VIISIVUOTIAS VIISIVUOTIAAN KEHITYS TAPATURMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIISIVUOTIAS VIISIVUOTIAAN KEHITYS TAPATURMAT"

Transkriptio

1 VIISIVUOTIAAN KEHITYS VIISIVUOTIAS TAPATURMAT Lapsi alkaa olla monessa asiassa itsenäinen. Vaikka lapsi saattaa näyttää vanhempien silmissä jo isolta, tarvitsee hän kuitenkin päivittäin huolenpitoa ja hellyyttä. Lapsi kaipaa vanhemmilta rakkautta, rajoja ja rohkaisua! RAVITSEMUS SIISTEYS- KASVATUS LIIKUNTA UNI LAPSET JA MEDIA HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ

2 VIISIVUOTIAAN KEHITYS Lapsen kehittyessä on erityisen tärkeää, että lapsella on mahdollisuus kehittyä kokonaisvaltaisena persoonana turvallisessa, motivoivassa ja hyväksyvässä ympäristössä. Aikuisen on hyvä muistaa, että jokainen lapsi kehittyy ja oppii uusia asioita omaan tahtiinsa. Lapsi kaipaa aikuiselta rajoja, rakkautta ja rohkaisua! Kehitys jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin: Motoriikka Kognitiivisuus eli tiedon käsittely Persoonallisuus ja tunne-elämä Sosiaalisuus Moraali ja omatunto Empatia Itsetunto Seksuaalisuus Lisätieto 5-6-vuotiaan kehityksestä:

3 Motoriikka Viisivuotias lapsi on innostunut liikkumaan. Hän kaipaa läheistensä kannustusta ja tukea harjoitellessaan uusia motorisia taitoja. Lapsen täytyy saada harjoitella, jotta hänen motoriset taidot kehittyvät. Uusia taitoja harjoitellessa sattuu usein pieniä haavereita, mutta niistä ei tulisi tehdä liian suurta numeroa. Tässä iässä lapsi oppii mm. hiihtämään, luistelemaan ja ajamaan polkupyörällä ilman apupyöriä. Lapsi oppii myös kehittyneen tasapainokyvyn ansiosta kiipeilemään ja hyppimään yhdellä jalalla. Viisivuotias on taitava piirtäjä ja osaakin jo useimmiten piirtää tähden ja kolmion sekä jäljentää numeroita. Lapsi osaa myös kirjoittaa oman nimensä. Lapsen piirtämässä ihmispiirroksessa on paljon yksityiskohtia. On hyvä muistaa, että jokainen lapsi kasvaa ja kehittyy yksilöllisesti. Lapsen ei tarvitse heti osata kaikkia motorisia taitoja. On tärkeää tarjota lapselle virikkeellinen ympäristö, jossa hän saa harjoitella näitä taitoja. Kognitiivisuus eli tiedon käsittely Kognitiivisella kehityksellä tarkoitetaan lapsen tiedon käsittelyä ja sen kehitystä. Kognitiiviseen kehitykseen sisältyy mm. lapsen havaitsemisen, muistin, ajattelun, kielen ja oppimisen kehittyminen. Kognitiivinen kehitys on sekä ympäristön että perimän säätelemää. Lapsilla on taipumus ihmetellä ja hämmästellä erilaisia asioita. Havaintojen avulla lapsi tutustuu häntä ympäröivään maailmaan. Lapsi kyselee ja haluaa saada vastauksia kysymyksiinsä. Havaintojen tekeminen ja niiden perusteella toimiminen on tärkeää lapsen ajattelun ja oppimisen kehityksessä. Kielen avulla lapsi oppii jäsentämään havaintojaan. Kieli on olennainen tekijä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tämän lisäksi kieli on merkittävä ajatusten ja tunteiden viestintäväline sekä käyttäytymisen säätelijä. 5-vuotias saattaa jo: hallita tuhansia sanoja kertoa tapahtumia ja tarinoita ymmärrettävästi hallita vaikeitakin äänteitä esim. r- ja s-kirjaimen laskea helppoja laskuja käyttäen apuna sormiaan osata noudattaa kolmiosaisia ohjeita harjoitella keskittymään ryhmässä

4 Persoonallisuus ja tunne-elämä Viisivuotiaan luonteenpiirteet ja persoonallisuus korostuvat entistä selvemmin. Persoonallisuuden kehittyessä lapsi alkaa etsiä omaa käsitystä itsestään. Lapselle herää kysymyksiä: Kuka minä olen? ja Millainen minä olen? ja hän yrittää etsiä näihin kysymyksiin vastauksia. Lapsen tunteet saattavat ailahdella ja ajoittain esiintyy kiukunpuuskia, jotka kuuluvat normaalin arkeen. Lapsi saattaa pahoittaa mielensä helposti. Viisivuotias ei aina halua olla kiltti. Hän testaa vanhempiaan ja muita aikuisia yrittäen saada tahtonsa läpi kielloista huolimatta. Ajoittain lapsi saattaa olla itsekriittinen ja epäillä omia kykyjään. Lapsi voi myös pelätä epäonnistumista ja hänellä saattaa olla muitakin pelkoja. Aikuisen tulisikin huomioida lapsen vahvuudet ja muistaa kannustaa ja rohkaista häntä. Viisivuotias on vielä pieni lapsi ja hän haluaakin välillä heittäytyä pikkulapsen rooliin ja tulla hoivatuksi. Lapsi alkaa samaistua samaa sukupuolta olevaan vanhempaansa tai muuhun aikuiseen. Tällöin poikalapsi samaistuu isäänsä ja tyttölapsi äitiinsä. Jos lapsella ei ole isää tai äitiä, hänelle voi kertoa, kuinka hänestä kasvaa isona samalla tavalla aikuinen kuin ihailemansa mies tai nainen (esimerkiksi isovanhempansa). Samaistuminen on osa tunne-elämän kehitystä. Sosiaalisuus Sosiaaliseen kehitykseen sisältyy mm. lapsen vuorovaikutustaitojen kehittyminen ja taito toimia muiden ihmisten kanssa. Vanhemmilla on suuri rooli lapsen sosiaalisessa kehityksessä. Lapsi alkaa omaksua lähiympäristöstään erilaisia rooleja. Aikuisilta lapsi oppii asenteita ja arvoja, silloinkin kun aikuiset eivät niitä tietoisesti opeta. Ympäristöstä opitut mallit heijastuvat heidän asenteisiinsa ja käyttäytymiseensä muita ihmisiä kohtaan. Lapsi tarvitsee sääntöjä ja rajoja, jotka ohjaavat hänen käyttäytymistään. Sosiaaliseen maailmaan lapsi saa eväitä omasta kasvuympäristöstään. Viisivuotias lapsi pitää kavereita tärkeinä. Kavereiden kanssa lapsi pääsee harjoittelemaan erilaisia rooleja ja pääsee harjoittamaan sosiaalista kanssakäymistä. Kaverisuhteet ovat tärkeitä lapsen hyvän itsetunnon kehittymisen kannalta. Kaverisuhteiden puuttuminen tai muiden lasten osoittama hyljeksintä saattavat usein johtaa lapsella kielteiseen minäkuvaan. Sosiaalisista kontakteista, kuten päivähoidosta, lapsi oppii sääntöjen ja kieltojen noudattamista, keskittymiskykyä ja paikallaan oloa, jotka ovat tärkeitä taitoja koulun aloittamisen kannalta. Moraali ja omatunto Moraalilla ymmärretään hyvän ja pahan sekä oikean ja väärän erottelua toiminnan yhteydessä. Moraalin kehitys voidaan jakaa kolmeen eri osaan: arvot, tunteet ja käyttäytyminen. Lapsen moraalinen kehitys alkaa viisivuotiaana. Päiväkodista, kerhoista ja harrastuksista lapselle välittyy yhteiskunnan ja kulttuurin vaikutukset moraalin ja omatunnon kehittymiseen. Myös medialla on suuri vaikutus lapsen arvo- ja moraalinäkemyksien kehittymiselle. Moraalin kehittyessä lapsi oppii esimerkiksi selviytymään ristiriitatilanteista itse, mutta tarvitsee siihen kuitenkin välillä aikuisen tukea. Usein lapsi ymmärtää, mikä tuntuu toisesta kurjalta, mutta saattaa silti toimia vielä itsekkäästi. Viisivuotias kehittää vielä taitojaan toisten lohduttamisessa.

5 Lapsen omatunto kehittyy lapsen kasvaessa. Omatunto muovautuu vanhempien asettamista rajoista ja heidän luomista sosiaalisista ihannekuvista. Lapsi oppii arvioimaan toimintaansa oikeaksi ja vääräksi omantunnon avulla. Empatia Empatiakyvyllä tarkoitetaan kykyä ymmärtää toisten tunteita ja sen myötä eläytyä toisten tunteisiin. Empatian oppiminen on välttämätöntä, koska lapsen on opittava hyväksyttävään vuorovaikutukseen muiden lasten kanssa. Lapsi oppii empatiakyvyn vuorovaikutustilanteista, niinpä vuorovaikutus aikuisten ja muiden lasten kanssa on tärkeää. Lasten kohdalla empatian oppiminen on yksilöllistä: toinen osaa jo pienestä pitäen havaita toisten tunnetiloja, kun taas toinen tarvitsee enemmän yksilöllistä tukea ja ohjausta kyetäkseen tulkitsemaan toisten tunnemaailmaa ja huomioimaan ne käytöksessään. Tärkeää on muistaa, että empatian oppimiseksi lapsen tarvitsee itsekin saada empatiaa muilta. Itsetunto Itsetunto käsittää tuntemuksen itsestä, omista ominaisuuksista ja taidoista. Lapsen itsetunnon kehittyminen alkaa, kun hän osaa arvioida itseään ja alkaa vertailla itseään muihin. Itsetuntoon vaikuttaa se, miten lapsi kokee omat onnistumiset ja epäonnistumiset. Itsetunnon kehittyessä lapsi alkaa miettiä, mitä muut ihmiset hänestä ajattelevat. Muiden ihmisten antamalla palautteella on myös vaikutusta itsetuntoon. Itsetunnon kehityksen kannalta on tärkeää, miten hyväksytyksi ja rakastetuksi lapsi kokee itsensä. Pettymykset koettelevat tilapäisesti itsetuntoa. Pettymyksen sietäminen ja sen opettelu ovat tärkeitä. Lasta ei voi suojella pettymyksiltä, sillä jokainen kohtaa väistämättä pettymyksiä elämänsä varrella. Pettymystilanteissa lapsi kaipaa lohdutusta, myötäelämistä ja kokemusta hyväksytyksi tulemisesta. Tällöin lapsi huomaa, että muiden kuva hänestä ei muutu pettymyksestä huolimatta. Lue täältä miten voit tukea lapsen itsetuntoa: Seksuaalisuus Seksuaalinen kehitys on osa lapsen normaalia kehitystä. Lapsi on utelias seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa ja seksuaalisuus saattaa esiintyä esimerkiksi leikeissä. Lapsien kiinnostus seksuaalisuutta kohtaan vaihtelee. Viisivuotiaana lapsi tutustuu omiin sukupuolielimiinsä. Lääkärileikit, joissa tutustutaan toisen kehoon, itsensä koskettelu ja hyväily voivat olla yleisiä tässä iässä. Aikuisen tulee opastaa lasta, jotta hän ymmärtää, ettei sukupuolielimiä tule kosketella julkisilla paikoilla, mutta yksin ollessaan hän voi tutustua itseensä. Aikuisen tulee opettaa lapselle, että lapsella on oikeus koskemattomuuteen. Lapsen tulee tietää että, kenelläkään ei ole oikeutta vaatia nähdä tai koskettaa lapsen sukupuolielimiä.

6 Seksuaalikasvatuksen tarkoituksena on saada lapsi ymmärtämään hänen olevan tärkeä ja riittävä juuri sellaisena kuin hän on. Seksuaalikasvatuksen tulisi toteutua arjessa niin, että lapsi saa esittää kysymyksiä, joihin saa vastauksen aikuisilta. On tärkeää muistaa vastata kysymykseen rehellisesti ja vain siihen mitä lapsi on kysynyt. Kysymykseen ei saa jättää vastaamatta, sillä se saattaa tehdä seksuaalisuudesta pelottavan ja hävettävän asian. Viisivuotiaana lapsi alkaa käsittää ystävyys- ja rakkaussuhteiden eron. Leikki-iässä moni lapsi rakastuu omaan vanhempaansa tai muuhun tuttavaan lähipiirissä. Lapsi saattaa esimerkiksi sanoa haluavansa naimisiin äidin kanssa. Tämä kehitysvaihe on tärkeä osa lasten seksuaalikehitystä ja tällä tavoin lapsi saa harjoitella rakastumista. Vaihe on kuitenkin ohimenevä.

7 RAVITSEMUS Lasten ruokatottumusten muotoutumiseen vaikuttavat vanhempien näyttämä malli sekä koko perheen ruokailutottumukset ja tavat. Lapsuusiän ruokatottumusten on havaittu olevan yhteydessä aikuisiän syömiseen. Hyvän ravitsemuksen perustana ovat säännöllinen ateriarytmi, ruuan monipuolisuus ja energiantarvetta vastaava ruokamäärä. Hyvä ravitsemus ylläpitää lapsen terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Säännölliset ateriat ja välipalat ovat kasvavalle lapselle tärkeitä. Säännölliset ruoka-ajat tuovat lapsen päivään turvallisuutta. On hyvä muistaa, että joskus lapsen kiukuttelu ja ärtyisyys saattavat johtua nälästä. Perheen oma ateriarytmi muotoutuu perheissä yksilöllisesti. Useimmissa perheissä hyvä ja toimiva ateriarytmi koostuu aamupalasta, lounaasta, iltapäivän välipalasta, päivällisestä ja iltapalasta. Kuitenkin osa lapsista tarvitsee ylimääräisen välipalan aamu- tai iltapäivällä, sillä lapset pystyvät syömään kerralla vähemmän kuin aikuiset. Hyvä ruokavalio koostuu pienistä jokapäiväisen ruokailun perusasioista. Pienillä valinnoilla, kuten esimerkiksi maidon, leivän ja rasvan laadulla on merkitystä. Monipuolinen ruokavalio taataan päivittäisellä ja viikoittaisella vaihtelulla. Monipuolinen ruokavalio on tärkeä, jotta taataan kaikkien ravintoaineiden riittävä saanti. Viisivuotiaan lapsen ruokahalu vaihtelee. Lapsi syö lempiruokiaan usein mielellään ja vanhempien tulee antaa lapsen maistella myös uusia makuja. Lasten ravitsemussuosituksia Syömättömyys Ylipaino ja sen ehkäisy Helppoja arkiruokien reseptejä

8 Lasten ravitsemussuosituksia D-vitamiini Lasten tulisi saada d-vitamiinilisää 10 mikrogrammaa päivässä. D-vitamiinin saanti on tärkeää kalsiumin imeytymisen kannalta. Jos kalsium ei imeydy, se vaarantaa luuston kehityksen ja kasvun. D-vitamiini vaikuttaa myös hampaiden kehittymiseen. Hyviä d-vitamiinin lähteitä ruokavaliossa ovat maitotuotteet, kalat, margariinit ja kananmunat. D-vitamiinilisä tulee ottaa päivittäin monipuolisen ruokavalion lisäksi. Kasvikunnan tuotteet Lapselle tulisi tarjota jokaisella aterialla (noin 5 kertaa päivässä) vihanneksia, hedelmiä ja/tai marjoja. Valmiiksi paloiksi leikatut hedelmät ja vihannekset ovat lasten mieleen. Kasviksia voidaan tarjota esimerkiksi ruuan kanssa lämpimänä lisäkkeenä. Arjen kiireessä pakastevihannekset ovat nopea ja helppo tapa lisätä kasvikunnantuotteita päivän ruokailuhetkiin. Maitotuotteet On tärkeää, että lapsen ruokavalioon kuuluu riittävästi maitotuotteita. Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee kalsiumin saannin turvaamiseksi vähintään 5-6 dl maitotuotteita päivässä. Maitotuotteisiin kuuluvat maidon lisäksi mm. jogurtti, viili, piimä, rahka, juusto ja jäätelö. Mahdollisuuksien mukaan lapselle tulee valita rasvattomia maitotuotteita, esimerkiksi maidon tulee olla rasvatonta. Mikäli lapsi ei saa riittävästi kalsiumia ruokavaliostaan, tulee harkita kalsiumlisän aloittamista. Rasvat Rasvan määrään ja laatuun tulee kiinnittää huomiota. Leikki-ikäisten lasten on hyvä noudattaa perheen kanssa monipuolista ruokavaliota, joka sisältää pehmeitä rasvoja. Hyviä pehmeiden rasvojen lähteitä ovat kasvismargariinit ja öljyt. Ruokavalioon tulisi kuulua mahdollisimman vähän kovia rasvoja. Esimerkiksi kermat, juustot ja makkarat sisältävät paljon kovia rasvoja. Kuitu Kuidun saannin turvaamiseksi on hyvä varmistaa, että lapsen päivittäiseen ruokavalioon kuuluu kuitupitoisia tuotteita: tummaa leipää, täysjyväpuuroja, kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Suola Koko perheen tulisi tottua vähäsuolaiseen ruokaan. Suolan sijasta ruokaa voi maustaa esimerkiksi yrteillä, kasviksilla ja suolattomilla mausteseoksilla. Elintarvikkeista tulisi valita vähäsuolainen vaihtoehto. Lapsen suolansaannin tulisi olla alle 3g päivässä. Esimerkiksi ruokalusikallinen ketsuppia sisältää jo lähes 0,5g suolaa.

9 Tarkempaa tietoa ravitsemussuosituksista löytyy sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusta; Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositukset: Syömättömyys Syömiseen liittyvät pulmat ovat yleisiä huolenaiheita lapsiperheissä. Lapsen ruokahalu vaihtelee ja lapsi saattaa joskus olla muutaman päivän lähes syömättä. Tämä saa aikuiset usein huolestumaan ja tämä saattaa aiheuttaa erimielisyyksiä lapsen kanssa. Lapsi saattaa ymmärtää, että syömättömyys aiheuttaa aikuiselle pahan mielen ja on syömättä saadakseen huomiota. Hellyyden osoittaminen ja lapsen ymmärtäminen voivat vähentää ruokailuun liittyviä ongelmia. Syömättömyys saattaa johtua leikki-ikäisen lapsen itsenäistymiskehityksestä tai esimerkiksi lapsen terveyden tilasta (kuten kuumeen vuoksi) tai allergiasta. Syömiseen liittyvät hankaluudet ovat useimmiten ohimeneviä. Mikä avuksi? Säännölliset ruoka-ajat ovat tärkeitä. Vältä turhia välipaloja. Aikarajan asettaminen ruokailuhetkeen voi auttaa tilannetta. Sovitte aikarajan, jonka puitteissa ruokailun tulee tapahtua. Muista, että ruokailuhetket ovat rauhallisia ja tapahtuvat ruokapöydän ääressä. Älä pakota äläkä kiristä lasta syömään. Hän syö kyllä, kun nälkä yllättää. Vaihda ruokalajeja säännöllisesti. Älä siis tarjoa aina lempiruokia. Uusia ruokalajeja kokeillessa, anna lapsen tutustua ruokaan rauhassa. Pyydä häntä ainakin maistamaan. Jos lapsi on epäileväinen uusien ruokien suhteen, tarjoa niitä tuttujen ruokien yhteydessä. Tee ruuasta houkuttelevaa. Esimerkiksi leivän voi leikata mielenkiintoisen muotoiseksi tai kasvikset voi asetella lautaselle hymynaamaksi. Anna lapsen välillä valita, mitä ruokaa tehdään. Kiukuttelevaa lasta on turha tuoda ruokapöydän ääreen, koska paha mieli ei saa lasta syömään. Rauhoita tilanne ennen ruokailua. Valmistele lapsen kanssa yhdessä ruokailuhetket. Lapsi voi auttaa kokkaamisessa, kattamisessa ja ruokailun jälkeen pöydän korjaamisessa. Lasta ei saa moittia hänen syömistavoistaan. Pyri korjaamaan vahingot huomaamattomasti. Näytä esimerkkiä, nauti itse ruokailusta. Vaikka lapsi syö ajoittain huonosti, ei ole syytä huoleen, jos kasvu ja kehitys ovat normaalia. Pitkään jatkuneiden syömisongelmien syy tulee aina selvittää.

10 Ylipaino ja sen ehkäisy Lasten lihavuuden ehkäisyssä perheellä on keskeinen rooli ruokailu- ja liikuntatottumusten kautta. Lasten ja nuorten lihavuus on lisääntynyt hälyttävästi, siksi onkin tärkeää kiinnittää huomiota terveellisiin elintapoihin jo lapsuudessa. Lapsen perimä, vähäinen liikkuminen, runsas television katsominen, vähäinen nukkuminen, hyvä ruokahalu ja liiallinen syöminen saattavat altistaa ylipainolle. Lapsuusiän lihavuus lisää taipumusta lihavuuteen myös aikuisiässä. Kiinnitä huomiota rasvan ja sokerin saantiin. Tarjoa vähärasvaisia ja runsaskuituisia ruokia. Rajaa herkkujen syönti muutamaan kertaan viikossa, kiinnitä silloinkin huomiota herkkujen määrään. Tarjoa makeannälkään esimerkiksi hedelmiä ja marjoja. Kannusta lasta liikkumaan ja näytä hänelle esimerkkiä. Helppoja arkiruokien reseptejä Helppoja arkiruokia, joiden tekemiseen voit ottaa lapsen mukaan! Käykää yhdessä kaupassa ostamassa ainekset ja valmistakaa herkullinen ateria yhdessä. Lapsi voi pilkkoa, raastaa, maustaa, sekoittaa ja samalla opetella uusia taitoja: Helpot tomaattiset lihapyörykät: Juustoinen makaronilaatikko: Helppo lohilaatikko: Tonnikalapasta: Broilerikiusaus: Broileririsotto: Punainen kasvissosekeitto:

11 LIIKUNTA Liikunta tukee lasten tervettä kasvua ja kehitystä. Suositusten mukaan leikki-ikäinen lapsi tarvitsee vähintään kaksi tuntia liikuntaa päivässä. Liikunnan on todettu vaikuttavan lasten tiedolliseen toimintaan esimerkiksi muistiin, tarkkaavaisuuteen ja ongelmanratkaisu- ja tiedonkäsittelytaitoihin. Liikunnan avulla lapsi saa uusia kokemuksia, jotka tukevat esimerkiksi kielellistä kehitystä. Liikunta edistää myös motoristen taitojen kehittymistä. Liikunta kehittää lapsen fyysistä kuntoa ja antaa hyvän mielen. Liikkuessa lapsi pääsee purkamaan energiavarastojaan ja harjoittamaan motorisia taitojaan. Viisivuotias tykkää kiipeillä, pomppia ja juosta. Hiihtäminen, luistelu ja pyörällä ajaminen ilman apupyöriä ovat hyviä liikuntamuotoja harjoiteltaviksi viisivuotiaan kanssa. Helppo tapa lisätä lasten fyysistä aktiivisuutta, on yhdistää liikunta ja leikki. Liikunnalliset leikit saavat lapsen liikkeelle, edistävät sosiaalisia taitoja, ajattelua ja mielikuvitusta. Viettäkää yhdessä mukavia leikkihetkiä. Paina tästä ja katso muutamia ehdotuksia. Lue lisää lasten liikkumisesta:

12 Kävynheittokisa: Kyseiseen leikkiin tarvitaan ainakin kaksi henkilöä. Käykää ensin yhdessä metsäretkellä, jossa tehtävänä on kerätä käpyjä. Valitkaa sopiva astia (esim. ämpäri), johon yritätte vuorotellen heittää käpyjä sovitun matkan päästä. Pallonheittelyä maaleihin: Piirtäkää kepillä hiekkaan isoja ja pieni ympyröitä, lähelle ja kauas. Kirjoittakaa kunkin ympyrän sisään numero. Numero kertoo, kuinka monta pistettä kustakin ympyrästä saa. Tarkoituksena on siis yrittää heittää esim. tennispalloa ympyröiden sisään. Pisteitä kertyy aina, kun pallo osuu ympyrän sisään. Pelin voittaja on eniten pisteitä saanut pelaaja. Jäätyneet hernepussit: Leikkiin tarvitaan hernepusseja. (Hernepussin tilalla voi käyttää esimerkiksi riisin jyvillä täytettyä pakastepussia.) Tarkoituksena on, että leikkiin osallistuvat liikkuvat ympäriinsä yrittäen pitää hernepussia pään päällä. Leikinohjaaja antaa erilaisia ohjeita leikkijöille: varpailla kävelyä, yhdellä jalalla hyppimistä, takaperin kulkemista ym. Jos leikkijä pudottaa hernepussin maahan, hän jäätyy paikoilleen. Toisen leikkijän tehtävänä on sulattaa jäätynyt leikkijä poimimalla hernepussi maasta ja asettaa se jäätyneen pään päälle paikoilleen. Etsitään värejä: Yksi henkilö päättää värin (esim. punainen). Muut yrittävät etsiä ympäristöstä valittua väriä. Kun joku löytää etsityn värin, hän kertoo, mistä on värin löytänyt (esim. auto, ohikulkijan vaate, liikennemerkki). Leikki on mahdollista toteuttaa pihapiirissä tai vaikkapa kävelylenkin yhteydessä. Taikatalo: Lähtekää yhdessä seikkailulle metsään. Rakentakaa metsän antimista keijukaisille ja metsän tontuille pieniä taloja. Voitte myöhemmin palata yhdessä katsomaan, onko joku muuttanut taloon. Poimitaan oksia: Kerätkää aluksi pihapiiristä tai metsästä iso kasa suoria oksia/keppejä. Tiputtakaa keräämänne oksat yhteen kasaan. Kasasta yritetään vuorotellen poimia yksi oksa pois. Muut kasassa olevat oksat eivät saa liikkua. Jos oksan saa kasasta pois liikuttamatta muita oksia, vuoro jatkuu hänellä. Kun kasa liikahtaa, vuoro siirtyy seuraavalle. Viestikilpailu: Ottakaa yhdessä viestikilpailu, jossa vaihtelette etenemistyyliä. Tyylinä voivat olla esimerkiksi yhdellä jalalla hyppiminen, ravun lailla liikkuminen, kyykkyhyppely tai vaikkapa takaperin juokseminen. Mitä enemmän osallistujia, sitä hauskemman leikistä saatte.

13 UNI Uni on välttämätöntä lapsen kehitykselle. Sillä on monia tärkeitä tehtäviä. Unen määrällä ja laadulla on todettu olevan yhteys mm. kognitiiviseen kehitykseen eli tiedon käsittelyn kehittymiseen, fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä stressin säätelykykyyn. Lapsen unentarve on yksilöllistä, mutta keskimäärin lapsi tarvitsee unta noin tuntia vuorokaudessa. Päiväunet ovat viisivuotiaalla jo useimmiten jäämässä pois. Kuitenkin osa lapsista tarvitsee vielä lepohetken päivään. Hyvästä unen laadusta ja riittävästä unen määrästä kertoo hyvinvoiva ja virkeä lapsi. Väsyneenä lapsi saattaa olla helposti ärsyyntyvä ja alttiimpi tapaturmille. Viisivuotiaan lapsen tulisi jo nukkua omassa sängyssä. Jos lapsi ei ole vielä tottunut nukkumaan omassa sängyssään, ala totuttamaan lasta omaan vuoteeseen. Nukuta lapsi aina hänen omaan sänkyynsä. Lapsen turvallisuuden tunnetta voi lisätä nostamalla sänkyyn tutun pehmolelun. Voit jäädä lapsen viereen odottamaan hetkeksi, jos lapsi ei saa unta. Vierellä oloaikaa lyhennetään asteittain (tänä iltana istutaan esimerkiksi 20 min ja huomenna 15 min). Toisena vaihtoehtona on ottaa sängyn viereen tuoli tai patja, jossa odottaa lapsen nukahtamista. Joka ilta siirretään tuolia/patjaa kauemmaksi lapsen sängystä niin, että lopulta odotetaan nukahtamista oven ulkopuolella. Jos lapsi ei suostu jäämään sänkyyn, viedään hänet rauhallisesti ja määrätietoisesti takaisin vuoteeseen. Lapselle tulee kertoa, että nyt on yö ja hänen täytyy nyt nukkua. Leikki-ikäisen lapsen unta häiritseviä tekijöitä ovat muun muassa nukahtamisvaikeudet, painajaiset ja kasvukivut. Nukahtamisvaikeudet Painajaiset Kasvukivut

14 Nukahtamisvaikeudet Nukahtamisvaikeuksista kärsivä lapsi kaipaa yhteisiä sääntöjä nukkumaanmenosta sekä tuttuja rutiineja. Tutussa järjestyksessä tapahtuvat iltatoimet, esimerkiksi hampaiden pesu ja iltasatu, auttavat lasta valmistautumaan nukkumaan ja luovat turvallista oloa. Vanhemman tulisi myös huolehtia, että nukahtamisympäristö on rauhallinen. Himmeä yövalo ja tutut kodin äänet voivat auttaa lasta nukahtamaan. Painajaiset Painajaisunta näkevä lapsi tulisi herättää ja rauhoittaa. Lapsen kanssa tulisi keskustella unen sisällöstä ja vakuuttaa, ettei uni ole ollut totta. Painajaisunia voidaan ehkäistä juttelemalla lapsen kanssa päivän tapahtumista ja välttämällä liian jännittävien tv-ohjelmien katselua ennen nukkumaan menoa. Kasvukivut Leikki-ikäiset lapset kärsivät hyvin yleisesti kasvukivuista, jotka saattavat vaikuttaa uneen. Kasvukivut ilmenevät yleisimmin illalla nukkumaan mennessä tai jo lapsen nukahdettua niin, että kipu herättää lapsen. Kipukohdan hierominen on tehokas apu kivun lievittämiseksi. Kipua voi myös helpottaa lämpöhauteilla, levolla, paikallisella kylmähoidolla ja venyttelemällä raajaa. Mikäli edellä mainitut keinot eivät auta, lapselle voi antaa tulehduskipulääkettä.

15 LAPSET JA MEDIA Media käsitteenä sisältää television, mainokset, internetin, tietokonepelit, elokuvat, kännykät, valokuvat ja kirjat. Media saattaa vaikuttaa lasten hyvinvointiin ja kehitykseen monella eri tavalla. Parhaimmillaan media on tärkeä tietolähde, joka laajentaa lasten maailmankatsomusta. Lasten mediahyödykkeet voivat olla älyllisesti haastavia ja kehittää lasten ajattelun kehittymistä ja tunteiden hallintaa. Pahimmillaan media vahingoittaa lasten hyvinvointia. Lapsuusiän liiallinen median käyttö on yhdistetty muun muassa keskittymis- ja käytöshäiriöihin. Erityisesti mediaväkivallan oletetaan olevan haitallista lapsille. Mediaväkivalta saattaa lisätä lasten levottomuutta ja aggressiivisuutta sekä vaikuttaa väkivaltaisten toimintamallien hyväksymiseen. Lisäksi runsas median käyttö saattaa viedä aikaa muilta kehitystä tukevilta aktiviteeteilta. Lapsi saattaa esimerkiksi valita kavereiden tapaamisen sijaan tietokonepelin tai televisio-ohjelman. Väkivaltaisten ohjelmien katsominen herättää lapsessa usein pelkoa. Lapsi ei välttämättä ymmärrä näkemäänsä tai ymmärtää sen väärin. Vasta 7-8-vuotias lapsi alkaa hahmottaa vähitellen toden ja fantasian välisen eron. On hyvä muistaa, että lapsi saattaa altistua myös passiivisesti medialle esimerkiksi muiden katsellessa televisiota. Vanhempien tulisi kiinnittää huomiota sopivien ohjelmien ja katseluaikojen valintaan. Leikki-ikäisen lapsen ruutuaikaa tulisi rajoittaa enintään kahteen tuntiin päivässä. Lisäksi lasta tulisi auttaa ymmärtämään median vaikutuksia ja keskustella ohjelmien sisällöstä sekä niiden aiheuttamista ajatuksista ja tunteista. Näillä keinoilla voidaan lievittää median negatiivisia vaikutuksia. Lapset ja media, kasvattajan opas:

16 TAPATURMAT Suomessa tapaturmat ovat yksi keskeisimmistä lasten turvallisuutta uhkaavista tekijöistä. Merkittävä osa tapaturmista tapahtuu kodissa tai sen lähiympäristössä. Viisivuotias on jatkuvasti taitojaan kehittävä utelias tutkimusmatkailija ja näin herkkä altistumaan erilaisille tapaturmille. Kehittyvän viisivuotiaan tulee saada harjoitella uusia taitoja turvallisessa ympäristössä aikuisten valvonnassa. Viisivuotiaalla on vilkas mielikuvitus ja leikin lomassa ymmärrys vaaroista helposti unohtuu. Tässä iässä lapsi ei osaa vielä käyttää harkintakykyään samalla tavalla kuin aikuinen. Tällöin aikuisen tulisi muistaa ohjata lasta ja kertoa hänelle turvallisista leikeistä ja leikkiympäristöistä. Jotta lapsen ymmärrys lisääntyy, tulisi hänelle selvittää, miksi jotkin asiat ovat kiellettyjä. Samalla lapsen kanssa tulisi keskustella turvallisuusriskeistä. Turvallisuudesta huolehtiminen ei ole lapsen ylisuojelemista vaan se antaa mahdollisuuden opetella uusia taitoja turvallisesti. Oheisessa linkissä on tarkistuslista, jota voi käyttää hyödyksi lapsen elinympäristön turvallisuutta arvioitaessa: Ensiapuohjeita tapaturmien varalle:

17 SIISTEYSKASVATUS Siisteyskasvatuksella tarkoitetaan yleensä kuivaksi oppimista, mutta se käsittää myös henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen, kuten esimerkiksi käsien pesun ja hampaiden harjauksen. Lapsen opetellessa siistiksi, aikuisen tulee ymmärtää, mitä ja milloin lapselta voidaan vaatia. Lapselta ei voida vaatia asioita, joita hänelle ei ole opetettu. Viisivuotiasta tulee kannustaa ja rohkaista omatoimisuuteen, mutta hän kuitenkin tarvitsee myös tukea ja apua opetellessaan siistiksi. Viisivuotiaan ulkoinen olemus ei aina pysy kovinkaan huoliteltuna. Hiukset saattavat aamukiireessä jäädä kampaamatta tai hampaat harjaamatta. Lapsi, jonka hygieniassa on puutteita, saattaa joutua lapsiryhmässä helposti silmätikuksi tai jopa kiusatuksi. Lasten käsienpesuohje aamulla päiväkotiin tullessa (vanhemmat huolehtivat) lasten tullessa päivähoidosta kotiin aina WC:ssä käynnin jälkeen ennen ja jälkeen ruokailun nenän niistämisen jälkeen Yökastelu Suun terveys

18 Yökastelu Lapsi oppii kuivaksi keskimäärin 2-4 vuoden ikäisenä. Kuitenkin osa lapsista hallitsee virtsaamistaan vasta myöhemmin. Jo kuivaksi oppinut lapsi saattaa reagoida elämänmuutoksiin yökastelulla. Vanhemman tulisi suhtautua kasteluun rauhallisesti eikä hermostua asiasta, sillä lapsi ei tee sitä tarkoituksella. Mikäli lapsen yökastelu on jatkuvaa, vanhempien on syytä ottaa yhteyttä neuvolaan, jotta ongelma voidaan hoitaa. Yökastelijan opas: Suun terveys Viisivuotias haluaa itse kokeilla hampaiden harjausta ja hänelle tuleekin antaa siihen mahdollisuus. Aikuisen tulee kuitenkin huolehtia, että hampaat tulevat pestyä päivittäin kunnolla. Hampaiden harjaus tulisi tehdä järjestelmällisesti, jotta kaikki pinnat tulisi harjattua. Hampaat tulisi puhdistaa kahdesti päivässä fluorihammastahnalla. Hammasharja tulisi myös muistaa vaihtaa säännöllisesti. Hampaiden harjauksen lisäksi on hyvä muistaa käyttää ksylitolituotteita kuten pastilleja ja/tai purukumia useasti päivässä. Karies eli lasten hampaiden reikiintyminen on yleinen ongelma Suomessa. Hampaiden reikiintymistä voidaan estää mm. hampaiden säännöllisellä puhdistamisella fluorihammastahnalla, säännöllisillä ruoka-ajoilla, juomalla vettä janojuomana sekä välttämällä toisen syljen, esimerkiksi lusikan välityksellä, joutumista lapsen suuhun. Naantalissa lapset kutsutaan hammashoitoon vuosittain kouluikään asti. Alle 18-vuotiaille hammashoito on maksutonta.

19 HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ Tukea vanhemmuuteen: MLL vanhempainnetti: Vanhempainliitto: Lapset ja perheet -osio Naantalin kaupungin verkkosivuilla: Parisuhde: tietoa parisuhteesta: Talous: apua talousongelmiin: neuvoja raha-asioiden hoidossa: Perheväkivalta: Apua perheväkivallan uhrille ja tekijälle: Päihdeongelma: Apua päihdeongelmaan: Verkkosivujen lähteet

20 Verkkosivujen lähteet Hakulinen-Viitanen, T.; Kaikkonen, R.; Koponen, P.; Koskinen, S.; Laatikainen, T.; Leinonen, A.; Mäki, P.; Sippola, R.; Vartiainen, E. & Virtanen, S Lasten terveys LATE- tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu Ivanoff, P.; Risku, A.; Kitinoja, H.; Vuori, A. & Palo, R Hoidatko minua? Lapsen, nuoren ja perheen hoitotyö , painos. Porvoo: WSOY. Jalanko, H Unihäiriöt lapsella. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu Jalanko, H Kasvukivut. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu Kaikkonen, R.; Mäki, P.; Hakulinen-Viitanen, T.; Markkula, J.; Wikström, K.; Ovaskainen, M-L.; Virtanen, S. & Laatikainen, T Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu Kantomaa, M.; Syväoja, H. & Tammelin, T Liikunta hyödyntämätönvoimavara oppimisessa ja opettamisessa? Liikunta & Tiede 4/2013. Viitattu http://www.lts.fi/sites/default/files/page_attachment/lt413_12-17_lowres.pdf. Karling, M.; Ojanen, T.; Sivèn, T.; Vihinen, R. & Vilèn, M Lapsen aika. 11., uudistettu painos. Helsinki: WSOY. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys. Viitattu vuotias/persoonallisuus_ja_tunne-elama/. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leikki-ikäisen lapsen uni. Viitattu Nettineuvo Lapsi 4-6v. Viitattu Oulu Miksi hygieniaohjeita? Viitattu Paavonen, J.; Roine, M.; Korhonen, P.; Valkonen, s.; Pennonen, M.; Partanen, J.; & Lahikainen, A Media ja lasten hyvinvointi. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu e_war_dl6_articleportlet_viewtype=viewarticle&_article_war_dl6_articleportlet_tunnus=duo Pajulo, M.; Pyykkönen, N. & Karlsson, L Vanhemmuus ja pienten lasten unihäiriöt. Suomen Lääkärilehti 40/2012. Viitattu Paunio, T Uni auttaa kasvamaan, jaksamaan ja oppimaan. Suomen lääkärilehti 40/2012. Viitattu Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyttä edistävä ruokavalio. Viitattu Sosiaali- ja terveysministeriö Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Viitattu perhe_ja_ruoka_fi.pdf. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Karies (hallinta). Viitattu

21 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Lihavuus (lapset). Viitattu Sutton, J Promoting effective interventions for sleep problems. Nursing Children & Young People volume 8/2011. Viitattu Vaarno, J.; Leppälä, J.; Niinikoski, H.; Aromaa, M. & Lagström, H Lasten ja nuorten ylipainoepidemia on pysäytettävä - mutta miten? Suomen Lääkärilehti. Viitattu Vilèn, M.; Vihunen, R.; Vartiainen, J.; Sivèn, T.; Neuvonen, S. & Kurvinen, A Lapsuus erityinen elämänvaihe , painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy. Verkkosivuilla käytetyt kuvat ovat lainattu luvallisesti Microsoft Word- sovelluksen Clip Art -osiosta. Milla Hakonen & Sanna Suma

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

UNIOPAS LEIKKI-IKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE

UNIOPAS LEIKKI-IKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE UNIOPAS LEIKKI-IKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE HYVÄN UNEN POLULLA Leikki-ikäisen lapsen unen tarve Leikki-ikäisen lapsen unen tarve on noin 10 13 tuntia vuorokaudessa. Unen tarve on kuitenkin yksilöllistä.

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa Terhi Koivumäki, th, TtM Ennen elintapamuutosta - Elintapamuutokseen sitouttaa halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä (Ylimäki

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle kunnan on lakisääteisesti järjestettävä vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio, jonka tekee

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Perustietolomake ja lapsen varhaiskasvatus on lasta hoitavan henkilökunnan (lapsiryhmän henkilökunta, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja/perhepäivähoidonohjaaja)

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa Oletko mitä syöt? Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa kulutukseen nähden. Terveelliseen ruokavalioon

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Vuorovaikutus lapsen kanssa

Vuorovaikutus lapsen kanssa Vuorovaikutus lapsen kanssa Lapselle puhuttaessa on tärkeää käyttää sanoja, joita lapsi ymmärtää Lapsen kuunteleminen on tärkeää!! Katsekontakti, älä sano enempää jos lapsi ei katso sinuun Kehonkieli Tunneilmaisu;

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Nimi: Syntymäaika: Esiopetusryhmä: / 20 Suunnitelma on laadittu Perheenjäsenet: Lapseni lähimmät kaverit ja muut tärkeät ihmiset: Tärkeät puhelinnumerot: Erikoisruokavaliot

Lisätiedot

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja terveydenhitajapiskelijat Milja Kiviharju & Outi Latva-Kkk Seinäjen ammattikrkeakulu Liikunnan hyödyt fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle n tiedetty j pitkään. Uusimpien tutkimusten mukaan liikunta

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT - arkiliikuntaa päivittäin esim. kävelyä portaissa, juoksua sekä kävelyä pihalla ulkoilujen aikana

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄAIKA ESIOPETUSPAIKKA JA YHTEYSTIEDOT ESIOPETTAJAT 1. Mistä asioista pidän ja mistä olen kiinnostunut LAPSEN OMA OSIO (täytetään

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan.

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan! Tärkeintä painonhallinnassa on tasapaino

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015 Tuulikki Venninen KT, LTO Dosentti, yliopistonlehtori, HY tuulikki.venninen@helsinki.fi Kehittämistyö, joka kohdentuu vanhempien kalleimpaan omaisuuteen Pienten lasten aloitteet onko niitä? TÄRKEÄT ASIAT

Lisätiedot

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Dieetit ja painonhallinta Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Pohdittavaa Parantavatko ne elintapoja ja auttavat pysyvään laihtumiseen assosioituvia elintapoja? Pysyvää painonhallintaa

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi

lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset käytäntöön lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi- ja Keski- Uudellamaalla

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Lapsen 7. ikävuosi. Tuleva koululainen Ravitsemus Mediakasvatus Uni ja lepo Vanhemmuus Hampaiden hoito Liikunta Kaverisuhteet

Lapsen 7. ikävuosi. Tuleva koululainen Ravitsemus Mediakasvatus Uni ja lepo Vanhemmuus Hampaiden hoito Liikunta Kaverisuhteet Lapsen 7. ikävuosi Tuleva koululainen Ravitsemus Mediakasvatus Uni ja lepo Vanhemmuus Hampaiden hoito Liikunta Kaverisuhteet Lapsi, joka saa hellyyttä, oppii rakastamaan. Lapsi, jota rohkaistaan, oppii

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

PÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC. Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle

PÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC. Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle Päi UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivistyspalvelukeskus Päivähoitopalvelut PÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle ja lasten vanhemmille. Lapsi

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT: ROKI E2 Tee jokaisesta päivästä Urheilijan hyvä päivä! Nuku 8-9 h, urheile 3 h ja nauti 5-7 terveellistä ateriaa! Urheilijan hyvään päivään kuuluu myös tunnollinen

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot