipäällikkö koko keston ajan. Konsultatiivisen sairaanhoitajan työmallia kokeillaan ensin Mikkelin seudulla syyskuusta 2012 vuoden 2014 loppuun. Mallin kokeilu, ja samalla henkilöresurssi, siirtyy Ylä- 7

8 Savoon 2014 aikana päättyen kesäkuussa Projektin taustoista voi lukea lisää ansiokkaasta projektisuunnitelmasta (http://www.savas.fi/tepa/) Projektin tavoitteena on edistää kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelujen saamista ja saatavuutta. Projektilla on kolme toiminnallista tavoitetta: 1) perehdyttää kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä kohtaamaan kehitysvammaisia kuntalaisia. 2) pilotoida konsultoiva sairaanhoitaja toimintamallia (Community Nurse) kehitysvammaisten avoterveydenhuoltoon. 3) saada aikaan toimivia, asiakaslähtöisiä ja poikkihallinnollisia kehitysvammaisten henkilöiden avoterveydenhuollon palvelumalleja. Kuva 1. Tepa-projektin ydinprosessit ja lopputuotteet Pilotoidaan konsultoivan terveydenhuollon ammattilaisen toimintamallia Perehdytetään kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä kohtaamaan kehitysvammaisia kuntalaisia PILOTTIPROSESSI Asiakastyön ja moniammatillisen työryhmätyöskentelyn malli Tukihenkilöt perusterveydenhuollossa PEREHDYTTÄMISPROSESSI Kehittämistyön tuki työryhmille Tiedottava koulutus: infot ja seminaarit Koulutusmateriaali ja levittäminen: ammatillinen koulutus, tukihenkilöksi, konsultoiva terveydenhuollon ammattilainen Saada aikaan toimivia, asiakaslähtöisiä ja poikkihallinnollisia kehitysvammaisten henkilöiden avoterveydenhuollon palvelumalleja PALVELUPOLKUPROSESSI Palvelupolkujen kartoitus Palvelupolun valitut kehittämispilotit ja kuvaukset Oppaat: Terveydenhuollosta asiakkaille ja läheisille / Kehitysvammaisuudesta ja kommunikaatiosta ammattilaisille 8

9 Tavoitteiden saavuttamiseksi on käynnistetty kolme ydinprosessia, jotka palvelevat toisiaan, mutta joilla on erilaiset lopputuotteet. Projektilla on myös tukiprosessit projektin hallintaan ja arviointiin, sisäiseen koulutukseen ja viestintään. Oheisessa kuvassa on kuvattu ydinprosessit (kuva 1). Prosessien kulkua ja aikataulutusta voi tarkastella hankkeen toimintasuunnitelmasta (http://www.savas.fi/tepa/) Palvelupolkukartoitus on lähtöpiste palvelupolkujen kehittämisen prosessille ja toimii samalla lähtökohtana konsultoivan sairaanhoitajan pilottikokeilulle sekä perehdyttämisprosessille. Sen avulla tuotetaan kehittämismateriaalia. Palvelupolkukartoituksessa kartoitetaan asiakasnäkökulmasta pilottipaikkakuntien Tepa-visio 2016: Kehitysvammaisen henkilön kokemukset kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta sekä yhdenvertaisuudesta lisääntyvät oman lähialueensa terveydenhuollon palveluissa. Yksilöllinen tarpeiden arviointi ja palvelujen suunnittelu mahdollistuu linkkityöntekijän, moniammatillisen verkoston ja yhteisten toimintatapojen avulla. Savossa toimivilla terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisilla on tietoa kehitysvammaisuudesta ja keinoja kommunikoida kehitysvammaisten henkilöiden kanssa. Yhteistyö on sujuvaa kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän kanssaan työskentelevien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa inhimillisten, yksilöllisten, tarkoituksenmukaisten ja kustannustehokkaiden palvelujen toteuttaminen kasvaa lähipalvelujen piirissä. terveydenhuollon tilanne ja taso sekä yhteys kehitysvammapalveluihin. Tämä määrittää osaltaan, miltä tasolta ja mihin suuntaan suunniteltuja lopputuotteita lähdetään toteuttamaan. 2. Olemassa olevaa palvelupolkujen tutkimus- ja kehittämistyötä Seuraavassa esitellään lyhyesti palvelupolkukartoituksen kannalta tärkeitä sisältöjä. Yksilöllisyys ja päämiehisyys on nostettu esiin ajankohtaisena ja oleellisena vammaispoliittisena arvona. Palvelujärjestelmiin ja erityisesti terveydenhuoltoon kohdistunut keskustelu ja tutkimus ovat tärkeitä, koska palvelupolut kulkevat palvelujärjestelmän ehdoilla. Aiemmasta tutkimuksesta on nostettu esiin, miten kehitysvammaiset henkilöt kohdataan palveluissa, ja miten palvelujärjestelmässä toivotaan otettavan huomioon kehitysvammaiset asiakkaat ja heiden yksilölliset tarpeensa. Kolmanneksi tuodaan esille jo tehtyä kehittämistyötä Pyrkimys yksilöllisyyteen ja asiakaslähtöisyyteen Vammaispoliittinen ohjelma eli Vampo ( ) painottaa vammaisen oikeutta ja mahdollisuuksia itsenäiseen elämään ja osallisuuteen. Terveydenhuollon kohdalla vaaditaan yksilöllisiä ja tarpeenmukaisia palveluja, sekä terveydenhuollon ammattilaisten tietotaidon kasvattamista. Palvelut on saatava yleisten palvelujen ja tukitoimien kautta, mutta mikäli vammaisuus vaatii, on oltava mahdollisuus erityispalveluihin. Kristiina Keppo (2012) on pro gradu työssään paneutunut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän muutokseen ja kehitysvammaisen asemaan muutoksen keskellä. Hän toteaa, että kansainvälinen vammaispoliittinen normisto (esim. YK:n yleissopimus ja Euroopan neuvoston 9

10 vammaispoliittiset linjaukset) sekä suomalaisen lainsäädännön muutokset ovat olleet voimakkaasti mahdollistamassa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutumista. Keppon (2012) mukaan vammaiset henkilöt ovat tämän kehityksen myötä nousseet huollettavien ja holhottavien asemasta subjekteiksi. Keppo kuvaa tutkimuksessaan autonomian ja riippuvuuden välistä jännitettä vammaisuudessa ja palveluissa. Hän kuvaa oman aineistonsa pohjalta kehitysvammaisten henkilöiden siirtymistä kuluttaja-asiakkaaksi ja palvelun käyttäjäksi entisestä holhouksenalaisena olemisen asemasta. Palvelun käyttäjän näkökulman ja valinnanmahdollisuuksien nostamisen palvelujen suunnittelun keskiöön nähdään oleelliseksi myös Kehitysvammaliitossa. (Hintasala & Ahlsten 2011; Hintsala, Seppälä & Teittinen 2007) Kehitysvammaisen henkilön palvelujen suunnittelussa nousee esiin päämiehisyysnäkokulma, joka pyrkii osaltaan määrittelemään riippuvaisuuden ja autonomisuuden rajoja. Millaisesta tuesta ja avusta ollaan riippuvaisia, jotta omat valinnanmahdollisuudet ja oman elämän suunnittelu toteutuisivat parhaalla mahdollisella tavalla? Kirsi Konola, Sanna Kekki, Petra Tiihonen ja Katja Marjamäki (2011) toteavat, että kehitysvammaiset henkilöt ja heidän omaisensa tarvitsevat koulutusta ja tukea oppiakseen itsenäistä päätöksentekoa. Kyse on myös palvelujärjestelmässä toimivien ja työyhteisöjen ajattelu- ja toimintakulttuurien muutoksesta kohti ihmisoikeusajattelua. Tällöin siirrytään pohtimaan henkilön voimavaroja, vahvuuksia ja kykyjä toimia yhteiskunnan jäsenenä. Edellä mainitut kirjoittajat toteavat, että yksilöllisen elämän suunnittelun toteutumisessa keskeisintä on kehitysvammaisen henkilön ja hänen omaisensa kuunteleminen ja yhteistyö eri tahojen välillä Keskustelu kehitysvammaisten henkilöiden palvelujärjestelmästä Palvelujärjestelmää on arvioitu onnistuneiden kohtaamisten ja vuorovaikutuksen mittareilla. Kohtaamisessa on tärkeää kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen. Kristiina Keppon (2012) pro gradu työ kohdistuu kohtaamiseen ja kokemuksiin palvelujärjestelmästä. Hänen haastattelemansa kehitysvammaiset henkilöt toivat esille samoja kehittämiskohteita kuin muutkin sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät usein tuovat: - Palvelun olisi hyvä olla kiireetöntä. Kiire voi näkyä epäystävällisyytenä asiakasta kohtaan. - Asiakkaalle tai potilaalle olisi hyvä kertoa etukäteen, mitä on tapahtumassa. Olo voisi tuntua turvallisemmalta vieraiden ihmisten ja laitteiden keskellä. - Vaikea virkakieli pitää muuttaa selkokieleksi. Esimerkiksi hakemukset ovat vaikeita täytettäviä. - Itsenäisyyttä ja omaa asumista on tärkeää tukea. - Kohdellaan ja kohdataan asiakas tai potilas tavallisena ihmisenä. - Otetaan huomioon aiemman kohtaamiset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, ja poistetaan niistä johtuvaa pelkoa. Kohtaamista pohditaan Sairaanhoitaja lehdessä. Essi Launio (2006) kuvaa opinnäytetyössään saatuja tuloksia. Sairaanhoitajat saavat tietoa työnsä tueksi kirjallisuudesta ja kokemuksen myötä. Perus- tai täydennyskoulutuksesta ei koettu saatavan tietoa, joten osaamis- ja tietotarpeet ovat Launion mukaan suuret. Vaikeinta on kommunikointi ja potilaan kehon kielen tulkinta, mutta pääosin tilanteet selvitetään ja vuorovaikutukselle annetaan aikaa. Leena Mäkelä (2007) tuo esiin luovuuden ja kekseliäisyyden 10

11 kommunikointikeinojen löytämisessä. Eniten vuorovaikutus vaatii kiinnostusta toista ihmistä kohtaan ja aikaa keskustelun toteutumiselle. Lähi-ihmiset ovat tärkeitä kommunikoinnin mahdollistumiselle. Kehitysvammapalvelujen muuttuessa yksi huoli on ollut se, ettei kehitysvammapuolen osaamista, tietoa ja hiljaista tietoa siirry tarpeeksi perusterveydenhuollon ja perustason erityissairaanhoidon tasolle (esim. Kaski, 2011). Kaski tuo esille uhan kehitysvammaisen henkilön alihoitamisesta, jos kehitysvammaisuutta ja siihen liittyviä sairauksia ei tunnisteta riittävän ajoissa. Tämän tiedonsiirtymisen ongelman ratkaisuksi Maria Arvio & Seija Aaltonen (2011) ovat kirjoittaneet kirjan Kehitysvammainen potilaana. Kirjan tarkoituksena on siirtää kehitysvamma-alan tietoa terveydenhuoltoon. Hintsala & Ahlstéd (2011, 17) pitävät tärkeänä sitä, että kehitysvammaisuuden erityisosaamista kohdennettaisiin paremmin ja kehitettäisiin palvelumalleja, jotka tukevat kehitysvammaisten elämää lähiyhteisöissään. Tämä tarkoittaa yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa ja sellaisten mallien kehittämistä, joissa erityisosaaminen viedään henkilön ja häntä tukevien lähityöntekijöiden ja perheiden saataville. Kehitysvammaisen ihmisen elämän kysymyksiä ei pitäisi ratkaista yksin erityishuollon kysymyksinä ja hakeutua aina erityispalvelujen piiriin. Heidän mukaansa tämä johtaisi normaalipalvelujen alihyödyntämiseen ja eristäviin käytöntöihin normaaliyhteisöstä. Niemelä & Brandt (2008) kokosivat laajan selvityksen sosiaali- ja terveysministeriölle, jossa he antoivat suosituksia kehitysvammaisten henkilöiden asumis- ja tukipalvelujen kehittämiseksi ja esittivät toimia siirtymiseksi laitoshoidosta avopalveluihin perustuvaan palvelujärjestelmään. Yksi suosituksista koski laitosjärjestelmästä luopumista ja siirtymistä avopalveluihin seuraavien 10 vuoden aikana. Jäljelle jäävät, erityiskysymyksiin keskittyvät ja kapasiteetiltaan rajatut laitokset siirrettäisiin lopulta osaksi terveydenhuoltoa. Niemelä ja Brandt (2008) tuovat esiin, että itsenäisesti asuvien kehitysvammaisten kohdalla sosiaalipalvelut tuottavat sellaista apua ja tukea, jonka avulla pärjätään. Terveydenhuolto ei heidän mielestään tällaista tukea pysty tarjoamaan. Esimerkiksi kotipalvelut on nähty tärkeäksi laitosasumisen purkamisen ja itsenäisen asumisen mahdollistajaksi. Tämä on ollut se alue, josta on viimeisen 15 vuoden aikana karsittu ja supistettu. Itsenäistä asumista mahdollistavat tukea ja apua tuottavat tahot tarvitsevat yhteistyörakenteita terveydenhuollon sekä kehitysvammaisuuden asiantuntijoiden kanssa. Palvelujärjestelmän saavutettavuus ja sen ongelmat näkyvät parhaiten ihmiselämän nivelvaiheissa. Ulla- Maija Ritanen ja Maria Arvio (2008) käsittelevät cp-vammaisten nuorten (joista osalla on kehitysvamma) siirtymistä lasten neurologiayksiköstä aikuisten yksikköön 16-vuoden iässä. Herkässä elämänvaiheessa oleva nuori putoa lapsuuden hyvin toimivista verkostoista. Päivi Ripatti (2011) tuo esille oman kehitysvammaisen poikansa kohdalla lapsuudessa hyvin toimineen erikoissairaanhoitovetoisen verkoston, joka aikuisuuden kynnyksellä on hajonnut. Vanhemmasta tulee laajan kokonaisuuden palvelukoordinaattori Terveydenhuollon palvelupolkujen kehittäminen Kehitysvammaisen henkilön palvelupolku on viime vuosina ollut kehittämiskohteena. Useissa kunnissa on lähdetty kartoittamaan organisaationäkökulmasta kehitysvammaisten hoito- ja palveluketjuja. Yksi esimerkki on HUS Hyvinkään hoitoketjun kuvaus (Vanhanen & Vähä-Jaakkola 2005). Tällä hetkellä Sosiaalija terveyshuollon kansallinen kehittämishankkeen (Kaste) alla toimii Valtakunnallinen vammaispalvelu 11

12 hanke. Terveydenhuollon palvelut ovat olleet kehittämisen kohteena. Kehitysvammaisen henkilön palvelupolkua kartoitetaan monin tavoin : - Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä on kartoitettu sosiaalialan palveluohjausprosessia sekä muotoiltu palvelusuunnitelma. - Eteva-kuntayhtymässä on kehitetty konsultovan sairaanhoitajan työmallia. Kehittämisen kohteena ovat palvelurakenteet, palveluohjaus sekä suunnittelu. - Kainuussa on kehitetty palvelusuunnitelmaa sekä palvelutarpeen arviointia. Tuotokset on löydettävissä VammaisKasteen sivuilta. - Keski-Suomessa on kehitetty erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä kehitysvammapalvelujen yhteistyötä. Näkökulmana on yhteisasiakkuus. - Lapissa on keskitytty palvelurakenteisiin ja yksilöllisen asumisen haasteisiin. - Suomenruotsalaisessa osahankkeessa Kårkullassa on kuvattu hoitoketjuja lasten ja nuorten osalta sekä aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden osalta. - Pirkanmaalla on keskitytty palvelurakenteisiin ja kuvattu mm. kehitysvammahuollon palveluista hyötyvän henkilön palveluverkkoa. Tarkoituksena on ollut selventää työnjakoa kuntien peruspalvelujen, erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon välillä. Pirkanmaan osahankkeessa pyritään kuvaamaan moniammatillisen verkostotyön malli. - Pohjois-Karjalassa on kehitetty jalkautuvia erityishuollon palveluja, joissa kehitysvammaisuuden erityisosaamista tuodaan lähipalveluihin. Pohjois-Karjalassa on kuvattu palvelusuunnitelmiin, tilapäiseen hoitoon ja kuntoutukseen liittyviä palveluprosesseja. Palvelutarpeen arviointiin on kehitetty työkalupakki - Etelä- ja Pohjois-Savon osahanke on tehnyt kartoituksen vammaisalan haasteista ja osaamisvaatimuksista Mikkelin seudulla toteutetun kartoituksen valossa. Osahankkeessa on koulutettu mm. palvelusuunnitelmasta, ja järjestetty työpajatyöskentelyä. Tänä päivänä palvelupolkujen kehittämisessä tärkeäksi kysymykseksi nousee tiedonhallinta ja asiakirjojen kulkeminen tietojärjestelmien välillä. Kehitysvammaisten palvelutarpeenkartoituksen ja palvelusuunnitelman tekemisen prosessi on kuvattu osana Tikesos-hanketta. (Miettinen ym 2011; Metsävainio ym. 2008) Kehitysvammaisen läheisen näkökulmasta tiedonhallinnan tulevaisuutta visioi Päivi Ripatti (2011). Hänellä on toive, että mahdollinen palvelutarpeen arviointi ja palvelu- ja hoitosuunnitelmapäivitys voitaisiin tehdä sähköisesti. Toiveena on myös, että kaikki kehitysvammaisen saamat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut saataisiin yhdelle lomakkeelle. Yhdestä palvelu- ja hoitosuunnitelmasta nähtäisiin asiakkaan tarvitsemat ja saamat palvelut ja palvelukokonaisuudet. Samalle lomakkeelle saataisiin koottua ajatuksia tulevaisuudesta ja tulevista tarpeista. Ripatin mielestä sähköisessä muodossa olevan lomakkeiston avulla voitaisiin palvelutarvetta ennakoida yksilökohtaisesti ja sitä kautta kuntatasolla arvioida muutoksia riittävästi. 12

13 3. Palvelupolkukartoituksen tavoitteiden operationalisointi Milllainen on kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolku kahdella TEPA hankkeen pilottialueella ja miten palvelupolkujen perusteella Eurooppalaisen Manifestin asettamat perusvaatimukset toteutuvat hyvinä käytäntöinä ja oleellisimpina kehittämisen kohteina? Palvelupolkukartoituksessa kuvataan kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolkua kahdella pilottialueella. Tavoitteena on saada mahdollisimman yksilöllinen näkökulma esiin. Terveydenhuollon palvelupolut kartoitetaan kahdessa vaiheessa. Savon vammaisasuntosäätiöllä on käytössään DomaCare asiakastietojärjestelmä, johon kirjataan palvelukodin asiakkaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tietoja ja kokemuksia. Näiden tietojen avulla voidaan muodostaa asukkaiden osalta janamuotoinen palvelupolkukuvaus terveydenhuollon yhteyksistä. Tämän palvelupolkukartoitussuunnitelman kirjoittamisen myötä haetaan tutkimuslupaa Savon vammaisasuntosäätiöltä. Tietojen käyttölupa pyydetään myös asiakkailta ja/tai läheiseltä tai edunvalvojalta (ns. laajennettu edunvalvoja). Tietojenkeruussa rajataan sellaiset henkilöt pois, jotka eivät toimintakykynsä puolesta kykene ymmärtämään lupa-asiaa, ja joita ei edusta lähiomainen tai edunvalvoja. Tietoja palvelupolkukuvauksiksi siirrettäessä nimeä, sotua tai muuta sellaista tietoa, joka auttaisi yksilöimään palvelupolkukuvauksen tiettyyn henkilöön, ei käytetä. Tietojen siirrossa merkitään kehitysvamman laatu, kommunikointikeinot, ikäryhmä (nuori, nuori aikuinen, keski-ikäinen, ikäihminen, jne.) sekä sukupuoli. Aineiston raportoinnissa esitetään yleisiä kehittämiskohteita palvelupolkuihin liittyen ja vältetään yksittäisten palvelupolkujen käyttöä esimerkkinä. Savon vammaisasuntosäätiön asukkaiden joukosta tapauksia valikoidaan kahdella tapaa. Mikkelin alueella, jossa Tepa-hankkeen liikkeelle lähtö on nopeampaa, on pyydetty, että palvelukotien ohjaajat valikoivat hyvät esimerkkitapaukset kartoitettavaksi. Tavoitteena on saada 8-10 erilaista tapausta: iän, sukupuolen sekä terveydenhuollon asiakkuuden mukaan valikoituneena. Vaarana on, että esimerkeiksi kertyy kauhuesimerkkejä. Ohjaajilta on pyydetty esimerkkitapauksiksi henkilöitä, joilla on terveydenhuollon käyntejä, ja jotka ohjaajien mielestä olisivat hyviä esimerkkejä terveydenhuollon kehittämisen kannalta. Mikkelin pilotin esimerkeistä toisessa vaiheessa haastatellaan mahdollisuuksien mukaan kaikki, joille on tehty palvelupolkukartoitus. Ylä- Savon palvelukodeissa esimerkkitapausten keruu voidaan toteuttaa laajempana ja enemmän asiakkaiden, läheisten ja edunvalvojien kanssa suoraan. Tarkoituksena on esitellä kartoitusta ja TEPAhanketta omaisten illoissa, joissa voi suoraan pyytää tutkimusluvan asiakkailta ja omaisilta. Prosessikuvauksia voi näin tulla enemmän. Toisen vaiheen haastattelussa rajoittaudutaan muutamiin esimerkkeihin jälleen erilaisia kokemuksia kartoittaen. Otoksessa mukana olevien, kotona asuvien, palvelupolkua kartoitetaan asiakkaiden ja omaisten haastattelujen ja mahdollisten asiakirjojen avulla. Otokseen olisi hyvä saada myös tukihenkilöasunnoissa itsenäisesti asuvien näkökulmia. He käyttävät palveluja myös itsenäisesti. 13

14 Toisessa vaiheessa haastatellaan kehitysvammaista henkilöä hänen kokemuksistaan sekä sellaista tahoa, joka on seurannut läheltä palvelupolun etenemistä. Haastatteluaineistosta tulee tehdä kattava niin, että saadaan tietoa eri terveydenhuollon osa-alueilta. Käytännössä katsotaan palvelupolkujen perusteella kenellä asukkaalla on perusterveydenhuollon kontakteja, tai neurologisia, mielenterveyden, sisätautien tms. erikoissairaanhoidon alaan kuuluvaa asiointia. Aineistossa pyritään kattavuuteen myös iän suhteen. Haastateltavia kerätään 8-10 kpl/pilottipaikkakunta. Haastatteluja tekee TEPA hankkeen projektipäällikkö sekä hankkeen työntekijät. Haastattelujen tekemisessä ja niiden puhtaaksi kirjoittamisessa voidaan käyttää avustajina opinnäytetöiden tekijöitä tai harjoittelijoita avustajina. Haastatteluaineisto on käytettävissä TEPA projektin päättymiseen saakka, jonka jälkeen se hävitetään. DomaCaren tietoja palvelupolkukuvauksiksi muokkaavat Tepa projektin projektipäällikkö ja projektityöntekijä. Palvelupolkumuotoisena aineistoa voidaan käyttää tutkimustarkoituksiin ja opinnäytetöihin TEPA hankkeen aikana. TEPA hankkeen päätyttyä (vuonna 2016) päätyttyä palvelupolkuaineisto hävitetään. Palvelupolkukartoituksessa kerätään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten näkemystä osaamis- ja kehittämistarpeista erilaisista lähteistä käsin. Mitkä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamistarpeet kehitysvammaisten henkilöiden kohtaamisessa? Miten osaamistarpeet vastattaisiin ammatillisessa koulutuksessa sekä täydennyskoulutuksessa? - Savon vammaisasuntosäätiön ohjaajat ja työntekijöitä on haastateltu terveydenhuollon tiimoilta. Heiltä on kysytty tärkeimpiä kehittämiskohteita sekä hyvien ja huonojen kokemusten konkreettista ilmenemistä. Kehitysvammaisten terveydenhuollon polkuja selvitetään myös keskustelutilaisuuksissa, joita projektin alkuvaiheessa järjestetään. - Terveydenhuollon ammattilaisia tavoittamiseen on suunniteltu kahta vaihtoehtoista tapaa. Pilottipaikkakunnilla toimiville henkilöille lähetetään lyhyt sähköpostikysely, jossa kysytään kehitysvammaisuudesta, osaamistarpeista, kohtaamisen haasteista ja ratkaisuehdotuksista. Toisena vaihtoehtona on, että tätä kyselyä jaetaan tiedotustilaisuuksissa, joita Tepa-projektin alkuvaiheessa tehdään. - Projektin ensimmäiset ohjausryhmät ja niissä käyty keskustelu ovat palvelupolkukartoituksen kannalta oleellisia rakenteiden ja organisaatioiden tilannetta kartoitettaessa. - Etelä- ja Pohjois-Savon Vammais-Kasteen tekemä osaamiskartoitus on tärkeä pohja-aineisto. Kaiken aineiston omistaa Savon vammaisasuntosäätiö. Sen käyttöä opinnäytetöitä sekä harjoittelutöitä varten on haettava tutkimuslupa esittämällä tutkimussuunnitelma aineiston käytön tarkoituksista ja tavoitteista. 14

15 4. Palvelupolkukartoituksen aikataulu Palvelupolkukartoitus valmistuu raportointimuotoon kevään 2013 aikana. Kehittämiskohteet kerätyn aineiston pohjalta valitaan jo syksyn 2012 aikana. Aikataulu on seuraavanlainen palvelupolkukuvausten ja siihen liittyvien haastattelujen suhteen: 2012 kesäheinäkuu Kartoitussuunnitelman tekeminen ja tutkimuslupa Savakselta 2012 elokuu Tutkimusluvat kehitysvammaisilta henkilöiltä ja/tai omaisilta tai edunvalvojalta, Mikkelin pilotti DomaCare kuvauksien piirtäminen, Mikkelin pilotti Haastattelut alkavat, Mikkelin pilotti 2012 syyskuu Haastattelut jatkuvat, Mikkelin pilotti Tutkimusluvat kehitysvammaisilta henkilöiltä ja/tai läheisiltä tai edunvalvojalta, Ylä- Savon pilotti DomaCare kuvaukset Ylä-Savon pilotista 2012 lokakuu Haastattelut alkavat Ylä-Savon pilotista Aineisto ppt-esitykseksi Mikkelin osalta Mikkelin ohjausryhmän kokous ja kehittämiskohteiden valinta 2012 marraskuu Haastattelut jatkuvat Ylä-Savon pilotista Aineisto ppt-muotoon Ylä-Savon pilotista 2012 joulukuu Ylä-Savon ohjausryhmä valitsee kehittämiskohteet 2013 tammihuhtikuu Raporttimuoto ja tutkimusartikkelin valmistuminen aiheesta Savaksen palvelukotiyksiköiden ohjaajien ja työntekijöiden haastatteluja on tehty touko-kesäkuussa Niitä täydennetään tiedotustilaisuuksissa kysyttävällä palautteella. Terveydenhuollon ammattilaisille tehty kysely osaamisesta ja kehitysvammaisten kohtaamisesta tehdään syksyn aikana riippuen siitä saadaanko järjestymään tiedotustilaisuuksia ryhmille. Palvelupolkukartoituksen aikataulu on hyvin tiukka. Joustovaraa antaa se, että varsinainen kirjallinen työ voidaan tehdä kevään 2013 aikana ilman, että se estää kehittämistyön käynnistymistä. Tiukka aikataulu auttaa etsimään tehokkaimmat työtavat ja pohtimaan sitä, mikä on riittävää informaatiota TEPAhankkeessa käynnistyvän työn tueksi. 15

16 LÄHTEET Arvio, Maria & Aaltonen, Seija (2011) Kehitysvammainen potilaana. Duodecim: Helsinki Eurooppalainen Manifesti Rotterdam suom. Helena Ylinen. Keppo, Kristiina (2012) Kehitysvammaisten kokemukset kohtaamisista palvelujärjestelmässä autonominen palvelunkäyttäjä vai riippuvainen avuntarvitsija. Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden laitos, Sosiaalityön pro gradu tutkielma. Hintasala, Susanna; Seppälä, Heikki & Teittinen, Antti (2007) Kehitysvammaisten asumispalvelujen suuntaviivoja. Teoksessa: Niemelä & Brandt (2008) Kehitysvammaisen yksilöllinen asuminen. Pitkäaikaisesta laitosasumisesta kohti yksilöllisempiä ratkaisuja. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007: 73, Hintsala, Susanna & Ahlsted, Marika (2011) Perustuuko asuminen tarpeisiin vai järjestelmien ylläpitämiseen. Teoksessa: Päivi Ripatti (2011) Sujuvaa arkea kuinka palvelut voidaan järjestää. teoksessa: Päivi Ripatti (toim.) Kehitysvammaisten asuminen. Uusi reformi THL raportti 10/2011. Unigrafia oy: Helsinki. Kaski, Markus (2011) Tutkimus-, kuntoutus- ja palvelukeskuksia tarvitaan vielä Paljon apua ja tukea tarvitsevien henkilöiden palvelut.. Teoksessa: Päivi Ripatti (2011) Sujuvaa arkea kuinka palvelut voidaan järjestää. teoksessa: Päivi Ripatti (toim.) Kehitysvammaisten asuminen. Uusi reformi THL raportti 10/2011. Unigrafia oy: Helsinki Konola, Kirsi; Kekki, Sanna; Tiihonen, Petra & Marjamäki, Katja (2011) Tulevaisuus omissa käsissä miten päämies itse johtaa oman elämänsä ja palvelujensa suunnittelua. Teoksessa: Päivi Ripatti (toim.) (2011) Kehitysvammaisten asuminen. Uusi Reformi THL raportteja 10/2011. Unigrafia Oy: Helsinki Launio, Essi (2007) Hämmentääkö kehitysvammainen sairaanhoitajan? Sairaanhoitaja 2007 vol:80, iss:2, pg:38-40 Metsävainio, Mari; Väyrynen, Riikka (2008) Vammaispalvelujen ja kehitysvammahuollon asiakastiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä. e195d /vammaispalv.+ja+kehitysvammahuollon+asiakastiedot+sosiaalihuollon+asiakastietoj%c3%a 4rjestelmiss%c3%a4.pdf Miettinen, Aki; Röppänen, Päivi; Viinikainen, Heli (2011) Vammaispalvelujen ja kehitysvammaisten erityishuollon toimintaprosessit. Toimintaprosessien kuvausta. Mäkelä Leena (2007) Ymmärränkö auttaa, autanko ymmärtämään. Sairaanhoitaja 2007 vol 80 nr. 4. Niemelä, M. & Brandt. K. (toim.) (2008) Kehitysvammaisen yksilöllinen asuminen. Pitkäaikaisesta laitosasumisesta kohti yksilöllisempiä ratkaisuja. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007: 73 Palvelurakennetyöryhmän raportti. Luonnos. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki

17 Ripatti, Päivi (2011) Sujuvaa arkea kuinka palvelut voidaan järjestää. teoksessa: Päivi Ripatti (toim.) Kehitysvammaisten asuminen. Uusi reformi THL raportti 10/2011. Unigrafia oy: Helsinki. Sillanpää, Virpi (2012) Yksi naapureista yhteisöllisen asumisen kustannusvaikuttavuuden arviointi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Yksi naapureista hanke. Tani, Pekka (2000) Kehitysvammaisten psyykkiset ongelmat. Suomen Lääkärilehti 21/2000 vsk 55 s Tepa-hankkeen projektisuunnitelma (2011). Tepa-hankkeen toimintasuunnitelma (2012) Ritanen, Ulla-Maija & Arvio, Maria (2008) CP-vammaiselta puuttuu toimiva palvelujärjestelmä. Suomen Lääkärilehti 49/2008 vsk 63 s Vanhanen, Sanna-Leena. & Vähä-Jaakkola, Anu. (2005) Kehitysvammaisten lasten ja nuorten hoito- ja palveluketju Hyvinkään sairaanhoitoalueella. Suomen Lääkärilehti 33/2005 vsk 60 s Valtakunnallinen vammaispalveluhanke. Materiaalia ja tietoa. Valtioneuvoston periaatepäätös ohjelmaksi kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi Vammaispoliittinen ohjelma (Vampo). Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010:6 selkokieli Vanhanen, Sanna-Leena & Vähä-Jaakkola, Anu (2005) Kehitysvammaisten lasten ja nuorten hoito- ja palveluketju Hyvinkään sairaanhoitoalueella. Suomen Lääkärilehti 33/2005 vsk 60 s

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Seinät pois, ihmiset tilalle! Lahti

Seinät pois, ihmiset tilalle! Lahti Kuvat: www.papunet.fi Seinät pois, ihmiset tilalle! 29.9.2016 Lahti Tepa projekti, Savon vammaisasuntosäätiö ja Lahden kaupungin vammaispalvelut ALUSTUSTA PÄIVÄÄN TEPA projekti Mihin lähdetty etsimään

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.- 18.1.2013 Jaana Viemerö, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Käynnissä edelleen useita samanaikaisia uudistuksia Vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo muuttuvassa maailmassa

Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo muuttuvassa maailmassa Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo muuttuvassa maailmassa Seinäjoki, 6.9.2016 Jouni Nummi, Kuntayhtymän johtaja Toimipisteet 13.9.16 Eskoon toiminta-ajatus Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on sosiaalihuollon

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Taru Ijäs Kallio Perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 1 LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Asumisen arkea ja unelmia - näkökulmia kehitysvammaisten henkilöiden asumiseen Kajaani 3.11.2011 / Tuija Anttila Valtakunnallinen vammaisneuvostopäivä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli 12.9.2008 Taustalla uusi Äänekoski 1.1.2007 Rakennettu uutta kuntaa/perusturvaa; Suolahti, Sumiainen

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA.

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA. 1/5 Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Suhde asiakkaaseen: Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto: Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi: N LAATIJAT: ASUMINEN,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI

LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI luonnos 18.5.15 AN/RR Työryhmätyöskentelyn tavoite Luoda asiakaslähtöiset ja yhdenvertaiset integroidut sosiaali

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

TEPA projekti ( ) Toiminta, tuotokset ja tulokset

TEPA projekti ( ) Toiminta, tuotokset ja tulokset Kuvat: www.papunet.fi TEPA projekti (2012-2016) Toiminta, tuotokset ja tulokset 12.8.2016 Tepa-projekti Tepa-projekti Sisältö Odotetut tulokset ja vaikutukset? Toiminta sekä saavutetut tulokset ja valmistuvat

Lisätiedot

SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino

SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA 13.10.2016/Petteri Heino Lähtökohtia työskentelylle Taustalla yli kymmenen vuoden työskentely sosiaalihuollon tiedontuotannon

Lisätiedot

Tehää yhes Kymenlaaksos. Kymenlaakson Soten tahtotilana on edistää kymenlaaksolaisten hyvinvointia ja kaventaa terveyseroja.

Tehää yhes Kymenlaaksos. Kymenlaakson Soten tahtotilana on edistää kymenlaaksolaisten hyvinvointia ja kaventaa terveyseroja. Tehää yhes Kymenlaaksos Visio Kymenlaakson Soten tahtotilana on edistää kymenlaaksolaisten hyvinvointia ja kaventaa terveyseroja. Kymenlaaksolaiset ottavat voimavarojensa mukaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan.

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 19.2.2016 VN:n periaatepäätös

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle Soteuudistuksen kulmakivet ja eteneminen Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 14.2.2017 Sote -johdolle 1 14.2.2017 - Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Aikataulu 2016 2017 2018 2019 Soteuudistuksen ja maakuntien

Lisätiedot

ARA-päivät Uusia suomalaisia asumisen ratkaisuja! Susanna Hintsala

ARA-päivät Uusia suomalaisia asumisen ratkaisuja! Susanna Hintsala ARA-päivät 14.1.2014 Uusia suomalaisia asumisen ratkaisuja! Susanna Hintsala susanna.hintsala@kvl.fi Asuminen on perusoikeus Kehitysvammaisten asumisohjelman (KEHAS) tavoitteet - asukkaiden tarpeiden mukaisia

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua?

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Antti Turunen 26.1.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Käsitteet ovat epämääräisiä Peruspalvelussa potilas voi

Lisätiedot

Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja

Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja Katariina Tcheuffa Pirkanmaan ja Keski-Suomen aluekoordinaattori Kotona Suomessa on vuoden 2015 alussa alkanut Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoima

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Mitä on palvelusuunnittelu?

Mitä on palvelusuunnittelu? Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Mitä on palvelusuunnittelu? Piia Liinamaa Palvelusuunnittelun Innopaja 21.5.2013 Meirän tuloo sallia ihimisten ittensä

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

TEPA projekti ( ) Toiminta, tuotokset ja tulokset

TEPA projekti ( ) Toiminta, tuotokset ja tulokset Kuvat: www.papunet.fi TEPA projekti (2012-2016) Toiminta, tuotokset ja tulokset 12.12.2016 Tepa-projekti Tepa-projekti Sisältö Odotetut tulokset ja vaikutukset? Toiminta sekä saavutetut tulokset ja valmistuvat

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020 IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN Marja Heikkilä Saarijärvi 19.4.2016 Keski-Suomen SOTE 2020 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus 13.2.2013 Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. Vahvistetaan nykyisin riittämättömästi toimivia

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan

Lisätiedot

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut 17.1.2017 Kick off Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Perhe- ja sosiaalipalvelut NEUVONTA ja OHJAUS, sosiaaliasiamiestoiminta

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot