KUUMA-HALLITUS. Pöytäkirja 6/2012. Aika Keskiviikko klo Hyvinkään kaupungintalo, aula Kankurinkatu 4-6, Hyvinkää

Transkriptio

1 KUUMA-HALLITUS Pöytäkirja 6/2012 Aika Keskiviikko klo Paikka Hyvinkään kaupungintalo, aula Kankurinkatu 4-6, Hyvinkää

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA KUUMA-YHTEISTYÖN PYSYVÄ RATKAISU KUUMA-SEUDUN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA KUUMA-KEHITYSKUVA MAAKUNTAKAAVA JA KAUPAN MITOITUKSET HELSINGIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2015:N PUITEOHJELMA OMISTAJAPOLIITTISET MENETTELYTAVAT MUUT ASIAT SEURAAVA KOKOUS... 22

3 3 Aika Keskiviikko klo Paikka Hyvinkään kaupungintalo, aula Kankurinkatu 4-6, Hyvinkää Läsnä Annika Kokko kv:n puheenjohtaja Hyvinkää Antti Rantalainen kh:n puheenjohtaja Hyvinkää Tapio Bergholm kv:n puheenjohtaja Järvenpää Kaarina Wilskman kh:n puheenjohtaja Järvenpää Markku Liimatainen kv:n puheenjohtaja Kerava Jussi Hautamäki Lehden varajäsen Kerava Veikko Vanhamäki Åbergn varajäsen Kirkkonummi Timo Haapaniemi kh:n puheenjohtaja Kirkkonummi (klo ) Heta Ravolainen-Rinne Helinin varajäsen Mäntsälä Veijo Peltola kh:n puheenjohtaja Mäntsälä Petri Kalmi kv:n puheenjohtaja Nurmijärvi Outi Mäkelä kh:n puheenjohtaja Nurmijärvi (klo ) Risto Kuisma kh:n puheenjohtaja Pornainen Ari Oksanen kh:n puheenjohtaja Sipoo Sanna Kervinen kh:n puheenjohtaja Tuusula Varpu-Leena Malmgren kv:n puheenjohtaja Vihti Terho Pursiainen Saarikorven varajäsen Järvenpää Poissa Seppo Yrtti kv:n puheenjohtaja Pornainen Christel Liljeström kv:n puheenjohtaja Sipoo Arto Lindberg kv:n puheenjohtaja Tuusula Jarmo Kuosa kh:n puheenjohtaja Vihti Tuija Reinikainen kh:n jäsen Tuusula Puheenjohtaja Annika Kokko kv:n puheenjohtaja Hyvinkää Kunnan- ja kaupunginjohtajat Raimo Lahti kaupunginjohtaja Hyvinkää Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja Järvenpää Petri Härkönen kaupunginjohtaja Kerava (-klo 20.00) Tarmo Aarnio kunnanjohtaja Kirkkonummi Esko Kairesalo kunnanjohtaja Mäntsälä Kimmo Behm kunnanjohtaja Nurmijärvi Sami Miettinen kunnanjohtaja Vihti Poissa Markku Hyttinen kunnanjohtaja Pornainen Mikael Grannas kunnanjohtaja Sipoo Hannu Joensivu kunnanjohtaja Tuusula Esittelijä Johanna Viita yhteistyöjohtaja KUUMA-seutu

4 4 Muut osallistujat Annika Suorto erityisasiantuntija Audiapro Oy (2 ) Anne Jarva kaavoituspäällikkö Hyvinkää (5 ) Saara Ojala kuntayhteistyön assistentti KUUMA-seutu Riitta Simonen kansliapäällikkö Hyvinkää Ville Kankaanpää hallintosihteeri Hyvinkää Allekirjoittajat Annika Kokko puheenjohtaja Johanna Viita yhteistyöjohtaja Pöytäkirjan tarkastajat Kaarina Wilskman Sanna Kervinen

5 5 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosäännön mukaan kokouskutsut lähetetään viimeistään kuusi päivää ennen kokousta, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Kokouskutsu voidaan lähettää myös sähköisesti. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Esityslista on nähtävillä ennen kokousta sivulla. Kokouskutsut toimitetaan myös KUUMA-kuntien kunnan- ja kaupunginhallituksille. Päätös: Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: KUUMA-hallitus päättää valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa. KUUMA-hallitus päätti valita pöytäkirjantarkastajiksi Kaarina Wilskmanin ja Sanna Kervisen. 3 KUUMA-YHTEISTYÖN PYSYVÄ RATKAISU Komissio , 2 KUUMA-hallitus päätti kokouksessaan esittää Hyvinkään, Järvenpään ja Keravan kaupungeille sekä Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kunnille, että ne perustavat KUUMA-seutu -nimisen rekisteröidyn yhdistyksen, liittyvät siihen ja hyväksyvät sen säännöt kokouksessa käsitellyn mukaisina. Lisäksi KUUMA-hallitus merkitsi tiedoksi, että yhdistyksen perustamiskokous pidetään sen jälkeen, kun kuntien päätökset on tehty ja patentti- ja rekisterihallituksen ennakkotarkastus yhdistyksen säännöistä on valmis. Kokouksen jälkeen on verottajalta haettu ennakkoratkaisua tulevan yhdistyksen arvonlisäverovelvollisuudesta sekä saatu patentti- ja rekisterihallitukselta täydennyspyyntö yhdistyksen säännöistä. Verottajan päätöstä odotetaan lokakuun aikana. Jos verottaja ei hyväksy yhdistyksen toimintaa verolliseksi eli myyntilaskuihin ei saa sisällyttää arvonlisäveroa, jäävät ostolaskujen arvonlisäverot yhdistyksen lopullisiksi kuluiksi.

6 6 Näin ollen on tärkeää valita toinen vaihtoehto KUUMA-yhteistyön pysyväksi ratkaisuksi ja valmistella myös sitä, kunnes verottajan ennakkoratkaisu saadaan. Erityisasiantuntija Annika Suorto Audiaprosta alustaa aiheesta. Komissio päättää esittää KUUMA-hallitukselle vaihtoehtoista KUUMAyhteistyön organisaatiomuotoa, jos verottaja ei hyväksy KUUMA-seutu ry:tä arvonlisäverovelvolliseksi. Päätös: Komissio päätti esittää KUUMA-hallitukselle, että se valitsee vaihtoehtoiseksi KUUMA-yhteistyön organisaatiomuodoksi joko ns. yhden toimielimen kuntayhtymän tai isäntäkunnan liikelaitoksen, jos verottaja ei hyväksy KUUMA-seutu ry:tä arvonlisäverovelvolliseksi Päätökset organisaatiomuodosta tulee tehdä kuntien valtuustoissa viimeistään joulukuussa Tämä tarkoittaa, että jos verottaja ei hyväksy KUUMA-seutu ry:tä arvonlisäverovelvolliseksi, tulee vaihtoehtoisesta organisaatiomuodosta perustamisasiakirjoineen ja yhteistoimintasopimuksineen tehdä esitys marraskuussa. Näin ollen KUUMA-hallituksen on tarpeen varautua kokoontumaan ylimääräiseen kokoukseen Vaihtoehtoisia organisaatiomuotoja rekisteröidylle yhdistykselle on kuvattu liitteessä 1. Erityisasiantuntija Annika Suorto Audiaprosta alustaa aiheesta. Päätös: KUUMA-hallitus päättää valita vaihtoehtoiseksi KUUMA-yhteistyön organisaatiomuodoksi joko ns. yhden toimielimen kuntayhtymän tai isäntäkunnan liikelaitoksen, jos verottaja ei hyväksy KUUMA-seutu ry:tä arvonlisäverovelvolliseksi. KUUMA-hallitus päätti valita vaihtoehtoiseksi KUUMA-yhteistyön organisaatiomuodoksi isäntäkunnan liikelaitoksen, jos verottaja ei hyväksy KUUMAseutu ry:tä arvonlisäverovelvolliseksi. 4 KUUMA-SEUDUN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Komissio , 6 KUUMA-yhteistyö edellyttää taloudellisia resursseja myös tulevana vuonna riippumatta yhteistyön hallinnollisesta ratkaisusta. Talousarvion rakenne muuttuu - ja on jo muuttunut myös kuluvan vuoden osalta - siten, että jäsenkunnat rahoittavat kokonaan ns. normaalin kuntayhteistyön ja kuntien yhteisen edunvalvonnan. Ulkopuolista rahoitusta kuten maakunnan kehittämisrahaa voidaan hakea vain

7 7 suurehkoille, yhteen asiaan keskittyville kehittämishankkeille - ei enää laajoille, useita asiakokonaisuuksia sisältäville hankkeille. Käytännössä maakunnan kehittämisrahaa ja muutakin valtion rahoitusta suunnattaneen suhteellisesti nykyistä enemmän metropolipolitiikkaan, erityisesti MAL-aiesopimuksen sekä Helsingin seudun kilpailukykystrategian sekä sen pohjalta valmisteltavan kasvusopimuksen mukaisille toimenpiteille. Nyt tuleekin päättää siitä, mikä on 1. ns. normaalia KUUMA-yhteistyötä, jota kunnat rahoittavat 100%:lla kuntarahoituksella? 2. projektinomaista KUUMA-yhteistyötä, jolla on alkamis- ja päättymishetket ja johon voidaan hakea ulkopuolista rahoitusta kuten maakunnan kehittämisrahaa? Listaus nykyisistä KUUMA-työryhmistä komission evästyskeskustelun pohjaksi on liitteenä 4. Komissio päättää evästää KUUMA-seudun talousarvion 2013 valmistelua seuraavaa komission kokousta varten. Päätös: Komissio päätti evästää KUUMA-seudun talousarvion 2013 valmistelua seuraavaa komission kokousta varten seuraavasti: - kuntien maksuosuuksien tulee pysyä samalla tasolla kuin tänä vuonna - kaikkia tai lähes kaikkia kuntia koskevia hankkeita on mahdollista rahoittaa jatkossakin KUUMA-seudun kautta Komissio , 10 Työryhmien määrärahaesitykset vuodelle 2013 ovat liitteenä 9. Komissio päättää - merkitä tiedoksi työryhmien määrärahaesitykset vuodelle evästää KUUMA-seudun talousarvion 2013 valmistelua siten, että toiminta- ja taloussuunnitelma voidaan esittää KUUMA-hallituksen käsiteltäväksi ja sen jälkeen edelleen kunnille. Päätös: Komissio päätti - merkitä tiedoksi työryhmien määrärahaesitykset vuodelle evästää KUUMA-seudun talousarvion 2013 valmistelua pöytäkirjan liitteen 1 mukaisesti ja siten, että toiminta- ja taloussuunnitelma voidaan esittää KUUMA-hallituksen käsiteltäväksi ja sen jälkeen edelleen kunnille

8 8 Komissio , 3 KUUMA-seudun toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 on liitteenä 1. Talousarvio on laskettu arvonlisäverottomina kustannuksina. Komissio päättää esittää KUUMA-hallitukselle, että se - hyväksyy omalta osaltaan KUUMA-seudun toiminta- ja talousarvion ja esittää sitä edelleen kuntien hyväksyttäväksi - toteaa KUUMA-seudun toiminta- ja taloussuunnitelman sisältävän neljä erillishanketta (YES-keskus, selvitys vuokraasuntotuotannon turvaamisesta KUUMA-alueella, MALaiesopimuksen seurantajärjestelmä sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma jonka kustannukset HSL veloittaa työhön osallistuvilta kunnilta suoraan). Päätös: Komissio päätti esittää KUUMA-hallitukselle, että se - hyväksyy omalta osaltaan KUUMA-seudun toiminta- ja talousarvion komission kokouksessaan tekemin muutoksin ja esittää sitä edelleen kuntien hyväksyttäväksi - toteaa KUUMA-seudun toiminta- ja taloussuunnitelman sisältävän neljä erillishanketta (YES-keskus, selvitys vuokra-asuntotuotannon turvaamisesta KUUMA-alueella, MALaiesopimuksen seurantajärjestelmä sekä julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen) KUUMA-seudun toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 komission kokouksessaan tekemin muutoksin on liitteenä 2. Talousarvio on laskettu arvonlisäverottomina kustannuksina. Päätös: KUUMA-hallitus päättää - hyväksyä omalta osaltaan KUUMA-seudun toiminta- ja taloussuunnitelman ja esittää sitä edelleen kuntien hyväksyttäväksi - toteaa KUUMA-seudun toiminta- ja taloussuunnitelman sisältävän neljä erillishanketta (YES-keskus, selvitys vuokra-asuntotuotannon turvaamisesta KUUMA-alueella, MAL-aiesopimuksen seurantajärjestelmä sekä julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen). KUUMA-hallitus päätti - hyväksyä omalta osaltaan KUUMA-seudun toiminta- ja taloussuunnitelman ja esittää sitä edelleen kuntien hyväksyttäväksi - todeta KUUMA-seudun toiminta- ja taloussuunnitelman sisältävän neljä erillishanketta (YES-keskus, selvitys vuokra-asuntotuotannon turvaamisesta KUUMA-alueella, MAL-aiesopimuksen seurantajärjestelmä sekä julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen).

9 9 5 KUUMA-KEHITYSKUVA 2035 Komissio , 5 KUUMA-kuntien yhteinen kehityskuva on valmistunut hyväksymiskäsittelyyn. Kehityskuvatyön tarkoituksena on syventää Helsingin seudun 14 kunnan tekemää Rajaton Metropoli puheenvuoroa sekä pohjustaa MAL-aiesopimukseen kirjatun Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman laadintaa. Tavoitteena on käsitellä kuntien muodostamaa aluetta osana Helsingin seutua elinvoimaisena, kilpailukykyisenä ja omaleimaisena toimintaympäristönä. Tavoitevuosi on 2035, mutta työssä visioidaan tulevaisuutta myös pidemmällä tähtäimellä (2050). Kehityskuvassa tarkastellaan erityisesti keskusten kehittämistä, mutta myös työpaikkojen, palveluiden, kulttuuri- ja luontokohteiden ja virkistysalueiden sijoittumista ja sisältöä sekä toteuttamisen ohjelmointia. Kuntakohtaiset keskustelut luottamushenkilöiden kanssa on käyty pääosin välisenä aikana seuraavasti: - Hyvinkään kaupunginhallitus Järvenpään kaupunginhallituksen iltakoulu Keravan kaupunkikehitysjaosto Kirkkonummen kunnanhallituksen kehittämisryhmä 17.9., kunnanhallitus Mäntsälän maankäyttölautakunta Nurmijärven kuntakehitystoimikunta 11.9., kunnanhallitus Pornaisten kunnanhallitus Sipoon kunnanhallitus Tuusulan kunnanhallituksen iltakoulu Vihdin tekninen johtoryhmä, kunnanhallitus KUUMA-kaavoittajien kokouksessa sovittiin lisäksi seuraavista tarkistuksista: Mäntsälän Hirvihaaran lentokenttää ei osoiteta. HLJ:stä poikkeavat väylät osoitetaan. Kirkkonummen kunnanhallituksen päättämät korjaukset asukasmääriin tehdään. Sipoon väestölukuihin lisätään puuttuva vuosimuutosprosentti. Asuminen ja elinkeinoelämä kehityskuvakarttaan lisätään merkittävät virkistysalueet sekä tärkeimmät maakunnalliset ulkoilureitit. Kehityskuvan sisältö Kehityskuva-aineistoon kuuluvat työn lähtökohtia, tavoitteita ja sisältöä esittelevä kalvosarja sekä erillisenä kaksi kehityskuvakarttaa, mitoitustaulukko ja keskusten mitoitukseen liittyvä taajamatoimintojen alueet -kartta. Kehityskuvakartoilla esitetään 1) KUUMA-alueen vyöhykkeisyys sekä keskusten luonne ja potentiaali sekä 2) asumisen ja elinkeinoelämän merkittävimmät alueet.

10 10 Kehityskuvaan kuuluu tärkeänä osana alueen keskusten profilointi (luonne) ja keskusten kehittämispotentiaalin määrittely vuosille 2035 ja Keskukset on jaoteltu niiden nykytilan ja kehittämispotentiaalin mukaan - kaupunkimaisiin keskuksiin - pikkukaupunkimaisiin keskuksiin - maltillisesti kehitettävien kasvukäytävien keskuksiin/asemanseutuihin - maaseutuvyöhykkeen elinvoimaisiin keskustaajamiin sekä - paikallishistoriaan tukeutuviin keskuksiin/kirkonkyliin. Kehityskuvakartalla on esitetty symbolien avulla keskusten koko (asukasluku) vuonna 2012, tavoitteellinen koko vuonna 2035 ja kasvupotentiaali Mitoitustiedot on esitetty lukuina mitoitustaulukossa. Vuoden 2035 tavoitteellinen mitoitus perustuu vireillä olevan maakuntakaavan mitoitukseen kuitenkin siten, että eri kunnat ovat esittäneet myös maakuntakaavaa täydentäviä ratkaisuja. Esitetty noin asukkaan väestönkasvu vuoteen 2035 mennessä ylittää maakuntakaavan arvion ( ) noin asukkaalla. Mitoitus tarkoittaa pikemminkin eri keskusten mahdollisuuksia kuin toteutuvaa lopputilannetta, sillä toteutuva kasvu riippuu esimerkiksi tulevaisuuden väyläinvestoinneista. Keskusten kasvupotentiaali on kuntien karkea käsitys keskusten maksimaalisista kehittämismahdollisuuksista, eikä kehityskuvassa odoteta kaikkien mahdollisuuksien toteutuvan vuoteen 2050 mennessä. Kehityskuvan väyläratkaisut ja ratalinjauksiin kytkeytyvät asemanseudut täydentävät vireillä olevaa maakuntakaavaa ja HLJ 2011-suunnitelmaa. Täydennykset koskevat pääasiassa KUUMA-kuntien tärkeinä pitämiä hankkeita, joita joko halutaan aikaistaa tai joiden toteutuminen ajoittuu maakuntakaavan tai HLJ:n tarkastelujaksoa kauemmas tulevaisuuteen. Asuminen ja elinkeinoelämä- kartalle on koottu (ilman ajoitusta) kuntien esittämät merkittävimmät työpaikkojen ja palvelujen keskittymät, potentiaaliset osaamiskeskukset / innovaatioympäristöt sekä kehitettävät luonto- ja kulttuurimatkailukohteet. Asumisen alueet on esitetty maakuntakaavan taajamarajausten mukaisesti. Kehityskuva-kalvosarjalla (kehityskuvaraportti) on avattu karttojen mukaista sisältöä sekä luonnehdittu yleisellä tasolla eriluonteisten vyöhykkeiden ja keskusten kehittämistavoitteita. Kehityskuvan kalvosarja ja kehityskuvakartat ovat liitteinä 2, 3 ja 4. Kuntien kommentit kehityskuvasta ovat liitteenä 5. Tuusulan kaavasuunnittelija Kaija Hapuoja alustaa asiasta.

11 11 Komissio päättää esittää KUUMA-hallitukselle, että se hyväksyy KUUMA-kuntien yhteisen kehityskuvan. Päätös: Komissio päätti esittää KUUMA-hallitukselle, että se - hyväksyy KUUMA-kuntien yhteisen kehityskuvan tavoitteiksi Helsingin seudun 14 kunnan tekemän Rajaton Metropoli puheenvuoron syventämisen MAL-aiesopimukseen kirjatun Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman laadinnan pohjustamisen KUUMA-kuntien muodostaman alueen käsittelyn osana Helsingin seutua elinvoimaisena, kilpailukykyisenä ja omaleimaisena toimintaympäristönä - hyväksyy KUUMA-kuntien yhteisen kehityskuvan komission kokouksessaan tekemin muutoksin Kehityskuvakartat ja siihen liittyvä kalvosarja ja ovat liitteinä 3, 4 ja 5. Kuntien kommentit kehityskuvasta ovat liitteenä 6. Hyvinkään kaavoituspäällikkö Anne Jarva alustaa asiasta. Päätös: KUUMA-hallitus päättää - hyväksyä KUUMA-kuntien yhteisen kehityskuvan tavoitteiksi Helsingin seudun 14 kunnan tekemän Rajaton Metropoli puheenvuoron syventämisen MAL-aiesopimukseen kirjatun Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman laadinnan pohjustamisen KUUMA-kuntien muodostaman alueen käsittelyn osana Helsingin seutua elinvoimaisena, kilpailukykyisenä ja omaleimaisena toimintaympäristönä - hyväksyä KUUMA-kuntien yhteisen kehityskuvan komission kokouksessaan tekemin muutoksin. KUUMA-hallitus päätti - hyväksyä KUUMA-kuntien yhteisen kehityskuvan tavoitteiksi Helsingin seudun 14 kunnan tekemän Rajaton Metropoli puheenvuoron syventämisen MAL-aiesopimukseen kirjatun Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman laadinnan pohjustamisen KUUMA-kuntien muodostaman alueen käsittelyn osana Helsingin seutua elinvoimaisena, kilpailukykyisenä ja omaleimaisena toimintaympäristönä - hyväksyä KUUMA-kuntien yhteisen kehityskuvan kokouksessa tehdyin muutoksin (pöytäkirjan liite 1, 2 ja 3).

12 12 6 MAAKUNTAKAAVA JA KAUPAN MITOITUKSET Komissio , 4 Uudenmaan maakuntakaavaehdotus oli nähtävillä toukokuun puolesta välistä kesäkuun puoliväliin. Lausuntoaikaa oli kesäkuun loppuun. Uudenmaan liitto sai kaavasta 97 muistutusta ja 91 lausuntoa. Kuntien lausunnot kaupan palveluverkkoon liittyen olivat seuraavanlaisia: - tärkeää saattaa kaupan palveluverkko tällä kaavakierroksella loppuun asti - suunnittelumääräyksiin sisältyy paljon tulkinnanvaraisuutta - myönteistä, että keskustatoimintojen alueilla ei ole esitetty enimmäismitoitusta - suuryksiköiden enimmäismitoitusta tulisi paikoin tarkistaa ylöspäin. Uudenmaan liiton ja ympäristöministeriön neuvotteluissa sekä lakisääteisessä ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa on kuitenkin tullut ilmi, että ministeriön mielestä kaupan mitoitus on liian suuri huomioiden - väestönlisäysmäärä - mitoituksessa mukana oleva muu liiketila - suuntautuminen kasvattaa kuntakohtaisia mitoituksia - kaavallinen ylimitoitus - korkeat seudulliset alarajat. Edellisten tuloksena saatu laskennallinen mitoitus on osoitettu kaavan määräyksissä paljon suuremmaksi. Erityisesti pääkaupunkiseudun tilaa vaativan kaupan k-m 2 seudullisuuden raja tuntuu ministeriön kokemusperäisen tiedon perusteella varsin korkealta. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitukset ovat niin ikään korkeita. Keskusta-alueiden osalta ympäristöministeriö on tuonut esiin, että MRL:n mukaan keskustat on pääsääntöisesti mitoitettava, toisin kuin Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa on tehty. Lisäksi ministeriö esittää, että selostukseen on syytä avata kohdemerkintöjen laajuuden tulkintaa sekä keskusta-alueiden että suuryksikköalueiden osalta. Kaavan kasvualueille osoitetut suuryksiköt nähdään VAT:en vastaisina. Kaavan suunnittelumääräys suuryksiköiden toteuttamien tulee kytkeä ajallisesti ympäröivien taajamatoimintojen tai työpaikka-alueiden toteutukseen ei ole riittävä. Lisäksi voimassa olevan kaavan suuryksiköt olisi pitänyt kumota, koska nyt kokonaisuutta on vaikea arvioida.

13 13 Viranomaisneuvottelun perusteella näyttää siis siltä, että kaavaehdotusta tulee tarkastella uudelleen kaupan ratkaisun osalta. Muilta osin kaavaehdotukseen tarvittavat muutokset olisivat vähäisiä. Ympäristöministeriö tulee arvioimaan kaupan ratkaisua kokonaisuutena vahvistaessaan kaavaa. Kaupan ratkaisun mahdollista uudelleen tarkastelua on esitelty maakuntakaavan ohjaustoimikunnan lisäksi Uudenmaan liiton kaupan asiantuntijaryhmässä sekä kuntien kaavoittajista koostuvassa suunnittelijaryhmässä. Lähtökohtana on, että kaavaratkaisun pohjana olevaa kokonaiskerrosalalaskelmaa ei muuteta. Kaavaratkaisu pidetään ennallaan myös keskustojen osalta eli suurin osa keskustoista jää edelleen ilman kokonaismitoitusta. Seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen määrää ei myöskään muuteta, mutta niiden enimmäismitoitusta tarkistetaan siten, että kaavassa esitetty mitoitus vastaa paremmin Uudenmaan liiton tekemän palveluverkkoselvityksen laskennallista lisätarvetta. Lisäksi suunnittelumääräyksiä tarkistetaan ja selostusta tarkennetaan ratkaisun perusteluiden, tulkinnan sekä vaikutusten arvioinnin osalta. Maakuntakaavaprosessi piti edetä kaavan hyväksymiseen joulukuun 2012 maakuntavaltuustossa, mutta kaupan ratkaisujen takia vaihtoehtoinen ja todennäköisempi etenemistie on seuraava: mkh: päätös kaavaehdotuksen uudelleen valmistelusta kaupan ratkaisun osalta mkh: vastineiden hyväksyminen kaupan ratkaisua lukuun ottamatta sekä kaavaehdotuksen hyväksyminen kaupan osalta ja päätös asettaa se uudelleen nähtäville kaavaehdotus lausunnoilla kaavaehdotus nähtävillä 1-2/2013 mkh: kaupanvastineiden hyväksyminen, koko kaavan käsittely ja hyväksyminen 3/2013 mkv: kaavan hyväksyminen Maakunta-arkkitehti Sirkku Huisko Uudenmaan liitosta alustaa asiasta. Päätös: Komissio päättää - merkitä tiedoksi maakuntakaavan valmistelutilanteen kaupan osalta - evästää valmistelua omalta osaltaan. Komissio päätti - merkitä tiedoksi maakuntakaavan valmistelutilanteen kaupan osalta - evästää valmistelua omalta osaltaan siten, että keskuksia ei edelleenkään haluta mitoittaa esitettyä laajemmin ja että

14 14 keskusten ulkopuolisten vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoituksen osalta kerrosneliömetriluokat on hyvä ja riittävä esittämistaso Uudenmaan maakuntahallitus päätti , että maakuntakaavaehdotuksen kaupan ratkaisu valmistellaan uudelleen. Uusi kaavaehdotus kaupan ratkaisuksi tuodaan hallituksen käsittelyyn marraskuussa. Tämän jälkeen ratkaisuehdotuksesta pyydetään kuntien lausunnot. Lisäksi ympäristöministeriön kanssa neuvotellaan, onko tehty muutos niin merkittävä, että kaava pitäisi asettaa uudelleen nähtäville. Maakuntahallituksen päätöksen mukaan kaavaratkaisun pohjana olevaa kokonaiskerrosalalaskelmaa ei muuteta. Ratkaisu pidetään ennallaan myös keskustojen osalta eli suurin osa keskustoista jää edelleen ilman kokonaismitoitusta. Seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen määrää ei myöskään muuteta, mutta niiden enimmäismitoitusta tarkistetaan siten, että kaavassa esitetty mitoitus vastaa paremmin kaavan pohjaksi laaditun palveluverkkoselvityksen laskennallista lisätarvetta. Lisäksi suunnittelumääräyksiä tarkistetaan ja selostusta tarkennetaan perusteluiden, tulkinnan sekä vaikutusten arvioinnin osalta. Päätös: KUUMA-hallitus päättää merkitä tiedoksi Uudenmaan maakuntahallituksen päätöksen maakuntakaavan kaupan ratkaisun uudelleen valmistelusta. KUUMA-hallitus päätti merkitä tiedoksi Uudenmaan maakuntahallituksen päätöksen maakuntakaavan kaupan ratkaisun uudelleen valmistelusta. 7 HELSINGIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2015:N PUITEOHJELMA Komissio , 6 Viranhaltijoista koostuva HSL:n HLJ-toimikunta on käsitellyt HLJ 2015:n ohjelmointia ja sisällöllisiä painopisteitä kolmessa kokouksessaan ( , ja ) ja työn tuloksena on syntynyt HLJ 2015:n puiteohjelma. HLJ suunnitelmassa määritetään seudun liikennejärjestelmän kehittämistarpeet ja kehittämisstrategia sekä muodostetaan, arvioidaan ja priorisoidaan tärkeimmät kehittämistoimenpiteet. HLJ-suunnitelma on lähtökohtaaineistoa seudullisia suunnitelmia ja seuraavaa MAL-aiesopimusta sekä maan hallitusohjelmaa ja liikennepoliittista selontekoa varten. MAL-aiesopimuksen tavoitteena on, että aiesopimuksen jälkeisessä sopimuksessa maankäyttö ja liikennejärjestelmä perustuvat Helsingin seudulla yhteiseen seudulliseen maankäytön suunnitelmaan ja siihen liittyvään liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.

15 15 HSL:n hallituksen hyväksymässä HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa on todettu, että vuonna 2012 käynnistetään seuraavan liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015 laatiminen. HLJ 2015:n lähtökohtana on Helsingin seudulle laadittu ensimmäinen HLJsuunnitelma (HLJ 2011) ja sen yhteydessä tuotetut osaselvitykset, vaikutusten arvioinnit ja HLJ 2011-päätöksen jälkeen valmistuneet jatkotyöt. HLJ 2015:n valmistelussa hyödynnetään ja syvennetään HLJ työssä tuotettua aineistoa sekä huomioidaan HLJ päätöksen jälkeen toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, päätökset ja linjaukset. Näistä tärkeimpiä ovat valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko, Helsingin seudun MAL-yhteistyö ja MAL-aiesopimus, Uudenmaan maakuntakaava sekä muut valtakunnalliset ja seudulliset lähtökohdat ja tavoitteet. HLJ 2015:n painopisteet HLJ työlle on asetettu seuraavat työtä linjaavat painopisteet, joihin ovat vaikuttaneet HLJ 2011:n jälkiarvioinnit, HLJ-toimikunnan linjaukset sekä muut lähtökohdat: 1. HLJ-työn strategisuuden ja vaikuttavuuden vahvistaminen 2. liikennesuoritteen vähentäminen sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamista tukevat tarkastelut suunnitelman laadinnan pohjana 3. liikennepoliittisten valintojen ja eri liikennemuotojen roolin kirkastaminen. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa muodostetaan ja priorisoidaan tavoitteiden kannalta tehokkaita toimenpidekokonaisuuksia rahoituskehysten puitteissa. Sekä HLJ:n strategisuuden että vaikuttavuuden vahvistaminen tukevat tätä. HLJ 2015:n vaikutusten arvioinnissa panostetaan erityisesti vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen. Tämä tulee monipuolistamaan arviointia ja selkeyttämään johtopäätöksiä sen suhteen, mitkä ovat tehokkaimmat mahdolliset toimenpideyhdistelmät tavoitteiden toteuttamiseksi. HLJ:n vaikutusten arvioinnin tulee täyttää SOVA-lain (laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista) velvoitteet. HLJ 2015:n maankäyttötarkastelut luovat liikennejärjestelmän osalta valmiuksia ja lähtökohtia maankäytön ja liikenteen yhteisten suunnitelmien laadinnalle sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen toimenpiteiden yhteensovittamiselle, vaiheistukselle ja seurannalle. HLJ 2011:n yhteydessä tehdyt liikenneverkkoanalyysit osoittivat, että tavoitteellinenkaan maankäyttö ei pitkällä aikavälillä todennäköisesti poista ruuhkautumisongelmaa, vaan tarvitaan investointeja, liikkumisen ohjausta tai muita toimenpiteitä. HLJ 2015:ssä tuleekin selkiyttää liikennepoliittisia valintoja ja kirkastaa eri liikennemuotojen roolia.

16 16 Liikennetutkimukset ja -ennusteet HLJ 2011:n yhteydessä toteutetussa laajassa liikennetutkimuksessa henkilöliikenteen ennustemallijärjestelmä laajennettiin pääkaupunkiseudulta Helsingin seudulle ja koko Uudenmaan maakuntaan sekä Riihimäen seutukuntaan. Samalla tuotettiin erinomaiset työkalut erilaisten liikennepoliittisten toimien tarkasteluun ja niiden vaikutusten arviointiin seudulla. HLJ 2015:n yhteydessä nämä työkalut päivitetään tarpeellisilta osin ja niiden käyttöä lisätään ja monipuolistetaan. Osana HLJ 2015:n valmistelua päivitetään sekä henkilöliikenteen että tavaraliikenteen tietoaineistoja, jotta käytössä on mahdollisimman ajantasainen kuva ihmisten liikkumisesta ja tavaraliikenteen kuormituksesta. Henkilöliikenteen tietoaineistoja päivitetään Helsingin seudulle kohdistettavalla henkilöhaastattelututkimuksella. Tavaraliikenteen tietoja puolestaan täsmennetään tärkeimpiin logistisiin solmukohtiin sekä jakeluliikenteeseen kohdistettavilla kyselyillä. Liikenneverkkokuvaukset, autonomistustiedot, liikkumisen kustannustiedot ja nykytilanteen maankäyttötiedot päivitetään HLJ 2015:n tarpeiden mukaisiksi siltä osin kuin ne ovat muuttuneet. Liikenne-ennustetarkastelujen pohjaksi muodostetaan ajantasainen kuvaus nykytilasta eli HLJ 2015:n perusvuodesta Nämä peruskuvaukset toteutetaan siten, että ne saadaan HLJ työn käyttöön viimeistään kesällä Siihen asti toimitaan HLJ työn aikana muodostetuilla kuvauksilla. HLJ 2015:n valmistelun tehtäväkokonaisuudet HLJ 2015:n valmistelu sisältää kokonaisuudessaan seuraavat tehtäväkokonaisuudet: Lähtökohdat ja taustaselvitykset - Nykytilatarkastelu - Tulevaisuus- ja rahoitustarkastelut - Pohjoismainen benchmark -selvitys - HLJ 2015:n tavoitteiden tarkistaminen Osallistuminen, vuorovaikutus ja viestintä - Vuorovaikutuksen ja viestinnän suunnittelu ja toteutus - HLJ-barometri (asennekysely) - Painatukset ja julkaisut Liikennetutkimukset - Henkilöhaastattelututkimus HEHA - Henkilöliikenteen erityiskohteet (satamat, lentoasemat) - Tavaraliikenteen määräpaikkatutkimukset

17 17 Liikenne-ennusteet - Liikenne-ennustemallien päivitys (14 kunnan alueelle) - Liikenne-ennustemallien kehittäminen - HLJ 2015:n perusennusteet Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi (SOVA) - Esiselvitys vaikuttavuuden arvioinnista HLJ:ssä - Arviointiohjelman laadinta - Vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnin toteutus Suunnitelman laadinta - HLJ 2015:n strategiaselvitys - Osastrategioiden täsmentäminen - Kehittämisstrategian ja -ohjelman laadinta Suunnitelman käsittely - HLJ-luonnos - Lausunnot ja kannanotot - HLJ päätös HLJ 2015:n valmistelussa hyödynnetään täysimääräisesti HLJ 2011:n valmistelun, seurannan ja jatkotöiden yhteydessä tuotetut tulokset ja aineistot. HLJ 2015:n strategiaselvitys Aikataulu HLJ 2015:n pääselvitys on strategiaselvitys, jossa muodostetaan alustava runko ja lähtökohdat koko liikennejärjestelmän kehittämisstrategialle. Strategiaselvityksessä tehdään liikenteen ja maankäytön yhteensovittamista palvelevia tarkasteluja hyvin tiiviissä vuorovaikutuksessa HLJ- ja MAL-työn, Uudenmaan liiton, kuntien ja valtion kanssa. Työssä käsitellään liikennejärjestelmän ja erityisesti seudun joukkoliikennejärjestelmän kehittämistarpeita ja roolia yhdyskuntarakenteen kehittämisessä tekemällä vaihtoehtotarkasteluja ja käyttämällä innovatiivisia menetelmiä. Strategiaselvitys palvelee HLJ 2015:n valmistelua sekä samalla myös MAL-yhteistyötä ja maankäytön ja liikenteen yhteisiä seudullisia suunnitelmia. Liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistellaan siten, että liikennejärjestelmäpäätös voidaan tehdä vuoden 2015 alussa. HLJ luonnos lähetetään lausunnoille elokuussa HLJ luonnoksen laatiminen tulee tällöin käynnistää syksyllä Syksystä 2012 lähtien ohjelmoidaan ja valmistellaan HLJ 2015:n lähtökohta- ja taustaselvityksiä, osallistumista ja vuorovaikutusta sekä liikennetutkimusten ja - ennusteiden edellyttämiä tutkimuksia ja tehtäviä. Henkilöhaastattelututkimus ja autolauttasatamien tavaraliikennetutkimus on jo käynnistetty. HLJ 2015:n

18 18 Kustannukset strategiaselvityksen tarkempi ohjelmointi aloitetaan mahdollisimman pian yhteistyöprojektina. HLJ 2015-puiteohjelman mukaisten liikennetutkimusten ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun kustannukset ovat alustavien arvioiden mukaan noin 4,7 miljoonaa euroa, josta KUUMA-kuntien maksuosuus on noin euroa. KUUMA-kuntien maksuosuus jaetaan Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Tuusulan ja Vihdin kesken. Kytkentä seudulliseen maankäytön suunnitelmaan Helsingin seudun MAL-neuvottelukunta valmistelee työohjelmaa MAL-aiesopimuksen mukaiselle seudulliselle maankäytön suunnitelmalle kokoukseensa Tämän jälkeen asia tulee Helsingin seudun kuntajohtajien valmistelukunnan käsittelyyn, joka esittää asiaa Helsingin seudun yhteistyökokoukselle. HLJ 2015:n puiteohjelma on liitteenä 7. Osaston johtaja Suoma Sihto HSL:stä alustaa aiheesta. Komissio päättää - käydä evästyskeskustelun aiheesta sekä Helsingin seudun kuntajohtajien valmistelukunnan kokousta varten että KUUMA-seudun talousarviovalmistelua varten - esittää KUUMA-hallitukselle, että se merkitsee Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman puiteohjelman tiedoksi. Päätös: Komissio päätti - käydä evästyskeskustelun aiheesta sekä Helsingin seudun kuntajohtajien valmistelukunnan kokousta varten että KUUMA-seudun talousarviovalmistelua varten - KUUMA-seudun talousarviovalmistelun osalta, että talousarvioesitys 2013 ei sisällä HLJ2015-maksuosuuksia - esittää KUUMA-hallitukselle, että se merkitsee Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman puiteohjelman tiedoksi KUUMA-hallitus , 6 HLJ 2015:n puiteohjelma on liitteenä 6. Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi alustaa aiheesta. KUUMA-hallitus päättää merkitä tiedoksi Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman puiteohjelman.

19 19 Päätös: KUUMA-hallitus päätti merkitä tiedoksi Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman puiteohjelman Komissio , 6 HSL:n hallitus on hyväksynyt HLJ 2015:n puiteohjelman. KUUMAkomissiossa ja -hallituksessa käsiteltyyn versioon on tehty joitain korjauksia. Hyväksytty puiteohjelma löytyy internetosoitteesta: Hyväksytty puiteohjelma ei sisällä valmistelun kustannusarviota, koska se käsitellään HSL:n hallituksessa osana HSL:n talousarviota Kustannusarvio on liitteenä 7. Aiempi arvio KUUMA-kuntien osuudesta HLJ 2015:n kustannuksiin olisi Kuuman osuus euroa. Arvio perustui siihen, että valtio osallistuu hankkeen kustannuksiin 50 %:n osuudella. HSL on neuvotellut valtion kanssa osallistumisesta hankkeeseen ja sen kustannuksiin. Neuvotteluissa valtion edustaja ilmoitti, että valtio osallistuu vain HLJhankkeen asiantuntijapalveluiden kustannuksiin. Rahoituspäätös tehtäneen kaksivaiheisesti: ensin tehdään päätökset lähtökohta- ja taustaselvityksiin, liikennetutkimuksiin sekä liikenne-ennusteisiin liittyen. Tuesta muihin asiantuntijapalveluihin valtio päättää sen jälkeen, kun MAL-aiesopimuksen mukaisen seudullinen maankäytön suunnitelma on lähtenyt liikkeelle. Näin ollen alustavien arvioiden mukaan KUUMA-kuntien (ts. Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Tuusulan ja Vihdin) osuus HLJ 2015-hankkeen kustannuksista on yhteensä euroa. Kustannukset jaetaan kuntien kesken väestömäärän suhteessa. Maksuosuus on laskettu seuraavasti: - valtion osuus asiantuntijapalveluista 50 % - em. KUUMA-kuntien osuus asiantuntijapalveluista 8% - em. KUUMA-kuntien osuus henkilöstö- ja asiantuntijapalveluista 16%. Kustannukset jakaantuvat em. KUUMA-kuntien osalta vuositasolla seuraavasti: v euroa v euroa v euroa v euroa. Kustannukset on mahdollista jakaa tasan vuosille Valmistelutyö on lähtenyt jo käyntiin liikenne-ennusteiden osalta HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelman 2012 perusteella. HSL pyytää KUUMA-kuntien edustajia neuvottelemaan osallistumisesta HLJ2015- työhön sekä sen kustannuksiin tiistaina klo HSL:n toimitiloihin

20 20 Helsinkiin. HSL:n neuvottelijoina ovat toimitusjohtaja Suvi Rithtniemi ja yksikön johtaja Suoma Sihto. Neuvoteltavia asioita kustannusten lisäksi ovat muun muassa HLJ-toimikunnan uudelleen nimeäminen, poliittisen HLJ-toimikunnan uudelleen nimeäminen, luottamushenkilöjohdon ja kuntajohdon osallistuminen valmisteluun sekä liikennejärjestelmän valmistelun yhteensovittaminen seudullisen maankäytön suunnitelman valmisteluun. Komissio päättää - nimetä osallistujat Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman 2015 puiteohjelmaa koskevaan neuvotteluun - esittää KUUMA-hallitukselle, että se merkitsee neuvotteluiden tuloksen sekä HSL:n hallituksen ja esityslistassa mainitut päätökset tiedoksi. Päätös: Komissio päätti - nimetä kunnanjohtajat Hannu Joensivun ja Kimmo Behmin, kaupunginarkkitehti Ilkka Holmilan ja yhteistyöjohtaja Johanna Viidan KUUMA-seudun edustajiksi Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman 2015 puiteohjelmaa koskevaan neuvotteluun - esittää KUUMA-hallitukselle, että se merkitsee neuvotteluiden tuloksen sekä esityslistassa mainitut HSL:n hallituksen ja päätökset tiedoksi HSL:n hallitus on hyväksynyt HLJ 2015:n puiteohjelman. KUUMAkomissiossa ja -hallituksessa aiemmin käsiteltyyn versioon on tehty joitain korjauksia. Hyväksytty puiteohjelma löytyy internet-osoitteesta: Hyväksytty puiteohjelma ei sisällä valmistelun kustannusarviota, koska se käsitellään HSL:n hallituksessa osana HSL:n talousarviota Kustannusarvio on liitteenä 7. Yhteistyöjohtaja Johanna Viita selostaa neuvottelujen tuloksia kokouksessa. KUUMA-hallitus päättää merkitä tiedoksi - HSL:n hallituksen ja päätökset liittyen HLJ2015:n puiteohjelmaan ja sen kustannuksiin - neuvottelujen tulokset.