Moreenigeokemiallinen kartoitus v Forssa-Huittinen alueen kultamalmipotentiaalin arvioimiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moreenigeokemiallinen kartoitus v. 2003-2007 Forssa-Huittinen alueen kultamalmipotentiaalin arvioimiseksi"

Transkriptio

1 Etelä-Suomen Yksikkö M19/2113/2008/ Espoo Moreenigeokemiallinen kartoitus v Forssa-Huittinen alueen kultamalmipotentiaalin arvioimiseksi Niilo Kärkkäinen, Markku Tiainen, Saku Vuori, Pekka Huhta

2

3 1 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO Tavoite Tutkimusalue Tausta Aiemmat tutkimukset Tutkimusmenetelmät Alueen maaperä Kallioperä ja geofysiikka Tutkimusvaiheet 11 2 MATERIAALI Moreeni Kallioperä Kemian analyysit 15 3 TULOKSET Statistiikkaa Jakaumakuvat 17 4 KARTAT Kulta, Au Arseeni, As Antimoni, Sb Telluuri, Te Vismutti, Bi Rauta (Fe) ja rikki (S) Kupari, Cu 26 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Aineiston luotettavuus Jatkotutkimukset Latovainion alueella Muut kultapotentiaaliset alueet ja kohteet 30 6 KIRJALLISUUS LIITE 1 Kemian analyysitilaukset; KDMR= alueellinen moreeni, KOHTMR=kohteellinen mr; LITO = kallionäytteet Menetelmäkuvaus Forssa1, Forssa II, Forssa IV (fraktio < mm); esimerkki GTK:n kemian laboratorio, tilauksen raportti Menetelmäkuvaus Forssa III (fraktio < 2 mm); esimerkki GTK:n kemian laboratorio, tilauksen raportti 3

4 2 1 JOHDANTO 1.1 Tavoite Työn tavoitteena on tutkia, onko Forssa Huittisten alueelta löydettävissä uusia kultamalmikriittisiä vyöhykkeitä. Potentiaalisten alueiden tunnistamiseen käytettiin geokemian kartoitusta, jossa näyteaines on pohjamoreenia. Näytteenottoverkon tiheys on noin 4 näytettä per 1 km Tutkimusalue Forssan-Huittisten alue sijoittuu vulkaanisten kivilajien luonnehtiman Hämeen vyöhykkeen länsiosaan. Kaivosvalmisteluvaiheessa oleva Jokisivun kultaesiintymä sijaitsee alueen NWosassa ja GTK:n tutkimat kultakohteet Satulinmäki Somerolla ja Riukka Tammelassa sijaitsevat alueen SE-osalla. Lisäksi alueella tunnetaan muutamia muita kultamineralisaatioita ja sinkkisekä litiumesiintymiä. Näiden tutkimus on rajautunut aivan löydösten lähialueelle. Maantieteellisesti alue sijaitse Forssan ja Huittisten väliselle alueelle, valtatie 2:n lähettyville Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajaseudulla. Näytteenottoa tehtiin karttalehdillä 2024, 2113 ja Geologisesti alue sijoittuu valtaosin Hämeen vyöhykkeelle ulottuen pohjoisessa Pirkanmaan (Vammalan) migmatiittivyöhykkeelle. 1.3 Tausta Forssan-Huittisten alueen kultapotentiaalin kartoitukset käynnistettiin Etelä-Suomen yksikössä v Työ liittyi Kallioperä- ja raaka-aineet toimialan Etelä- ja Länsi-Suomen kultavarojen kartoitushankkeeseen ja työhön saatiin merkittävä tuki yksikön Maaperä- ja ympäristötoimialalta. Aluevalintaan vaikuttivat seuraavat asiat: 1) GTK oli aiemmin selvittänyt Tampereen ja Pirkanmaan alueen Au-potentiaalia noin 15 vuotta, jolloin alueelta oli paikannettu useita Au-aiheita ja esiintymiä (kuva 1). Tämän työn suunnitteluvaiheessa v kaivos- ja etsintäyhtiöiden tekemät valtaukset ja varaukset kattoivat koko Tampereen liuskejakson, joten uusien Au-potentiaalisten alueiden etsiminen Etelä-Suomesta koettiin mielekkääksi.

5 3 2) Uudeksi GTK:n tutkimusalueeksi oli muodostumassa Hämeen vyöhykkeen länsiosa, kun Someron ja Tammelan alueella oli pari vuotta aiemmin käynnistetty Satulinmäen Au-aiheen selvitykset ja löydetty uusi Au-mineralisaatio Riukasta; Forssan ympäristö vaikutti näiden perusteella potentiaaliselta. 3) Forssan alueen tutkimusaste on vähäinen; alueelta tunnetaan vanhastaan Someron- Tammelan litium-pegmatiittiprovinssi, Someron Tupalan ja Jokioisten Kiipun sinkkimineralisaatiot (GTK/FINZINK), Liesjärven kultamineralisaatio Tammelassa (GTK/FINGOLD) sekä pieniä karbonaattikiviesiintymiä Jokioisten alueelta. 4) Valtakunnallisen geokemiallisen kartoituksen mukaan Forssan alueella on poikkeuksellinen Te-anomalia (kuva 4), Cu- ja Au-anomalioita, samalla kun As on niukasti. Kuva1. Tunnettujen kultaesiintymien sijainti; taustana pelkistetty kallioperäkartta; Satulinmäen ja Riutan tutkimuskohteiden symbolit kartalla Someron NW-puolella

6 4 1.4 Aiemmat tutkimukset Tuloksia valtakunnallisesta moreenin geokemiallisesta kartoituksesta saatiin Etelä-Suomessa noin 20 vuotta sitten (Salminen 1995). Menetelmän luotettavuuteen aiheutti epäilyksiä se, etteivät Haverin tai Kutemajärven kaivosten ympäristöt erotu geokemian kartoilla kultapotentiaalisina. Kohonneita Au-pitoisuuksia esiintyy kuitenkin tunnettujen malmiesiintymien ulkopuolella (Kuva 2). GTK:n kultatutkimukset olivat käynnistymässä valtakunnallisen geokemian kartoituksen tulostusvaiheessa. Etelä-Suomessa työ keskittyi Tampereen alueelle. Malmigeologit tarkistivat geokemian kartoilla olevia yksittäisiä kullan huippupitoisuuksia ja alueellisia anomalioita noin parissakymmenessä kohteessa (mm. Rosenberg 1990, Lindmark 1995). Ne eivät johtaneet mainittaviin uusiin löydöksiin, minkä voi tulkita osittain johtuvan siitä, että näyteaineisto oli useimmissa kohteissa suppea. Kuva 2. Kultapitoisuuksien vaihtelu Etelä-Suomen moreenissa; taustana aeromagneettinen kartta ja peruskarttaruudutus, tunnetut kultaesiintymät merkitty pienillä punavalkoisilla merkeillä Mielenkiintoinen valtakunnallisen geokemian kartoitustulos oli Tampereelta kaakkoon, Pirkkalan, Lempäälän ja Valkeakoskelle suuntautuvaa vyöhyke, jossa hajanaisesti kohonneiden kultapitoisuuksien ohella on selväpiirteinen As-anomalia (Kuva 3). Pirkkalassa toteutettu

7 5 kohdentava geokemian kartoitus varmisti geokemian soveltuvan uusien malmi-aiheiden löytämiseen tällä alueella (Lestinen 1987, Rosenberg 1990). Jatkotöissä, myös muita menetelmiä soveltaen, As-anomalian alueelta on löydetty useita kultamineralisaatioita merkittävimpänä Valkeakosken Kaapelinkulman (Rosenberg 2000) ja Hopeavuoren (Lindmark 1997) esiintymät. Kuva 3. Arseenipitoisuuksien vaihtelu Etelä-Suomen moreenissa; taustana aeromagneettinen kartta ja peruskarttaruudutus, tunnetut kultaesiintymät merkitty puna-valkoisilla merkeillä GTK:n mineraalivarojen kartoitusohjelmat Etelä-Suomessa olivat 1980 ja1990-luvuilla keskittyneet Tampereen ja Pirkanmaan vyöhykkeille sekä Pohjanmaalle. Hämeen vyöhykkeellä tutkimuksia on ollut satunnaisesti, alue oli Outokumpu Oy:n malminetsinnän reviiriä. Forssan alueella on GTK:lla ollut malmitutkimuksia mainittavasti vasta viime vuosina, Someron Satulinmäen ja Tammelan Riukan esiintymillä (Kärkkäinen et al. 2006, 2007; Saalman 2006). Aiemmin GTK on tehnyt täällä teollisuusmineraalien kartoituksia, lähinnä Somero-Tammelan litiumpegmatiittikentällä (Vesasalo 1959 ). Karbonaattikivien kartoituksia on viime vuosina tehty myös alueen luoteisosalla, Vampulan ja Huittisten alueella sekä 1990-luvulla ilmeniitin etsintätöitä Vampulassa.

8 6 GTK:n malmiesiintymä- ja viitetietokannoissa on alueelta muutamia metallimalmiesiintymiä. Kullan esiintymisestä on viitteitä Satulinmäen ohella Forssan pohjoisosassa sijaitsevalta Forssan Liesjärveltä, missä on granitoidiin liittyvä Au-Cu-esiintymä ( Eilu 2008, ) ja sinkkiä Someron Tupalan esiintymässä sekä Jokioisen Kiipun alueella. Nikkelistä on viitteitä Huittisten alueelta ja kuparista mm. Koijärven-Urjalan alueilla (http://en.gtk.fi/explorationfinland/ Commodities). Kuva 4. Telluurin pitoisuusvaihtelu vaihtelu Etelä-Suomen moreenissa; taustana aeromagneettinen kartta ja peruskarttaruudutus, tunnetut kultaesiintymät merkitty pienillä puna-valkoisilla merkeillä; Huomaa Te-anomalia kartan alaosassa Forssan alueella. 1.5 Tutkimusmenetelmät Parhaaksi menetelmäksi alueelliseen malmipotentiaaliselvitykseen arvioitiin pohjamoreeniin perustuva geokemiallinen kartoitus tuettuna moreenin raskasmineraalitutkimuksilla. Pilottivaiheessa kesällä 2002 alue- ja menetelmävalintaa testattiin harvapisteisellä raskasmineraalitutkimuksella, jonka toteuttivat geologi Pekka Huhta ja tutkimusavustaja Pertti

9 7 Hakala (Kärkkäinen ym. 2003). Näytteet otettiin pohjamoreenista traktorikaivurilla. Alue ulottui Forssasta Huittisiin ja edelleen Vammalan seudulle. Kohteiden valinta perustui valtakunnallisiin geokemian karttoihin. Valituista paikoista otettiin 50 kpl isoja moreeninäytteitä à 40 kg. Näytteet kuljetettiin Kuhmoon, jossa GTK:n mineralogian laboratoriossa rikastettiin Knelson-laitteistolla raskasmineraalifraktio. Raskasmineraalikullan osalta tulokset olivat heikkoja: kultarakeita löytyi vain parista näytteestä. Tässä aineistossa ainoa heikko geokemian anomalia oli Huittisten Ritakallionmaalta, 25 ppb Au moreenin hienoaineksessa. Tarkistusten jälkeen siitä kehittyi merkittävä tutkimuskohde (Vuori ym. 2002). Raskasmineraalien käyttöä testattiin vielä v Forssan geokemian näytteenoton alkuvaiheessa käyttämällä porauksissa Auger-kalustoa. Tammelan Riukan alueelta otettiin 50 näytettä. Saanti oli runsaskivisen moreenin ja paikoin sitä peittävän paksuhkon ja kostean savimaan takia epätasaista, yleensä heikkoa. Systemaattiset alueelliset raskasmineraalitutkimukset todettiin Forssan alueella hankaliksi ja kalliiksi, koska kartoitusalueella on laajoja peltoalueita. Edes jokseenkin tasavälinen verkko edellyttäisi järeää kairauskalustoa ja riittävän suuren näytteen saanti näin on kallista verrattuna perinteiseen geokemian näytteenottoon. Kaivurin käytöstä luovuttiin monimutkaisemman lupamenettelyn ja maasto-olosuhteiden vuoksi. Koska raskasmineraalitutkimukset eivät rohkaisseet jatkamaan niitä alueellisina, alueellinen geokemia otettiin työkaluksi kultamalmipotentiaalisten kohteiden tunnistamiseksi. Näytteet otettiin iskuporakoneella metsä- ja viljelysteitä, metsäuria ja tilusrajoja hyödyntäen ja maanomistajien luvalla. Kaikille n maanomistajalle ilmoitettiin ennen töitä kirjallisesti näytteenotosta. Tällöin vain muutamiin paikkoihin pääsy evättiin viljely- tai metsänhoitotilanteen vuoksi. 1.6 Alueen maaperä Tämän työn geokemia perustuu pohjamoreeninäytteisiin. Alueen pinta-alasta moreeniselänteitä ja kumpuja on noin 4 % ja kalliopaljastumien osuus on noin 5 %. Maaperäkartoilla alueen pinta-maasta noin kolmasosa on pohjamoreenia ja pohjamoreenia verhoavien savikko tai turvealueiden määrä on suuri (kuva 5). Näytteenotto suuntautui kuitenkin valtaosin maaperäkarttojen moreenialueille. Paksujen maapeitteiden ja salaojituksen vuoksi laajoilla peltoalueilla näytteenotto kohdennettiin yleensä maasaarekkeiden reunamille. Suurimmaksi

10 8 osaksi alueen pohjamoreenin paksuus on vain 1-3 metriä. Paksuimmillaan moreenia voi kuitenkin moreeniselänteissä olla yli 20 metriä. Alueen pohjamoreenin moreeniaines on yleensä hiekkamoreenia, jossa savesfraktiota (< mm) on vain kaksi prosenttia. Moreenin kerrostaneen jäätikön virtaus on tapahtunut suunnasta º (kuva 6). Alueellista vaihtelua esiintyy, joten paikallinen suunta on selvitettävä tapauskohtaisesti. Vanhempia moreenikerrostumia ei matalan pohjamoreenipeitteen alueelta ole yleensä löydetty. Kuva 5. Ote kartoitusalueen maaperäkartasta, esimerkkinä Huittinen Kanteenmaa. Värikoodit: sininen = savi, ruskea = moreeni, punainen = kallio, harmaa = turve, vihreä = sora (harjut).

11 9 Kuva 6. Uurresuunnat tutkimusalueella 1.7 Kallioperä ja geofysiikka Kartoitusalueen kallioperää luonnehtivat vulkaaniset jaksot ja niiden välisiä alueita kuvioivat granitoidit. Mafisia syväkiviä on näiden kontaktivyöhykkeillä (kuva 7). Pohjois- ja eteläosalla on kiilleliuskeita ja gneissejä, joiden yhteydessä esiintyy myös vulkaanisia kiviä. Suurin osa tutkimusalueesta luetaan Hämeen vyöhykkeeseen. Osa pohjoisosan gneisseistä osa Pirkanmaan migmatiittivyöhykkeeseen.

12 10 Kuva 7. Alueen kallioperän yleispiirteet (1: kallioperäkartta). Merkitty moreeninäytepisteet ja tekstissä mainitut paikannimet Geofysiikan mukaan alue sijoittuu suuremmissa puitteissa magneettiselle gradienttialueelle (kuva 8). Keskeisimmällä alueella magneettisuus on tasaisen vähäistä. Länsipuolella on valtakunnallisesti merkittävä Loimaan magneettinen anomalia. Alueen pohjois- ja koillispuolella on migmatiittien magneettikiisupirotteisten välikerrosten luonnehtimaa juovaisuutta. Alueen eteläosalla Hämeen vulkaniitteihin liittyviä anomalianauhoja.

13 11 Kuva 8. Aeromagneettinen matalalentokartta, jolle on rajattu geokemian näytteenottokenttä. Pohjakartan on laatinut geofyysikko Tapio Ruotoistenmäki 1.8 Tutkimusvaiheet Näytteenotto tehtiin neljässä vaiheessa Forssa I, Forssa II, Forssa III ja Forssa IV (taulukko 1). Hankesuunnitelmassa työ suunniteltiin vaiheistettavaksi siten, että ensin kartoitetaan Someron Satulinmäen korkeudelta Forssan pohjoispuolelle ulottuva alue. Tämä sisältää NWW-SEE-

14 12 suuntaisen ns. Somero-Tammela-vyöhykkeen sekä Kiipun Zn-mineralisaation. Aluksi otettiin n pohjamoreeninäytettä n. 400 km 2 :n alueelta ulottuen 6 eri peruskartalle karttalehtien 2024 ja 2113 alueella. Tuloksista riippuen näytteenotto suunniteltiin ulottumaan jatkossa noin 100 km luoteeseen Huittisten alueelle, jossa Jokisivun kultaesiintymän jatkotutkimukset olivat aktiivisessa vaiheessa. Hankesuunnitelmassa varauduttiin anomalioiden tarkistuksiin käyttäen monipuolisesti muita alueellisia ja kohteellisia tutkimusmenetelmiä, geofysiikka, geokemiaa ja kallioperätutkimuksia kairaukset mukaan lukien. Alueellisia tarkistuksia päätettiin tehdä myös raskasmineraalitutkimuksilla soveltuvilla alueilla. Taulukko 1. Näytteenottovaiheet Vaihe Vuosi Näytteet kpl Analysoitu lajte Geologi Näytteenottaja Forssa I < 0.06 mm Kärkkäinen SMOY Forssa II < 0.06 mm Tiainen SMOY, GTK Forssa III < 2 mm Vuori GTK Forssa IV < 0.06 mm Vuori GTK Ensimmäinen vaiheen geokemia (Forssa I, 2003) toi esiin mielenkiintoisen kullan ja seuralaismetallien anomaliakentän tutkimusalueen pohjoisosassa Latovainion ja Kuuman alueilla. Seuraavana vuonna, 2004, alueellinen näytteenotto oli keskeytyksissä, kun hankkeen resurssit keskitettiin Huittisen Ritakallion Au-aiheen selvityksiin. Ritakallio paikannettiin pilottivaiheen raskasmineraalitutkimuksiin liittyvissä geokemian analyyseissä. Alueellista näytteenottoa jatkettiin v kattamaan Ritakallion ja Forssan näytteenottokentän välinen alue Urjalassa ja Humppilassa. Forssan Latovainiolla selviteltiin aluksi Arolanmäen kultaviitteitä ja myöhemmin työt kohdennettiin Kedonojankulman Au-Cu-valtaukselle (Tiainen ym. 2008). Muista kohteista Urjalan Kokkojoen alueen Au-anomalioiden tutkimuksia on selostettu erillisessä raportissa (Kärkkäinen ym. 2009).

15 13 2 MATERIAALI 2.1 Moreeni Näytteet otettiin tela-alustaisella iskuporakoneella, joka v ja osalla aluetta v oli SMOY:n GM75. GTK:n GM50 (kuva 9) oli näytteenotin v ja osalla aluetta v Näyte otettiin läpivirtausterällä pohjamoreenikerroksen sisältä olettaen että kohdealueella ei ole enempää kuin yksi moreenipatja. Keskimääräinen näytesyvyys on 3.2 metriä, ohuen maapeitteen alueilla n 1 m ja saven tai hiekan vuoraamilla kohteilla 5-10 m. GTK:n näytteenoton tehnyt Kari Jauhiainen kirjasi maalajin näytekorttiin. Kuva 9. Näytteenottoa Humppilassa v GTK:n GM50 kalustolla, tutkimustyöntekijä Kari Jauhiainen. Moreenista analysoitu materiaali jakautuu alueellisesti kahteen erilaiseen osaan. Valtaosalla aluetta (Forssa I, II ja IV) analysoitiin seulottu moreenin hienoaines. Hienoaineksen

16 14 raekokoluokka on alle 0.06 mm eli sama kuin valtakunnallisessa geokemian kartoituksessa (Salminen 1995). Pohjois-osalla (ForssaIII/2006) käytettiin karkeampaa ainesta, raekokoluokkaa 0-2 mm (kuva 11). Karkeamman aineksen käyttö täällä perustui kokemuksiin Huittisten Ritakallion tutkimuksista (Vuori et al., 2005). Ritakalliolla todettiin moreenista separoiduissa raskasmineraalirikasteissa paljon pieninä rakeina esiintyvää irtokultaa. Tavallisesti sen raekoko on suurempi kuin 0.06 mm, mutta alle 2 mm. Kohteen moreenigeokemian analyysit tehtiin alle 2 mm:iin seulotusta ja jauhetusta aineksesta, jotta analysoitavaan ainekseen saataisiin mukaan myös karkeamman kullan osuus. Hienorakeisemman kullan esiintymistavasta esimerkiksi kiisutai kvartsirakeiden sulkeumina ei ollut tietoa. Ritakalliolla kultahippujen määrä ja kullan geokemia < 2 mm:n fraktiossa rajaavat hyvin kultakriittisen vyöhykkeen, samoin kuin sen jatkeilla Korvenmaassa (kuva 10). Alle 2 mm:n fraktiota käytettiin v näytteenotossa ns. Urjalan alueella. Kuva 10. Moreenin kultapitoisuuden vaihtelu Ritakallion vyöhykkeellä ja sen jatkeilla 2.2 Kallioperä Moreenigeokemian kartoitukseen soveltuvuutta mineralisoituneiden alueiden tunnistamiseen parantaa tieto paikallisen kallioperän metallipitoisuuksista. Arseeni on yleinen ja paikoin varsin

17 15 runsas kultaa rikastavien hierto- ja muuttumisvyöhykkeiden metalli svekofennidialueilla. Arseenikiisu on varsin yleinen mutta harvoin runsaana esiintyvä mineraali muissa malmityypeissä. Tavanomaisia hivenmineraaleja kultaesiintymissä ovat antimoni-, telluuri- ja vismuttimineraalit. Alueella tunnetaan kupari-, kulta- ja sinkkimineralisaatioita. Tunnetuista magneettikiisun ja arseenikiisun luonnehtimia muuttumisvyöhykkeistä merkittävin on ollut Riukan ja Satulinmäen Au-esiintymät sisältävä Somero-Tammela-vyöhyke (Kärkkäinen ym. 2006, 2007). Satulinmäen kultaesiintymässä on antimoni- ja vismuttimineraaleja ja Ritakallion Au-mineralisaatio sisältää yleisesti scheeliittiä. Nämä kohteet muodostavat hyvän vertailuaineiston moreenianomalioiden tunnistamiseksi. Kallioperän taustapitoisuuksien ja hivenainepitoisuuden alueellisen vaihtelun selvittämiseksi kerätiin kolmelta eri alueelta litogeokemian näytesarjat. Kallionäytteet otettiin alueella toimineiden GTK:n ja yliopistojen järjestämien kartoituskurssien yhteydessä Someron- Tammelan alueilta ja Humppilan alueilta (Nironen 2003, Sipilä 2006) sekä opinnäytetyönä Jokioisten Latovainion alueelta (Heino 2006). Litogeokemian aineisto sisällytetty v käynnistyvään kallioperäkartoitusryhmän Hämeen vyöhykkeen malmipotentiaalia selvittelevään tutkimukseen ja raportoidaan erikseen. 2.3 Kemian analyysit Moreeninäytteet analysoitiin GTK:n Geopalvelukeskuksen Geolaboratoriossa (nykyisin Labtium Oy) Kuopiossa ja Otaniemessä. Esikäsittelyssä moreeninäytteet kuivattiin 70 o C lämpötilassa ja seulottiin joko <0.064 mm fraktioon, joka analysoitiin sellaisenaan, tai alle 2 mm:n fraktioon (Forssa III), joka jauhettiin ennen analysointia (kuva 11 ja liitteet 1-2). Analysointimenetelmät olivat grafiittiuuni-aas (GF-AAS; 520U) ja kuningasvesiliuoksesta ICP-AES (511P). Moreeninäytteiden kulta sekä Bi, Sb ja Te analysoitiin GFAAS-tekniikalla 5 gramman alinäytteestä, joka aluksi liuotettiin huoneen lämpötilassa kuningasvedellä ja Hgkerasaostuksettiin.

18 16 Kuva 11. Moreeninnäytteistä analysoitu lajite. 3 TULOKSET 3.1 Statistiikkaa Kemialliset analyysit hienoaineksesta ja alle 2 mm:n fraktiosta poikkeavat jonkin verran toisistaan (taulukko 2). Lähtökohtaisesti metallien pitoisuudet ovat pienempiä karkeammassa fraktiossa suhteellisesti runsaamman laimentavan silikaattiaineksen vuoksi. Karkeampi fraktio sisältää suhteessa enemmän kvartsia ja maasälpää kuin seulottu hienoaines, joka on savivaltaista. Näin ollen pohjoisosan ja etelä-osan pitoisuuksia ei voi tilastollisesti suoraan verrata keskenään. Myöhemmin esitetyillä geokemian kartoilla eri metallien jakaumaluokittelu on tehty erikseen pohjoiselle ja eteläiselle aineistoille (alueelle).

19 17 Kullan, arseenin, antimonin, kuparin ja telluurin pitoisuudet ovat suurempia hienoaineksessa kuin karkeammassa aineksessa (taulukko 2). Keskipitoisuus on laskettu siten, että alle määritysrajan oleville pitoisuuksille on annettu lukuarvo 0. Esimerkiksi pohjoisosassa (Forssa III) arseenin keskipitoisuus, 5.3 ppm As, on selvästi pienempi kuin määritysraja, 10 ppm As. Nikkelin ja sinkin pitoisuudet ovat jokseenkin saman suuruiset eri aineistoissa (16.9 vs ppm Ni, 59.4 vs ppm Zn). Ainoastaan vismutti (275 ppb vs 432 ppb Bi), molybdeeni (0.2 vs 0.4 ppm Mo) ja seleeni (125 vs 132 ppb Se) ovat pienempiä hienoaineksesessa kuin karkeammassa aineksessa. Taulukko 2. Valittujen metallien keskipitoisuudet moreenin hienoainesta (Forssa I,II,IV) ja karkeampaa ainesta sisältävissä näytteissä ForssaI,II,IV, eteläosa hieno farktio Moreeni mm Forssa III, pohjoisosa karkea fraktio Moreeni 0 2 mm metalli n kpl Au ppb As ppm Bi ppb Cd ppm Co ppm Cu ppm Mo ppm Ni ppm Pb ppm Zn ppm Sb ppb Se ppb S ppm Te ppb Syvyys m Jakaumakuvat Kullan ja arseenin pitoisuus on tutkimusalueen moreenianeksessa usein pieni verrattuna käytettyjen analyysimenetelmien määritysrajaan. Kullan määritysraja on 0.5 ppb (520U) ja arseenin määritysraja 10 ppm/ (511P). Tämä näkyy hyvin jakaumakuvissa (Kuva 12) ja aiheuttaa vääristymiä tilastollisten tunnuslukujen lukuarvoissa. Sen sijaan geokemian kartoilla ja potentiaalikartoituksissa tällä ei ole mainittavaa merkitystä, koska pienistä pitoisuuksista ei olla

20 18 kiinnostuneita. Monilla metalleilla pitoisuuksien jakauma lähentelee normaalijakaumaa (kuva 13). Kuva 12. Kullan jakaumakuvat vasemmalla hienoaines (<0.06 mm), oikealla karkeampi aines ( mm). Pitoisuusasteikko logaritminen. Kuva 13. Kuparin jakaumakuvat, vasemmalla hienoaines (<0.06 mm, oikealla karkeampi aines ( mm). Pitoisuusasteikko logaritminen.

21 19 4 KARTAT Alueellinen pitoisuusvaihtelu on esitetty koko kartoitusalueelle metallikohtaisesti kartoilla, joissa luokittelu on tehty erikseen hienoainesnäytteille (<0.06 mm, Forssa I,II,IV) ja erikseen karkeammasta lajitteesta (0-2 mm, Forssa III) analysoiduille näytteille. Kartoilla symbolin koko kuvastaa pitoisuutta. On huomioitava, että näiden eri lajitteiden pitoisuusluokat (vastaavalla symbolikoolla) eroavat hieman toisistaan. Huomattavimmat erot tulevat korkeimpien pitoisuuksien luokissa. Tällä esitystavalla on haettu anomaliakenttien vertailun mahdollistamista koko kartoitusalueella. Pohjoisosan karkeammassa aineksessa maasälpä- ja kvartsivaltaisen silikaattiaineksella on laimentava vaikutus metallien pitoisuuksiin. Kullan ja kultaan liittyvien hivenmetallien alueellisen pitoisuusjakauman ja anomaliakuvioiden merkitsevyyttä voi arvioida eräiden muiden alkuaineiden geokemian karttojen avulla. Osassa kultamineralisaatioita magneettikiisu ja rikkikiisu ovat arseenikiisua yleisempiä mineraaleja. Yleisemmin rautakiisut ovat rikastuneet grauvakkaliuskeiden välikekerroksiin, eriasteisiin sulfidimineralisaatioihin, karsiin, mustaliuskeisiin, emäksisiin syväkiviin jne. Raportissa on esitetty raudan ja rikin geokemian karttojen lisäksi kuparin alueellinen jakauma. Kupari ei ole erityisesti kultaa indikoiva metalli, vaikka useissa kultamineralisaatioissa Cu-mineraalit ovat yleisiä.

22 Kulta, Au Kullan keskipitoisuus on hienoainesanalyyseissä 3.3 ppb ja lajitteen < 2 mm analyyseissä 2.5 ppb (taulukko w). Kohonneita Au-pitoisuuksia on hajanaisesti koko kartoitusalueella, ja niissä on havaittavissa myös ryhmittymistä tietyille alueille (kuva 14). Seviä geokemiallisia anomaliakenttiä muodostuu alueen eteläosassa Satulinmäen ympäristöön ja pohjoisessa Ritakallion kaakkoispuolelle. Laaja-alaisin jokseenkin yhtenäinen kulta-anomalia on Forssan pohjoispuolella Latovainion alueella, missä kulta-anomalia sijoittuu valtaosin syväkivialueelle. Lineaarisia piirteitä kohonneissa Au-pitoisuuksien jakautumisessa on Latovainiolta pohjoispuolella kallioperäkartan NE-SW-suuntaista siirrosvyöhykettä myötäilevässä vyöhykkeessä Urjalan-Humppilan alueella. Kuva 14. Kullan geokemian kartta; lajite <0.06 mm viivan S-puolella, < 2 mm N-puolella

23 Arseeni, As Arseenin pitoisuus on eteläosalla kauttaaltaan korkeampi kuin pohjoisosalla. Tilastollisesti keskipitoisuus on pohjoisosassa 5.3 ppm ja eteläosalla 13.6 ppm (taulukko 2). Eteläosalla Satulinmäen ja Latovainion alueilla arseenin anomaliakentät ovat NW-SE-suuntaisia (kva 15). Latovainion alueella on mahdollisesti kaksi rinnakkaista anomaliakuviota, joista toinen seurailee granitoidialueen Au-Sb-anomaliaa, ja toinen sen länsipuolella intermediaaristä vulkaniittivyöhykettä ja Te-anomaliaa. Latovainion pohjoispuolella, Kokkojoen alueella on varsin selväpiirteinen arseenin anomaliakenttä. Sen suuntaus on NE-SW, mutta se on rajottunut suppealle alueelle verrattuna lineamenttia myötäileviin kohonneisiin Au-pitoisuuksiin. Kuva 15. Arseeni geokemian kartta; lajite <0.06 mm viivan S-puolella, < 2 mm N-puolella

24 Antimoni, Sb Antimoni on anomalisen korkea kartoitusalueen koillisosassa Kokkojoen ja Latovainion alueilla (kuva 16). Latovainion alueella antimonin kohonneet pitoisuudet liittyvät samoihin jaksoihin kuin arseenilla, mutta ryhmittyminen on tiiviimpää. Kokkojoen alueen Sb-anomalia keskittyy kallioperäkartan liuske-vulkaniittialueelle. Kohonneita pitoisuuksia on myös Satulinmäeltä Jokioisten Kiipuun ulottuvalla alueella (kuva 16). Kuva 16. Antimonin geokemian kartta; lajite <0.06 mm viivan S-puolella, < 2 mm N- puolella

25 Telluuri, Te Valtakunnallisessa geokemian kartoituksessa näkyvä Forssan alueen Te-anomalia (kuva 4) tulee hyvin esiin tässä työssä kerätyssä uudessa materiaalissa. Selvimmin Te-anomalinen on Latovainion alue (kuva 17). Antimonin tavoin myös telluurilla korkeita pitoisuuksia on kartoitusalueen pohjoisosassa, mutta Kokkojoen lisäksi myös sen länsiosalla. Latovainion alueella Te ja Sb anomaliat ovat jokseenkin päällekkäisiä. Satulinmäellä on Te on niukalti, mutta heikkoa anomalisuutta on Kiipun alueella. Kuva 17. Telluurin geokemian kartta; lajite <0.06 mm viivan S-puolella, < 2 mm N- puolella

26 Vismutti, Bi Au-Bi- mineraalit ja metallinen vismutti ovat tavanomaisia hivenmineraaleja svekofennidisissä kultaesiintymissä. Vismutti on alueellisesti rikastunut jokseenkin samalla tavalla kuin telluri ja antimoni (kuva 18). Kuuman ja Satulinmäen alueilla Bi on niukasti. Vismutti ei näyttäsi korreloituvan kallioperän kivilajikoostumuksen kanssa. Vismuttia on runsaasti sekä granitoidien että vulkaniittien luonnehtimilla alueilla. Alueellisesti sitä on selvimmin Latovainion alueen pohjoisosalla. Kuva 18. Vismutin geokemian kartta; lajite <0.06 mm viivan S-puolella, < 2 mm N- puolella

27 Rauta (Fe) ja rikki (S) Raudan alueellisissa jakaumakuvissa ei ole havaittavissa mainittavaa ryhmittymistä (kuva 19). Rikin pitoisuus on laajalti anomaalinen Latovainion alueella, mutta muilla alueilla korrelaatio esimerkiksi arseeniin, telluuriin ja antimoniin on heikko (kuva 20). Selväpiirteinen ero on havaittavissa esimerkiksi arseeniin ja telluuriin NW-SE-suuntaisella Kuuman vulkaniittivyöhykkeellä Latovainion länsipuolella. Samoin esimerkiksi Satulinmäen alueella kohonneet rikkipitoisuudet ovat alueen pohjoisosalla jokseenkin itä-läntisessä vyöhykkeessä. Kuva 19. Raudan geokemian kartta; lajite <0.06 mm viivan S-puolella, < 2 mm N-puolella

28 26 Kuva 20. Rikin geokemian kartta; lajite <0.06 mm viivan S-puolella, < 2 mm N-puolella 4.7 Kupari, Cu Myös kuparin alueellinen jakauma on erilainen kuin kullalla, arseenilla, antimonilla ja telluurilla Kupari on jakautunut laajoille alueille vaihettuvasti keskimääräistä korkeampina tai pienempinä pitoisuuksina (kuva 21). Cu-pitoisuus ei seuraa kivilajijakaumaa, korkeahkoja pitoisuuksia on sekä granitoidi- että vulkaniitivaltaisilla alueilla.

29 27 Kuva 21. Kuparin geokemian kartta; lajite <0.06 mm viivan S-puolella, < 2 mm N-puolella 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Aineiston luotettavuus Aineistoissa materiaalin laatu vaihtelee monen luonnollisen tekijän vuoksi. Nämä on huomioitava, kun tehdään arvioita alueen malmipotentiaalista, erityisesti pois-suljettaessa eimalmikriittisisiä alueista. Arvioinnin luotettavuudelle ongelmia aiheuttavat mm.: - Näytteenottoverkko

30 28 - Näytteenottosyvyys - Maapeitteen laadun ja koostumuksen alueellinen vaihtelu. Tavoiteltu näytteenottoverkko on 4 näytettä per km 2, jolloin näytteiden välinen etäisyys olisi 500 m. Näytteenottoverkkoon jäi aukkoja mm. Torronsuon luonnonsuojelualueella, Jokioisten ja Forssan suurilla peltoalueilla ja harjualueilla. Tähän syynä olivat näytteenoton tekniset vaikeudet, näytteenottosyvyys tai olosuhteet olivat liian vaativat käytetylle kalustolle. Näytteenotossa ei tavoiteltu kalliopintaa, vaan näyte otettiin pohjamoreenipatjan sisäosasta. Moreeniaineksen laatu vaihtelee. Harjualueiden liepeillä on huuhtoutunutta moreenia ja paikoin esiintyy hiekkamoreeneja, joissa hienoainesta voi olla niukasti. On myöskin ilmeistä, että kulta esiintyy moreenissa varsin epätasaisesti, samoin kuin kalliossakin. Voidaan siis olettaa, että käytetyllä geokemian menetelmällä ei saada esiin kaikkia mineralisaatioita. Eräille osa-alueille saattaa liittyä merkittäviäkin kultaesiintymiä, joiden tunnistamiseen tarvitaan erilaisia tutkimusmenetelmiä. 5.2 Jatkotutkimukset Latovainion alueella Kartoituksen ensimmäinen merkittävä tulos v oli havainto uudesta kulta-anomalisesta alueesta Forssan pohjois-puolella, ns. Latovainion alueella. Kohonneita kultapitoisuuksia on varsin suppealla alueella ja selvimmin kullan kanssa korreloituu antimoni (Kuva 22). Koko Latovainion alueella on telluurin kohonneita pitoisuuksia, mutta selväpiirteisin Te-anomalia on Latovainiosta hieman etelään Kuumassa (Kuva 22). Te-anomalia noudattelee jossain määrin kallioperäkartan NW-SE-suuntaista vulkaniittijaksoa. Arseeni muodostaa selvät anomaliavyöhykkeet sekä Kuuman Te-anomalian että Arolanmäen Au-Sb-anomalian kanssa.

31 29 Kuva 22. Kullan ja eräiden seuralaismetallien geokemian kartta Forssa I alueella, lajite < 0.06 mm GTK alkoi v systemaattisesti selvittää Latovainion alueen anomalioita (Tiainen 2008). Kohdentavan moreenigeokemiallisen kartoituksen perusteella on sittemmin rajattu useita Cu-Aumalminetsintäkohteita, mm. Kuuma, Arolanmäki ja Kedonojankulma. Arolanmäki ja Kedonojankulma sijaitsevat huonosti paljastuneella peltoalueella, joten kohteiden selvitystä on jatkettu tihennetyllä pohjamoreeninäytteenotolla ja etsintäkairauksilla. Kuuman jatkoselvityksissä on kairauksissa tavoitettu vulkaniittien hydrotermisesti muuttuneita vyöhykkeitä, mm. pyriitti-serisiittiliuskeita ja kvartsijuoniverkostoja sekä lohkareina

32 30 sinkkivälkettä paljon sisältäviä kiviä ja arseenikiisua sisältäviä kvartsitutuneita ja serisiittiytyneitä kiviä. Alueen kairauksissa ei ole aiempien olettamusten mukaan tavattu mustaliuskeita, joissa esimerkiksi Tampereen alueella Lahtisen ja Lestisen (1996) mukaan Tepitoisuudet luonnostaan voivat olla yli 10-kertaisia muita kivilajeihin. 5.3 Muut kultapotentiaaliset alueet ja kohteet Valtakunnallisen geokemiallisen kartoituksen (Salminen 1995) perusteella Forssan alueella on viitteitä kullan, telluurin ja kuparin mineralisoitumisesta (kuvat 2-4). Tässä työssä havaittujen geokemian malmipotentiaalisten piirteiden vertailukohteena voidaan pitää näytteenotto- alueen eteläreunalle sijoittuvaa Someron Satulinmäen ja Tammelan Riukan esiintymiä (Kärkkäinen ym. 2005, 2006). Näihin mineralisaatioihin liittyy yleisesti arseenikiisua ja magneettikiisua. Antimoni- ja vismuttimineraalit ovat tavanomaisia kullan seuranaismineraaleja. Kultaa on kairauksissa ollut enimmillään 32 ppm/m. Nämä metallit kuvastuvat hyvin myös geokemian kartoissa: Someron-Tammelan vyöhykkeen geokemialle ovat tunnusomaisia kohonneet Au-, As- ja Sb-pitoisuudet (kuva 10-12). Kartoitusalueen geokemiassa havaitut Au-, Cu-, Sb-, Te- tai As-anomaliset alueet eivät korreloidu kallioperäkartalla tiettyihin kivilajivyöhykkeisiin. Anomalioita on sekä vulkaniittijaksojen kohdalla että granitoidivaltaisilla alueilla. Anomaliat eivät näyttäisi olevan myöskään sidoksissa kivilajien metamorfoosiasteeseen tai alueelliseen metamorfoosiin. Esimerkiksi antimoni on varsin herkästi mobiloituva metalli, joka hakeutuu orogenian korkeampiin leikkauksiin. Selväpiirteiset arseeni-anomalit ovat Forssan-Someron ja Huittisen alueella NW-SE-suuntaisia, mutta syitä siihen voi olla monia: jäätikön kuljetussuunta on sama, kivilajivyöhykkeiden suuntaus on osin sama, siirros-hiertovyöhykkeiden suuntaus on osin sama. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kartoitusalueelta on erotettavissa geokemian anomalikenttiä, joiden luonnollisin selitys voi olla laaja-alainen hydroterminen toiminta. Toisissa tapauksissa (Huittinen, Satulinmäki-Kiipu, Koijärvi) se näyttäisi liittyvän leikkaaviin, orogeenisiin tai post-orogeenisiin rakenteisiin ja toisissa tapauksissa (Latovainio, Kokkojoki) anomaliat vaikuttavat kivilajisidonnaisilta, liittyen synorogeenisiin granitoideihin ja niihin liittyvät rakenteisiin.

33 31 Geokemian perusteella kultapotentiaalisia alueita ovat: Satulinmäen-Kiipun alue Somerolla ja Jokioisissa; GTK jatkaa selvityksiä Latovainio Jokioisten ja Forssan raja-alueilla; GTK jatkaa (Tiainen ym. 2008) Huittisen Ritakallion SE-jatkeet (Korvenmaa jne.); yksityinen varaus siirsi jatkotyöt Kokkojoen alue Urjalassa; GTK kartoitti 2007 (Kärkkäinen ym. 2009) Koijärven alue; GTK tehnyt lisäselvityksiä

34 32 6 KIRJALLISUUS Kärkkäinen, N. & Lehto, T. & Tiainen, M. & Jokinen, T. & Nironen, M. & Peltonen, P. & Valli, T Etelä- ja Länsi-Suomen kaarikompleksi, kullan ja nikkelin etsintä vuosina Hanke Vaihe I loppuraportti. 118 s., 28 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/21, 12/2003/1/10. Kärkkäinen, N., Huhta, P., Tiainen, M. ja Vuori, S., Geokemian käyttö kullan etsinnässä Etelä-Suomessa. Vuorimiesyhdistys, Geokemian päivät, Vuorimiesyhdistys, Sarja B, 83, Kärkkäinen, N., Koistinen, E. & Jokinen, T., Satulinmäki gold prospect at Somero, SW Finland. 44 s. + 6 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2024/2006/1/10. [Kokoteksti] Kärkkäinen, N., Koistinen, E. & Jokinen, T., Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Tammelan kunnan Riukan, kaivosrek. nro 7483/1, ja Pursion, kaivosrek. nro 7482/1, valtauksilla. 32 s. + 9 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/2024/2007/1/10/69. [Kokoteksti] Kärkkäinen, N. Huhta, P., Forssa-Huittisten alueen kultamalmipotentiaali. Geologian tutkimuskeskus arksitoraportti M19/2113/2009/xx. Lahtinen, Raimo ja Lestinen, Pekka Background variation of ore-related elements and regional-scale mineralization indications in Palaeoproterozoic bedrock in the Tampere- Hämeenlinna area, southern Finland. Geological Survey of Finland. Bulletin 390. Lestinen, Pekka Pirkkalan kohteen geokemialliset kultatutkimukset vuosina s., 14 l. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, S/41/2123/1/1987. Lindmark, Boris Tutkimustyöselostus Nokian kaupungin valtausalueella Koukkujärvi 1 (kaivosrekisterinro 4890/1) suoritetuista kultatutkimuksista vuosina s., 9 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/2123/-95/1/10. [Kokoteksti] Rosenberg, P Tutkimustyöselostus Pirkkalan kunnassa Vatanen 1, Lintumäki 1, Poikkiaro 1 sekä Sorkkala 1-2 nimisillä valtausalueilla, kaiv. rek. n:o 4179/1-2 ja 4331/1-3, suoritetuista malmitutkimuksista. 47 s., 11 l. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/2123/-90/1/10. Rosenberg, Petri The Kaapelinkulma gold deposit, Valkeakoski. In: Ehlers, C. (ed.) Research and exploration - where do they meet? 4th Biennial SGA Meeting, August 11-13, 1997, Turku, Finland. Excursion guidebook B3 : gold and base metal deposits in southwestern Finland. Geologian tutkimuskeskus. Opas 44, Salminen, R., (toim), 1995 Alueellinen geokeaillinen kartoitus Suomessa vuosina Tutkimusraportti 130, Geologian tutkimuskeskus. 48 s. Tiainen, M., Kärkkäinen, N., Jokinen, T. & Lahtinen, E., Jokioisten Kedonojakulman Au- Cu-esiintymän tutkimukset , aiheen esittelöy ja malmimineralogia. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2113/2008/84. Vesasalo, Arvo On the petalite occurrences of Tammela, SW-Finland. C. R. Soc. Géol. Finlande, Vol. 31, p , illus. ; also Bull. Comm. Géol. Finlande, n:o 184. Vuori, S., Kärkkäinen, N., Huhta, P. & Valjus, T Ritakallio gold prospect, Huittinen, SW Finland. Geol. Surv. Finland, Report CM06/2112/2005/1/ p.

35 LIITTTEET 33

36 1 6.1 LIITE 1 Kemian analyysitilaukset; KDMR= alueellinen moreeni, KOHTMR=kohteellinen mr; LITO = kallionäytteet Tilausnumero geologi lkm Menetelmät työmaa/paikka aines otin fraktio firma tilattu Ohjelma NKK /24,511P,520U Forssa 1 pohjamr iskupora <0.064 SMOY 2003 KDMR NKK /24,511P,520U Forssa 1 pohjamr iskupora <0.064 SMOY 2003 KDMR NKK /24,511P,520U Forssa 1 pohjamr iskupora <0.064 SMOY 2003 KDMR NKK /24,511P,520U Forssa 1 pohjamr iskupora <0.064 SMOY 2003 KDMR NKK /24,511P,520U Forssa 1 pohjamr iskupora <0.064 SMOY 2003 KDMR NKK /24,511P,520U Forssa 1 pohjamr iskupora <0.064 SMOY 2003 KDMR NKK /24,511P,520U Forssa 1 pohjamr iskupora <0.064 SMOY 2003 KDMR NKK /24,511P,520U Forssa 1 pohjamr iskupora <0.064 SMOY 2003 KDMR MT 83 10/24,511P,520U Latovainio/Forssa Mr2 pohjamr iskupora <0.064 SMOY 2005 KDMR MT 39 10/24,511P,520U Forssa II pohjamr iskupora <0.064 GTK 2005 KDMR MT /24,511P,520U Forssa II/Latovainio pohjamr iskupora <0.064 GTK 2005 KDMR MT 78 10/24,511P,520U ForssaI I/Latovainio pohjamr iskupora <0.064 GTK 2005 KDMR MT 74 10/24,511P,520U Forssa II/Latovainio pohjamr iskupora <0.064 GTK 2005 KDMR MT 73 10/24,511P,520U Latovainio Montut pohjamr kaivuri <0.064 MUU 2005 KDMR SV /26/40, 511p, 520U Forssa III pohjamr iskupora < 2.0 GTK 2006 KDMR SV /26/40, 511p, 520U Forssa III pohjamr iskupora < 2.0 GTK 2006 KDMR SV /26/40, 511p, 520U Forssa III pohjamr iskupora < 2.0 GTK 2006 KDMR SV /24,511P,520U Forssa IV pohjamr iskupora <0.064 GTK 2007 KDMR NKK 43 30/40/705P,511P Forssa k-kurssi pala - malmi vasara pala YLIOPISTO 2003 LITO NKK /40/520U,511 Forssa k-kurssi pala - lito vasara pala YLIOPISTO 2003 LITO NKK P Forssa k-kurssi (86802) pala - lito vasara pala YLIOPISTO 2003 LITO NKK U Forssa k-kurssi pala - malmi vasara pala YLIOPISTO 2003 LITO MT P,520U Arolanmäki-Kedonoja pohjamr iskupora <0.064 GEOKESKUS 2006 KOHTMR SV X/705P/jne Ritakallio_Mr pohjamr iskupora < 2.0 GEOKESKUS 2004 KOHTMR SV X/705P/jne Ritakallio_lito kalliomurske iskupora < 2.0 GEOKESKUS 2004 KOHTMR NKK 74 <1mm, jauh, 512Ma,512P Kokkojoki pohjamr iskupora < 1 mm GTK 2007 KOHTMR NKK ,520U,511M Nuutajärvi pintamr lapio GTK 2007 KOHTMR NKK 60 10,24,510P,520U Riukka pohjamr Auger GTK 2003 KDMR

37 2 6.2 Menetelmäkuvaus Forssa1, Forssa II, Forssa IV (fraktio < mm); esimerkki GTK:n kemian laboratorio, tilauksen raportti MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUSET Tilausnumero: Raportointipäivä: :54:58 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. 10 Näytteen kuivaus 70 C:ssa 24 Mineraalisen näytteen seulonta <0.06mm fraktioon 511 Kuningasvesiliuotus 90 C:ssa 520 Ar-liuotus 20 C, 5g:n alinäyte, Hg kerasaostus + 511P Monialkuainemääritys ICP-AES-tekniikalla 520U Alkuaineiden määritys GFAAS-tekniikalla

38 3 6.3 Menetelmäkuvaus Forssa III (fraktio < 2 mm); esimerkki GTK:n kemian laboratorio, tilauksen raportti MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: Raportointipäivä: :02:58 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. 11 Näytteen kuivaus <40 C:ssa 26 Mineraalisen näytteen seulonta <2mm fraktioon 40 Jauhatus karkaistussa hiiliteräsjauhinastiassa 511 Kuningasvesiliuotus 90 C:ssa 520 Ar-liuotus 20 C, 5g:n alinäyte, Hg kerasaostus + 511P Monialkuainemääritys ICP-AES-tekniikalla 520U Alkuaineiden määritys GFAAS-tekniikalla

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000 GEOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS M19/2212/-93/10/1 Parkano Mustajärvi, Alkkia Niilo Kärkkäinen, Juhani Alanen 30.4.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4492 SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10 Rantasalmi Osikk o Olavi Kontoniemi 04.06.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA OSIKKO, 1, KAIV.REK.NRO 4048/1, OSIKKO 2, KAIV.REK.NRO

Lisätiedot

KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA:

KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA: m E Korvuo mpu Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö OKMEIarkisto Outokumpu KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Huittisissa valtausalueilla Palokallio 1(8524/1) ja Palokallio 2(8524/2) vuosina

Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Huittisissa valtausalueilla Palokallio 1(8524/1) ja Palokallio 2(8524/2) vuosina Geologian tutkimuskeskus 43/2011 23.11.2011 Espoo Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Huittisissa valtausalueilla Palokallio 1(8524/1) ja Palokallio 2(8524/2) vuosina 2006-2009 Sari Grönholm, Saku Vuori,

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

GEOLTMIALLINEN TULKINTA. Pekka Huhta Jarmo Nikander

GEOLTMIALLINEN TULKINTA. Pekka Huhta Jarmo Nikander GEOLTMIALLINEN TULKINTA Pekka Huhta Jarmo Nikander 09031 977 Työn tarkoitus Käytettävissä oli sadan liejunäytteen analyysitulokset (AAS). Näytteet oli otettu Iisveden Jauholahdesta, Kokinsalmesta ja Suihanlahdesta.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/4522/-84/1/60 Kuusamo Kouvervaara Kari Pääkkönen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Lisätiedot

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio 1 Tausta Metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojelun kannalta kiintoaineshuuhtouman torjunta on avainasemassa.

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

GTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja 28.12.2001 Dnro K 142/43/01

GTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja 28.12.2001 Dnro K 142/43/01 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja 28.12.2001 Dnro K 142/43/01 Kauppa- ja teollisuusministeriö Ylitarkastaja

Lisätiedot

;* 2. Paltamo. Haapaselka

;* 2. Paltamo. Haapaselka 2 L* + GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS ;* 2 'I Paltamo Haapaselka Timo Heino TUTKIMUSTY USELOSTUS PALTAMON KUNNASSA VALTAUSALUEILLA HAAPASELKA 1 ja 2 SEK# HORKANLAMPI 1, KAIV. REK. N:O 3130 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Tammelan kunnan Riukan, kaivosrek.nro 7483/1, ja Pursion, kaivosrek.nro 7482/1, valtauksilla

Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Tammelan kunnan Riukan, kaivosrek.nro 7483/1, ja Pursion, kaivosrek.nro 7482/1, valtauksilla Espoon yksikkö M06/2024/2007/1/10/69 30.11.2007 Espoo Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Tammelan kunnan Riukan, kaivosrek.nro 7483/1, ja Pursion, kaivosrek.nro 7482/1, valtauksilla Niilo Kärkkäinen,

Lisätiedot

Meltauksen geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto, Riitta Pohjola ja Anne Peltoniemi-Taivalkoski

Meltauksen geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto, Riitta Pohjola ja Anne Peltoniemi-Taivalkoski Pohjois-Suomi S49/2009/38 4.6.2009 Rovaniemi Meltauksen geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto, Riitta Pohjola ja Anne Peltoniemi-Taivalkoski GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä

Lisätiedot

Geokemialliset maaperätutkimukset Kangasniemi-Toivakka alueella Aimo Hartikainen

Geokemialliset maaperätutkimukset Kangasniemi-Toivakka alueella Aimo Hartikainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 12.12.2013 Arkistoraportti 162/2013 Geokemialliset maaperätutkimukset Kangasniemi-Toivakka alueella Aimo Hartikainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo

Lisätiedot

. 11 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN YMPA- RISTOVAIKUTUKSET OSA II1 - PYHASALMI ,.-.

. 11 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN YMPA- RISTOVAIKUTUKSET OSA II1 - PYHASALMI ,.-. eologian tutkimuskeskus r-- srh.!'-.-.-.... -. -. -7 _1 d. 11,.-. nestutkimukset 1./1.3 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Sedimenttianalyysin tulokset

Sedimenttianalyysin tulokset Liite 6 Sedimenttianalyysin tulokset Sedimenttinäytteet otettiin kokoomanäytteenä ruopattavista kohdista noin 1,2 metrin syvyyteen saakka. Näytteissä on mukana siis eloperäisen aineksen lisäksi pohjan

Lisätiedot

Tutkimustyoselostus valtausalueella Lokki 1, kaivosrekisterinumero suoritetuista tutkimuksista.

Tutkimustyoselostus valtausalueella Lokki 1, kaivosrekisterinumero suoritetuista tutkimuksista. -t o@/~lj. r/ ~ GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS M06144131199511110 KUHMO Lokki 1 Timo Heino Markku Kilpela 6.1 1.1995..--- O~(G=/W. i J r,.,;-,..>: -..*.'*. ~ 5 ~ ; ~, ~ - - l ~ ; x - f -.&; - ~ ---------J - -.

Lisätiedot

SodBQkzläQ KeluJärven moretni Ja mie!kj.vitutkimuksista

SodBQkzläQ KeluJärven moretni Ja mie!kj.vitutkimuksista Outokumpu Oy Halminetsintä (){.,.;!,. 3731/600/69 MKK SodBQkzläQ KeluJärven moretni Ja mie!kj.vitutkimuksista Sodankylän Orajä.rven alueella v. 1968 tehdyn puroeedimonttitutki muksan yhteydessä saatujen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241,

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 3242 30.12.2003 Mäkinen Jari Raportti Suonenjoen kunnassa kohteissa Kärpänlampi ja Saarinen suoritetuista

Lisätiedot

maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus

maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus Luontaisten haittaaineiden esiintyvyys maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus Metallit kallioperässä ja maaperässä Eri kivilajeissa on luonnostaan erilaisia metallipitoisuuksia

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä)

Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä) Kuva: Ville Vesilahti Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä) Geologian tutkimuskeskus "Ivalonjoen alue" Saarnisto & Tamminen (1987) Kvartsi-hematiittijuoni Kvartsi-karbonaattijuoni Hematiittikivet

Lisätiedot

M 19/3723/-78/1/10 Sodankylä, Lohisarriot Kauko Puustinen MALMITUTKIMUKSET SODANKYLÄN LOHISARRIOLLA. Johdanto

M 19/3723/-78/1/10 Sodankylä, Lohisarriot Kauko Puustinen MALMITUTKIMUKSET SODANKYLÄN LOHISARRIOLLA. Johdanto M 19/3723/-78/1/10 Sodankylä, Lohisarriot Kauko Puustinen 1978-01-16 MALMITUTKIMUKSET SODANKYLÄN LOHISARRIOLLA Johdanto Ylijohtaja Herman Stigzelius antoi 25.7.1975 malmiosastolle tehtäväksi selvittää

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX 9 0 K MALMINETSINTX VIHANNIN KAIVOKSEN YMPARISTON KAIRAUKSET VUONNA 1985 Sysäyksen Vihannin alueen tutkimuksille on tuonut kesällä 1983 lennetty matalalentomittaus, jonka tulokset saatiin käyttöön keväällä

Lisätiedot

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Lausunto Dragon Mining Dragon Mining Kaapelinkulman luvan tarkistus

Lausunto Dragon Mining Dragon Mining Kaapelinkulman luvan tarkistus Lausunto Dragon Mining Dragon Mining Kaapelinkulman luvan tarkistus 20.5.2015 Esitetty asiakirja ei voi olla metallimalmilouhoksen ympäristölupa. Asiakirjan esittäminen sellaisena asettaa sekä toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

Matelavaaran rautamuados tuma (k~rtai-götiittirapakallio) VERTAA Osa-selvitys Vuotoksen alueen tutkimuksista w. l

Matelavaaran rautamuados tuma (k~rtai-götiittirapakallio) VERTAA Osa-selvitys Vuotoksen alueen tutkimuksista w. l j-: RAUTARUU KKI OY MALMINETSINTA Matelavaaran rautamuados tuma (k~rtai-götiittirapakallio) N:o Ro13/72 Vuotos 1 Kari Airas KUNTA 1 LAAT.PVM 1 HYV. Pelkosenniemi 10.10.197. l KARTTALEHTI 1 LIITEKARTAT

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Suolikon kairaukset Muuramessa 2014

Suolikon kairaukset Muuramessa 2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 93/2015 Suolikon kairaukset Muuramessa 2014 Esa Heilimo ja Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2015 Kuvailulehti Documentation page Sisällysluettelo 1 Kohteen

Lisätiedot

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 63/2014 Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Hämeen malmipotentiaali: moreenigeokemia P. Huhta, N. Kärkkäinen, M. Tiainen

Hämeen malmipotentiaali: moreenigeokemia P. Huhta, N. Kärkkäinen, M. Tiainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen Yksikkö Espoo 89/2015 Hämeen malmipotentiaali: moreenigeokemia P. Huhta, N. Kärkkäinen, M. Tiainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Pekka

Lisätiedot

On-site-analysointimenetelmät

On-site-analysointimenetelmät Kuvat P. Sarala On-site-analysointimenetelmät Pertti Sarala Tutkimusprofessori, FT, dosentti, EurGeol Geologian tutkimuskeskus GTK / Kaivannaisalan tiedekunta, Oulun yliopisto Kenttäanalysointimenetelmät

Lisätiedot

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila 1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2

Lisätiedot

Timo Tarvainen PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto

Timo Tarvainen PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto Timo Tarvainen PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN Outokumpu Oy Atk-osasto PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATSISTIIKAN KEINOIN 1. Johdanto Niin sanotulla

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 13043 22.03.2013 SKOL jäsen ATALAN KERROSTALOT 1 / 6838 / ATALA / TAMPERE Atanväylä 2 33580 TAMPERE Ristimäenkatu 2 33310 Tampere Puhelin (03) 2767 200 Faksi (03) 2767 222 Sähköposti

Lisätiedot

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Antti Peronius geologi, kullankaivaja Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) valtakunnalliset kansannäytepalkinnot

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) valtakunnalliset kansannäytepalkinnot 1(5) Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) valtakunnalliset kansannäytepalkinnot vuodelta 2004 PÄÄPALKINNOT I 5.000 Kari Ahlholm, Nivala Kari Ahlholm on lähettänyt GTK:lle tutkittavaksi lukuisia hyviä malmilohkareita

Lisätiedot

Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset Geologian tutkimuskeskus 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset Summary: Regional economic impacts of potential mining in Kanta-Häme Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo

Lisätiedot

Lapin maaperän luontainen puhtaus ja siihen vaikuttavat tekijät Pertti Sarala Erikoistutkija, FT Geologian tutkimuskeskus

Lapin maaperän luontainen puhtaus ja siihen vaikuttavat tekijät Pertti Sarala Erikoistutkija, FT Geologian tutkimuskeskus Kuva P. Sarala Lapin maaperän luontainen puhtaus ja siihen vaikuttavat tekijät Pertti Sarala Erikoistutkija, FT Geologian tutkimuskeskus 1 Geologinen lähestyminen pohjoiseen puhtauteen Sisältö Kallioperä

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

MAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ

MAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ MAAPERÄTUTKIMUS RAPORTTI 14.8.2014 (Täydennetty 24.10.2014) Ristinummentie 121 Ristinummentie 121 2 / 11 Sisällysluettelo 1 KOHTEEN PERUSTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija...

Lisätiedot

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128

Lisätiedot

Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003

Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Hannu Herva ja Rauno Ovaskainen, Metsäntutkimuslaitos Kolarin Tutkimusasema Kansikuva Olvassuon luonnonpuisto.

Lisätiedot

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok Pvm: 16.8.2013 1/2 Projekti: 1510005691/9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara Sotkamo Oy, sakkanäytteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset, Maauimala, kon

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

3. Tutkimusvaiheet 3.1. Lohkare-etsinta ja kalliopertikartoitus

3. Tutkimusvaiheet 3.1. Lohkare-etsinta ja kalliopertikartoitus 1. Johdanto Sivu 3. Tutkimusvaiheet 3.1. Lohkare-etsinta ja kalliopertikartoitus 3.2. Geofysikaaliset mittaukset 3.3. Geokemialliset tutkimukset 3.4. Syvakairaus 4. Yhteenveto 5. Kirjallisuutta 6. Liitteet

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4613/-97/1/10 Kuusamo Pohjaslampi 1 Erkki Vanhanen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4613/-97/1/10 Kuusamo Pohjaslampi 1 Erkki Vanhanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4613/-97/1/10 Kuusamo Pohjaslampi 1 Erkki Vanhanen 11.12.1997 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA POHJASLAMPI 1, KAIV. REK.N:O

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Suomussalmi Huutoniemi 1-4 (8476/1-4)

Tutkimustyöselostus Suomussalmi Huutoniemi 1-4 (8476/1-4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Suomussalmi Huutoniemi 1-4 (8476/1-4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10 271 0090 SISÄLTÖ

Lisätiedot

HAUKIPUDAS, KIIMINKI, YLIKIIMINKI, II, YLI-II, MUHOS

HAUKIPUDAS, KIIMINKI, YLIKIIMINKI, II, YLI-II, MUHOS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemen yksikkö M19/2533/2534/3511/3422/3424/-02/1/10 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, YLIKIIMINKI, II, YLI-II, MUHOS Esko Korkiakoski 31.12.2002 POHJOIS-POHJANMAAN LIUSKEALUEEN SINKKI-

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

= RNNMINES. 0 outokumpu mining TUTKIMUSRAPORTTI 1(6) 061/ , /LP/1993. Jakelu OKME/ arkisto. Sijainti 1:

= RNNMINES. 0 outokumpu mining TUTKIMUSRAPORTTI 1(6) 061/ , /LP/1993. Jakelu OKME/ arkisto. Sijainti 1: 0 outokumpu mining = RNNMINES TUTKIMUSRAPORTTI 1(6) 061/3322 10,3324 01/LP/1993 Jakelu OKME/ arkisto P LITOGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET VUOSINA 1991-1992 LIITTOPERÄN-TORVELAN ALUEELLA Sijainti 1: 400 000

Lisätiedot

7, 8) sekä kair:a us p :t'ociileihin piirretyillä käyri llä (Liitteet

7, 8) sekä kair:a us p :t'ociileihin piirretyillä käyri llä (Liitteet Outokumpu Oy ~fa1minetsintä Ok u-analogia/1 966... 2/ MIi, P ol v i j ä r v i. S ola Yhteenveto ',kairauksista v:lta 1957 Solassa kairattiin v. 1957 kuusi. re~ä. Näistä lcaksi (Sola- 1, 2) kairatti.in

Lisätiedot

Kullan esiintyminen kuparikiisun yhteydessä Pahtavaaran kaivoksen Karoliina- ja Länsimalmeissa

Kullan esiintyminen kuparikiisun yhteydessä Pahtavaaran kaivoksen Karoliina- ja Länsimalmeissa Kullan esiintyminen kuparikiisun yhteydessä Pahtavaaran kaivoksen Karoliina- ja Länsimalmeissa Maria Haanela Kandidaatin tutkielma Kaivannaisalan tiedekunta Oulun yliopisto 2016 Abstrakti Tässä työssä

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö M06/2342/2008/75 SIEVI Pikipannu Mauri Niemelä

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö M06/2342/2008/75 SIEVI Pikipannu Mauri Niemelä GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö M06/2342/2008/75 SIEVI Pikipannu Mauri Niemelä 31.12.2008 Tutkimustyöselostus Sievin kunnassa valtausalueilla Pikipannu 1-4 (kaivosrekisterinumero 8118/1-4)

Lisätiedot

Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet: Esiselvitys Jaana Jarva ja Timo Tarvainen

Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet: Esiselvitys Jaana Jarva ja Timo Tarvainen Etelä-Suomen yksikkö S41/2008/36 24.6.2008 Espoo Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet: Esiselvitys Jaana Jarva ja Timo Tarvainen Tampereen seudun taajamat GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 1 Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Elenia Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat kartat... 4 Inventointi...

Lisätiedot

Hämeenlinnan Pirttikosken Cu-kohteen geofysikaaliset tutkimukset

Hämeenlinnan Pirttikosken Cu-kohteen geofysikaaliset tutkimukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GSO/MIV Espoo 97/2016 Hämeenlinnan Pirttikosken Cu-kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2014-2016 Hanna Leväniemi, Sari Grönholm GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 97/2016 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M06/3223/2003/1/10 RAUTALAMPI Myhinkoski Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M06/3223/2003/1/10 RAUTALAMPI Myhinkoski Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M06/3223/2003/1/10 RAUTALAMPI Myhinkoski 26.09.2003 Hannu Makkonen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RAUTALAMMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA MYHINKOSKI 1 (KAIV.REK.NRO 7312/1) SUORITETUISTA

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka. 1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset

Lisätiedot

2.1 Jaatiköitymisista 2.2 Moreenin kivilajikoostumuksesta 2.3 Alueen geokemiallisesta luonteesta

2.1 Jaatiköitymisista 2.2 Moreenin kivilajikoostumuksesta 2.3 Alueen geokemiallisesta luonteesta - Jakelu - RAPORTTI KESÄN 88 KENTTÄT~I~TÄ RANTSILAN KARTTALEHDEN 3412 ALUEELLA 1 JOHDANTO 2 ALUEELLA SUORITETUT AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 2.1 Jaatiköitymisista 2.2 Moreenin kivilajikoostumuksesta 2.3 Alueen

Lisätiedot

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit

Lisätiedot

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella .\ \ 1 \ 1 1 Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella 22.-24.10.2010 Kulttuurintutkijain Osuuskunta Aura Sami Viljanmaa 2010

Lisätiedot

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS TILAUS No (KP täyttää) Tilaaja Päiväys 05.11.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot