KUUMA-HALLITUS. Esityslista 5/2012. Aika Tiistai klo Kytäjä Golf, klubirakennus Kytäjäntie 1265, Hyvinkää

Transkriptio

1 KUUMA-HALLITUS Esityslista 5/2012 Aika Tiistai klo Paikka Kytäjä Golf, klubirakennus Kytäjäntie 1265, Hyvinkää

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA KUUMA-KEHITYSKUVAN VALMISTELUTILANNE HLJ JATKOTYÖ: KUHA-TOTEUTTAMISOHJELMA MUUT HLJ JATKOTYÖT HELSINGIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2015:N PUITEOHJELMA METROPOLIALUEEN ESISELVITYS MUUT ASIAT SEURAAVA KOKOUS... 19

3 3 Aika Tiistai klo Paikka Kytäjä Golf, klubirakennus Kytäjäntie 1265, Hyvinkää Jäsenet Annika Kokko kv:n puheenjohtaja Hyvinkää Antti Rantalainen kh:n puheenjohtaja Hyvinkää Tapio Bergholm kv:n puheenjohtaja Järvenpää Kaarina Wilskman kh:n puheenjohtaja Järvenpää Markku Liimatainen kv:n puheenjohtaja Kerava Eero Lehti kh:n puheenjohtaja Kerava Gustaf Åberg kv:n puheenjohtaja Kirkkonummi Timo Haapaniemi kh:n puheenjohtaja Kirkkonummi Anna Helin kv:n puheenjohtaja Mäntsälä Veijo Peltola kh:n puheenjohtaja Mäntsälä Petri Kalmi kv:n puheenjohtaja Nurmijärvi Outi Mäkelä kh:n puheenjohtaja Nurmijärvi Seppo Yrtti kv:n puheenjohtaja Pornainen Risto Kuisma kh:n puheenjohtaja Pornainen Christel Liljeström kv:n puheenjohtaja Sipoo Ari Oksanen kh:n puheenjohtaja Sipoo Arto Lindberg kv:n puheenjohtaja Tuusula Sanna Kervinen kh:n puheenjohtaja Tuusula Varpu-Leena Malmgren kv:n puheenjohtaja Vihti Jarmo Kuosa kh:n puheenjohtaja Vihti Kaisa Saarikorpi kh:n 2.varapuheenjohtaja Järvenpää Tuija Reinikainen kh:n jäsen Tuusula Puheenjohtaja Annika Kokko kv:n puheenjohtaja Hyvinkää Kunnan- ja kaupunginjohtajat Raimo Lahti kaupunginjohtaja Hyvinkää Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja Järvenpää Petri Härkönen kaupunginjohtaja Kerava Tarmo Aarnio kunnanjohtaja Kirkkonummi Esko Kairesalo kunnanjohtaja Mäntsälä Kimmo Behm kunnanjohtaja Nurmijärvi Markku Hyttinen kunnanjohtaja Pornainen Mikael Grannas kunnanjohtaja Sipoo Hannu Joensivu kunnanjohtaja Tuusula Sami Miettinen kunnanjohtaja Vihti Esittelijä Johanna Viita yhteistyöjohtaja KUUMA-seutu

4 4 Muut osallistujat Anne Jarva kaavoituspäällikkö Hyvinkää (3 ) Suvi Rihtniemi toimitusjohtaja HSL (4-6 ) Suoma Sihto osaston johtaja HSL (4-6 ) Kimmo Kiuru liikenneinsinööri Hyvinkää (4-6 ) Aija Tuimala selvityshenkilö VM (7 ) Kirsi Mononen selvityshenkilö VM (7 ) Allekirjoittajat Annika Kokko puheenjohtaja Johanna Viita yhteistyöjohtaja Pöytäkirjan tarkastajat

5 5 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosäännön mukaan kokouskutsut lähetetään viimeistään kuusi päivää ennen kokousta, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Kokouskutsu voidaan lähettää myös sähköisesti. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Esityslista on nähtävillä ennen kokousta sivulla. Kokouskutsut toimitetaan myös KUUMA-kuntien kunnan- ja kaupunginhallituksille. Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. KUUMA-hallitus päättää valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa. 3 KUUMA-KEHITYSKUVAN VALMISTELUTILANNE Komissio , 5 KUUMA-kehityskuvan valmisteluun liittyvän työseminaari järjestettiin Hyvinkäällä. Seminaarissa esiteltiin kahdelle kartalle koottua kehityskuvaluonnosta sekä niiden taustaksi koottua lähtöaineistoa, aluerakenteellista tarkastelua ja osaalueiden (keskusten) profilointia. Seminaariin osallistui noin kuusikymmentä asiantuntijaa ja luottamushenkilöä eri kunnista ja Uudenmaan liitosta. Pienryhmätyöskentelyn ja yleiskeskustelun kautta saatu palaute on nyt koottu ja siitä on keskusteltu KUUMA-kaavoittajien kokouksessa. Keskustelussa tuli esiin seuraavaa: Kehityskuvaluonnoksessa esitetty mitoitus ylittää reilusti maakuntakaavan mitoituksen vuodelle Ristiriita vähenee, jos kehityskuvan tavoitevuotta siirretään eteenpäin esimerkiksi vuoteen Tällöin kehityskuva ei ottaisi kantaa eri keskusten lähivuosien kehittämiseen vaan esittäisi seudun kehittämispotentiaalia pidemmällä aikavälillä. Keskusten luokittelu on seminaaripalautteen johdosta tehtävien muutosten jälkeen kohdallaan. Keskusten kuvaukset (profilointi) on syytä tarkistaa kuntakohtaisesti.

6 6 Hankkeiden ja eri vyöhykkeitä koskevien suunnitteluperiaatteiden osalta muutostarpeet ovat vähäisempiä. Kuntakohtaisten tavoitteiden täsmentäminen, eri näkemysten yhteensovittaminen ja kehityskuvaan sitoutuminen edellyttää kuntakohtaista keskustelua myös luottamushenkilöiden kanssa. Keskustelun mahdollistamiseksi kehityskuvan aikataulua on syytä siirtää niin, että keskustelukierrokset voidaan käydä elosyyskuussa. Tämä merkitsee sitä, että kehityskuva voidaan hyväksyä KUUMAhallituksessa aikaisintaan Kehityskuvaluonnosta ja karttoja on työstetty palautteen pohjalta. Luonnosta esittelevä kalvosarja ( ) mukaan lukien seminaaripalaute on liitteenä 4. Kehityskuvakartat ( ) ovat liitteinä 5 ja 6. Kartat ja kehityskuvaluonnos on parhaillaan KUUMA-kaavoittajien kommentoitavina. Uudet versiot valmistuvat elokuussa. Asiasta on alustettu komission kokouksen seminaariosuudessa. Komissio päättää - merkitä tiedoksi seminaaripalautteen mukaisen kehityskuvaluonnoksen - tarvittaessa evästää jatkovalmistelua - käydä kehityskuvasta kuntakohtaiset keskustelut elo-syyskuussa komission päätösten pohjalta - tarkistaa kehityskuvan käsittelyaikataulua siten, että kehityskuva voidaan hyväksyä KUUMA-hallituksessa aikaisintaan kuntakohtaisten keskustelujen jälkeen. Komissio päätti - merkitä tiedoksi seminaaripalautteen mukaisen kehityskuvaluonnoksen - todeta, että kehityskuvaluonnos on parhaillaan jatkovalmistelussa KUUMA-kaavoittajilla ja että uusi versio valmistuu elokuussa - käydä kehityskuvasta kuntakohtaiset keskustelut elo-syyskuussa - tarkistaa kehityskuvan käsittelyaikataulua siten, että kehityskuva voidaan hyväksyä KUUMA-hallituksessa aikaisintaan kuntakohtaisten keskustelujen jälkeen Komissio , 2 KUUMA-kaavoittajien kokouksessa sovittiin, että mitoituksesta esitetään kehityskuvassa seuraavaa: 1. maakuntakaavan (2035) mukainen väestötavoite kunnittain sekä määrä, joka sijoittuu eri keskuksiin 2. kunnan oma näkemys keskusten väestötavoitteesta vuodelle 2035 perusteluineen 3. kunnan arvioima potentiaali eri keskuksille vuodelle 2035

7 7 Lisäksi kehityskuvan tavoiteaikataulusta sovittiin seuraavaa: - konsultti toimittaa kuntien edellä mainittujen väestötietojen pohjalta muokatun kehityskuvan kuntiin 3.9. mennessä. - kunnat toimittavat viimeiset kannanotot konsultille mennessä. - konsultti toimittaa lopullisen version kaavoittajaryhmälle mennessä. - kaavoittajaryhmä hyväksyy omalta osaltaan kehityskuvan kokouksessaan kehityskuva käsitellään KUUMA-komissiossa kehityskuva käsitellään KUUMA-hallituksessa Lisäksi kuntakohtaiset keskustelut luottamushenkilöiden kanssa käydään välisenä aikana kunkin kunnan harkitsemalla tavalla. Hyvinkään kaavoituspäällikkö Anne Jarva alustaa aiheesta. Komissio päättää - merkitä valmistelutilanteen tiedoksi - evästää jatkovalmistelua. Komissio päätti merkitä valmistelutilanteen tiedoksi Komissio , 2 KUUMA-kehityskuva on valmistunut aikataulun mukaisesti kuntakohtaista käsittely- ja kommentointikierrosta varten Kommentointiaikaa kunnilla on asti. Kehityskuvan sisältö yleisesti Kehityskuva-aineistoon kuuluvat työn lähtökohtia, tavoitteita ja sisältöä esittelevä kalvosarja sekä erillisenä kaksi kehityskuvakarttaa, mitoitustaulukko ja keskusten mitoitukseen liittyvä taajamatoimintojen alueet -kartta. Kehityskuvakartoilla esitetään 1) KUUMA-alueen vyöhykkeisyys sekä keskusten luonne ja potentiaali sekä 2) asumisen ja elinkeinoelämän merkittävimmät alueet. Kehityskuvaan kuuluu tärkeänä osana alueen keskusten profilointi (luonne) ja keskusten kehittämispotentiaalin määrittely vuosille 2035 ja Keskukset on jaoteltu niiden nykytilan ja kehittämispotentiaalin mukaan kaupunkimaisiin keskuksiin, pikkukaupunkimaisiin keskuksiin, maltillisesti kehitettävien kasvukäytävien keskuksiin/asemanseutuihin, maaseutuvyöhykkeen elinvoimaisiin keskustaajamiin sekä paikallishistoriaan tukeutuviin keskuksiin/kirkonkyliin. Kehityskuvakartalla on esitetty symbolien avulla keskusten koko (asukasluku) vuonna 2012, tavoitteellinen koko vuonna 2035 ja kasvupotentiaali Mitoitustiedot on esitetty lukuina mitoitustaulukossa.

8 8 Vuoden 2035 tavoitteellinen mitoitus perustuu vireillä olevan maakuntakaavan mitoitukseen kuitenkin siten, että eri kunnat ovat esittäneet myös maakuntakaavaa täydentäviä ratkaisuja. Esitetty noin asukkaan väestönkasvu vuoteen 2035 mennessä, ylittää maakuntakaavan arvion ( ) noin asukkaalla. Mitoitus tarkoittaa pikemminkin eri keskusten mahdollisuuksia kuin toteutuvaa lopputilannetta, sillä toteutuva kasvu riippuu esimerkiksi tulevaisuuden väyläinvestoinneista. Keskusten kasvupotentiaali on kuntien karkea käsitys keskusten maksimaalisista kehittämismahdollisuuksista, eikä kehityskuvassa odoteta kaikkien mahdollisuuksien toteutuvan vuoteen 2050 mennessä. Kehityskuvan väyläratkaisut ja ratalinjauksiin kytkeytyvät asemanseudut täydentävät vireillä olevaa maakuntakaavaa ja HLJ 2011-suunnitelmaa. Täydennykset koskevat pää-asiassa KUUMA-kuntien tärkeinä pitämiä hankkeita, joita joko halutaan aikaistaa tai joiden toteutuminen ajoittuu maakuntakaavan tai HLJ:n tarkastelujaksoa kauemmas tulevaisuuteen. Asuminen ja elinkeinoelämä- kartalle on koottu (ilman ajoitusta) kuntien esittämät merkittävimmät työpaikkojen ja palvelujen keskittymät sekä potentiaaliset osaamiskeskukset / innovaatioympäristöt. Asumisen alueet on esitetty maakuntakaavan taajamarajausten mukaisesti. Kehityskuva-kalvosarjalla (kehityskuvaraportti) on avattu karttojen mukaista sisältöä sekä luonnehdittu yleisellä tasolla eriluonteisten vyöhykkeiden ja keskusten kehittämistavoitteita. KUUMA-kaavoittajaryhmän puheenjohtaja, Hyvinkään kaavoituspäällikkö Anne Jarva alustaa asiasta. KUUMA-kehityskuvaluonnoksen kalvosarja sekä KUUMA-kehityskuvaluonnoskartat merkintöjen selityksineen ovat liitteinä 1, 2 ja 3. Komissio päättää esittää KUUMA-hallitukselle, että se - merkitsee työn valmistelutilanteen tiedoksi - evästää työn jatkovalmistelua. Komissio päätti - evästää työn jatkovalmistelua seuraavasti o KUUMA-hallituksen kokouksessa esitetään yhteenveto kuntien kommenteista ja siellä tulee esittää kaikki muutkin muutosesitykset, jotta valmistelua voidaan jatkaa hyväksymiskäsittelyä varten o samassa yhteydessä tuodaan esiin kehityskuvan tarkoitus tulevaisuustarkasteluna sekä seudullisen maankäytön suunnitelman valmistelutyönä

9 9 - esittää KUUMA-hallitukselle, että se o merkitsee työn valmistelutilanteen tiedoksi o evästää työn jatkovalmistelua KUUMA-kehityskuvaluonnoksen kalvosarja sekä KUUMA-kehityskuvaluonnoskartat merkintöjen selityksineen ovat liitteinä 1, 2 ja 3. Hyvinkään kaavoituspäällikkö Anne Jarva alustaa aiheesta. KUUMA-hallitus päättää - merkitä työn valmistelutilanteen tiedoksi - evästää työn jatkovalmistelua. 4 HLJ JATKOTYÖ: KUHA-TOTEUTTAMISOHJELMA Komissio , 4 Viranhaltijoista koostuva HSL:n HLJ-toimikunta päätti lokakuussa 2011 KUHAhankekokonaisuuden ohjelmointityön jatkamisesta vuosittain toistuvana prosessina. Vuoden 2012 selvitystyön keskeisenä tavoitteena on ollut laatia KUHA-hankkeiden toteuttamisohjelma TTS-kaudelle Hallituksen liikennepoliittisen selonteon ja Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen kannanotot tuovat KUHA-ohjelmointityöhön tärkeitä reunaehtoja. Liikennepoliittisen selonteon mukaan valtio rahoittaa MAL-aiesopimusmenettelyn edistämiseksi pieniä kustannustehokkaita liikenneverkon kehittämistoimia tällä hallituskaudella vuosien 2014 ja 2015 aikana Helsingin seudulla 15 miljoonalla eurolla. Edellytyksenä on, että kunnat rahoittavat toimia samalla osuudella. Toimenpiteet suunnataan niin, että ne parantavat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä MAL-aiesopimuksessa todetaan: Valtio ja kunnat aloittavat KUHA-rahoitusjärjestelmän ja -hankekokonaisuuden toteuttamisen ja osallistuvat siihen keskimäärin yhtä suurilla rahoitusosuuksilla aiesopimuskaudella. Valtio ja kunnat osoittavat tähän vuodesta 2014 alkaen rahoitusta yhteensä 30 milj. euroa aiesopimuskaudella siten, että KUHAmäärärahoista pyritään osoittamaan puolet pääkaupunkiseudulle ja puolet KUUMAkuntiin. Toteuttamis- ja rahoitusohjelmat laaditaan sopijapuolten yhteistyöprosessina osana liikennejärjestelmäsuunnittelua. Liikennepoliittisen selonteon painotusten perusteella MAL-rahoituksella voidaan toteuttaa vuosien 2014 ja 2015 aikana seuraavien KUHA-toimenpidekokonaisuuksien hankkeita:

10 10 Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuri Älyliikenteen infrastruktuuri (joukkoliikennehankkeet) Liityntäpysäköinti ja liityntäyhteydet Bussiliikenteen toimivuuden turvaaminen Raideliikenteen pienet kehittämistoimenpiteet Muiden KUHA-toimenpidekokonaisuuksien hankkeet sekä kaikki hankkeet vuonna 2013 rahoitetaan vanhoilla rahoitusmekanismeilla. Vuodelle 2016 on luvassa liikennepoliittisen selonteon linjausten perusteella lisärahoitusta KUHA-tyyppisiin hankkeisiin. HLJ-toimikunnan asettama KUHA-työryhmä on laatinut ja hyväksynyt omalta osaltaan KUHA-toteuttamisohjelman Ohjelma sisältää yhteensä 91 hanketta, joiden edellyttämä rahoitus on yli 190 miljoonaa euroa. MAL-rahoitus riittäisi vuosien 2014 ja 2015 aikana 29 KUHA-hankkeen toteuttamiseen. Neljä keskisuurta hanketta ei mahdu MAL-rahoituksella toteutettavaan vuosien ohjelmaan. Ne esitetään pilkottavaksi pienempiin osiin toteuttamismahdollisuuksien parantamiseksi. KUHA-toteuttamisohjelma ( ) ja MAL-rahoitettavat KUHAhankkeet ovat liitteinä 5 ja 6. Osaston johtaja Suoma Sihto HSL:stä alustaa aiheesta. Komissio päättää esittää KUUMA-hallitukselle, että se merkitsee tiedoksi KUHA-toteuttamisohjelman Komissio päätti esittää KUUMA-hallitukselle, että se merkitsee tiedoksi KUHA-toteuttamisohjelman KUHA-toteuttamisohjelma ( ) ja MAL-rahoitettavat KUHAhankkeet ovat liitteinä 4 ja 5. Osaston johtaja Suoma Sihto HSL:stä alustaa aiheesta. KUUMA-hallitus päättää merkitä tiedoksi KUHA-toteuttamisohjelman

11 11 5 MUUT HLJ JATKOTYÖT Komissio , 5 Helsingin seudun pääpyöräilyverkon ja laatukäytävien määrittely HLJ 2011:n jatkotyönä laaditussa Helsingin seudun pääpyöräilyverkon ja pyöräilyn laatukäytävät -hankkeessa määriteltiin seudullinen tavoiteverkko vuodelle 2020 pyöräilyn laatukäytäville ja seutureiteille sekä verkon laatutasotavoitteet ja toteuttamisohjelma. Tavoiteverkko 2020 sisältää 12 säteittäistä tai poikittaista pyöräilyn laatukäytävää ja seutureittiverkon, joka yhdistää toisiinsa Helsingin seudun kunnat ja niiden suurimmat asutus- ja työpaikkakeskittymät. Lisäksi tunnistettiin joukko mahdollisia yhteystarpeita, jotka voivat realisoitua vuoden 2020 jälkeen maankäytön ja pyöräilypotentiaalin kehittyessä. Karkea kustannusarvio verkon täydentämistoimenpiteille on 55 miljoonaa euroa, josta laatukäytävien osuus on 26 miljoonaa euroa. Pääpyöräilyverkon täydentäminen ja nopeuttaminen lisäävät pyöräilysuoritetta seudulla 14 %. Lisääntyvän pyöräilyn terveysvaikutukset kansantaloudelle ovat WHO:n laskentamallin perusteella jopa 64 miljoonaa euroa vuodessa. Investoinnit ovat siten perusteltavissa jo pelkästään terveysvaikutuksilla. Työn tuloksia tullaan hyödyntämään seuraavassa KUHA-ohjelmoinnissa ( ). Työtä ohjasi HLJ-valmistelun johtoryhmän (HLJ-toimikunta) nimeämä seudullinen kävelyn ja pyöräilyn yhteistyö- ja seurantaryhmä (KÄPSE), joka jatkossa seuraa pääpyöräilyverkon ja laatukäytävien toteutumista. Helsingin seudun pääpyöräilyverkon ja laatukäytävien määrittelytyön loppuraportti on luettavissa HSL:n nettisivulta: Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategiassa määriteltiin seudun liikenneturvallisuustyön suuntaviivat vuoteen 2020 asti. Strategian laatimisen tavoitteena oli syventää HLJ 2011:ssa esitettyä liikenneturvallisuuden visiota ja kärkitavoitetta sekä konkretisoida tavoitteiden saavuttamisen edellyttämät toimenpiteet. Strategia toimii liikenneturvallisuuden osalta lähtökohtana seuraavaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (HLJ 2015) laadittaessa.

12 12 Liikenneturvallisuusstrategian toimenpideohjelmassa esitetään toimenpiteitä kaikille HLJ 2011:n kehittämistasoille. Fyysisen ympäristön parantamisen ohella korostetaan liikenneturvallisuusyhteistyön merkitystä sekä elinikäisen liikennekasvatuksen määrätietoista toteuttamista. Työtä ohjasi HLJ-valmistelun johtoryhmän (HLJ-toimikunta) nimeämä Helsingin seudun liikenneturvallisuuden yhteistyö- ja seurantaryhmä (LIITU), joka vastaa jatkossa liikenneturvallisuusstrategian edistämisestä ja seurannasta. Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategian loppuraportti on luettavissa sivulta: Esitys Komissio päättää esittää KUUMA-hallitukselle, että se merkitsee tiedoksi muut HLJ 2011 jatkotyöt. Komissio päätti esittää KUUMA-hallitukselle, että se merkitsee tiedoksi muut HLJ 2011 jatkotyöt KUUMA-hallitus päättää merkitä tiedoksi muut HLJ2011-jatkotyöt. 6 HELSINGIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2015:N PUITEOHJELMA Komissio , 6 Viranhaltijoista koostuva HSL:n HLJ-toimikunta on käsitellyt HLJ 2015:n ohjelmointia ja sisällöllisiä painopisteitä kolmessa kokouksessaan ( , ja ) ja työn tuloksena on syntynyt HLJ 2015:n puiteohjelma. HLJ suunnitelmassa määritetään seudun liikennejärjestelmän kehittämistarpeet ja kehittämisstrategia sekä muodostetaan, arvioidaan ja priorisoidaan tärkeimmät kehittämistoimenpiteet. HLJ-suunnitelma on lähtökohtaaineistoa seudullisia suunnitelmia ja seuraavaa MAL-aiesopimusta sekä maan hallitusohjelmaa ja liikennepoliittista selontekoa varten. MAL-aiesopimuksen tavoitteena on, että aiesopimuksen jälkeisessä sopimuksessa maankäyttö ja liikennejärjestelmä perustuvat Helsingin seudulla yhteiseen seudulliseen maankäytön suunnitelmaan ja siihen liittyvään liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. HSL:n hallituksen hyväksymässä HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa on todettu, että vuonna 2012 käynnistetään seuraavan liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015 laatiminen.

13 13 HLJ 2015:n lähtökohtana on Helsingin seudulle laadittu ensimmäinen HLJsuunnitelma (HLJ 2011) ja sen yhteydessä tuotetut osaselvitykset, vaikutusten arvioinnit ja HLJ 2011-päätöksen jälkeen valmistuneet jatkotyöt. HLJ 2015:n valmistelussa hyödynnetään ja syvennetään HLJ työssä tuotettua aineistoa sekä huomioidaan HLJ päätöksen jälkeen toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, päätökset ja linjaukset. Näistä tärkeimpiä ovat valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko, Helsingin seudun MAL-yhteistyö ja MAL-aiesopimus, Uudenmaan maakuntakaava sekä muut valtakunnalliset ja seudulliset lähtökohdat ja tavoitteet. HLJ 2015:n painopisteet HLJ työlle on asetettu seuraavat työtä linjaavat painopisteet, joihin ovat vaikuttaneet HLJ 2011:n jälkiarvioinnit, HLJ-toimikunnan linjaukset sekä muut lähtökohdat: 1. HLJ-työn strategisuuden ja vaikuttavuuden vahvistaminen 2. liikennesuoritteen vähentäminen sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamista tukevat tarkastelut suunnitelman laadinnan pohjana 3. liikennepoliittisten valintojen ja eri liikennemuotojen roolin kirkastaminen. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa muodostetaan ja priorisoidaan tavoitteiden kannalta tehokkaita toimenpidekokonaisuuksia rahoituskehysten puitteissa. Sekä HLJ:n strategisuuden että vaikuttavuuden vahvistaminen tukevat tätä. HLJ 2015:n vaikutusten arvioinnissa panostetaan erityisesti vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen. Tämä tulee monipuolistamaan arviointia ja selkeyttämään johtopäätöksiä sen suhteen, mitkä ovat tehokkaimmat mahdolliset toimenpideyhdistelmät tavoitteiden toteuttamiseksi. HLJ:n vaikutusten arvioinnin tulee täyttää SOVA-lain (laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista) velvoitteet. HLJ 2015:n maankäyttötarkastelut luovat liikennejärjestelmän osalta valmiuksia ja lähtökohtia maankäytön ja liikenteen yhteisten suunnitelmien laadinnalle sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen toimenpiteiden yhteensovittamiselle, vaiheistukselle ja seurannalle. HLJ 2011:n yhteydessä tehdyt liikenneverkkoanalyysit osoittivat, että tavoitteellinenkaan maankäyttö ei pitkällä aikavälillä todennäköisesti poista ruuhkautumisongelmaa, vaan tarvitaan investointeja, liikkumisen ohjausta tai muita toimenpiteitä. HLJ 2015:ssä tuleekin selkiyttää liikennepoliittisia valintoja ja kirkastaa eri liikennemuotojen roolia. Liikennetutkimukset ja -ennusteet HLJ 2011:n yhteydessä toteutetussa laajassa liikennetutkimuksessa henkilöliikenteen ennustemallijärjestelmä laajennettiin pääkaupunkiseudulta

14 14 Helsingin seudulle ja koko Uudenmaan maakuntaan sekä Riihimäen seutukuntaan. Samalla tuotettiin erinomaiset työkalut erilaisten liikennepoliittisten toimien tarkasteluun ja niiden vaikutusten arviointiin seudulla. HLJ 2015:n yhteydessä nämä työkalut päivitetään tarpeellisilta osin ja niiden käyttöä lisätään ja monipuolistetaan. Osana HLJ 2015:n valmistelua päivitetään sekä henkilöliikenteen että tavaraliikenteen tietoaineistoja, jotta käytössä on mahdollisimman ajantasainen kuva ihmisten liikkumisesta ja tavaraliikenteen kuormituksesta. Henkilöliikenteen tietoaineistoja päivitetään Helsingin seudulle kohdistettavalla henkilöhaastattelututkimuksella. Tavaraliikenteen tietoja puolestaan täsmennetään tärkeimpiin logistisiin solmukohtiin sekä jakeluliikenteeseen kohdistettavilla kyselyillä. Liikenneverkkokuvaukset, autonomistustiedot, liikkumisen kustannustiedot ja nykytilanteen maankäyttötiedot päivitetään HLJ 2015:n tarpeiden mukaisiksi siltä osin kuin ne ovat muuttuneet. Liikenne-ennustetarkastelujen pohjaksi muodostetaan ajantasainen kuvaus nykytilasta eli HLJ 2015:n perusvuodesta Nämä peruskuvaukset toteutetaan siten, että ne saadaan HLJ työn käyttöön viimeistään kesällä Siihen asti toimitaan HLJ työn aikana muodostetuilla kuvauksilla. HLJ 2015:n valmistelun tehtäväkokonaisuudet HLJ 2015:n valmistelu sisältää kokonaisuudessaan seuraavat tehtäväkokonaisuudet: Lähtökohdat ja taustaselvitykset - Nykytilatarkastelu - Tulevaisuus- ja rahoitustarkastelut - Pohjoismainen benchmark -selvitys - HLJ 2015:n tavoitteiden tarkistaminen Osallistuminen, vuorovaikutus ja viestintä - Vuorovaikutuksen ja viestinnän suunnittelu ja toteutus - HLJ-barometri (asennekysely) - Painatukset ja julkaisut Liikennetutkimukset - Henkilöhaastattelututkimus HEHA - Henkilöliikenteen erityiskohteet (satamat, lentoasemat) - Tavaraliikenteen määräpaikkatutkimukset Liikenne-ennusteet - Liikenne-ennustemallien päivitys (14 kunnan alueelle) - Liikenne-ennustemallien kehittäminen - HLJ 2015:n perusennusteet

15 15 Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi (SOVA) - Esiselvitys vaikuttavuuden arvioinnista HLJ:ssä - Arviointiohjelman laadinta - Vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnin toteutus Suunnitelman laadinta - HLJ 2015:n strategiaselvitys - Osastrategioiden täsmentäminen - Kehittämisstrategian ja -ohjelman laadinta Suunnitelman käsittely - HLJ-luonnos - Lausunnot ja kannanotot - HLJ päätös HLJ 2015:n valmistelussa hyödynnetään täysimääräisesti HLJ 2011:n valmistelun, seurannan ja jatkotöiden yhteydessä tuotetut tulokset ja aineistot. HLJ 2015:n strategiaselvitys Aikataulu HLJ 2015:n pääselvitys on strategiaselvitys, jossa muodostetaan alustava runko ja lähtökohdat koko liikennejärjestelmän kehittämisstrategialle. Strategiaselvityksessä tehdään liikenteen ja maankäytön yhteensovittamista palvelevia tarkasteluja hyvin tiiviissä vuorovaikutuksessa HLJ- ja MAL-työn, Uudenmaan liiton, kuntien ja valtion kanssa. Työssä käsitellään liikennejärjestelmän ja erityisesti seudun joukkoliikennejärjestelmän kehittämistarpeita ja roolia yhdyskuntarakenteen kehittämisessä tekemällä vaihtoehtotarkasteluja ja käyttämällä innovatiivisia menetelmiä. Strategiaselvitys palvelee HLJ 2015:n valmistelua sekä samalla myös MAL-yhteistyötä ja maankäytön ja liikenteen yhteisiä seudullisia suunnitelmia. Liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistellaan siten, että liikennejärjestelmäpäätös voidaan tehdä vuoden 2015 alussa. HLJ luonnos lähetetään lausunnoille elokuussa HLJ luonnoksen laatiminen tulee tällöin käynnistää syksyllä Syksystä 2012 lähtien ohjelmoidaan ja valmistellaan HLJ 2015:n lähtökohta- ja taustaselvityksiä, osallistumista ja vuorovaikutusta sekä liikennetutkimusten ja - ennusteiden edellyttämiä tutkimuksia ja tehtäviä. Henkilöhaastattelututkimus ja autolauttasatamien tavaraliikennetutkimus on jo käynnistetty. HLJ 2015:n strategiaselvityksen tarkempi ohjelmointi aloitetaan mahdollisimman pian yhteistyöprojektina.

16 16 Kustannukset HLJ 2015-puiteohjelman mukaisten liikennetutkimusten ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun kustannukset ovat alustavien arvioiden mukaan noin 4,7 miljoonaa euroa, josta KUUMA-kuntien maksuosuus on noin euroa. KUUMA-kuntien maksuosuus jaetaan Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Tuusulan ja Vihdin kesken. Kytkentä seudulliseen maankäytön suunnitelmaan Helsingin seudun MAL-neuvottelukunta valmistelee työohjelmaa MAL-aiesopimuksen mukaiselle seudulliselle maankäytön suunnitelmalle kokoukseensa Tämän jälkeen asia tulee Helsingin seudun kuntajohtajien valmistelukunnan käsittelyyn, joka esittää asiaa Helsingin seudun yhteistyökokoukselle. HLJ 2015:n puiteohjelma on liitteenä 7. Osaston johtaja Suoma Sihto HSL:stä alustaa aiheesta. Komissio päättää - käydä evästyskeskustelun aiheesta sekä Helsingin seudun kuntajohtajien valmistelukunnan kokousta varten että KUUMA-seudun talousarviovalmistelua varten - esittää KUUMA-hallitukselle, että se merkitsee Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman puiteohjelman tiedoksi. Komissio päätti - käydä evästyskeskustelun aiheesta sekä Helsingin seudun kuntajohtajien valmistelukunnan kokousta varten että KUUMA-seudun talousarviovalmistelua varten - KUUMA-seudun talousarviovalmistelun osalta, että talousarvioesitys 2013 ei sisällä HLJ2015-maksuosuuksia - esittää KUUMA-hallitukselle, että se merkitsee Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman puiteohjelman tiedoksi HLJ 2015:n puiteohjelma on liitteenä 6. Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi alustaa aiheesta. KUUMA-hallitus päättää merkitä tiedoksi Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman puiteohjelman.

17 17 7 METROPOLIALUEEN ESISELVITYS Komissio , 8 Hallitus linjasi iltakoulussaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Metropolialueeseen liittyen se totesi, että alueella tarvitaan sekä kuntarakenteen muutoksia että jonkin tyyppistä metropolihallintoa. Erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi erityisesti maankäytön-, asumisen- ja liikenteen kysymyksissä, sekä kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi selvitetään. Työ käynnistetään esiselvityksellä, jossa kartoitetaan tulevat kuntajakoselvitysalueet ja erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi yhdessä alueen kuntien kanssa. Metropolipolitiikan neuvottelukunta käsitteli kokouksessaan kuntauudistuksen tilannekatsausta, kuntien lausuntoyhteenvetoa sekä metropolialueen erillislain tarvetta. Kuntapuheenvuorojen viesti valtiolle oli seuraava: - kunnat haluavat olla mukana esiselvityksessä - esiselvitykselle ripeä aikataulu eli vuodenvaihde on hyvä takaraja - metropolipolitiikan neuvottelukunta on hyvä esiselvityksen seurantaryhmä, mutta sen lisäksi tarvitaan suppea johto- tai ohjausryhmä, johon toivotaan ministereitä mukaan - metropolihallinnon toimivalta MAL-asioissa on selvitettävä - metropoliratkaisun aluerajauksen tulee olla 14 kuntaa. Neuvottelukunnan puheenjohtaja, ministeri Kiuru totesi loppupuheenvuorossaan, että esiselvityksen askelmerkit valtion osalta selviävät ennen kesälomia. Neuvottelukunta toimii esiselvitystä evästävänä organisaationa, mutta muutoin organisointia on vielä pohdittava. Sote-selvitystä ei oteta metropolialueen esiselvitykseen mukaan vielä tässä vaiheessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen kuntia kuullaan seuraavan kerran syksyllä 2012 lausuntokierroksella. Sen aikana kunnilla on mahdollisuus antaa palautetta muun muassa sote-palvelurakenneselvityksestä ja rakennelain luonnoksesta. Metropolipolitiikan neuvottelukunnan seuraava kokous on tiistaina Kokouksessa on tarkoitus käydä jatkokeskustelua metropolialuetta koskevasta esiselvityksestä. Komissio päättää - merkitä tiedoksi metropolipolitiikan neuvottelukunnassa käydyn keskustelun - muista mahdollisista toimenpiteistä.

18 18 Komissio päätti - merkitä tiedoksi metropolipolitiikan neuvottelukunnassa käydyn keskustelun - nimetä metropolialueen esiselvityksen johtoryhmään KUUMA-kuntien edustajiksi kaupunginjohtaja Raimo Lahden ja kunnanjohtaja Esko Kairesalon, jotka huolehtivat tiedonkulusta koko komissiolle ennen ja jälkeen johtoryhmäkokousten - todeta, että jos KUUMA-kuntien edustajina em. johtoryhmässä on vain yksi henkilö, toimii Raimo Lahti johtoryhmän varsinaisena jäsenenä ja Esko Kairesalo hänen henkilökohtaisena varajäsenenään - nimetä metropolialueen esiselvityksen ns. tukiryhmään KUUMA-kuntien edustajaksi yhteistyöjohtaja Johanna Viidan, joka huolehtii tiedonkulusta komissiolle samalla tavalla kuin em. johtoryhmäjäsenet - käsitellä asiaa jokaisessa komission ja KUUMA-hallituksen kokouksessa syksyllä Komissio , 4 Metropolialueen esiselvityksen johtoryhmän ensimmäinen kokous on Tarkoituksena on keskustella - esiselvityksen toimeksiannosta ja organisoinnista - johtoryhmän esityksistä ja toiveista esiselvityksen työohjelmaan - metropolipolitiikan neuvottelukunnan ja kuntien informoimisesta. Esiselvityksen johtoryhmän asettamispäätös on liitteenä 2. Komission puheenjohtaja alustaa aiheesta. Komissio päättää - merkitä esiselvityksen käynnistymisen tiedoksi - esittää KUUMA-hallitukselle, että se käy aiheesta evästyskeskustelun. Komissio päätti - merkitä esiselvityksen käynnistymisen tiedoksi - esittää KUUMA-hallitukselle, että se käy aiheesta evästyskeskustelun kokouksessaan merkitä tiedoksi, että esiselvityksen johtoryhmän seuraava kokous on klo esittää valtiovarainministeriölle, että yhteistyöjohtaja Johanna Viita nimetään KUUMA-kuntien yhteiseksi edustajaksi selvittäjien tueksi nimettävään ministeriöiden ja kuntien yhteiseen tukiverkostoon, jonka tehtävänä on mm. toimia selvityshenkilöiden yhdyshenkilöinä ja käytännön asiantuntija-apuna selvittäjille

19 19 - esittää KUUMA-kunnille, että myös ne esittäisivät valtiovarainministeriölle yhteistyöjohtaja Johanna Viitaa KUUMAkuntien yhteiseksi edustajaksi selvittäjien tueksi nimettävään ministeriöiden ja kuntien yhteiseen tukiverkostoon sekä kuntakohtaisiksi yhdyshenkilöksi kuntajohtajaa, jonka kanssa yhteistyöjohtaja työskentelee - evästää yhteistyöjohtajaa toimittamaan selvittäjille lähdemateriaaliksi mm. ministeri Virkkuselle viime marraskuussa luovutetun materiaalin - käsitellä asiaa seuraavassa kokouksessa, johon kutsutaan selvityshenkilöitä Komissio , 8 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen ja Aija Tuimala alustavat aiheesta. Komissio päättää merkitä valmistelutilanteen tiedoksi. Komissio päätti merkitä valmistelutilanteen tiedoksi Yhteenvetoa KUUMA-hallituksen aiemmista käsittelyistä aiheeseen liittyen on liitteenä 7. Selvityshenkilöt Aija Tuimala ja Kirsi Mononen alustavat metropolialueen esiselvityksestä. KUUMA-hallitus päättää - merkitä alustukset tiedoksi - käy aiheesta evästyskeskustelun. 8 MUUT ASIAT 9 SEURAAVA KOKOUS KUUMA-hallitus päättää todeta, että seuraava KUUMA-hallituksen kokous pidetään vuoden 2012 kokouskalenterin mukaisesti keskiviikkona klo 18 Hyvinkään kaupungintalolla.