LÄHTÖKOHTA, KOHDE JA TAVOITTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHTÖKOHTA, KOHDE JA TAVOITTEET"

Transkriptio

1 4V välitä, vaikuta, viihdy, voi hyvin yhteisöllisyys ja hyvä elinympäristö EAKR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Raportointikausi LÄHTÖKOHTA, KOHDE JA TAVOITTEET 4V-hankkeen avulla pyritään rakentamaan uusia malleja, verkostoja ja toimintakulttuureita, joissa vahvistetaan sosiaalista pääomaa, välittämistä, osallistumista sekä kykyä toimia hyvän elinympäristön ja kestävän elämäntavan puolesta. Asian tiimoilta kootaan, jaetaan ja kehitetään hyviä toimintatapoja. Kohderyhmiä ovat kaupunkien vuokratalojen hallinnon ja ylläpidon henkilökunta sekä asukasryhmät, ympäröivien kaupunginosien asukkaat, opettajat ja muut ammattikasvattajat sekä heidän välityksellään lapset ja nuoret. Toiminta keskittyy Espoossa Leppävaaran, Suvelan ja Kirkkojärven, Helsingissä Mellunkylän, Roihuvuoren ja Herttoniemen sekä Vantaalla Korson ja Länsimäen kaupunginosiin sekä niiden lähialueille. TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Hanke on tehnyt yhteistyötä kaupunkien vuokrataloyhtiöiden, koulujen, päiväkotien ja leikkipuistojen kanssa, samoin lukuisien hankealueella tai hankkeen teemojen kanssa työskentelevien yhdistysten ja kaupunkien organisaatioiden kanssa. Lisäksi on tehty yhteistyötä oppilaitosten kanssa, joiden kautta on saatu sekä harjoittelijoita että kurssitöiden tekijöitä osallistumaan hankkeen toteutukseen. Seurantaraportissa mainittujen yhteistyötahojen lisäksi hankkeella on suuri määrä väljempää yhteistyötä tekeviä sidosryhmiä. Keskeisimmät yhteistyötahot osallistuvat hankkeen pääsuunnitteluryhmien toimintaan (asukas-, kasvatus- ja vuokrataloryhmät). Hanketta toteutetaan läheisessä yhteistyössä muiden kanssa tulosten juurruttamiseksi Toisaalta osallistutaan muiden toimijoiden prosesseihin ja toisaalta pyritään sitouttamaan muita hankkeen päävastuullisena toteuttamiin tapahtumiin ja materiaaleihin. Hanke täydentää ja syventää yhteistyötä muiden tahojen kanssa jatkuvasti. Esimerkiksi asukaspääsuunnitteluryhmän täydentämistä ympäristöjärjestö- ja asukasedustuksella on suunniteltu.

2 Jokaisessa kaupungissa niin hallinto kuin muut toimijat ovat organisoituneet eri tavoin, ja yhteistyön virittämisestä saadaan runsaasti erilaisia kokemuksia. Hallinnolliset järjestelyt vaativat erilaisia ratkaisuita myös kaupunkien sitoutumisen kannalta. Uusia verkostoja on onnistuttu jo luomaan muun muassa kaupunkien ympäristökasvatuksen toteuttajien välille. Laurea Otaniemen kanssa on tehty kehittämisyhteistyötä toistaiseksi kahden kurssin yhteydessä, ja hankkeessa on työskennellyt kolme harjoittelijaa Laurea Hyvinkäästä sekä Turun ammattikorkeakoulusta. Opiskelijat ja harjoittelijat ovat olleet hyödyllinen voimavara hankkeen eri osioiden syventämiseen hanketyöntekijöiden ohjauksessa. Vastaavantyyppistä yhteistyötä on valmisteltu Vantaan Laurean kanssa. Hankkeessa on kiinnitetty huomiota siihen, että vaikka seurantaraportissa ei yhteistyötahoina seurata erikseen kaupungin eri organisaatioita (koska hallinnollisesti ne ovat osa hankkeen toteuttajia), hankkeen toteutumisen ja sen tulosten juurtumisen kannalta kaupunkien sisäinen ja välinen yhteistyö on keskeistä. Tämä yhteistyö on tuntunut hedelmälliseltä jo hankkeen pääsuunnitteluryhmien puitteissa, ja esimerkiksi kasvatuksen alalla on lisäksi onnistuttu luomaan uusia, todennäköisesti pysyviksi jääviä kaupunkien sisäisiä verkostoja ympäristökasvatustyön koordinoimiseksi. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeelle on laadittu yksityiskohtainen raportointi- ja viestintäsuunnitelma, jota päivitetään jatkuvasti. Hankkeella on oma graafinen ulkoasu, käyntikortit ja esite, joita käytetään viestinnässä. Hankkeen julkistamistapahtuman (Onnellinen kaupunki -ideakeräys ja sen perusteella koottujen näyttelyiden avajaiset kaupungeissa) suunnittelussa tehtiin yhteistyötä viestintätoimiston kanssa, jotta tavoitettiin niin media- kuin sidosryhmät. Viestinnässä on käytetty myös innovatiivisia keinoja. Esimerkiksi kouluille ja päiväkodeille kerrottiin Onnellinen kaupunki -ideakeräyksestä ja hankkeen käynnistymisestä viestillä, joka toimitettiin kiinnitettynä reilun kaupan jalkapalloon. Erottuminen onnistuikin, ja hanke on saanut hyvät kontaktit kasvattajiin. Hanketta on lisäksi käyty esittelemässä lukuisissa alueella järjestetyissä tilaisuuksissa. Sidosryhmäviestintää on tehty puolivuosittaisilla sähköpostitse jaettavilla infokirjeillä - kaupunkien hallinnossa viestin vastaanottajia ovat kunkin kaupungin oman ohjeistuksen mukaan joko tiedottajat tai virka- ja luottamushenkilöt. Kasvatusalalla on halukkaille lähetetty kuukausittaisia vinkkikirjeitä, ja myös asukas- ja

3 vuokratalotyössä on otettu käyttöön vastaavat teemakohtaiset puolivuosittaiset info-/vinkkikirjeet keväällä Hanke tekee tiedotusyhteistyötä Kierrätyskeskuksen ja kaupunkien tiedottajien kanssa, minkä lisäksi hanke on palkannut tuntityönä tiedottaja-toimittajaa, joka on päivittänyt hankkeen internet-sivuja, perustanut hankkeen valokuvablogin ja tehnyt tiedotusvälineille tarjottavia artikkeleita hankkeen aiheista. Hankesuunnitelmassa tavoitteena oli julkisuuskynnyksen ylittäminen eri medioissa 25 kertaa ja tavoite on jo täytetty. Hankkeesta on kerrottu esimerkiksi Euroopan komission Suomen edustuston Europa-lehdessä ja siitä on kirjoitettu vierailla kielilläkin: englanniksi Helsinki Timesissa (11/2008) ja espanjaksi argentiinalaisessa Borealidad-nettilehdessä ( 6/7/2009). Mediaviestintää kehitetään edelleen; se nähdään tärkeänä kanavana tuoda esiin myönteisiä kokemuksia ja toimintamahdollisuuksia. Hankkeen nettisivujen osoite on: Lisäksi käytössä on kuvablogi osoitteessa TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 4V-hankkeen laadullisina tavoitteina on tuottaa uusia malleja elinympäristön parantamiseksi, ottaa käyttöön verkostoja kohdealueilla, kehittää kestävän kehityksen seurantaa ja arviointia, lisätä sosiaalista pääomaa, yhteisöllisyyttä ja ympäristöosaamista sekä syventää kuntien sisäistä ja välistä yhteistyötä ja tiedon jakamista. Hankkeen suunnitellut tuotokset ovat asuinkiinteistöjen kestävän kehityksen ohjelma -malli sekä vertaistukeen perustuva tukihenkilöverkostomalli asuinkiinteistöjen henkilökunnalle, asukkaille ja asukasjärjestöille sekä opettajille ja muille ammattikasvattajille. Pyrkimyksenä on ottaa käyttöön 15 ympäristö- tai kestävän kehityksen ohjelmaa. Verkostoihin osallistuu 100 henkeä 20:sta eri organisaatiosta. Julkaisuja ja materiaaleja (raportit, koulutuskokonaisuudet, näyttelyt jne.) tuotetaan kymmenen kappaletta. Talkoo- tai muita tapahtumia toteutetaan 22 ja koulutuksia 22. Lisäksi tavoitellaan asumisviihtyvyyden ja ympäristöosaamisen lisääntymistä sekä myönteisiä vaikutuksia asumisen kustannuksiin ja ympäristöindikaattoreihin.

4 Lähtökohtia on kirkastettu selvitysten avulla Hankealueen kohderyhmien näkemyksiä kestävän kehityksen työstä ja osallisuudesta selvitettiin ostopalveluna ja selvityksen tulokset saatiin hankkeen käyttöön syksyllä Samana vuonna tehtiin Espoossa tutkimus kaikille avoimien yhteisten tilojen ja ulkoalueiden käytöstä. Tavoitteena oli selvittää tilojen tarpeellisuutta, käyttöastetta ja käyttäjien tyytyväisyyttä. Samalla haastateltiin tilojen ylläpitäjiä tilojen toimivuudesta. Vuonna 2008 pääkaupunkiseudun kunnallisvaaliehdokkaille tehtiin internet-kysely hankkeen teemoista. Kyselyn vastaukset julkaistiin hankkeen verkkosivuilla ennen vaaleja ja sillä tavoin haluttiin herättää keskustelua niistä puitteista, joissa kestävään kehitykseen ja osallisuuteen liittyvää työtä voidaan tehdä. Toiminta vuokrataloissa Selvityksiä käytetään hankkeen jatkokehittelyn pohjana. Asuinkiinteistöjen kestävän kehityksen ohjelma (tällä hetkellä työnimeltään Vuokrataloyhtiöiden kestävän asumisen työkalupakki) on edennyt tekstiluonnosvaiheeseen, josta on saatu kommentteja asiantuntijoilta ja vuokratalo-pääsuunnitteluryhmältä. Lisäksi hanke on verkottunut hankealueen vuokrataloyhtiöiden työntekijöiden sekä asukkaiden edustajien kanssa ja koonnut tietoa nykyisistä käytännöistä, tarpeista, toiveista ja toimintamalleista. Jatkossa kestävän kehityksen työkalupakin osa-alueita pilotoidaan yhdessä vuokrataloyhtiöiden kanssa. Testaaminen on jo aloitettu muun muassa osallistavan pihasuunnittelun tilaisuuksilla ja pihakatselmuksilla. Yhteisöllisyyden lisäämiseksi on vuokratalojen asukkaiden kanssa järjestetty muun muassa asukkaiden taidekerho (ekoasiat huomioiden) ja pihapeli-ilta. Myös erityisesti maahanmuuttajat huomioon ottava asukasilta on järjestetty. (Kutsu lähetettiin suomeksi, somaliksi ja englanniksi, ja somalinkielinen naapuruussovittelija oli paikalla.) Te toja on järjestetty aiheista Ympäristö mukana asumisen arjessa, Perunat parvekkeelle, Asukastoiminnan ABC sekä Ympäristöilta omasta elinympäristöstä huolehtimisesta ja viihtyisyyden lisäämisestä (puhujana Roska päivässä -liikkeen perustaja). Ympäristöeksperttejä on koulutettu kulutus- ja jäteasioissa. Kolmen helsinkiläisen vuokrataloyhtiön talotoimikunnille on järjestetty mallikoulutus asukkaiden osallistamisesta, sitouttamisesta ja kouluttamisesta. Koulutuksessa vierailtiin Annalan puutarhassa (hyötykasvien viljely) ja YTV:n Sortti-asemalla (lajittelu ja kulutus).

5 On huomattu, että viestinnän ja osallistamisen keinojen onnistuminen on haaste vuokratalojen kestävän kehityksen työssä, ja tämä otetaan jatkotyössä erityisesti huomioon. Toiminta asukastyössä Hankkeen pilottikaupunginosien asukkaiden ja heidän järjestöjensä kanssa on verkostoiduttu ja nykytilannetta, toiveita ja tarpeita selvitetty osallistumalla lukuisiin asukastapahtumiin. Hankkeen julkistamisen yhteydessä kerätyistä ideoista on koottu Onnellinen kaupunki -näyttelyt, jotka ovat kiertäneet esillä hankealueiden kirjastoissa ja muissa yleisissä tiloissa esittelemässä hankkeen teemoja (9 näyttelytilaisuutta). Näyttely oli esillä kaksi viikkoa Helsingin päärautatieasemalla syyskuussa Erilaisia asukastyön tapoja on kokeiltu ja kehitetty yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa, esimerkiksi: * avoimet asukasillat: kehitetään mallia asukastalon toimintaan ja kootaan asukkaiden näkemyksiä, luodaan osallistumismahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä. * maahanmuuttajajärjestön kanssa tai maahanmuuttajille suunnatut toimintasisällöt: retki Heurekaan ympäristöteemalla, itsenäisyyspäivätilaisuus, terveyspäivä, lastenleiri sekä neljän kerran ruokakurssi aiheena terveellinen, ekologinen ruoka, suomalaiset raaka-aineet ja kierrätys * vanhasta uutta -askartelupajat erilaisissa asukastilaisuuksissa sekä kolmen kerran vanhasta uutta -kurssi * yleisötilaisuuksissa järjestetyt fillarintuunauspajat, joissa innostetaan pyöräilyyn ja uusiomateriaalien käyttöön * naapurikahvilat asukastalossa eri teemoista kestävän elämäntavan osaamisen, arjen hallinnan ja yhteisöllisyyden tukemiseksi * puheenvuoro kestävästä asumisesta hankealueen mahdollisuuksien torilla * osallistuminen järjestäjänä (eri roolein) paikallisten järjestöjen ja hankkeiden toiminnan yhteisesittelyyn asukkaille ja keskinäiseen verkostoitumiseen (Kontulan Aatteiden käytävä, Herttoniemi-forum, Korso-ilta, Espoon Meistä on moneksi -tapahtuma) * asukkaiden ja kasvattajien yhteisretket Ämmässuon kaatopaikalle kestävän kehityksen teemalla * talkoiden tai muun yhteistoiminnan suunnittelu ja järjestely yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa, esimerkiksi Mellunkylän siivoustempaus * Hakunilan aluetoimikunnan, joka on myös Länsimäen alueen aluetoimikunta, kanssa on organisoitu alueellisten Oskari- eli osallisuus- ja kehittämissuunnitelmien laatimista vetämällä aiheesta työpajat alueilla. Lisäksi yhteistyössä kaupunkisuunnittelun kanssa on järjestetty kaupunkikävely Hakunilassa asukasmielipiteiden keräämiseksi. Oskareiden tekemistä jatketaan syksyllä aluetoimikuntien ja asukkaiden kanssa.

6 Asukas- ja vuokratalotyön tukihenkilöverkostomallien kehittäminen on käynnistynyt, kun tarpeet ovat toiminnan myötä tulleet tutuiksi. Mallien kehittämisen pohjana ovat hankkeenaikaiset kokemukset sekä esimerkiksi muiden järjestöjen ylläpitämät vertaistukijärjestelmät. Hankkeessa jatketaan eri kohderyhmien tarvitseman tuen sisällön ja muodon sekä tuen tarjoajien täsmentämistä, ja ensimmäiset versiot asukas- ja vuokratalotyön tukihenkilöverkostomalleiksi on tarkoitus työstää vuoden 2009 loppuun mennessä. Näillä näkymin vuokratalojen henkilöstölle hyödyllinen malli on pikemminkin yhteystietoverkosto kestävän kehityksen työn tueksi. Vuokratalojen asukkaiden mallia aiotaan kehittää jo joissakin kunnissa olemassa olevan ympäristöeksperttitoiminnan pohjalta, minkä lisäksi kehitetään asukasjärjestöjen ja yksittäisten aktiivisten asukkaiden mallia. Toiminta kasvatustyössä Kasvattajien kanssa verkostoiduttiin tehokkaasti hankkeen alussa jakamalla kouluihin, päiväkoteihin, leikki- ja asukaspuistoihin ja nuorisotaloihin henkilökohtaisesti Onnellinen kaupunki - ideakeräyskutsu reilun kaupan jalkapallon kera ja tarjoamalla ideoiden kehittelyyn tarina- ja sarjakuvapajoja (17 tarina- ja 12 sarjakuvapajaa). Samalla kehitettiin menetelmää lasten mielipiteiden keräämiseen. Lisäksi kasvattajille on soitettu, ja yli puolessa hankealueen toimipisteistä (kouluista, päiväkodeista, leikki- ja asukaspuistoista sekä nuorisotaloista) on vierailtu sopimassa yhteistyön laadusta. Koulutuksia ja tapahtumia päiväkotien ja leikkipuistojen henkilökunnalle sekä osin myös lasten vanhemmille on tarjottu noin 30 toiveiden mukaisesti erilaisin rajauksin (kestävän kehityksen vinkkejä päiväkodin ja leikkipuiston toimintaan, kestovaippatietoa, ekoaskartelua, kierrätystietoa, tietoa ympäristökasvatusmateriaaleista, "iltapäiväksi luontoon" -koulutus Luonto-Liiton kanssa, lasten osallisuus ja osallistuminen, lapsiperheen kestävämpi arki, Lennu Liito-oravan ympäristökerhon toiminta). Myös Ämmässuon kaatopaikkaan on käyty tutustumassa kulutus- ja jäteteeman puitteissa. Yhdessä päiväkodissa on järjestetty käsipyyhetalkoot, joissa henkilökunta, lasten vanhemmat ja naapuruston asukkaat ompelivat vanhoista lakanoista käsipyyhkeitä korvaamaan käsipaperit ja froteepyyhkeet. Hanke on ollut mukana järjestämässä Vihreä lippu -ohjelmakoulutuksia päiväkodeille, Vihreä lippu -edistäjille sekä kouluille. Hankkeen roolina on erityisesti ollut järjestää osallisuuskoulutusta tilaisuuksiin. Leikkipuistoissa on toiveiden mukaan kokeiltu iltatoimintaa järjestämällä parvekepuutarhailtoja. Lisäksi

7 hankealueiden kasvattajia on konsultoitu tarpeiden mukaan esimerkiksi ympäristöpäivän tai -viikon järjestämisessä ja opetuskokonaisuuksien suunnittelussa. Kohderyhmänä ovat olleet lapset esimerkiksi Rojupöhö-nukketeatteriesityksissä, joiden avulla päiväkodeissa, leikkipuistoissa ja asukaspuistoissa on avattu keskustelua kulutusteemasta. Yhdessä iltapäiväkerhossa on kokeiltu viiden kerran tarinateatteriprojektia lasten ryhmäyttämisessä ja yhteistoiminnallisen ilmapiirin lisäämisessä. Tarinateatterin aiheeksi nousi kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden teemoja ja siinä käytettiin kierrätys- ja luonnonmateriaaleja. Hanke on ollut järjestämässä ohjelmaa viidessä iltapäiväkerhon ja leikkipuistojen perhekerhon puuhapäivässä ja ekopäivässä (esimerkiksi vihreää draamaa ja ekoaskartelua). Jouluksi 2008 valmistettiin yhteisöllisesti työstetty animaatiojoulukalenteri kestävän kehityksen teemoista yhteistyössä Lasipalatsin Mediakeskuksen kanssa. Pajoihin osallistui yli sata lasta ja aikuista. Hanke osallistui Mellunmäen alueellisen vanhempainillan järjestämiseen teemalla "Koko kylä kasvattaa". Samoin osallistuttiin lasten ja nuorten hyvinvointia käsittelevään Yhteistyöllä onneen! -seminaarin järjestämiseen. Yhteistyötä on myös viritelty vanhusten palvelukodin sekä leikkipuiston ja iltapäiväkerhon välille. Roihuvuoren nuorisotalon käyttäjiä osallistavan pihasuunnittelun toteutuksessa hanke oli mukana seuraamassa asukkaiden osallistumisen toteutumista eri pajoissa. Hanke oli myös kokoamassa lasten näkökulmia Kirstinharjun pihoista pihakävelyn ja Unelmien piha -piirustuskilpailun avulla. Kartanonkosken koululla oli taidefillariprojekti, jossa 7-luokkalaiset tuunasivat vanhoja pyöriä kouluun yhteispyöriksi. 4V välitti koululle Kierrätyskeskuksesta ilmaiseksi saatuja polkupyöriä, ja koulu haastoi mukaan Korson koulun hankealueelta. Molempina hankekesinä ollaan oltu järjestämässä yhteensä kuutta lasten kesäpäiväleiriä, joissa on joko vastattu ympäristöteeman toteutuksesta, järjestetty monikulttuurista luontoleiriä tai kehitetty Lennu Leirillä -materiaalia. Kaikki kasvatustapahtumat tähtäävät hankkeen lopputuotosten valmisteluun. Kasvattajille suunnattu Vaikuttamisen käsikirja (erikseen päiväkodeille ja kouluille) tulee sisältämään tukihenkilöverkostomallin, kestävän kehityksen ohjelmatyön tukemisosion (työnimi Trampoliini kestävän kehityksen ohjelmaan) sekä hankkeen aikana kootut hyvät toimintatavat. Tukihenkilöverkostomallia on valmisteltu kolmesta näkökulmasta: kaupunkien ekotukihenkilöverkoston kehittämisen kannalta, alueellisten verkostojen kannalta sekä hallinnollisten verkostojen kannalta.

8 (Viimemainittuun liittyen 4V on ollut käynnistämässä Espoossa ja Vantaalla ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmiä.) Jatkossa etsitään entistä tiiviimpään yhteistyöhön halukkaita kouluja ja päiväkoteja testaamaan trampoliinimallia ja vaikuttamisen käsikirjaa. Yhteenvetoa toiminnasta ja tavoitteista Hankkeen tässä vaiheessa vaikuttaa, että määrälliset tavoitteet verkostojen, talkoiden ja muiden tapahtumien sekä julkaisujen osalta täyttyvät hankkeen aikana ongelmitta, tai ovat osin jo täyttyneet. Hankkeessa on laadittu erillinen julkaisusuunnitelma, jota täsmennetään toiminnan suunnittelun yhteydessä. Koulutuskokonaisuuksia työstetään tähänastisten ja tulevien tarpeiden ja kokeiluiden pohjalta eri kohderyhmille. Hankkeen edetessä tuetaan kestävän kehityksen ohjelmien käyttöönottoa, mutta niiden toteutuminen voidaan todeta vasta hankkeen loppuvaiheessa. Hankkeen talouden toteuma raportoidaan sovitulla tavalla maksatushakemuksen yhteydessä. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Hankkeessa on pyritty kehittämään ja ottamaan käyttöön sosiaalisia innovaatioita kestävän kehityksen ja osallistumisen edistämiseksi. Usein kyse on pienistä toimintatavoista. Pääpaino on erilaisilla osallistamisen keinoilla. Niitä ovat esimerkiksi asukkaiden kaupunkikävelyt suunnittelun välineenä, lasten tarina- ja sarjakuvapajat, animaatiojoulukalenterin yhteisöllinen työstäminen ja syksyllä 2009 käynnistyvä wikisuunnittelun kokeilu Espoon Vermon tulevan asuinalueen suunnittelussa yhteistyössä Espoon kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Hanke on myös kehittänyt tapoja tuoda ympäristöasioita esiin myönteisessä, kannustavassa ja yhteisöllisyyttä lisäävässä hengessä (esim. fillarintuunauspajat ja taidefillariprojekti, käsipyyhetalkoot, Kokkaa ja kierrätä -kurssit jne.). Parhaat ja käyttökelpoisimmat ideat sisällytetään hankkeessa tuotettaviin vaikuttamisen käsikirjoihin, vuokratalojen kestävän kehityksen työkalupakkiin ja mahdollisesti muihin julkaisuihin.

9 PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Hankkeen toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa otetaan huomioon eri ikäryhmien, sukupuolten ja eritaustaisten ihmisten tasa-arvoisuus, ja hankkeen tuotosten avulla pyritään osallisuuden ja osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen. Hanke tuottaa menetelmiä myös syrjäytymisvaarassa olevien asukkaiden tavoittamiseen. Osa toiminnasta on suunnattu maahanmuuttajien kanssa työskentelyyn sekä toisaalta syntyperäisten suomalaisten monikulttuurisuusosaamisen ja ymmärryksen lisäämiseen. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Koko projekti tähtää kestävän kehityksen edistämiseen asuinkiinteistöissä, asumisessa, järjestö- ja muussa asukastoiminnassa sekä kasvatuksessa. Lisäksi hankkeen omassa toiminnassa pyritään minimoimaan ympäristön kulutus ja edistämään kestävää kehitystä myös niissä kiinteistöissä ja työyhteisöissä, joissa hanke toimii (esimerkiksi kierrätyksen edistämistä Mellarissa ja Vantaan Valossa). Hankkeen puitteissa on syntynyt näkemys, että kestävän kehityksen osa-alueet ovat toimijoilla usein eriytyneet ympäristöasioita edistävillä ei ole erityistä osaamista osallistamisesta ja yhteisöllisyyden lisäämisestä, ja toisaalta asumis- ja yhteisötyöntekijöillä ei ole usein tietotaitoa ympäristön säästämisestä. Hankkeen toiminnassa näitä osioita on pyritty yhdistämään (esim. Vihreä Lippu -osallisuuskoulutus ja ympäristötiedon lisääminen maahanmuuttajatyössä) ja luomaan sellaista yhteistyötä, joka hyödyttää molempien näkökulmien toteutumista. Lisäksi kestävän kehityksen taloudellinen aspekti on mukana erityisesti kiinteistöjen kestävän kehityksen työssä. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeessa kirjataan kokeillut hyvät (ja huonoksikin osoittautuneet) käytännöt erillisiksi raporteikseen. Lisäksi on koottu ja kootaan jatkossakin tietoa muiden kokeilemista hyvistä käytännöistä, joita voidaan jakaa edelleen. Hyviä käytäntöjä levitetään hankkeen julkaisujen ja kehittämien verkostojen osana, esimerkiksi vuokratalopuolella kestävän asumisen työkalupakissa ja kasvatuspuolella osana vaikuttamisen käsikirjaa. Hankkeen edustajia on osallistunut Suomen kestävän kehityksen toimikunnan alue- ja paikallisjaoston hyvien käytäntöjen työtyhmään, jonka tarkoitus on kehittää nettisivustoa, jossa hyviä käytäntöjä jaetaan,

10 sekä strategiatyöryhmään, jossa on pohdittu mahdollisuuksia edistää kestävän kehityksen sisällyttämistä alueellisiin ja paikallisiin strategioihin. Työryhmien työn toivotaan tuovan mahdollisuuksia levittää hankkeessa kehitettyjä ja kokeiltuja hyviä käytäntöjä. Seuraavassa esimerkkejä hankkeessa kokeilluista ja valmistelluista käytännöistä: * Onnellinen kaupunki -näyttelymateriaalin kokoamisessa käytetyt sarjakuva- ja tarinapajat olivat hyvä työkalu lasten ja nuorten mielipiteiden keruuseen, ja näyttelyiden kierrättäminen julkisissa tiloissa on ollut omiaan viestimään aihepiiristä laajemmin. * Hankkeen alkutiedotuksessa sissimarkkinoinnin keinoja hyödyntänyt pallojen jakaminen kasvatusalan toimipisteisiin on tuottanut hyvät suhteet ja paljon yhteistoimintaa. * Espoon kestävän kehityksen kasvatuksen malli on syntynyt hankkeen kokoon kutsumana ja kannustamana: suomen- ja ruotsinkielinen päiväkoti- ja koulupuoli yhdessä tukipalveluiden (ruoka, siivous, kiinteistö), ympäristökeskuksen ja muiden toimijoiden kanssa kokoontuu säännöllisesti sopimaan asioista. Ryhmä rakentaa toiminta- ja tukijärjestelmän, jolla saadaan toimivat kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin päiväkoteihin ja kouluihin. Puheenjohtajuus on jo siirtynyt hankkeelta kaupungin työntekijälle, mikä turvaa toiminnan jatkuvuuden. Hankkeen valmistelemaa vaikuttamisen käsikirjaa käytetään jatkossa hyödyksi ryhmän käytännön työssä. * Mellunkylässä aluetyöryhmän toteuttama kasvatusalan toimijoiden yhteinen vanhempainilta "Koko kylä kasvattaa" -teemalla keräsi paljon osallistujia ja tuotti vilkasta ja antoisaa keskustelua, joka tuli laajemmin tiedoksi myös paikallislehden kautta. (4V toimi iltaa valmistelleen aluetyöryhmän alatyöryhmän vetäjänä.) * Tarinateatteriprojekti: Leikkipuistossa on kokeiltu uudenlaista lapsilähtöistä, ryhmän yhteistoimintaa edistävää ilmaisullista toimintaa yhteistyössä henkilökunnan kanssa. * Hankkeessa kokeillun kestävän kehityksen kummitoiminnan ja ympäristökasvattajan toimenkuvan pohjalta kehitetään Alueellinen ympäristökasvattaja -mallia. Konseptia jaetaan myös pienempiin, erikseen toteutettaviin osiin sen mukaan, minkä tyyppisistä osista työnkuva muodostuisi: esimerkiksi Kestävän kehityksen tilauskoulutukset päiväkodeissa -malli, "Viestiä vanhemmille" -malli (vanhempainyhdistyksiin ja - iltoihin liittyvät asiat), Kestävän kehityksen tukihenkilömalli (esim. konsultointi ympäristöraadin perustamisessa kouluun). * Eko-Vermon tulevan asuinalueen suunnittelussa kokeillaan wikisuunnittelua osallistavan kaupunkisuunnittelun keinona. * Aluetoimikuntien kanssa toteutetut tapahtumat osallisuus- ja kehittämissuunnitelmien tiimoilta ja kaupunkikävelyt ovat tuottaneet osallistavaan kaupunkisuunnitteluun uusia käytäntöjä. * Vantaalla ja Helsingissä vuokrataloissa on kokeiltu osallistavan pihasuunnittelun mallia, jossa on suunniteltu pihojen viihtyisyyden yhteistyössä asukkaiden ja vuokrataloyhtiöiden kanssa. Asukkaat ovat voimaantuneet suunnittelun kautta ja haluavat vaikuttaa muutoinkin.

11 * Helsingissä sosiaaliviraston kanssa on tekeillä malli siitä, millä ehdoin leikkipuisto voi olla alueellinen kestävän kehityksen tietopiste. (Leikkipuistot ovat toiminta-ajatukseltaan lapsiperheiden alueellisia tietopisteitä, ja useilla olisi kiinnostusta profiloitua myös kestävän kehityksen suuntaan.) * Aatteiden käytävä -kokeilussa kokeiltiin tapaa lisätä asukkaiden tietoa alueen toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksista ja luoda ja vahvistaa alueen toimijaverkostoja. Palautekeskustelun perusteella järjestöt kokivat tapahtuman hyödylliseksi. * Eko-kädentaitokurssien tavoitteena on yksilölle merkityksellisen toiminnan kautta ympäristöasioiden tuominen osaksi omaa arkea ja näin edistää kestävää elämäntapaa. Samalla luodaan asuinalueella edellytyksiä ihmisten kohtaamiselle. Mallia voidaan käyttää niin asukastaloissa ja muussa asukastoiminnassa kuin käsityö-/askarteluharrastuksessa. * Maahanmuuttajanaisten ruokakurssi eko-painotuksella edisti tekemällä oppimisen avulla suomalaiseen yhteiskuntaan ja muihin asukkaisiin tutustumista sekä eettisen kuluttamisen teemojen tuomista maahanmuuttajatyöhön ja asukastalojen toimintaan. Teemoja olivat suomalaiset raaka-aineet, kasvisruoka, luomu, reilu kauppa ja lajittelu keittiössä. Aihepiiriin tutustuttiin usein ensimmäistä kertaa. Mallin jatkokehittelyä mietitään: se sopii osaksi maahanmuuttajatyötä tai vertaistoiminnan osaksi. * Animaatiojoulukalenteriprojektissa tuotettiin konsepti yhteisöllisen mediaprojektin tekemiseen kestävän kehityksen kysymyksistä. Malli sopii yhteisöllisyyden ja kestävän elämäntavan edistämiseen sekä media- ja musiikki-/taidekasvatuksen välineeksi. Konseptoidusta mallista on tehty raportti ja työohje, jonka avulla eri tahot voivat käyttää toimintamallia. * Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden teemojen sisällyttämistä maahanmuuttajajärjestöjen omaan toimintaan on kokeiltu, ja työtä jatketaan edelleen. Sopivat vierailukohteet ja vierailevat puhujat sekä esimerkiksi aiheeseen liittyvät leikit lapsille tuntuvat hyvin soveltuvan järjestöjen perustoimintaan. Mallia kehitetään, ja ideoiden muokkaamista toimintavinkeiksi suunnitellaan. * Naapurikahvilamallia kehitettiin asukastaloille osallistujien (erityisesti maahanmuuttajien) voimaannuttamiseksi osallistumaan oman asuinyhteisönsä toimintaan ja heidän tietoisuutensa lisäämiseksi kaupungin ja muiden toimijoiden palveluista ja toimintamahdollisuuksista. Kiinteänä osana sisältöjä otetaan huomioon myös ekologisen kestävyyden näkökulma. Kokeiluna toteutettiin kahvilat teemoista kierrätys, liikunta lähialueella ja ruoka, ja Asukastaloyhdistys Ankkuri on jatkanut kahviloiden järjestämistä uusilla teemoilla. Vastaavalla tavalla hanke on järjestänyt terveyspäivän, jonka erityisenä kohderyhmänä olivat maahanmuuttajat.

12 Muiden hyviä käytäntöjä on kartoitettu ja selvitetty haastatteluin harjoittelijan sekä omin voimin, ja hyvät käytännöt muokataan ohjeiksi, joita kohderyhmien on helppo soveltaa omassa toiminnassaan. Jo kartoitettuja käytäntöjä ovat mm. seuraavat: * kestävän kehityksen teema leikkipuistossa (Kontula) * koulukasvihuone (Vesalan ala-aste) * ympäristöpäivä koulussa (Korson koulu) * Roihuvuoren Agenda 21 -ryhmän toiminta * kierrätyshuoneet vuokrataloissa (Vesalan Kiinteistöt Oy) * kaupunkiviljely (Dodo ry), laajennettavissa esimerkiksi vuokratalojen pihoille * Eloisat eläkeläiset -toiminta vuokratalon yhteistiloissa (Mellunmäki) * kierrätystempaus asuinalueella (Herttoniemi) Hankkeen jatkuvassa kehittämisessä kokeillaan säännöllisen itsearvioinnin sisällyttämistä toiminnansuunnittelusykliin. Puolivuosittain raportoinnin jälkeen arvioidaan kulunutta kautta ja tarkennetaan tulevan puolivuotiskauden toiminta- ja taloussuunnitelmaa. TOIMINNAN JATKUVUUS Hanke on vielä pilotointivaiheessa, eikä useimpien toimintojen jatkuvuudesta ole siksi vielä sovittu. Joitakin sellaisia koulutusmateriaaleja on jo valmistettu, jotka joka tapauksessa jäävät ympäristökasvattajien käyttöön, ja joitakin sellaisia verkostoja ja toimintamalleja luotu, jotka vaikuttaisivat jäävän osaksi vakiintunutta toimintaa. Toimintamuotojen jatkuvuutta pyritään valmistelemaan kaikessa toiminnassa tekemällä tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa niin, että tuotokset vastaavat todellisiin tarpeisiin ja tuottavat todellista hyötyä toimijoille. Hankkeen toimintasuunnitelmassa on myös varauduttu toimintojen juurruttamiseen, kun kehittämistyö on edennyt pidemmälle.

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

Kasvatuskuulumisia. Kasvatuspääsuunnitteluryhmä 3.6.2010

Kasvatuskuulumisia. Kasvatuspääsuunnitteluryhmä 3.6.2010 Kasvatuskuulumisia Kasvatuspääsuunnitteluryhmä 3.6.2010 Keväällä 2010 tapahtunutta Kuntien yhteisiä Harjoittelu Anna Sjövall: kasvattajien ympäristövastuuhenkilöiden verkostomalli Gradu- ja opinnäytetyöt

Lisätiedot

Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 3.12.2009

Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 3.12.2009 Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 3.12.2009 Osallisuus hyvä elinympäristö kestävä elämäntapa kestävä kehitys asukastoiminta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat

Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat Aamupäivän ohjelma 8.45 Aamukahvit 9.00 Ympäristökoulun esittely 9.15 Pääsuunnitteluryhmän

Lisätiedot

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeen kuulumisia Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeessa tapahtuu Selvitys Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden nykykäytänteet, asenteet ja tiedot sekä tuen tarve Hankkeen

Lisätiedot

Monta päätä on parempi kuin yksi

Monta päätä on parempi kuin yksi Monta päätä on parempi kuin yksi Case: 4V-hanke ja verkostotyöllä yhdessä toteutettu valtakunnallinen Keke Päiväkodissa -ohjelma Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin -seminaari 27.1.2012

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

Ympäristökoulu Polku palvelee

Ympäristökoulu Polku palvelee Ympäristökoulu Polku palvelee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö. Toiminnan tavoitteena on elinympäristön parantaminen

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen ympäristökasvatuksen Seura ry Taustalla Kansainväliset

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

Kestävän asumisen työkalupakki vuokrataloyhtiöille

Kestävän asumisen työkalupakki vuokrataloyhtiöille Kestävän asumisen työkalupakki vuokrataloyhtiöille Yhteenveto 27.5. Taustaa: - valmis 11/10 - Tehty yhteistyössä mm. kuntien vuokrataloyhtiöiden, asukkaiden edustajien, kaupunkien asiantuntijoiden ja alan

Lisätiedot

LÄHTÖKOHTA, KOHDE JA TAVOITTEET

LÄHTÖKOHTA, KOHDE JA TAVOITTEET Väliraportti 4V-hanke syksy 2009 LÄHTÖKOHTA, KOHDE JA TAVOITTEET Ulkopuolisen arvioija teki väliarvioinnin 4V-hankkeesta. Tulokset valmistuivat vuoden 2010 alussa ja niitä hyödynnetään tässä väliraportissa.

Lisätiedot

4V välitä, vaikuta, viihdy, voi hyvin yhteisöllisyys ja hyvä elinympäristö

4V välitä, vaikuta, viihdy, voi hyvin yhteisöllisyys ja hyvä elinympäristö 4V välitä, vaikuta, viihdy, voi hyvin yhteisöllisyys ja hyvä elinympäristö EAKR-OHJELMAN VÄLIRAPORTTI kevät 2010 LÄHTÖKOHTA, KOHDE JA TAVOITTEET Hankkeen lähtökohdan ja tavoitteiden valinta tuntuu edelleen

Lisätiedot

Helsingin leikkipuistojen jätehuollon alkukartoituskysely

Helsingin leikkipuistojen jätehuollon alkukartoituskysely touko kesäkuu 2010 Helsingin sosiaalivirasto ja 4V-hanke Touko kesäkuussa kaikille Helsingin leikkipuistoille lähetettiin jätehuollon alkukartoituskyselyt, joiden tarkoituksena oli kartoittaa leikkipuistojen

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

4V HANKKEEN VÄLIARVOINTI

4V HANKKEEN VÄLIARVOINTI 4V HANKKEEN VÄLIARVOINTI 28.1.2010 Paul Silfverberg Outi Silfverberg Konsulttitoimisto Planpoint Oy SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO...2 1. TAUSTAA...4 1.1 4V - hanke...4 1.2 Väliarvioinnin toteutus...6 2.

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja yhteisöllisyys Asukkaat ilmastotoimijoina

Ilmastonmuutos ja yhteisöllisyys Asukkaat ilmastotoimijoina Ilmastonmuutos ja yhteisöllisyys Asukkaat ilmastotoimijoina 16.9.2010 Muutosta ilmassa Kainuun ilmastostrategia 2020 Sanna Ovaska Ekokumppanit Oy Tampereen seudun ILMANKOS projekti 2 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Asukastoiminnan uusia tuulia VTS-kodeissa Reijo Jantunen. Puheenjohtajien kokous 25.11.2014

Asukastoiminnan uusia tuulia VTS-kodeissa Reijo Jantunen. Puheenjohtajien kokous 25.11.2014 Asukastoiminnan uusia tuulia VTS-kodeissa Reijo Jantunen Puheenjohtajien kokous 25.11.2014 Lähtötilanteen arviointi ja tavoitteiden asettaminen Kehitystoiminnan tausta VTS-kotien taloista 95 % on asukastoimikunta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 1 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Hyväksytty Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma

Lisätiedot

Kouluttajia seuroihin miksi?

Kouluttajia seuroihin miksi? JOJOILU 7.10.2014 Kouluttajia seuroihin miksi? Vaikuttavuus Osaaminen seuran asioiden paras osaaminen seurassa Jatkuva tuki Piiri-seura vuoropuhelu Uusien ihmisten innostaminen uusiin rooleihin seuroissa

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 1. Tavoitteet Luoda käyttäjä- ja kysyntälähtöinen Living Lab toimintaympäristö, joka tukee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE- oppimisen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti Valtuustokaudelle 2013 2016 Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hankkeen työ- ja ohjausryhmän työskentely Asukas- ja järjestötapaamiset

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja -vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 2014-2017

Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja -vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 2014-2017 Rattailla Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja -vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 2014-2017 2 Uusmaalaiset ovat ympäristötietoisia ja viisaita toimijoita. Taustaa ja tavoitteita Rattailla-hankkeessa

Lisätiedot

NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA

NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA 1 NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA MIRJA ISOAHO-ALILA 2014 Hämeenkyrön varhaiskasvatus Keke-opas Mirja Isoaho-Alila

Lisätiedot

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kestävä kehitys - Hyvä ympäristö ja hyvä elämä - seminaari 29.8.2012 Sari Kemppainen, HSY:n jätehuolto 30.8.2012 HSY Helsingin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Koordinaatiohanketilaisuus Maaseutuvirasto, Helsinki, 5.10.2015 Elina Vehmasto, Luke Natural Resources Institute Finland Valtakunnallinen Green Care Koordinaatiohanke

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Lintu Sininen. Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala

Lintu Sininen. Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala Lintu Sininen Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala Karjaan yhteiskoulu ja Karjaan lukio Koulumme toimivat läheisessä yhteistyössä, samansuuntaisin arvoin ja toimintatavoin, lähtökohtana

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo Kestävä kehitys museoissa 25.3.2010 Tekniikan museo Suomen museoliiton ydinarvot Sivistyksen kunnioittaminen Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot