Turun seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely. Osa 1. Nykytilan kuvaus ja analyysi

Transkriptio

1 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely Osa 1. Nykytilan kuvaus ja analyysi

2 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud TURUN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITTELY Sisältö KUVALUETTELO... 3 TAULUKKOLUETTELO HANKKEEN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT LAINSÄÄDÄNNÖN JA ALUEHALLINNON MUUTOKSET SEUDULLISEN JOUKKOLIIKENNEYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN TYÖN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET PALVELUTASON MÄÄRITYSPROSESSI SELVITYSALUE JOUKKOLIIKENTEEN TARJONTA JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄN RAKENNE SEUDULLINEN LINJASTO JA VUOROPALVELUTASO JOUKKOLIIKENTEEN TARJONTA KUNNITTAIN TURKU NAANTALI RAISIO RUSKO MYNÄMÄKI NOUSIAINEN MASKU TARVASJOKI AURA LIETO SAUVO PAIMIO LÄNSI-TURUNMAA KAARINA LIPPU- JA TARIFFIJÄRJESTELMÄT TURUN SEUTULIPPU TURUN PAIKALLISLIIKENTEEN TAKSA- JA LIPPUJÄRJESTELMÄ PALVELUPISTEET JA PYSÄKIT MATKUSTAJAINFORMAATIO PALVELUTASOLUOKITTELU PALVELUTASOLUOKAT JA NIIDEN SISÄLTÖ YHTEENVETO SEUDUN PALVELUTASOTOTEUMASTA TURUN PAIKALLISLIIKENTEEN PALVELUTASO... 42

3 5. MATKUSTUSKYSYNTÄ TYÖSSÄKÄYNTI JOUKKOLIIKENTEEN MATKUSTAJAMÄÄRÄT TURUN PAIKALLISLIIKENNE SEUTULIPUN KÄYTTÖ JOUKKOLIIKENTEEN JA HENKILÖKULJETUSTEN RAHOITUS JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUSKOKONAISUUS VALTION JOUKKOLIIKENNERAHOITUS SEUDULLA KUNTIEN KULJETUSKUSTANNUKSET KOKONAISKUSTANNUKSET JA KUSTANNUSKEHITYS KUNTIEN KULJETUSKUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN JA VERTAILU JOUKKOLIIKENTEEN KOKONAISRAHOITUS KUNTIEN JOUKKOLIIKENNERAHOITUKSEN VERTAILUA LIITE 1. TURUN SEUDUN PALVELUTASOLUOKITUS JA LUOKKIEN KRITEERIT seudu

4 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud Kuvaluettelo Kuva 1. Palvelutason määrittelyn osatekijät (Liikennevirasto 2010)... 5 Kuva 2. Palvelutasomäärityksen selvitysalue Kuva 3. Seu joukkoliikenteen talviarjen kokonaisvuorotarjonta syksyllä Kuva 4. Joukkoliikenteen ja henkilöauton matka-aikatarkastelu yhteyksillä Turkuun Kuva 5. paikallisliikenteen arkivuorokauden lähtömäärät pysäkeittäin Kuva 6. Manner-Naantalin palveluliikennealue Kuva 7. Kaarinan ja littoisten vakiovuorot Kuva 8. Kaarinan ja Piikkiön palvelulinjareitit ja -alueet Kuva 9. seutulippualueen kartta ja kuntakohtaiset asiakashinnat Kuva 10. Suunnittelualueen pysäkit (DigiStop ja joukkoliikennetoimisto) Kuva 11. paikallisliikenteen pysäkit ja varustelutaso Kuva 12. Palvelutasoluokituksen seudullinen yhteenveto Kuva 13. Eri palvelutasoluokkien vaikutusalueella asuvien osuus Kuva 14. Paikallisliikenteen keskimääräinen vuoroväli pysäkeittäin aamulla klo Kuva 15. Paikallisliikenteen maksimivuoroväli pysäkeillä aamulla klo Kuva 16. paikallisliikenteen saavutettavuus eri kävelyetäisyyskriteereillä Kuva 17. Työssäkäynti suunnittelualueen kunnista turkuun (tilastokeskus 2006) Kuva 18. Työssäkäynti Turusta muihin suunnittelualueen kuntiin(tilastokeskus 2006) Kuva 19. paikallisliikenteen lipunmyynti ja lippulajijakauma Kuva 20. kaupunkiseu vahvat joukkoliikennekysynnän alueet ( seu liikennetutkimus ja mallit 1997) Kuva 21. paikallisliikenteen vahvimmat linjat Kuva 22. Seutulippumatkustus vuosina Kuva 23. Seutulippumatkustus kunnittain vuosina Kuva 24. Seutulippumatkat asukasta kohti vuosina Kuva 25. Kuntien kuljetuskustannukset ja jakauma hallintokunnittain vuonna Kuva 26. Avoimen joukkoliikenteen rahoitus, /asukas vuonna Kuva 27. Kuntien joukkoliikenteen kokonaisrahoitus, /as vuonna Kuva 28. Kuntien joukkoliikennerahoituksen jakautuminen Taulukkoluettelo Taulukko 1. Talviarjen vuoromäärät ja liikennöintiajat yhteyksillä Turkuun (kevät 2010) Taulukko 2. Talviarjen vuoromäärät ja liikennöintiajat Turusta (kevät 2010) Taulukko 3. palvelutasoluokitus ja tarjonnan kriteerit Taulukko 4. Liikennöintiaikatavoitteiden toteuma yhteyksillä Turkuun Taulukko 5. Kuntien kuljetuskustannusjakauma Taulukko 6. Kuntien joukkoliikenteen rahoitusvertailua Taulukko 7. joukkoliikennerahoituksen jakautuminen ja kohdentuminen kunnittain... 56

5 4 seudu 1. Hankkeen tausta ja lähtökohdat 1.1 Lainsäädännön ja aluehallinnon muutokset Uusi joukkoliikennelaki astui voimaan samanaikaisesti EU:n palvelusopimusasetuksen (PSA) kanssa. Vuoden 2010 alussa valtion aluehallinnossa tapahtui uudistuksia ja joukkoliikenteen järjestämiseen vaikuttavia muutoksia, kun lääninhallitusten liikenneosastot ja tiepiirit ja ympäristöhallinnon ympäristö- ja luonnonvaratoimialat yhdistettiin 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY). Kansallisen henkilöliikennelain ja aluehallinnon uudistukset tuovat muutoksia mm. joukkoliikenteen järjestämistapaan, rahoitukseen sekä lupaviranomaistoimintaan. Uudistusten tavoitteena on ollut peruspalvelujen turvaamisen lisäksi joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja käytön lisääminen, resurssien käytön tehostaminen sekä alan toimijoiden ja viranomaisten vastuunja työnjaon selkiyttäminen. Uusi laki korostaa liikenteen tarkastelua aiempaa laajempina alueellisina kokonaisuuksina. Uudessa joukkoliikennelaissa on määritelty toimivaltaiset viranomaiset, niiden toimivaltaalueet ja tehtäväkenttä. Joukkoliikenteen toimivaltaisia viranomaisia seudulla ovat kaupunki ja Varsinais-Suomen ELY-keskus. Käytännössä uuden joukkoliikennelain myötä viranomaisella on aiempaa paremmat mahdollisuudet suunnitella ja hankkia määrittelemiensä palvelutasotavoitteiden mukainen liikenne tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Keskeinen joukkoliikenteen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvä viranomaistehtävä on eri väestöryhmien tarpeet huomioon ottava palvelutasomäärittely. Uusi joukkoliikennelaki edellyttää toimivaltaiselta viranomaiselta joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyä vuoden 2011 loppuun mennessä. 1.2 Seudullisen joukkoliikenneyhteistyön kehittäminen Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 PARAS-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Kaikki kunnat jättivät kesällä 2006 valtioneuvostolle puitelain edellyttämät suunnitelmat rakenteiden uudistamisesta ja palvelujen järjestämisestä. Lisäksi kaupunkiseudut laativat suunnitelmat seudullisen yhteistyön kehittämisestä. seudulla vallitsee yhteinen tahtotila joukkoliikenteen seudullisen yhteistyön ja organisoinnin kehittämiseksi toiminta-alueella. Seudulla on vireillä selvitystyö seudullisen joukkoliikenneorganisaation toteutusmahdollisuuksista ja edellytyksistä. Vuonna 1999 seudulla käyttöön otetussa seutulippujärjestelmässä mukana olevat 13 kuntaa ovat ilmoittaneet halukkuutensa osallistua yhteistä joukkoliikenneorganisaatiota koskeviin neuvotteluihin. Perinteisen seutulippuyhteistyön lisäksi joukkoliikenteessä tehdään aktiivista seudullista yhteistyötä PARAS-joukkoliikennetyöryhmässä, joka toimii teknisen sektorin ylikunnallisen yhteistyö-

6 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud ryhmän alaisuudessa. PARAS-hankkeen kuntiin kuuluvat seudulla Raisio, Kaarina, Naantali, Lieto, Rusko ja Aura sekä Turku. PARAS-joukkoliikennetyöryhmä on esittänyt, että joukkoliikenteen organisointia, järjestämistapaa ja hankintamalleja koskevan seudullisen keskustelun lähtökohdaksi ja päätöksenteon tueksi on ensi vaiheessa tarve laatia seudulla yhteisesti joukkoliikennelain edellyttämä joukkoliikenteen palvelutason määrittely. seutulippualueen kuntia ovat edellä mainittujen PA- RAS-kuntien lisäksi Masku, Nousiainen, Mynämäki, Paimio, Sauvo ja Länsi-maa. Seutulippuun kuuluvien kuntien lisäksi Tarvasjoen kunta on ilmaissut halukkuutensa osallistua seudulliseen palvelutason määrittelytyöhön. Edellä mainittujen uudistusten myötä kunnille tulee halutessaan aiempaa enemmän vastuuta ja vaikutusmahdollisuuksia joukkoliikenteen suunnittelussa ja järjestämisessä. sisäinen joukkoliikenne on kaupungin suunnittelemaa ja hankkimaa liikennettä, kun taas muu seu joukkoliikenne on aiemmin ollut lääninhallituksen myöntämiin liikennelupiin perustuvaa liikennöitsijöiden suunnittelemaa liikennettä. Nykyiset linjaliikenneluvat on muutettu siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi. Seudullinen kilpailutettu liikenne voi alkaa aikaisintaan tai joissakin tapauksissa Kyseisen ajankohdan jälkeen kyseisillä linjoilla voidaan ajaa julkista tukea tai yksinoikeuksia saavaa liikennettä vain kilpailutuksen perusteella. 2. Työn sisältö ja tavoitteet 2.1 Palvelutason määritysprosessi Joukkoliikennelaki velvoittaa toimivaltaisia viranomaisia määrittelemään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason vuoden 2011 loppuun mennessä. Palvelutasomäärittely tulee tehdä yhteistyössä kuntien, maakuntaliittojen ja muiden viranomaisten kanssa. Palvelutasomäärityksen sisältö, tarkkuustaso ja tavoitteellisuus ovat toimivaltaisen viranomaisen harkinnassa ja päätettävissä. Palvelutasomääritys ei ole kertaluonteinen tehtävä, vaan jatkuva yhteistyöprosessi seuranta- ja päivitysmenettelyineen. KUVA 1. PALVELUTASON MÄÄRITTELYN OSATEKIJÄT (LIIKENNEVIRASTO 2010)

7 6 seudu Palvelutason määritys käsittää nykyisen nykytila-analyysin sekä nykyisen palvelutason jäsentämisen ja luokittelun pohjalta laadittavan määräaikaisen tavoitteiston kehittämistoimineen ja seurantamenettelyineen. Palvelutasomääritykset tehdään tavallisesti 3-8 vuoden määräajaksi tai uusitaan tarvittaessa aikaisemmin. Lakisääteisen velvoitteen ohella palvelutason määrittäminen on keskeinen keskipitkän aikavälin joukkoliikenteen operatiivisen suunnittelun työkalu. Palvelutasomäärittelyllä pyritään johdonmukaisesti kehittämään seu joukkoliikennettä ja seuraamaan toimien vaikuttavuutta. seudulla on asetettu palvelutasotavoitteita aiemmissa joukkoliikennettä ja henkilökuljetuksia koskevissa selvityksissä, mutta voimassa olevaa seudullisesti yhtenäistä tavoitteistoa ei ole laadittu. Palvelutasotavoitteiden määrittämiseksi tulee ensiksi selvittää ja jäsentää joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten nykytila. Tässä työssä on pyritty luomaan ajantasainen kuva seu joukkoliikennejärjestelmästä niin tarjonnan, kysynnän kuin rahoituskokonaisuudenkin osalta. Nykytilan kartoitus ja analyysi muodostavat siten keskeisen perustan varsinaisille seudullisille palvelutasotavoitteille, sillä nykytila on merkittävä osa lähitulevaisuudentilaa niin maankäytön kuin liikennejärjestelmänkin osalta. Tässä työssä on muodostettu alustava palvelutasoluokittelu, jolla seu joukkoliikennepalvelujen kirjo voidaan jäsentää käyttäen yhtenäisiä kriteerejä. Seu joukkoliikenteen nykypalvelutaso on ryhmitelty työn aikana laaditun palvelutasokehikon mukaisesti. Nykytilanteen kuvaus ja palvelutasokehikko luovat perustan varsinaiselle palvelutason määrittelylle, jossa asetetaan tavoitteet joukkoliikenteen käytölle alueittain ja yhteysväleittäin sekä esitetään tarvittavat toimenpiteet vaikutuksineen. Määrittelyprosessi käsittää myös yhteistyökäytännöt, joilla palvelutasotavoitteita päivitetään, niiden toteutumista seurataan ja joilla palvelujen kehittämistä ja järjestämistä valmistellaan. Joukkoliikenteen palvelutason määrittely kytkeytyy kiinteästi seu ja kuntien maankäytön, liikennejärjestelmän, joukkoliikennesuunnitelmien ja muihin liikkumiseen vaikuttaviin suunnitelmiin. 2.2 Selvitysalue Palvelutason määrittelytyö koskee 14 kunnan muodostamaa aluekokonaisuutta (kuva 2). Alueella on tapahtunut viime vuosina useita kuntaliitoksia. Mietoinen ja Mynämäki yhdistyivät vuoden 2007 alussa. Lisäksi yhdistyivät Naantali, Merimasku, Rymättylä ja Velkua (uusi kunta Naantali), Masku, Askainen ja Lemu (Masku), Rusko ja Vahto (Rusko), Kaarina ja Piikkiö (Kaarina) sekä Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö (Länsi-maa). PARAS-kuntien alueella on noin asukasta ja koko seutulippualueella kaikkiaan asukasta.

8 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud KUVA 2. PALVELUTASOMÄÄRITYKSEN SELVITYSALUE. 3. Joukkoliikenteen tarjonta 3.1 Joukkoliikennejärjestelmän rakenne Joukkoliikennejärjestelmän tarjonnan perustan muodostavat paikallisliikennealue ja keskustaan suuntautuvat säteittäiset vakiovuoroliikenteen runkolinjat, jotka palvelevat tiesuunnittain myös kuntien välisiä yhteyksiä. Valtateiden 1, 8, 9 ja 10 sekä Kustavintien (tie 192) ja maantien 110 varren kuntia palvelee lisäksi pitkämatkainen pika- ja vakiovuoroliikenne. Pitkämatkaista henkilöjunaliikennettä on yhteysväleillä Turku-Helsinki ja Turku-Tampere. Selvitysalueella junat pysähtyvät ainoastaan Turussa Kupittaalla, rautatieasemalla ja satamassa. kaupunki muodostaa oman paikallisliikennealueen, jossa on kaupunkiliikenteelle ominainen hyvä palvelutaso kehittynein lippu- ja informaatiojärjestelmineen. Muiden kuntien sisäisiä matkustustarpeita palveleva joukkoliikenne perustuu osin kuntien välisiin seudullisiin yhteyksiin, jotka palvelevat myös kuntien sisäisiä liikkumistarpeita. Runkoliikenteitä täydentävät vuorotarjonnaltaan selvästi harvemmat keskustaajamien ulkopuolisilla alueilla ja kehyskuntien välillä liikennöivät linjat ja vuorot, jotka palvelevat lähinnä koulumatkoja.

9 8 seudu Kuntien sisäisiä koululaisvuoroja liikennöidään osin liikenneluvin kaikille matkustajille avoimena ostoliikenteenä. Osa kuntien koululaiskuljetuksista hoidetaan kuitenkin taksien ja linja-autojen tilausliikenteenä, joka ei ole muiden matkustajien käytössä. Kuntien sisäiset osin kutsuohjatut asiointi- ja palveluliikenteet muodostavat kolmannen elementin joukkoliikennejärjestelmässä. Selvitysalueen kunnista palveluliikennettä on Turussa, Naantalissa, Raisiossa, Kaarinassa, Mynämäellä, Maskussa, Liedossa, Paimiossa, Sauvossa ja Länsi-maalla. Saaristoalueen erityispiirteenä on lisäksi yhteysalusliikenne. 3.2 Seudullinen linjasto ja vuoropalvelutaso Seu joukkoliikenteen linjasto ja arjen kokonaisvuorotarjonta on esitetty kuvassa 3. Kuvassa on mukana myös pikavuoroliikenteen vuorot, joiden merkitys alueen sisäisten yhteystarpeiden hoitamisessa on verrattain vähäinen. Aineisto perustuu Valtakunnallisen liikenneluparekisterin (VALLU) tietoihin vuodelta Tietoja on täydennetty ja päivitetty työn aikana vastaamaan mahdollisimman hyvin syksyn 2010 tilannetta. Seudullinen vuoropalvelutaso vaihtelee melko paljon eri liikennesuunnilla ja -alueilla. Seutuliikenteessä selvästi paras vuorotarjonta on ollut lähimpänä Turkua sijaitsevissa kunnissa Naantalissa, Raisiossa ja Kaarinassa. Kaupunkiseudulla vahvimman seudullisen runkoyhteyden muodostaa Naantali-Raisio-Turku -liikenne (linjat 11 ja 110), jolla on Naantalin ja välillä noin150 lähtöä arkipäivisin yhteenlaskettuna. Kaarinan Littoisten suunnan liikennöintiä on järjestelty ja vuorotarjontaa vähennetty tuntuvasti syksyllä Myös maantien 110 varren liikennekäytävässä sijaitsevasta Piikkiöstä on seudullisesti varsin hyvä vuorotarjonta ja laajat liikennöintiajat, joskin kokonaisvuorotarjonta koostuu paljolti pitkämatkaisen kauko- ja vakiovuoroliikenteen yhteyksistä. Maskun, Ruskon, Liedon, Paimion ja Länsi-maan Paraisten suunnalta on kohtuullisen hyvät työssäkäynti- ja asiointiyhteydet Turkuun. Valtatien 8 liikennekäytävässä etäämpänä sijaitsevissa kunnissa Nousiaisissa ja Mynämäellä on myös lähes samaa tasoa olevat vuorotarjonta ja kohtuullisen laajat liikennöintiajat. Tavanomaisina työssäkäyntiaikoina palvelevia yhteyksiä on tarjolla Auran, Vahdon, Mietoisten ja Lemun suunnilta, mutta näiden osalta liikennöinti päättyy arkisin ennen klo 22. Peruspalvelutasoiset työssäkäyntiyhteydet Turkuun on Sauvosta ja Tarvasjoelta sekä Länsi- maan Nauvosta ja Korppoosta. Vuorotarjonta on kuitenkin vähäistä ja liikennöintiajat suppeat.

10 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud KUVA 3. SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TALVIARJEN KOKONAISVUOROTARJONTA SYKSYLLÄ 2010 Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty kuntakeskuksista ja isommista taajamista vuoromäärät ja liikennöintiajat yhteyksillä Turkuun. Yhteysvälien väriluokitus perustuu arjen kokonaisvuorotarjontaan.

11 10 seudu TAULUKKO 1. TALVIARJEN VUOROMÄÄRÄT JA LIIKENNÖINTIAJAT YHTEYKSILLÄ TURKUUN (KEVÄT 2010) TAULUKKO 2. TALVIARJEN VUOROMÄÄRÄT JA LIIKENNÖINTIAJAT TURUSTA (KEVÄT 2010)

12 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud Kuvassa 4 on esitetty teoreettinen matka-aikatarkastelu yhteyksillä kuntakeskuksista ja merkittävimmistä taajamista Turkuun. Joukkoliikenteen osalta matka-ajat pohjautuvat aikataulujen mukaisiin ajoaikoihin. Henkilöauton matka-ajat kuvaavat ajoaikoja vapaissa ruuhkattomissa olosuhteissa. KUVA 4. JOUKKOLIIKENTEEN JA HENKILÖAUTON MATKA-AIKATARKASTELU YHTEYKSILLÄ TURKUUN Teoreettinen matka-aikatarkastelu on luonteeltaan suuntaa antava, sillä se aliarvioi etenkin todellisia ruuhka-ajan matka-aikoja. Esimerkiksi Naantali Turku väliin voi kulua lähes 40 minuuttia ruuhka-aikana. Joukkoliikenteen matka-aikasuhteeseen vaikuttavat ruuhkautumisen lisäksi matkustajamäärät sekä linjaston ja reittien suoraviivaisuus. 3.3 Joukkoliikenteen tarjonta kunnittain Seuraavassa on kuvattu lähemmin joukkoliikenteen palvelutarjontaa kunnittain ja liikennesuunnittain. Lisäksi on kuvattu viimeaikaiset kuntien joukkoliikenteen kehittämistä koskevat selvitykset ja suunnitelmat sekä ajankohtaiset suunnittelukysymykset. Turku Linjastorakenne Kauppatori on paitsi paikallisliikenteen myös osin seudullisen joukkoliikenteen solmukohta, sillä paikallisliikenteen linjastorakenne perustuu valtaosin Kauppatorin kautta liikennöitäviin heilurilinjoihin. Joukkoliikenteen korkean palvelutason laatukäytävät muodostuvat keskustaan johtaville säteittäisille pääväylille. Joukkoliikenne-etuuksina on toteutettu joukkoliikennekadut Eerikinkadulle ja Aurakadulle, joitakin joukkoliikennekaistoja ja liikennevaloetuuksia noin 20 liittymään.

13 12 seudu kaupungin alueella joukkoliikenteen vuorotarjonta on henkilöautoliikenteeseen nähden monin paikoin kilpailukykyisellä tasolla ja mahdollistaa autottoman elämäntavan lähestulkoon muualla paitsi lounaisilla saaristoon rajautuvilla kaupunginosilla. Kuvassa 5 on havainnollistettu paikallisliikenteen vuoropalvelutasoa pysäkkikohtaisin arkivuorokauden lähtömäärin. KUVA 5. TURUN PAIKALLISLIIKENTEEN ARKIVUOROKAUDEN LÄHTÖMÄÄRÄT PYSÄKEITTÄIN

14 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud sisäinen joukkoliikenne on kaupungin ostamaa ja suunnittelemaa liikennettä. Bussireitit ja aikataulut suunnittelee kaupungin joukkoliikennetoimisto. Paikallisliikennettä ajava liikennöitsijä valitaan kilpailutuksen kautta. Tällä hetkellä sisäisestä liikenteestä 84 % ajetaan yksityisten bussiyritysten ja 16 % kaupungin oman liikenneyhtiön toimesta. paikallisliikenteen kalusto on kokonaan matalalattiaista. Linjoilla 1, 3, 4, 6, 8, 9, 13, 14, 15, 18, 21, 22, 23, 30, 40, 50, 51, 53, 54, 61, 88, 211, 221, 222, 231 ja 320 on aina matalalattia-autot. Tietyillä liikennesuunnilla seutuliikenteen linjat muodostavat ainoan tai merkittävän osan tarjonnasta myös sisäisessä liikenteessä. Paikallisliikenteen linjastoa täydentää ns. kuntalippusopimuslinjoja (linjat 10, 11, , , 201, 420, 421 ja 422), jotka ovat osa seu seutuliikennettä. Linjoilla on pysäkki kauppatorilla tai sen läheisyydessä. Näillä linjoilla on kaupungin alueella voimassa paikallisliikenteen taksat ja maksuksi kelpaavat paikallisliikenteen lippujärjestelmän bussikortit. Esimerkiksi Kuninkojantiellä ja Satakunnantien länsiosissa ja Uudenmaantien itäosissa ei ole keskustaan suuntautuvaa sisäistä liikennettä, vaan seutulinjat (Ruskon ja Raision liikenne) hoitavat myös sisäisiä yhteystarpeita. Lisäksi Varissuolla ja Pansio-Pernon alueella seutulinjat tarjoavat merkittävässä määrin lisäpalvelua. Turussa on runkolinjaston lisäksi työmatka- ja koululaislinjoja, jotka on räätälöity reittien ja liikennöintiaikojen osalta ensisijaisesti näihin tarpeisiin. Turussa on yölinjasto (linjat 28, 31, 33, 34, 36, 224), jota ajetaan perjantain ja lauantain sekä lauantain ja sunnuntain välisinä öinä. Joukkoliikenteen täsmäpalveluihin sisältyy lisäksi linja 100, joka liikennöi yleisötapahtumien aikaan Kauppatorilta Messukeskukseen ja Turkuhalliin. Kullekin tilaisuudelle laaditaan tapahtumakohtainen aikataulu. Palveluliikenne palveluliikenne muodostuu kolmesta palvelulinjasta, joita ajetaan kiinteiden aikataulupisteiden kautta maanantaista lauantaihin. Palvelulinjat ovat osa kaikille avointa joukkoliikennettä ja ne tarjoavat palvelua joukkoliikenteen käyttäjille normaalitaksoilla. Palvelubussit voivat pysähtyä varsinaisten pysäkkialueiden ulkopuolella ja kalustossa on vahvasti huomioitu esteettömyysnäkökohdat (matala lattia, ajoliuska, leveät ovet, väljät sisätilat ja pyörätuolipaikkoja). palvelulinjojen kehittämisselvitys on valmistunut vuonna Suunnittelutilanne seu joukkoliikenne hankkeessa (2009) on selvitetty tulevaisuuden joukkoliikennejärjestelmävaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. seu joukkoliikenne työssä tarkasteltiin nykyisen kaltaista bussiliikennettä sekä kahta kehittämisvaihtoehtoa: nopeisiin bussien runkolinjoihin perustuvaa järjestelmää ja pikaraitiotiejärjestelmä. kaupunginvaltuusto hyväksyi seu joukkoliikenne selvityksen siten, että joukkoliikennejärjestelmäksi valitaan runkobussijärjestelmä. Ensi vaiheessa linjasto toteutetaan runkobussilinjastona siten, että ensimmäinen vaihe aloitetaan runkolinjojen edellyttämien pysäkki-, joukkoliikennekatu- ja etuusjärjestelyin. Linjojen valmistelu aloitetaan ke-

15 14 seudu väällä 2010 talousarvion puitteissa. Johdinautojen käyttömahdollisuus runkolinjastolle selvitetään. Raskaimmin kuormitetuille linjoille toteutetaan pikaraitiotie, kun sille on rahoitukselliset ja kaavalliset edellytykset sekä valtionrahoitus ja muiden seu kuntien osuus toteutuksesta on sovittu. Pikaraitiotien toteuttaminen ja siihen liittyvä maankäytön kehittäminen ratkaistaan kaupunkiseu rakennemallissa. Naantali Naantalin kaupunki laajentui , kun Naantali, Merimasku, Rymättylä ja Velkua yhdistyivät. Naantalin asukasluku on noin Naantalin keskusta sijaitsee noin 15 kilometriä kauppatorilta. Seudulliset yhteydet Yhteydet kuntakeskuksen ja välillä perustuvat seudullisesti kilpailutasoiseen Naantali- Raisio-Turku-Kaarina -runkoyhteyteen, joka muodostuu TLO:n liikennöimistä paikallisliikenteen linjoista 11 ja 110. Linjat tarjoavat arkisin yhteyden linja-autoasemalle ja kauppatorille 10 minuutin vuorovälillä. Naantalin ja välinen vuoropalvelutaso on houkuttelevalla tasolla läpi päivän ja liikennöintiajat laajat. Matka-aika Turkuun on henkilöautoon nähden verrattain pitkä, koska reitti kulkee Raision kautta. Reitti pikatien kautta voisi nopeuttaa liikennettä, mutta ruuhkista aiheutuvat ongelmat tulevat joka tapauksessa vastaan kaupunkialueella. Rymättylästä, Merimaskusta ja Naantalista suuntaan liikenteen hoitaa Linjaautoilijain Osakeyhtiö (TLO). Yhteydet Merimaskusta ja Rymättylästä sekä osin Velkuasta Turkuun perustuvat vaihdollisiin yhteyksiin Naantalissa. Velkuan Teersalosta liikennöidään Lemun kautta nykyisin 2 linjavuoroa ja 4 ostovuoroa Turkuun. Ostovuorot liikennöivät reittiä Rauduinen Askainen Lemu Nousiaistentie (mt 1912) Turku. Yhteysalusliikennettä on Rymättylän (Kaita), Velkuan (Kivimo) ja Rymättylä-Hanka-Seili-Nauvo (Linta) reittialueilla. Naantalin alueella lossiliikennettä on Rymättylässä ja Velkualla. Rymättylässä Airismaan ja Aaslan välillä liikennöi Hämmärönsalmen lossi. Velkualla on kaksi lossia, joista toinen liikennöi Teersalon ja Palvan saaren väliä ja toinen Palvasta Velkuanmaahan. Sisäiset yhteydet Manner-Naantalin kutsuohjattu palveluliikenne liikennöi arkisin ja lauantaisin. Maanantaista perjantaihin palveluliikenne hoitaa matkustustarpeita klo asiakastilausten mukaisesti keskustassa ja lähialueilla. Manner-Naantalin palveluliikenteen reitti on esitetty kuvassa 6.

16 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud KUVA 6. MANNER-NAANTALIN PALVELULIIKENNEALUE. Arkisin liikennöidään palveluliikennettä Merimasku kk Kultaranta - Luonnonmaa Naantali 3 4 lähtöä suuntaansa. Lauantaisin on 2 lähtöä. Kotiovelta on noutomahdollisuus ennen klo 9.20 ja vienti takaisin klo jälkeen. Lisäksi Merimaskun ja Naantalin välillä on kaikille matkustajille avoimia koululaisvuoroja. Rymättylän ja Naantalin välillä liikennöi linja 112, jolla on talviarkisin noin 10 lähtöä suuntaansa. Rymättylän liikenne on ympärivuotista. Lisäksi Rymättylän alueella on kutsuohjattua asiointiliikennettä maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo Myös Rymättylässä on kaikille avoimia koululaisvuoroja (pohjoinen ja eteläinen reitti, Ylikylä - Rymättylä). Haapalanrannasta on asiointiyhteys kerran viikossa Naantaliin. Teerasalosta on asiointiyhteys Naantaliin tiistaisin ja torstaisin. Asiointilinja noutaa asiakkaan tarvittaessa kotiovelta.

17 16 seudu Suunnittelutilanne Nykyisen Naantalin alueella on laadittu ennen kuntaliitoksia seuraavat joukkoliikennesuunnitelmat ja -selvitykset: Selvitys Naantalin palveluliikenteen toimintaperiaatteista (2007), palveluliikenteen viikonloppuvuorojen edellytykset (2008) sekä Rymättylän ja Velkuan joukkoliikenne- ja henkilökuljetusselvitys (2008). Askaisten, Lemun, Velkuan ja Merimaskun joukkoliikennesuunnitelma on valmistunut vuonna Naantalin kaupunkiin liitetään alkaen Livonsaaren ja Lempisaaren alueet (150 asukasta) nykyisestä Maskun kunnasta, mikä vaikuttaa liikenteen järjestämistapoihin ja linjastoon. Teersalo Turku liikenne päätettäneen jatkossa Askaisiin. Naantali on mukana kaupunkiseu liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämishankkeissa. Raisio Seudulliset yhteydet Raision seudullisena runkoyhteytenä toimii Naantali-Raisio-Turku-Kaarina -liikenne, jota hoitavat paikallisliikenteen linjat 11 ja 110. Yhteys linja-autoasemalle ja kauppatorille on arkisin 10 minuutin vuorovälillä. Liikennöintiajat ovat laajat ja vastaavat kaupunkiliikenteen kilpailutasoista palvelutasoa. Perjantai- ja lauantaiöisin ajetaan myös lisäliikennettä. Mylly on toinen keskeinen joukkoliikennesuunta Raisiossa. Linjat 420 ja 421 liikennöivät reittiä Kauppatori Ihala Raisio Mylly Ikea arkisin 30 minuutin vuorovälillä. Runosmäen ja Kuninkojan suunnalla liikennöi 30 minuutin vuorovälillä linja 195 Kauppatorille. Osa Mynämäen, Nousiaisten ja Maskun suunnan liikenteestä ajetaan Kerttulantietä. Lisäksi Raisiota palvelee myös maantien 192 tarjonta, joka tulee Kustavin, Teersalon ja Mietoisten suunnalta. Sisäiset yhteydet Raisiossa ajetaan maanantaista perjantaisin palvelulinjaa mm. Myllyn, Tikanmaan ja Kaanaan alueilla. Palveluliikennettä ei ajeta kesällä. Kaupungin ostama sisäinen linjataxiliikenne liikennöi aikataulun mukaisesti maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin edullisimmalla linja-autotaksan mukaisella kertamaksulla. Raisiossa on lisäksi lipputuloperusteista sisäistä koululaisliikennettä. Suunnittelutilanne Raisio on mukana kaupunkiseu liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämishankkeissa.

18 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud Rusko Seudulliset yhteydet Ruskosta (Levolantie) ajetaan 30 min välein linjat 191V ja 194R. Linja 191V liikennöi Vahtoon ja Silvolaan 60 minuutin välein. Linja 422 ajetaan aamun työmatkavuorona Runosmäen kautta. Ruskosta on liikkumistarpeita Raisioon, sillä sosiaali- ja terveystoimen palveluja on liitetty Raision yhteistoiminta-alueeseen. Nykyisin suunniteltuja ja järjestettyjä joukkoliikenneyhteyksiä ei ole. Yhteydet Ruskon ja Raision välillä perustuvat satunnaiseen vaihtomahdollisuuteen Kuninkojantiellä, jossa Vahdontien liikenne ja Ikeaan päättyvä Raision keskustan kautta tulevien linjojen reitit kohtaavat. Ruskosta käydään lukiota Turussa, jossa lähin lukio sijaitsee Runosmäessä. Sisäiset yhteydet Ruskon sisäiset yhteydet perustuvat pitkälti Vahto-Rusko-Turku -liikenteeseen. Lisäksi Ruskossa on sisäisiä koulukuljetuksia, jotka eivät ole kaikille asiakkaille avoimia. Kunnan yläaste on Ruskossa. Vahdossa on vain ala-aste. Suunnittelutilanne Ruskon ja Vahdon alueilla on ollut vireillä keskustelua palveluliikenteen tarveselvityksestä, jonka tarve on edelleen ajankohtainen. Mynämäki Mynämäki sijaitsee valtatien 8 varrella 30 km Turusta pohjoiseen. Mynämäen ja Mietoisten kunnat lakkautettiin ja tilalle perustettiin uusi Mynämäen kunta Mynämäen kunnassa on noin 8000 asukasta ( ). Kunnan väestö on keskittynyt lähes kokonaan keskustaajamaan. Muita asutuskeskittymiä ovat Mietoisten kirkonkylä, Tarvaisen taajama ja Aseman seutu. Seudulliset yhteydet Mynämäen sijainti valtatien 8 varrella ja Laitilan välissä luo hyvät edellytykset linjaautoliikenteen palvelutasolle. ja Mynämäen välillä liikennöi arkisin vuoroa suuntaansa. Turussa päätepysäkkeinä ovat linja-autoasema, Kauppatori ja satama. Ruuhkaaikana yhteyksiä on parhaimmillaan 15 minuutin välein. Matka-ajat ovat min. Aamun ensimmäinen vuoro on Turussa klo 6.30 ja illan viimeisin Vastaavasti paluuyhteydet Turusta ovat 6.15 ja Perjantaisin viimeinen lähtö on klo (perillä 23.40). Noin kaksi kolmasosaa arkivuorokauden tarjonnasta on Mynämäen ja välistä vakiovuoroliikennettä, jota liikennöivät Linja-autoilijain Osakeyhtiö (TLO) ja Vainion Liikenne Oy. Kolmasosa Mynämäen bussitarjonnasta on pitempimatkaista pääosin Raumalta (Satakunnan Liikenne Oy) tulevaa vakiovuoroliikennettä, jotka tarjoavat yhteyksiä myös satamaan. Lisäksi on muutama vuoro suuntaansa Uudestakaupungista (Vainion Liikenne Oy) tulevaa liikennettä, joista osa palvelee yhteyksiä Lokalahteen ja Vehmaalle.

19 18 seudu Mynämäen ja välillä liikennöivillä Linja-autoilijain Osakeyhtiön (TLO) linjoilla 118 ja 119 on arkisin suuntaansa noin 9 vuoroa, joilla päätepysäkki on Kauppatori. Nämä vuorot ajetaan Maskussa suoraan valtatietä 8 ja Maskun ja Raision välissä Raumantietä. keskustassa ajetaan reittiä Satakunnantie - Aninkaistenkatu - Maariankatu - Aurakatu - Kauppatori. Valtatiellä 8 liikennöi pikavuoroliikennettä Turusta Raumalle, Poriin ja Vaasaan, joskin suurempi osa ja Porin välisestä liikenteestä kulkee Euran kautta. Pikavuoropysäkki sijaitsee Mynämäellä keskustan ja Yläneentien risteyksessä. Pikavuoroja on arkisin noin 10 vuoroa suuntaansa. Mietoisten kirkon ja välillä liikennöi 9 yhteyttä suuntaansa arkisin. Kustavintien haarasta n. 20 yhteyttä suuntaansa, jotka ovat osa pitempimatkaista vakiovuoroliikennettä (Kustavi, Vehmaa, Mietoinen, Uusikaupunki). Sisäinen liikenne Mynämäen kunnassa on runsaasti sisäistä asiointia varten kutsujoukkoliikennettä, joka hoitaa asiointiyhteyksiä vähintään 1 2 kertaa viikossa. Tietyillä suunnilla liikennöidään jokaisena arkipäivänä. Kutsuliikenne maksaa normaalin kilometripohjaisen linja-autotaksan verran. Kutsuliikennettä ajetaan aikataulupohjaisesti kiinteillä perusreiteillä tai alueilla. Kutsutaksi voi kuitenkin poiketa (enintään 5 km) reitiltään hakemaan matkustajan, joka ei liikuntaesteen vuoksi pysty tulemaan normaalin reitin varteen. Maanantaista perjantaihin ajetaan kahdella reitillä: Mynämäki (15.30) - Halso - Lemmi - Salavainen - Luhta - Mynämäki ja Mynämäki (16.40) - Vehmalainen - Kalela - Mynämäki. Kahtena päivänä viikossa (tiistaisin ja torstaisin) ajetaan reittiä Mynämäki (11.30) - Lemmi - Karjalankylä - Laajoki - Karjalan vanhustalo - Vähä-Suojoki - Salavainen - Luhta - Mynämäki. Keskiviikkoisin ajetaan kaksi lähtöä (11.30 ja 14.30) reittiä Mynämäki - Nuokola - Vehmalainen - Haankylä - Yläneen raja - Kalela - Vuoloinen - Lapinluhta Mynämäki. Lisäksi arkipäivisin ma pe ajaa Karrira Oy:n linja, joka lähtee Mynämäestä kello Karjala kirkonkylälle ja jatkaa tarvittaessa ostolinjana Karjalankylään ja Laajoelle. Maanantaisin (meno klo 10 ja paluu klo 12) ja perjantaisin (meno klo 9 ja paluu klo 11) kerää Mietoisten kutsutaksi laajahkolta alueelta asiakkaita ja liikennöi Mynämäelle ja takaisin. Kutsutaksit ajavat tarvittaessa Mynämäen terveyskeskukseen. Lisäksi Mynämäen taksiasemalta voi lisäksi kysyä mahdollisuuksia matkustaa koulukyydeillä, joiden reitit ja aikataulut määräytyvät koulujen alkamis- ja päättymisaikojen mukaan. Kaikki reitit ovat kutsuvuoroja eli ne ajetaan vain tilausten mukaan. Tilaukset tehdään Mynämäen taksiasemalta tai suoraan kuljettajalta. Suunnitelmatilanne Mynämäen henkilökuljetusten kehittämissuunnitelma on laadittu vuonna 2004.

20 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud Nousiainen Seudulliset yhteydet Kuten Mynämäenkin, Nousiaisten sijainti valtatien 8 varrella luo hyvä edellytykset joukkoliikenteen palvelutasolle. Yhteydet perustuvat Nousiaisten, Mynämäen, Rauman ja Uudenkaupungin suuntien vakiovuoroliikenteeseen. Nämä tarjoavat yhteyksiä linja-autoasemalle ja kauppatorille (Linja 118 Mynämäki Turku kauppatori ja Linja 119 Nousiainen Turku kauppatori). Arkisin Nousiaisia palvelee noin 30 lähtöä suuntaansa. Santamalan täydentyvän asuinalueen yhteydet perustuvat liityntään Nousiaisten keskustan kautta kulkeviin vuoroihin. Nykyisin linjan 119 lähtöpaikka on Rästäsmäki, joka rakentuu edelleen. Pikavuoropysäkki on Nousiaisissa Nummen tienhaarassa. Pikavuoroja on arkisin noin 10 vuoroa suuntaansa. Sisäinen liikenne Nousiaisten sisäinen liikenne perustuu koululaisvuoroihin, joita hoidetaan osin takseilla (mm. Kannisto, Takkulankulma). Nousiaisissa ei ole palveluliikennettä. Masku Masku, Askainen ja Lemu yhdistyivät Maskun kunnaksi. Kunnassa on noin 9400 asukasta. Seudulliset yhteydet Valtatien 8 hyvät yhteydet perustuvat Nousiaisten, Mynämäen, Rauman ja Uudenkaupungin suuntien vakiovuoroliikenteeseen, jotka tarjoavat yhteyksiä sekä linja-autoasemalle että kauppatorille (Linja 118 Mynämäki Turku kauppatori ja Linja 119 Nousiainen Turku kauppatori). Maskun ja välillä on arkisin noin 40 vuoroa suuntaansa. Osa liikenteestä ajetaan Humikkalan kautta. Maskun keskustassa ei ole pikavuoropysäkkiä. Lemun ja välinen liikenne on osa pitempimatkaista vakiovuoroliikennettä (Kustavi, Vehmaa, Mietoinen, Uusikaupunki). Arkisin vuoroja on yli 20 yhteyttä suuntaansa. Askainen Turku liikenne perustuu Velkuan (Teersalo) suunnan perustasoiseen vakiovuoroliikenteeseen, jota on noin 5 yhteyttä suuntaansa arkisin. Sisäinen liikenne Maskussa on pääasiassa koululaisia palvelevaa ostoliikennettä mm. reitillä Lemu Miiaistentie Kustavintie Seikeläntie (tie 1893). Lisäksi Niemenkulma Masku välillä on ostettua koululaisliikennettä. Maskussa alkaa alkukesästä 2010 kaksivuotinen palveluliikennekokeilu laaditun suunnitelman mukaisesti (Niemenkulma Masku, Askainen Lemu ja keskustaajaman sisäinen). Operaattorina toimii Kajon Oy Espoosta.

21 20 seudu Suunnittelutilanne Maskun palveluliikennesuunnitelma on laadittu vuonna Maskun kunnasta liitetään alkaen Livonsaaren ja Lempisaaren alueet (noin 150 asukasta) Naantalin kaupunkiin. mikä vaikuttaa liikenteen järjestämistapoihin ja linjastoon. Teersalo Turku liikenne päätettäneen jatkossa Askaisiin. Tarvasjoki Hämeentien suunnalla (valtatie 10) toteutuvat perustasoiset työssäkäyntiyhteydet TLO:n vakiovuoroilla , joiden päätepiste on Somerolla tai Marttilassa. Tarvasjokea palvelevat lisäksi Pohjolan Liikenteen aamuvuoro Marttila - Tarvasjoki Turku (M-P 6.35->7.15) ja Satakunnan Liikenteen koulupäivinä ajettava Koski TL - Tarvasjoki Turku (koulupäivät, 1 2 lähtöä suuntaansa). Suunnittelutilanne Satakunnan Liikenteen Tarvasjoki Liedonperä -vuoro on lakkautusuhan alla, mikä voi luoda tarpeita molempia kuntia palvelevalle yhteiselle palveluliikennekokeilulle. Varsinais-Suomen ELY:n ostama liityntäyhteysvuoro Tarvasjoki Kyrö lakkautettiin keväällä Liikennöitsijän kannalta toisistaan poikkeavat koulujen loma-ajat hankaloittavat aikataulukausia (mm. Paimiossa ja Tarvasjoella erilaiset käytännöt). Aura Aura sijaitsee noin 30 kilometriä Turusta koilliseen valtatien 9 varrella. Asutus on keskittynyt kuntakeskukseen. Seudulliset yhteydet Auran kuntakeskuksen ja välinen joukkoliikennetarjonta jakautuu Vanhan Tampereentien (tie 222) tarjontaan ja valtatien 9 pika- ja vakiovuoroliikenteeseen. Vanhan Tampereentien liikenne koostuu pääasiassa Oripäästä, Pöytyältä ja Huittisista tulevasta Auran kautta ajettavasta liikenteestä. Oripään suunnan liikennöitsijänä toimii Valtasen Liikenne. Vuorot jatkavat Liedon aseman kautta Turkuun. Liikennöintiaika on arkisin Turkuun Ruuhkaaikana vuoroväli on noin 30 minuuttia. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Auraan liikennöi yövuoro, joka lähtee Kauppatorilta Aurassa on pikavuoropysäkki. Valtatiellä 9 on noin 20 pikavuoroa suuntaansa sekä lähes saman verran Loimaan suunnan vakiovuoroliikennettä. Auran kirkonkulma sijaitsee Vanhalla Tampereentiellä kuntakeskuksen ja välissä, joten palvelutaso vastaa kuntakeskusta pl. valtatien 9 liikenne. Sama liikenne palvelee myös Liedon asemankulmaa.

22 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud Aura suuntautuu kahteen suuntaan, sillä kunta kuuluu yhtäältä Loimaan seutukuntaan ja toisaalta seu PARAS-kuntiin. Aurasta kuljetaan lukioon pääasiassa Kyröön ja Turkuun. Aurasta on nykyisin yhteys myös Saloon. Sisäinen liikenne Auran sisäinen liikenne perustuu edellä kuvattujen seudullisten vuorojen ohella koululaisvuoroihin. Kunnan luoteisosassa sijaitsevista Ihavasta ja Karviaisesta on koululaisyhteyksiä kuntakeskukseen. Karviaisesta ja Ihavasta on myös koululaisvuorot Tortinmäkeen, josta on paikallisliikenteen linjalla yhteyksiä Turkuun. Suunnittelutilanne Liedon ja Auran joukkoliikenneselvitys on laadittu vuonna Selvityksessä määriteltiin myös joukkoliikenteen palvelutasotavoitteita alueittain ja yhteysväleittäin. Lieto Seudulliset yhteydet Valtatien 10 varren nauhamaista taajamarakennetta (keskusta - Loukinainen) palvelevat Hämeentietä TLO:n vakiovuoro 280 Nuolemo-Lieto-Turku, joka tarjoaa kohtuullisen hyvät yhteydet Turkuun läpi päivän. Koillisessa valtatien 10 varrella sijaitsevan Yliskulman yhteydet perustuvat Tarvasjoen suunnan liikenteeseen (linjat ), jotka tarjoavat perustasoiset työssäkäynti- ja koulumatkayhteydet arkisin. Ilmarinen ja Asemanseutu sijaitsevat tien 222 (Vanha Tampereentie) varrella. Näiden alueiden yhteydet perustuvat Oripää-Pöytyä-Aura-Turku -liikenteeseen, joka tarjoaa melko hyvän tarjonnan tavanomaisina työssäkäyntiaikoina Turkuun. Vanhan Tampereentien suunnalla on jonkin verran täydentävää ostoliikennettä. Pikavuorot eivät pysähdy Liedon asemankylän kohdalla. Valtatien 9 ja junaradan tuntumassa sijaitsevaa Rauhakylää palvelee paikallisliikenteen linja 222, joka tarjoaa ruuhka-aikana 2 3 lähtöä suuntaansa ja 2 lähtöä päivällä. Eteläisessä Liedossa Littoisten tuntumassa E18/Kt40 eteläpuolella sijaitseva Palomäen alue kytkeytyy TLO:n linjaan 110, joka tarjoaa kilpailutason yhteydet Kaarinaan ja Turkuun. Sisäinen liikenne Hämeentien eteläpuolelta on Kirkonseudulle koulumatkayhteyksiä Saukonojalta, Tuuliniitystä ja Pyhällöstä. Tampereentien suunnalta koulumatkayhteyksiä kirkonseudulla on Päivästöltä, Vintalasta, Rähälästä ja Mäkkylästä. Liedon poikittaisliikenneyhteydet taajamien välillä ovat haasteellisia, mutta toisaalta tarvekin on vähäinen. Esimerkiksi Rauhakylästä ei ole yhteyttä Liedon keskustaajamaan. Rauhakylästä on useampia yhteyksiä arkisin Turkuun.

23 22 seudu Liedossa liikennöi kaksi palvelulinjaa, jotka hoitavat koululaisajoa ja asiointiyhteyksiä. Liedon palveluliikennettä ajetaan paikkaisella matalalattiakalustolla. Suunnittelutilanne Liedon ja Auran joukkoliikenneselvitys on laadittu vuonna Selvityksessä määriteltiin myös joukkoliikenteen palvelutasotavoitteita alueittain ja yhteysväleittäin. Rauhakylän ja Saukonojan suunnilla on kilpailutettua ostoliikennettä. Saukonojan lenkki on ollut lakkautusuhan alla. Lisäksi tiet ovat talvisin haastavia liikennöidä. Palveluliikenne hoitaa koululaisajoa ja asiointiliikennettä, joiden matkustustarpeiden yhdistäminen on haastavaa. Eriyttämisestä on ollut puhetta. Kehätien (kantatie 40) varren työpaikka-alueet (yli 1000 työpaikkaa) ovat haastavia joukkoliikenteen järjestämisen kannalta. Kokeiluja on ollut, mutta käyttö on jäänyt vähäiseksi. Sauvo Seudulliset yhteydet Sauvon kuntakeskuksesta Turkuun on työssäkäyntiyhteydet Turku Sauvo ( Kemiö Taalintehdas) -vuoroilla, joista suuntaan on toteutettu osalle vuoroista järjestetty vaihto nopeisiin moottoritievuoroihin. Vuoroväli on minuuttia. Sauvon ja Paimion välillä on koululaisliikennettä Paimioon yläasteelle ja lukioon. Sisäiset yhteydet Sauvossa on järjestetty asiointiliikenneyhteyksiä (kutsutaksityyppistä palveluliikennettä) kaksi kertaa viikossa kahdelta suunnalta eli Rantolasta ja Rajalahdesta Sauvon keskustaan. Rantolan suunnalla on lisäksi vakiovuoroliikennettä, jonka kannattavuus on ollut vaakalaudalla. Sauvossa on sisäisiä koululaisvuoroja mm. Korpelan, Järvenkyläntien ja Ruonan- Rajalahden suunnilla. Suunnittelutilanne Iltapäivän yläasteen ja lukion oppilaita palvelevat paluuvuorot ja Sauvoon ovat lakkautusuhan alla. Koululaisyhteyksien osalta tarjonnan pysyvyys ja yhteyksien järjestämisperiaatteet selviävät kesään 2010 mennessä. Nykyisin on vaihtomahdollisuus tien 110 ja 181 liittymässä olevan huoltoaseman pihalla. Työmatkayhteyksien vaihtojärjestely nopeisiin moottoritievuoroihin Paimion Vistassa ollaan purkamassa. Sauvo on kilpailuttanut vakiovuoroliikenteen ulkopuoliset esi- ja perusopetuksen koulukuljetukset keväällä 2010.

24 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud Paimio Seudulliset yhteydet Runkoyhteytenä Turkuun toimii linja 111 Paimio Piikkiö Turku, jonka vuoroista valtaosa ajetaan Paimion sairaalalta. Linja päättyy Turussa kauppatorille. Lisäksi Paimiota palvelee Salon vakiovuoroliikenne, jolla on arkisin noin 15 vuoroa suuntaansa. Paimiossa on uusi pikavuoroliikenteen pysäkki Vistan eritasoliittymässä. Liikennettä ei ole nykyisin enää Tarvasjoen ja Veikkarin suunnilla. Myös Vaskion suunnan liikenne on lakkautusuhan alla ja tarjontaa on siirretty Vaskiosta Kevolantielle. Sisäiset yhteydet Paimiossa toimii Kymppikyyti -asiointiliikenne, joka on toiminut noin 1990-luvun puolivälistä. Palveluauto kuljettaa asiakkaita maanantaista perjantaihin mm. päivätoimintakeskukseen ja terveyspalveluihin. Linjaa ajetaan kiinteällä reitillä, mutta reitit ja aikataulupisteet vaihtelevat viikonpäivittäin. Palveluauto poikkeaa reitiltä tarvittaessa kutsusta. Kymppikyytiä ajetaan maanantaista perjantaihin palvelu- ja terveyskeskuksen kautta ja perjantaisin myös sairaalan kautta. Lisäksi Paimiossa on opiskelu- ja koululaisliikenteitä, jotka palvelevat yhteyksiä Hanhijoen, Jokelan, Kriivarin, Kyysilän, Nummenpään, Veikkarin ja Vistan alakouluja. Paimiossa on lukio ja yläaste sekä Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos. Sukselan ja Kaimalantien kautta liikennöi yksi TLO:n koululaisvuoro. Suunnittelutilanne Paimiossa on kilpailutettu keväällä 2010 perusopetuksen kuljetukset, jotka ovat kaikille avointa tilausliikennettä. Paimio on varautunut kilpailutuksessa mm. Vainion liikenteen lakkauttaman Sauvon koululaisvuoron järjestämiseen.

25 24 seudu Länsi-maa Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Nauvon kunnat sekä Paraisten kaupunki muodostivat uuden Länsi-maan kaupungin. Seudulliset yhteydet Länsi-maan Paraisilta on ruuhka-aikana 15 minuutin ja päivällä 30 minuutin vuorovälillä yhteyksiä Turkuun linjatunnuksella 37. ja Korppoon välillä ajetaan talvikaudella arkisin kuusi, lauantaisin neljä ja sunnuntaisin kolme vuoroa molempiin suuntiin. suunnan seutuliikennettä operoin Vainion Liikenne. Suurin osa Länsi-maan seudullisesta joukkoliikenteestä toimii lipputulojen varassa. Kesäaikana ajetaan myös viikonloppuisin pari lisävuoroa. Korppoon Galtbystä on edelleen jatkoyhteydet Houtskariin ELYn ostoliikennevuoroilla maanantaista lauantaihin kahdesti päivässä ja sunnuntaisin kerran päivässä. Houtskarissa vuorot jatkavat eri päivinä eri kylille. Iniön saaren yhteyksiä Turkuun hoitaa linja 38 Turku Heponiemi Turku. Sisäiset yhteydet Sisäiset yhteydet Korppoon ja Paraisten välillä tietä 180 perustuvat suunnan tarjontaan. Länsi-maan kaupungin sisäinen liikenne koostuu koulu-, kutsu- ja linjataksiliikenteistä. Paraisilla ajetaan koulupäivinä kaupungin ostamaa keskustaajaman palvelu- ja kutsutaksiliikennettä. Palvelulinja ajaa kiinteällä reitillä. Kutsutaksi poikkeaa noutamaan asiakkaan enintään 2 kilometriä reitiltä. Lisäksi on perinteisiä koululaisvuoroja. Nauvossa, Korppoossa ja Houtskarissa palvelevat kutsutaksit. Nauvon kutsutaksi liikennöi muina päivinä paitsi maanantaisin ja lauantaisin. Korppoon kutsutaksi liikennöi arkisin. Houtskarin kutsutaksi ajaa tiistaisin ja torstaisin.

26 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud Norrskatan linjataksi palvelee muina arkipäivinä paitsi keskiviikkoisin. Myös Nauvossa on linjataksi, joka ajaa keskiviikkoisin. Iniössä on lisäksi taksiliikennettä. Suunnittelutilanne Länsi-maalle on valmistunut vuoden 2010 alussa henkilöliikenneselvitys, jossa on määritelty palvelutasotavoitteita (Kemiönsaaren kunnan ja Länsi maan kaupunginhenkilöliikenneselvitys sekä joukkoliikenteen palvelutaso ). Kaarina Seudulliset yhteydet Yhteydet Kaarinan keskustasta Turkuun kauppatorille perustuvat TLO:n liikennöimiin linjoihin 11 ja 192, jotka tarjoavat yhdessä ruuhka-aikana minuutin vuorovälin. Matka-aika Kaarinasta ja Littoisista Kauppatorille on n. 30 min. Kaarinaa palvelee lisäksi Paraisilta, Piikkiöstä, Paimiosta ja Salosta tulevat Vainion Liikenteen vuorot. Littoisista yhteydet Turkuun hoidetaan linjalla 110, joka liikennöi arkisin kaksi kertaa tunnissa. Lauantaisin ja sunnuntaisin yhteyksiä on kerran tunnissa. Kaarinan liikennöintiä on järjestelty ja vuorotarjontaa vähennetty tuntuvasti syksyllä Erityisesti Littoisten vuorotarjontaa Turkuun ja Kaarinan keskustaan on karsittu. Aiemmin Kaarinan yhteydet Turkuun olivat tasavuoroväliset siten, että Kaarinan keskustasta linja 11 liikennöi 20 minuutin vuorovälillä ja Kaarina-Littoinen-Turku niin ikään 20 minuutin vuorovälillä. Yhteydet Piikkiöstä Kaarinan keskustaan ja Turkuun (kauppatori) hoidetaan Paimion linjalla 111 Paimio Piikkiö Turku) ja osin linjalla 116 Toivonlinna Piikkiö Turku, joita ajaa TLO. Lisäksi Helsingintietä kulkee pitkämatkaisen pika- ja vakiovuoroliikenteen vuorot. KUVA 7. KAARINAN JA LITTOISTEN VAKIOVUOROT Sisäiset yhteydet Kaarinan sisäisenä linjana toimii linja 11A Kaarina Littoinen, joka liikennöi kerran tunnissa. Linjaa 11A ajetaan osan linjan 110 vuorojen jatkeena. Linja 11A ei kierrä Kesämäkeä.

27 26 seudu Kaarinassa toimii tällä hetkellä neljä palvelulinjaa, joita ajetaan 11-paikkaisella pikkubussilla. Alla on kuvattu palvelulinjojen reitit ja liikennöintiajat: P1: Littoinen Keskusta Empo arkisin (kiinteä reitti ja aikataulu) ja lauantaisin P2: kutsuohjattuna ma - pe (Oskarinaukion pysäkiltä) P2: kutsuohjattuna ma - pe (Oskarinaukion pysäkiltä) P4: Toukokuun 2010 alussa on aloittanut Kaarinan neljäs palvelulinja, jonka palvelualue on Piikkiössä. Alustavat liikennöintipäivät olisivat tiistai, torstai ja perjantai P2 P3 1

28 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud P4 KUVA 8. KAARINAN JA PIIKKIÖN PALVELULINJAREITIT JA -ALUEET Palvelulinjoilla matka maksaa 1,5 /matka, mutta maksuvälineenä käy myös seutulippu. 3.4 Lippu- ja tariffijärjestelmät seutulippu Seutulippu on säännöllisen seudullisen matkustamisen päälipputuote. Seutulippujärjestelmä on otettu käyttöön seudulla vuonna Tällä hetkellä mukana on 13 kuntaa. Selvitysalueen kunnista seutulippuun ei kuulu Tarvasjoki, joka kuitenkin kuuluu Loimaan seutulippuun Auran tavoin. Aura ja Tarvasjoki kuuluvat myös Loimaan työmatkalippuun. Paimio ja Sauvo kuuluvat lisäksi Salon seutulippuun. Mynämäki kuuluu seutulipun ohella Vakka- Suomen seutulippuun. Seutulipulla voi matkustaa rajattomasti lipun voimassaoloaikana vakiovuoroliikenteessä seutulippualueeseen kuuluvien kuntien alueella. Pikavuoroissa peritään erillinen pikavuoromaksu. Seutulippua myy Matkahuolto ja asiamiespisteet. Seutulipun 30 päivän hinta määräytyy matkustajan kotikunnan mukaan (kuva 9).

29 28 seudu KUVA 9. TURUN SEUTULIPPUALUEEN KARTTA JA KUNTAKOHTAISET ASIAKASHINNAT Joissakin kunnissa on erihintaisia seutulippuja. Tällöin hinta vaihtelee vyöhykkeittäin. Naantalissa vyöhykkeen 1 (entinen Naantali) lippu maksaa 58 ja vyöhykkeen 2 (entinen Merimasku, Rymättylä ja Velkua) 67 /kk. Ruskossa vyöhykkeen 1 (entinen Rusko) lippu on 60 ja vyöhykkeen 2 (entinen Vahto) lippu on 70. Turussa vyöhykkeen 1 (matkustusoikeus alueella Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Turku) lippu on 60 ja vyöhykkeellä 2 (koko seutulippualue) hinta on 80. Edellä kuvattujen lipputuotteiden lisäksi Matkahuollolla on kertalippujen lisäksi mm. matkakorteille ladattavia arvo- ja sarjalippuja (22 tai 44 matkaa) sekä nettilippuja. Varsinais-Suomen maakuntalipulle saattaisi olla tarvetta. Lippu parantaisi joukkoliikenteen käytön edellytyksiä korvaten mm. Salon, Vakka-Suomen ja Loimaan työmatkaliput. paikallisliikenteen taksa- ja lippujärjestelmä bussien maksujärjestelmä perustuu pääosin erilaisiin bussikortteihin, jotka voivat olla haltija- tai henkilökohtaisia. paikallisliikenteen taksa- ja lippujärjestelmä kattaa perinteiset lipputuotteet eli kerta-, arvo- ja kausiliput. Erikoisuutena on Fifty-Fifty -yhdistelmäkortti, joka toimii sekä arvo- että kausilippuna matkustusmäärästä riippuen. paikallisliikenteessä voi matkustaa myös seutulipulla. Seuraavassa on kuvattu tarkemmin paikallisliikenteen lippuja ja niiden hintoja alkaen bussikorttien lataukset voi maksaa busseissa ainoastaan käteisellä. Aiemmin busseissa on voinut maksaa latauksen myös pankkikortilla.

30 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud Kertaliput Aikuisten kertalippu maksaa 2,50 euroa ja lasten lippu 1,20 euroa. Kello on voimassa yötaksa (aikuiset 3,50 ja lapset 2,20 ). Kertalippuun sisältyy kahden tunnin vaihto-oikeus. Arvoliput Arvokortit voivat olla joko haltija- tai henkilökohtaisia. Haltijakohtaisilla korteilla on käytössä ikäperusteiset asiakasryhmät, joita ovat vuotiaat lapset, vuotiaat nuoret ja aikuiset. Aikuisten normaali arvolippu maksaa 1,85 euroa, nuorten 1,35 ja lasten 1,00. Nuorisoarvolipulla on edullisempaa (1,15 ) matkustaa päiväaikaan klo Myös arvolipuilla on yötaksa, ja niihin sisältyy kahden tunnin vaihto-oikeus. Henkilökohtaisia arvokortteja tarjotaan opiskelijoille, 65 vuotta täyttäneille senioreille sekä vammaisille ja saattajaan oikeutetuille. Hinnat vastaavat nuorisoarvokorttia. Perustamishetkellä arvokorttiin ladataan vähintään 10 euroa. Myöhemmin korttiin voi ladata busseissa tai korttien myyntipaikoissa 10, 20, 30 jne., kuitenkin enintään 200. Internetissä osoitteessa nettilataus.turku.fi arvokortille maksettava summa on 20. Kuljettaja lataa maksun kortille bussissa. Arvokortin voimassaolo jatkuu jokaisesta latauksesta kolme vuotta eteenpäin. Kausiliput Aikuisten haltijakohtainen kausikortti myönnetään 20 vuotta täyttäneille ja niitä voi käyttää kuka tahansa. Nuorten ja lasten kausikortit ovat henkilökohtaisia. Kortti myönnetään Turussa henkikirjoilla oleville tai Turussa asuville. Opiskelijoiden kausikortti on myös henkilökohtainen. Aikuisten 30 päivän kausi maksaa 44 euroa (nettilataus 43 ). Nuorten ja opiskelijoiden kausilippu maksaa 29 euroa (nettilataus 28 ). Lasten kausi on 20. Kausikorteille voi ladata lisäpäiviä kauden voimassa ollessa. Muut lipputuotteet Turussa on myös matkailijoille suunnattuja lipputuotteita (24 tunnin lippu ja TurkuCard). 24 tunnin lipun hinta on bussista ostettuna 5,50 euroa ja kännykällä 5 euroa + operaattorimaksu TLO:n omia etäkortteja (10 ja 40 matkan sarjakortit) voidaan lisäksi käyttää TLO:n oman seudullisen liikenteen lisäksi myös paikallisliikenteessä ilman vaihto- oikeutta.

31 30 seudu 3.5 Palvelupisteet ja pysäkit Joukkoliikenteen terminaaleja ovat Turussa kauppatori ja linja-autoasema sekä rautatieasema, joka sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä linja-autoasemasta. Esillä on ollut tarve toteuttaa Kauppatorille paikallisliikenteen ja seutuliikenteen yhteinen lipunmyyntipiste. Selvitysalueella on lisäksi Matkahuollon matkapalvelujen toimipisteitä (aukioloajat) Mynämäellä (ma pe 7 18, lauantaisin 9 18 ja sunnuntai 9 17) Paimiossa (ma pe 7 12 ja 13 16) Matkakortin latauspisteitä on lisäksi Raision, Naantalin ja Kaarinan yhteispalvelupisteissä. Matkahuollon pakettipalveluja tarjotaan Turussa, Naantalissa, Tarvasjoella, Aurassa, Sauvossa ja Paimiossa. Selvitysalueella on yli 4000 pysäkkiä, joista Turussa on yli 42 %. Helsingin suunnan pikavuoroliikenteelle on rakennettu nykyaikaisia korkealuokkaisia pysäkkejä Turkuun ja Kaarinaan. Turussa pysäkit on yksilöitynä nimin ja numeroin, Kaarinassa ja Raisiossa (osin) nimin. Muualla pysäkkejä ei ole yksilöity (ks. seuraava luku matkustajainformaatio). KUVA 10. SUUNNITTELUALUEEN PYSÄKIT (DIGISTOP JA TURUN JOUKKOLIIKENNETOIMISTO)

32 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud KUVA 11. TURUN PAIKALLISLIIKENTEEN PYSÄKIT JA VARUSTELUTASO Pysäkkien kehittämistä vaikeuttaa hallinnointi- ja kunnossapitovastuiden jakautuminen ELY:n (yleiset tiet) ja kaupungin kesken (katuverkko). 3.6 Matkustajainformaatio Joukkoliikenteen matkustajainformaatio poikkeaa toteutustavaltaan ja laatutasoltaan selvästi verrattaessa Turkua muuhun seutuun. Turussa kaupunki vastaa ja hoitaa koko informaatiosta, joka on monin paikoin reaaliaikaista. Seudullinen informaatio nojautuu pitkälti liikennöitsijöiden tuottamaan informaatioon ja valtakunnallisiin palveluihin (kuten matka.fi). Kuntien tuottama matkustajainformaatio ilmenee ensisijaisesti Internet-sivujen linkkikokoelmina. Seuraavassa on kuvattu lähemmin kuntakohtaista ja seudullista matkustajainformaatiota.

33 32 seudu Turku matkustajainformaatio on kehittynyttä. Keskeisenä piirteenä on reaaliaikaisuus ja asiakastarpeisiin mukautuvat aikataulujen hakupalvelut. paikallisliikenteessä on ajantasaista informaatiota esittäviä näyttötauluja keskeisillä pysäkeillä. sisäisen liikenteen aikataulukirja jaetaan kahdesti vuodessa kotitalouksiin. kaupungin nettisivuilla tarjotaan paljon tietoutta joukkoliikenteestä. Sivuilla esitetään esimerkiksi seuraavat tiedot: - bussien aikataulut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi (linjat, yölinjat, työmatkalinjat, koululaislinjat ja palvelulinjat) - Kauppatorin bussipysäkkien sijainti - linjakartta ja yölinjojen linjakartta - lippulajit ja niiden hinnat ( paikallisliikenteen taksat, muut maksut ja ehdot sekä lisätietoa) - linjaopas kysyttyihin kohteisiin - paikallisliikenteen bussien reittihaku - matkakortin nettilatausmahdollisuus - bussikorttien hakulomakkeet Seutu- ja kaukoliikenteen osalta on kerrottu perustietoja ja tehty linkit seutuliikenteen liikennöitsijöiden sivuille ja aikatauluihin. Liikennöitsijöiden omilla sivuilla on esitetty tietoa muun muassa liikennöitsijän ajamista linjoista ja niiden aikatauluista. Brahe Matkainfo palvelu Turussa tarjotaan myös paikallisliikenteen matkustajille suunnattua Brahe Matkainfo palvelua, joka perustuu erilaisten jakelukanavien kautta annettavaan reaaliaikaisen informaatioon. Brahe-palvelu kattaa seuraavat osapalvelut: Nettinäyttö: Nettinäytön avulla käyttäjä voi etsiä määrittelemiensä pysäkkien aikatauluja ja luoda tärkeiden pysäkkien aikataulujen pikavalintoja. Nettinäyttö on avattavissa Internetin, matkapuhelimen, pysäkkinäytön tai esimerkiksi aulatelevision kautta. Palvelu näyttää seuraavat 10 lähtöä. Taskunäyttö: Taskunäytön ominaisuudet ovat samat kuin nettinäytön. Palvelu on ladattavissa matkapuhelimeen sovelluksena. Sovellus toimii puhelimissa, joissa on Java- sovellusten tuki, WAP- ja GPRS- yhteys sekä värinäyttö. Taskunäytön käyttöliittymä on suunniteltu erityisesti matkapuhelinten pienissä näytöissä toimivaksi. Reitinhaku: Reitinhaun avulla käyttäjä voi etsiä paikallisliikenteessä parhaan joukkoliikenteen yhteyden määrittelemiensä paikkojen välillä. Uudistettu Brahe-reittiopas avattiin Katso tarkemmin kohta seudullinen informaatio. Linja-aikataulut: Linja-aikataulut näyttävät käyttäjän valitseman paikallisliikenteen linjan aikataulutiedot.

34 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud Aikataulukot: Aikataulukot osassa voi etsiä pysäkkikohtaisia aikatauluja linjan numeron tai pysäkin nimen mukaan. Linjakartta: Palvelun kautta voi käyttää kaupungin sivuilla toimivaa linjakarttaa, jossa näkyvät paikallisliikenteen linjojen reitit kartalla. Pysäkit: Pysäkit -osa näyttää paikallisliikenteen pysäkit nimen mukaan luetteloituna. Lisäksi palveluun on liitetty matkakortin latausmahdollisuus. Matkakortille ladattu arvo aktivoidaan kortille bussissa. Lisäksi seu opaskartta (opaskartta.turku.fi), josta löytyy osalta kaikki bussilinjat ja pysäkit kartalla. Seutuliikenteen osalta karttapalvelussa on Naantali-Raisio-Turku-Kaarina -linja sekä Rymättylän suunnan liikenne. Seudullinen informaatio joukkoliikenteen uudistettu Brahe-reittiopas avattiin Hanke on parantanut merkittävästi seudullisen matkustajainformaation tilaa. Reittioppaan avulla on mahdollista etsiä paras reitti ja sopivimmat bussiaikataulut ovelta ovelle halutusta lähtöpisteestä määränpäähän. Palvelu on mittava, sillä reittiopas ulottuu koko seutulippualueelle kattaen kaupungin lisäksi 12 lähikuntaa. Reittioppaan toteuttaa kaupungille Oy Matkahuolto Ab. Brahe-reittioppaan vuorotiedot kerätään ja Matkahuollon tietokannoista. Kaikille avoimet koululaisvuorot eivät löydy netistä, sillä vuorojen aikataulut ovat riippuvaisia koulujen alkamis- ja päättymisajosta, jotka voivat vaihdella. seudulla ei ole seudullista eri liikennesuunnat kattavaa aikataulukoostetta. Kokeiluja on aiemmin ollut, mutta sähköisten palvelujen kehittymisen myötä paperikoosteelle ei ole nykyisin enää tarvetta. Perinteisten linja- ja liikennesuuntakohtaisten aikataulujen jakelukanavina toimivat bussit ja Matkahuollon toimipisteet. Mynämäki Mynämäen kunnan nettisivuilla (Asuminen ja rakentaminen -> Joukkoliikenne) on esitetty kutsutaksien aikataulut ja seutulipun hinta sekä ohjeet lipun hankkimiseksi. Lisäksi sivuilta on linkki Matkahuollon sivuille. Nousiainen Nousiaisten kunnan sivuilla ei ole esitetty tietoa joukkoliikenteestä. Linkkikokoelmassa on linkki Matkahuollon sivulle. Masku Maskun kunnan sivuilla (Palveluhakemisto -> Joukkoliikenne) on esitetty palveluliikenteen reitit ja aikataulut (pdf), linkit Matkahuollon ja liikennöitsijöiden sivuille sekä Brahe-matkainfoon ja reittioppaaseen. Sivuilla on lisäksi tietoa seutulipusta.

35 34 seudu Naantali Naantalin kaupungin sivuilla (Liikenne -> Joukkoliikenne) on esitelty kaupungin joukkoliikennemuodot, aikataululinkit (Brahe-reittiopas ja Matkahuolto) sekä tietoa seutulipusta. Palveluliikenteistä on havainnolliset esitteet. Lisäksi on tietoa kutsutakseista ja yhteysalusliikenteestä. Raisio Raision kaupungin sivuilla (Palveluhakemisto -> J -> Joukkoliikenne) on linkit seutulipun pääsivulle, TLO:n, Matkahuollon ja matka.fi sivuille. Lisäksi sivuilla on esitetty tietoa sisäisestä linjataksiliikenteestä sekä tietoa seutulipusta. Rusko Ruskon kunnan sivuilta (Liikenne -> Joukkoliikenne) on linkit TLO:n ja Matkahuollon sivuille. Tarvasjoki Tarvasjoen kunnan sivuilla (Palvelut -> Muut palvelut -> Kuljetuspalveluja) on toimimaton linkki Valtasen sivulle. Aura Auran kunnan sivuilta (Matkailu -> Liikenneyhteydet) on linkit Matkahuollon ja Valtasen liikenteen sivuille. Lieto Liedon kunnan sivuilla (Asuminen ja ympäristö -> Liikenne) on tietoa seutulipusta. Lisäksi sivuilla on esitetty palveluliikenteen aikataulut ja taksiaseman tiedot ja linkit TLO:n ja Valtasen liikenteen sivuille sekä Matkahuollon sivuille. Sauvo Sauvon kunnan sivuilla (etusivu -> Matkailu -> Linja-autoaikataulut) on linkki Vainion Liikenteen aikatauluun. Lisäksi on linkki seudulliseen Brahe-reittioppaaseen. Paimio Paimion kaupungin sivuilla on esitetty tietoa kymppikyydistä ja kertalipun hinnat sekä aikataulut. Lisäksi sivuilta on linkit TLO:n, Vainion liikenteen, Express-bussien ja Matkahuollon aikatauluihin. Länsi-maa Länsi-maan kaupungin sivuilla on tietoa alueella liikennöivistä linjoista sekä kaupungin sisäisen liikenteen osalta koulu-, kutsu- ja linjataksiliikenteestä ja niiden aikatauluista. Lisäksi sivuilta on linkit Vainion liikenteen, Taivassalon auton ja Matkahuollon sivuille. Kaarina Kaarinassa on pysäkit yksilöity nimin. Keskustan ja runkoreittien varrella iso osa pysäkeistä on lasikatoksellisia, joissa on aikataulu- ja reitti-informaatiota. Katetut pysäkit on toteutettu yhdessä mainostajien kanssa. Liikennöitsijä vastaa toistaiseksi pysäkki-informaatiosta.

36 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud Kaarinan kaupungin sivuilla (Liikenne -> Joukkoliikenne) on esitetty palvelulinjan aikataulut ja reitit sekä linkit TLO:n, Vainion liikenteen, Matkahuollon, VR:n, Viking Linen ja Silja Linen sivuille. Muu informaatio Liikennöitsijät huolehtivat ulkopuolella keskeisimpien pysäkkien informaatiosta. Vainion Liikenne jakaa suorajakeluna aikatauluja haja-asutusalueille. Aikatauluja on viety mm. lauttarantoihin ja kyläkauppojen ilmoitustauluille. Seudullisesti pysäkkikohtaisia aikatauluja ei ole pidetty yllä, vaikka tarve ainakin keskeisimpien pysäkkien osalta olisi. Liikennöitsijöiden mukaan periaatteena on ollut, että on parempi, ettei ole mitään informaatiota kuin että tarjotaan väärää tai vanhentunutta infoa. paikallisliikenteen pysäkit on yksilöity nimin ja numeroin. Pysäkit olisi tarpeen yksilöidä nimin myös seudullisesti, kuten Turussa on tehty vuonna paikallisliikennealueella aikataulut on sijoitettu noin joka kolmannelle pysäkille. Turku aikoo vuonna 2011 laajentaa paperiaikatauluin varustettujen pysäkkien määrää.

37 36 seudu 4. Palvelutasoluokittelu 4.1 Palvelutasoluokat ja niiden sisältö Nykyisen palvelutason jäsentämiseksi ja myöhemmässä vaiheessa määriteltävien palvelutasotavoitteiden pohjaksi on työssä muodostettu seudulle soveltuva kehikko, jossa on kuvattu palvelutasoluokat ja palvelutason osatekijöille kriteerit. Palvelutasoluokituksen muodostamisen lähtökohtana on tavoiteasettelu eli minkälaista vaikuttavuutta kunkin tasoisella joukkoliikennepalvelulla tavoitellaan tai pyritään tarjoamaan. Palvelutasoluokittelu on luotu soveltaen Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kilpailukykyinen palvelutaso (LVM 54 ja 55/2007), Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus (LVM 39/2009), Julkisen liikenteen peruspalvelutaso (LVM 7/2005) julkaisuissa esitettyjä periaatteita. Kesällä 2010 on valmistunut palvelutason määrittelyyn Liikenneviraston ohje, joka myös pohjautuu em. selvityksiin. Luokitusta muodostettaessa tavoitteena on ollut yksiselitteiset, yksinkertaiset ja vertailukelpoiset määritykset. Laaditussa seitsemänportaisessa kehikossa on luokat minimipalvelutasolle, liikkumisen tasa-arvon turvaamiselle (autottomat ja liikuntarajoitteiset) ja joukkoliikenteen käytön lisäämiselle. Työssä laaditun luokituksen tulee nykytilan ohella pystyä kuvaamaan myös tulevaisuuden kehittämistavoitteita riittävän hienojakoisella asteikolla askelia palvelutason parantamiseksi. Luokkien määrää ei työn aikana katsottu tarpeelliseksi rajoittaa, jotta tavoitetyön arviointivaiheessa palvelutason muutokset luokasta toiseen eivät muodostu kohtuuttoman suuriksi. Työssä on keskitytty ensisijaisesti tarjontaa ja saavutettavuutta koskeviin palvelutason osatekijöihin, joita ovat liikennöintiaika ja vuorotiheys eri aikoina. Lisäksi on esitetty alustavia kriteereitä lippujärjestelmälle, kalustolle, matka-ajalle, täsmällisyydelle sekä informaatiolle, jotka on esitetty raportin liitteessä 1. Seuraavassa on esitetty työn aikana muodostettu palvelutasoluokittelu ja luokan palvelutasoa kuvaavaa sisältö. Taso 1 Kilpailutaso+ Joukkoliikenne tarjoaa todellisen ja aidon vaihtoehdon henkilöauton käytölle. Kaikki matkat voi tehdä sujuvasti joukkoliikenteellä, eikä asiakkaan tarvitse sovittaa ajankäyttöään joukkoliikenteen aikatauluihin. Tiheän vuorotarjonnan lisäksi matka-aika autoon nähden on kilpailukykyinen. Palvelutasoluokassa korostuu erityisesti matka-ajan merkitys kilpailutekijänä.

38 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud Taso 2 Kilpailutaso Joukkoliikenne tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle. Lähes kaikki matkat voi tehdä joukkoliikenteellä, eikä asiakkaan tarvitse erityisemmin sovittaa ajankäyttöään päiväsaikaan joukkoliikenteen aikatauluihin. Palvelutasoluokassa kilpailutekijöinä korostuvat tiheä vuorotarjonta läpi päivän ja laajat liikennöintiajat viikonpäivästä riippumatta. Taso 3 Houkutteleva taso+ Joukkoliikenne tarjoaa houkuttelevan vaihtoehdon useimmille matkoille. Asiakas joutuu hieman sovittamaan ajankäyttöään erityisesti hiljaisena aikana (illat, viikonloput ja kesä) aikataulujen mukaiseksi. Palvelutasoluokassa korostuvat hyvä ruuhka-ajan vuorotarjonta ja laajat liikennöintiajat arkisin. Taso 4 Houkutteleva taso Joukkoliikenne tarjoaa harkitsemisenarvoisen ja käyttökelpoisen vaihtoehdon useimmille matkoille. Asiakas joutuu jonkin verran sovittamaan ajankäyttöään aikataulujen mukaiseksi. Palvelutasoluokassa korostuvat päivittäinen säännöllinen liikenne ja kohtuullisen laajat liikennöintiajat. Taso 5 Autottomien arkiyhteydet Joukkoliikenne tarjoaa päivittäisten liikkumistarpeiden tyydyttämiseksi yhteydet (työssäkäynti, opiskelu, asiointi) arkisin ja viikonloppuisin niille, joilla ei ole autoa joko pysyväisluonteisesti tai hetkellisesti käytössään. Asiakas joutuu sovittamaan ajankäyttöään aikataulujen mukaisesti. Palvelutasoluokassa korostuu peruspalvelutasonäkökulma eli kohtuulliset liikkumismahdollisuudet ja liikkumisen tasa-arvo, jota toteuttaa säännöllinen liikenne tavanomaisina liikkumisaikoina. Taso 6 Peruspalvelutaso Peruspalvelutason tavoitteena on turvata jokapäiväiset liikkumistarpeet ja liikkumisen tasa-arvo. Peruspalvelut tarjotaan kuntakeskusten ja taajamien välillä sekä kuntakeskuksen ja keskuskaupungin tai merkittävän palvelukeskuksen välillä siten, että työ-, opiskelu- ja asiointimatkat sekä liityntämatkat valtakunnalliseen julkisen liikenteen verkkoon on mahdollista tehdä joukkoliikenteellä. Joukkoliikenne tarjoaa arjen perusliikkumistarpeita tyydyttävät yhteydet (työssäkäynti, koulunkäynti, asiointi) niille, joilla ei ole autoa käytössään. Kuntien sisäisessä liikenteessä peruspalvelutasolla on tavoitteena turvata autottomien asiointimahdollisuus vähintään kaksi kertaa viikossa. Palvelutasoluokassa korostuu kyyti-

39 38 seudu takuuajattelu ja palvelun helppo saavutettavuus välttämättömien liikkumistarpeiden tyydyttämiseksi. Asiakas joutuu lähtökohtaisesti sovittamaan ajankäyttöään palvelun saavuttamiseksi. Kutsuohjatut palvelut voivat jossain määrin joustaa myös asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Taso 7 Minimitaso Järjestetään ainoastaan lakisääteiset kuljetukset. Taulukossa 1 on esitetty tarjontaa koskevat kriteerit palvelutason osatekijöittäin. Palvelutasoluokkien enimmäiskävelyetäisyys (vaikutusalue) on 400 metriä. Kävelyetäisyys liittyy erityisesti tavoitteelliseen tilaan ja maankäytön kehittämismahdollisuuksien arviointiin. TAULUKKO 3. PALVELUTASOLUOKITUS JA TARJONNAN KRITEERIT Työn aikana on todettu erilaisten selvitysten ja aineistoanalyysien suhteen yhteensovittamisen tarvetta, jotta joukkoliikennevyöhykkeiden määrittelyt olisivat vertailukelpoisia keskenään. seudulla on nähty keskeiseksi määritellä vuorotiheydet eri liikennöintiaikoina ja kävelyetäisyydet yhteneviksi niin, että käytettävät kriteerit ovat palvelutasomäärityksen lisäksi yhtenevät rakennemallityössä, liikennetutkimusaineistoista tehtävissä analyyseissa ja KARAtutkimuksissa. Esimerkiksi rakennemallityön kannalta keskeisintä on tarkastella maankäytön kehittämismahdollisuuksia kahden parhaan laatuluokan vaikutusalueella. Palvelutasokehikkoa laadittaessa on tarpeen ottaa huomioon, että palvelutason toteutumista voidaan seurata palvelutason määrittelyn voimassaoloaikana. Tällä hetkellä joukkoliikenteen tarjontaa koskeva tietous on hajanaista ja analyysit vaativat runsaasti manuaalista työtä, mutta jatkossa uudet rekisterit ja aineistot (mm. Vallu2) mahdollistanevat vuotuisen seurannan nykyistä helpommin.

40 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud 4.2 Yhteenveto seu palvelutasototeumasta Laaditun palvelutasoluokituksen perusteella voidaan yhteenvetona nykyisestä seudullisesta vuoropalvelutasosta yhteyksillä Turkuun todeta seuraavaa: lähellä kilpailutasoa: Raision ja Naantalin suuntien liikenteet houkutteleva taso: Kaarinan, Paimio, Masku, Parainen, Rusko, Lieto, Nousiainen ja Mynämäki autottomien arkiyhteydet: Piikkiö, Lemu, Mietoinen, Vahto, Aura (asemanseutu) ja Sauvo peruspalvelutasoiset yhteydet: Rymättylä, Merimasku, Velkua, Askainen, Tarvasjoki, Sauvo, Nauvo ja Korppoo KUVA 12. PALVELUTASOLUOKITUKSEN SEUDULLINEN YHTEENVETO Kuntien sisäisessä liikenteessä pääasiassa toteutuu vähintään peruspalvelutasoinen liikenne kutsuohjattujen palveluliikenteiden toteutusten myötä.

41 40 seudu Luokitusyhteenveto on esitetty kuntakohtaisesti tarkemmin raportin liitteessä. Seuraavassa taulukossa on verrattu liikennöintiaikojen toteumaa suhteessa luokitteluun. TAULUKKO 4. LIIKENNÖINTIAIKATAVOITTEIDEN TOTEUMA YHTEYKSILLÄ TURKUUN

42 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud Kuvassa 13 on esitetty seudullisesti eri vuoropalvelutasoluokkien vaikutusalueella asuvien määrä ja osuudet (tilanne kevät 2010). Vaikutusalueena on käytetty 400 metrin linnuntieetäisyyttä. KUVA 13. ERI PALVELUTASOLUOKKIEN VAIKUTUSALUEELLA ASUVIEN OSUUS

43 42 seudu paikallisliikenteen palvelutaso paikallisliikenteen vuoropalvelutasoa on arvioitu toteutuneiden aamuruuhkan keskimääräisten ja maksimivuorovälien perusteella (kuvat 14 ja 15). KUVA 14. PAIKALLISLIIKENTEEN KESKIMÄÄRÄINEN VUOROVÄLI PYSÄKEITTÄIN AAMULLA KLO 7 8 KUVA 15. PAIKALLISLIIKENTEEN MAKSIMIVUOROVÄLI PYSÄKEILLÄ AAMULLA KLO 7 8

44 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud Joukkoliikenteen saavutettavuus paikallisliikenteessä KUVA 16. TURUN PAIKALLISLIIKENTEEN SAAVUTETTAVUUS ERI KÄVELYETÄISYYSKRITEEREILLÄ Turussa 93 % väestöstä asuu 300 metrin etäisyydellä joukkoliikennepalvelusta.

45 44 seudu 5. Matkustuskysyntä 5.1 Työssäkäynti Tilastokeskuksen vuoden 2006 työssäkäyntitilaston mukaan työssäkäynti suuntautuu erittäin voimakkaasti Turkuun. Selvitysalueen koko työssäkäyntivolyymi Turkuun on noin matkaa, joista (43 %) suuntautuu Turkuun. Vahvimmat työmatkavirrat Turkuun saapuvat Kaarinasta ja Raisiosta, joista tehdään noin 5500 matkaa. kaupunkiseu kuntien työmatkoista noin puolet suuntautuu Turkuun. Kaupunkiseu ulkopuolisista työmatkavirroista vahvimpia (yli 1000 matkaa/vrk) ovat Paimiosta, Paraisilta, Mynämäeltä, Piikkiöstä ja Maskusta saapuvat. Myös vastasuunnan pendelöinti eli työssäkäynti Turusta on merkittävää. Joka viiden turkulaisen tekemä työmatka suuntautuu ulkopuolelle. Suurimmat työssäkäyntivirrat suuntautuvat Raisioon (2800 matkaa) ja Kaarinaan (2400 matkaa). KUVA 17. TYÖSSÄKÄYNTI SUUNNITTELUALUEEN KUNNISTA TURKUUN (TILASTOKESKUS 2006). KUVA 18. TYÖSSÄKÄYNTI TURUSTA MUIHIN SUUNNITTELUALUEEN KUNTIIN(TILASTOKESKUS 2006)

46 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud Liikkujaryhmät aluerakenteessa -tutkimuksen mukaan henkilöauton käyttö työmatkoilla pääkulkutapana on kuitenkin vähäisempää kuin muissa matkaryhmissä ja vastaavasti joukkoliikenne ja pyöräily ovat keskimääräistä useammin työmatkojen pääkulkutapoja. 5.2 Joukkoliikenteen matkustajamäärät paikallisliikenne sisäisessä liikenteessä tehdään vuosittain noin 20 miljoonaa matkaa, mikä merkitsee keskimäärin 111 joukkoliikennematkaa asukasta kohden vuodessa. Kausilipulla tehdään noin 64 matkaa asukasta kohti vuodessa. Paikallisliikenteen lippujen käytön jakauma on esitetty alla. KUVA 19. TURUN PAIKALLISLIIKENTEEN LIPUNMYYNTI JA LIPPULAJIJAKAUMA

47 46 seudu paikallisliikenteen lipputilasto kattaa kaikki sisäisessä liikenteessä tehtävät matkat (myös ostoliikenteessä tehdyt seutulippumatkat). Edellisessä kaupunkiseu liikennejärjestelmäsuunnitelmassa liikennetutkimusten perusteella määritellyt vahvat joukkoliikennealueet Turussa on esitetty alla. Tieto on vuodelta Jäkärlä Petäsmäki Naantali Raisio Perno Runosmäki Teräsrautela Räntämäki Halinen Suikkila Kurala Turku Varissuo Loukinainen Ilpoinen Uittamo Harittu Lauste Katariina KUVA 20. TURUN KAUPUNKISEUDUN VAHVAT JOUKKOLIIKENNEKYSYNNÄN ALUEET (TURUN SEUDUN LIIKENNETUTKIMUS JA MALLIT 1997)

48 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud KUVA 21. TURUN PAIKALLISLIIKENTEEN VAHVIMMAT LINJAT kaupunkiseudulla Länsikeskuksen ja kauppakeskus Myllyn valmistumisen yhteydessä tehtyjen asiointiliikenteen seurantutkimusten perusteella joukkoliikennettä käytetään hyvin vähän ostosmatkojen pääkulkutapana. Liikkujaryhmät aluerakenteessa -tutkimuksen mukaan joukkoliikennettä käytetään hyvin vähän päivittäistavaroiden ostosmatkoilla. Tulos voidaan selittää yksinkertaistaen siten, että lähikauppaan ei ole tarvetta mennä joukkoliikenteellä ja automarkettiin pääsee vain vaivalloisesti joukkoliikenteellä. Muiden ostos- ja asiointimatkojen kulkutavat poikkeavat selvästi päivittäistavaroiden ostosmatkojen kulkutavoista. Erityistavarakaupan ostos- ja asiointimatkoilla joukkoliikennettä ja autoa käytetään enemmän ja jalan kuljetaan vähemmän kuin päivittäistavaroita ostettaessa. Muut ostos- ja asiointimatkat suuntautuvat usein kohteisiin (esim. isot kauppakeskukset, kaupunkien keskustat), jotka ovat lähikauppaa etäämmällä ja joihin pääsee hyvin myös joukkoliikenteellä.

49 48 seudu Seutulipun käyttö Verrattuna Turkuun, joukkoliikenteen käyttäjämäärät putoavat merkittävästi kuntarajan toisella puolella. Seutuliikenteessä tehdään yhtensä noin 5 miljoonaa matkaa, joista seutulipulla on viime vuosina tehty noin 3,0 3,2 miljoonaa matkaa. Lisäksi opiskelijaseutulipuilla tehdään 0,5 0,6 miljoonaa matkaa vuosittain. Seutulippumatkustus kattaa noin 10 % koko työssäkäyntivolyymistä. Seutulipun käyttäjistä noin % on päivittäisiä työmatkalaisia. Seutulipun matkustustilasto vuosina on esitetty kuvassa 22. Opiskelijaseutulipputilasto on esitetty vuodesta 2005 lähtien. KUVA 22. SEUTULIPPUMATKUSTUS VUOSINA Vuoden 2009 seutulippujen matkustustilasto näyttää laskeneen selvästi, mutta todellisuudessa kokonaismatkustus ei ole laskenut yhtä paljon. Seutulippujen hinnan korotukset mm. Raisiossa ja Naantalissa yli 54 :n ovat vähentäneet normaalilippujen myyntiä ja lisänneet opiskelijaseutulippujen myyntiä, joka kokonaisuuden kannalta on siirtymää opiskelijaseutulippupuolelle. Taloudellinen lama on yleisesti vähentänyt liikkumista. Vuoden 2010 alun tarkastelu näyttää, että laskutrendi on taittunut. Kuvaparissa 23 on esitetty kuntakohtaisesti seutulippumatkustus vuosina

50 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud KUVA 23. SEUTULIPPUMATKUSTUS KUNNITTAIN VUOSINA Seutulipun käyttö on absoluuttisesti suurinta kehyskunnissa Kaarinassa, Raisiossa ja Naantalissa. Näissä kaupungeissa tehdään myös asukaslukuun suhteutettuna selvästi eniten seutulippumatkoja.

51 50 seudu KUVA 24. SEUTULIPPUMATKAT ASUKASTA KOHTI VUOSINA Joukkoliikenteen tilastoinnin ongelma muualla kuin Turussa on, ettei kokonaismatkustajamäärää tunneta. Viranomaiset saavat tilastot ainoastaan tuettujen lipputyyppien käytöstä. Jatkossa tarvitaan tietoa joukkoliikenteen kokonaismatkustajamäärästä alueittain tai kunnittain. Periaatteessa voimaan astuneiden siirtymäajan liikennöintisopimusten mukaisesti liikennöitsijöitä voidaan periaatteessa velvoittaa toimittamaan matkustajamäärätietoja. 6. Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten rahoitus 6.1 Joukkoliikenteen rahoituskokonaisuus Joukkoliikenteen rahoitus on monisyinen kokonaisuus. Asiakastulojen ohella joukkoliikennettä rahoittavat kunnat ja valtio pääasiassa lipputukien ja ostettujen liikenteiden muodossa. Valtionavustuksia voidaan myöntää seutulippujen hintojen alentamiseen ja esimerkiksi palveluliikennekokeiluihin sekä erilaisille seudullisille joukkoliikenteen kehittämishankkeille. Valtionavustusten jakamisen ohella ELY:t ostavat seudullisia matkustustarpeita palvelevia kannattamattomia vuoroja sekä ovat mukana seudullisissa joukkoliikennehankkeissa. Lisäksi Kela maksaa kuljetuksia ja rahoittaa opiskelijaseutulippuja. Kuntien maksamat kuljetuskustannukset jaotellaan tyypillisesti hallintokunnittain avoimeen joukkoliikenteeseen, opetus-, sosiaali- ja terveystoimen kustannuksiin. Avoin joukkoliikenne käsittää ostetut linja-auto- ja taksivuorot sekä subventiot matkalippujen asiakashintojen alentamiseksi. Opetustoimen puolella on merkittävä osa myös tavanomaisen joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin liittyvää rahoitusta, joka koostuu koululaisten matkalipuista ja koulukuljetuksista. Kuntien henkilökuljetusten kustannustietojen koostaminen vuosittain on perinteisesti liittynyt lääninhallitusten laatimaan peruspalvelujen arviointiin. Varsinais-Suomessa on kerätty aikasarjaa aina vuoteen 2007 saakka. Vuodelta 2008 tietoja ei enää kerätty. Peruspalvelujen arvioin-

52 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud ti on siirtynyt valtion aluehallintouudistuksessa vuoden 2010 alussa aluehallintoviranomaiselle (AVI). Tämän työn yhteydessä kunnilta kerättiin vuoden 2009 kuljetuskustannukset. JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUSYHTEENVETO TURUN SEUDULLA (tilasto 2009) Kunnat ja valtio rahoittavat joukkoliikennettä pääasiassa alentamalla matkalippujen asiakashintoja ja ostamalla peruspalvelutasoista liikennettä, jota ei synny markkinaehtoisesti. Lisäksi kuntien opetustoimen kustantamat koululaisliput ja koulukyydit ovat merkittävä osa joukkoliikenteen kokonaisrahoitusta. Kela rahoittaa opiskelijaseutulippuja. Kunnat ja valtio rahoittivat seudulla avointa joukkoliikennettä yhteensä 16,4 miljoonalla eurolla, josta kuntien osuus oli 14,6 milj. euroa ja valtion 1,8 milj. euroa. Lisäksi kunnat rahoittivat koulumatkalippuja ja -kyytejä 2,8 milj. eurolla. kaupunki maksoi liikenteiden ostoista sekä kaupunki- ja seutulippujen taksojen alennuksista nettona 12,8 milj. euroa. Muiden kuntien avoimen joukkoliikenteen rahoitus kohdistuu lähinnä seutulipputukeen(1,2 M ) ja palveluliikenteiden hankintaan (0,3 M ). seutulipun hinnanalennusten valtionosuus oli 1,5 M. Lääninhallitus osti selvitysalueella peruspalvelutasoista liikennettä 0,2 milj. eurolla sekä rahoitti palveluliikenteitä ja kaupunkimaista paikallisliikennettä 0,1 milj. eurolla. 6.2 Valtion joukkoliikennerahoitus seudulla Valtio rahoitti vuonna 2009 noin 1,8 milj. eurolla seu joukkoliikennettä. koko seutulippualueen seutulipputuen valtionosuus oli vuonna 2009 noin 1,5 M. Lääninhallitus peruspalvelutasoista liikennettä 0,19 milj. eurolla, josta euroa kohdistui Saaristotien (Houtskari, Korppoo, Nauvo) ja välisen liikenteen ostosopimuksiin. Velkua-Askainen- Turku ostosopimus on vuodessa. Lisäksi ELY:llä on ostosopimukset Someron liikenteistä ja joistakin Loimaan vuoroista Turkuun, mutta nämä palvelevat ensisijaisesti määrittelyalueen ulkopuolista liikennetarvetta. Lääninhallitus myönsi avustuksia palveluliikenteille ja kaupunkimaiselle paikallisliikenteelle Kuntien kuljetuskustannukset Kokonaiskustannukset ja kustannuskehitys Suunnittelualueella kuntien kuljetuskustannukset (valtionavustuksista riisuttu netto) vuonna 2009 olivat noin 41 M /v eli 126 asukasta kohti. Tästä avoimen joukkoliikenteen osuus oli 14,6 M (35 %), opetustoimen 9,1 M (22 %), sosiaalitoimen 13,4 M (32 %) ja terveystoimen 4,3 M (10 %). Terveystoimen kustannustilastoissa on puutteita eli todellinen summa on esitettyä suurempi.

53 52 seudu Vuodesta 2003 kuntien kuljetuskustannukset ovat yli kaksinkertaistuneet (+21,5 M /v). Eniten kasvua on ollut sosiaalitoimen kuljetuksissa (+7,4 M, +125 %). Avoimen joukkoliikenteen kasvu on ollut +6,8 M (+87 %). Vuodesta 2007 kustannukset ovat lisääntyneet neljänneksellä (+11,9 M /v) Eniten kasvua on ollut sosiaalitoimen kuljetuksissa +4,1 M (+45 %). Avoimen joukkoliikenteen kasvu +3,6 M (+33 %) Kuntien kuljetuskustannusten jakautuminen ja vertailu Kuvassa 25 on esitetty kunnittain kuljetuskustannukset ja niiden jakautuminen hallintokunnittain. Kuvasta puuttuvat terveystoimen kustannukset, joiden tilastoinnissa on puutteita. Taulukossa 5 on esitetty kuvaa tarkentavat yksityiskohtaiset luvut. KUVA 25. KUNTIEN KULJETUSKUSTANNUKSET JA JAKAUMA HALLINTOKUNNITTAIN VUONNA 2009

54 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud TAULUKKO 5. KUNTIEN KULJETUSKUSTANNUSJAKAUMA 2009 Turku käyttää selvästi eniten joukkoliikenteen tukemiseen myös suhteutettuna muihin hallintokuntiin. Turku pois lukien avoimen joukkoliikenteen osuus kuntien kuljetuskustannuksista on noin 15 %. kehyskunnissa osuus on keskiarvoa suurempi eli noin %. Joukkoliikenteen kokonaisrahoitus Vuonna 2009 kuntien rahoitus avoimeen joukkoliikenteeseen oli yhteensä 14,6 milj. euroa ja joukkoliikenteeseen yhteensä 17,4 M (42 %), johon laskettu mukaan koululaislipuista ja koulukyydeistä aiheutuneet kustannukset. Yksistään kaupunki maksoi vuonna 2009 liikenteiden ostoista sekä kaupunki- ja seutulippujen taksojen alennuksista nettona 12,8 milj. euroa. TAULUKKO 6. KUNTIEN JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUSVERTAILUA

55 54 seudu Valtion joukkoliikennemäärärahat ovat supistuneet edellisvuosista. Varsinais-Suomen ELYkeskus on budjetoinut vuodelle ,8 milj. euroa, kun vuonna 2009 lääninhallituksen vastaava joukkoliikennemääräraha oli 5,1 milj. euroa. Kuntien joukkoliikennerahoituksen vertailua Seu kunnat käyttävät liikenteiden hankintaan ja lipputukiin keskimäärin 44,4 /asukas. Keskiarvoa nosta Turku, jossa tuki on lähes 73 asukasta kohdin. KUVA 26. AVOIMEN JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS, /ASUKAS VUONNA Seuraavassa on tarkasteltu kuntien maksamaa joukkoliikenteen rahoituskokonaisuutta eli otetaan huomioon koulukuljetukset ja koululaisten matkaliput. Tilanne muuttuu verrattuna avoimen joukkoliikenteen kustannuksiin, sillä alhaisen palvelutason ja hajanaisen aluerakenteen alueilla kunta joutuu ostamaan enemmän erillisiä koulukyytejä.

56 seu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2/12/ seud KUVA 27. KUNTIEN JOUKKOLIIKENTEEN KOKONAISRAHOITUS, /AS VUONNA 2009 Seuraavassa on vertailtu joukkoliikenteen kokonaisrahoituksen jakautumista kunnittain. KUVA 28. KUNTIEN JOUKKOLIIKENNERAHOITUKSEN JAKAUTUMINEN Kuvan 27 luvut on esitetty tarkemmin taulukossa 7.

57 TAULUKKO 7. JOUKKOLIIKENNERAHOITUKSEN JAKAUTUMINEN JA KOHDENTUMINEN KUNNITTAIN 56 seudu