Moreenigeokemiallinen kartoitus v Forssa-Huittinen alueen kultamalmipotentiaalin arvioimiseksi
|
|
- Niko Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Etelä-Suomen Yksikkö M19/2113/2008/ Espoo Moreenigeokemiallinen kartoitus v Forssa-Huittinen alueen kultamalmipotentiaalin arvioimiseksi Niilo Kärkkäinen, Markku Tiainen, Saku Vuori, Pekka Huhta
2
3 1 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO Tavoite Tutkimusalue Tausta Aiemmat tutkimukset Tutkimusmenetelmät Alueen maaperä Kallioperä ja geofysiikka Tutkimusvaiheet 11 2 MATERIAALI Moreeni Kallioperä Kemian analyysit 15 3 TULOKSET Statistiikkaa Jakaumakuvat 17 4 KARTAT Kulta, Au Arseeni, As Antimoni, Sb Telluuri, Te Vismutti, Bi Rauta (Fe) ja rikki (S) Kupari, Cu 26 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Aineiston luotettavuus Jatkotutkimukset Latovainion alueella Muut kultapotentiaaliset alueet ja kohteet 30 6 KIRJALLISUUS LIITE 1 Kemian analyysitilaukset; KDMR= alueellinen moreeni, KOHTMR=kohteellinen mr; LITO = kallionäytteet Menetelmäkuvaus Forssa1, Forssa II, Forssa IV (fraktio < mm); esimerkki GTK:n kemian laboratorio, tilauksen raportti Menetelmäkuvaus Forssa III (fraktio < 2 mm); esimerkki GTK:n kemian laboratorio, tilauksen raportti 3
4 2 1 JOHDANTO 1.1 Tavoite Työn tavoitteena on tutkia, onko Forssa Huittisten alueelta löydettävissä uusia kultamalmikriittisiä vyöhykkeitä. Potentiaalisten alueiden tunnistamiseen käytettiin geokemian kartoitusta, jossa näyteaines on pohjamoreenia. Näytteenottoverkon tiheys on noin 4 näytettä per 1 km Tutkimusalue Forssan-Huittisten alue sijoittuu vulkaanisten kivilajien luonnehtiman Hämeen vyöhykkeen länsiosaan. Kaivosvalmisteluvaiheessa oleva Jokisivun kultaesiintymä sijaitsee alueen NWosassa ja GTK:n tutkimat kultakohteet Satulinmäki Somerolla ja Riukka Tammelassa sijaitsevat alueen SE-osalla. Lisäksi alueella tunnetaan muutamia muita kultamineralisaatioita ja sinkkisekä litiumesiintymiä. Näiden tutkimus on rajautunut aivan löydösten lähialueelle. Maantieteellisesti alue sijaitse Forssan ja Huittisten väliselle alueelle, valtatie 2:n lähettyville Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajaseudulla. Näytteenottoa tehtiin karttalehdillä 2024, 2113 ja Geologisesti alue sijoittuu valtaosin Hämeen vyöhykkeelle ulottuen pohjoisessa Pirkanmaan (Vammalan) migmatiittivyöhykkeelle. 1.3 Tausta Forssan-Huittisten alueen kultapotentiaalin kartoitukset käynnistettiin Etelä-Suomen yksikössä v Työ liittyi Kallioperä- ja raaka-aineet toimialan Etelä- ja Länsi-Suomen kultavarojen kartoitushankkeeseen ja työhön saatiin merkittävä tuki yksikön Maaperä- ja ympäristötoimialalta. Aluevalintaan vaikuttivat seuraavat asiat: 1) GTK oli aiemmin selvittänyt Tampereen ja Pirkanmaan alueen Au-potentiaalia noin 15 vuotta, jolloin alueelta oli paikannettu useita Au-aiheita ja esiintymiä (kuva 1). Tämän työn suunnitteluvaiheessa v kaivos- ja etsintäyhtiöiden tekemät valtaukset ja varaukset kattoivat koko Tampereen liuskejakson, joten uusien Au-potentiaalisten alueiden etsiminen Etelä-Suomesta koettiin mielekkääksi.
5 3 2) Uudeksi GTK:n tutkimusalueeksi oli muodostumassa Hämeen vyöhykkeen länsiosa, kun Someron ja Tammelan alueella oli pari vuotta aiemmin käynnistetty Satulinmäen Au-aiheen selvitykset ja löydetty uusi Au-mineralisaatio Riukasta; Forssan ympäristö vaikutti näiden perusteella potentiaaliselta. 3) Forssan alueen tutkimusaste on vähäinen; alueelta tunnetaan vanhastaan Someron- Tammelan litium-pegmatiittiprovinssi, Someron Tupalan ja Jokioisten Kiipun sinkkimineralisaatiot (GTK/FINZINK), Liesjärven kultamineralisaatio Tammelassa (GTK/FINGOLD) sekä pieniä karbonaattikiviesiintymiä Jokioisten alueelta. 4) Valtakunnallisen geokemiallisen kartoituksen mukaan Forssan alueella on poikkeuksellinen Te-anomalia (kuva 4), Cu- ja Au-anomalioita, samalla kun As on niukasti. Kuva1. Tunnettujen kultaesiintymien sijainti; taustana pelkistetty kallioperäkartta; Satulinmäen ja Riutan tutkimuskohteiden symbolit kartalla Someron NW-puolella
6 4 1.4 Aiemmat tutkimukset Tuloksia valtakunnallisesta moreenin geokemiallisesta kartoituksesta saatiin Etelä-Suomessa noin 20 vuotta sitten (Salminen 1995). Menetelmän luotettavuuteen aiheutti epäilyksiä se, etteivät Haverin tai Kutemajärven kaivosten ympäristöt erotu geokemian kartoilla kultapotentiaalisina. Kohonneita Au-pitoisuuksia esiintyy kuitenkin tunnettujen malmiesiintymien ulkopuolella (Kuva 2). GTK:n kultatutkimukset olivat käynnistymässä valtakunnallisen geokemian kartoituksen tulostusvaiheessa. Etelä-Suomessa työ keskittyi Tampereen alueelle. Malmigeologit tarkistivat geokemian kartoilla olevia yksittäisiä kullan huippupitoisuuksia ja alueellisia anomalioita noin parissakymmenessä kohteessa (mm. Rosenberg 1990, Lindmark 1995). Ne eivät johtaneet mainittaviin uusiin löydöksiin, minkä voi tulkita osittain johtuvan siitä, että näyteaineisto oli useimmissa kohteissa suppea. Kuva 2. Kultapitoisuuksien vaihtelu Etelä-Suomen moreenissa; taustana aeromagneettinen kartta ja peruskarttaruudutus, tunnetut kultaesiintymät merkitty pienillä punavalkoisilla merkeillä Mielenkiintoinen valtakunnallisen geokemian kartoitustulos oli Tampereelta kaakkoon, Pirkkalan, Lempäälän ja Valkeakoskelle suuntautuvaa vyöhyke, jossa hajanaisesti kohonneiden kultapitoisuuksien ohella on selväpiirteinen As-anomalia (Kuva 3). Pirkkalassa toteutettu
7 5 kohdentava geokemian kartoitus varmisti geokemian soveltuvan uusien malmi-aiheiden löytämiseen tällä alueella (Lestinen 1987, Rosenberg 1990). Jatkotöissä, myös muita menetelmiä soveltaen, As-anomalian alueelta on löydetty useita kultamineralisaatioita merkittävimpänä Valkeakosken Kaapelinkulman (Rosenberg 2000) ja Hopeavuoren (Lindmark 1997) esiintymät. Kuva 3. Arseenipitoisuuksien vaihtelu Etelä-Suomen moreenissa; taustana aeromagneettinen kartta ja peruskarttaruudutus, tunnetut kultaesiintymät merkitty puna-valkoisilla merkeillä GTK:n mineraalivarojen kartoitusohjelmat Etelä-Suomessa olivat 1980 ja1990-luvuilla keskittyneet Tampereen ja Pirkanmaan vyöhykkeille sekä Pohjanmaalle. Hämeen vyöhykkeellä tutkimuksia on ollut satunnaisesti, alue oli Outokumpu Oy:n malminetsinnän reviiriä. Forssan alueella on GTK:lla ollut malmitutkimuksia mainittavasti vasta viime vuosina, Someron Satulinmäen ja Tammelan Riukan esiintymillä (Kärkkäinen et al. 2006, 2007; Saalman 2006). Aiemmin GTK on tehnyt täällä teollisuusmineraalien kartoituksia, lähinnä Somero-Tammelan litiumpegmatiittikentällä (Vesasalo 1959 ). Karbonaattikivien kartoituksia on viime vuosina tehty myös alueen luoteisosalla, Vampulan ja Huittisten alueella sekä 1990-luvulla ilmeniitin etsintätöitä Vampulassa.
8 6 GTK:n malmiesiintymä- ja viitetietokannoissa on alueelta muutamia metallimalmiesiintymiä. Kullan esiintymisestä on viitteitä Satulinmäen ohella Forssan pohjoisosassa sijaitsevalta Forssan Liesjärveltä, missä on granitoidiin liittyvä Au-Cu-esiintymä ( Eilu 2008, ) ja sinkkiä Someron Tupalan esiintymässä sekä Jokioisen Kiipun alueella. Nikkelistä on viitteitä Huittisten alueelta ja kuparista mm. Koijärven-Urjalan alueilla ( Commodities). Kuva 4. Telluurin pitoisuusvaihtelu vaihtelu Etelä-Suomen moreenissa; taustana aeromagneettinen kartta ja peruskarttaruudutus, tunnetut kultaesiintymät merkitty pienillä puna-valkoisilla merkeillä; Huomaa Te-anomalia kartan alaosassa Forssan alueella. 1.5 Tutkimusmenetelmät Parhaaksi menetelmäksi alueelliseen malmipotentiaaliselvitykseen arvioitiin pohjamoreeniin perustuva geokemiallinen kartoitus tuettuna moreenin raskasmineraalitutkimuksilla. Pilottivaiheessa kesällä 2002 alue- ja menetelmävalintaa testattiin harvapisteisellä raskasmineraalitutkimuksella, jonka toteuttivat geologi Pekka Huhta ja tutkimusavustaja Pertti
9 7 Hakala (Kärkkäinen ym. 2003). Näytteet otettiin pohjamoreenista traktorikaivurilla. Alue ulottui Forssasta Huittisiin ja edelleen Vammalan seudulle. Kohteiden valinta perustui valtakunnallisiin geokemian karttoihin. Valituista paikoista otettiin 50 kpl isoja moreeninäytteitä à 40 kg. Näytteet kuljetettiin Kuhmoon, jossa GTK:n mineralogian laboratoriossa rikastettiin Knelson-laitteistolla raskasmineraalifraktio. Raskasmineraalikullan osalta tulokset olivat heikkoja: kultarakeita löytyi vain parista näytteestä. Tässä aineistossa ainoa heikko geokemian anomalia oli Huittisten Ritakallionmaalta, 25 ppb Au moreenin hienoaineksessa. Tarkistusten jälkeen siitä kehittyi merkittävä tutkimuskohde (Vuori ym. 2002). Raskasmineraalien käyttöä testattiin vielä v Forssan geokemian näytteenoton alkuvaiheessa käyttämällä porauksissa Auger-kalustoa. Tammelan Riukan alueelta otettiin 50 näytettä. Saanti oli runsaskivisen moreenin ja paikoin sitä peittävän paksuhkon ja kostean savimaan takia epätasaista, yleensä heikkoa. Systemaattiset alueelliset raskasmineraalitutkimukset todettiin Forssan alueella hankaliksi ja kalliiksi, koska kartoitusalueella on laajoja peltoalueita. Edes jokseenkin tasavälinen verkko edellyttäisi järeää kairauskalustoa ja riittävän suuren näytteen saanti näin on kallista verrattuna perinteiseen geokemian näytteenottoon. Kaivurin käytöstä luovuttiin monimutkaisemman lupamenettelyn ja maasto-olosuhteiden vuoksi. Koska raskasmineraalitutkimukset eivät rohkaisseet jatkamaan niitä alueellisina, alueellinen geokemia otettiin työkaluksi kultamalmipotentiaalisten kohteiden tunnistamiseksi. Näytteet otettiin iskuporakoneella metsä- ja viljelysteitä, metsäuria ja tilusrajoja hyödyntäen ja maanomistajien luvalla. Kaikille n maanomistajalle ilmoitettiin ennen töitä kirjallisesti näytteenotosta. Tällöin vain muutamiin paikkoihin pääsy evättiin viljely- tai metsänhoitotilanteen vuoksi. 1.6 Alueen maaperä Tämän työn geokemia perustuu pohjamoreeninäytteisiin. Alueen pinta-alasta moreeniselänteitä ja kumpuja on noin 4 % ja kalliopaljastumien osuus on noin 5 %. Maaperäkartoilla alueen pinta-maasta noin kolmasosa on pohjamoreenia ja pohjamoreenia verhoavien savikko tai turvealueiden määrä on suuri (kuva 5). Näytteenotto suuntautui kuitenkin valtaosin maaperäkarttojen moreenialueille. Paksujen maapeitteiden ja salaojituksen vuoksi laajoilla peltoalueilla näytteenotto kohdennettiin yleensä maasaarekkeiden reunamille. Suurimmaksi
10 8 osaksi alueen pohjamoreenin paksuus on vain 1-3 metriä. Paksuimmillaan moreenia voi kuitenkin moreeniselänteissä olla yli 20 metriä. Alueen pohjamoreenin moreeniaines on yleensä hiekkamoreenia, jossa savesfraktiota (< mm) on vain kaksi prosenttia. Moreenin kerrostaneen jäätikön virtaus on tapahtunut suunnasta º (kuva 6). Alueellista vaihtelua esiintyy, joten paikallinen suunta on selvitettävä tapauskohtaisesti. Vanhempia moreenikerrostumia ei matalan pohjamoreenipeitteen alueelta ole yleensä löydetty. Kuva 5. Ote kartoitusalueen maaperäkartasta, esimerkkinä Huittinen Kanteenmaa. Värikoodit: sininen = savi, ruskea = moreeni, punainen = kallio, harmaa = turve, vihreä = sora (harjut).
11 9 Kuva 6. Uurresuunnat tutkimusalueella 1.7 Kallioperä ja geofysiikka Kartoitusalueen kallioperää luonnehtivat vulkaaniset jaksot ja niiden välisiä alueita kuvioivat granitoidit. Mafisia syväkiviä on näiden kontaktivyöhykkeillä (kuva 7). Pohjois- ja eteläosalla on kiilleliuskeita ja gneissejä, joiden yhteydessä esiintyy myös vulkaanisia kiviä. Suurin osa tutkimusalueesta luetaan Hämeen vyöhykkeeseen. Osa pohjoisosan gneisseistä osa Pirkanmaan migmatiittivyöhykkeeseen.
12 10 Kuva 7. Alueen kallioperän yleispiirteet (1: kallioperäkartta). Merkitty moreeninäytepisteet ja tekstissä mainitut paikannimet Geofysiikan mukaan alue sijoittuu suuremmissa puitteissa magneettiselle gradienttialueelle (kuva 8). Keskeisimmällä alueella magneettisuus on tasaisen vähäistä. Länsipuolella on valtakunnallisesti merkittävä Loimaan magneettinen anomalia. Alueen pohjois- ja koillispuolella on migmatiittien magneettikiisupirotteisten välikerrosten luonnehtimaa juovaisuutta. Alueen eteläosalla Hämeen vulkaniitteihin liittyviä anomalianauhoja.
13 11 Kuva 8. Aeromagneettinen matalalentokartta, jolle on rajattu geokemian näytteenottokenttä. Pohjakartan on laatinut geofyysikko Tapio Ruotoistenmäki 1.8 Tutkimusvaiheet Näytteenotto tehtiin neljässä vaiheessa Forssa I, Forssa II, Forssa III ja Forssa IV (taulukko 1). Hankesuunnitelmassa työ suunniteltiin vaiheistettavaksi siten, että ensin kartoitetaan Someron Satulinmäen korkeudelta Forssan pohjoispuolelle ulottuva alue. Tämä sisältää NWW-SEE-
14 12 suuntaisen ns. Somero-Tammela-vyöhykkeen sekä Kiipun Zn-mineralisaation. Aluksi otettiin n pohjamoreeninäytettä n. 400 km 2 :n alueelta ulottuen 6 eri peruskartalle karttalehtien 2024 ja 2113 alueella. Tuloksista riippuen näytteenotto suunniteltiin ulottumaan jatkossa noin 100 km luoteeseen Huittisten alueelle, jossa Jokisivun kultaesiintymän jatkotutkimukset olivat aktiivisessa vaiheessa. Hankesuunnitelmassa varauduttiin anomalioiden tarkistuksiin käyttäen monipuolisesti muita alueellisia ja kohteellisia tutkimusmenetelmiä, geofysiikka, geokemiaa ja kallioperätutkimuksia kairaukset mukaan lukien. Alueellisia tarkistuksia päätettiin tehdä myös raskasmineraalitutkimuksilla soveltuvilla alueilla. Taulukko 1. Näytteenottovaiheet Vaihe Vuosi Näytteet kpl Analysoitu lajte Geologi Näytteenottaja Forssa I < 0.06 mm Kärkkäinen SMOY Forssa II < 0.06 mm Tiainen SMOY, GTK Forssa III < 2 mm Vuori GTK Forssa IV < 0.06 mm Vuori GTK Ensimmäinen vaiheen geokemia (Forssa I, 2003) toi esiin mielenkiintoisen kullan ja seuralaismetallien anomaliakentän tutkimusalueen pohjoisosassa Latovainion ja Kuuman alueilla. Seuraavana vuonna, 2004, alueellinen näytteenotto oli keskeytyksissä, kun hankkeen resurssit keskitettiin Huittisen Ritakallion Au-aiheen selvityksiin. Ritakallio paikannettiin pilottivaiheen raskasmineraalitutkimuksiin liittyvissä geokemian analyyseissä. Alueellista näytteenottoa jatkettiin v kattamaan Ritakallion ja Forssan näytteenottokentän välinen alue Urjalassa ja Humppilassa. Forssan Latovainiolla selviteltiin aluksi Arolanmäen kultaviitteitä ja myöhemmin työt kohdennettiin Kedonojankulman Au-Cu-valtaukselle (Tiainen ym. 2008). Muista kohteista Urjalan Kokkojoen alueen Au-anomalioiden tutkimuksia on selostettu erillisessä raportissa (Kärkkäinen ym. 2009).
15 13 2 MATERIAALI 2.1 Moreeni Näytteet otettiin tela-alustaisella iskuporakoneella, joka v ja osalla aluetta v oli SMOY:n GM75. GTK:n GM50 (kuva 9) oli näytteenotin v ja osalla aluetta v Näyte otettiin läpivirtausterällä pohjamoreenikerroksen sisältä olettaen että kohdealueella ei ole enempää kuin yksi moreenipatja. Keskimääräinen näytesyvyys on 3.2 metriä, ohuen maapeitteen alueilla n 1 m ja saven tai hiekan vuoraamilla kohteilla 5-10 m. GTK:n näytteenoton tehnyt Kari Jauhiainen kirjasi maalajin näytekorttiin. Kuva 9. Näytteenottoa Humppilassa v GTK:n GM50 kalustolla, tutkimustyöntekijä Kari Jauhiainen. Moreenista analysoitu materiaali jakautuu alueellisesti kahteen erilaiseen osaan. Valtaosalla aluetta (Forssa I, II ja IV) analysoitiin seulottu moreenin hienoaines. Hienoaineksen
16 14 raekokoluokka on alle 0.06 mm eli sama kuin valtakunnallisessa geokemian kartoituksessa (Salminen 1995). Pohjois-osalla (ForssaIII/2006) käytettiin karkeampaa ainesta, raekokoluokkaa 0-2 mm (kuva 11). Karkeamman aineksen käyttö täällä perustui kokemuksiin Huittisten Ritakallion tutkimuksista (Vuori et al., 2005). Ritakalliolla todettiin moreenista separoiduissa raskasmineraalirikasteissa paljon pieninä rakeina esiintyvää irtokultaa. Tavallisesti sen raekoko on suurempi kuin 0.06 mm, mutta alle 2 mm. Kohteen moreenigeokemian analyysit tehtiin alle 2 mm:iin seulotusta ja jauhetusta aineksesta, jotta analysoitavaan ainekseen saataisiin mukaan myös karkeamman kullan osuus. Hienorakeisemman kullan esiintymistavasta esimerkiksi kiisutai kvartsirakeiden sulkeumina ei ollut tietoa. Ritakalliolla kultahippujen määrä ja kullan geokemia < 2 mm:n fraktiossa rajaavat hyvin kultakriittisen vyöhykkeen, samoin kuin sen jatkeilla Korvenmaassa (kuva 10). Alle 2 mm:n fraktiota käytettiin v näytteenotossa ns. Urjalan alueella. Kuva 10. Moreenin kultapitoisuuden vaihtelu Ritakallion vyöhykkeellä ja sen jatkeilla 2.2 Kallioperä Moreenigeokemian kartoitukseen soveltuvuutta mineralisoituneiden alueiden tunnistamiseen parantaa tieto paikallisen kallioperän metallipitoisuuksista. Arseeni on yleinen ja paikoin varsin
17 15 runsas kultaa rikastavien hierto- ja muuttumisvyöhykkeiden metalli svekofennidialueilla. Arseenikiisu on varsin yleinen mutta harvoin runsaana esiintyvä mineraali muissa malmityypeissä. Tavanomaisia hivenmineraaleja kultaesiintymissä ovat antimoni-, telluuri- ja vismuttimineraalit. Alueella tunnetaan kupari-, kulta- ja sinkkimineralisaatioita. Tunnetuista magneettikiisun ja arseenikiisun luonnehtimia muuttumisvyöhykkeistä merkittävin on ollut Riukan ja Satulinmäen Au-esiintymät sisältävä Somero-Tammela-vyöhyke (Kärkkäinen ym. 2006, 2007). Satulinmäen kultaesiintymässä on antimoni- ja vismuttimineraaleja ja Ritakallion Au-mineralisaatio sisältää yleisesti scheeliittiä. Nämä kohteet muodostavat hyvän vertailuaineiston moreenianomalioiden tunnistamiseksi. Kallioperän taustapitoisuuksien ja hivenainepitoisuuden alueellisen vaihtelun selvittämiseksi kerätiin kolmelta eri alueelta litogeokemian näytesarjat. Kallionäytteet otettiin alueella toimineiden GTK:n ja yliopistojen järjestämien kartoituskurssien yhteydessä Someron- Tammelan alueilta ja Humppilan alueilta (Nironen 2003, Sipilä 2006) sekä opinnäytetyönä Jokioisten Latovainion alueelta (Heino 2006). Litogeokemian aineisto sisällytetty v käynnistyvään kallioperäkartoitusryhmän Hämeen vyöhykkeen malmipotentiaalia selvittelevään tutkimukseen ja raportoidaan erikseen. 2.3 Kemian analyysit Moreeninäytteet analysoitiin GTK:n Geopalvelukeskuksen Geolaboratoriossa (nykyisin Labtium Oy) Kuopiossa ja Otaniemessä. Esikäsittelyssä moreeninäytteet kuivattiin 70 o C lämpötilassa ja seulottiin joko <0.064 mm fraktioon, joka analysoitiin sellaisenaan, tai alle 2 mm:n fraktioon (Forssa III), joka jauhettiin ennen analysointia (kuva 11 ja liitteet 1-2). Analysointimenetelmät olivat grafiittiuuni-aas (GF-AAS; 520U) ja kuningasvesiliuoksesta ICP-AES (511P). Moreeninäytteiden kulta sekä Bi, Sb ja Te analysoitiin GFAAS-tekniikalla 5 gramman alinäytteestä, joka aluksi liuotettiin huoneen lämpötilassa kuningasvedellä ja Hgkerasaostuksettiin.
18 16 Kuva 11. Moreeninnäytteistä analysoitu lajite. 3 TULOKSET 3.1 Statistiikkaa Kemialliset analyysit hienoaineksesta ja alle 2 mm:n fraktiosta poikkeavat jonkin verran toisistaan (taulukko 2). Lähtökohtaisesti metallien pitoisuudet ovat pienempiä karkeammassa fraktiossa suhteellisesti runsaamman laimentavan silikaattiaineksen vuoksi. Karkeampi fraktio sisältää suhteessa enemmän kvartsia ja maasälpää kuin seulottu hienoaines, joka on savivaltaista. Näin ollen pohjoisosan ja etelä-osan pitoisuuksia ei voi tilastollisesti suoraan verrata keskenään. Myöhemmin esitetyillä geokemian kartoilla eri metallien jakaumaluokittelu on tehty erikseen pohjoiselle ja eteläiselle aineistoille (alueelle).
19 17 Kullan, arseenin, antimonin, kuparin ja telluurin pitoisuudet ovat suurempia hienoaineksessa kuin karkeammassa aineksessa (taulukko 2). Keskipitoisuus on laskettu siten, että alle määritysrajan oleville pitoisuuksille on annettu lukuarvo 0. Esimerkiksi pohjoisosassa (Forssa III) arseenin keskipitoisuus, 5.3 ppm As, on selvästi pienempi kuin määritysraja, 10 ppm As. Nikkelin ja sinkin pitoisuudet ovat jokseenkin saman suuruiset eri aineistoissa (16.9 vs ppm Ni, 59.4 vs ppm Zn). Ainoastaan vismutti (275 ppb vs 432 ppb Bi), molybdeeni (0.2 vs 0.4 ppm Mo) ja seleeni (125 vs 132 ppb Se) ovat pienempiä hienoaineksesessa kuin karkeammassa aineksessa. Taulukko 2. Valittujen metallien keskipitoisuudet moreenin hienoainesta (Forssa I,II,IV) ja karkeampaa ainesta sisältävissä näytteissä ForssaI,II,IV, eteläosa hieno farktio Moreeni mm Forssa III, pohjoisosa karkea fraktio Moreeni 0 2 mm metalli n kpl Au ppb As ppm Bi ppb Cd ppm Co ppm Cu ppm Mo ppm Ni ppm Pb ppm Zn ppm Sb ppb Se ppb S ppm Te ppb Syvyys m Jakaumakuvat Kullan ja arseenin pitoisuus on tutkimusalueen moreenianeksessa usein pieni verrattuna käytettyjen analyysimenetelmien määritysrajaan. Kullan määritysraja on 0.5 ppb (520U) ja arseenin määritysraja 10 ppm/ (511P). Tämä näkyy hyvin jakaumakuvissa (Kuva 12) ja aiheuttaa vääristymiä tilastollisten tunnuslukujen lukuarvoissa. Sen sijaan geokemian kartoilla ja potentiaalikartoituksissa tällä ei ole mainittavaa merkitystä, koska pienistä pitoisuuksista ei olla
20 18 kiinnostuneita. Monilla metalleilla pitoisuuksien jakauma lähentelee normaalijakaumaa (kuva 13). Kuva 12. Kullan jakaumakuvat vasemmalla hienoaines (<0.06 mm), oikealla karkeampi aines ( mm). Pitoisuusasteikko logaritminen. Kuva 13. Kuparin jakaumakuvat, vasemmalla hienoaines (<0.06 mm, oikealla karkeampi aines ( mm). Pitoisuusasteikko logaritminen.
21 19 4 KARTAT Alueellinen pitoisuusvaihtelu on esitetty koko kartoitusalueelle metallikohtaisesti kartoilla, joissa luokittelu on tehty erikseen hienoainesnäytteille (<0.06 mm, Forssa I,II,IV) ja erikseen karkeammasta lajitteesta (0-2 mm, Forssa III) analysoiduille näytteille. Kartoilla symbolin koko kuvastaa pitoisuutta. On huomioitava, että näiden eri lajitteiden pitoisuusluokat (vastaavalla symbolikoolla) eroavat hieman toisistaan. Huomattavimmat erot tulevat korkeimpien pitoisuuksien luokissa. Tällä esitystavalla on haettu anomaliakenttien vertailun mahdollistamista koko kartoitusalueella. Pohjoisosan karkeammassa aineksessa maasälpä- ja kvartsivaltaisen silikaattiaineksella on laimentava vaikutus metallien pitoisuuksiin. Kullan ja kultaan liittyvien hivenmetallien alueellisen pitoisuusjakauman ja anomaliakuvioiden merkitsevyyttä voi arvioida eräiden muiden alkuaineiden geokemian karttojen avulla. Osassa kultamineralisaatioita magneettikiisu ja rikkikiisu ovat arseenikiisua yleisempiä mineraaleja. Yleisemmin rautakiisut ovat rikastuneet grauvakkaliuskeiden välikekerroksiin, eriasteisiin sulfidimineralisaatioihin, karsiin, mustaliuskeisiin, emäksisiin syväkiviin jne. Raportissa on esitetty raudan ja rikin geokemian karttojen lisäksi kuparin alueellinen jakauma. Kupari ei ole erityisesti kultaa indikoiva metalli, vaikka useissa kultamineralisaatioissa Cu-mineraalit ovat yleisiä.
22 Kulta, Au Kullan keskipitoisuus on hienoainesanalyyseissä 3.3 ppb ja lajitteen < 2 mm analyyseissä 2.5 ppb (taulukko w). Kohonneita Au-pitoisuuksia on hajanaisesti koko kartoitusalueella, ja niissä on havaittavissa myös ryhmittymistä tietyille alueille (kuva 14). Seviä geokemiallisia anomaliakenttiä muodostuu alueen eteläosassa Satulinmäen ympäristöön ja pohjoisessa Ritakallion kaakkoispuolelle. Laaja-alaisin jokseenkin yhtenäinen kulta-anomalia on Forssan pohjoispuolella Latovainion alueella, missä kulta-anomalia sijoittuu valtaosin syväkivialueelle. Lineaarisia piirteitä kohonneissa Au-pitoisuuksien jakautumisessa on Latovainiolta pohjoispuolella kallioperäkartan NE-SW-suuntaista siirrosvyöhykettä myötäilevässä vyöhykkeessä Urjalan-Humppilan alueella. Kuva 14. Kullan geokemian kartta; lajite <0.06 mm viivan S-puolella, < 2 mm N-puolella
23 Arseeni, As Arseenin pitoisuus on eteläosalla kauttaaltaan korkeampi kuin pohjoisosalla. Tilastollisesti keskipitoisuus on pohjoisosassa 5.3 ppm ja eteläosalla 13.6 ppm (taulukko 2). Eteläosalla Satulinmäen ja Latovainion alueilla arseenin anomaliakentät ovat NW-SE-suuntaisia (kva 15). Latovainion alueella on mahdollisesti kaksi rinnakkaista anomaliakuviota, joista toinen seurailee granitoidialueen Au-Sb-anomaliaa, ja toinen sen länsipuolella intermediaaristä vulkaniittivyöhykettä ja Te-anomaliaa. Latovainion pohjoispuolella, Kokkojoen alueella on varsin selväpiirteinen arseenin anomaliakenttä. Sen suuntaus on NE-SW, mutta se on rajottunut suppealle alueelle verrattuna lineamenttia myötäileviin kohonneisiin Au-pitoisuuksiin. Kuva 15. Arseeni geokemian kartta; lajite <0.06 mm viivan S-puolella, < 2 mm N-puolella
24 Antimoni, Sb Antimoni on anomalisen korkea kartoitusalueen koillisosassa Kokkojoen ja Latovainion alueilla (kuva 16). Latovainion alueella antimonin kohonneet pitoisuudet liittyvät samoihin jaksoihin kuin arseenilla, mutta ryhmittyminen on tiiviimpää. Kokkojoen alueen Sb-anomalia keskittyy kallioperäkartan liuske-vulkaniittialueelle. Kohonneita pitoisuuksia on myös Satulinmäeltä Jokioisten Kiipuun ulottuvalla alueella (kuva 16). Kuva 16. Antimonin geokemian kartta; lajite <0.06 mm viivan S-puolella, < 2 mm N- puolella
25 Telluuri, Te Valtakunnallisessa geokemian kartoituksessa näkyvä Forssan alueen Te-anomalia (kuva 4) tulee hyvin esiin tässä työssä kerätyssä uudessa materiaalissa. Selvimmin Te-anomalinen on Latovainion alue (kuva 17). Antimonin tavoin myös telluurilla korkeita pitoisuuksia on kartoitusalueen pohjoisosassa, mutta Kokkojoen lisäksi myös sen länsiosalla. Latovainion alueella Te ja Sb anomaliat ovat jokseenkin päällekkäisiä. Satulinmäellä on Te on niukalti, mutta heikkoa anomalisuutta on Kiipun alueella. Kuva 17. Telluurin geokemian kartta; lajite <0.06 mm viivan S-puolella, < 2 mm N- puolella
26 Vismutti, Bi Au-Bi- mineraalit ja metallinen vismutti ovat tavanomaisia hivenmineraaleja svekofennidisissä kultaesiintymissä. Vismutti on alueellisesti rikastunut jokseenkin samalla tavalla kuin telluri ja antimoni (kuva 18). Kuuman ja Satulinmäen alueilla Bi on niukasti. Vismutti ei näyttäsi korreloituvan kallioperän kivilajikoostumuksen kanssa. Vismuttia on runsaasti sekä granitoidien että vulkaniittien luonnehtimilla alueilla. Alueellisesti sitä on selvimmin Latovainion alueen pohjoisosalla. Kuva 18. Vismutin geokemian kartta; lajite <0.06 mm viivan S-puolella, < 2 mm N- puolella
27 Rauta (Fe) ja rikki (S) Raudan alueellisissa jakaumakuvissa ei ole havaittavissa mainittavaa ryhmittymistä (kuva 19). Rikin pitoisuus on laajalti anomaalinen Latovainion alueella, mutta muilla alueilla korrelaatio esimerkiksi arseeniin, telluuriin ja antimoniin on heikko (kuva 20). Selväpiirteinen ero on havaittavissa esimerkiksi arseeniin ja telluuriin NW-SE-suuntaisella Kuuman vulkaniittivyöhykkeellä Latovainion länsipuolella. Samoin esimerkiksi Satulinmäen alueella kohonneet rikkipitoisuudet ovat alueen pohjoisosalla jokseenkin itä-läntisessä vyöhykkeessä. Kuva 19. Raudan geokemian kartta; lajite <0.06 mm viivan S-puolella, < 2 mm N-puolella
28 26 Kuva 20. Rikin geokemian kartta; lajite <0.06 mm viivan S-puolella, < 2 mm N-puolella 4.7 Kupari, Cu Myös kuparin alueellinen jakauma on erilainen kuin kullalla, arseenilla, antimonilla ja telluurilla Kupari on jakautunut laajoille alueille vaihettuvasti keskimääräistä korkeampina tai pienempinä pitoisuuksina (kuva 21). Cu-pitoisuus ei seuraa kivilajijakaumaa, korkeahkoja pitoisuuksia on sekä granitoidi- että vulkaniitivaltaisilla alueilla.
29 27 Kuva 21. Kuparin geokemian kartta; lajite <0.06 mm viivan S-puolella, < 2 mm N-puolella 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Aineiston luotettavuus Aineistoissa materiaalin laatu vaihtelee monen luonnollisen tekijän vuoksi. Nämä on huomioitava, kun tehdään arvioita alueen malmipotentiaalista, erityisesti pois-suljettaessa eimalmikriittisisiä alueista. Arvioinnin luotettavuudelle ongelmia aiheuttavat mm.: - Näytteenottoverkko
30 28 - Näytteenottosyvyys - Maapeitteen laadun ja koostumuksen alueellinen vaihtelu. Tavoiteltu näytteenottoverkko on 4 näytettä per km 2, jolloin näytteiden välinen etäisyys olisi 500 m. Näytteenottoverkkoon jäi aukkoja mm. Torronsuon luonnonsuojelualueella, Jokioisten ja Forssan suurilla peltoalueilla ja harjualueilla. Tähän syynä olivat näytteenoton tekniset vaikeudet, näytteenottosyvyys tai olosuhteet olivat liian vaativat käytetylle kalustolle. Näytteenotossa ei tavoiteltu kalliopintaa, vaan näyte otettiin pohjamoreenipatjan sisäosasta. Moreeniaineksen laatu vaihtelee. Harjualueiden liepeillä on huuhtoutunutta moreenia ja paikoin esiintyy hiekkamoreeneja, joissa hienoainesta voi olla niukasti. On myöskin ilmeistä, että kulta esiintyy moreenissa varsin epätasaisesti, samoin kuin kalliossakin. Voidaan siis olettaa, että käytetyllä geokemian menetelmällä ei saada esiin kaikkia mineralisaatioita. Eräille osa-alueille saattaa liittyä merkittäviäkin kultaesiintymiä, joiden tunnistamiseen tarvitaan erilaisia tutkimusmenetelmiä. 5.2 Jatkotutkimukset Latovainion alueella Kartoituksen ensimmäinen merkittävä tulos v oli havainto uudesta kulta-anomalisesta alueesta Forssan pohjois-puolella, ns. Latovainion alueella. Kohonneita kultapitoisuuksia on varsin suppealla alueella ja selvimmin kullan kanssa korreloituu antimoni (Kuva 22). Koko Latovainion alueella on telluurin kohonneita pitoisuuksia, mutta selväpiirteisin Te-anomalia on Latovainiosta hieman etelään Kuumassa (Kuva 22). Te-anomalia noudattelee jossain määrin kallioperäkartan NW-SE-suuntaista vulkaniittijaksoa. Arseeni muodostaa selvät anomaliavyöhykkeet sekä Kuuman Te-anomalian että Arolanmäen Au-Sb-anomalian kanssa.
31 29 Kuva 22. Kullan ja eräiden seuralaismetallien geokemian kartta Forssa I alueella, lajite < 0.06 mm GTK alkoi v systemaattisesti selvittää Latovainion alueen anomalioita (Tiainen 2008). Kohdentavan moreenigeokemiallisen kartoituksen perusteella on sittemmin rajattu useita Cu-Aumalminetsintäkohteita, mm. Kuuma, Arolanmäki ja Kedonojankulma. Arolanmäki ja Kedonojankulma sijaitsevat huonosti paljastuneella peltoalueella, joten kohteiden selvitystä on jatkettu tihennetyllä pohjamoreeninäytteenotolla ja etsintäkairauksilla. Kuuman jatkoselvityksissä on kairauksissa tavoitettu vulkaniittien hydrotermisesti muuttuneita vyöhykkeitä, mm. pyriitti-serisiittiliuskeita ja kvartsijuoniverkostoja sekä lohkareina
32 30 sinkkivälkettä paljon sisältäviä kiviä ja arseenikiisua sisältäviä kvartsitutuneita ja serisiittiytyneitä kiviä. Alueen kairauksissa ei ole aiempien olettamusten mukaan tavattu mustaliuskeita, joissa esimerkiksi Tampereen alueella Lahtisen ja Lestisen (1996) mukaan Tepitoisuudet luonnostaan voivat olla yli 10-kertaisia muita kivilajeihin. 5.3 Muut kultapotentiaaliset alueet ja kohteet Valtakunnallisen geokemiallisen kartoituksen (Salminen 1995) perusteella Forssan alueella on viitteitä kullan, telluurin ja kuparin mineralisoitumisesta (kuvat 2-4). Tässä työssä havaittujen geokemian malmipotentiaalisten piirteiden vertailukohteena voidaan pitää näytteenotto- alueen eteläreunalle sijoittuvaa Someron Satulinmäen ja Tammelan Riukan esiintymiä (Kärkkäinen ym. 2005, 2006). Näihin mineralisaatioihin liittyy yleisesti arseenikiisua ja magneettikiisua. Antimoni- ja vismuttimineraalit ovat tavanomaisia kullan seuranaismineraaleja. Kultaa on kairauksissa ollut enimmillään 32 ppm/m. Nämä metallit kuvastuvat hyvin myös geokemian kartoissa: Someron-Tammelan vyöhykkeen geokemialle ovat tunnusomaisia kohonneet Au-, As- ja Sb-pitoisuudet (kuva 10-12). Kartoitusalueen geokemiassa havaitut Au-, Cu-, Sb-, Te- tai As-anomaliset alueet eivät korreloidu kallioperäkartalla tiettyihin kivilajivyöhykkeisiin. Anomalioita on sekä vulkaniittijaksojen kohdalla että granitoidivaltaisilla alueilla. Anomaliat eivät näyttäisi olevan myöskään sidoksissa kivilajien metamorfoosiasteeseen tai alueelliseen metamorfoosiin. Esimerkiksi antimoni on varsin herkästi mobiloituva metalli, joka hakeutuu orogenian korkeampiin leikkauksiin. Selväpiirteiset arseeni-anomalit ovat Forssan-Someron ja Huittisen alueella NW-SE-suuntaisia, mutta syitä siihen voi olla monia: jäätikön kuljetussuunta on sama, kivilajivyöhykkeiden suuntaus on osin sama, siirros-hiertovyöhykkeiden suuntaus on osin sama. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kartoitusalueelta on erotettavissa geokemian anomalikenttiä, joiden luonnollisin selitys voi olla laaja-alainen hydroterminen toiminta. Toisissa tapauksissa (Huittinen, Satulinmäki-Kiipu, Koijärvi) se näyttäisi liittyvän leikkaaviin, orogeenisiin tai post-orogeenisiin rakenteisiin ja toisissa tapauksissa (Latovainio, Kokkojoki) anomaliat vaikuttavat kivilajisidonnaisilta, liittyen synorogeenisiin granitoideihin ja niihin liittyvät rakenteisiin.
33 31 Geokemian perusteella kultapotentiaalisia alueita ovat: Satulinmäen-Kiipun alue Somerolla ja Jokioisissa; GTK jatkaa selvityksiä Latovainio Jokioisten ja Forssan raja-alueilla; GTK jatkaa (Tiainen ym. 2008) Huittisen Ritakallion SE-jatkeet (Korvenmaa jne.); yksityinen varaus siirsi jatkotyöt Kokkojoen alue Urjalassa; GTK kartoitti 2007 (Kärkkäinen ym. 2009) Koijärven alue; GTK tehnyt lisäselvityksiä
34 32 6 KIRJALLISUUS Kärkkäinen, N. & Lehto, T. & Tiainen, M. & Jokinen, T. & Nironen, M. & Peltonen, P. & Valli, T Etelä- ja Länsi-Suomen kaarikompleksi, kullan ja nikkelin etsintä vuosina Hanke Vaihe I loppuraportti. 118 s., 28 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/21, 12/2003/1/10. Kärkkäinen, N., Huhta, P., Tiainen, M. ja Vuori, S., Geokemian käyttö kullan etsinnässä Etelä-Suomessa. Vuorimiesyhdistys, Geokemian päivät, Vuorimiesyhdistys, Sarja B, 83, Kärkkäinen, N., Koistinen, E. & Jokinen, T., Satulinmäki gold prospect at Somero, SW Finland. 44 s. + 6 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2024/2006/1/10. [Kokoteksti] Kärkkäinen, N., Koistinen, E. & Jokinen, T., Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Tammelan kunnan Riukan, kaivosrek. nro 7483/1, ja Pursion, kaivosrek. nro 7482/1, valtauksilla. 32 s. + 9 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/2024/2007/1/10/69. [Kokoteksti] Kärkkäinen, N. Huhta, P., Forssa-Huittisten alueen kultamalmipotentiaali. Geologian tutkimuskeskus arksitoraportti M19/2113/2009/xx. Lahtinen, Raimo ja Lestinen, Pekka Background variation of ore-related elements and regional-scale mineralization indications in Palaeoproterozoic bedrock in the Tampere- Hämeenlinna area, southern Finland. Geological Survey of Finland. Bulletin 390. Lestinen, Pekka Pirkkalan kohteen geokemialliset kultatutkimukset vuosina s., 14 l. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, S/41/2123/1/1987. Lindmark, Boris Tutkimustyöselostus Nokian kaupungin valtausalueella Koukkujärvi 1 (kaivosrekisterinro 4890/1) suoritetuista kultatutkimuksista vuosina s., 9 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/2123/-95/1/10. [Kokoteksti] Rosenberg, P Tutkimustyöselostus Pirkkalan kunnassa Vatanen 1, Lintumäki 1, Poikkiaro 1 sekä Sorkkala 1-2 nimisillä valtausalueilla, kaiv. rek. n:o 4179/1-2 ja 4331/1-3, suoritetuista malmitutkimuksista. 47 s., 11 l. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/2123/-90/1/10. Rosenberg, Petri The Kaapelinkulma gold deposit, Valkeakoski. In: Ehlers, C. (ed.) Research and exploration - where do they meet? 4th Biennial SGA Meeting, August 11-13, 1997, Turku, Finland. Excursion guidebook B3 : gold and base metal deposits in southwestern Finland. Geologian tutkimuskeskus. Opas 44, Salminen, R., (toim), 1995 Alueellinen geokeaillinen kartoitus Suomessa vuosina Tutkimusraportti 130, Geologian tutkimuskeskus. 48 s. Tiainen, M., Kärkkäinen, N., Jokinen, T. & Lahtinen, E., Jokioisten Kedonojakulman Au- Cu-esiintymän tutkimukset , aiheen esittelöy ja malmimineralogia. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2113/2008/84. Vesasalo, Arvo On the petalite occurrences of Tammela, SW-Finland. C. R. Soc. Géol. Finlande, Vol. 31, p , illus. ; also Bull. Comm. Géol. Finlande, n:o 184. Vuori, S., Kärkkäinen, N., Huhta, P. & Valjus, T Ritakallio gold prospect, Huittinen, SW Finland. Geol. Surv. Finland, Report CM06/2112/2005/1/ p.
35 LIITTTEET 33
36 1 6.1 LIITE 1 Kemian analyysitilaukset; KDMR= alueellinen moreeni, KOHTMR=kohteellinen mr; LITO = kallionäytteet Tilausnumero geologi lkm Menetelmät työmaa/paikka aines otin fraktio firma tilattu Ohjelma NKK /24,511P,520U Forssa 1 pohjamr iskupora <0.064 SMOY 2003 KDMR NKK /24,511P,520U Forssa 1 pohjamr iskupora <0.064 SMOY 2003 KDMR NKK /24,511P,520U Forssa 1 pohjamr iskupora <0.064 SMOY 2003 KDMR NKK /24,511P,520U Forssa 1 pohjamr iskupora <0.064 SMOY 2003 KDMR NKK /24,511P,520U Forssa 1 pohjamr iskupora <0.064 SMOY 2003 KDMR NKK /24,511P,520U Forssa 1 pohjamr iskupora <0.064 SMOY 2003 KDMR NKK /24,511P,520U Forssa 1 pohjamr iskupora <0.064 SMOY 2003 KDMR NKK /24,511P,520U Forssa 1 pohjamr iskupora <0.064 SMOY 2003 KDMR MT 83 10/24,511P,520U Latovainio/Forssa Mr2 pohjamr iskupora <0.064 SMOY 2005 KDMR MT 39 10/24,511P,520U Forssa II pohjamr iskupora <0.064 GTK 2005 KDMR MT /24,511P,520U Forssa II/Latovainio pohjamr iskupora <0.064 GTK 2005 KDMR MT 78 10/24,511P,520U ForssaI I/Latovainio pohjamr iskupora <0.064 GTK 2005 KDMR MT 74 10/24,511P,520U Forssa II/Latovainio pohjamr iskupora <0.064 GTK 2005 KDMR MT 73 10/24,511P,520U Latovainio Montut pohjamr kaivuri <0.064 MUU 2005 KDMR SV /26/40, 511p, 520U Forssa III pohjamr iskupora < 2.0 GTK 2006 KDMR SV /26/40, 511p, 520U Forssa III pohjamr iskupora < 2.0 GTK 2006 KDMR SV /26/40, 511p, 520U Forssa III pohjamr iskupora < 2.0 GTK 2006 KDMR SV /24,511P,520U Forssa IV pohjamr iskupora <0.064 GTK 2007 KDMR NKK 43 30/40/705P,511P Forssa k-kurssi pala - malmi vasara pala YLIOPISTO 2003 LITO NKK /40/520U,511 Forssa k-kurssi pala - lito vasara pala YLIOPISTO 2003 LITO NKK P Forssa k-kurssi (86802) pala - lito vasara pala YLIOPISTO 2003 LITO NKK U Forssa k-kurssi pala - malmi vasara pala YLIOPISTO 2003 LITO MT P,520U Arolanmäki-Kedonoja pohjamr iskupora <0.064 GEOKESKUS 2006 KOHTMR SV X/705P/jne Ritakallio_Mr pohjamr iskupora < 2.0 GEOKESKUS 2004 KOHTMR SV X/705P/jne Ritakallio_lito kalliomurske iskupora < 2.0 GEOKESKUS 2004 KOHTMR NKK 74 <1mm, jauh, 512Ma,512P Kokkojoki pohjamr iskupora < 1 mm GTK 2007 KOHTMR NKK ,520U,511M Nuutajärvi pintamr lapio GTK 2007 KOHTMR NKK 60 10,24,510P,520U Riukka pohjamr Auger GTK 2003 KDMR
37 2 6.2 Menetelmäkuvaus Forssa1, Forssa II, Forssa IV (fraktio < mm); esimerkki GTK:n kemian laboratorio, tilauksen raportti MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUSET Tilausnumero: Raportointipäivä: :54:58 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. 10 Näytteen kuivaus 70 C:ssa 24 Mineraalisen näytteen seulonta <0.06mm fraktioon 511 Kuningasvesiliuotus 90 C:ssa 520 Ar-liuotus 20 C, 5g:n alinäyte, Hg kerasaostus + 511P Monialkuainemääritys ICP-AES-tekniikalla 520U Alkuaineiden määritys GFAAS-tekniikalla
38 3 6.3 Menetelmäkuvaus Forssa III (fraktio < 2 mm); esimerkki GTK:n kemian laboratorio, tilauksen raportti MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: Raportointipäivä: :02:58 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. 11 Näytteen kuivaus <40 C:ssa 26 Mineraalisen näytteen seulonta <2mm fraktioon 40 Jauhatus karkaistussa hiiliteräsjauhinastiassa 511 Kuningasvesiliuotus 90 C:ssa 520 Ar-liuotus 20 C, 5g:n alinäyte, Hg kerasaostus + 511P Monialkuainemääritys ICP-AES-tekniikalla 520U Alkuaineiden määritys GFAAS-tekniikalla
TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotPAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotPetri Rosenberg 17.3.2000
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN
LisätiedotRAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3426 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ISONKYRÖN KUNNAN ORISBERGIN ALUEEN MALMITUTKIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUEITA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGTK:n kultatutkimukset Etelä- ja Länsi-Suomessa
Geologian tutkimuskeskus M19/2024/2004/2/10 Liittyy kl 2123,3124,2342,2112 Niilo Kärkkäinen ja Tapio Lehto GTK:n kultatutkimukset Etelä- ja Länsi-Suomessa Vuorimiesyhdistyksen ekskursio 28.9.2004 29.9.2004
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotOn maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla
On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on
Lisätiedot- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotKultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
Lisätiedot30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTaustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus
Taustapitoisuusrekisteri TAPIR Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus GTK + SYKE yhteishanke 2008-2009: Valtakunnallinen taustapitoisuustietokanta Suomi jaetaan geokemian karttojen perusteella provinsseihin,
LisätiedotSODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET
M06/3723/-79/1/10 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Malmiosasto 5.12.1979 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET Johdanto Valtausalueella
LisätiedotEspoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067
Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067 Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Kannuksen, Lohtajan ja Toholammin kuntien alueella sijaitsevalla Viitajärven valtauksella, kaivosrekisteri
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
LisätiedotRAPORTTI 062/ A/MK/ Martti Kokkola/tk MOREENITUTKIMUS KULLAA SILKUSSUO Tutkimusalueen sijainti
Martti Kokkola/tk 23.3.1993 RAPORTTI 062/1143 12A/MK/1993 2 MOREENITUTKIMUS KULLAA SILKUSSUO Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen suoritus,tutkimusaluesijaitsee.kullaan - Lavian välisen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/06/4522/-88/1/10 Kuusamo Kouvervaara Erkki Vanhanen 13.05. 1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotKauhajärven geokemialliset maaperätutkimukset Aimo Hartikainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio Arkistoraportti 163/2013 12.12.2013 Kauhajärven geokemialliset maaperätutkimukset Aimo Hartikainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotPolar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl
Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.
LisätiedotHANKE 2901003 Etelä- ja Länsi-Suomen kultavarojen kartoitus Loppuraportti toiminnasta 2002-2007
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö 17.12.2007 Espoo HANKE 2901003 Etelä- ja Länsi-Suomen kultavarojen kartoitus Loppuraportti toiminnasta 2002-2007 Niilo Kärkkäinen Kultaa Halikon Kultanummen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotTepsa ja Palojärvi: Kohteellisten moreeninäytteiden uudelleenanalysointi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmit ja teollisuusmineraalit Espoo 5/2019 Tepsa ja Palojärvi: Kohteellisten moreeninäytteiden uudelleenanalysointi Anne Taivalkoski GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5/2019 GEOLOGIAN
LisätiedotRIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
LisätiedotPolar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl
Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotRIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2949 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2213/-89/1/10 Kuru Aukeeaho Niilo Kärkkäinen 9.2.1991 RIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA TAUSTA Tavoitteena
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotKUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V
M19/2131/1998/10/1 Hyrvälä-Ilveskallio Hattula N. Kärkkäinen, K. Karttunen, B Lindmark 15.12.1998 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4487 KUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V. 1997-1998.
Lisätiedott\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi
t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi 28.2.1995 GEOKEMIALLISEN SINKKI-KUPARIAIHEEN TUTKIMUKSET RUUKIN NIEMELÄSSÄ 1992-1994 Sisällysluettelo
LisätiedotRAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl
1 (9) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Jumaliskylän valtausalueilla Lehmilampi 1-3 (kaiv.
LisätiedotTUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN LAVAJÄRVEN ALUEELLA VUONNA 1996.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4982 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2124/2000/ 1 /10 HÄMEENKYRÖ Lavajärvi Petri Rosenberg 23.3.2000 KULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN
Lisätiedot0outd<umpu ... RAPORTT I 062/ A/MK/96 Martti Kokkola. Jakelu. Kisko, Iilijarvi Karttalehti A GEOKEMIALLINEN MOREENITUTKIMUS
-- 0outd
LisätiedotGeokemian Au anomalian tutkimus Tammelan Susikkaassa Pekka Sipilä, Pekka Huhta, Niilo Kärkkäinen
GTK Etelä-Suomen Yksikkö Espoo GTK 122/2014 Geokemian Au anomalian tutkimus Tammelan Susikkaassa 2011-2012 Pekka Sipilä, Pekka Huhta, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Susikas GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotTammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Espoo 93/2016 Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 Hanna Leväniemi, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)
15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10
LisätiedotLapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi
Lapin MalmiIE Korvuo Jakelu Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ Ru~o~ ' OKMEILM Rovaniemi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS LAPIN LMNISSA SODANKYMN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 58, kaiv.rek.nro
LisätiedotJarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl
1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999
LisätiedotURJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO NIKKELIMALMINETSINNÄSSÄ 1997
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4689 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoon yksikkö M19/2114/2002/1/10 URJALA KYLMÄKOSKI Espoossa 30.8.2002 Markku Tiainen URJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotRAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO
J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotKAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA:
m E Korvuo mpu Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö OKMEIarkisto Outokumpu KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotM 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO. Johdanto. Alueen maaperä
M 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Alueen maaperä Geokemiallinen näytteenotto - kalustot - näytteiden preparointi ja analysointi Analyysitulosten esittäminen Yhteenveto
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10 Rantasalmi Osikk o Olavi Kontoniemi 04.06.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA OSIKKO, 1, KAIV.REK.NRO 4048/1, OSIKKO 2, KAIV.REK.NRO
LisätiedotHämeen vyöhykkeen iskuporanäytteenoton moreeni- ja kallionappianomalioiden vertailu Tiainen Markku, Jukka Kaunismäki, Juha Vuohelainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Espoo 2.11.2017 60/2017 Hämeen vyöhykkeen iskuporanäytteenoton moreeni- ja kallionappianomalioiden vertailu Tiainen Markku, Jukka Kaunismäki, Juha Vuohelainen GEOLOGIAN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotTutkimustyöselostus malmitutkimuksista Huittisissa valtausalueilla Palokallio 1(8524/1) ja Palokallio 2(8524/2) vuosina
Geologian tutkimuskeskus 43/2011 23.11.2011 Espoo Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Huittisissa valtausalueilla Palokallio 1(8524/1) ja Palokallio 2(8524/2) vuosina 2006-2009 Sari Grönholm, Saku Vuori,
LisätiedotSULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000
GEOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS M19/2212/-93/10/1 Parkano Mustajärvi, Alkkia Niilo Kärkkäinen, Juhani Alanen 30.4.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4492 SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992
LisätiedotNTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja
LisätiedotPetri Rosenberg
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4981 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 1 /10 NOKIA, YLÖJÄRVI Metsäkylä Petri Rosenberg 7.2.2000 TUTKIMUSRAPORTTI NOKIAN JA
Lisätiedot0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK 26.2.1986 2 (4) LOHKARE-ETSINTA KOTALAHDEN YMPARISTOSSA 1985 Yleistii Kotalahden kaivokselta kaakkoon, Sarkiniemessä,.on matalalentomittauksissa todettu
LisätiedotAulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta
KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
Lisätiedot-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.
-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden
LisätiedotNiinimäki 7801/1. Tutkimustyöselostus Sanna Juurela. ALTONA MINING LTD/VULCAN KOTALAHTI OY Tutkimustyöselostus
31.01.2013 Sanna Juurela VULCAN KOTALAHTI OY (Y-tunnus: 2300990-5) Sänkinotkonkatu 6, FIN-83500 Outokumpu, FINLAND Tel. +358 10 271 0090, E-mail. Finland@altonamining.com 1. JOHDANTO Tämä on Vulcan Kotalahti
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SUURI- KUUSIKKO 1, KAIV. REK. N:O 4283/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2743/-92/1/10 Kittilä Suurikuusikko Ilkka Härkönen 24.11.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SUURI- KUUSIKKO 1, KAIV. REK. N:O 4283/1 SUORITETUISTA
Lisätiedota.q>a5 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'
ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'.10.1989 a.q>a5 SINKKIMALMITUTKIMUKSET KEITELEEN HAMULASSA, KARTTALEHDILLÄ 3313 02, 03 JA 05, VUOSINA 1981-1983.
LisätiedotKannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama
Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 120/2014 Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
LisätiedotLuontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä
Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen
8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori
LisätiedotN:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet
RAUTARUUKKI OY MOREENIGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET YLI - KIRVESMAAN N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81 Tut kimu sa lue Laatija Jakelu Yli- Kirvesmaa Reutuoj a E. Korvuo OU mal RO ma l Kunta
LisätiedotM 06/3311/87/2 VIITASAARI. Esko Sipilä SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782
M 06/3311/87/2 VIITASAARI Niinilahti - Pyydysmäki Esko Sipilä 3.12.1987 SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782 - 2 - JOHDANTO Alueen sijainti Tutkimusalue on nelostien välittömässä
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
LisätiedotRAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINTX
Q Q K OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX M. Isohanni/TIH 15.6.1983 1 (3) TUTKIMUSRAPORTTI Ni-kriittisten lohkareiden lähtöpaikan selvittely Sievin Petäistön alueella, Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOMUMPU OY 0 K MALMINETSINTX
LisätiedotKopsan kultaesiintymä
Kopsan kultaesiintymä KaiHaMe-projektin loppuseminaari 18.4.2018 GTK Sijainti Keski-Pohjanmaa, Haapajärven kunta, Kopsankangas 2 Esiintymän tutkimushistoriaa 1939 Kopsan Au-(Cu-Ag-)esiintymä löydettiin
LisätiedotPatakankaan alueen kultapotentiaalin arviointi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat Espoo GTK 68/2016 Patakankaan alueen kultapotentiaalin arviointi Pekka Huhta, Hanna Leväniemi, Sari Grönholm, Niilo Kärkkäinen, Markku Tiainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Lisätiedot- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi
TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotARNSTOKAPPAI. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/96/1/10 PAAVOLA Esko Iisalo
ARNSTOKAPPAI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/96/1/10 PAAVOLA Esko Iisalo 15.9.1996 Paavolan alueen kohteelliset geokemialliset tutkimukset 1994-1996 SISÄLLYSLUETTELO sivu TUTKIMUSALUE
LisätiedotTampereen Infra Yhdyskuntatekniikka
Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Pilaantuneisuustarkastelu tontilla Ristinarkku-4940-6 Tampereen kaupunki tekee uutta asemakaavaa (nro 8224) tontille 4940-6 Tampereen Ristinarkussa. Tilaajan pyynnöstä
LisätiedotTUTKIMUSTEN AIHE JA TAUSTA Geologisen tutkimuslaitoksen geokemian osasto suoritti keväällä 979 malminetsinnällisiä detaljitutkimuksia jäältä käsin Rää
M 9424-790 9-9 Rääkkylä,, Varpasalo Lauri J. Pekkarinen 5.5.979 SELOSTUS RÄÄKKYLÄSSÄ VARPASALON JA HIETASAAREN VÄLISELLÄ JÄRVI- ALUEELLA SUORITETUISTA ERILLISTUTKIMUKSISTA KEVÄÄLLÄ 979 Koonnut Lauri J.
LisätiedotM19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander
ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA
Lisätiedot