NUORTEN AIKUISTEN RAVITSEMUSTOTTUMUKSET SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORTEN AIKUISTEN RAVITSEMUSTOTTUMUKSET SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ"

Transkriptio

1 NUORTEN AIKUISTEN RAVITSEMUSTOTTUMUKSET SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Eila Kuisma Päättötyö Syksy 2000 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTRACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ALPPIKADUN YKSIKKÖ Eila Kuisma Nuorten aikuisten ravitsemustottumukset sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä Helsingin Alppikadun yksikkö. Syksy sivua ja 3 liitettä Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää minkälaisia ovat nuorten aikuisten ravitsemustottumukset sekä heidän yleinen ravitsemustietoisuutensa, miten kiinnostuneita omasta ravitsemuksestaan haasteltavat ovat sekä ovatko he valmiita muuttamaan tai parantamaan ravitsemustottumuksiansa, vaikka mitään sairauden oireita ei vielä olisikaan. Aineisto on kerätty teemahaastattelun avulla vuotiailta terveiltä miehiltä ja naisilta, jotka ovat työelämässä eivätkä asu enää vanhempiensa luona. Tutkimukseen on haastateltu sekä yksin että kumppaninsa kanssa asuvia henkilöitä. Aineisto on analysoitu laadullisella sisällön analyysillä. Haastateltavien ravitsemustottumukset erosivat varsin paljon toisistaan. Osa haastateltavista oli motivoitunut syömään terveellisesti ja he olivat aktiivisesti itse hakeneet tietoa. Toiset haastateltavat taas eivät olleet kiinnostuneita terveellisestä ruokavaliosta. He söivät melihalujensa mukaan, eivätkä sen kummemmin pohtineet ruoan ravintosisältöä. Osa vastaajista valitteli tiedon puutetta. Erityisen heikoiksi osoittautuivat poikamiesten ravitsemustottumukset, joissa oli paljon puutteita. Poikamiesten heikot ravitsemustottumukset antavat aiheen pohtia, kuinka heidän ruokavaliotietämystään ja motivaatiotaan voitaisiin parantaa. Myös terveellisesti ja epäterveellisesti syövien henkilöiden välissä olevaa syvää kuilua pitäisi pystyä tasoittamaan. Pohtimisen aihetta antaa myös se, kuinka tuoda tietoa terveellisestä ruokavaliosta niille, jotka valittavat tiedon puutetta. Asiasanat: Sydän- ja verisuonisairaudet, ravitsemustottumukset, nuoret aikuiset, ennaltahkäisy. Säilytyspaikka: DIAK Helsingin Alppikadun yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Diaconia Polytechnic, Alppikatu Training Unit Author: Kuisma, Eila Title: Nuorten aikuisten ravitsemustottumukset sydänja verisuonisairauksien ehkäisyssä The Nutritional Habits of Young Finish Adults: preventing potential vascular and cardiovascular disease September 2000 Pages: 70 Appendices: 3 The purpose of this study is to find out about the nutritional habits of year old Finnish adults and their general knowledge of nutritional facts. The study brings out the participants' level of interest in nutrition. It also answers the question whether people are willing to change their habits for the better, even in those cases where no symptoms of vascular and cardiovascular disease are yet evident. The material was gathered through face-to-face thematic interviews with the abovementioned group of people (8), which consist of those no longer living with their parents and that have regular employment. People in that age-bracket and under those circumstances have created their own way of living and are probably no longer under their parents' direct influence. The study indicated that the nutritional habits differed much in relation to each participant. Some of them were very motivated to eat healthily and had been actively searching for relevant information. Others were not so interested in obtaining a healthy diet, following their desires to eat whatever they wanted. Neither did they think of the nutritional content of the food. A few of the people complained about the lack of information available. The diets of single men in the group was shown to be extremely poor. These results should provide the impetus for the discussion of improving knowledge and motivation about the matter. A balance should be found concerning the deep gap that exists between those who eat healthily and those who do not. Also, careful consideration should be given to information dissemination to those people who are in lack of pertinent information about diet and nutrition. Keywords: cardiovascular diseases, nutritional habits, young adults, prevention Filed and stored at the Diaconia Polytechnic Library, Alppikatu Training Unit

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Ravitsemustottumukset Suomalaiset ravitsemussuositukset Hiilihydraatit Ravintorasvat Ruokasuola Terveyden edistäminen Ennaltaehkäisy Terveyskasvatus Omaehtoinen terveyden edistäminen AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Pohjois-Karjala-projektiin liittyvät tutkimukset Lasten ja nuorten ravitsemustottumuksia kartoittaneet tutkimukset Aikuisten ravitsemustottumuksia kartoittaneet tutkimukset Yhteenveto tutkimusten tuloksista TUTKIMUKSEN TARKOITUS TUTKIMUSTEHTÄVÄT EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tiedonantajien valinta ja aineiston keruu Haastatteluiden kulku AINEISTON ANALYYSI TUTKIMUSTULOKSET Haastateltavien ravitsemustottumukset Terveelliset ravitsemustottumukset Ei juuri huomiota ruoan terveellisyyteen ja laatuun Epäterveelliset ravitsemustottumukset Ruoan valintaan vaikuttavat seikat Miten muuttaisi ravitsemustottumuksiansa Riski rairastua sydän- ja verisuonisairauksiin Käsitykset ja tiedot terveellisestä ruokavaliosta Hyvät tiedot terveellisestä ruokavaliosta Perustiedot terveellisestä ruokavaliosta Puutteelliset tiedot terveellisestä ruokavaliosta Yhteenveto tutkimustuloksista POHDINTA Luotettavuuden arviointia Eettiset kysymykset Tutkimustulosten tarkastelua Johtopäätökset Kehittämisehdotuksia 64 LÄHTEET 66 Liite 1 Liite 2

5 Liite 3

6 1 1. JOHDANTO Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten yleisimpiä sairauksia, ns. kansansairauksia. Yleisesti tiedetään, että kyse on elintapasairaudesta, eli että sairastumiseen ja siitä toipumiseen vaikuttavat ihmisten omat elintavat. Merkittävimpänä syynä, perimän ohella, on pidetty suomalaisten runsasrasvaista ja suolaista ruokavaliota, joka useimmiten sisältää myös niukasti kuitua. Vuosikymmenten saatossa ravitsemustottumukset ovat kuitenkin muuttuneet terveempään suuntaan ja kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin on laskenut 1960 luvulta jopa 60 prosenttia (Sosiaali- ja terveysministeriö 1998, 10). Silti paljon on vielä tekemistä suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden parantamiseksi. Olen jo useamman vuoden ajan kiinnittänyt huomiota siihen, että sairauksien ennaltaehkäisyyn ei kiinnitetä riittävästi huomiota, vaan suuri osa resursseista suunnataan varsinaiseen, jo puhjenneen sairauden hoitoon. On toki ymmärrettävää, että kun terveydenhuollolla on niukasti määrärahoja, niin valtaosa voimavaroista on suunnattava sinne, missä apua jo todella tarvitaan. Toisaalta sairauksien ennaltaehkäisy tulisi kuitenkin sekä yhteiskunnalle että yksilöille huomattavasti edullisemmaksi, sillä ihmisten valistaminen, informointi ja oman terveyden hoitamiseen motivoiminen on paljon taloudellisempaa, kuin kalliit sairauden vaatimat hoidot ja lääkkeet. (Kansanterveyslaitos 1998, 83; Uudenmaan lääninhallitus 1993, 10.) Edellä mainittujen seikkojen innostamana olen päättänyt tehdä päättötyöni juuri sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisystä. Tässä päättötyössä keskitytään juuri ruokavalion osuuteen sydän- ja verisuonitauteihin vaikuttavana tekijänä. Toisaalta ei ole mahdollista sivuuttaa tupakoinnin ja alkoholin haittavaikutuksia, eikä liikunnan tarjoamia hyötyjä, mutta niitä ei käsitellä tässä päättötyössä. Päättötyö on kvalitatiivinen eli laadullinen ja aineiston keruu on tapahtunut teemahaastattelun avulla. Aineisto on kerätty vuotiailta henkilöiltä, joille on jo muotoutunut omia ravitsemustottumuksia ja -tapoja.

7 2 Tässä päättötyössä on pyritty selvittämään, minkälaisia ovat haastateltavien ravitsemustottumukset eli mistä heidän ruokavalionsa koostuu. Erityisesti rajaudutaan juuri sydän- ja verisuonisairauksille altistaviin ruoka-aineisiin, kuten ruoan sisältämään rasvaan ja sen laatuun, suolan ja kuidun määrään sekä myös haastateltavien yleiseen ravitsemustietoisuuteen. Useimmiten ihmisten valistaminen terveellisimpiin elintapoihin aloitetaan vasta sitten, kun heillä on jo sairauden oireita tai kun sairaus on jo diagnosoitu. Tällöin moni ihminen kokee elintapojen ja erityisesti ravitsemustottumusten muuttamisen kovin vaikeana, onhan hän ennättänyt vuosikymmenten aikana tottua tiukasti omiin ruokailutapoihinsa. Muutos ei tässä vaiheessa ole koskaan helppo (Haavisto 1992). Jos ruokailutottumukset muokkautuisivat jo nuorella iällä sydän- ja verisuonisairauksia ehkäiseviksi, olisi yksilön riski sairastua myöhemmällä iällä huomattavasti pienempi, tällöinhän lähes ainoastaan perimällä olisi vaikutusta sairastumisriskiin. Päättötyön tarkoitus on siis selvittää, onko vuotiaiden ravitsemustottumuksissa sydän- ja verisuonisairauksille altistavia tekijöitä. Tiedon avulla voisi olla mahdollista ulottaa ennaltaehkäisyn ja terveellisestä ravitsemuksesta tiedottamisen voimakkaammin jo pienten lasten tasolle saakka. Näin olisi helpompi vaikuttaa jo varhaislapsuudesta alkaen terveellisten ravitsemustottumusten muotoutumiseen. Terveydenhoitajan työssä korostuu ihmisten valistamisen ja terveellisiin elämäntapoihin ohjaamisen tärkeys. Hän kohtaa työssään ihmisiä vauvasta vaariin asti, joten mahdollisuudet eri ikäisten ihmisten ohjaamiseen ovat ainoastaan ajan sekä resurssien rajaamat. Tulevaisuudessa sijoitetaan toivottavasti nykyistä enemmän terveydenhoitajien tärkeään työhön.

8 3 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Koska tutkimus käsittelee sydän- ja verisuonitauteja sekä niiden ennaltaehkäisyä ja toisaalta nuorten aikuisten ravitsemustottumuksia, painottuvat keskeiset käsitteet juuri näihin seikkoihin. Tarvittavan pohjatiedon varsin kattava esittäminen sydän- ja verisuonisairauksien sekä ravitsemuksen kohdalla, on kuitenkin tarpeellista, jotta varsinainen tutkimusaiheen käsittely ei jäisi oleellisilta perustiedoiltaan irralliseksi. 2.1 Sydän- ja verisuonisairaudet Sydän- ja verisuonisairaudet on eräs Suomen yleisin ja keskeisin kansantautimme. Pelkästään sepelvaltimotauti on syynä noin joka kolmanteen kuolemaan. Sydäntautiliiton mukaan yli suomalaisella on jokin sydän- ja verisuonisairaus. Joka vuosi noin suomalaista sairastaa sydäninfarktin ja noin aivohalvauksen. (Kauhanen, Myllykangas, Nissinen & Salonen 1998, 196.) Huomion arvoinen on myös se tieto että imeväisyyskuolleisuus on Suomessa maailman pienimpiä, kun taas työikäisten kuolleisuus on teollisuusmaiden korkeimpia. (Koskenvuo 1994, 14.) Sydän- ja verisuonisairaudet aiheuttavat huomattavan paljon ennenaikaista sairastavuutta ja työkyvyttömyyttä. Sairaaloiden hoitopäivistä käytetään runsas viidennes verenkiertoelinten sairauksien hoitoon. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin on oikeutettu noin suomalaista kohonneen verenpaineen ja sepelvaltimotaudin takia. Sydän- ja verisuoniterveyden parantuminen merkitsisi siis suurelle väestönosalle parempaa elämänlaatua sekä yhteiskunnalle melkoisia säästöjä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1998, 12.) Sydän- ja verisuonisairaudet muodostuvat sepelvaltimotaudista, sydämen vajaatoiminnasta, rasva aineenvaihdunnan häiriöistä ja korkeasta kolesterolista, aivoverenkierron häiriöistä sekä kohonneesta verenpaineesta. Näiden syntyyn, sairauden kehittymiseen ja sairastuneiden ennusteeseen vaikuttavat elintapatekijät, jotka ovat ravitsemus, tupakointi, alkoholin käyttö ja liikunta. (Kansanterveyslaitos & sosiaali- ja terveysministeriö 1997, 87.) Tässä työssä sydän- ja

9 4 verisuonisaurauksilla tarkoitetaan kaikkia näitä sairauden osa-alueita. Erityisesti painotetaan sydän- ja verisuonisairauksia elintapasairautena, joihin voidaan ravinnolla vaikuttaa. Kuvio 1. Sydän- ja verisuonisairauksien jakaantuminen. (Koskenvuo 1994, 26.) Verenpainetauti Normaalin verenpaineen suositusarvona pidetään arvoja alle 140/90 mmhg. Lievästi kohonneeksi luokitellaan arvot /90-95 mmhg ja korkeiksi 160/95 mmhg ylittävät arvot. Kehittyneissä maissa verenpaine yleensä kohoaa iän myötä, niinpä suomalaistenkin verenpainetaso on kansainvälisesi tarkasteltuna korkea kaikissa ikäluokissa. Verenpainetta kohottavat elämäntapatekijät ovat epäterveellinen ravinto, etenkin liika suolan saanti, liiallinen tyydyttyneiden rasvojen eli eläinrasvojen syönti ja toisaalta kala- ja kasvisrasvojen vähäisyys ravinnossa. Muita syitä ovat runsas alkoholinkäyttö, liikapaino, liikunnan vähäisyys ja erilaiset psyykkiset ja sosiaaliset tekijät, mm. stressi. Myös perimä vaikuttaa verenpaineen tasoon. (Koskenvuo & Vertio 1998, 55; Nissinen, Kauhanen & Myllykangas 1994, ) Verenpainetauti lisää tutkitusti riskiä sairastua sepelvaltimotautiin, aivohalvaukseen, aivoverenvuotoon, sydämen vajaatoimintaan sekä munuaisten vajaatoimintaan. Korkea verenpaine rasittaa valtimoiden seinämiä, jonka seurauksena valtimoiden ahtautuminen eli ateroskleroosi nopeutuu. Siitä voi seurata mm. sepelvaltimotauti tai aivohalvaus. Korkea verenpaine lisää myös aivoverenvuodon riskiä, lisäksi se

10 5 kuormittaa sydämen vasenta kammiota ja voi johtaa sydämen vajaatoimintaan. (Koskenvuo 1994, 26-27; Nissinen ym. 1994, 228.) Sepelvaltimotauti Kansanterveyden kannalta sydänsairauksista ehdottomasti tärkein ongelma on sepelvaltimotauti. Tautia aiheuttaa sydämen valtimoiden ahtautuminen, eli ateroskleroosi, joka kehittyy hitaasti vuosikymmenien kuluessa. Tauti tulee oireiseksi vasta keski-iällä, mutta jo 40 prosentilla vuotiaista terveistä miehistä löydetään lieviä muutoksia sepelvaltimoissa. Sydän- ja verisuonisairauksien osuus kaikista kuolemansyistä on noin puolet ja pelkästään sepelvaltimotaudin osuus on 28 %. Työikäisen väestön sepelvaltimotautikuolleisuus on kuitenkin pienentynyt noin 4 % vuodessa. (Koskenvuo & Vertio 1998, 41, 47; Kauhanen ym. 1998, 196; Koskenvuo 1994, 30.) Sepelvaltimotaudin tärkeimmät riskitekijät ovat suuri seerumin kolesterolipitoisuus, kohonnut verenpaine ja tupakointi. Muita syitä ovat lihavuus, elämäntavat, vähäinen liikunta, runsaasti tyydyttyneitä rasvoja, kolesterolia ja energiaa sisältävä ruokavalio sekä runsas alkoholin käyttö. Etenkin ns. "haitallinen kolesteroli" LDL (low density lipoprotein) on riskitekijä, sillä suurin osa verenkierron kolesterolista on LDLhiukkasissa. Toisaalta "hyvä kolesteroli" HDL (high density lipoprotein) toimii suojaavana tekijänä. Korkeana veren kolesterolipitoisuutena pidetään 6.5 mmol/l ja tavoitearvona 5.0 mmol/l, tai alle sen. (Koskenvuo & Vertio 1998, 47; Nissinen ym. 1994, 25; Järvisalo & Rönnemaa 1992, 54, 56; Suomen akatemia & Lääkintöhallitus 1990, 3, 15.) 2.2 Ravitsemustottumukset Ravitsemustottumukset ovat yksilön tai ryhmän omaksumia tapoja valita, kuluttaa ja käyttää hyväkseen vain tiettyjä ruoka-aineita kaikista tarjolla olevista vaihtoehdoista (Kojo 1987). Tässä työssä ravitsemustottumuksilla tarkoitetaan pääpiirteittäin samaa, kuin ruokavaliolla yleensä, eli sellaista ruokaa, jota yksilö on tottunut yleensä

11 6 syömään, mistä hänen päivittäinen ruokansa koostuu. Ravitsemustottumuksiin kuuluu myös kaikki välipalat ja pikkusyötävät, jotka eivät varsinaisesti kuulukaan jokapäiväiseen ruokaohjelmaan. Ne kuitenkin vaikuttavat yksilön energiansaantiin sekä lopulta terveydentilaan, ja kertovat paljon hänen ruokavaliostaan ja ravitsemuksestaan. Ruokavaliolla on suuri merkitys sekä sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyssä että jo todetun sairauden hoidossa. Sydän- ja verisuoniterveyttä edistävä ravinto on ravitsemussuositukset täyttävä ruokavalio. Sen tavoitteena on muuttaa rasvan laatu kovasta tyydyttyneestä, pehmeämmäksi tyydyttymättömäksi rasvaksi sekä vähentää rasvan ja suolan määrää ravinnossa sekä lisätä ravintokuidun määrää. Ylipainon ehkäisemiseksi energian saannin tulee olla suhteessa sen kulutukseen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1998, 15.) 2.3 Suomalaiset ravitsemussuositukset Suomalaiset ravitsemussuositukset uudistuivat vuonna 1998 korvaten yli kymmenen vuotta vanhat edelliset suositukset. Suomalaisen ravitsemuspolitiikan tavoite on väestön hyvä terveys, joten suositukset on laadittu ravinnon ja keskeisimpien kansansairauksien väliset yhteydet huomioiden. Suositusten tavoitteena on tasapainoinen ravintoaineiden saanti, energian saannin ja kulutuksen tasapainottaminen, hiilihydraattien suhteellisen osuuden lisääminen, kovan rasvan käytön vähentäminen, natriumin saannin vähentäminen ja alkoholin kulutuksen pitäminen kohtuullisena. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998, 8-9.) Sanallisia ravitsemussuosituksia täydentämään ja havainnollistamaan on käytetty erilaisia ruokavaliomalleja, kuten ruokaympyrää, ruokakolmiota ja lautasmallia. Niiden avulla tähdätään monipuoliseen, vaihtelevaan ja kohtuulliseen ruokavalioon, jossa saadaan riittävästi kaikkia suojaravintoaineita. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998, 10.) Päivittäin tulisi syödä täysjyväviljaisia tuotteita, kuten leipiä, piirakoita, puuroja, myslejä, riisiä ja pastoja. Vähäsuolaisia tuotteita suositaan. Jokapäiväiseen

12 7 ruokavalioon kuuluu myös vähärasvaiset tai rasvattomat maitovalmisteet, joiden avulla varmistetaan riittävä kalsiumin saanti. Kovan rasvan ja suolan saannin rajoittamiseksi on suositeltavaa nauttia maitovalmiste nestemäisenä, kuin pelkästään juustojen syöminen. Perunaa saa syödä reilusti. Aterialla neljännes lautasesta varataan perunalle. Se kypsennetään rasvaa lisäämättä ja valitaan vähärasvaisia vaihtoehtoja. Myös kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellaan syötäväksi runsaasti päivittäin. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998, 14.) Vähärasvaista lihaa ja leikkeleitä suositaan. Leikkeleistä valitaan myös vähän suolaa sisältävä vaihtoehto. Kalan kulutusta lisätään ja kala-ateria suositellaan nautittavaksi vähintään kaksi kertaa viikossa. Lihan ja kalan kypsennys tulisi tehdä mielellään rasvaa lisäämättä ja ruoanlaitossa yleensäkin suositaan öljyjä. Samoin öljypohjaisten salaatinkastikkeiden käyttö on suositeltavaa. Leivän päälle sipaistaan kasvimargariinia. Sokerin käyttöä rajoitetaan. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998, 15.) Suomalaisten ravitsemussuositusten tulisi siis auttaa ihmisiä koostamaan ruokavalionsa monipuoliseksi, niin että se olisi sekä terveyttä edistävää että sairauksia ehkäisevää. Suositusten kantava ajatus on se, että ollakseen terveellistä ruoan ei tarvitse olla mautonta ja kuivaa, vaan se voidaan valmistaa maukkaaksi ja herkulliseksi ja silti se on terveellistä Hiilihydraatit Runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio vaikuttaa suotuisasti elimistön sokerija rasva-aineenvaihduntaan mm. sen takia, että hiilihydraatit korvaavat rasvaa energian lähteenä sekä ravintokuidun vaikutusten vuoksi. Sulamaton kuitu ylläpitää suoliston terveyttä. Liukenematon kuitu taas säätelee glukoosi- ja rasvaaineenvaihduntaa. Kuitu hidastaa mahalaukun tyhjenemistä ja samalla tasapainottaa verensokerin vaihteluita. Rasva-aineenvaihduntaan kuitu vaikuttaa sitomalla sappihappoja, jolloin kolesterolin poistuminen sappihappoina kiihtyy. Liukenevat kuidut voivat lisätä sappihappojen ja kolesterolin poistumista myös ulosteen mukana. Elintarvikkeiden kuitukoostumuksen vaihtelun vuoksi on hyvä syödä erilaisia

13 8 hiilihydraattien lähteitä; viljoja, vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998, ) Kasvisten ja hedelmien käytön lisääntyminen 1990-luvulla on kasvattanut hiilihydraattien osuutta kokonaisenergiasta miehillä 49 prosenttiin ja naisilla 52 prosenttiin. Hiilihydraattien osuus on kuitenkin yhä suositeltua (55-60 %) pienempi. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998, 35). Sekä miesten että naisten olisi lisättävä kuidun saantia. Kuituja on runsaasti viljassa, kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa, eli samoissa tuotteissa, joissa on korkea ravitsemusarvo; runsaasti hivenaineita ja vitamiineja sekä toisaalta vain vähän rasvaa. Kuidun saannin lisääminen onnistuu lisäämällä ruokavalioon täysjyväviljaa, vihanneksia ja marjoja. Etenkin leivän kulutusta olisi syytä lisätä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1998, 15.) Tutkimusten mukaan ravintokuitu suojaa sepelvaltimotaudilta (Järvisalo & Rönnemaa 1992, 47). Viime vuosina markkinoille on tullut paljon runsaskuituisia tuotteita, kuten täysjyväriisiä, -muroja. pastaa ja leipää. Onpa kaupan pakastealtaasta löytynyt jopa runsaskuituista jäätelöäkin. Ilmeisesti ihmisten kiinnostus kuitupitoisempiin tuotteisiin on herännyt, kun niitä on tuotu markkinoille näinkin laajasti. Toisaalta runsaskuituisia tuotteita myös mainostetaan paljon, erityisesti niiden vatsaa hellivien ominaisuuksiensa ansiosta. Näiden perusteella voisi ainakin olettaa, että ihmisten kuidun saanti olisi kasvusuunnassa Ravintorasvat Eräs suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden tärkeä ongelma on liian runsas tyydyttyneen rasvan saanti, sillä tyydyttynyt rasva kohottaa seerumin LDLkolesterolipitoisuutta. Tästä syystä suositellaan kovan rasvan (tyydyttyneet ja transrasvahapot) osuuden vähentämistä 10 prosenttiin energian saannista. Mikäli suositus kovan rasvan energiaosuudesta toteutuu, myös ravinnon sisältämän kolesterolin määrä pysyy kohtuullisena. Rasvan kokonaissaantia suositellaan rajoitettavaksi noin 30 prosenttiin kokonaisenergiasta, sillä liikapainon estämisen

14 9 lisäksi rasvan saannin rajoittaminen on tärkeää ruoan ravitsemuksellisen laadun parantamiseksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1998, 14; Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998, 36.) Ruokavalion rasvan määrää ei ole kuitenkaan syytä rajoittaa liiaksi, sillä välttämättömien rasvahappojen ja rasvaliukoisten vitamiinien saanti on turvattava. WHO:n asiantuntijoiden mukaan rasvan saanti tulisi olla vähintään % kokonaisenergiasta. Rasvan energiaosuuden rajoittamisesta alle % kokonaisenergiasta ei ole hyötyä sydän- ja verisuonisairauden vaaran kannalta. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998, 36.) Tyydyttynyttä rasvaa on etenkin maitorasvapohjaisissa tuotteissa, kuten voissa, juustoissa, suklaassa ja jäätelössä. Sitä on myös lihassa sekä palmu- ja kookosöljyssä. Maidolla ja maitovalmisteilla sekä ravintorasvoilla on Suomessa keskeinen rooli koko ruokavalion rasvahappokoostumuksen kannalta, sillä näistä tuotteista saadaan yhteensä noin 2/3 ruokavalion koko rasvamäärästä. Tyydyttymättömiä rasvahappoja on puolestaan juoksevissa ruokaöljyissä, ja niissä valmistetuissa elintarvikkeissa, kuten esim. rasiamargariineissa ja kasvirasvajäätelössä. (Helenius 1995, 17; Järvisalo & Rönnemaa 1992, 129.) Tyydyttyneet rasvahapot lisäävät veren kolesterolipitoisuutta, mikä on yksi ateroskleroosin eli verisuonten ahtautumisen tärkeä aiheuttaja (Nissinen ym. 1994, 209). Tutkimuksissa on myös todistettu, että kun tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ruokavalio on vaihdettu tyydyttymätöntä rasvaa suosivaan ruokavalioon, ovat sepelvaltimotauti ja sydäntautikuolleisuus vähentyneet selvästi (Helenius 1995, 83). Markkinoille on viime aikoina tullut runsaasti erilaisia vähärasvaisia tuotteita, kuten juustoja, makkaroita, valmiseineksiä ja rasvavalmisteita. Erityisen suosituksi ovat tulleet erilaiset kasvirasvapohjaiset ruoanvalmistuskermat, joita on markkinoilla ainakin kolmelta eri valmistajalta. Välillä tuntuu, että valmistajat suorastaan kilpailevat siitä, kuka ennättää ensimmäisenä tuoda markkinoille jonkun uuden kevyt-tuotteen. Tässä vaiheessa kyse on enää siitä, että haluaako kuluttaja ostaa uusia vähärasvaisempia tuotteita, vai haluaako hän mieluummin pysyttäytyä tutuissa

15 10 vanhoissa rasvaisemmissa tuotteissa. Toki myös hinta vaikuttaa, sillä valtaosa uusista vähärasvaisemmista tuotteista on kalliimpia kuin ne rasvaisemmat vaihtoehdot Ruokasuola Ihmisen natriumin tarve vuorokaudessa on 1-2 grammaa. Suomalaiset saavat kuitenkin ravinnostaan noin 10 grammaa natriumia vuorokaudessa. Kohonneen verenpaineen yleisyyden ja väestön keskimääräisellä natriumin saannin välillä on yhteys siten, että 6 gramman ero suolan, natriumkloridin, keskimääräisessä päivittäisessä saannissa vastaa 10 mmhg:n eroa systolisen verenpaineen ja 5 mmhg:n eroa diastolisen verenpaineen väestökeskiarvoissa. Ravitsemussuositukset rajaavat suolan saantisuosituksen 3-5 grammaan päivässä. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998, 52.) Suurin osa suomalaisten saamasta natriumista tulee natriumkloridina ruokasuolasta. Suomalaiset ovat vähentäneet suolan käyttöä viimeisten kymmenen vuoden aikana. Suuren osan suolasta suomalaiset saavat liha- ja leipomovalmisteista. Myös kotitalouksissa käytettävä suola on merkittävä, vaikka sen osuus onkin laskenut. Suolaa on runsaasti myös teollisesti valmistetuissa elintarvikkeissa sekä kodin ulkopuolella tarjottavissa ruoissa. Runsaasti suolaa on mm. leivissä, leikkeleissä, makkaroissa, juustoissa, aamiaismuroissa ja valmismarinoidussa lihassa. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998, 53; Sosiaali- ja terveysministeriö 1998, ) Erityisen paljon suolaa on esim. perunalastuissa, suolatuissa ranskanperunoissa, maustekurkuissa, suolasillissä ja muissa suolaisissa pikkupurtavissa (Heslet 1992, 40-41). Joidenkin arvioiden mukaan päivittäisen suolankäytön alentaminen kolmella grammalla vähentäisi aivohalvauksia ja sydäninfarkteja noin viidenneksellä. Yhtä suurta kuolleisuuden laskua ei saavuteta, vaikka kaikki korkeaa verenpainetta sairastavat hoidettaisiin lääkkein. Samoin tämä kolmen suolagramman vähentäminen poistaisi noin 3600 ennenaikaista sydän- ja aivoinfarktikuolemaa vuosittain. (Kauhanen ym. 1998, 185.) Ihmiset suhtautuvat kuitenkin vielä varsin

16 11 nihkeästi suolan käytön vähentämiseen, sillä niukkasuolaista ruokaa pidetään mauttomana (Nissinen ym. 1994, 212). Viime aikoina on tiedotusvälineissä keskusteltu siitä, että suomalaisten tiukat suolansaantirajoitukset olisikin asetettu sen oletuksen mukaan, että koko väestö kärsiin korkeasta verenpaineesta. Suolan saantisuositukset ovat luonnollisestikin tiukemmat silloin, jos yksilöllä on korkea verenpaine, mutta jos verenpaineessa ei ole mitään vikaa, on tiukkoihin suolarajoituksiin mukautuminen ollut ehkä hieman turhaa. Onpa tiedotusvälineissä tuotu esille sellainenkin väite, että suolalla ei olisikaan mitään vaikutusta verenpaineeseen, mutta asia vaatinee lisätutkimuksia, ennen kuin siihen voi uskoa. 2.4 Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen on toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja ympäristönsä terveyteen ja se kuuluu jokaiselle ihmiselle. Toiminnan perustana on laaja terveyskäsitys. Ottawan asiakirjan (1996) mukaan terveyden edistäminen on toimintaa, joka lisää ihmisten mahdollisuuksia hallita ja parantaa terveyttään. Täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi yksilöiden on kyettävä tunnistamaan ja toteuttamaan toiveensa, tyydyttämään tarpeensa ja muuttamaan ympäristöä tai opittava tulemaan toimeen sen kanssa. (Vertio 1992, 3, 21; Parviainen & Pelkonen 1998, 105.) Lahtisen (1996, 38) määritelmän mukaan terveyden edistäminen on yksilö- ja yhteisötason toimintaa, joka tähtää joko sairauksien ehkäisyyn tai terveysvarannon lisäämiseen. Terveyden edistäminen pitää sisällään sairauksien ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen sekä terveyskasvatuksen. Nämä kaikki ovat osia terveyttä edistävässä toiminnassa, eivätkä vastakkaisia tai keskenään kilpailevia työmuotoja. Terveyden edistäminen edellyttää kuitenkin myös sektoreiden välistä toimintaa sosiaalisten, yhteisöllisten ja yhteiskunnallisten muutosten tavoittelemiseksi. (Parviainen & Pelkonen 1998, 109.) Terveyden edistämisessä on alettu yhä enemmän korostaa terveyden liittymistä elämän muihin tekijöihin. Näin terveyden edistämisen keskeiseksi haasteeksi onkin

17 12 tunnistettu ihmisten lähiyhteisöt. (Parviainen & Pelkonen 1998, 109.) Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos yksilön toivotaan omaksuvan terveellisiä ravitsemustottumuksia, tulisi ravitsemusneuvonnan ja itsehoitoon kannustamisen tapahtua koko perheelle, jolloin siitä tulisi heidän yhteinen asiansa. Jos esimerkiksi yksilö saa terveydenhoitajalta innostavia neuvoja ja vinkkejä ruokavalionsa muuttamiseksi terveellisempään suuntaan, mutta kotiväki ei ole valmis muutokseen, niin todennäköisesti mitään muutosta ei voi tapahtuakaan. Jos taas ravitsemusneuvonta ja motivointi ulotetaan koko perheeseen, voisi ravitsemustottumusten muuttaminen olla helpompaa, kun siitä tulisi koko perheen yhteinen projekti Ennaltaehkäisy Ennaltaehkäisyn perusteena on se, että sairautta aiheuttava tai terveyttä horjuttava vaaratekijä tunnetaan hyvin ja on pystytty todistamaan syy yhteys sairauden kehitykseen. Toinen ennaltaehkäisyn edellytys on se, että tunnistetun vaaratekijän merkitystä voidaan vähentää tehokkain keinoin, joista ei koidu kohdejoukolle olennaisesti haittaa. (Järvisalo & Rönnemaa 1992, 158.) Ennalta ehkäisevää ja terveyttä edistävää hoitotyötä kuvaavat käsitteet ovat monimerkityksellisiä. Käsitteitä ehkäisy, terveyskasvatus ja terveyden edistäminen on käytetty tarkemmin määrittelemättä, ikään kuin synonyymeinä. Esimerkiksi terveyden edistämistä on kuvattu tiettyjen terveysongelmien ja sairauksien ennaltaehkäisynä. (Parviainen & Pelkonen 1998, 103.) Ennaltaehkäisyllä tarkoitetaan elintapojen ja ravitsemustottumusten tietoista muuttamista terveelliseen suuntaan, tavoitteena estää sairastuminen myöhemmällä iällä sekä sairastumiseen altistavien muutosten tapahtuminen jo nuoremmalla iällä. Eri tahojen tarjoama terveyskasvatus toimii ennaltaehkäisyn periaatteen mukaan. (Suomen Sydäntautiliitto 1986.) Ennaltaehkäisyllä tarkoitetaan tässä työssä juuri sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyä. Se ajoittuu aikaan, jolloin yksilöllä ei ole vielä ilmennyt mitään sairauden oireita. Sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyllä pyritään jo nuorella iällä estämään yksilön sairastuminen myöhemmin.

18 13 Sydän- ja verisuonisairaudet kehittyvät hitaasti, kymmenien vuosien kuluessa, joten kansanterveyden kannalta merkityksellinen torjunta voi perustua vain ehkäisyyn. Ehkäisyn lähtökohtana on se, että sydän- ja verisuonisairaudet sekä niiden esiasteet koskevat hyvin laajaa osaa väestöstä. Näin ollen myös ehkäisyn tulee ulottua koko väestöön. Yksilön alttius sairastua lisääntyy jo suhteellisen matalalta vaaratekijän tasolta alkaen, joten sairastumisen mahdollisuus koskee erittäin suurta osaa väestöstä. Suurin osa tautitapauksista tulee siitä melko laajasta väestöryhmästä, jolla useat vaaratekijät ovat jonkin verran koholla. (Suomen Sydäntautiliitto 1986, ) Suomen Akatemian & Lääkintöhallituksen (1990, 156) mukaan sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy voidaan jakaa kolmeen osaan. Nämä eri strategiat eivät ole keskenään kilpailevia, vaan toisiaan täydentäviä 1. Koko väestöön kohdistuva strategia. Sepelvaltimotaudin vaaraa aiheuttavien elintapa- ja ympäristötekijöiden sekä niihin vaikuttavien sosiaalisen ja taloudellisten tekijöiden muuttaminen. 2. Korkean vaaratekijätason omaaviin yksilöihin kohdistuva strategia. Tällaisten yksilöiden löytäminen ja vaaraa vähentävien toimenpiteiden kohdistaminen heihin. 3. Sekundaaripreventio. Jo oireisen sepelvaltimotaudin pahenemisen ehkäisy ja taudin aiheuttamien vakavien komplikaatioiden torjunta. Eniten sovellettu koko väestöön kohdistuvan strategian toimintamuoto on luonnollisesti terveyskasvatus. Muita toimintamuotoja ovat lainsäädännölliset muutokset, joilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi tupakoinnin vähentämiseen sekä terveellisten, vähän rasvaa ja suolaa sisältävien tuotteiden kehittämisen edistäminen ja yleiseen hintapolitiikkaan vaikuttaminen siten, että terveellisten tuotteiden hintoja laskettaisiin ja vastaavasti terveydelle haitallisten tuotteiden hintoja nostettaisiin. (Jousilahti 1997, ) Sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyn suuntaamista jo lapsiin ja nuoriin puoltaa se, että vaaratekijöiden kohoaminen ja verisuonten rasvoittuminen saattavat alkaa jo varsin nuorena. Lapsuudessa muovautuvat myös ne elintavat, jotka

19 14 aikuisiällä voivat johtaa sairastumiseen. (Suomen akatemia & Lääkintöhallitus 1990, 7). Sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden vähentäminen koko väestössä edellyttää ihmisten elintapoihin ja niiden taustatekijöihin vaikuttamista. Terveydenhuollon toiminta on perinteisesti pohjautunut ajatukseen, että terveyteen vaikuttavien elintapojen tunnistaminen ja niistä tiedottaminen johtaisivat helposti tarvittavaan muutokseen. Näin yksinkertaista se ei kuitenkaan ole. Pelkkä tiedon lisääminen johtaa harvoin käyttäytymisen muutokseen, sillä yksilö on monimutkaisella tavalla sidoksissa sosiaaliseen ympäristöönsä. Käyttäytymistieteiden avulla pystytään paremmin hahmottamaan ne periaatteet, joilla elintapojen ja vaaratekijöiden muuttamiseen voidaan pyrkiä. (Suomen Sydäntautiliitto 1986, 57.) Ehkäisevän työn onnistumiselle on eduksi, jos väestön enemmistö on kiinnostunut terveistä elintavoista ja terveytensä edistämisestä. Ongelmallista on, että näitä elintapoja on käytännössä vaikea ylläpitää. Ehkäisyn tavoitteena on myönteisten vaihtoehtojen osoittaminen sekä käytännön olosuhteiden edistäminen siten, että terveelliset elintavat ovat yhteiskunnassa mahdollisimman luonnollisia omaksua. Kieltoihin ja rajoituksiin olisi hyvä turvautua mahdollisimman vähän. (Suomen Sydäntautiliitto 1986, 61.) Tärkeää on huomioida, että ravintokäyttäytymiseen vaikuttaa elintarvikkeiden hinnat. Yhä edelleen ne terveellisimmät ja kevyimmät tuotteet myös maksavat enemmän. Näin ollen terveellisempään ruokavalioon siirtymisen hidasteena tai jopa esteenä voi olla niiden muita tuotteita korkeampi hinta. (Järvisalo & Rönnemaa 1992, 178.) Väestöön kohdistuva sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisy perustuu suurelta osin elämäntapojen muutokseen. Monilla ihmisillä voi olla sairauden esiaste, ilman että he tuntisivat itseään sairaiksi. Tällainen voi olla esim. korkea veren rasvapitoisuus tai kohonnut verenpaine. Yksi ennaltaehkäisyn ongelmista onkin se, että motivaatio elämäntapamuutokseen voi olla heikko silloin, kun yksilöllä ei ole sairauden oireita ja hän tuntee itsensä terveeksi. (FinOHTA-Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö & Stakes 1998, 2.)

20 15 Väestön elintapojen ja tottumusten muuttaminen vie vuosia, joskus jopa sukupolvia. Kehityksen ohjaaminen oikeaan suuntaan vaatii pitkäjännitteisyyttä ja määrätietoisuutta. Terveydenhuoltojärjestelmä ja erityisesti ennaltaehkäisevä terveydenhuolto muodostaa ehkäisevän työn selkärangan ja terveysasemat antavat sille hallinnolliset puitteet. Avainasemassa ovat väestöä lähellä olevat peruspalvelut, missä korostuu lääkärien ja terveydenhoitajien ennaltaehkäisevä työ. (Suomen Sydäntautiliito 1986, 60; Parviainen & Pelkonen 1998, 103.) Terveydenhoitajien koulutuksessa lukuisilla käytännön työharjoitteluilla on tärkeä merkitys ennaltaehkäisevän työn sisäistämisessä ja omaksumisessa. Koulussa tapahtuvat luennot ja opiskelutehtävät antavat toki tarpeellista pohjatietoa, mutta vasta käytännön työn kautta opiskelija voi ymmärtää ennaltaehkäisevän työn tärkeyden ja sen, miten koko ennaltaehkäisevää terveydenhuoltotyötä voi asiakaslähtöisesti toteuttaa. Kyse on usein herkästä vuorovaikutustilanteesta, jonka tulisi tapahtua asiakkaan lähtökohdista ja elämäntilanteesta käsin. Keskustelun tulee tapahtua sillä tasolla, että asiakas voi sen ymmärtää ja omaksua siitä tärkeitä asioita omaan elämäänsä Terveyskasvatus Kirjallisuudessa esiintyy erilaisia käsityksiä terveyden edistämisen ja terveyskasvatuksen keskinäisestä suhteesta. Käsitteet ovat monin tavoin päällekkäiset ja toisiaan sivuavat. Terveyskasvatusta on käytetty terveyden edistämisen synonyymina ja terveyden edistämistä sekä terveyskasvatusta on myös pidetty rinnakkaisina alueina. (Lahtinen 1996, 43.) Terveyskasvatus kuuluu terveyden edistämisen toimintamuotoihin ja kasvatuksellisiin keinoihin, jonka tarkoituksenmukainen toteuttaminen edellyttää yhteisökeskeistä ja moniammatillista otetta. Terveyden edistäminen on yläkäsite, joka kattaa sekä kasvatukselliset että yhteiskunnalliset toimenpiteet. (Etzell, Korpivaara, Lukkarinen, Nikula, Pekkarinen, Peni & Värmälä 1998, 68.) Vertion (1992, 126) mukaan terveyskasvatus kytkeytyy sairauksien ehkäisyyn terveyskäyttäytymisen muuttamisen välineenä, esimerkiksi pyrkimyksenä

21 16 muuttamaan tiettyjen sairauksien riskitekijöitä. Kyseessä on kasvatuksellinen toiminta, johon sisältyy viestintä tiedon lisäämiseksi ja terveyttä koskevan ymmärryksen sekä tiedon parantamiseksi. Terveyden edistämisessä terveyskasvatusta voidaan käyttää ryhmien, organisaatioiden ja koko yhteisöjen toimintoihin vaikuttamisessa, esimerkiksi tietoisuuden lisäämisenä ympäristöstä, terveyden ja sairauksien taloudellisista ja sosiaalisista syistä. Terveyskasvatuksen perinteinen rooli laajenee muutoksen välineeksi myös yhteisöissä. Terveyskasvatus ja terveyden edistämien kytkeytyvät näin toisiinsa. Terveyskasvatuksella pyritään siihen, että ihmisillä olisi terveyteen liittyvissä yhteyksissä mahdollisimman hyvät tiedot elämäänsä vaikuttavista yksilötason ja yhteiskunnallisista tekijöistä ja että heillä olisi riittävät kyvyt ja tiedot tehdä omia tietoisia valintojaan. (Lahtinen 1996, 43.) Terveyskasvatuksella pyritään saamaan ihminen tietoisesti ottamaan vastuuta omasta ja muiden terveydestä sekä terveyden myönteisestä kehittämisestä. Yleensä ihmiset kuitenkin haluavat toimia terveytensä hyväksi. Terveyskasvatus rakennetaan ihmisten elämäntilanteiden, tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan, ottaen huomioon mahdolliset esteet ja rajoitukset. Parhaimmillaan terveyskasvatus on neuvottelua, jota käydään yksilön, perheen ja yhteisön omien voimavarojen mukaan. (Etzell ym. 1998, 135). Koskenvuon ja Vertion (1998, 19) mukaan terveyskasvatuksesta tulisikin käyttää termiä terveysneuvonta silloin, kun kyseessä on vuorovaikutustilanne. Terveysneuvonta pyrkii jakamaan tietoa ja siten muuttamaan ihmisten terveyskäyttäytymistä optimaalisemmaksi, mutta ihmisten omilla ehdoilla Omaehtoinen terveyden edistäminen Kuten edellä on mainittu, eivät tutkimuksen kohderyhmän ikäluokan ihmiset kuulu kovin kattavan terveyskasvatuksen piiriin. Ainoa taho opiskeluajan terveydenhuollon jälkeen, joka nuoria aikuisia tavoittaa on työterveyshuolto, mutta senkin resurssit usein riittävät vain varsinaisten riskitapausten huomioimiseen (Koskenvuo & Vertio 1998, 618). Niinpä useimpien nuorten aikuisten kohdalla omaehtoinen terveyden edistäminen ja ns. itsehoito korostuu. Vastuu omasta terveydentilasta on heillä itsellään.

22 17 Tärkeimmät tekijät omaehtoisen terveyden edistämisen alkuunpanijana ovat motivaatio, halu ja tarve. Se millaiseen toimintaan ihminen suuntaa voimavaransa riippuu suureksi osaksi hänen motivaatiostansa. Halu taas on motivoiva voima, joka on ihmisen jonkin aikomuksen takana. Sillä on jokin sellainen kohde, joka tuottaa ihmiselle mielihyvää, esim. terveys. Tarve taas kuvastaa syytä terveyden edistämisen toimintaan. (Raatikainen 1986, 54.) Omaehtoinen terveyden edistäminen nivoutuu elämänmyönteisyyteen, eli siihen miten yksilö arvostaa omaa ihmisyyttään, terveyttään ja elämäänsä. Hänen on ymmärrettävä itsehoidon tärkeys siten, että hän käsittää olevansa arvokas yksilö, jonka terveys ja elämä ovat merkittäviä hänen itsensä ja muiden kannalta. (Raatikainen 1986, 104.) Ihminen joutuu ammentamaan voimavaroja terveyden edistämiseen suurelta osin omasta itsestään. Se edellyttää tietoa terveyttä edistävistä ja vaarantavista tekijöistä sekä kykyä asettaa itselleen tavoitteita. Oman elämän hallinta- ja sääntelykyky ovatkin olennaisia ominaispiirteitä terveyden edistämiseen pyrkivälle yksilölle. On myös todettu, että väestön itsehoitokykyisyys kasvaa, kun sen tietoisuus lisääntyy. Eli kun yksilön tiedot terveellisistä ravitsemustottumuksista kasvavat, niin todennäköisesti hän myös motivoituu huolehtimaan itsestään ja terveydestään entistä paremmin. Terveyden edistäminen myös kohottaa yksilön itsetuntoa. (Raatikainen 1986, 104, 268, 274.) Ihmisen oikeus ja velvollisuus huolehtia itse terveydestään sekä yhteiskunnan velvollisuus huolehtia kansalaisten terveyspalveluista nivoutuvat yhteen. Ihmisellä on oikeus saada terveyttä koskevaa tietoa ja hakea terveyspalveluja. Täyttämällä velvollisuutensa terveydenhuolto voi lisätä ennalta ehkäisevällä toiminnalla ihmisten kykyä kantaa vastuuta omasta terveydestään. Omaehtoista terveyden edistämistä vahvistavan terveyskasvatuksen on oltava terveyskeskeistä ja sen on kannustettava kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin edistämiseen. (Raatikainen 1986, 170, 267.) Kaiken kaikkiaan itsehoito on tärkeä asia, johon tulisi panostaa paljon nykyistä enemmän. Se olisi keino pitää väestö entistä toimintakykyisempänä ja terveempänä

23 18 nuoruusiästä aivan vanhuusikään asti. Ihmisille tulisi antaa vastuu omasta hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja edistämisestä. Erityisen huomion kohteeksi tulisi ottaa ne ihmiset, jotka eivät itse ole valmiita panostamaan esim. omilla elämäntavoillaan omaan terveyteensä. 3. AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Ihmisten ravitsemustottumuksista on tehty varsin paljon tutkimuksia. Karkeasti jakaen tutkimuksia on kahdenlaisia; valtakunnallisia laajoja tutkimuksia koko väestön tai suuren väestönosan ravitsemustottumuksista (esim. Pohjois-Karjalaprojekti) sekä pienempiä pro gradu tyyppisiä tutkimuksia (esim. Manni 1988) joissa on keskitytty huomattavasti suppeamman ihmisjoukon ravitsemustottumusten selvittämiseen. Tosin aivan viime vuosina ei aikuisten ihmisten ravitsemustottumuksista ole tehty juurikaan pro gradu -tutkimuksia, sen sijaan paljon on tutkittu erilaisia liikunta- ja urheilumuotoja harrastavien nuorten ja aikuisten ravitsemustottumuksia. Näitä tutkimusten voimakkaan liikuntapainotteisuuden vuoksi niitä ei ole tässä tutkimuksessa huomioitu. Joitakin vanhempia pro gradu - tutkimuksia on huomioitu siksi, että niiden avulla on saatu kartoitettua ajassa taaksepäin tämän ikäluokan ravitsemustottumuksia nuoremmalta iältä. Toisaalta valtakunnallisten, laajojen tutkimusten esittäminen on rajattu vain niihin, jotka todella tähtäävät sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyyn. Varsinaisia väitöstai lisensiaattitöitä tästä aiheesta ei löytynyt ollenkaan. Pääasiassa esitettävät pro gradu -tutkimukset ovat Helsingin yliopiston ravitsemustieteen laitoksen ja kasvatustieteiden laitoksen kotitalousopettajien koulutuslinjan opiskelijoiden tekemiä tutkintotöitä. 3.1 Pohjois-Karjala-projektiin liittyvät tutkimukset Aikaisemmista tutkimuksista on aivan erikseen mainittava Pohjois-Karjala-projekti, joka oli Suomessa ensimmäinen kattava sydän- ja verisuonisairauksien ennalta ehkäisyyn painottuva ohjelma. Kyseessä oli laaja, tietyn väestönosan elintapojen

24 19 muokkaamiseen ja parantamiseen pyrkivä projekti, joka sai suurta huomiota sekä kotimaassa, että ulkomailla. Pohjois-Karjala -projektissa aloitettiin vuonna 1972 tehostettu ja suunnitelmallinen ohjelma Pohjois-Karjalan aikuisväestön korkean kolesterolitason sekä sydäntautikuolleisuuden alentamiseksi. Projekti sai alkunsa läänin väestön vetoomuksesta, sillä juuri 1970-luvun alussa havahduttiin maassamme sydäntautiongelman laajuuteen. Tämän projektin tarkoituksena oli laajan kokeilu- ja tutkimusohjelman avulla selvittää, voidaanko määrätietoisella ja monipuolisella työllä koko yhteisössä vähentää sydän- ja verisuonisairauksien tunnettuja riskitekijöitä ja johtaako tämä sairastuvuuden ja kuolleisuuden vähenemiseen sekä väestön terveydentilan kohenemiseen. Keinoina käytettiin monipuolista yhteisön omien kanavien kautta tapahtuvaa interventiota väestön ruokatottumusten muuttamiseksi. Vaikutuksia on arvioitu viiden vuoden välein suoritettujen edustaviin poikkileikkausotoksiin perustuvien väestötutkimusten avulla. ( Suomen Akatemia & Lääkintöhallitus 1990, 131; Suomen Sydäntautiliitto 1986, 61.) Tutkimus on kvantitatiivinen ja sen on analysoitu tilastollisin menetelmin. Ohjelman tavoitteena oli sydän- ja verisuonisairauksien tunnettujen riskitekijöiden tason alentaminen alueen väestössä (primääripreventio) ja sydän- ja verisuonisairauksia sairastavien taudin varhainen toteaminen, tehokas hoito ja kuntoutus. Näiden välitavoitteiden avulla pyrittiin pääsemään päätavoitteeseen joka oli kuolleisuuden ja sairastuvuuden vähentäminen koko Pohjois-Karjalan läänin väestössä erityisesti koskien sydän- ja verisuonisairauksia. Kansalliseksi ja kansainväliseksi tavoitteeksi asetettiin selvittää tällaisen tehostetun sydän- ja verisuonisairauksien yhteisötason torjuntaohjelman toteutettavuus, vaikutukset, kustannukset sekä eräät muut seurannaisvaikutukset ja näin kehittää menetelmiä ja toimintamalleja valtakunnallisen kansanterveystyön käyttöön sydän- ja verisuonisairauksien ja muiden vastaavien terveysongelmien torjumiseksi. (Puska, Tuomilehto, Salonen, Nissinen, Koskela, Mustaniemi, Neittaanmäki, Takalo, Björkqvist, Virtamo, Sipilä & Varvikko 1983, 17.) Kokonaisvaltainen ohjelma sisälsi sekä ennalta ehkäisyn, hoidon että kuntoutuksen, mutta terveysongelman kroonisesta luonteesta johtuen pääpaino asetettiin ennalta ehkäisyyn. (Puska ym. 1983, 17.)

25 20 Pohjois-Karjala-projektin intervention kohteena vuosina oli ensisijaisesti Pohjois-Karjalan läänin keski-ikäinen väestö. Ennen intervention käynnistämistä suoritettiin läänissä keväällä 1972 väestön riskitekijöiden tason ym. lähtökohtien arvioiminen sekä Pohjois-Karjalan läänissä että vertailualueeksi valitussa Kuopion läänissä. Tämä peruskartoitus sisälsi toisaalta etukäteen strukturoidun haastattelulomakkeen täyttämisen kotona, terveystietokyselylomakkeen täyttämisen työpaikalla sekä siellä suoritetut kliiniset mittaukset. Peruskartoituksena oli sekä Pohjois-Karjalan läänissä että Kuopion läänissä tutkimushetkellä pysyvästi läänissä asuneet vuotiaat henkilöt. (Puska ym. 1983, ) Pohjois-Karjalan läänin intervention päätyttyä suoritettiin keväällä 1977 peruskartoitusta vastaava viisivuotiskauden lopputilanteen arvioiminen eli loppukartoitus. (Puska ym. 1983, ) Projektin kokemukset osoittavat, että Pohjois-Karjalan väestön vaaratekijöiden taso laski huomattavasti ja yleensä selvästi enemmän kuin vertailualueilla. Samaan aikaan myös sydäntautikuolleisuus kääntyi laskuun ja väestön terveydentila koheni monin tavoin. Kymmenen vuoden kuluessa keski-ikäisen väestön sydäntautikuolleisuus vähentyi Pohjois-Karjalassa yli 30 % eli selvästi enemmän kuin muualla maassa. Ohjelmalla oli toivottu vaikutus väestön terveyskäyttäytymisen muuttamisessa ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden tason alentamisessa koko alueen väestössä. Ravintokäyttäytymisessä havaitut muutokset vahvistavat sitä ajatusta, että kolesteroli- ja verenpainearvojen laskeminen johtui suurelta osin ravintomuutoksista. Projektin kokemukset osoittavat, että laaja-alaisella ja määrätietoisella ohjelmalla voidaan pysyvästi vaikuttaa väestön elintapoihin ja sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin, ja että tällainen kehitys johtaa sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyyden vähenemiseen sekä väestön terveydentilan parantumiseen. (Suomen Sydäntautiliitto 1986, 61-62; Puska ym. 1983, 229, 240; Koskenvuo & Vertio 1998, 698.) Projektin aikana suotuisia muutoksia ravitsemustottumuksissa olivat mm. rasvattoman ja kevyen maidon myynnin lisääntyminen 34 %:ista 69 %:iin. Myös kasvisten ja vihannesten myynti sekä viljely kasvoivat läänin alueella. Erityisiä kevyt makkaroita tuotiin markkinoille, korvaamaan tavallisesti runsaasti tyydyttynyttä

26 21 rasvaa sisältävät ruokamakkarat. Väestöä kannustettiin valitsemaan leipärasvaksi voin sijasta margariinia ja meijerien kanssa tehtiin yhteistyötä, jotta markkinoille saatiin kevyempiä maitotuotteita, kuten juustoja ja viilejä. Ruokavaliossa rasvan laadun ja määrän muutokset olivat lopulta erittäin suuret, sillä esim. vuonna 1972 yli 80 % väestöstä käytti leivän päällä enimmäkseen voita, vuonna 1992 enää selvästi alle 20 %. Näiden muutosten seurauksena Pohjois-Karjalan väestön korkea seerumin kolesterolitaso laski erittäin merkittävästi. Myös verenpainetaso laski olennaisesti. (Puska ym.1983, ; Koskenvuo & Vertio 1998, 698.) Projektin ensimmäisen viisivuotiskauden jälkeen on ohjelmaan liitetty myös joitakin uusia painotteita ja osatutkimusohjelmia. Tärkeimpinä uusina painotuksina ovat riskitekijöiden ennalta ehkäiseminen nuorilla sekä kohonneen verenpaineen ennalta ehkäiseminen ja verenpainetaudin ei-farmakologisen hoidon tehostaminen lähinnä suolan käytön vähentämisen avulla. Erityisen tärkeä osa Pohjois-Karjala-projektin jatko-ohjelmaa oli jatkoseurannan turvaaminen. Vasta jatkoseurannan perusteella on voitu muodostaa lopullinen kokonaiskuva tutkimusohjelman merkityksestä. (Puska ym. 1983, 238.) Pohjois-Karjala-projektiin liittyy myös Kansanterveyslaitoksen vuonna 1995 julkaisema Itä-Suomen nuorisoprojekti niminen tutkimus, jossa on kartoitettu itäsuomalaisten 9.-luokkalaisten nuorten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät ja terveyskäyttäytyminen. Tutkimusta on toteutettu vuosina 1984, 1987, 1988 ja 1995 ja se on kohdistunut Pohjois-Karjalan ja Kuopion läänien alueilla yhdeksäsluokkalaisiin nuoriin. Aikaisempien vuosien kartoitusten tarkoituksena on ollut arvioida terveyskasvatusohjelman toteutettavuutta ja vaikutuksia. Viimeisessä kartoituksessa tarkoituksena on ollut seurata nuorten riskitekijöiden, terveyskäyttäytymisen ja ruokavalion muuttumista 10 vuoden aikana sekä verrata näitä tekijöitä Itä-Karjalassa Venäjällä asuvien nuorten vastaaviin tekijöihin. (Vartiainen, Forsman, Tossavainen, Paavola & Puska 1995.) Vuonna 1995 tutkimukseen valittiin 16 koulua Pohjois-Karjalasta ja 8 vertailukoulua Kuopion läänistä. Kaikki 9.-luokkalaiset täyttivät kyselylomakkeen keväällä Joka koulusta valittiin myös ns. alaotos, 16 tyttöä ja 16 poikaa, jotka täyttivät lisäkyselylomakkeen terveyskäyttäytymisen taustatietojen selvittämiseksi. Heille

27 22 tehtiin myös sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijämittaus. Lisäksi suoritettiin 8 koulussa Pohjois-Karjalassa ja 8 vertailukoulussa Kuopion läänissä 24 tunnin ravintohaastattelu niille samoille oppilaille, jotka oli valittu sattumanvaraisesti sydänja verisuonisairauksien riskitekijämittaukseen. Yhteensä noin 450 nuorta osallistui tähän tutkimukseen. Tutkimus on kvantitatiivinen ja se on analysoitu tilastollisin menetelmin. (Vartiainen ym ) Vartiaisen ym. (1995) tutkimuksessa selvisi, että nuorten ravitsemustottumukset ovat muuttuneet selvästi terveellisempään suuntaan. Rasvaisten maitovalmisteiden käyttö on vähentynyt, voin käyttö on vaihtunut öljyyn ruoanlaitossa ja margariiniin leivän päälle. Hedelmien, kasvisten ja marjojen käyttö on lisääntynyt, mutta toisaalta myös juustojen käyttö on lisääntynyt. Vuodesta 1978 vuoteen 1998 on Pohjois-Karjalassa seurattu aikuisväestön terveyskäyttäytymistä vuosittaisilla postikyselyillä. Tutkimus on osa Kansanterveyslaitoksen toteuttamaa valtakunnallista aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimusta ja siinä on selvitelty pohjoiskarjalalaisten vuotiaiden itseraportoitua terveyteen vaikuttavien tekijöiden esiintymistä ja muuttumista. Otos Pohjois-Karjalassa on ollut 1200 henkilöä. Tutkimus on ollut kvantitatiivinen ja se on analysoitu tilastollisin menetelmin. (Korpelainen, Nummela, Helakorpi, Kuosmanen, Uutela & Puska 1999, 19.) Pohjoiskarjalaisten ravitsemustottumukset ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Leivän päällä enimmäkseen kevytlevitettä tai margariinia käyttävien osuus vuonna 1998 oli 62 %. Kasviöljyn käyttö kotona ruoanvalmistuksessa on tasaisesti lisääntynyt 1990-luvulla; vuonna 1998 kolmannes vastaajista ilmoitti käyttävänsä pääasiassa kasviöljyjä ruoanvalmistuksessa. Maitoa juomattomien osuus on lisääntynyt kahden viime vuosikymmenen aikana. Yleisimmin käytetty maito on kevytmaito; 39 %. Myös rasvatonta tai ykkösmaitoa käyttävien osuus on lisääntynyt 1990-luvun alun 19 %:sta 29 %:iin vuonna (Korpelainen ym. 1999, 25.) Kasvirasvajuuston käyttö on lisääntynyt. Vuonna 1998 miehistä 3 % ja naisista 8 % ilmoitti käyttävänsä tavallisesti kasvirasvajuustoa. Miehet käyttivät naisia enemmän rasvaisia juustoja ja harvemmin vähärasvaisia juustoja. Vihannesten päivittäinen

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Ravitsemusalan tutkimuspalveluyritys Kliiniset tutkimuspalvelut Elintarvikelääke- terveys-

Lisätiedot

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Suojaruokaa munuaisille Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Alkavat munuaismuutokset eli mikroalbuminuria Millaista ravitsemusohjausta tarvitaan?

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen

Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen Helinä Mesiäislehto-Soukka TtT, KM, YTM, lehtori Seamk:issa Puheenjohtajana Järvi-Pohjanmaan yhteistoimintaalueella

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

11. RUOKATOTTUMUKSET. 11.1 Johdanto. 11.2 Syötyjen aterioiden määrä arkipäivänä

11. RUOKATOTTUMUKSET. 11.1 Johdanto. 11.2 Syötyjen aterioiden määrä arkipäivänä 11. RUOKATOTTUMUKSET Heini Kelloniemi Liisa Hiltunen Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 11.1 Johdanto Suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet viimeksi kuluneiden vuosikymmenien

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

5. Rasvan laatu kuntoon

5. Rasvan laatu kuntoon 5. Rasvan laatu kuntoon Leivän päällä, ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa käytetyt näkyvät rasvat vaikuttavat rasvan laatuun. Taulukossa 7 on esitetty näkyvien rasvojen laatu. Taulukko 7: Levitettävien

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija Suomalaisten suolan saanti Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija Mitä suola/natriumkloridi on? Elintarvikkeen ainesosa/mauste Metab. prosessit solussa,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry satu.jyvakorpi@gery.fi Kurssien satoa

Lisätiedot

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Otto Kaukonen Tuotekehityspäällikkö Raisio Group Kotimainen kaura on superruokaa Kauran terveysvaikutukset

Lisätiedot

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014 Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta Muistityöryhmä 25.8.2014 Ikäihmisten kuntouttamisesta laajemmin Sari Kehusmaa: Hoidon menoja hillitsemässä - heikkokuntoisten

Lisätiedot

Syö muistisi hyväksi

Syö muistisi hyväksi Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä 1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Sydäntä. keventävää. asiaa

Sydäntä. keventävää. asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonneet veren kolesteroliarvot 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Dieetit ja painonhallinta Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Pohdittavaa Parantavatko ne elintapoja ja auttavat pysyvään laihtumiseen assosioituvia elintapoja? Pysyvää painonhallintaa

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA Essi Skaffari, Helsingin yliopisto D-VITAMIINI D-vitamiinilla on keskeinen merkitys

Lisätiedot