VIISIVUOTIAS VIISIVUOTIAAN KEHITYS TAPATURMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIISIVUOTIAS VIISIVUOTIAAN KEHITYS TAPATURMAT"

Transkriptio

1 VIISIVUOTIAAN KEHITYS VIISIVUOTIAS TAPATURMAT Lapsi alkaa olla monessa asiassa itsenäinen. Vaikka lapsi saattaa näyttää vanhempien silmissä jo isolta, tarvitsee hän kuitenkin päivittäin huolenpitoa ja hellyyttä. Lapsi kaipaa vanhemmilta rakkautta, rajoja ja rohkaisua! RAVITSEMUS SIISTEYS- KASVATUS LIIKUNTA UNI LAPSET JA MEDIA HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ

2 VIISIVUOTIAAN KEHITYS Lapsen kehittyessä on erityisen tärkeää, että lapsella on mahdollisuus kehittyä kokonaisvaltaisena persoonana turvallisessa, motivoivassa ja hyväksyvässä ympäristössä. Aikuisen on hyvä muistaa, että jokainen lapsi kehittyy ja oppii uusia asioita omaan tahtiinsa. Lapsi kaipaa aikuiselta rajoja, rakkautta ja rohkaisua! Kehitys jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin: Motoriikka Kognitiivisuus eli tiedon käsittely Persoonallisuus ja tunne-elämä Sosiaalisuus Moraali ja omatunto Empatia Itsetunto Seksuaalisuus Lisätieto 5-6-vuotiaan kehityksestä:

3 Motoriikka Viisivuotias lapsi on innostunut liikkumaan. Hän kaipaa läheistensä kannustusta ja tukea harjoitellessaan uusia motorisia taitoja. Lapsen täytyy saada harjoitella, jotta hänen motoriset taidot kehittyvät. Uusia taitoja harjoitellessa sattuu usein pieniä haavereita, mutta niistä ei tulisi tehdä liian suurta numeroa. Tässä iässä lapsi oppii mm. hiihtämään, luistelemaan ja ajamaan polkupyörällä ilman apupyöriä. Lapsi oppii myös kehittyneen tasapainokyvyn ansiosta kiipeilemään ja hyppimään yhdellä jalalla. Viisivuotias on taitava piirtäjä ja osaakin jo useimmiten piirtää tähden ja kolmion sekä jäljentää numeroita. Lapsi osaa myös kirjoittaa oman nimensä. Lapsen piirtämässä ihmispiirroksessa on paljon yksityiskohtia. On hyvä muistaa, että jokainen lapsi kasvaa ja kehittyy yksilöllisesti. Lapsen ei tarvitse heti osata kaikkia motorisia taitoja. On tärkeää tarjota lapselle virikkeellinen ympäristö, jossa hän saa harjoitella näitä taitoja. Kognitiivisuus eli tiedon käsittely Kognitiivisella kehityksellä tarkoitetaan lapsen tiedon käsittelyä ja sen kehitystä. Kognitiiviseen kehitykseen sisältyy mm. lapsen havaitsemisen, muistin, ajattelun, kielen ja oppimisen kehittyminen. Kognitiivinen kehitys on sekä ympäristön että perimän säätelemää. Lapsilla on taipumus ihmetellä ja hämmästellä erilaisia asioita. Havaintojen avulla lapsi tutustuu häntä ympäröivään maailmaan. Lapsi kyselee ja haluaa saada vastauksia kysymyksiinsä. Havaintojen tekeminen ja niiden perusteella toimiminen on tärkeää lapsen ajattelun ja oppimisen kehityksessä. Kielen avulla lapsi oppii jäsentämään havaintojaan. Kieli on olennainen tekijä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tämän lisäksi kieli on merkittävä ajatusten ja tunteiden viestintäväline sekä käyttäytymisen säätelijä. 5-vuotias saattaa jo: hallita tuhansia sanoja kertoa tapahtumia ja tarinoita ymmärrettävästi hallita vaikeitakin äänteitä esim. r- ja s-kirjaimen laskea helppoja laskuja käyttäen apuna sormiaan osata noudattaa kolmiosaisia ohjeita harjoitella keskittymään ryhmässä

4 Persoonallisuus ja tunne-elämä Viisivuotiaan luonteenpiirteet ja persoonallisuus korostuvat entistä selvemmin. Persoonallisuuden kehittyessä lapsi alkaa etsiä omaa käsitystä itsestään. Lapselle herää kysymyksiä: Kuka minä olen? ja Millainen minä olen? ja hän yrittää etsiä näihin kysymyksiin vastauksia. Lapsen tunteet saattavat ailahdella ja ajoittain esiintyy kiukunpuuskia, jotka kuuluvat normaalin arkeen. Lapsi saattaa pahoittaa mielensä helposti. Viisivuotias ei aina halua olla kiltti. Hän testaa vanhempiaan ja muita aikuisia yrittäen saada tahtonsa läpi kielloista huolimatta. Ajoittain lapsi saattaa olla itsekriittinen ja epäillä omia kykyjään. Lapsi voi myös pelätä epäonnistumista ja hänellä saattaa olla muitakin pelkoja. Aikuisen tulisikin huomioida lapsen vahvuudet ja muistaa kannustaa ja rohkaista häntä. Viisivuotias on vielä pieni lapsi ja hän haluaakin välillä heittäytyä pikkulapsen rooliin ja tulla hoivatuksi. Lapsi alkaa samaistua samaa sukupuolta olevaan vanhempaansa tai muuhun aikuiseen. Tällöin poikalapsi samaistuu isäänsä ja tyttölapsi äitiinsä. Jos lapsella ei ole isää tai äitiä, hänelle voi kertoa, kuinka hänestä kasvaa isona samalla tavalla aikuinen kuin ihailemansa mies tai nainen (esimerkiksi isovanhempansa). Samaistuminen on osa tunne-elämän kehitystä. Sosiaalisuus Sosiaaliseen kehitykseen sisältyy mm. lapsen vuorovaikutustaitojen kehittyminen ja taito toimia muiden ihmisten kanssa. Vanhemmilla on suuri rooli lapsen sosiaalisessa kehityksessä. Lapsi alkaa omaksua lähiympäristöstään erilaisia rooleja. Aikuisilta lapsi oppii asenteita ja arvoja, silloinkin kun aikuiset eivät niitä tietoisesti opeta. Ympäristöstä opitut mallit heijastuvat heidän asenteisiinsa ja käyttäytymiseensä muita ihmisiä kohtaan. Lapsi tarvitsee sääntöjä ja rajoja, jotka ohjaavat hänen käyttäytymistään. Sosiaaliseen maailmaan lapsi saa eväitä omasta kasvuympäristöstään. Viisivuotias lapsi pitää kavereita tärkeinä. Kavereiden kanssa lapsi pääsee harjoittelemaan erilaisia rooleja ja pääsee harjoittamaan sosiaalista kanssakäymistä. Kaverisuhteet ovat tärkeitä lapsen hyvän itsetunnon kehittymisen kannalta. Kaverisuhteiden puuttuminen tai muiden lasten osoittama hyljeksintä saattavat usein johtaa lapsella kielteiseen minäkuvaan. Sosiaalisista kontakteista, kuten päivähoidosta, lapsi oppii sääntöjen ja kieltojen noudattamista, keskittymiskykyä ja paikallaan oloa, jotka ovat tärkeitä taitoja koulun aloittamisen kannalta. Moraali ja omatunto Moraalilla ymmärretään hyvän ja pahan sekä oikean ja väärän erottelua toiminnan yhteydessä. Moraalin kehitys voidaan jakaa kolmeen eri osaan: arvot, tunteet ja käyttäytyminen. Lapsen moraalinen kehitys alkaa viisivuotiaana. Päiväkodista, kerhoista ja harrastuksista lapselle välittyy yhteiskunnan ja kulttuurin vaikutukset moraalin ja omatunnon kehittymiseen. Myös medialla on suuri vaikutus lapsen arvo- ja moraalinäkemyksien kehittymiselle. Moraalin kehittyessä lapsi oppii esimerkiksi selviytymään ristiriitatilanteista itse, mutta tarvitsee siihen kuitenkin välillä aikuisen tukea. Usein lapsi ymmärtää, mikä tuntuu toisesta kurjalta, mutta saattaa silti toimia vielä itsekkäästi. Viisivuotias kehittää vielä taitojaan toisten lohduttamisessa.

5 Lapsen omatunto kehittyy lapsen kasvaessa. Omatunto muovautuu vanhempien asettamista rajoista ja heidän luomista sosiaalisista ihannekuvista. Lapsi oppii arvioimaan toimintaansa oikeaksi ja vääräksi omantunnon avulla. Empatia Empatiakyvyllä tarkoitetaan kykyä ymmärtää toisten tunteita ja sen myötä eläytyä toisten tunteisiin. Empatian oppiminen on välttämätöntä, koska lapsen on opittava hyväksyttävään vuorovaikutukseen muiden lasten kanssa. Lapsi oppii empatiakyvyn vuorovaikutustilanteista, niinpä vuorovaikutus aikuisten ja muiden lasten kanssa on tärkeää. Lasten kohdalla empatian oppiminen on yksilöllistä: toinen osaa jo pienestä pitäen havaita toisten tunnetiloja, kun taas toinen tarvitsee enemmän yksilöllistä tukea ja ohjausta kyetäkseen tulkitsemaan toisten tunnemaailmaa ja huomioimaan ne käytöksessään. Tärkeää on muistaa, että empatian oppimiseksi lapsen tarvitsee itsekin saada empatiaa muilta. Itsetunto Itsetunto käsittää tuntemuksen itsestä, omista ominaisuuksista ja taidoista. Lapsen itsetunnon kehittyminen alkaa, kun hän osaa arvioida itseään ja alkaa vertailla itseään muihin. Itsetuntoon vaikuttaa se, miten lapsi kokee omat onnistumiset ja epäonnistumiset. Itsetunnon kehittyessä lapsi alkaa miettiä, mitä muut ihmiset hänestä ajattelevat. Muiden ihmisten antamalla palautteella on myös vaikutusta itsetuntoon. Itsetunnon kehityksen kannalta on tärkeää, miten hyväksytyksi ja rakastetuksi lapsi kokee itsensä. Pettymykset koettelevat tilapäisesti itsetuntoa. Pettymyksen sietäminen ja sen opettelu ovat tärkeitä. Lasta ei voi suojella pettymyksiltä, sillä jokainen kohtaa väistämättä pettymyksiä elämänsä varrella. Pettymystilanteissa lapsi kaipaa lohdutusta, myötäelämistä ja kokemusta hyväksytyksi tulemisesta. Tällöin lapsi huomaa, että muiden kuva hänestä ei muutu pettymyksestä huolimatta. Lue täältä miten voit tukea lapsen itsetuntoa: Seksuaalisuus Seksuaalinen kehitys on osa lapsen normaalia kehitystä. Lapsi on utelias seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa ja seksuaalisuus saattaa esiintyä esimerkiksi leikeissä. Lapsien kiinnostus seksuaalisuutta kohtaan vaihtelee. Viisivuotiaana lapsi tutustuu omiin sukupuolielimiinsä. Lääkärileikit, joissa tutustutaan toisen kehoon, itsensä koskettelu ja hyväily voivat olla yleisiä tässä iässä. Aikuisen tulee opastaa lasta, jotta hän ymmärtää, ettei sukupuolielimiä tule kosketella julkisilla paikoilla, mutta yksin ollessaan hän voi tutustua itseensä. Aikuisen tulee opettaa lapselle, että lapsella on oikeus koskemattomuuteen. Lapsen tulee tietää että, kenelläkään ei ole oikeutta vaatia nähdä tai koskettaa lapsen sukupuolielimiä.

