VIISIVUOTIAS VIISIVUOTIAAN KEHITYS TAPATURMAT

Transkriptio

1 VIISIVUOTIAAN KEHITYS VIISIVUOTIAS TAPATURMAT Lapsi alkaa olla monessa asiassa itsenäinen. Vaikka lapsi saattaa näyttää vanhempien silmissä jo isolta, tarvitsee hän kuitenkin päivittäin huolenpitoa ja hellyyttä. Lapsi kaipaa vanhemmilta rakkautta, rajoja ja rohkaisua! RAVITSEMUS SIISTEYS- KASVATUS LIIKUNTA UNI LAPSET JA MEDIA HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ

2 VIISIVUOTIAAN KEHITYS Lapsen kehittyessä on erityisen tärkeää, että lapsella on mahdollisuus kehittyä kokonaisvaltaisena persoonana turvallisessa, motivoivassa ja hyväksyvässä ympäristössä. Aikuisen on hyvä muistaa, että jokainen lapsi kehittyy ja oppii uusia asioita omaan tahtiinsa. Lapsi kaipaa aikuiselta rajoja, rakkautta ja rohkaisua! Kehitys jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin: Motoriikka Kognitiivisuus eli tiedon käsittely Persoonallisuus ja tunne-elämä Sosiaalisuus Moraali ja omatunto Empatia Itsetunto Seksuaalisuus Lisätieto 5-6-vuotiaan kehityksestä:

3 Motoriikka Viisivuotias lapsi on innostunut liikkumaan. Hän kaipaa läheistensä kannustusta ja tukea harjoitellessaan uusia motorisia taitoja. Lapsen täytyy saada harjoitella, jotta hänen motoriset taidot kehittyvät. Uusia taitoja harjoitellessa sattuu usein pieniä haavereita, mutta niistä ei tulisi tehdä liian suurta numeroa. Tässä iässä lapsi oppii mm. hiihtämään, luistelemaan ja ajamaan polkupyörällä ilman apupyöriä. Lapsi oppii myös kehittyneen tasapainokyvyn ansiosta kiipeilemään ja hyppimään yhdellä jalalla. Viisivuotias on taitava piirtäjä ja osaakin jo useimmiten piirtää tähden ja kolmion sekä jäljentää numeroita. Lapsi osaa myös kirjoittaa oman nimensä. Lapsen piirtämässä ihmispiirroksessa on paljon yksityiskohtia. On hyvä muistaa, että jokainen lapsi kasvaa ja kehittyy yksilöllisesti. Lapsen ei tarvitse heti osata kaikkia motorisia taitoja. On tärkeää tarjota lapselle virikkeellinen ympäristö, jossa hän saa harjoitella näitä taitoja. Kognitiivisuus eli tiedon käsittely Kognitiivisella kehityksellä tarkoitetaan lapsen tiedon käsittelyä ja sen kehitystä. Kognitiiviseen kehitykseen sisältyy mm. lapsen havaitsemisen, muistin, ajattelun, kielen ja oppimisen kehittyminen. Kognitiivinen kehitys on sekä ympäristön että perimän säätelemää. Lapsilla on taipumus ihmetellä ja hämmästellä erilaisia asioita. Havaintojen avulla lapsi tutustuu häntä ympäröivään maailmaan. Lapsi kyselee ja haluaa saada vastauksia kysymyksiinsä. Havaintojen tekeminen ja niiden perusteella toimiminen on tärkeää lapsen ajattelun ja oppimisen kehityksessä. Kielen avulla lapsi oppii jäsentämään havaintojaan. Kieli on olennainen tekijä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tämän lisäksi kieli on merkittävä ajatusten ja tunteiden viestintäväline sekä käyttäytymisen säätelijä. 5-vuotias saattaa jo: hallita tuhansia sanoja kertoa tapahtumia ja tarinoita ymmärrettävästi hallita vaikeitakin äänteitä esim. r- ja s-kirjaimen laskea helppoja laskuja käyttäen apuna sormiaan osata noudattaa kolmiosaisia ohjeita harjoitella keskittymään ryhmässä

4 Persoonallisuus ja tunne-elämä Viisivuotiaan luonteenpiirteet ja persoonallisuus korostuvat entistä selvemmin. Persoonallisuuden kehittyessä lapsi alkaa etsiä omaa käsitystä itsestään. Lapselle herää kysymyksiä: Kuka minä olen? ja Millainen minä olen? ja hän yrittää etsiä näihin kysymyksiin vastauksia. Lapsen tunteet saattavat ailahdella ja ajoittain esiintyy kiukunpuuskia, jotka kuuluvat normaalin arkeen. Lapsi saattaa pahoittaa mielensä helposti. Viisivuotias ei aina halua olla kiltti. Hän testaa vanhempiaan ja muita aikuisia yrittäen saada tahtonsa läpi kielloista huolimatta. Ajoittain lapsi saattaa olla itsekriittinen ja epäillä omia kykyjään. Lapsi voi myös pelätä epäonnistumista ja hänellä saattaa olla muitakin pelkoja. Aikuisen tulisikin huomioida lapsen vahvuudet ja muistaa kannustaa ja rohkaista häntä. Viisivuotias on vielä pieni lapsi ja hän haluaakin välillä heittäytyä pikkulapsen rooliin ja tulla hoivatuksi. Lapsi alkaa samaistua samaa sukupuolta olevaan vanhempaansa tai muuhun aikuiseen. Tällöin poikalapsi samaistuu isäänsä ja tyttölapsi äitiinsä. Jos lapsella ei ole isää tai äitiä, hänelle voi kertoa, kuinka hänestä kasvaa isona samalla tavalla aikuinen kuin ihailemansa mies tai nainen (esimerkiksi isovanhempansa). Samaistuminen on osa tunne-elämän kehitystä. Sosiaalisuus Sosiaaliseen kehitykseen sisältyy mm. lapsen vuorovaikutustaitojen kehittyminen ja taito toimia muiden ihmisten kanssa. Vanhemmilla on suuri rooli lapsen sosiaalisessa kehityksessä. Lapsi alkaa omaksua lähiympäristöstään erilaisia rooleja. Aikuisilta lapsi oppii asenteita ja arvoja, silloinkin kun aikuiset eivät niitä tietoisesti opeta. Ympäristöstä opitut mallit heijastuvat heidän asenteisiinsa ja käyttäytymiseensä muita ihmisiä kohtaan. Lapsi tarvitsee sääntöjä ja rajoja, jotka ohjaavat hänen käyttäytymistään. Sosiaaliseen maailmaan lapsi saa eväitä omasta kasvuympäristöstään. Viisivuotias lapsi pitää kavereita tärkeinä. Kavereiden kanssa lapsi pääsee harjoittelemaan erilaisia rooleja ja pääsee harjoittamaan sosiaalista kanssakäymistä. Kaverisuhteet ovat tärkeitä lapsen hyvän itsetunnon kehittymisen kannalta. Kaverisuhteiden puuttuminen tai muiden lasten osoittama hyljeksintä saattavat usein johtaa lapsella kielteiseen minäkuvaan. Sosiaalisista kontakteista, kuten päivähoidosta, lapsi oppii sääntöjen ja kieltojen noudattamista, keskittymiskykyä ja paikallaan oloa, jotka ovat tärkeitä taitoja koulun aloittamisen kannalta. Moraali ja omatunto Moraalilla ymmärretään hyvän ja pahan sekä oikean ja väärän erottelua toiminnan yhteydessä. Moraalin kehitys voidaan jakaa kolmeen eri osaan: arvot, tunteet ja käyttäytyminen. Lapsen moraalinen kehitys alkaa viisivuotiaana. Päiväkodista, kerhoista ja harrastuksista lapselle välittyy yhteiskunnan ja kulttuurin vaikutukset moraalin ja omatunnon kehittymiseen. Myös medialla on suuri vaikutus lapsen arvo- ja moraalinäkemyksien kehittymiselle. Moraalin kehittyessä lapsi oppii esimerkiksi selviytymään ristiriitatilanteista itse, mutta tarvitsee siihen kuitenkin välillä aikuisen tukea. Usein lapsi ymmärtää, mikä tuntuu toisesta kurjalta, mutta saattaa silti toimia vielä itsekkäästi. Viisivuotias kehittää vielä taitojaan toisten lohduttamisessa.

5 Lapsen omatunto kehittyy lapsen kasvaessa. Omatunto muovautuu vanhempien asettamista rajoista ja heidän luomista sosiaalisista ihannekuvista. Lapsi oppii arvioimaan toimintaansa oikeaksi ja vääräksi omantunnon avulla. Empatia Empatiakyvyllä tarkoitetaan kykyä ymmärtää toisten tunteita ja sen myötä eläytyä toisten tunteisiin. Empatian oppiminen on välttämätöntä, koska lapsen on opittava hyväksyttävään vuorovaikutukseen muiden lasten kanssa. Lapsi oppii empatiakyvyn vuorovaikutustilanteista, niinpä vuorovaikutus aikuisten ja muiden lasten kanssa on tärkeää. Lasten kohdalla empatian oppiminen on yksilöllistä: toinen osaa jo pienestä pitäen havaita toisten tunnetiloja, kun taas toinen tarvitsee enemmän yksilöllistä tukea ja ohjausta kyetäkseen tulkitsemaan toisten tunnemaailmaa ja huomioimaan ne käytöksessään. Tärkeää on muistaa, että empatian oppimiseksi lapsen tarvitsee itsekin saada empatiaa muilta. Itsetunto Itsetunto käsittää tuntemuksen itsestä, omista ominaisuuksista ja taidoista. Lapsen itsetunnon kehittyminen alkaa, kun hän osaa arvioida itseään ja alkaa vertailla itseään muihin. Itsetuntoon vaikuttaa se, miten lapsi kokee omat onnistumiset ja epäonnistumiset. Itsetunnon kehittyessä lapsi alkaa miettiä, mitä muut ihmiset hänestä ajattelevat. Muiden ihmisten antamalla palautteella on myös vaikutusta itsetuntoon. Itsetunnon kehityksen kannalta on tärkeää, miten hyväksytyksi ja rakastetuksi lapsi kokee itsensä. Pettymykset koettelevat tilapäisesti itsetuntoa. Pettymyksen sietäminen ja sen opettelu ovat tärkeitä. Lasta ei voi suojella pettymyksiltä, sillä jokainen kohtaa väistämättä pettymyksiä elämänsä varrella. Pettymystilanteissa lapsi kaipaa lohdutusta, myötäelämistä ja kokemusta hyväksytyksi tulemisesta. Tällöin lapsi huomaa, että muiden kuva hänestä ei muutu pettymyksestä huolimatta. Lue täältä miten voit tukea lapsen itsetuntoa: Seksuaalisuus Seksuaalinen kehitys on osa lapsen normaalia kehitystä. Lapsi on utelias seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa ja seksuaalisuus saattaa esiintyä esimerkiksi leikeissä. Lapsien kiinnostus seksuaalisuutta kohtaan vaihtelee. Viisivuotiaana lapsi tutustuu omiin sukupuolielimiinsä. Lääkärileikit, joissa tutustutaan toisen kehoon, itsensä koskettelu ja hyväily voivat olla yleisiä tässä iässä. Aikuisen tulee opastaa lasta, jotta hän ymmärtää, ettei sukupuolielimiä tule kosketella julkisilla paikoilla, mutta yksin ollessaan hän voi tutustua itseensä. Aikuisen tulee opettaa lapselle, että lapsella on oikeus koskemattomuuteen. Lapsen tulee tietää että, kenelläkään ei ole oikeutta vaatia nähdä tai koskettaa lapsen sukupuolielimiä.

6 Seksuaalikasvatuksen tarkoituksena on saada lapsi ymmärtämään hänen olevan tärkeä ja riittävä juuri sellaisena kuin hän on. Seksuaalikasvatuksen tulisi toteutua arjessa niin, että lapsi saa esittää kysymyksiä, joihin saa vastauksen aikuisilta. On tärkeää muistaa vastata kysymykseen rehellisesti ja vain siihen mitä lapsi on kysynyt. Kysymykseen ei saa jättää vastaamatta, sillä se saattaa tehdä seksuaalisuudesta pelottavan ja hävettävän asian. Viisivuotiaana lapsi alkaa käsittää ystävyys- ja rakkaussuhteiden eron. Leikki-iässä moni lapsi rakastuu omaan vanhempaansa tai muuhun tuttavaan lähipiirissä. Lapsi saattaa esimerkiksi sanoa haluavansa naimisiin äidin kanssa. Tämä kehitysvaihe on tärkeä osa lasten seksuaalikehitystä ja tällä tavoin lapsi saa harjoitella rakastumista. Vaihe on kuitenkin ohimenevä.

7 RAVITSEMUS Lasten ruokatottumusten muotoutumiseen vaikuttavat vanhempien näyttämä malli sekä koko perheen ruokailutottumukset ja tavat. Lapsuusiän ruokatottumusten on havaittu olevan yhteydessä aikuisiän syömiseen. Hyvän ravitsemuksen perustana ovat säännöllinen ateriarytmi, ruuan monipuolisuus ja energiantarvetta vastaava ruokamäärä. Hyvä ravitsemus ylläpitää lapsen terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Säännölliset ateriat ja välipalat ovat kasvavalle lapselle tärkeitä. Säännölliset ruoka-ajat tuovat lapsen päivään turvallisuutta. On hyvä muistaa, että joskus lapsen kiukuttelu ja ärtyisyys saattavat johtua nälästä. Perheen oma ateriarytmi muotoutuu perheissä yksilöllisesti. Useimmissa perheissä hyvä ja toimiva ateriarytmi koostuu aamupalasta, lounaasta, iltapäivän välipalasta, päivällisestä ja iltapalasta. Kuitenkin osa lapsista tarvitsee ylimääräisen välipalan aamu- tai iltapäivällä, sillä lapset pystyvät syömään kerralla vähemmän kuin aikuiset. Hyvä ruokavalio koostuu pienistä jokapäiväisen ruokailun perusasioista. Pienillä valinnoilla, kuten esimerkiksi maidon, leivän ja rasvan laadulla on merkitystä. Monipuolinen ruokavalio taataan päivittäisellä ja viikoittaisella vaihtelulla. Monipuolinen ruokavalio on tärkeä, jotta taataan kaikkien ravintoaineiden riittävä saanti. Viisivuotiaan lapsen ruokahalu vaihtelee. Lapsi syö lempiruokiaan usein mielellään ja vanhempien tulee antaa lapsen maistella myös uusia makuja. Lasten ravitsemussuosituksia Syömättömyys Ylipaino ja sen ehkäisy Helppoja arkiruokien reseptejä

8 Lasten ravitsemussuosituksia D-vitamiini Lasten tulisi saada d-vitamiinilisää 10 mikrogrammaa päivässä. D-vitamiinin saanti on tärkeää kalsiumin imeytymisen kannalta. Jos kalsium ei imeydy, se vaarantaa luuston kehityksen ja kasvun. D-vitamiini vaikuttaa myös hampaiden kehittymiseen. Hyviä d-vitamiinin lähteitä ruokavaliossa ovat maitotuotteet, kalat, margariinit ja kananmunat. D-vitamiinilisä tulee ottaa päivittäin monipuolisen ruokavalion lisäksi. Kasvikunnan tuotteet Lapselle tulisi tarjota jokaisella aterialla (noin 5 kertaa päivässä) vihanneksia, hedelmiä ja/tai marjoja. Valmiiksi paloiksi leikatut hedelmät ja vihannekset ovat lasten mieleen. Kasviksia voidaan tarjota esimerkiksi ruuan kanssa lämpimänä lisäkkeenä. Arjen kiireessä pakastevihannekset ovat nopea ja helppo tapa lisätä kasvikunnantuotteita päivän ruokailuhetkiin. Maitotuotteet On tärkeää, että lapsen ruokavalioon kuuluu riittävästi maitotuotteita. Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee kalsiumin saannin turvaamiseksi vähintään 5-6 dl maitotuotteita päivässä. Maitotuotteisiin kuuluvat maidon lisäksi mm. jogurtti, viili, piimä, rahka, juusto ja jäätelö. Mahdollisuuksien mukaan lapselle tulee valita rasvattomia maitotuotteita, esimerkiksi maidon tulee olla rasvatonta. Mikäli lapsi ei saa riittävästi kalsiumia ruokavaliostaan, tulee harkita kalsiumlisän aloittamista. Rasvat Rasvan määrään ja laatuun tulee kiinnittää huomiota. Leikki-ikäisten lasten on hyvä noudattaa perheen kanssa monipuolista ruokavaliota, joka sisältää pehmeitä rasvoja. Hyviä pehmeiden rasvojen lähteitä ovat kasvismargariinit ja öljyt. Ruokavalioon tulisi kuulua mahdollisimman vähän kovia rasvoja. Esimerkiksi kermat, juustot ja makkarat sisältävät paljon kovia rasvoja. Kuitu Kuidun saannin turvaamiseksi on hyvä varmistaa, että lapsen päivittäiseen ruokavalioon kuuluu kuitupitoisia tuotteita: tummaa leipää, täysjyväpuuroja, kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Suola Koko perheen tulisi tottua vähäsuolaiseen ruokaan. Suolan sijasta ruokaa voi maustaa esimerkiksi yrteillä, kasviksilla ja suolattomilla mausteseoksilla. Elintarvikkeista tulisi valita vähäsuolainen vaihtoehto. Lapsen suolansaannin tulisi olla alle 3g päivässä. Esimerkiksi ruokalusikallinen ketsuppia sisältää jo lähes 0,5g suolaa.

9 Tarkempaa tietoa ravitsemussuosituksista löytyy sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusta; Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositukset: Syömättömyys Syömiseen liittyvät pulmat ovat yleisiä huolenaiheita lapsiperheissä. Lapsen ruokahalu vaihtelee ja lapsi saattaa joskus olla muutaman päivän lähes syömättä. Tämä saa aikuiset usein huolestumaan ja tämä saattaa aiheuttaa erimielisyyksiä lapsen kanssa. Lapsi saattaa ymmärtää, että syömättömyys aiheuttaa aikuiselle pahan mielen ja on syömättä saadakseen huomiota. Hellyyden osoittaminen ja lapsen ymmärtäminen voivat vähentää ruokailuun liittyviä ongelmia. Syömättömyys saattaa johtua leikki-ikäisen lapsen itsenäistymiskehityksestä tai esimerkiksi lapsen terveyden tilasta (kuten kuumeen vuoksi) tai allergiasta. Syömiseen liittyvät hankaluudet ovat useimmiten ohimeneviä. Mikä avuksi? Säännölliset ruoka-ajat ovat tärkeitä. Vältä turhia välipaloja. Aikarajan asettaminen ruokailuhetkeen voi auttaa tilannetta. Sovitte aikarajan, jonka puitteissa ruokailun tulee tapahtua. Muista, että ruokailuhetket ovat rauhallisia ja tapahtuvat ruokapöydän ääressä. Älä pakota äläkä kiristä lasta syömään. Hän syö kyllä, kun nälkä yllättää. Vaihda ruokalajeja säännöllisesti. Älä siis tarjoa aina lempiruokia. Uusia ruokalajeja kokeillessa, anna lapsen tutustua ruokaan rauhassa. Pyydä häntä ainakin maistamaan. Jos lapsi on epäileväinen uusien ruokien suhteen, tarjoa niitä tuttujen ruokien yhteydessä. Tee ruuasta houkuttelevaa. Esimerkiksi leivän voi leikata mielenkiintoisen muotoiseksi tai kasvikset voi asetella lautaselle hymynaamaksi. Anna lapsen välillä valita, mitä ruokaa tehdään. Kiukuttelevaa lasta on turha tuoda ruokapöydän ääreen, koska paha mieli ei saa lasta syömään. Rauhoita tilanne ennen ruokailua. Valmistele lapsen kanssa yhdessä ruokailuhetket. Lapsi voi auttaa kokkaamisessa, kattamisessa ja ruokailun jälkeen pöydän korjaamisessa. Lasta ei saa moittia hänen syömistavoistaan. Pyri korjaamaan vahingot huomaamattomasti. Näytä esimerkkiä, nauti itse ruokailusta. Vaikka lapsi syö ajoittain huonosti, ei ole syytä huoleen, jos kasvu ja kehitys ovat normaalia. Pitkään jatkuneiden syömisongelmien syy tulee aina selvittää.

10 Ylipaino ja sen ehkäisy Lasten lihavuuden ehkäisyssä perheellä on keskeinen rooli ruokailu- ja liikuntatottumusten kautta. Lasten ja nuorten lihavuus on lisääntynyt hälyttävästi, siksi onkin tärkeää kiinnittää huomiota terveellisiin elintapoihin jo lapsuudessa. Lapsen perimä, vähäinen liikkuminen, runsas television katsominen, vähäinen nukkuminen, hyvä ruokahalu ja liiallinen syöminen saattavat altistaa ylipainolle. Lapsuusiän lihavuus lisää taipumusta lihavuuteen myös aikuisiässä. Kiinnitä huomiota rasvan ja sokerin saantiin. Tarjoa vähärasvaisia ja runsaskuituisia ruokia. Rajaa herkkujen syönti muutamaan kertaan viikossa, kiinnitä silloinkin huomiota herkkujen määrään. Tarjoa makeannälkään esimerkiksi hedelmiä ja marjoja. Kannusta lasta liikkumaan ja näytä hänelle esimerkkiä. Helppoja arkiruokien reseptejä Helppoja arkiruokia, joiden tekemiseen voit ottaa lapsen mukaan! Käykää yhdessä kaupassa ostamassa ainekset ja valmistakaa herkullinen ateria yhdessä. Lapsi voi pilkkoa, raastaa, maustaa, sekoittaa ja samalla opetella uusia taitoja: Helpot tomaattiset lihapyörykät: Juustoinen makaronilaatikko: Helppo lohilaatikko: Tonnikalapasta: Broilerikiusaus: Broileririsotto: Punainen kasvissosekeitto:

11 LIIKUNTA Liikunta tukee lasten tervettä kasvua ja kehitystä. Suositusten mukaan leikki-ikäinen lapsi tarvitsee vähintään kaksi tuntia liikuntaa päivässä. Liikunnan on todettu vaikuttavan lasten tiedolliseen toimintaan esimerkiksi muistiin, tarkkaavaisuuteen ja ongelmanratkaisu- ja tiedonkäsittelytaitoihin. Liikunnan avulla lapsi saa uusia kokemuksia, jotka tukevat esimerkiksi kielellistä kehitystä. Liikunta edistää myös motoristen taitojen kehittymistä. Liikunta kehittää lapsen fyysistä kuntoa ja antaa hyvän mielen. Liikkuessa lapsi pääsee purkamaan energiavarastojaan ja harjoittamaan motorisia taitojaan. Viisivuotias tykkää kiipeillä, pomppia ja juosta. Hiihtäminen, luistelu ja pyörällä ajaminen ilman apupyöriä ovat hyviä liikuntamuotoja harjoiteltaviksi viisivuotiaan kanssa. Helppo tapa lisätä lasten fyysistä aktiivisuutta, on yhdistää liikunta ja leikki. Liikunnalliset leikit saavat lapsen liikkeelle, edistävät sosiaalisia taitoja, ajattelua ja mielikuvitusta. Viettäkää yhdessä mukavia leikkihetkiä. Paina tästä ja katso muutamia ehdotuksia. Lue lisää lasten liikkumisesta:

12 Kävynheittokisa: Kyseiseen leikkiin tarvitaan ainakin kaksi henkilöä. Käykää ensin yhdessä metsäretkellä, jossa tehtävänä on kerätä käpyjä. Valitkaa sopiva astia (esim. ämpäri), johon yritätte vuorotellen heittää käpyjä sovitun matkan päästä. Pallonheittelyä maaleihin: Piirtäkää kepillä hiekkaan isoja ja pieni ympyröitä, lähelle ja kauas. Kirjoittakaa kunkin ympyrän sisään numero. Numero kertoo, kuinka monta pistettä kustakin ympyrästä saa. Tarkoituksena on siis yrittää heittää esim. tennispalloa ympyröiden sisään. Pisteitä kertyy aina, kun pallo osuu ympyrän sisään. Pelin voittaja on eniten pisteitä saanut pelaaja. Jäätyneet hernepussit: Leikkiin tarvitaan hernepusseja. (Hernepussin tilalla voi käyttää esimerkiksi riisin jyvillä täytettyä pakastepussia.) Tarkoituksena on, että leikkiin osallistuvat liikkuvat ympäriinsä yrittäen pitää hernepussia pään päällä. Leikinohjaaja antaa erilaisia ohjeita leikkijöille: varpailla kävelyä, yhdellä jalalla hyppimistä, takaperin kulkemista ym. Jos leikkijä pudottaa hernepussin maahan, hän jäätyy paikoilleen. Toisen leikkijän tehtävänä on sulattaa jäätynyt leikkijä poimimalla hernepussi maasta ja asettaa se jäätyneen pään päälle paikoilleen. Etsitään värejä: Yksi henkilö päättää värin (esim. punainen). Muut yrittävät etsiä ympäristöstä valittua väriä. Kun joku löytää etsityn värin, hän kertoo, mistä on värin löytänyt (esim. auto, ohikulkijan vaate, liikennemerkki). Leikki on mahdollista toteuttaa pihapiirissä tai vaikkapa kävelylenkin yhteydessä. Taikatalo: Lähtekää yhdessä seikkailulle metsään. Rakentakaa metsän antimista keijukaisille ja metsän tontuille pieniä taloja. Voitte myöhemmin palata yhdessä katsomaan, onko joku muuttanut taloon. Poimitaan oksia: Kerätkää aluksi pihapiiristä tai metsästä iso kasa suoria oksia/keppejä. Tiputtakaa keräämänne oksat yhteen kasaan. Kasasta yritetään vuorotellen poimia yksi oksa pois. Muut kasassa olevat oksat eivät saa liikkua. Jos oksan saa kasasta pois liikuttamatta muita oksia, vuoro jatkuu hänellä. Kun kasa liikahtaa, vuoro siirtyy seuraavalle. Viestikilpailu: Ottakaa yhdessä viestikilpailu, jossa vaihtelette etenemistyyliä. Tyylinä voivat olla esimerkiksi yhdellä jalalla hyppiminen, ravun lailla liikkuminen, kyykkyhyppely tai vaikkapa takaperin juokseminen. Mitä enemmän osallistujia, sitä hauskemman leikistä saatte.

13 UNI Uni on välttämätöntä lapsen kehitykselle. Sillä on monia tärkeitä tehtäviä. Unen määrällä ja laadulla on todettu olevan yhteys mm. kognitiiviseen kehitykseen eli tiedon käsittelyn kehittymiseen, fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä stressin säätelykykyyn. Lapsen unentarve on yksilöllistä, mutta keskimäärin lapsi tarvitsee unta noin tuntia vuorokaudessa. Päiväunet ovat viisivuotiaalla jo useimmiten jäämässä pois. Kuitenkin osa lapsista tarvitsee vielä lepohetken päivään. Hyvästä unen laadusta ja riittävästä unen määrästä kertoo hyvinvoiva ja virkeä lapsi. Väsyneenä lapsi saattaa olla helposti ärsyyntyvä ja alttiimpi tapaturmille. Viisivuotiaan lapsen tulisi jo nukkua omassa sängyssä. Jos lapsi ei ole vielä tottunut nukkumaan omassa sängyssään, ala totuttamaan lasta omaan vuoteeseen. Nukuta lapsi aina hänen omaan sänkyynsä. Lapsen turvallisuuden tunnetta voi lisätä nostamalla sänkyyn tutun pehmolelun. Voit jäädä lapsen viereen odottamaan hetkeksi, jos lapsi ei saa unta. Vierellä oloaikaa lyhennetään asteittain (tänä iltana istutaan esimerkiksi 20 min ja huomenna 15 min). Toisena vaihtoehtona on ottaa sängyn viereen tuoli tai patja, jossa odottaa lapsen nukahtamista. Joka ilta siirretään tuolia/patjaa kauemmaksi lapsen sängystä niin, että lopulta odotetaan nukahtamista oven ulkopuolella. Jos lapsi ei suostu jäämään sänkyyn, viedään hänet rauhallisesti ja määrätietoisesti takaisin vuoteeseen. Lapselle tulee kertoa, että nyt on yö ja hänen täytyy nyt nukkua. Leikki-ikäisen lapsen unta häiritseviä tekijöitä ovat muun muassa nukahtamisvaikeudet, painajaiset ja kasvukivut. Nukahtamisvaikeudet Painajaiset Kasvukivut

14 Nukahtamisvaikeudet Nukahtamisvaikeuksista kärsivä lapsi kaipaa yhteisiä sääntöjä nukkumaanmenosta sekä tuttuja rutiineja. Tutussa järjestyksessä tapahtuvat iltatoimet, esimerkiksi hampaiden pesu ja iltasatu, auttavat lasta valmistautumaan nukkumaan ja luovat turvallista oloa. Vanhemman tulisi myös huolehtia, että nukahtamisympäristö on rauhallinen. Himmeä yövalo ja tutut kodin äänet voivat auttaa lasta nukahtamaan. Painajaiset Painajaisunta näkevä lapsi tulisi herättää ja rauhoittaa. Lapsen kanssa tulisi keskustella unen sisällöstä ja vakuuttaa, ettei uni ole ollut totta. Painajaisunia voidaan ehkäistä juttelemalla lapsen kanssa päivän tapahtumista ja välttämällä liian jännittävien tv-ohjelmien katselua ennen nukkumaan menoa. Kasvukivut Leikki-ikäiset lapset kärsivät hyvin yleisesti kasvukivuista, jotka saattavat vaikuttaa uneen. Kasvukivut ilmenevät yleisimmin illalla nukkumaan mennessä tai jo lapsen nukahdettua niin, että kipu herättää lapsen. Kipukohdan hierominen on tehokas apu kivun lievittämiseksi. Kipua voi myös helpottaa lämpöhauteilla, levolla, paikallisella kylmähoidolla ja venyttelemällä raajaa. Mikäli edellä mainitut keinot eivät auta, lapselle voi antaa tulehduskipulääkettä.

15 LAPSET JA MEDIA Media käsitteenä sisältää television, mainokset, internetin, tietokonepelit, elokuvat, kännykät, valokuvat ja kirjat. Media saattaa vaikuttaa lasten hyvinvointiin ja kehitykseen monella eri tavalla. Parhaimmillaan media on tärkeä tietolähde, joka laajentaa lasten maailmankatsomusta. Lasten mediahyödykkeet voivat olla älyllisesti haastavia ja kehittää lasten ajattelun kehittymistä ja tunteiden hallintaa. Pahimmillaan media vahingoittaa lasten hyvinvointia. Lapsuusiän liiallinen median käyttö on yhdistetty muun muassa keskittymis- ja käytöshäiriöihin. Erityisesti mediaväkivallan oletetaan olevan haitallista lapsille. Mediaväkivalta saattaa lisätä lasten levottomuutta ja aggressiivisuutta sekä vaikuttaa väkivaltaisten toimintamallien hyväksymiseen. Lisäksi runsas median käyttö saattaa viedä aikaa muilta kehitystä tukevilta aktiviteeteilta. Lapsi saattaa esimerkiksi valita kavereiden tapaamisen sijaan tietokonepelin tai televisio-ohjelman. Väkivaltaisten ohjelmien katsominen herättää lapsessa usein pelkoa. Lapsi ei välttämättä ymmärrä näkemäänsä tai ymmärtää sen väärin. Vasta 7-8-vuotias lapsi alkaa hahmottaa vähitellen toden ja fantasian välisen eron. On hyvä muistaa, että lapsi saattaa altistua myös passiivisesti medialle esimerkiksi muiden katsellessa televisiota. Vanhempien tulisi kiinnittää huomiota sopivien ohjelmien ja katseluaikojen valintaan. Leikki-ikäisen lapsen ruutuaikaa tulisi rajoittaa enintään kahteen tuntiin päivässä. Lisäksi lasta tulisi auttaa ymmärtämään median vaikutuksia ja keskustella ohjelmien sisällöstä sekä niiden aiheuttamista ajatuksista ja tunteista. Näillä keinoilla voidaan lievittää median negatiivisia vaikutuksia. Lapset ja media, kasvattajan opas:

16 TAPATURMAT Suomessa tapaturmat ovat yksi keskeisimmistä lasten turvallisuutta uhkaavista tekijöistä. Merkittävä osa tapaturmista tapahtuu kodissa tai sen lähiympäristössä. Viisivuotias on jatkuvasti taitojaan kehittävä utelias tutkimusmatkailija ja näin herkkä altistumaan erilaisille tapaturmille. Kehittyvän viisivuotiaan tulee saada harjoitella uusia taitoja turvallisessa ympäristössä aikuisten valvonnassa. Viisivuotiaalla on vilkas mielikuvitus ja leikin lomassa ymmärrys vaaroista helposti unohtuu. Tässä iässä lapsi ei osaa vielä käyttää harkintakykyään samalla tavalla kuin aikuinen. Tällöin aikuisen tulisi muistaa ohjata lasta ja kertoa hänelle turvallisista leikeistä ja leikkiympäristöistä. Jotta lapsen ymmärrys lisääntyy, tulisi hänelle selvittää, miksi jotkin asiat ovat kiellettyjä. Samalla lapsen kanssa tulisi keskustella turvallisuusriskeistä. Turvallisuudesta huolehtiminen ei ole lapsen ylisuojelemista vaan se antaa mahdollisuuden opetella uusia taitoja turvallisesti. Oheisessa linkissä on tarkistuslista, jota voi käyttää hyödyksi lapsen elinympäristön turvallisuutta arvioitaessa: Ensiapuohjeita tapaturmien varalle:

17 SIISTEYSKASVATUS Siisteyskasvatuksella tarkoitetaan yleensä kuivaksi oppimista, mutta se käsittää myös henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen, kuten esimerkiksi käsien pesun ja hampaiden harjauksen. Lapsen opetellessa siistiksi, aikuisen tulee ymmärtää, mitä ja milloin lapselta voidaan vaatia. Lapselta ei voida vaatia asioita, joita hänelle ei ole opetettu. Viisivuotiasta tulee kannustaa ja rohkaista omatoimisuuteen, mutta hän kuitenkin tarvitsee myös tukea ja apua opetellessaan siistiksi. Viisivuotiaan ulkoinen olemus ei aina pysy kovinkaan huoliteltuna. Hiukset saattavat aamukiireessä jäädä kampaamatta tai hampaat harjaamatta. Lapsi, jonka hygieniassa on puutteita, saattaa joutua lapsiryhmässä helposti silmätikuksi tai jopa kiusatuksi. Lasten käsienpesuohje aamulla päiväkotiin tullessa (vanhemmat huolehtivat) lasten tullessa päivähoidosta kotiin aina WC:ssä käynnin jälkeen ennen ja jälkeen ruokailun nenän niistämisen jälkeen Yökastelu Suun terveys

18 Yökastelu Lapsi oppii kuivaksi keskimäärin 2-4 vuoden ikäisenä. Kuitenkin osa lapsista hallitsee virtsaamistaan vasta myöhemmin. Jo kuivaksi oppinut lapsi saattaa reagoida elämänmuutoksiin yökastelulla. Vanhemman tulisi suhtautua kasteluun rauhallisesti eikä hermostua asiasta, sillä lapsi ei tee sitä tarkoituksella. Mikäli lapsen yökastelu on jatkuvaa, vanhempien on syytä ottaa yhteyttä neuvolaan, jotta ongelma voidaan hoitaa. Yökastelijan opas: Suun terveys Viisivuotias haluaa itse kokeilla hampaiden harjausta ja hänelle tuleekin antaa siihen mahdollisuus. Aikuisen tulee kuitenkin huolehtia, että hampaat tulevat pestyä päivittäin kunnolla. Hampaiden harjaus tulisi tehdä järjestelmällisesti, jotta kaikki pinnat tulisi harjattua. Hampaat tulisi puhdistaa kahdesti päivässä fluorihammastahnalla. Hammasharja tulisi myös muistaa vaihtaa säännöllisesti. Hampaiden harjauksen lisäksi on hyvä muistaa käyttää ksylitolituotteita kuten pastilleja ja/tai purukumia useasti päivässä. Karies eli lasten hampaiden reikiintyminen on yleinen ongelma Suomessa. Hampaiden reikiintymistä voidaan estää mm. hampaiden säännöllisellä puhdistamisella fluorihammastahnalla, säännöllisillä ruoka-ajoilla, juomalla vettä janojuomana sekä välttämällä toisen syljen, esimerkiksi lusikan välityksellä, joutumista lapsen suuhun. Naantalissa lapset kutsutaan hammashoitoon vuosittain kouluikään asti. Alle 18-vuotiaille hammashoito on maksutonta.

19 HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ Tukea vanhemmuuteen: MLL vanhempainnetti: Vanhempainliitto: Lapset ja perheet -osio Naantalin kaupungin verkkosivuilla: Parisuhde: tietoa parisuhteesta: Talous: apua talousongelmiin: neuvoja raha-asioiden hoidossa: Perheväkivalta: Apua perheväkivallan uhrille ja tekijälle: Päihdeongelma: Apua päihdeongelmaan: Verkkosivujen lähteet

20 Verkkosivujen lähteet Hakulinen-Viitanen, T.; Kaikkonen, R.; Koponen, P.; Koskinen, S.; Laatikainen, T.; Leinonen, A.; Mäki, P.; Sippola, R.; Vartiainen, E. & Virtanen, S Lasten terveys LATE- tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu Ivanoff, P.; Risku, A.; Kitinoja, H.; Vuori, A. & Palo, R Hoidatko minua? Lapsen, nuoren ja perheen hoitotyö , painos. Porvoo: WSOY. Jalanko, H Unihäiriöt lapsella. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu Jalanko, H Kasvukivut. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu Kaikkonen, R.; Mäki, P.; Hakulinen-Viitanen, T.; Markkula, J.; Wikström, K.; Ovaskainen, M-L.; Virtanen, S. & Laatikainen, T Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu Kantomaa, M.; Syväoja, H. & Tammelin, T Liikunta hyödyntämätönvoimavara oppimisessa ja opettamisessa? Liikunta & Tiede 4/2013. Viitattu http:// Karling, M.; Ojanen, T.; Sivèn, T.; Vihinen, R. & Vilèn, M Lapsen aika. 11., uudistettu painos. Helsinki: WSOY. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys. Viitattu vuotias/persoonallisuus_ja_tunne-elama/. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leikki-ikäisen lapsen uni. Viitattu Nettineuvo Lapsi 4-6v. Viitattu Oulu Miksi hygieniaohjeita? Viitattu Paavonen, J.; Roine, M.; Korhonen, P.; Valkonen, s.; Pennonen, M.; Partanen, J.; & Lahikainen, A Media ja lasten hyvinvointi. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu e_war_dl6_articleportlet_viewtype=viewarticle&_article_war_dl6_articleportlet_tunnus=duo Pajulo, M.; Pyykkönen, N. & Karlsson, L Vanhemmuus ja pienten lasten unihäiriöt. Suomen Lääkärilehti 40/2012. Viitattu Paunio, T Uni auttaa kasvamaan, jaksamaan ja oppimaan. Suomen lääkärilehti 40/2012. Viitattu Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyttä edistävä ruokavalio. Viitattu Sosiaali- ja terveysministeriö Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Viitattu perhe_ja_ruoka_fi.pdf. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Karies (hallinta). Viitattu

21 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Lihavuus (lapset). Viitattu Sutton, J Promoting effective interventions for sleep problems. Nursing Children & Young People volume 8/2011. Viitattu Vaarno, J.; Leppälä, J.; Niinikoski, H.; Aromaa, M. & Lagström, H Lasten ja nuorten ylipainoepidemia on pysäytettävä - mutta miten? Suomen Lääkärilehti. Viitattu Vilèn, M.; Vihunen, R.; Vartiainen, J.; Sivèn, T.; Neuvonen, S. & Kurvinen, A Lapsuus erityinen elämänvaihe , painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy. Verkkosivuilla käytetyt kuvat ovat lainattu luvallisesti Microsoft Word- sovelluksen Clip Art -osiosta. Milla Hakonen & Sanna Suma