LÄHTÖKOHTA, KOHDE JA TAVOITTEET

Transkriptio

1 4V välitä, vaikuta, viihdy, voi hyvin yhteisöllisyys ja hyvä elinympäristö EAKR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Raportointikausi LÄHTÖKOHTA, KOHDE JA TAVOITTEET 4V-hankkeen avulla pyritään rakentamaan uusia malleja, verkostoja ja toimintakulttuureita, joissa vahvistetaan sosiaalista pääomaa, välittämistä, osallistumista sekä kykyä toimia hyvän elinympäristön ja kestävän elämäntavan puolesta. Asian tiimoilta kootaan, jaetaan ja kehitetään hyviä toimintatapoja. Kohderyhmiä ovat kaupunkien vuokratalojen hallinnon ja ylläpidon henkilökunta sekä asukasryhmät, ympäröivien kaupunginosien asukkaat, opettajat ja muut ammattikasvattajat sekä heidän välityksellään lapset ja nuoret. Toiminta keskittyy Espoossa Leppävaaran, Suvelan ja Kirkkojärven, Helsingissä Mellunkylän, Roihuvuoren ja Herttoniemen sekä Vantaalla Korson ja Länsimäen kaupunginosiin sekä niiden lähialueille. TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Hanke on tehnyt yhteistyötä kaupunkien vuokrataloyhtiöiden, koulujen, päiväkotien ja leikkipuistojen kanssa, samoin lukuisien hankealueella tai hankkeen teemojen kanssa työskentelevien yhdistysten ja kaupunkien organisaatioiden kanssa. Lisäksi on tehty yhteistyötä oppilaitosten kanssa, joiden kautta on saatu sekä harjoittelijoita että kurssitöiden tekijöitä osallistumaan hankkeen toteutukseen. Seurantaraportissa mainittujen yhteistyötahojen lisäksi hankkeella on suuri määrä väljempää yhteistyötä tekeviä sidosryhmiä. Keskeisimmät yhteistyötahot osallistuvat hankkeen pääsuunnitteluryhmien toimintaan (asukas-, kasvatus- ja vuokrataloryhmät). Hanketta toteutetaan läheisessä yhteistyössä muiden kanssa tulosten juurruttamiseksi Toisaalta osallistutaan muiden toimijoiden prosesseihin ja toisaalta pyritään sitouttamaan muita hankkeen päävastuullisena toteuttamiin tapahtumiin ja materiaaleihin. Hanke täydentää ja syventää yhteistyötä muiden tahojen kanssa jatkuvasti. Esimerkiksi asukaspääsuunnitteluryhmän täydentämistä ympäristöjärjestö- ja asukasedustuksella on suunniteltu.

2 Jokaisessa kaupungissa niin hallinto kuin muut toimijat ovat organisoituneet eri tavoin, ja yhteistyön virittämisestä saadaan runsaasti erilaisia kokemuksia. Hallinnolliset järjestelyt vaativat erilaisia ratkaisuita myös kaupunkien sitoutumisen kannalta. Uusia verkostoja on onnistuttu jo luomaan muun muassa kaupunkien ympäristökasvatuksen toteuttajien välille. Laurea Otaniemen kanssa on tehty kehittämisyhteistyötä toistaiseksi kahden kurssin yhteydessä, ja hankkeessa on työskennellyt kolme harjoittelijaa Laurea Hyvinkäästä sekä Turun ammattikorkeakoulusta. Opiskelijat ja harjoittelijat ovat olleet hyödyllinen voimavara hankkeen eri osioiden syventämiseen hanketyöntekijöiden ohjauksessa. Vastaavantyyppistä yhteistyötä on valmisteltu Vantaan Laurean kanssa. Hankkeessa on kiinnitetty huomiota siihen, että vaikka seurantaraportissa ei yhteistyötahoina seurata erikseen kaupungin eri organisaatioita (koska hallinnollisesti ne ovat osa hankkeen toteuttajia), hankkeen toteutumisen ja sen tulosten juurtumisen kannalta kaupunkien sisäinen ja välinen yhteistyö on keskeistä. Tämä yhteistyö on tuntunut hedelmälliseltä jo hankkeen pääsuunnitteluryhmien puitteissa, ja esimerkiksi kasvatuksen alalla on lisäksi onnistuttu luomaan uusia, todennäköisesti pysyviksi jääviä kaupunkien sisäisiä verkostoja ympäristökasvatustyön koordinoimiseksi. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeelle on laadittu yksityiskohtainen raportointi- ja viestintäsuunnitelma, jota päivitetään jatkuvasti. Hankkeella on oma graafinen ulkoasu, käyntikortit ja esite, joita käytetään viestinnässä. Hankkeen julkistamistapahtuman (Onnellinen kaupunki -ideakeräys ja sen perusteella koottujen näyttelyiden avajaiset kaupungeissa) suunnittelussa tehtiin yhteistyötä viestintätoimiston kanssa, jotta tavoitettiin niin media- kuin sidosryhmät. Viestinnässä on käytetty myös innovatiivisia keinoja. Esimerkiksi kouluille ja päiväkodeille kerrottiin Onnellinen kaupunki -ideakeräyksestä ja hankkeen käynnistymisestä viestillä, joka toimitettiin kiinnitettynä reilun kaupan jalkapalloon. Erottuminen onnistuikin, ja hanke on saanut hyvät kontaktit kasvattajiin. Hanketta on lisäksi käyty esittelemässä lukuisissa alueella järjestetyissä tilaisuuksissa. Sidosryhmäviestintää on tehty puolivuosittaisilla sähköpostitse jaettavilla infokirjeillä - kaupunkien hallinnossa viestin vastaanottajia ovat kunkin kaupungin oman ohjeistuksen mukaan joko tiedottajat tai virka- ja luottamushenkilöt. Kasvatusalalla on halukkaille lähetetty kuukausittaisia vinkkikirjeitä, ja myös asukas- ja

3 vuokratalotyössä on otettu käyttöön vastaavat teemakohtaiset puolivuosittaiset info-/vinkkikirjeet keväällä Hanke tekee tiedotusyhteistyötä Kierrätyskeskuksen ja kaupunkien tiedottajien kanssa, minkä lisäksi hanke on palkannut tuntityönä tiedottaja-toimittajaa, joka on päivittänyt hankkeen internet-sivuja, perustanut hankkeen valokuvablogin ja tehnyt tiedotusvälineille tarjottavia artikkeleita hankkeen aiheista. Hankesuunnitelmassa tavoitteena oli julkisuuskynnyksen ylittäminen eri medioissa 25 kertaa ja tavoite on jo täytetty. Hankkeesta on kerrottu esimerkiksi Euroopan komission Suomen edustuston Europa-lehdessä ja siitä on kirjoitettu vierailla kielilläkin: englanniksi Helsinki Timesissa (11/2008) ja espanjaksi argentiinalaisessa Borealidad-nettilehdessä ( 6/7/2009). Mediaviestintää kehitetään edelleen; se nähdään tärkeänä kanavana tuoda esiin myönteisiä kokemuksia ja toimintamahdollisuuksia. Hankkeen nettisivujen osoite on: Lisäksi käytössä on kuvablogi osoitteessa TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 4V-hankkeen laadullisina tavoitteina on tuottaa uusia malleja elinympäristön parantamiseksi, ottaa käyttöön verkostoja kohdealueilla, kehittää kestävän kehityksen seurantaa ja arviointia, lisätä sosiaalista pääomaa, yhteisöllisyyttä ja ympäristöosaamista sekä syventää kuntien sisäistä ja välistä yhteistyötä ja tiedon jakamista. Hankkeen suunnitellut tuotokset ovat asuinkiinteistöjen kestävän kehityksen ohjelma -malli sekä vertaistukeen perustuva tukihenkilöverkostomalli asuinkiinteistöjen henkilökunnalle, asukkaille ja asukasjärjestöille sekä opettajille ja muille ammattikasvattajille. Pyrkimyksenä on ottaa käyttöön 15 ympäristö- tai kestävän kehityksen ohjelmaa. Verkostoihin osallistuu 100 henkeä 20:sta eri organisaatiosta. Julkaisuja ja materiaaleja (raportit, koulutuskokonaisuudet, näyttelyt jne.) tuotetaan kymmenen kappaletta. Talkoo- tai muita tapahtumia toteutetaan 22 ja koulutuksia 22. Lisäksi tavoitellaan asumisviihtyvyyden ja ympäristöosaamisen lisääntymistä sekä myönteisiä vaikutuksia asumisen kustannuksiin ja ympäristöindikaattoreihin.

4 Lähtökohtia on kirkastettu selvitysten avulla Hankealueen kohderyhmien näkemyksiä kestävän kehityksen työstä ja osallisuudesta selvitettiin ostopalveluna ja selvityksen tulokset saatiin hankkeen käyttöön syksyllä Samana vuonna tehtiin Espoossa tutkimus kaikille avoimien yhteisten tilojen ja ulkoalueiden käytöstä. Tavoitteena oli selvittää tilojen tarpeellisuutta, käyttöastetta ja käyttäjien tyytyväisyyttä. Samalla haastateltiin tilojen ylläpitäjiä tilojen toimivuudesta. Vuonna 2008 pääkaupunkiseudun kunnallisvaaliehdokkaille tehtiin internet-kysely hankkeen teemoista. Kyselyn vastaukset julkaistiin hankkeen verkkosivuilla ennen vaaleja ja sillä tavoin haluttiin herättää keskustelua niistä puitteista, joissa kestävään kehitykseen ja osallisuuteen liittyvää työtä voidaan tehdä. Toiminta vuokrataloissa Selvityksiä käytetään hankkeen jatkokehittelyn pohjana. Asuinkiinteistöjen kestävän kehityksen ohjelma (tällä hetkellä työnimeltään Vuokrataloyhtiöiden kestävän asumisen työkalupakki) on edennyt tekstiluonnosvaiheeseen, josta on saatu kommentteja asiantuntijoilta ja vuokratalo-pääsuunnitteluryhmältä. Lisäksi hanke on verkottunut hankealueen vuokrataloyhtiöiden työntekijöiden sekä asukkaiden edustajien kanssa ja koonnut tietoa nykyisistä käytännöistä, tarpeista, toiveista ja toimintamalleista. Jatkossa kestävän kehityksen työkalupakin osa-alueita pilotoidaan yhdessä vuokrataloyhtiöiden kanssa. Testaaminen on jo aloitettu muun muassa osallistavan pihasuunnittelun tilaisuuksilla ja pihakatselmuksilla. Yhteisöllisyyden lisäämiseksi on vuokratalojen asukkaiden kanssa järjestetty muun muassa asukkaiden taidekerho (ekoasiat huomioiden) ja pihapeli-ilta. Myös erityisesti maahanmuuttajat huomioon ottava asukasilta on järjestetty. (Kutsu lähetettiin suomeksi, somaliksi ja englanniksi, ja somalinkielinen naapuruussovittelija oli paikalla.) Te toja on järjestetty aiheista Ympäristö mukana asumisen arjessa, Perunat parvekkeelle, Asukastoiminnan ABC sekä Ympäristöilta omasta elinympäristöstä huolehtimisesta ja viihtyisyyden lisäämisestä (puhujana Roska päivässä -liikkeen perustaja). Ympäristöeksperttejä on koulutettu kulutus- ja jäteasioissa. Kolmen helsinkiläisen vuokrataloyhtiön talotoimikunnille on järjestetty mallikoulutus asukkaiden osallistamisesta, sitouttamisesta ja kouluttamisesta. Koulutuksessa vierailtiin Annalan puutarhassa (hyötykasvien viljely) ja YTV:n Sortti-asemalla (lajittelu ja kulutus).

5 On huomattu, että viestinnän ja osallistamisen keinojen onnistuminen on haaste vuokratalojen kestävän kehityksen työssä, ja tämä otetaan jatkotyössä erityisesti huomioon. Toiminta asukastyössä Hankkeen pilottikaupunginosien asukkaiden ja heidän järjestöjensä kanssa on verkostoiduttu ja nykytilannetta, toiveita ja tarpeita selvitetty osallistumalla lukuisiin asukastapahtumiin. Hankkeen julkistamisen yhteydessä kerätyistä ideoista on koottu Onnellinen kaupunki -näyttelyt, jotka ovat kiertäneet esillä hankealueiden kirjastoissa ja muissa yleisissä tiloissa esittelemässä hankkeen teemoja (9 näyttelytilaisuutta). Näyttely oli esillä kaksi viikkoa Helsingin päärautatieasemalla syyskuussa Erilaisia asukastyön tapoja on kokeiltu ja kehitetty yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa, esimerkiksi: * avoimet asukasillat: kehitetään mallia asukastalon toimintaan ja kootaan asukkaiden näkemyksiä, luodaan osallistumismahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä. * maahanmuuttajajärjestön kanssa tai maahanmuuttajille suunnatut toimintasisällöt: retki Heurekaan ympäristöteemalla, itsenäisyyspäivätilaisuus, terveyspäivä, lastenleiri sekä neljän kerran ruokakurssi aiheena terveellinen, ekologinen ruoka, suomalaiset raaka-aineet ja kierrätys * vanhasta uutta -askartelupajat erilaisissa asukastilaisuuksissa sekä kolmen kerran vanhasta uutta -kurssi * yleisötilaisuuksissa järjestetyt fillarintuunauspajat, joissa innostetaan pyöräilyyn ja uusiomateriaalien käyttöön * naapurikahvilat asukastalossa eri teemoista kestävän elämäntavan osaamisen, arjen hallinnan ja yhteisöllisyyden tukemiseksi * puheenvuoro kestävästä asumisesta hankealueen mahdollisuuksien torilla * osallistuminen järjestäjänä (eri roolein) paikallisten järjestöjen ja hankkeiden toiminnan yhteisesittelyyn asukkaille ja keskinäiseen verkostoitumiseen (Kontulan Aatteiden käytävä, Herttoniemi-forum, Korso-ilta, Espoon Meistä on moneksi -tapahtuma) * asukkaiden ja kasvattajien yhteisretket Ämmässuon kaatopaikalle kestävän kehityksen teemalla * talkoiden tai muun yhteistoiminnan suunnittelu ja järjestely yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa, esimerkiksi Mellunkylän siivoustempaus * Hakunilan aluetoimikunnan, joka on myös Länsimäen alueen aluetoimikunta, kanssa on organisoitu alueellisten Oskari- eli osallisuus- ja kehittämissuunnitelmien laatimista vetämällä aiheesta työpajat alueilla. Lisäksi yhteistyössä kaupunkisuunnittelun kanssa on järjestetty kaupunkikävely Hakunilassa asukasmielipiteiden keräämiseksi. Oskareiden tekemistä jatketaan syksyllä aluetoimikuntien ja asukkaiden kanssa.

6 Asukas- ja vuokratalotyön tukihenkilöverkostomallien kehittäminen on käynnistynyt, kun tarpeet ovat toiminnan myötä tulleet tutuiksi. Mallien kehittämisen pohjana ovat hankkeenaikaiset kokemukset sekä esimerkiksi muiden järjestöjen ylläpitämät vertaistukijärjestelmät. Hankkeessa jatketaan eri kohderyhmien tarvitseman tuen sisällön ja muodon sekä tuen tarjoajien täsmentämistä, ja ensimmäiset versiot asukas- ja vuokratalotyön tukihenkilöverkostomalleiksi on tarkoitus työstää vuoden 2009 loppuun mennessä. Näillä näkymin vuokratalojen henkilöstölle hyödyllinen malli on pikemminkin yhteystietoverkosto kestävän kehityksen työn tueksi. Vuokratalojen asukkaiden mallia aiotaan kehittää jo joissakin kunnissa olemassa olevan ympäristöeksperttitoiminnan pohjalta, minkä lisäksi kehitetään asukasjärjestöjen ja yksittäisten aktiivisten asukkaiden mallia. Toiminta kasvatustyössä Kasvattajien kanssa verkostoiduttiin tehokkaasti hankkeen alussa jakamalla kouluihin, päiväkoteihin, leikki- ja asukaspuistoihin ja nuorisotaloihin henkilökohtaisesti Onnellinen kaupunki - ideakeräyskutsu reilun kaupan jalkapallon kera ja tarjoamalla ideoiden kehittelyyn tarina- ja sarjakuvapajoja (17 tarina- ja 12 sarjakuvapajaa). Samalla kehitettiin menetelmää lasten mielipiteiden keräämiseen. Lisäksi kasvattajille on soitettu, ja yli puolessa hankealueen toimipisteistä (kouluista, päiväkodeista, leikki- ja asukaspuistoista sekä nuorisotaloista) on vierailtu sopimassa yhteistyön laadusta. Koulutuksia ja tapahtumia päiväkotien ja leikkipuistojen henkilökunnalle sekä osin myös lasten vanhemmille on tarjottu noin 30 toiveiden mukaisesti erilaisin rajauksin (kestävän kehityksen vinkkejä päiväkodin ja leikkipuiston toimintaan, kestovaippatietoa, ekoaskartelua, kierrätystietoa, tietoa ympäristökasvatusmateriaaleista, "iltapäiväksi luontoon" -koulutus Luonto-Liiton kanssa, lasten osallisuus ja osallistuminen, lapsiperheen kestävämpi arki, Lennu Liito-oravan ympäristökerhon toiminta). Myös Ämmässuon kaatopaikkaan on käyty tutustumassa kulutus- ja jäteteeman puitteissa. Yhdessä päiväkodissa on järjestetty käsipyyhetalkoot, joissa henkilökunta, lasten vanhemmat ja naapuruston asukkaat ompelivat vanhoista lakanoista käsipyyhkeitä korvaamaan käsipaperit ja froteepyyhkeet. Hanke on ollut mukana järjestämässä Vihreä lippu -ohjelmakoulutuksia päiväkodeille, Vihreä lippu -edistäjille sekä kouluille. Hankkeen roolina on erityisesti ollut järjestää osallisuuskoulutusta tilaisuuksiin. Leikkipuistoissa on toiveiden mukaan kokeiltu iltatoimintaa järjestämällä parvekepuutarhailtoja. Lisäksi

7 hankealueiden kasvattajia on konsultoitu tarpeiden mukaan esimerkiksi ympäristöpäivän tai -viikon järjestämisessä ja opetuskokonaisuuksien suunnittelussa. Kohderyhmänä ovat olleet lapset esimerkiksi Rojupöhö-nukketeatteriesityksissä, joiden avulla päiväkodeissa, leikkipuistoissa ja asukaspuistoissa on avattu keskustelua kulutusteemasta. Yhdessä iltapäiväkerhossa on kokeiltu viiden kerran tarinateatteriprojektia lasten ryhmäyttämisessä ja yhteistoiminnallisen ilmapiirin lisäämisessä. Tarinateatterin aiheeksi nousi kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden teemoja ja siinä käytettiin kierrätys- ja luonnonmateriaaleja. Hanke on ollut järjestämässä ohjelmaa viidessä iltapäiväkerhon ja leikkipuistojen perhekerhon puuhapäivässä ja ekopäivässä (esimerkiksi vihreää draamaa ja ekoaskartelua). Jouluksi 2008 valmistettiin yhteisöllisesti työstetty animaatiojoulukalenteri kestävän kehityksen teemoista yhteistyössä Lasipalatsin Mediakeskuksen kanssa. Pajoihin osallistui yli sata lasta ja aikuista. Hanke osallistui Mellunmäen alueellisen vanhempainillan järjestämiseen teemalla "Koko kylä kasvattaa". Samoin osallistuttiin lasten ja nuorten hyvinvointia käsittelevään Yhteistyöllä onneen! -seminaarin järjestämiseen. Yhteistyötä on myös viritelty vanhusten palvelukodin sekä leikkipuiston ja iltapäiväkerhon välille. Roihuvuoren nuorisotalon käyttäjiä osallistavan pihasuunnittelun toteutuksessa hanke oli mukana seuraamassa asukkaiden osallistumisen toteutumista eri pajoissa. Hanke oli myös kokoamassa lasten näkökulmia Kirstinharjun pihoista pihakävelyn ja Unelmien piha -piirustuskilpailun avulla. Kartanonkosken koululla oli taidefillariprojekti, jossa 7-luokkalaiset tuunasivat vanhoja pyöriä kouluun yhteispyöriksi. 4V välitti koululle Kierrätyskeskuksesta ilmaiseksi saatuja polkupyöriä, ja koulu haastoi mukaan Korson koulun hankealueelta. Molempina hankekesinä ollaan oltu järjestämässä yhteensä kuutta lasten kesäpäiväleiriä, joissa on joko vastattu ympäristöteeman toteutuksesta, järjestetty monikulttuurista luontoleiriä tai kehitetty Lennu Leirillä -materiaalia. Kaikki kasvatustapahtumat tähtäävät hankkeen lopputuotosten valmisteluun. Kasvattajille suunnattu Vaikuttamisen käsikirja (erikseen päiväkodeille ja kouluille) tulee sisältämään tukihenkilöverkostomallin, kestävän kehityksen ohjelmatyön tukemisosion (työnimi Trampoliini kestävän kehityksen ohjelmaan) sekä hankkeen aikana kootut hyvät toimintatavat. Tukihenkilöverkostomallia on valmisteltu kolmesta näkökulmasta: kaupunkien ekotukihenkilöverkoston kehittämisen kannalta, alueellisten verkostojen kannalta sekä hallinnollisten verkostojen kannalta.

8 (Viimemainittuun liittyen 4V on ollut käynnistämässä Espoossa ja Vantaalla ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmiä.) Jatkossa etsitään entistä tiiviimpään yhteistyöhön halukkaita kouluja ja päiväkoteja testaamaan trampoliinimallia ja vaikuttamisen käsikirjaa. Yhteenvetoa toiminnasta ja tavoitteista Hankkeen tässä vaiheessa vaikuttaa, että määrälliset tavoitteet verkostojen, talkoiden ja muiden tapahtumien sekä julkaisujen osalta täyttyvät hankkeen aikana ongelmitta, tai ovat osin jo täyttyneet. Hankkeessa on laadittu erillinen julkaisusuunnitelma, jota täsmennetään toiminnan suunnittelun yhteydessä. Koulutuskokonaisuuksia työstetään tähänastisten ja tulevien tarpeiden ja kokeiluiden pohjalta eri kohderyhmille. Hankkeen edetessä tuetaan kestävän kehityksen ohjelmien käyttöönottoa, mutta niiden toteutuminen voidaan todeta vasta hankkeen loppuvaiheessa. Hankkeen talouden toteuma raportoidaan sovitulla tavalla maksatushakemuksen yhteydessä. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Hankkeessa on pyritty kehittämään ja ottamaan käyttöön sosiaalisia innovaatioita kestävän kehityksen ja osallistumisen edistämiseksi. Usein kyse on pienistä toimintatavoista. Pääpaino on erilaisilla osallistamisen keinoilla. Niitä ovat esimerkiksi asukkaiden kaupunkikävelyt suunnittelun välineenä, lasten tarina- ja sarjakuvapajat, animaatiojoulukalenterin yhteisöllinen työstäminen ja syksyllä 2009 käynnistyvä wikisuunnittelun kokeilu Espoon Vermon tulevan asuinalueen suunnittelussa yhteistyössä Espoon kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Hanke on myös kehittänyt tapoja tuoda ympäristöasioita esiin myönteisessä, kannustavassa ja yhteisöllisyyttä lisäävässä hengessä (esim. fillarintuunauspajat ja taidefillariprojekti, käsipyyhetalkoot, Kokkaa ja kierrätä -kurssit jne.). Parhaat ja käyttökelpoisimmat ideat sisällytetään hankkeessa tuotettaviin vaikuttamisen käsikirjoihin, vuokratalojen kestävän kehityksen työkalupakkiin ja mahdollisesti muihin julkaisuihin.

9 PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Hankkeen toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa otetaan huomioon eri ikäryhmien, sukupuolten ja eritaustaisten ihmisten tasa-arvoisuus, ja hankkeen tuotosten avulla pyritään osallisuuden ja osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen. Hanke tuottaa menetelmiä myös syrjäytymisvaarassa olevien asukkaiden tavoittamiseen. Osa toiminnasta on suunnattu maahanmuuttajien kanssa työskentelyyn sekä toisaalta syntyperäisten suomalaisten monikulttuurisuusosaamisen ja ymmärryksen lisäämiseen. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Koko projekti tähtää kestävän kehityksen edistämiseen asuinkiinteistöissä, asumisessa, järjestö- ja muussa asukastoiminnassa sekä kasvatuksessa. Lisäksi hankkeen omassa toiminnassa pyritään minimoimaan ympäristön kulutus ja edistämään kestävää kehitystä myös niissä kiinteistöissä ja työyhteisöissä, joissa hanke toimii (esimerkiksi kierrätyksen edistämistä Mellarissa ja Vantaan Valossa). Hankkeen puitteissa on syntynyt näkemys, että kestävän kehityksen osa-alueet ovat toimijoilla usein eriytyneet ympäristöasioita edistävillä ei ole erityistä osaamista osallistamisesta ja yhteisöllisyyden lisäämisestä, ja toisaalta asumis- ja yhteisötyöntekijöillä ei ole usein tietotaitoa ympäristön säästämisestä. Hankkeen toiminnassa näitä osioita on pyritty yhdistämään (esim. Vihreä Lippu -osallisuuskoulutus ja ympäristötiedon lisääminen maahanmuuttajatyössä) ja luomaan sellaista yhteistyötä, joka hyödyttää molempien näkökulmien toteutumista. Lisäksi kestävän kehityksen taloudellinen aspekti on mukana erityisesti kiinteistöjen kestävän kehityksen työssä. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeessa kirjataan kokeillut hyvät (ja huonoksikin osoittautuneet) käytännöt erillisiksi raporteikseen. Lisäksi on koottu ja kootaan jatkossakin tietoa muiden kokeilemista hyvistä käytännöistä, joita voidaan jakaa edelleen. Hyviä käytäntöjä levitetään hankkeen julkaisujen ja kehittämien verkostojen osana, esimerkiksi vuokratalopuolella kestävän asumisen työkalupakissa ja kasvatuspuolella osana vaikuttamisen käsikirjaa. Hankkeen edustajia on osallistunut Suomen kestävän kehityksen toimikunnan alue- ja paikallisjaoston hyvien käytäntöjen työtyhmään, jonka tarkoitus on kehittää nettisivustoa, jossa hyviä käytäntöjä jaetaan,

10 sekä strategiatyöryhmään, jossa on pohdittu mahdollisuuksia edistää kestävän kehityksen sisällyttämistä alueellisiin ja paikallisiin strategioihin. Työryhmien työn toivotaan tuovan mahdollisuuksia levittää hankkeessa kehitettyjä ja kokeiltuja hyviä käytäntöjä. Seuraavassa esimerkkejä hankkeessa kokeilluista ja valmistelluista käytännöistä: * Onnellinen kaupunki -näyttelymateriaalin kokoamisessa käytetyt sarjakuva- ja tarinapajat olivat hyvä työkalu lasten ja nuorten mielipiteiden keruuseen, ja näyttelyiden kierrättäminen julkisissa tiloissa on ollut omiaan viestimään aihepiiristä laajemmin. * Hankkeen alkutiedotuksessa sissimarkkinoinnin keinoja hyödyntänyt pallojen jakaminen kasvatusalan toimipisteisiin on tuottanut hyvät suhteet ja paljon yhteistoimintaa. * Espoon kestävän kehityksen kasvatuksen malli on syntynyt hankkeen kokoon kutsumana ja kannustamana: suomen- ja ruotsinkielinen päiväkoti- ja koulupuoli yhdessä tukipalveluiden (ruoka, siivous, kiinteistö), ympäristökeskuksen ja muiden toimijoiden kanssa kokoontuu säännöllisesti sopimaan asioista. Ryhmä rakentaa toiminta- ja tukijärjestelmän, jolla saadaan toimivat kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin päiväkoteihin ja kouluihin. Puheenjohtajuus on jo siirtynyt hankkeelta kaupungin työntekijälle, mikä turvaa toiminnan jatkuvuuden. Hankkeen valmistelemaa vaikuttamisen käsikirjaa käytetään jatkossa hyödyksi ryhmän käytännön työssä. * Mellunkylässä aluetyöryhmän toteuttama kasvatusalan toimijoiden yhteinen vanhempainilta "Koko kylä kasvattaa" -teemalla keräsi paljon osallistujia ja tuotti vilkasta ja antoisaa keskustelua, joka tuli laajemmin tiedoksi myös paikallislehden kautta. (4V toimi iltaa valmistelleen aluetyöryhmän alatyöryhmän vetäjänä.) * Tarinateatteriprojekti: Leikkipuistossa on kokeiltu uudenlaista lapsilähtöistä, ryhmän yhteistoimintaa edistävää ilmaisullista toimintaa yhteistyössä henkilökunnan kanssa. * Hankkeessa kokeillun kestävän kehityksen kummitoiminnan ja ympäristökasvattajan toimenkuvan pohjalta kehitetään Alueellinen ympäristökasvattaja -mallia. Konseptia jaetaan myös pienempiin, erikseen toteutettaviin osiin sen mukaan, minkä tyyppisistä osista työnkuva muodostuisi: esimerkiksi Kestävän kehityksen tilauskoulutukset päiväkodeissa -malli, "Viestiä vanhemmille" -malli (vanhempainyhdistyksiin ja - iltoihin liittyvät asiat), Kestävän kehityksen tukihenkilömalli (esim. konsultointi ympäristöraadin perustamisessa kouluun). * Eko-Vermon tulevan asuinalueen suunnittelussa kokeillaan wikisuunnittelua osallistavan kaupunkisuunnittelun keinona. * Aluetoimikuntien kanssa toteutetut tapahtumat osallisuus- ja kehittämissuunnitelmien tiimoilta ja kaupunkikävelyt ovat tuottaneet osallistavaan kaupunkisuunnitteluun uusia käytäntöjä. * Vantaalla ja Helsingissä vuokrataloissa on kokeiltu osallistavan pihasuunnittelun mallia, jossa on suunniteltu pihojen viihtyisyyden yhteistyössä asukkaiden ja vuokrataloyhtiöiden kanssa. Asukkaat ovat voimaantuneet suunnittelun kautta ja haluavat vaikuttaa muutoinkin.

11 * Helsingissä sosiaaliviraston kanssa on tekeillä malli siitä, millä ehdoin leikkipuisto voi olla alueellinen kestävän kehityksen tietopiste. (Leikkipuistot ovat toiminta-ajatukseltaan lapsiperheiden alueellisia tietopisteitä, ja useilla olisi kiinnostusta profiloitua myös kestävän kehityksen suuntaan.) * Aatteiden käytävä -kokeilussa kokeiltiin tapaa lisätä asukkaiden tietoa alueen toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksista ja luoda ja vahvistaa alueen toimijaverkostoja. Palautekeskustelun perusteella järjestöt kokivat tapahtuman hyödylliseksi. * Eko-kädentaitokurssien tavoitteena on yksilölle merkityksellisen toiminnan kautta ympäristöasioiden tuominen osaksi omaa arkea ja näin edistää kestävää elämäntapaa. Samalla luodaan asuinalueella edellytyksiä ihmisten kohtaamiselle. Mallia voidaan käyttää niin asukastaloissa ja muussa asukastoiminnassa kuin käsityö-/askarteluharrastuksessa. * Maahanmuuttajanaisten ruokakurssi eko-painotuksella edisti tekemällä oppimisen avulla suomalaiseen yhteiskuntaan ja muihin asukkaisiin tutustumista sekä eettisen kuluttamisen teemojen tuomista maahanmuuttajatyöhön ja asukastalojen toimintaan. Teemoja olivat suomalaiset raaka-aineet, kasvisruoka, luomu, reilu kauppa ja lajittelu keittiössä. Aihepiiriin tutustuttiin usein ensimmäistä kertaa. Mallin jatkokehittelyä mietitään: se sopii osaksi maahanmuuttajatyötä tai vertaistoiminnan osaksi. * Animaatiojoulukalenteriprojektissa tuotettiin konsepti yhteisöllisen mediaprojektin tekemiseen kestävän kehityksen kysymyksistä. Malli sopii yhteisöllisyyden ja kestävän elämäntavan edistämiseen sekä media- ja musiikki-/taidekasvatuksen välineeksi. Konseptoidusta mallista on tehty raportti ja työohje, jonka avulla eri tahot voivat käyttää toimintamallia. * Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden teemojen sisällyttämistä maahanmuuttajajärjestöjen omaan toimintaan on kokeiltu, ja työtä jatketaan edelleen. Sopivat vierailukohteet ja vierailevat puhujat sekä esimerkiksi aiheeseen liittyvät leikit lapsille tuntuvat hyvin soveltuvan järjestöjen perustoimintaan. Mallia kehitetään, ja ideoiden muokkaamista toimintavinkeiksi suunnitellaan. * Naapurikahvilamallia kehitettiin asukastaloille osallistujien (erityisesti maahanmuuttajien) voimaannuttamiseksi osallistumaan oman asuinyhteisönsä toimintaan ja heidän tietoisuutensa lisäämiseksi kaupungin ja muiden toimijoiden palveluista ja toimintamahdollisuuksista. Kiinteänä osana sisältöjä otetaan huomioon myös ekologisen kestävyyden näkökulma. Kokeiluna toteutettiin kahvilat teemoista kierrätys, liikunta lähialueella ja ruoka, ja Asukastaloyhdistys Ankkuri on jatkanut kahviloiden järjestämistä uusilla teemoilla. Vastaavalla tavalla hanke on järjestänyt terveyspäivän, jonka erityisenä kohderyhmänä olivat maahanmuuttajat.

12 Muiden hyviä käytäntöjä on kartoitettu ja selvitetty haastatteluin harjoittelijan sekä omin voimin, ja hyvät käytännöt muokataan ohjeiksi, joita kohderyhmien on helppo soveltaa omassa toiminnassaan. Jo kartoitettuja käytäntöjä ovat mm. seuraavat: * kestävän kehityksen teema leikkipuistossa (Kontula) * koulukasvihuone (Vesalan ala-aste) * ympäristöpäivä koulussa (Korson koulu) * Roihuvuoren Agenda 21 -ryhmän toiminta * kierrätyshuoneet vuokrataloissa (Vesalan Kiinteistöt Oy) * kaupunkiviljely (Dodo ry), laajennettavissa esimerkiksi vuokratalojen pihoille * Eloisat eläkeläiset -toiminta vuokratalon yhteistiloissa (Mellunmäki) * kierrätystempaus asuinalueella (Herttoniemi) Hankkeen jatkuvassa kehittämisessä kokeillaan säännöllisen itsearvioinnin sisällyttämistä toiminnansuunnittelusykliin. Puolivuosittain raportoinnin jälkeen arvioidaan kulunutta kautta ja tarkennetaan tulevan puolivuotiskauden toiminta- ja taloussuunnitelmaa. TOIMINNAN JATKUVUUS Hanke on vielä pilotointivaiheessa, eikä useimpien toimintojen jatkuvuudesta ole siksi vielä sovittu. Joitakin sellaisia koulutusmateriaaleja on jo valmistettu, jotka joka tapauksessa jäävät ympäristökasvattajien käyttöön, ja joitakin sellaisia verkostoja ja toimintamalleja luotu, jotka vaikuttaisivat jäävän osaksi vakiintunutta toimintaa. Toimintamuotojen jatkuvuutta pyritään valmistelemaan kaikessa toiminnassa tekemällä tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa niin, että tuotokset vastaavat todellisiin tarpeisiin ja tuottavat todellista hyötyä toimijoille. Hankkeen toimintasuunnitelmassa on myös varauduttu toimintojen juurruttamiseen, kun kehittämistyö on edennyt pidemmälle.