6 Seksuaalikasvatuksen tarkoituksena on saada lapsi ymmärtämään hänen olevan tärkeä ja riittävä juuri sellaisena kuin hän on. Seksuaalikasvatuksen tulisi toteutua arjessa niin, että lapsi saa esittää kysymyksiä, joihin saa vastauksen aikuisilta. On tärkeää muistaa vastata kysymykseen rehellisesti ja vain siihen mitä lapsi on kysynyt. Kysymykseen ei saa jättää vastaamatta, sillä se saattaa tehdä seksuaalisuudesta pelottavan ja hävettävän asian. Viisivuotiaana lapsi alkaa käsittää ystävyys- ja rakkaussuhteiden eron. Leikki-iässä moni lapsi rakastuu omaan vanhempaansa tai muuhun tuttavaan lähipiirissä. Lapsi saattaa esimerkiksi sanoa haluavansa naimisiin äidin kanssa. Tämä kehitysvaihe on tärkeä osa lasten seksuaalikehitystä ja tällä tavoin lapsi saa harjoitella rakastumista. Vaihe on kuitenkin ohimenevä.

7 RAVITSEMUS Lasten ruokatottumusten muotoutumiseen vaikuttavat vanhempien näyttämä malli sekä koko perheen ruokailutottumukset ja tavat. Lapsuusiän ruokatottumusten on havaittu olevan yhteydessä aikuisiän syömiseen. Hyvän ravitsemuksen perustana ovat säännöllinen ateriarytmi, ruuan monipuolisuus ja energiantarvetta vastaava ruokamäärä. Hyvä ravitsemus ylläpitää lapsen terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Säännölliset ateriat ja välipalat ovat kasvavalle lapselle tärkeitä. Säännölliset ruoka-ajat tuovat lapsen päivään turvallisuutta. On hyvä muistaa, että joskus lapsen kiukuttelu ja ärtyisyys saattavat johtua nälästä. Perheen oma ateriarytmi muotoutuu perheissä yksilöllisesti. Useimmissa perheissä hyvä ja toimiva ateriarytmi koostuu aamupalasta, lounaasta, iltapäivän välipalasta, päivällisestä ja iltapalasta. Kuitenkin osa lapsista tarvitsee ylimääräisen välipalan aamu- tai iltapäivällä, sillä lapset pystyvät syömään kerralla vähemmän kuin aikuiset. Hyvä ruokavalio koostuu pienistä jokapäiväisen ruokailun perusasioista. Pienillä valinnoilla, kuten esimerkiksi maidon, leivän ja rasvan laadulla on merkitystä. Monipuolinen ruokavalio taataan päivittäisellä ja viikoittaisella vaihtelulla. Monipuolinen ruokavalio on tärkeä, jotta taataan kaikkien ravintoaineiden riittävä saanti. Viisivuotiaan lapsen ruokahalu vaihtelee. Lapsi syö lempiruokiaan usein mielellään ja vanhempien tulee antaa lapsen maistella myös uusia makuja. Lasten ravitsemussuosituksia Syömättömyys Ylipaino ja sen ehkäisy Helppoja arkiruokien reseptejä

8 Lasten ravitsemussuosituksia D-vitamiini Lasten tulisi saada d-vitamiinilisää 10 mikrogrammaa päivässä. D-vitamiinin saanti on tärkeää kalsiumin imeytymisen kannalta. Jos kalsium ei imeydy, se vaarantaa luuston kehityksen ja kasvun. D-vitamiini vaikuttaa myös hampaiden kehittymiseen. Hyviä d-vitamiinin lähteitä ruokavaliossa ovat maitotuotteet, kalat, margariinit ja kananmunat. D-vitamiinilisä tulee ottaa päivittäin monipuolisen ruokavalion lisäksi. Kasvikunnan tuotteet Lapselle tulisi tarjota jokaisella aterialla (noin 5 kertaa päivässä) vihanneksia, hedelmiä ja/tai marjoja. Valmiiksi paloiksi leikatut hedelmät ja vihannekset ovat lasten mieleen. Kasviksia voidaan tarjota esimerkiksi ruuan kanssa lämpimänä lisäkkeenä. Arjen kiireessä pakastevihannekset ovat nopea ja helppo tapa lisätä kasvikunnantuotteita päivän ruokailuhetkiin. Maitotuotteet On tärkeää, että lapsen ruokavalioon kuuluu riittävästi maitotuotteita. Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee kalsiumin saannin turvaamiseksi vähintään 5-6 dl maitotuotteita päivässä. Maitotuotteisiin kuuluvat maidon lisäksi mm. jogurtti, viili, piimä, rahka, juusto ja jäätelö. Mahdollisuuksien mukaan lapselle tulee valita rasvattomia maitotuotteita, esimerkiksi maidon tulee olla rasvatonta. Mikäli lapsi ei saa riittävästi kalsiumia ruokavaliostaan, tulee harkita kalsiumlisän aloittamista. Rasvat Rasvan määrään ja laatuun tulee kiinnittää huomiota. Leikki-ikäisten lasten on hyvä noudattaa perheen kanssa monipuolista ruokavaliota, joka sisältää pehmeitä rasvoja. Hyviä pehmeiden rasvojen lähteitä ovat kasvismargariinit ja öljyt. Ruokavalioon tulisi kuulua mahdollisimman vähän kovia rasvoja. Esimerkiksi kermat, juustot ja makkarat sisältävät paljon kovia rasvoja. Kuitu Kuidun saannin turvaamiseksi on hyvä varmistaa, että lapsen päivittäiseen ruokavalioon kuuluu kuitupitoisia tuotteita: tummaa leipää, täysjyväpuuroja, kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Suola Koko perheen tulisi tottua vähäsuolaiseen ruokaan. Suolan sijasta ruokaa voi maustaa esimerkiksi yrteillä, kasviksilla ja suolattomilla mausteseoksilla. Elintarvikkeista tulisi valita vähäsuolainen vaihtoehto. Lapsen suolansaannin tulisi olla alle 3g päivässä. Esimerkiksi ruokalusikallinen ketsuppia sisältää jo lähes 0,5g suolaa.

9 Tarkempaa tietoa ravitsemussuosituksista löytyy sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusta; Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositukset: Syömättömyys Syömiseen liittyvät pulmat ovat yleisiä huolenaiheita lapsiperheissä. Lapsen ruokahalu vaihtelee ja lapsi saattaa joskus olla muutaman päivän lähes syömättä. Tämä saa aikuiset usein huolestumaan ja tämä saattaa aiheuttaa erimielisyyksiä lapsen kanssa. Lapsi saattaa ymmärtää, että syömättömyys aiheuttaa aikuiselle pahan mielen ja on syömättä saadakseen huomiota. Hellyyden osoittaminen ja lapsen ymmärtäminen voivat vähentää ruokailuun liittyviä ongelmia. Syömättömyys saattaa johtua leikki-ikäisen lapsen itsenäistymiskehityksestä tai esimerkiksi lapsen terveyden tilasta (kuten kuumeen vuoksi) tai allergiasta. Syömiseen liittyvät hankaluudet ovat useimmiten ohimeneviä. Mikä avuksi? Säännölliset ruoka-ajat ovat tärkeitä. Vältä turhia välipaloja. Aikarajan asettaminen ruokailuhetkeen voi auttaa tilannetta. Sovitte aikarajan, jonka puitteissa ruokailun tulee tapahtua. Muista, että ruokailuhetket ovat rauhallisia ja tapahtuvat ruokapöydän ääressä. Älä pakota äläkä kiristä lasta syömään. Hän syö kyllä, kun nälkä yllättää. Vaihda ruokalajeja säännöllisesti. Älä siis tarjoa aina lempiruokia. Uusia ruokalajeja kokeillessa, anna lapsen tutustua ruokaan rauhassa. Pyydä häntä ainakin maistamaan. Jos lapsi on epäileväinen uusien ruokien suhteen, tarjoa niitä tuttujen ruokien yhteydessä. Tee ruuasta houkuttelevaa. Esimerkiksi leivän voi leikata mielenkiintoisen muotoiseksi tai kasvikset voi asetella lautaselle hymynaamaksi. Anna lapsen välillä valita, mitä ruokaa tehdään. Kiukuttelevaa lasta on turha tuoda ruokapöydän ääreen, koska paha mieli ei saa lasta syömään. Rauhoita tilanne ennen ruokailua. Valmistele lapsen kanssa yhdessä ruokailuhetket. Lapsi voi auttaa kokkaamisessa, kattamisessa ja ruokailun jälkeen pöydän korjaamisessa. Lasta ei saa moittia hänen syömistavoistaan. Pyri korjaamaan vahingot huomaamattomasti. Näytä esimerkkiä, nauti itse ruokailusta. Vaikka lapsi syö ajoittain huonosti, ei ole syytä huoleen, jos kasvu ja kehitys ovat normaalia. Pitkään jatkuneiden syömisongelmien syy tulee aina selvittää.

10 Ylipaino ja sen ehkäisy Lasten lihavuuden ehkäisyssä perheellä on keskeinen rooli ruokailu- ja liikuntatottumusten kautta. Lasten ja nuorten lihavuus on lisääntynyt hälyttävästi, siksi onkin tärkeää kiinnittää huomiota terveellisiin elintapoihin jo lapsuudessa. Lapsen perimä, vähäinen liikkuminen, runsas television katsominen, vähäinen nukkuminen, hyvä ruokahalu ja liiallinen syöminen saattavat altistaa ylipainolle. Lapsuusiän lihavuus lisää taipumusta lihavuuteen myös aikuisiässä. Kiinnitä huomiota rasvan ja sokerin saantiin. Tarjoa vähärasvaisia ja runsaskuituisia ruokia. Rajaa herkkujen syönti muutamaan kertaan viikossa, kiinnitä silloinkin huomiota herkkujen määrään. Tarjoa makeannälkään esimerkiksi hedelmiä ja marjoja. Kannusta lasta liikkumaan ja näytä hänelle esimerkkiä. Helppoja arkiruokien reseptejä Helppoja arkiruokia, joiden tekemiseen voit ottaa lapsen mukaan! Käykää yhdessä kaupassa ostamassa ainekset ja valmistakaa herkullinen ateria yhdessä. Lapsi voi pilkkoa, raastaa, maustaa, sekoittaa ja samalla opetella uusia taitoja: Helpot tomaattiset lihapyörykät: Juustoinen makaronilaatikko: Helppo lohilaatikko: Tonnikalapasta: Broilerikiusaus: Broileririsotto: Punainen kasvissosekeitto:

11 LIIKUNTA Liikunta tukee lasten tervettä kasvua ja kehitystä. Suositusten mukaan leikki-ikäinen lapsi tarvitsee vähintään kaksi tuntia liikuntaa päivässä. Liikunnan on todettu vaikuttavan lasten tiedolliseen toimintaan esimerkiksi muistiin, tarkkaavaisuuteen ja ongelmanratkaisu- ja tiedonkäsittelytaitoihin. Liikunnan avulla lapsi saa uusia kokemuksia, jotka tukevat esimerkiksi kielellistä kehitystä. Liikunta edistää myös motoristen taitojen kehittymistä. Liikunta kehittää lapsen fyysistä kuntoa ja antaa hyvän mielen. Liikkuessa lapsi pääsee purkamaan energiavarastojaan ja harjoittamaan motorisia taitojaan. Viisivuotias tykkää kiipeillä, pomppia ja juosta. Hiihtäminen, luistelu ja pyörällä ajaminen ilman apupyöriä ovat hyviä liikuntamuotoja harjoiteltaviksi viisivuotiaan kanssa. Helppo tapa lisätä lasten fyysistä aktiivisuutta, on yhdistää liikunta ja leikki. Liikunnalliset leikit saavat lapsen liikkeelle, edistävät sosiaalisia taitoja, ajattelua ja mielikuvitusta. Viettäkää yhdessä mukavia leikkihetkiä. Paina tästä ja katso muutamia ehdotuksia. Lue lisää lasten liikkumisesta:

12 Kävynheittokisa: Kyseiseen leikkiin tarvitaan ainakin kaksi henkilöä. Käykää ensin yhdessä metsäretkellä, jossa tehtävänä on kerätä käpyjä. Valitkaa sopiva astia (esim. ämpäri), johon yritätte vuorotellen heittää käpyjä sovitun matkan päästä. Pallonheittelyä maaleihin: Piirtäkää kepillä hiekkaan isoja ja pieni ympyröitä, lähelle ja kauas. Kirjoittakaa kunkin ympyrän sisään numero. Numero kertoo, kuinka monta pistettä kustakin ympyrästä saa. Tarkoituksena on siis yrittää heittää esim. tennispalloa ympyröiden sisään. Pisteitä kertyy aina, kun pallo osuu ympyrän sisään. Pelin voittaja on eniten pisteitä saanut pelaaja. Jäätyneet hernepussit: Leikkiin tarvitaan hernepusseja. (Hernepussin tilalla voi käyttää esimerkiksi riisin jyvillä täytettyä pakastepussia.) Tarkoituksena on, että leikkiin osallistuvat liikkuvat ympäriinsä yrittäen pitää hernepussia pään päällä. Leikinohjaaja antaa erilaisia ohjeita leikkijöille: varpailla kävelyä, yhdellä jalalla hyppimistä, takaperin kulkemista ym. Jos leikkijä pudottaa hernepussin maahan, hän jäätyy paikoilleen. Toisen leikkijän tehtävänä on sulattaa jäätynyt leikkijä poimimalla hernepussi maasta ja asettaa se jäätyneen pään päälle paikoilleen. Etsitään värejä: Yksi henkilö päättää värin (esim. punainen). Muut yrittävät etsiä ympäristöstä valittua väriä. Kun joku löytää etsityn värin, hän kertoo, mistä on värin löytänyt (esim. auto, ohikulkijan vaate, liikennemerkki). Leikki on mahdollista toteuttaa pihapiirissä tai vaikkapa kävelylenkin yhteydessä. Taikatalo: Lähtekää yhdessä seikkailulle metsään. Rakentakaa metsän antimista keijukaisille ja metsän tontuille pieniä taloja. Voitte myöhemmin palata yhdessä katsomaan, onko joku muuttanut taloon. Poimitaan oksia: Kerätkää aluksi pihapiiristä tai metsästä iso kasa suoria oksia/keppejä. Tiputtakaa keräämänne oksat yhteen kasaan. Kasasta yritetään vuorotellen poimia yksi oksa pois. Muut kasassa olevat oksat eivät saa liikkua. Jos oksan saa kasasta pois liikuttamatta muita oksia, vuoro jatkuu hänellä. Kun kasa liikahtaa, vuoro siirtyy seuraavalle. Viestikilpailu: Ottakaa yhdessä viestikilpailu, jossa vaihtelette etenemistyyliä. Tyylinä voivat olla esimerkiksi yhdellä jalalla hyppiminen, ravun lailla liikkuminen, kyykkyhyppely tai vaikkapa takaperin juokseminen. Mitä enemmän osallistujia, sitä hauskemman leikistä saatte.

13 UNI Uni on välttämätöntä lapsen kehitykselle. Sillä on monia tärkeitä tehtäviä. Unen määrällä ja laadulla on todettu olevan yhteys mm. kognitiiviseen kehitykseen eli tiedon käsittelyn kehittymiseen, fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä stressin säätelykykyyn. Lapsen unentarve on yksilöllistä, mutta keskimäärin lapsi tarvitsee unta noin tuntia vuorokaudessa. Päiväunet ovat viisivuotiaalla jo useimmiten jäämässä pois. Kuitenkin osa lapsista tarvitsee vielä lepohetken päivään. Hyvästä unen laadusta ja riittävästä unen määrästä kertoo hyvinvoiva ja virkeä lapsi. Väsyneenä lapsi saattaa olla helposti ärsyyntyvä ja alttiimpi tapaturmille. Viisivuotiaan lapsen tulisi jo nukkua omassa sängyssä. Jos lapsi ei ole vielä tottunut nukkumaan omassa sängyssään, ala totuttamaan lasta omaan vuoteeseen. Nukuta lapsi aina hänen omaan sänkyynsä. Lapsen turvallisuuden tunnetta voi lisätä nostamalla sänkyyn tutun pehmolelun. Voit jäädä lapsen viereen odottamaan hetkeksi, jos lapsi ei saa unta. Vierellä oloaikaa lyhennetään asteittain (tänä iltana istutaan esimerkiksi 20 min ja huomenna 15 min). Toisena vaihtoehtona on ottaa sängyn viereen tuoli tai patja, jossa odottaa lapsen nukahtamista. Joka ilta siirretään tuolia/patjaa kauemmaksi lapsen sängystä niin, että lopulta odotetaan nukahtamista oven ulkopuolella. Jos lapsi ei suostu jäämään sänkyyn, viedään hänet rauhallisesti ja määrätietoisesti takaisin vuoteeseen. Lapselle tulee kertoa, että nyt on yö ja hänen täytyy nyt nukkua. Leikki-ikäisen lapsen unta häiritseviä tekijöitä ovat muun muassa nukahtamisvaikeudet, painajaiset ja kasvukivut. Nukahtamisvaikeudet Painajaiset Kasvukivut

14 Nukahtamisvaikeudet Nukahtamisvaikeuksista kärsivä lapsi kaipaa yhteisiä sääntöjä nukkumaanmenosta sekä tuttuja rutiineja. Tutussa järjestyksessä tapahtuvat iltatoimet, esimerkiksi hampaiden pesu ja iltasatu, auttavat lasta valmistautumaan nukkumaan ja luovat turvallista oloa. Vanhemman tulisi myös huolehtia, että nukahtamisympäristö on rauhallinen. Himmeä yövalo ja tutut kodin äänet voivat auttaa lasta nukahtamaan. Painajaiset Painajaisunta näkevä lapsi tulisi herättää ja rauhoittaa. Lapsen kanssa tulisi keskustella unen sisällöstä ja vakuuttaa, ettei uni ole ollut totta. Painajaisunia voidaan ehkäistä juttelemalla lapsen kanssa päivän tapahtumista ja välttämällä liian jännittävien tv-ohjelmien katselua ennen nukkumaan menoa. Kasvukivut Leikki-ikäiset lapset kärsivät hyvin yleisesti kasvukivuista, jotka saattavat vaikuttaa uneen. Kasvukivut ilmenevät yleisimmin illalla nukkumaan mennessä tai jo lapsen nukahdettua niin, että kipu herättää lapsen. Kipukohdan hierominen on tehokas apu kivun lievittämiseksi. Kipua voi myös helpottaa lämpöhauteilla, levolla, paikallisella kylmähoidolla ja venyttelemällä raajaa. Mikäli edellä mainitut keinot eivät auta, lapselle voi antaa tulehduskipulääkettä.

15 LAPSET JA MEDIA Media käsitteenä sisältää television, mainokset, internetin, tietokonepelit, elokuvat, kännykät, valokuvat ja kirjat. Media saattaa vaikuttaa lasten hyvinvointiin ja kehitykseen monella eri tavalla. Parhaimmillaan media on tärkeä tietolähde, joka laajentaa lasten maailmankatsomusta. Lasten mediahyödykkeet voivat olla älyllisesti haastavia ja kehittää lasten ajattelun kehittymistä ja tunteiden hallintaa. Pahimmillaan media vahingoittaa lasten hyvinvointia. Lapsuusiän liiallinen median käyttö on yhdistetty muun muassa keskittymis- ja käytöshäiriöihin. Erityisesti mediaväkivallan oletetaan olevan haitallista lapsille. Mediaväkivalta saattaa lisätä lasten levottomuutta ja aggressiivisuutta sekä vaikuttaa väkivaltaisten toimintamallien hyväksymiseen. Lisäksi runsas median käyttö saattaa viedä aikaa muilta kehitystä tukevilta aktiviteeteilta. Lapsi saattaa esimerkiksi valita kavereiden tapaamisen sijaan tietokonepelin tai televisio-ohjelman. Väkivaltaisten ohjelmien katsominen herättää lapsessa usein pelkoa. Lapsi ei välttämättä ymmärrä näkemäänsä tai ymmärtää sen väärin. Vasta 7-8-vuotias lapsi alkaa hahmottaa vähitellen toden ja fantasian välisen eron. On hyvä muistaa, että lapsi saattaa altistua myös passiivisesti medialle esimerkiksi muiden katsellessa televisiota. Vanhempien tulisi kiinnittää huomiota sopivien ohjelmien ja katseluaikojen valintaan. Leikki-ikäisen lapsen ruutuaikaa tulisi rajoittaa enintään kahteen tuntiin päivässä. Lisäksi lasta tulisi auttaa ymmärtämään median vaikutuksia ja keskustella ohjelmien sisällöstä sekä niiden aiheuttamista ajatuksista ja tunteista. Näillä keinoilla voidaan lievittää median negatiivisia vaikutuksia. Lapset ja media, kasvattajan opas:

16 TAPATURMAT Suomessa tapaturmat ovat yksi keskeisimmistä lasten turvallisuutta uhkaavista tekijöistä. Merkittävä osa tapaturmista tapahtuu kodissa tai sen lähiympäristössä. Viisivuotias on jatkuvasti taitojaan kehittävä utelias tutkimusmatkailija ja näin herkkä altistumaan erilaisille tapaturmille. Kehittyvän viisivuotiaan tulee saada harjoitella uusia taitoja turvallisessa ympäristössä aikuisten valvonnassa. Viisivuotiaalla on vilkas mielikuvitus ja leikin lomassa ymmärrys vaaroista helposti unohtuu. Tässä iässä lapsi ei osaa vielä käyttää harkintakykyään samalla tavalla kuin aikuinen. Tällöin aikuisen tulisi muistaa ohjata lasta ja kertoa hänelle turvallisista leikeistä ja leikkiympäristöistä. Jotta lapsen ymmärrys lisääntyy, tulisi hänelle selvittää, miksi jotkin asiat ovat kiellettyjä. Samalla lapsen kanssa tulisi keskustella turvallisuusriskeistä. Turvallisuudesta huolehtiminen ei ole lapsen ylisuojelemista vaan se antaa mahdollisuuden opetella uusia taitoja turvallisesti. Oheisessa linkissä on tarkistuslista, jota voi käyttää hyödyksi lapsen elinympäristön turvallisuutta arvioitaessa: Ensiapuohjeita tapaturmien varalle:

17 SIISTEYSKASVATUS Siisteyskasvatuksella tarkoitetaan yleensä kuivaksi oppimista, mutta se käsittää myös henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen, kuten esimerkiksi käsien pesun ja hampaiden harjauksen. Lapsen opetellessa siistiksi, aikuisen tulee ymmärtää, mitä ja milloin lapselta voidaan vaatia. Lapselta ei voida vaatia asioita, joita hänelle ei ole opetettu. Viisivuotiasta tulee kannustaa ja rohkaista omatoimisuuteen, mutta hän kuitenkin tarvitsee myös tukea ja apua opetellessaan siistiksi. Viisivuotiaan ulkoinen olemus ei aina pysy kovinkaan huoliteltuna. Hiukset saattavat aamukiireessä jäädä kampaamatta tai hampaat harjaamatta. Lapsi, jonka hygieniassa on puutteita, saattaa joutua lapsiryhmässä helposti silmätikuksi tai jopa kiusatuksi. Lasten käsienpesuohje aamulla päiväkotiin tullessa (vanhemmat huolehtivat) lasten tullessa päivähoidosta kotiin aina WC:ssä käynnin jälkeen ennen ja jälkeen ruokailun nenän niistämisen jälkeen Yökastelu Suun terveys

18 Yökastelu Lapsi oppii kuivaksi keskimäärin 2-4 vuoden ikäisenä. Kuitenkin osa lapsista hallitsee virtsaamistaan vasta myöhemmin. Jo kuivaksi oppinut lapsi saattaa reagoida elämänmuutoksiin yökastelulla. Vanhemman tulisi suhtautua kasteluun rauhallisesti eikä hermostua asiasta, sillä lapsi ei tee sitä tarkoituksella. Mikäli lapsen yökastelu on jatkuvaa, vanhempien on syytä ottaa yhteyttä neuvolaan, jotta ongelma voidaan hoitaa. Yökastelijan opas: Suun terveys Viisivuotias haluaa itse kokeilla hampaiden harjausta ja hänelle tuleekin antaa siihen mahdollisuus. Aikuisen tulee kuitenkin huolehtia, että hampaat tulevat pestyä päivittäin kunnolla. Hampaiden harjaus tulisi tehdä järjestelmällisesti, jotta kaikki pinnat tulisi harjattua. Hampaat tulisi puhdistaa kahdesti päivässä fluorihammastahnalla. Hammasharja tulisi myös muistaa vaihtaa säännöllisesti. Hampaiden harjauksen lisäksi on hyvä muistaa käyttää ksylitolituotteita kuten pastilleja ja/tai purukumia useasti päivässä. Karies eli lasten hampaiden reikiintyminen on yleinen ongelma Suomessa. Hampaiden reikiintymistä voidaan estää mm. hampaiden säännöllisellä puhdistamisella fluorihammastahnalla, säännöllisillä ruoka-ajoilla, juomalla vettä janojuomana sekä välttämällä toisen syljen, esimerkiksi lusikan välityksellä, joutumista lapsen suuhun. Naantalissa lapset kutsutaan hammashoitoon vuosittain kouluikään asti. Alle 18-vuotiaille hammashoito on maksutonta.

19 HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ Tukea vanhemmuuteen: MLL vanhempainnetti: Vanhempainliitto: Lapset ja perheet -osio Naantalin kaupungin verkkosivuilla: Parisuhde: tietoa parisuhteesta: Talous: apua talousongelmiin: neuvoja raha-asioiden hoidossa: Perheväkivalta: Apua perheväkivallan uhrille ja tekijälle: Päihdeongelma: Apua päihdeongelmaan: Verkkosivujen lähteet

20 Verkkosivujen lähteet Hakulinen-Viitanen, T.; Kaikkonen, R.; Koponen, P.; Koskinen, S.; Laatikainen, T.; Leinonen, A.; Mäki, P.; Sippola, R.; Vartiainen, E. & Virtanen, S Lasten terveys LATE- tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu Ivanoff, P.; Risku, A.; Kitinoja, H.; Vuori, A. & Palo, R Hoidatko minua? Lapsen, nuoren ja perheen hoitotyö , painos. Porvoo: WSOY. Jalanko, H Unihäiriöt lapsella. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu Jalanko, H Kasvukivut. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu Kaikkonen, R.; Mäki, P.; Hakulinen-Viitanen, T.; Markkula, J.; Wikström, K.; Ovaskainen, M-L.; Virtanen, S. & Laatikainen, T Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu Kantomaa, M.; Syväoja, H. & Tammelin, T Liikunta hyödyntämätönvoimavara oppimisessa ja opettamisessa? Liikunta & Tiede 4/2013. Viitattu http://www.lts.fi/sites/default/files/page_attachment/lt413_12-17_lowres.pdf. Karling, M.; Ojanen, T.; Sivèn, T.; Vihinen, R. & Vilèn, M Lapsen aika. 11., uudistettu painos. Helsinki: WSOY. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys. Viitattu vuotias/persoonallisuus_ja_tunne-elama/. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leikki-ikäisen lapsen uni. Viitattu Nettineuvo Lapsi 4-6v. Viitattu Oulu Miksi hygieniaohjeita? Viitattu Paavonen, J.; Roine, M.; Korhonen, P.; Valkonen, s.; Pennonen, M.; Partanen, J.; & Lahikainen, A Media ja lasten hyvinvointi. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu e_war_dl6_articleportlet_viewtype=viewarticle&_article_war_dl6_articleportlet_tunnus=duo Pajulo, M.; Pyykkönen, N. & Karlsson, L Vanhemmuus ja pienten lasten unihäiriöt. Suomen Lääkärilehti 40/2012. Viitattu Paunio, T Uni auttaa kasvamaan, jaksamaan ja oppimaan. Suomen lääkärilehti 40/2012. Viitattu Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyttä edistävä ruokavalio. Viitattu Sosiaali- ja terveysministeriö Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Viitattu perhe_ja_ruoka_fi.pdf. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Karies (hallinta). Viitattu

21 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Lihavuus (lapset). Viitattu Sutton, J Promoting effective interventions for sleep problems. Nursing Children & Young People volume 8/2011. Viitattu Vaarno, J.; Leppälä, J.; Niinikoski, H.; Aromaa, M. & Lagström, H Lasten ja nuorten ylipainoepidemia on pysäytettävä - mutta miten? Suomen Lääkärilehti. Viitattu Vilèn, M.; Vihunen, R.; Vartiainen, J.; Sivèn, T.; Neuvonen, S. & Kurvinen, A Lapsuus erityinen elämänvaihe , painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy. Verkkosivuilla käytetyt kuvat ovat lainattu luvallisesti Microsoft Word- sovelluksen Clip Art -osiosta. Milla Hakonen & Sanna Suma

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani)

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani) Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle 2016-2017 (Minä esikuvana ja minun esikuvani) T-ryhmä 1. En kiusaa 2. Olen kiltti toisille 3. Autan muita 4. Harjoittelen kunnolla 5. Kuuntelen aikuista

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy Hyvä ravitsemus lapselle Iloa ruoasta! Yhteinen ateria on oppimistilanne Lapsi ottaa isommista mallia Vanhemmat päättävät mitä tarjotaan, lapsi päättää itse kuinka paljon syö Ruokavalion monipuolisuus

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI (LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA POSION KUNTA / PÄIVÄHOITO Lapsen nimi LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Kasvatuskumppanuus on yhteistyötä, jossa vanhemmat ja henkilöstö yhdessä sitoutuvat toimimaan lapsen parhaaksi kasvun, kehityksen

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

K O K O N A I S V A LTA I S TA H Y V I N V O I N T I A A R J E S S A R I K U A A LT O

K O K O N A I S V A LTA I S TA H Y V I N V O I N T I A A R J E S S A R I K U A A LT O K O K O N A I S V A LTA I S TA H Y V I N V O I N T I A A R J E S S A R I K U A A LT O RIKU AALTO Yrittäjä, perustaja Trainer4You, Fitra, T4U Revolution ja MyPT Oy. Personal trainingin uranuurtaja. > 30

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 1 Myrskylän kunta LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi: Syntymäaika: Esiopetuksessa havainnoitavia asioita: lapsen vahvuudet, opitut taidot ja mielenkiinnonkohteet syksy kevät työskentelytaidot

Lisätiedot

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä 1. Lapsi yksilönä ja ryhmässä (keskustellaan mm. alla olevista asioista) - millainen lapsi on luonteeltaan - miten lapsi ilmaisee tunteitaan ja omaa tahtoa - miten ilmaisee suuttumusta / pettymyksiä -

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU F1 - E2

PELAAJAPOLKU F1 - E2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU F1 - E2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA (F) 8+1, (E) 10+1 PELAAJAA/JOUKKUE

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa Lauttasaaren yhteiskoulu, 27.9.2016 Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Urheilijaksi kasvaminen - Kehityksen kolmio Ravinnon merkitys nuorelle urheilijalle

Lisätiedot

ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE. Lapsen nimi:

ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE. Lapsen nimi: ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE Lapsen nimi: kevät 2016 1 PERUSTIEDOT Lapsen sukunimi, etunimi Henkilötunnus Lapsen äidinkieli Huoltaja 1 Huoltaja 2 Osoite Osoite Puhelin Puhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN!

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! SELVÄSTIKIN Olet ihminen, joka ymmärtää sen, että Sinä olet itsellesi se tärkein ihminen. Haluat saada kehosi kuntoon, jotta voit nauttia elämästäsi täysillä ja jaksat

Lisätiedot

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus 1 5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Lapsen nimi: syntymäaika: Neuvola: Lomakkeen täytössä ja keskustelussa mukana: Päivähoidon yhteyshenkilö:

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Esioppilaan oma sivu PIIRRÄ OMA KUVASI. Karstulan kunta/lapsen esiopetussuunnitelma. Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä leikkejä leikit mieluiten?

Esioppilaan oma sivu PIIRRÄ OMA KUVASI. Karstulan kunta/lapsen esiopetussuunnitelma. Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä leikkejä leikit mieluiten? Esioppilaan oma sivu NIMESI: Mitä leikkejä leikit mieluiten? PIIRRÄ OMA KUVASI Mikä saa sinut iloiseksi? Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä haluaisit oppia eskarissa? Keskustelun teemat Vanhempien

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus

Urheilijan ravitsemus Ravinto Kehitys kolmio Urheilijan ravitsemus A. ARKIRUOKAILU KUNTOON rytmiä ja laatua päivän aterioihin B. RIITTÄVÄ JUOMINEN Vesi C. TURNAUKSET / PITKÄT PELI REISSUT eväät juomiset D. ASENNE syömisellä

Lisätiedot

Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä

Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä Jyväskylä 31.8.2016 Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä Heli Kuusipalo 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 1 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 2 Terveyttä edistävä ruokavalio VRN

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

URHEILIJAN ravitsemusopas

URHEILIJAN ravitsemusopas URHEILIJAN ravitsemusopas Olympiajoukkueen ravitsemuskumppani Hyvällä ruoalla hyviin tuloksiin Laadukas, järkevästi koostettu ruokavalio Järkevästi koostetun ruokavalion avulla urheilijat voivat: Urheilijan

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä -

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä - Etenevien muistisairauksien oireisiin kuuluu muistivaikeuksien lisäksi heikentyminen muillakin toimintakyvyn osa-alueilla. Läheisesi toimintakyvyn heikentymistä voidaan hidastaa monin keinoin, esimerkiksi

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot