LÄHTÖKOHTA, KOHDE JA TAVOITTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHTÖKOHTA, KOHDE JA TAVOITTEET"

Transkriptio

1 4V välitä, vaikuta, viihdy, voi hyvin yhteisöllisyys ja hyvä elinympäristö EAKR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Raportointikausi LÄHTÖKOHTA, KOHDE JA TAVOITTEET 4V-hankkeen avulla pyritään rakentamaan uusia malleja, verkostoja ja toimintakulttuureita, joissa vahvistetaan sosiaalista pääomaa, välittämistä, osallistumista sekä kykyä toimia hyvän elinympäristön ja kestävän elämäntavan puolesta. Asian tiimoilta kootaan, jaetaan ja kehitetään hyviä toimintatapoja. Kohderyhmiä ovat kaupunkien vuokratalojen hallinnon ja ylläpidon henkilökunta sekä asukasryhmät, ympäröivien kaupunginosien asukkaat, opettajat ja muut ammattikasvattajat sekä heidän välityksellään lapset ja nuoret. Toiminta keskittyy Espoossa Leppävaaran, Suvelan ja Kirkkojärven, Helsingissä Mellunkylän, Roihuvuoren ja Herttoniemen sekä Vantaalla Korson ja Länsimäen kaupunginosiin sekä niiden lähialueille. TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Hanke on tehnyt yhteistyötä kaupunkien vuokrataloyhtiöiden, koulujen, päiväkotien ja leikkipuistojen kanssa, samoin lukuisien hankealueella tai hankkeen teemojen kanssa työskentelevien yhdistysten ja kaupunkien organisaatioiden kanssa. Lisäksi on tehty yhteistyötä oppilaitosten kanssa, joiden kautta on saatu sekä harjoittelijoita että kurssitöiden tekijöitä osallistumaan hankkeen toteutukseen. Seurantaraportissa mainittujen yhteistyötahojen lisäksi hankkeella on suuri määrä väljempää yhteistyötä tekeviä sidosryhmiä. Keskeisimmät yhteistyötahot osallistuvat hankkeen pääsuunnitteluryhmien toimintaan (asukas-, kasvatus- ja vuokrataloryhmät). Hanketta toteutetaan läheisessä yhteistyössä muiden kanssa tulosten juurruttamiseksi Toisaalta osallistutaan muiden toimijoiden prosesseihin ja toisaalta pyritään sitouttamaan muita hankkeen päävastuullisena toteuttamiin tapahtumiin ja materiaaleihin. Hanke täydentää ja syventää yhteistyötä muiden tahojen kanssa jatkuvasti. Esimerkiksi asukaspääsuunnitteluryhmän täydentämistä ympäristöjärjestö- ja asukasedustuksella on suunniteltu.

2 Jokaisessa kaupungissa niin hallinto kuin muut toimijat ovat organisoituneet eri tavoin, ja yhteistyön virittämisestä saadaan runsaasti erilaisia kokemuksia. Hallinnolliset järjestelyt vaativat erilaisia ratkaisuita myös kaupunkien sitoutumisen kannalta. Uusia verkostoja on onnistuttu jo luomaan muun muassa kaupunkien ympäristökasvatuksen toteuttajien välille. Laurea Otaniemen kanssa on tehty kehittämisyhteistyötä toistaiseksi kahden kurssin yhteydessä, ja hankkeessa on työskennellyt kolme harjoittelijaa Laurea Hyvinkäästä sekä Turun ammattikorkeakoulusta. Opiskelijat ja harjoittelijat ovat olleet hyödyllinen voimavara hankkeen eri osioiden syventämiseen hanketyöntekijöiden ohjauksessa. Vastaavantyyppistä yhteistyötä on valmisteltu Vantaan Laurean kanssa. Hankkeessa on kiinnitetty huomiota siihen, että vaikka seurantaraportissa ei yhteistyötahoina seurata erikseen kaupungin eri organisaatioita (koska hallinnollisesti ne ovat osa hankkeen toteuttajia), hankkeen toteutumisen ja sen tulosten juurtumisen kannalta kaupunkien sisäinen ja välinen yhteistyö on keskeistä. Tämä yhteistyö on tuntunut hedelmälliseltä jo hankkeen pääsuunnitteluryhmien puitteissa, ja esimerkiksi kasvatuksen alalla on lisäksi onnistuttu luomaan uusia, todennäköisesti pysyviksi jääviä kaupunkien sisäisiä verkostoja ympäristökasvatustyön koordinoimiseksi. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeelle on laadittu yksityiskohtainen raportointi- ja viestintäsuunnitelma, jota päivitetään jatkuvasti. Hankkeella on oma graafinen ulkoasu, käyntikortit ja esite, joita käytetään viestinnässä. Hankkeen julkistamistapahtuman (Onnellinen kaupunki -ideakeräys ja sen perusteella koottujen näyttelyiden avajaiset kaupungeissa) suunnittelussa tehtiin yhteistyötä viestintätoimiston kanssa, jotta tavoitettiin niin media- kuin sidosryhmät. Viestinnässä on käytetty myös innovatiivisia keinoja. Esimerkiksi kouluille ja päiväkodeille kerrottiin Onnellinen kaupunki -ideakeräyksestä ja hankkeen käynnistymisestä viestillä, joka toimitettiin kiinnitettynä reilun kaupan jalkapalloon. Erottuminen onnistuikin, ja hanke on saanut hyvät kontaktit kasvattajiin. Hanketta on lisäksi käyty esittelemässä lukuisissa alueella järjestetyissä tilaisuuksissa. Sidosryhmäviestintää on tehty puolivuosittaisilla sähköpostitse jaettavilla infokirjeillä - kaupunkien hallinnossa viestin vastaanottajia ovat kunkin kaupungin oman ohjeistuksen mukaan joko tiedottajat tai virka- ja luottamushenkilöt. Kasvatusalalla on halukkaille lähetetty kuukausittaisia vinkkikirjeitä, ja myös asukas- ja

3 vuokratalotyössä on otettu käyttöön vastaavat teemakohtaiset puolivuosittaiset info-/vinkkikirjeet keväällä Hanke tekee tiedotusyhteistyötä Kierrätyskeskuksen ja kaupunkien tiedottajien kanssa, minkä lisäksi hanke on palkannut tuntityönä tiedottaja-toimittajaa, joka on päivittänyt hankkeen internet-sivuja, perustanut hankkeen valokuvablogin ja tehnyt tiedotusvälineille tarjottavia artikkeleita hankkeen aiheista. Hankesuunnitelmassa tavoitteena oli julkisuuskynnyksen ylittäminen eri medioissa 25 kertaa ja tavoite on jo täytetty. Hankkeesta on kerrottu esimerkiksi Euroopan komission Suomen edustuston Europa-lehdessä ja siitä on kirjoitettu vierailla kielilläkin: englanniksi Helsinki Timesissa (11/2008) ja espanjaksi argentiinalaisessa Borealidad-nettilehdessä ( 6/7/2009). Mediaviestintää kehitetään edelleen; se nähdään tärkeänä kanavana tuoda esiin myönteisiä kokemuksia ja toimintamahdollisuuksia. Hankkeen nettisivujen osoite on: Lisäksi käytössä on kuvablogi osoitteessa TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 4V-hankkeen laadullisina tavoitteina on tuottaa uusia malleja elinympäristön parantamiseksi, ottaa käyttöön verkostoja kohdealueilla, kehittää kestävän kehityksen seurantaa ja arviointia, lisätä sosiaalista pääomaa, yhteisöllisyyttä ja ympäristöosaamista sekä syventää kuntien sisäistä ja välistä yhteistyötä ja tiedon jakamista. Hankkeen suunnitellut tuotokset ovat asuinkiinteistöjen kestävän kehityksen ohjelma -malli sekä vertaistukeen perustuva tukihenkilöverkostomalli asuinkiinteistöjen henkilökunnalle, asukkaille ja asukasjärjestöille sekä opettajille ja muille ammattikasvattajille. Pyrkimyksenä on ottaa käyttöön 15 ympäristö- tai kestävän kehityksen ohjelmaa. Verkostoihin osallistuu 100 henkeä 20:sta eri organisaatiosta. Julkaisuja ja materiaaleja (raportit, koulutuskokonaisuudet, näyttelyt jne.) tuotetaan kymmenen kappaletta. Talkoo- tai muita tapahtumia toteutetaan 22 ja koulutuksia 22. Lisäksi tavoitellaan asumisviihtyvyyden ja ympäristöosaamisen lisääntymistä sekä myönteisiä vaikutuksia asumisen kustannuksiin ja ympäristöindikaattoreihin.

4 Lähtökohtia on kirkastettu selvitysten avulla Hankealueen kohderyhmien näkemyksiä kestävän kehityksen työstä ja osallisuudesta selvitettiin ostopalveluna ja selvityksen tulokset saatiin hankkeen käyttöön syksyllä Samana vuonna tehtiin Espoossa tutkimus kaikille avoimien yhteisten tilojen ja ulkoalueiden käytöstä. Tavoitteena oli selvittää tilojen tarpeellisuutta, käyttöastetta ja käyttäjien tyytyväisyyttä. Samalla haastateltiin tilojen ylläpitäjiä tilojen toimivuudesta. Vuonna 2008 pääkaupunkiseudun kunnallisvaaliehdokkaille tehtiin internet-kysely hankkeen teemoista. Kyselyn vastaukset julkaistiin hankkeen verkkosivuilla ennen vaaleja ja sillä tavoin haluttiin herättää keskustelua niistä puitteista, joissa kestävään kehitykseen ja osallisuuteen liittyvää työtä voidaan tehdä. Toiminta vuokrataloissa Selvityksiä käytetään hankkeen jatkokehittelyn pohjana. Asuinkiinteistöjen kestävän kehityksen ohjelma (tällä hetkellä työnimeltään Vuokrataloyhtiöiden kestävän asumisen työkalupakki) on edennyt tekstiluonnosvaiheeseen, josta on saatu kommentteja asiantuntijoilta ja vuokratalo-pääsuunnitteluryhmältä. Lisäksi hanke on verkottunut hankealueen vuokrataloyhtiöiden työntekijöiden sekä asukkaiden edustajien kanssa ja koonnut tietoa nykyisistä käytännöistä, tarpeista, toiveista ja toimintamalleista. Jatkossa kestävän kehityksen työkalupakin osa-alueita pilotoidaan yhdessä vuokrataloyhtiöiden kanssa. Testaaminen on jo aloitettu muun muassa osallistavan pihasuunnittelun tilaisuuksilla ja pihakatselmuksilla. Yhteisöllisyyden lisäämiseksi on vuokratalojen asukkaiden kanssa järjestetty muun muassa asukkaiden taidekerho (ekoasiat huomioiden) ja pihapeli-ilta. Myös erityisesti maahanmuuttajat huomioon ottava asukasilta on järjestetty. (Kutsu lähetettiin suomeksi, somaliksi ja englanniksi, ja somalinkielinen naapuruussovittelija oli paikalla.) Te toja on järjestetty aiheista Ympäristö mukana asumisen arjessa, Perunat parvekkeelle, Asukastoiminnan ABC sekä Ympäristöilta omasta elinympäristöstä huolehtimisesta ja viihtyisyyden lisäämisestä (puhujana Roska päivässä -liikkeen perustaja). Ympäristöeksperttejä on koulutettu kulutus- ja jäteasioissa. Kolmen helsinkiläisen vuokrataloyhtiön talotoimikunnille on järjestetty mallikoulutus asukkaiden osallistamisesta, sitouttamisesta ja kouluttamisesta. Koulutuksessa vierailtiin Annalan puutarhassa (hyötykasvien viljely) ja YTV:n Sortti-asemalla (lajittelu ja kulutus).

5 On huomattu, että viestinnän ja osallistamisen keinojen onnistuminen on haaste vuokratalojen kestävän kehityksen työssä, ja tämä otetaan jatkotyössä erityisesti huomioon. Toiminta asukastyössä Hankkeen pilottikaupunginosien asukkaiden ja heidän järjestöjensä kanssa on verkostoiduttu ja nykytilannetta, toiveita ja tarpeita selvitetty osallistumalla lukuisiin asukastapahtumiin. Hankkeen julkistamisen yhteydessä kerätyistä ideoista on koottu Onnellinen kaupunki -näyttelyt, jotka ovat kiertäneet esillä hankealueiden kirjastoissa ja muissa yleisissä tiloissa esittelemässä hankkeen teemoja (9 näyttelytilaisuutta). Näyttely oli esillä kaksi viikkoa Helsingin päärautatieasemalla syyskuussa Erilaisia asukastyön tapoja on kokeiltu ja kehitetty yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa, esimerkiksi: * avoimet asukasillat: kehitetään mallia asukastalon toimintaan ja kootaan asukkaiden näkemyksiä, luodaan osallistumismahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä. * maahanmuuttajajärjestön kanssa tai maahanmuuttajille suunnatut toimintasisällöt: retki Heurekaan ympäristöteemalla, itsenäisyyspäivätilaisuus, terveyspäivä, lastenleiri sekä neljän kerran ruokakurssi aiheena terveellinen, ekologinen ruoka, suomalaiset raaka-aineet ja kierrätys * vanhasta uutta -askartelupajat erilaisissa asukastilaisuuksissa sekä kolmen kerran vanhasta uutta -kurssi * yleisötilaisuuksissa järjestetyt fillarintuunauspajat, joissa innostetaan pyöräilyyn ja uusiomateriaalien käyttöön * naapurikahvilat asukastalossa eri teemoista kestävän elämäntavan osaamisen, arjen hallinnan ja yhteisöllisyyden tukemiseksi * puheenvuoro kestävästä asumisesta hankealueen mahdollisuuksien torilla * osallistuminen järjestäjänä (eri roolein) paikallisten järjestöjen ja hankkeiden toiminnan yhteisesittelyyn asukkaille ja keskinäiseen verkostoitumiseen (Kontulan Aatteiden käytävä, Herttoniemi-forum, Korso-ilta, Espoon Meistä on moneksi -tapahtuma) * asukkaiden ja kasvattajien yhteisretket Ämmässuon kaatopaikalle kestävän kehityksen teemalla * talkoiden tai muun yhteistoiminnan suunnittelu ja järjestely yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa, esimerkiksi Mellunkylän siivoustempaus * Hakunilan aluetoimikunnan, joka on myös Länsimäen alueen aluetoimikunta, kanssa on organisoitu alueellisten Oskari- eli osallisuus- ja kehittämissuunnitelmien laatimista vetämällä aiheesta työpajat alueilla. Lisäksi yhteistyössä kaupunkisuunnittelun kanssa on järjestetty kaupunkikävely Hakunilassa asukasmielipiteiden keräämiseksi. Oskareiden tekemistä jatketaan syksyllä aluetoimikuntien ja asukkaiden kanssa.

6 Asukas- ja vuokratalotyön tukihenkilöverkostomallien kehittäminen on käynnistynyt, kun tarpeet ovat toiminnan myötä tulleet tutuiksi. Mallien kehittämisen pohjana ovat hankkeenaikaiset kokemukset sekä esimerkiksi muiden järjestöjen ylläpitämät vertaistukijärjestelmät. Hankkeessa jatketaan eri kohderyhmien tarvitseman tuen sisällön ja muodon sekä tuen tarjoajien täsmentämistä, ja ensimmäiset versiot asukas- ja vuokratalotyön tukihenkilöverkostomalleiksi on tarkoitus työstää vuoden 2009 loppuun mennessä. Näillä näkymin vuokratalojen henkilöstölle hyödyllinen malli on pikemminkin yhteystietoverkosto kestävän kehityksen työn tueksi. Vuokratalojen asukkaiden mallia aiotaan kehittää jo joissakin kunnissa olemassa olevan ympäristöeksperttitoiminnan pohjalta, minkä lisäksi kehitetään asukasjärjestöjen ja yksittäisten aktiivisten asukkaiden mallia. Toiminta kasvatustyössä Kasvattajien kanssa verkostoiduttiin tehokkaasti hankkeen alussa jakamalla kouluihin, päiväkoteihin, leikki- ja asukaspuistoihin ja nuorisotaloihin henkilökohtaisesti Onnellinen kaupunki - ideakeräyskutsu reilun kaupan jalkapallon kera ja tarjoamalla ideoiden kehittelyyn tarina- ja sarjakuvapajoja (17 tarina- ja 12 sarjakuvapajaa). Samalla kehitettiin menetelmää lasten mielipiteiden keräämiseen. Lisäksi kasvattajille on soitettu, ja yli puolessa hankealueen toimipisteistä (kouluista, päiväkodeista, leikki- ja asukaspuistoista sekä nuorisotaloista) on vierailtu sopimassa yhteistyön laadusta. Koulutuksia ja tapahtumia päiväkotien ja leikkipuistojen henkilökunnalle sekä osin myös lasten vanhemmille on tarjottu noin 30 toiveiden mukaisesti erilaisin rajauksin (kestävän kehityksen vinkkejä päiväkodin ja leikkipuiston toimintaan, kestovaippatietoa, ekoaskartelua, kierrätystietoa, tietoa ympäristökasvatusmateriaaleista, "iltapäiväksi luontoon" -koulutus Luonto-Liiton kanssa, lasten osallisuus ja osallistuminen, lapsiperheen kestävämpi arki, Lennu Liito-oravan ympäristökerhon toiminta). Myös Ämmässuon kaatopaikkaan on käyty tutustumassa kulutus- ja jäteteeman puitteissa. Yhdessä päiväkodissa on järjestetty käsipyyhetalkoot, joissa henkilökunta, lasten vanhemmat ja naapuruston asukkaat ompelivat vanhoista lakanoista käsipyyhkeitä korvaamaan käsipaperit ja froteepyyhkeet. Hanke on ollut mukana järjestämässä Vihreä lippu -ohjelmakoulutuksia päiväkodeille, Vihreä lippu -edistäjille sekä kouluille. Hankkeen roolina on erityisesti ollut järjestää osallisuuskoulutusta tilaisuuksiin. Leikkipuistoissa on toiveiden mukaan kokeiltu iltatoimintaa järjestämällä parvekepuutarhailtoja. Lisäksi

7 hankealueiden kasvattajia on konsultoitu tarpeiden mukaan esimerkiksi ympäristöpäivän tai -viikon järjestämisessä ja opetuskokonaisuuksien suunnittelussa. Kohderyhmänä ovat olleet lapset esimerkiksi Rojupöhö-nukketeatteriesityksissä, joiden avulla päiväkodeissa, leikkipuistoissa ja asukaspuistoissa on avattu keskustelua kulutusteemasta. Yhdessä iltapäiväkerhossa on kokeiltu viiden kerran tarinateatteriprojektia lasten ryhmäyttämisessä ja yhteistoiminnallisen ilmapiirin lisäämisessä. Tarinateatterin aiheeksi nousi kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden teemoja ja siinä käytettiin kierrätys- ja luonnonmateriaaleja. Hanke on ollut järjestämässä ohjelmaa viidessä iltapäiväkerhon ja leikkipuistojen perhekerhon puuhapäivässä ja ekopäivässä (esimerkiksi vihreää draamaa ja ekoaskartelua). Jouluksi 2008 valmistettiin yhteisöllisesti työstetty animaatiojoulukalenteri kestävän kehityksen teemoista yhteistyössä Lasipalatsin Mediakeskuksen kanssa. Pajoihin osallistui yli sata lasta ja aikuista. Hanke osallistui Mellunmäen alueellisen vanhempainillan järjestämiseen teemalla "Koko kylä kasvattaa". Samoin osallistuttiin lasten ja nuorten hyvinvointia käsittelevään Yhteistyöllä onneen! -seminaarin järjestämiseen. Yhteistyötä on myös viritelty vanhusten palvelukodin sekä leikkipuiston ja iltapäiväkerhon välille. Roihuvuoren nuorisotalon käyttäjiä osallistavan pihasuunnittelun toteutuksessa hanke oli mukana seuraamassa asukkaiden osallistumisen toteutumista eri pajoissa. Hanke oli myös kokoamassa lasten näkökulmia Kirstinharjun pihoista pihakävelyn ja Unelmien piha -piirustuskilpailun avulla. Kartanonkosken koululla oli taidefillariprojekti, jossa 7-luokkalaiset tuunasivat vanhoja pyöriä kouluun yhteispyöriksi. 4V välitti koululle Kierrätyskeskuksesta ilmaiseksi saatuja polkupyöriä, ja koulu haastoi mukaan Korson koulun hankealueelta. Molempina hankekesinä ollaan oltu järjestämässä yhteensä kuutta lasten kesäpäiväleiriä, joissa on joko vastattu ympäristöteeman toteutuksesta, järjestetty monikulttuurista luontoleiriä tai kehitetty Lennu Leirillä -materiaalia. Kaikki kasvatustapahtumat tähtäävät hankkeen lopputuotosten valmisteluun. Kasvattajille suunnattu Vaikuttamisen käsikirja (erikseen päiväkodeille ja kouluille) tulee sisältämään tukihenkilöverkostomallin, kestävän kehityksen ohjelmatyön tukemisosion (työnimi Trampoliini kestävän kehityksen ohjelmaan) sekä hankkeen aikana kootut hyvät toimintatavat. Tukihenkilöverkostomallia on valmisteltu kolmesta näkökulmasta: kaupunkien ekotukihenkilöverkoston kehittämisen kannalta, alueellisten verkostojen kannalta sekä hallinnollisten verkostojen kannalta.

8 (Viimemainittuun liittyen 4V on ollut käynnistämässä Espoossa ja Vantaalla ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmiä.) Jatkossa etsitään entistä tiiviimpään yhteistyöhön halukkaita kouluja ja päiväkoteja testaamaan trampoliinimallia ja vaikuttamisen käsikirjaa. Yhteenvetoa toiminnasta ja tavoitteista Hankkeen tässä vaiheessa vaikuttaa, että määrälliset tavoitteet verkostojen, talkoiden ja muiden tapahtumien sekä julkaisujen osalta täyttyvät hankkeen aikana ongelmitta, tai ovat osin jo täyttyneet. Hankkeessa on laadittu erillinen julkaisusuunnitelma, jota täsmennetään toiminnan suunnittelun yhteydessä. Koulutuskokonaisuuksia työstetään tähänastisten ja tulevien tarpeiden ja kokeiluiden pohjalta eri kohderyhmille. Hankkeen edetessä tuetaan kestävän kehityksen ohjelmien käyttöönottoa, mutta niiden toteutuminen voidaan todeta vasta hankkeen loppuvaiheessa. Hankkeen talouden toteuma raportoidaan sovitulla tavalla maksatushakemuksen yhteydessä. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Hankkeessa on pyritty kehittämään ja ottamaan käyttöön sosiaalisia innovaatioita kestävän kehityksen ja osallistumisen edistämiseksi. Usein kyse on pienistä toimintatavoista. Pääpaino on erilaisilla osallistamisen keinoilla. Niitä ovat esimerkiksi asukkaiden kaupunkikävelyt suunnittelun välineenä, lasten tarina- ja sarjakuvapajat, animaatiojoulukalenterin yhteisöllinen työstäminen ja syksyllä 2009 käynnistyvä wikisuunnittelun kokeilu Espoon Vermon tulevan asuinalueen suunnittelussa yhteistyössä Espoon kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Hanke on myös kehittänyt tapoja tuoda ympäristöasioita esiin myönteisessä, kannustavassa ja yhteisöllisyyttä lisäävässä hengessä (esim. fillarintuunauspajat ja taidefillariprojekti, käsipyyhetalkoot, Kokkaa ja kierrätä -kurssit jne.). Parhaat ja käyttökelpoisimmat ideat sisällytetään hankkeessa tuotettaviin vaikuttamisen käsikirjoihin, vuokratalojen kestävän kehityksen työkalupakkiin ja mahdollisesti muihin julkaisuihin.

9 PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Hankkeen toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa otetaan huomioon eri ikäryhmien, sukupuolten ja eritaustaisten ihmisten tasa-arvoisuus, ja hankkeen tuotosten avulla pyritään osallisuuden ja osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen. Hanke tuottaa menetelmiä myös syrjäytymisvaarassa olevien asukkaiden tavoittamiseen. Osa toiminnasta on suunnattu maahanmuuttajien kanssa työskentelyyn sekä toisaalta syntyperäisten suomalaisten monikulttuurisuusosaamisen ja ymmärryksen lisäämiseen. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Koko projekti tähtää kestävän kehityksen edistämiseen asuinkiinteistöissä, asumisessa, järjestö- ja muussa asukastoiminnassa sekä kasvatuksessa. Lisäksi hankkeen omassa toiminnassa pyritään minimoimaan ympäristön kulutus ja edistämään kestävää kehitystä myös niissä kiinteistöissä ja työyhteisöissä, joissa hanke toimii (esimerkiksi kierrätyksen edistämistä Mellarissa ja Vantaan Valossa). Hankkeen puitteissa on syntynyt näkemys, että kestävän kehityksen osa-alueet ovat toimijoilla usein eriytyneet ympäristöasioita edistävillä ei ole erityistä osaamista osallistamisesta ja yhteisöllisyyden lisäämisestä, ja toisaalta asumis- ja yhteisötyöntekijöillä ei ole usein tietotaitoa ympäristön säästämisestä. Hankkeen toiminnassa näitä osioita on pyritty yhdistämään (esim. Vihreä Lippu -osallisuuskoulutus ja ympäristötiedon lisääminen maahanmuuttajatyössä) ja luomaan sellaista yhteistyötä, joka hyödyttää molempien näkökulmien toteutumista. Lisäksi kestävän kehityksen taloudellinen aspekti on mukana erityisesti kiinteistöjen kestävän kehityksen työssä. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeessa kirjataan kokeillut hyvät (ja huonoksikin osoittautuneet) käytännöt erillisiksi raporteikseen. Lisäksi on koottu ja kootaan jatkossakin tietoa muiden kokeilemista hyvistä käytännöistä, joita voidaan jakaa edelleen. Hyviä käytäntöjä levitetään hankkeen julkaisujen ja kehittämien verkostojen osana, esimerkiksi vuokratalopuolella kestävän asumisen työkalupakissa ja kasvatuspuolella osana vaikuttamisen käsikirjaa. Hankkeen edustajia on osallistunut Suomen kestävän kehityksen toimikunnan alue- ja paikallisjaoston hyvien käytäntöjen työtyhmään, jonka tarkoitus on kehittää nettisivustoa, jossa hyviä käytäntöjä jaetaan,

10 sekä strategiatyöryhmään, jossa on pohdittu mahdollisuuksia edistää kestävän kehityksen sisällyttämistä alueellisiin ja paikallisiin strategioihin. Työryhmien työn toivotaan tuovan mahdollisuuksia levittää hankkeessa kehitettyjä ja kokeiltuja hyviä käytäntöjä. Seuraavassa esimerkkejä hankkeessa kokeilluista ja valmistelluista käytännöistä: * Onnellinen kaupunki -näyttelymateriaalin kokoamisessa käytetyt sarjakuva- ja tarinapajat olivat hyvä työkalu lasten ja nuorten mielipiteiden keruuseen, ja näyttelyiden kierrättäminen julkisissa tiloissa on ollut omiaan viestimään aihepiiristä laajemmin. * Hankkeen alkutiedotuksessa sissimarkkinoinnin keinoja hyödyntänyt pallojen jakaminen kasvatusalan toimipisteisiin on tuottanut hyvät suhteet ja paljon yhteistoimintaa. * Espoon kestävän kehityksen kasvatuksen malli on syntynyt hankkeen kokoon kutsumana ja kannustamana: suomen- ja ruotsinkielinen päiväkoti- ja koulupuoli yhdessä tukipalveluiden (ruoka, siivous, kiinteistö), ympäristökeskuksen ja muiden toimijoiden kanssa kokoontuu säännöllisesti sopimaan asioista. Ryhmä rakentaa toiminta- ja tukijärjestelmän, jolla saadaan toimivat kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin päiväkoteihin ja kouluihin. Puheenjohtajuus on jo siirtynyt hankkeelta kaupungin työntekijälle, mikä turvaa toiminnan jatkuvuuden. Hankkeen valmistelemaa vaikuttamisen käsikirjaa käytetään jatkossa hyödyksi ryhmän käytännön työssä. * Mellunkylässä aluetyöryhmän toteuttama kasvatusalan toimijoiden yhteinen vanhempainilta "Koko kylä kasvattaa" -teemalla keräsi paljon osallistujia ja tuotti vilkasta ja antoisaa keskustelua, joka tuli laajemmin tiedoksi myös paikallislehden kautta. (4V toimi iltaa valmistelleen aluetyöryhmän alatyöryhmän vetäjänä.) * Tarinateatteriprojekti: Leikkipuistossa on kokeiltu uudenlaista lapsilähtöistä, ryhmän yhteistoimintaa edistävää ilmaisullista toimintaa yhteistyössä henkilökunnan kanssa. * Hankkeessa kokeillun kestävän kehityksen kummitoiminnan ja ympäristökasvattajan toimenkuvan pohjalta kehitetään Alueellinen ympäristökasvattaja -mallia. Konseptia jaetaan myös pienempiin, erikseen toteutettaviin osiin sen mukaan, minkä tyyppisistä osista työnkuva muodostuisi: esimerkiksi Kestävän kehityksen tilauskoulutukset päiväkodeissa -malli, "Viestiä vanhemmille" -malli (vanhempainyhdistyksiin ja - iltoihin liittyvät asiat), Kestävän kehityksen tukihenkilömalli (esim. konsultointi ympäristöraadin perustamisessa kouluun). * Eko-Vermon tulevan asuinalueen suunnittelussa kokeillaan wikisuunnittelua osallistavan kaupunkisuunnittelun keinona. * Aluetoimikuntien kanssa toteutetut tapahtumat osallisuus- ja kehittämissuunnitelmien tiimoilta ja kaupunkikävelyt ovat tuottaneet osallistavaan kaupunkisuunnitteluun uusia käytäntöjä. * Vantaalla ja Helsingissä vuokrataloissa on kokeiltu osallistavan pihasuunnittelun mallia, jossa on suunniteltu pihojen viihtyisyyden yhteistyössä asukkaiden ja vuokrataloyhtiöiden kanssa. Asukkaat ovat voimaantuneet suunnittelun kautta ja haluavat vaikuttaa muutoinkin.

11 * Helsingissä sosiaaliviraston kanssa on tekeillä malli siitä, millä ehdoin leikkipuisto voi olla alueellinen kestävän kehityksen tietopiste. (Leikkipuistot ovat toiminta-ajatukseltaan lapsiperheiden alueellisia tietopisteitä, ja useilla olisi kiinnostusta profiloitua myös kestävän kehityksen suuntaan.) * Aatteiden käytävä -kokeilussa kokeiltiin tapaa lisätä asukkaiden tietoa alueen toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksista ja luoda ja vahvistaa alueen toimijaverkostoja. Palautekeskustelun perusteella järjestöt kokivat tapahtuman hyödylliseksi. * Eko-kädentaitokurssien tavoitteena on yksilölle merkityksellisen toiminnan kautta ympäristöasioiden tuominen osaksi omaa arkea ja näin edistää kestävää elämäntapaa. Samalla luodaan asuinalueella edellytyksiä ihmisten kohtaamiselle. Mallia voidaan käyttää niin asukastaloissa ja muussa asukastoiminnassa kuin käsityö-/askarteluharrastuksessa. * Maahanmuuttajanaisten ruokakurssi eko-painotuksella edisti tekemällä oppimisen avulla suomalaiseen yhteiskuntaan ja muihin asukkaisiin tutustumista sekä eettisen kuluttamisen teemojen tuomista maahanmuuttajatyöhön ja asukastalojen toimintaan. Teemoja olivat suomalaiset raaka-aineet, kasvisruoka, luomu, reilu kauppa ja lajittelu keittiössä. Aihepiiriin tutustuttiin usein ensimmäistä kertaa. Mallin jatkokehittelyä mietitään: se sopii osaksi maahanmuuttajatyötä tai vertaistoiminnan osaksi. * Animaatiojoulukalenteriprojektissa tuotettiin konsepti yhteisöllisen mediaprojektin tekemiseen kestävän kehityksen kysymyksistä. Malli sopii yhteisöllisyyden ja kestävän elämäntavan edistämiseen sekä media- ja musiikki-/taidekasvatuksen välineeksi. Konseptoidusta mallista on tehty raportti ja työohje, jonka avulla eri tahot voivat käyttää toimintamallia. * Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden teemojen sisällyttämistä maahanmuuttajajärjestöjen omaan toimintaan on kokeiltu, ja työtä jatketaan edelleen. Sopivat vierailukohteet ja vierailevat puhujat sekä esimerkiksi aiheeseen liittyvät leikit lapsille tuntuvat hyvin soveltuvan järjestöjen perustoimintaan. Mallia kehitetään, ja ideoiden muokkaamista toimintavinkeiksi suunnitellaan. * Naapurikahvilamallia kehitettiin asukastaloille osallistujien (erityisesti maahanmuuttajien) voimaannuttamiseksi osallistumaan oman asuinyhteisönsä toimintaan ja heidän tietoisuutensa lisäämiseksi kaupungin ja muiden toimijoiden palveluista ja toimintamahdollisuuksista. Kiinteänä osana sisältöjä otetaan huomioon myös ekologisen kestävyyden näkökulma. Kokeiluna toteutettiin kahvilat teemoista kierrätys, liikunta lähialueella ja ruoka, ja Asukastaloyhdistys Ankkuri on jatkanut kahviloiden järjestämistä uusilla teemoilla. Vastaavalla tavalla hanke on järjestänyt terveyspäivän, jonka erityisenä kohderyhmänä olivat maahanmuuttajat.

12 Muiden hyviä käytäntöjä on kartoitettu ja selvitetty haastatteluin harjoittelijan sekä omin voimin, ja hyvät käytännöt muokataan ohjeiksi, joita kohderyhmien on helppo soveltaa omassa toiminnassaan. Jo kartoitettuja käytäntöjä ovat mm. seuraavat: * kestävän kehityksen teema leikkipuistossa (Kontula) * koulukasvihuone (Vesalan ala-aste) * ympäristöpäivä koulussa (Korson koulu) * Roihuvuoren Agenda 21 -ryhmän toiminta * kierrätyshuoneet vuokrataloissa (Vesalan Kiinteistöt Oy) * kaupunkiviljely (Dodo ry), laajennettavissa esimerkiksi vuokratalojen pihoille * Eloisat eläkeläiset -toiminta vuokratalon yhteistiloissa (Mellunmäki) * kierrätystempaus asuinalueella (Herttoniemi) Hankkeen jatkuvassa kehittämisessä kokeillaan säännöllisen itsearvioinnin sisällyttämistä toiminnansuunnittelusykliin. Puolivuosittain raportoinnin jälkeen arvioidaan kulunutta kautta ja tarkennetaan tulevan puolivuotiskauden toiminta- ja taloussuunnitelmaa. TOIMINNAN JATKUVUUS Hanke on vielä pilotointivaiheessa, eikä useimpien toimintojen jatkuvuudesta ole siksi vielä sovittu. Joitakin sellaisia koulutusmateriaaleja on jo valmistettu, jotka joka tapauksessa jäävät ympäristökasvattajien käyttöön, ja joitakin sellaisia verkostoja ja toimintamalleja luotu, jotka vaikuttaisivat jäävän osaksi vakiintunutta toimintaa. Toimintamuotojen jatkuvuutta pyritään valmistelemaan kaikessa toiminnassa tekemällä tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa niin, että tuotokset vastaavat todellisiin tarpeisiin ja tuottavat todellista hyötyä toimijoille. Hankkeen toimintasuunnitelmassa on myös varauduttu toimintojen juurruttamiseen, kun kehittämistyö on edennyt pidemmälle.

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

helmiä ruohonjuuritasolta Hankepäällikkö Eija Koski, 4V-hanke Kestävän kehityksen toimikunta

helmiä ruohonjuuritasolta Hankepäällikkö Eija Koski, 4V-hanke Kestävän kehityksen toimikunta Keke kuuluu kaikille helmiä ruohonjuuritasolta Hankepäällikkö Eija Koski, 4V-hanke Kestävän kehityksen toimikunta 13.10.2010 Kiitos! Kysymyksiä? Hankkeen päätösseminaari Keke kuuluu kaikille 23.11.2010

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä

Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 30.11.2009 Ohjelma 12.00 4V-hankkeen väliarviointi, Paul Silfverberg 12.15 4V-selvitys: Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden nykykäytänteet ja asenteet

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS 2015 Hankkeen yhteiset toimenpiteet 1. Vakiinnuttaa oppilaitoksiin jatkuva laadunhallintajärjestelmä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Miten minä? Oma unelmani 2017?

Miten minä? Oma unelmani 2017? Miten minä? Oma unelmani 2017? TAVOITE Lisätä liikettä, iloa ja hyvinvointia Synnyttää ideoita yhdessä ihmisten kanssa Kokeilla rohkeasti ja oppia Lisätä yhteisöllisyyttä Rakentaa verkostoja ja toimia

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö 2. TOTEUTUS Teemojen toteutus Oppilaitoksen hakiessa kestävän kehityksen sertifikaattia, kriteerien 12-14 toteutumista arvioidaan yhteensä viiden, oppilaitoksen itsensä valitseman teeman osalta. Vähintään

Lisätiedot

Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden. Vuosiraportti 2016

Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden. Vuosiraportti 2016 Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen Vuosiraportti 2016 Hänninen Tapani Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 20.12.2016 1 Sisällysluettelo Johdanto 1. Ekotukihenkilöt ja -toimipisteet 3 2.

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen Mitä Osaamispankki voi tarjota? Juulia Tuominen 3.12.2009 1 Taustaa (1) Kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja toimenpideohjelma vuosille 2006 2014 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan

Lisätiedot

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Sari Pitkänen, Matti Tuusa & Henna Harju arviointi- ja koulutusyksikkö 10.12.2012 1 Arvioinnin kohdentuminen, aikataulu ja toteuttajataho

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Startti Suomen hyvään tulevaisuuteen!

Startti Suomen hyvään tulevaisuuteen! Kansallinen StarT-hanke 2016 2018 Startti Suomen hyvään tulevaisuuteen! StarTin keskiössä ovat Taitavat lapset ja nuoret Suomen Tulevaisuuden Tekijät Jokainen voi olla Tähti www.luma.fi/start Päätavoitteena

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI 22.1.2012 Ongelma / Tarve: 1. Tarve: Asiakkaiden halukkuus olla vaikuttamassa ja kehittämässä sosiaaliaseman palveluja 2. Tarve löytää vaikuttamiskanavia,

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke 23.4.2013 Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry OPASTAVA-hanke pähkinänkuoressa Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja Mielenterveysomaisten keskusliitto

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 202) Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn huoltajille 22.1. 28.2.2013.

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Kyöstin päiväkoti Kyöstin päiväkoti on 105-paikkainen yksikkö, joka on kahdessa eri rakennuksessa toimiva kokonaisuus. Idyllisessä Kartano-rakennuksessa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Kouvola (N = 231) Riitta Rajala

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Kouvola (N = 231) Riitta Rajala Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 231) Riitta Rajala 30.4.2013 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu-

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa. Lilinkotisäätiö

Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa. Lilinkotisäätiö Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa Lilinkotisäätiö Recovery orietation vastaus Lilinkotisäätiön asumispalveluissa on pitkään kehitetty - asukkaiden päätöksentekomallia - yhteisöllisiä

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittäminen; osallistavan toimintatutkimuksen tulokset TutkeOpe2015 -hanke 15.9.2016 Pedagogiset huiput seminaari, Levi Merja Tirkkonen,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin mallin tavoitteet vahvistaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja myönteistä profiloitumista alueiden tasapainoinen kehitys, osallisuus, yhteisöllisyys

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013 Osallisuus Vantaalla Kuntalaiset keskiöön Verkosto Yhteys strategiaan 2013-2016 Sitovat tavoitteet 2014 12. Vantaan tulevaisuutta rakennetaan yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa Osallisuusmalli

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma 17.11.2016 Isosti ja kovaa liikuntaseminaari Päivi Virtanen Liikkuminen varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuslaki Varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Opiskelijahuoltolain toimeenpano tuki Uudistettujen valintaperusteiden käyttöönoton tuki Opetusneuvos

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Tampere 1.9.2015 Nina Korhonen ja Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntijat, Valo Verkoston rakenne Ohjelman

Lisätiedot

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa.

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa. Väliraportti Väliraportti on osa vuosiselvitystä. Raportti tehdään tällä lomakkeella, ja se koskee kahta viimeksi päättynyttä avustusvuotta. Selvitys koskee ainoastaan sitä avustuskohdetta, jonka tiedot

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain Monikulttuurinen työ Naistari Naistari

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain Monikulttuurinen työ Naistari Naistari Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 200 Monikulttuurinen työ Naistari Tililuok 200 00 Tililuok muodostuu 5 tavoitteesta NAISTARI ON HYVINVOINNIN LISÄÄJÄ 200 Kaikki tililuon kyselyt on toteutettu

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot