YLÄ-LAPIN METSÄKIISTAN RATKAISU TUTKIMUSTA JA POLITIIKKAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLÄ-LAPIN METSÄKIISTAN RATKAISU TUTKIMUSTA JA POLITIIKKAA"

Transkriptio

1 YLÄ-LAPIN METSÄKIISTAN RATKAISU TUTKIMUSTA JA POLITIIKKAA Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskiviikkona keskustelutilaisuuden "Ylä-Lapin metsäkiistan ratkaisu tutkimusta ja politiikkaa". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi. Alustajina toimivat metsäneuvos, MMT Liisa Saarenmaa maa- ja metsätalousministeriöstä, erikoistutkija, MMT Mikko Hyppönen METLAsta, puheenjohtaja Pekka Aikio Saamelaiskäräjiltä, vanhempi tutkija, YTT Seija Tuulentie METLAsta sekä dosentti, FT Timo Helle METLAsta. Kommenttipuheenvuoron pitivät poronomistaja Jan Saijets Muotkatunturilta ja metsätalouspäällikkö Pertti Heikuri Metsähallituksesta sekä kansanedustaja Simo Rundgren. Tilaisuuteen osallistui noin 70 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset lukuun ottamatta Pekka Aikion alustusta sekä Outi Jääskön/Jan Saijetsin kommenttipuheenvuoro.

3 SISÄLLYSLUETTELO Tutkimus poliittisen valmistelun tukena Ylä-Lapissa Metsäneuvos, MMT Liisa Saarenmaa, maa- ja metsätalousministeriö Mikä tuo leivän Lappiin? Erikoistutkija, MMT Mikko Hyppönen, METLA Poro arktisena märehtijänä ja saamelaiskulttuurin perustana Puheenjohtaja Pekka Aikio, Saamelaiskäräjät Ei yksin leivästä metsien sosiokulttuurinen merkitys Vanhempi tutkija, YTT Seija Tuulentie, METLA Poro ja metsät Ylä-Lapin kiistan keskiössä Dosentti, FT Timo Helle, METLA Kommenttipuheenvuoro Poromies Outi Jääskö, Inarin paliskuntien yhteistyöryhmä Poronomistaja Jan Saijets, Muotkatunturi

4 Metsäneuvos, MMT Liisa Saarenmaa Maa- ja metsätalousministeriö TUTKIMUS POLIITTISEN VALMISTELUN TUKENA YLÄ-LAPISSA Ylä-Lapin metsäkiista Liisa Saarenmaa Maa- ja metsätalousministeriö Mistä on kysymys? Kiista koskee valtion maata: Saamelaisten maaoikeuskysymys Luontoarvot/vanhat metsät Porotalouden kannattavuus Metsätalouden toimenpiteet 2

5 Tapahtumien kulku Ristiriitaisia käsityksiä maankäytön periaatteista esiintynyt pitkään Saarelan työryhmä selvitti poro- ja metsätalouden yhteensovittamista v ei tuonut ratkaisua MMM:n toimintaohjelma poro- ja metsätalouden yhteensovittamiseksi v.2003 Metsähallituksen lvs:n tarkistaminen alkoi v Greenpeacen kampanja v OM valmistelee lakia saamelaisten luontaiselinkeinojen turvaamisesta v Ylä-Lapin metsä- ja porotalouden yhteensovittamiseen osallistuneet tahot Metsähallituksen ja Poronhoitolain Lääni- ja Metsähallituksen Suojelualueiden Metsänkäsittelyn Saamelaiskäräjälain Selvitysmiehen MMM:n porotalouden mukaiset kuntakohtaiset luonnonvarojen osallistava perustaminen kehittäminen mukaiset neuvottelut selvitys toimintaohjelma yhteistoiminta neuvottelut neuvottelukunnat suunnittelu Ylä-Lapissa luvulta lähtien Eduskunta Ministeriöt ja valtion virastot Metsähallitus Saamelaisjärjestöt Porotalous Luonto- ja ympäristöjärjestöt Työmarkkinajärjestöt Metsäteollisuus Metsätalouden edistämisorganisaatiot Paikalliset elinkeinonharjoittajat Metsänomistajien etujärjestöt Tutkimus- ja oppilaitokset Valtion alue- ja paikallishallinto Kunnallinen ja alueellinen itsehallinto Metsästys- ja kalastusjärjestöt Ulkoilu- ja retkeilyjärjestöt Muut tahot 4 MMM:n toimintaohjelma Maaoikeuskysymys kuuluu oikeusministeriölle Luonnonsuojelukysymys kuuluu YM:lle Porotalouden kannattavuuskysymys kuuluu MMM:lle, samoin kuin poro- ja metsätalouden yhteensovittaminen 5

6 Ylä-Lapin luonnonvarojen kestävä käyttö -tutkimushanke Käynnistyi keväällä 2004 Tuottanut tietoa elinkeinojen aluetaloudellisesta merkityksestä paikallisten asenteista laitumien tilasta 6 Poro- ja metsätalouden yhteensovittaminen Metlan tutkimushankkeen tuloksia: paikalliset asukkaat haluavat että elinkeinoja harjoitetaan rinnakkain päätöksenteko halutaan pitää paikallistasolla porotalous ja metsätalous yhtä vahvoja elinkeinoja/matkailun osuus tuloista ja työpaikoista on kaksi kertaa niin suuri kuin poro- ja metsätalouden yhteenlaskettu osuus tuotantofunktiot lupolle tekeillä 7 Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelma Päivitys käynnistyi helmikuussa 2004 Hakkuusuunnite avainasemassa Nykyinen suunnite m 3 /v Paineita suunnitteen alentamiseksi on tasolle m 3 /v Mitä pienempi suunnite, sitä vähemmän töitä metsureille ja puuta paikalliselle sahalle 8

7 Näkymiä Saamelaisten maaoikeuskysymys OM valmistelee hallituksen esitystä saamelaisten maahan, veteen, luonnonvaroihin ja perinteisiin elinkeinoihin kohdistuvien oikeuksien järjestämisestä Luonnonsuojelukysymys Ministeri Enestam: suojeluasiat Ylä-Lapissa kunnossa Porotalous eläinkohtainen tuki laitumet (suurin sallittu poroluku) 9 Metsähallituksen toimenpiteet Luonnonvarasuunnitelma valmistuu tänä keväänä -> suunnite alenee Metsähallituksen ja paliskuntien väliset neuvottelut laidunalueista Saamelaisten kotiseutualueelle hallinnollien yksikkö (liittymäkohta OM:n lakivalmisteluun) 10 Kiitos! 11

8 Erikoistutkija, MMT Mikko Hyppönen METLA MIKÄ TUO LEIVÄN LAPPIIN? Ylä-Lapin metsäkiistan ratkaisu tutkimusta ja politiikkaa Tutkas , Eduskunta, Helsinki Mikä tuo leivän Lappiin? Mikko Hyppönen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute Esitelmän sisältö 1 Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö tutkimus Koko hankkeen lyhyt esittely 2 Elinkeinojen paikallistaloudellinen merkitys Osahankkeen 1 tulosten esittely Vatanen, Pirkonen, Ahonen, Hyppönen & Mäenpää Inarilaisten mielipiteitä elinkeinoista Osahankkeen 2 päätulosten esittely Hallikainen, Jokinen, Parviainen, Seppä & Pernu 2005, Päätelmiä

9 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute 1 Tutkimuksen osahankkeet ja aikataulu Koordinointi ja tiedottaminen M. Hyppönen Kaikki tutkijat 1 Elinkeinojen taloudellinen merkitys M. Hyppönen 2 Elinkeinojen kulttuuriset merkitykset S. Tuulentie M. Jokinen V. Hallikainen 3 Poronhoidon ja metsätalouden suhteet T. Helle 4 Elinkeinojen kestävyys A. Naskali M. Hyppönen Pilottivaihe Väliraportointi 5 Tuotantostrategiat M. Varmola Taustaryhmistä koostuva ohjausryhmä Tutkimusalue = Inari Tarkastelun kohteena olevat elinkeinot Inarissa Luontopalvelut, Metsähallitus Matkailu Metsätalous, Metsähallitus Metsätalous, yksityinen Porotalous Puutuotteiden jalostus Luonnon käyttöön perustuvat toimialat

10 Luonnon käyttöön perustuvien toimialojen kokonaistuotokset Kokonaistuotos Kokonaistuotos milj. % Metsätalous, yksityinen 3,1 1,1 Luontopalvelut, Metsähallitus 3,2 1,1 Porotalous 4,0 1,4 Puutuotteiden jalostus 5,1 1,8 Metsätalous, Metsähallitus 5,9 2,1 Matkailu 56,5 19,8 Luonnon käyttöön perustuvien toimialojen 77,8 27,3 kokonaistuotos (milj. ) Inari, yhteensä (milj. ), 284,8 100 Vatanen Vatanen ym. ym Luonnon käyttöön perustuvien toimialojen työlliset Työlliset, htv Työlliset, % Metsätalous, yksityinen 30 1,1 Luontopalvelut, Metsähallitus 38 1,4 Porotalous 217 8,3 Puutuotteiden jalostus 37 1,4 Metsätalous, Metsähallitus 74 2,8 Matkailu ,0 Luonnon käyttöön perustuvat toimialat yht ,0 Inarin työllisyys, yhteensä (htv) Vatanen Vatanen ym. ym Luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen tuotantokertoimet Puutuotteiden jalostus 2,28 Metsätalous, Metsähallitus Matkailu Porotalous Luontopalvelut, Metsähallitus Metsätalous, yksityinen 2,03 1,90 1,88 1,76 1,73 Vatanen Vatanen ym. ym ,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,

11 Luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen välittömän tuotoksen brutto- ja nettovaikutus Kokonaistuotoksen bruttovaikutus (milj. euroa) Kokonaistuotoksen nettovaikutus (milj. euroa) Kokonaistuotos Toimiala (milj. euroa) Metsätalous, yksityinen 3,1 5,4 2,8 Luontopalvelut, Metsähallitus 3,2 5,7 4,8 Porotalous 4,0 7,5 5,2 Puutuotteiden jalostus 5,1 11,6 8,9 Metsätalous, Metsähallitus 5,9 12,0 8,4 Matkailu 56,5 107,1 102,8 Vatanen Vatanen ym. ym Luonnon käyttöön perustuvien toimialojen aiheuttamat brutto- ja nettotyöllisyysvaikutukset Toimiala Työllistävyys (htv) Työllisyyden bruttovaikutus (htv) Työllisyyden nettovaikutus (htv) Metsätalous, yksityinen Puutuotteiden jalostus Luontopalvelut, Metsähallitus Metsätalous, Metsähallitus Porotalous Matkailu Vatanen Vatanen ym. ym Toimialojen muutosten vaikutukset Metsähallituksen metsätalous Metsähallituksen metsätalouden hakkuiden vuotuinen vähentäminen m 3 :sta noin puoleen Metsäsektorin tulot vähenevät 4,7 milj. euroa Tulot vähenevät yhteensä 9,1 milj. euroa Metsäsektorin työpaikat vähenevät 50 htv Työpaikat vähenevät yhteensä 84 htv Vatanen Vatanen ym. ym

12 Toimialojen muutosten vaikutukset Poronhoito Porotalouden tuotos puolittuisi neljästä miljoonasta kahteen miljoonaan euroon Porotalouden tulot vähenevät 2,0 milj. euroa Tulot vähenevät yhteensä 3,8 milj. euroa Porotalouden työpaikat vähenevät 108 htv Työpaikat vähenevät yhteensä 119 htv Vatanen Vatanen ym. ym Toimialojen muutosten vaikutukset Matkailu 15 %:n muutos matkailukysynnässä aiheuttaa yhtä suuren tulojen bruttovaikutuksen kuin muiden luonnon käyttöön perustuvien toimialojen kokonaistulot ovat Matkailukysynnän 8,5 %:n vähentymisen tulovaikutukset olisivat saman suuruiset kuin Metsähallituksen hakkuiden puolittamisen vaikutukset Vatanen Vatanen ym. ym Maankäyttömuotojen määrä/osuus Ylä- Lapissa 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Erämaita Ls-alueita Porolaitumia Metsätalousmaita Liian vähän Sopivasti Liian paljon Ei osaa sanoa Hallikainen Hallikainen ym. ym

13 Päätösvalta luonnonkäytössä Ylä-Lapissa % Ei osaa sanoa Hyvin paljon Jokseenkin paljon Hiukan Ei lainkaan 0 Greenpeace EU Suomen Ls. liitto Metsät. sidosryhmät Eduskunta Paikall. ls.yhdistys Paliskunnat Saamelaiskäräjät Kunta Paikalliset ihmiset Hallikainen Hallikainen ym. ym Inarilaisten käsityksiä metsätaloudesta Pitkät puunkuljetusmatkat Metsien lisäsuojelu Puun hidas kasvu Ympärivuotiset metsäautotiet Talvitiet Konehakkuut Metsurihakkuut Uudistamishakkuut Harvennushakkuut n=485 n=481 n=478 n=484 n=483 n=488 n=481 n=482 n=478 Maanmuokkaukset Metsätaloustuotteiden kiristyvä hintakilpailu Metsätaloustuotteiden kysynnän väheneminen n=480 n=485 n=483 Poro- ja metsätalouden n=489 yhteensovittaminen % vastanneista Hallikainen Hallikainen ym. ym Erittäin kielteinen Melko kielteinen Ei kielteinen eikä myönteinen Melko myönteinen Erittäin myönteinen En osaa sanoa Päätelmiä Matkailu on sekä tuotoksella että työllisyydellä mitattuna Inarin kunnan tärkein elinkeino Kaikki muutkin luontoelinkeinot ovat tärkeitä Maankäyttömuotojakaumaan ollaan tyytyväisiä Päätösvalta halutaan säilyttää paikallistasolla Metsätaloutta sinällään ei vastusteta Paikallistalouden ja yhteisön näkökulmasta elinkeinojen rinnakkaiselo olisi suotava tavoite

14 Vanhempi tutkija, YTT Seija Tuulentie METLA EI YKSIN LEIVÄSTÄ METSIEN SOSIAALIKULTTUURINEN MERKITYS Ei yksin leivästä metsien sosiokulttuurinen merkitys Seija Tuulentie / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute Luontoympäristöön liittyviä kulttuurisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia Ylä-Lapissa 1. Alueella asuminen 2. Virkistyskäytön ja elinkeinon kokonaisuus 3. Paikallinen osallisuus päätöksenteossa

15 Aineistot 1. Teemahaastattelut kesinä 2004 ja 2005 haastatellut: Inari 26, Utsjoki 12, Enontekiö 12; yht. 50 yhtä paljon edustajia metsätaloudesta, porotaloudesta, matkailusta sekä luontoharrastajista saamelaisia 27, suomalaisia 23 miehiä 32, naisia Kyselytutkimus, jossa lomakkeita lähetettiin kaiken kaikkiaan kappaletta, vastauksia 791. Vastausprosentiksi tuli 36 prosenttia. Kyselystä on julkaistu opinnäytetyö Parviainen & Seppä (2005) Metsän monet kasvot Ylälappilaisten mielipiteitä metsän eri käyttömuodoista Tulossa Hallikainen & al: Inarilaisten käsityksiä metsätaloudesta ja muista metsää käyttävistä elinkeinoista (Metsätieteen aikakauskirja) 1. Ylä-Lapissa luonnon vuoksi Luonto ja erämainen ympäristö mainittiin alueelle muuton, paluumuuton tai siellä pysymisen syynä selkeästi 13 teemahaastattelussa 47:stä. Kerran oli tosi vähällä ettei meillä muutto ollu. -- Se [Lapin luonto] oli semmonen syy, minkä takia jäi. Vaikka täällähän se aina se työn saaminen on ollu aivan kyseenalaista. (Nainen, muu elinkeino, suomalainen, Enontekiö) Luonto muuttamisen syynä Luonnosta eläminen Minulla tää työ on tietenkin se, että sen elannon saan siitä luonnosta. (Nainen, muu elinkeino, suomal., Inari) Luonnossa eläminen Sitte ku muutti tänne Inariin takasin niin tästä ei välttämättä tarvi lähteä mihinkään, sitähän on koko ajan mettässä. (Nainen, muu elinkeino, saamel., Inari) Se ympäristö oli sitteki tärkeämpi ku se toimeentulo. (Nainen, porotalous, saamelainen, Inari) Erämaamielikuvat [Halusin] päästä semmoseen paikkaan miss mä voisin koska tahansa mennä metsään sillon ku musta tuntuu. Itse asiassa toi vanha haave oli semmonen joka ajoi mua pohjoseenki sitten ja se on toteutunu. (Mies, matkailu, suomal., Inari)

16 2. Luontoharrastukset ja luonnon virkistyskäyttö Kalastus Marjastus, sienestys ja yrttien poiminta Vaellus, patikointi, retkeily Metsästys Kuntoliikunta ( kävely, juoksu, hiihto) Luonnosta nauttimista/ virkistäytymistä Moottorikelkkailu Veneily, soutelu, melonta Muu Yhteensä n % Ylälappilaisten harrastukset luonnossa (Seppä & Parviainen 2005) Luonnon merkitykset teemahaastatteluissa (n = 50) Elinkeino Kalastus Metsästys Marjastus, sienestys, keräily Hiihto, vaellus, retkeily, luonnon tarkkailu Moottorivälinein liikkuminen Luonto elämänmuotona, identiteettinä 43 Luonnon merkitykset teemahaastatteluissa (n = 50) Elinkeino Kalastus Metsästys Marjastus, sienestys, keräily Hiihto, vaellus, retkeily, luonnon tarkkailu Moottorivälinein liikkuminen Luonto elämänmuotona, identiteettinä 43

17 Kritiikkiä luonnon käyttötapoja kohtaan on, kuten myös pelkoa luonnon tuhoutumisesta ja tilan kaventumisesta Kylien lähimaastot tärkeitä; niiden hakkuita kritisoivat yhtä hyvin metsäalan ihmiset kuin muutkin Matkailureittien ja rakentamisen lisääntyminen ja ylipäänsä luonnon käyttömuotojen lisääntyminen huolestuttavat Matkailukäytön lisääntymistä pidetään kuitenkin vääjäämättömänä Ainoahan se on matkailu, mutta eihän se kaikkia elätä. (Mies, metsätalous, saamel., Inari) 3. Paikallinen osallisuus päätöksenteossa Paikallistason päätöksenteko on ihanne Luontoharrastajat ja metsätalouden edustajat varauksellisimpia paikallisen päätöksenteon toimivuuteen Etenkin porotalouden edustajat kokevat, että heidän äänensä ei kuulu päätöksenteossa Matkailuyrittäjät ovat tyytyväisimpiä kunnalliseen päätöksentekoon Ei lainkaan Jonkin verran Melko paljon Erittäin paljon En osaa sanoa 1 % 1 % 16 % 51 % 31 % Kuvio 43. Kuinka paljon luonnonkäytöstä päätettäessä paikallisilla tulisi vastaajien mielestä olla päätösvaltaa. (n = 739) (Seppä & Parviainen 2005)

18 Osallistumisen ongelmat: Suunnittelun kieli Huomattavan aktiivisuuden vaatimus Historiallinen painolasti ja leimautumisen pelko Monet intressiryhmät Tasa-arvoinen kuuleminen Yhteenvetoa Käsitteet virkistyskäyttö ja harrastukset kuvaavat huonosti luontosuhdetta; myös jako vapaa-aikaan ja työhön vaikeaa Luonto ja luonnon monenlainen käyttö on erittäin keskeinen osa olemista ja arkielämää Luonnonympäristö on monella tavalla olennainen myös pohjoisen alueen asuttuna pysymiselle Elämistä tukemaan tarvitaan kaikkia luontoon perustuvia elinkeinoja ja niiden entistä parempaa yhteensovittamista Paikallisten osallistumista päätöksentekoon luonnonkäytöstä on vielä varaa kehittää

19 Dosentti, FT Timo Helle METLA PORO JA METSÄT YLÄ-LAPIN KIISTAN KESKIÖSSÄ Poro ja metsät Ylä-Lapin kiistan keskiössä Erikoistutkija, dos. Timo Helle Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen toimintayksikkö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute Poro-metsä- osahankkeen tavoitteet 1. Miten erilaiset puuntuotanto-ohjelmat vaikuttavat porolaitumiin ja poronhoidon talouteen? 2. Miten metsien käsittely vaikuttaa talviravintokasvien, lähinnä poronjäkälän ja lupon runsauteen? 2

20 3 Talousmetsien ja suojelumetsien osuudet metsämaalla paliskunnittain Lumen syvyys ja laidunnuksen jakaantuminen maaliskuussa Porolaidunten inventointi osana VMI:a Valtakunnan metsien inventointi Puusto- ja metsikkötunnukset, mm: kasvupaikkatyyppi ikä tilavuus puulajisuhteet pinta-alat Porolaiduntutkimus Laiduntunnukset, mm: Biomassat: poronjäkälät luppo metsälauha Peittävyydet: sammalet varvut hakkuutähteet Papanakasatiheydet 5

21 6 # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # Porolaiduninventoinnin maastonäyte km Ylä-Lapissa 956 maastokoealaa Mattila 2006 Lupon runsausluokat, Inarin metsämaan kankaat % Tilavuusluokka, m³ >200 Ikä, v kohtalaisesti luppoa vähän luppoa ei luppoa N=392 7 Poronjäkäläbiomassan muutos Biomassa kg/ha Mattila

22 9 Porotiheys kolmessa pohjoisimmassa merkkipiirissä Poronjäkäläbiomassat metsämaan kankailla 1978 ja Muonio-Pohjois-Kittilä sekä Savukoski ja Pohjois- Salla Mattila

23 Jäkäläbiomassa, kg/ha 12 Jäkäläbiomassat, Inarin metsämaan kuivahkot kankaat Kehitysluokka N taimikot 4 nuori kasvatusmetsä 5 varttunut kasvatusmetsä 6 hakkuukypsä 7 suojuspuuhakkuu 8 siemenpuuhakkuu Laidunnuksen jakautuminen 1982, Ivalon paliskunta Helle ym Sateliittiporojen laitumen käyttö Ivalon paliskunnassa 14

24 15 Yhteenveto Konfliktit esiintyvät mittakaavan eri tasolla. Ne keskittyvät alaville metsämaan kankaille, jotka ovat puuntuotannolle edullisia korkean lämpösummansa takia ja toisaalta tärkeitä porojen keski- ja kevättalven laitumia ohutlumisuutensa ansiosta. Lupon esiintyminen on vahvasti sidoksissa metsikön ikään ja tilavuuteen. 100-vuotiaista metsistä on lupottomia 75 %, kun yli 200-vuotiaissa metsissä vastaava luku on 10 %. Runsasluppoisia metsiä on eniten yli 200-vuotiaissa metsikköikäluokissa. Inarin metsämaan kankailla varttuneiden metsien poronjäkäläbiomassat ovat korkeammat kuin nuorten metsien poronjäkäläbiomassat. Ero selittynee pohja- ja kenttäkerroksen kasvillisuuden muutoksella. Talvilaidunnus keskittyy varttuneisiin metsiin, jos niitä on tarjolla. Mukana hankkeessa MMT Eero Mattila, laiduninventoinnit MMM Jaakko Repola, biomasssojen ja laidunnuspaineen mallinnus MMT Ville Hallikainen FM Kari Mikkola, paikkatieto MMM Ari Nikula, paikkatieto, maisemaekologia 16 17

25 Poromies Outi Jääskö Inarin paliskuntien yhteistyöryhmä KOMMENTTIPUHEENVUORO Saamelainen kulttuuri on riippuvainen käytettävissä olevista luonnonvaroista kuka turvaa? Saamelaisen poronhoidon maantarve Poronhoitomme perustuu vapaaseen laidunnukseen luonnonlaitumilla ympäri vuoden, eikä muuhun ole varaakaan, koska meillä ei ole omaa heinäntuotantoa. Eri vuodenaikoina ja erilaisten sääolojen vallitessa porot käyttävät erilaisia maastoja ja eri ravintokasveja. Porojen selviämisen kannalta vaikein aika on talvi. Silloin porot ovat riippuvaisia hitaimmin uudistuvista ravintovaroistaan, jäkälistä ja lupoista, joita esiintyy eniten vanhoissa hakkaamattomissa metsissä. Saamelaisten kotiseutualueella 90 % metsistä on valtion hallinnassa. Metsien osuus pinta-alasta vaihtelee suuresti paliskunnittain. Samoin suojeltujen metsien osuus vaihtelee, koska suojelua ei ole kohdennettu poronhoidon tarpeiden mukaisesti. Myös laidunmetsien suhteellinen merkitys vaihtelee paliskunnasta toiseen. Siten, vaikka hakkuiden vaikutukset porojen laitumiin ovat kaikkialla samat, joku paliskunta voi sopeutua suurempaan metsälaidunmenetykseen kuin toinen. Yhteistyöryhmämme paliskunnissa ja tokkakunnissa metsää ei ole säästetty laidunkäyttöön riittävästi, ks. Kuva 1. Kuva 1: Yhteistyöryhmän paliskuntien metsien suojelutilanne alle 240 m:n korkeudessa merenpinnasta.

26 Kuva 2: Yhteistyöryhmän paliskuntien metsämaankäyttötilanne vuonna Punaisella ovat hakatut metsät ja vihreällä luonnontilaiset. (Lemmenjoen puiston lounaisosien metsiä puuttuu vähän.) Kulttuuri ja elämäntapa Porojen vapaa laidunnus on saamelaisen poronhoidon ja -kulttuurin ydin ja ylläpitävä voima. Poronhoidon laidunkierto ja muu siihen liittyvä vuodenaikaiskierto ovat valtavia perinteisen luontotietämyksen ja rikkaan kielen varastoja. Kulttuuria ei ole olemassa ilman yhteisöä, ja kaikista perinteisistä elinkeinoista vain poronhoidon yhteisöllisyys on säilynyt. Vain yhteistoiminta ylläpitää ja kehittää sosiaalista verkostoa, elinkeinoa, toimintatapoja ja kieltä. Poronhoito on myös ainoa elinkeino, joka pitää saamelaisalueen kaikki keskuskyliä pienemmät kylät asuttuina ja työllistettyinä. Talvisen luonnonlaidunnuksen loppuminen, ruokinnan ja tarhaamisen aloittaminen merkitsisivät vääjäämättä poronhoidon ja koko saamelaisen kulttuurin harjoittajien määrän vähenemistä ja kulttuurin sisällön köyhtymistä. Lainsäädäntö Suomi on useissa laeissa ja kansainvälisissä sopimuksissa turvannut saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisen periaatteen tasolla: Poronhoitolain mukaan poronhoidolle ei saa aiheuttaa valtion mailla huomattavaa haittaa. Toisin kuin muissa vastaavissa laeissa, huomattavan haitan suuruutta ei ole määritelty asetuksessa tai muissakaan säädöksissä. Ainoa oikeuteen yltänyt tapaus on Lapin paliskunnasta, jonka alueesta paliskunnan oman selvityksen mukaan 49 % oli muun maankäytön vuoksi menetetty tai saatettu vaikeasti laidunnettavaksi. Asiaa käsiteltiin oikeudessa noin kaksi vuotta, mutta sitten käsittely peruttiin.

27 Metsähallituslain mukaan saamelaisen kulttuurin edellytysten turvaaminen (ja muut yhteiskunnalliset tavoitteet) on Metsähallituksen liiketoiminnan reunaehto. Käytännössä Metsähallitus on kuitenkin sidotumpi työllistämis- ja liiketaloudellisiin velvoitteisiinsa kuin saamelaiskulttuurin turvaamiseen. Uusi perustuslaki sanoo, että saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Tämä oikeus ei toteudu pelkästään kielilailla ja kulttuuriitsehallintolailla, vaan yhtä tärkeää on turvata ne arkielämän tilanteet, joissa kieli siirtyy kehittyen ja rikkautensa säilyttäen seuraaville sukupolville. Sellaisia tilanteita ovat nimenomaan perinteiset elinkeinot, koska niihin osallistuvat sukupolvet yhdessä vauvasta vaariin. Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevassa sopimuksessa Suomi lupaa olla estämättä alkuperäiskansansa jäseniä harjoittamasta kulttuuriaan yhdessä ryhmänsä muitten jäsenten kanssa. Sopimuksen toteutumista valvova YK:n ihmisoikeuskomitea on käsitellyt neljää saamelaisalueen valtionmetsien hakkuisiin liittyvää tapausta. Tapausten käsittely ja päätökset ovat antaneet merkittävää ohjausta saamelaisalueen maankäyttöön. Komitea on lausunut mm., että kaikki maankäyttö koko paliskunnan alueella on tarkasteltava, kun poronhoitoon vaikuttavia toimia suunnitellaan, eivätkä ne saa heikentää poronhoidon kannattavuutta. Sen perusteella KHO määräsi v. 1999, että KTM:n on selvitettävä kaiken muun maankäytön vaikutukset poronhoitoon koko paliskunnan alueella ennen uusien valtauslupien antamista. Raportissaan v ihmisoikeuskomitea moittii Suomea saamelaisten maaoikeuksien ratkaisemisen lykkäämisestä ja kehottaa valtiota olemaan käyttämättä maata niin, että se saattaisi huonontaa saamelaisten maaoikeuksien toteutumista. Käytännössä metsätalouden työpaikoista on pidetty kiinni jatkamalla laidunmetsien hakkuita entiseen tapaan huolehtimatta siitä, mitä se aiheuttaa poronhoidon työpaikoille eli saamelaisen kulttuurin harjoittamiselle. Periaatteiden toteuttamista käytännössä ei siis ole määritelty, muutenkaan ohjattu säännöksillä eikä otettu huomioon valtion metsätaloutta mitoitettaessa. Nämä hienot lait ovat kauniita mutta toistaiseksi tyhjiä lupauksia. Kuka kantaa vastuun? Vastuu ja päätöksentekovalta valtion hakkuista hajautuu sekavasti akselille Metsähallitus- maa- ja metsätalousministeriö eduskunta: Metsätalouden käytännön yhteensovittaminen poronhoidon kanssa on annettu Metsähallituksen tehtäväksi. Tehtävää suorittaa Metsähallituksen Metsätalous liikelaitoksena, ei viranomaisena, eikä se siksi olekaan katsonut voivansa perustaa prosessia, jossa yhdistyisivät asiaankuuluvat vastuu, valta ja asiantuntemus. Sen vuoksi yhteistyöryhmän paliskunnat eivät ole katsoneet tarkoitukselliseksi osallistua meneillään olevaan luonnonvarasuunnitelman päivittämiseen. Metsätalouden suunnittelussa ja toteuttamisessa Metsähallitusta sitovat etukäteen annetut lakisäätöiset maankäyttöratkaisut, joita ei ole tehty poronhoidon vaan luonnonsuojelun ja metsätalouden perusteilla. Tavoitteena ei ole ollut riittävien laitumien turvaaminen paliskunnittain, ks. Kuva 1. MMM vaatii ristiriitaan paikallista elinkeinoperusteista ratkaisua. Tietysti ratkaisun lähtökohdan on oltava se, että se toimii paikallisesti ja on siellä hyväksytty, mutta käytännössä vaatimus on sama kuin esim. jos ruotsinkielisillä alueilla kouluopetuskielestä pitäisi päättää paikallisesti.

28 Perimmäinen vastuunkantaja tästä tilanteesta on siis Suomen lainsäätäjä eli te, hyvät kansanedustajat. On ymmärrettävää, ettette kaikki voi tuntea saamelaisen poronhoidon arkitodellisuutta ettekä sitä päätöksentekokenttää, joka määrää elinehtomme. Monilla teistä ei ole ollut tilaisuutta saada asiasta muuta kuin kapeisiin ja sirpaleisiin maallikkonäkemyksiin perustuvaa informaatiota. Toivottavasti tämä ja vastaavat tilaisuudet antavat teille tarpeeksi laaja-alaista ja kiistatonta tietoa saamelaisen poronhoidon laidunriippuvuudesta ja tilanteesta ja vakuuttavat teidät siitä, että teiltä odotettava ratkaisu on paitsi kiireellinen, myös mahdollinen. Ratkaisun raameja Asian etäisyydestä ja näennäisestä vaikeudesta huolimatta yhteensovittamisratkaisu on konkretisoitavissa. Suomen velvoitteet kansainvälistä yhteisöä ja omaa alkuperäiskansaa kohtaan ovat selvät, eikä Ylä-Lapin metsätalouden kehittäminenkään ole ylivoimaista eikä edes vaikeaa. Ratkaisulla on kiire, koska laidunmetsämme hupenevat koko ajan. Kaikista kiireellisintä on, että tärkeät laidunmetsät jätetään hakkuiden ulkopuolelle ja Metsähallituksen hakkuusuunnitetta lasketaan vastaavasti. Tämä voi hetkellisesti huonontaa valtion metsätalouden kannattavuutta, mutta sen ei tarvitse aiheuttaa metsurien työttömyyttä. Inarissa on paljon hakkuumahdollisuuksia nuorissa metsissä ja hakkuiden välialueilla, ja nämä hakkuut voivat osittain jopa hyödyttää poronhoitoa. Poronhoidon kannalta kestävä ratkaisu vaatii myös, että Metsähallitukselta poistetaan tuottovaatimus saamelaisalueella. Vain siten Metsähallitus pääsee liiketaloudellisen ja saamelaisen kulttuurin turvaamisen velvoitteiden ristiriidoista. Tuoreen tutkimustiedon (Joensuun yliopisto, Kaisa Raitio) perusteella yksinkertainen ja nopea keino parantaa saamelaisen poronhoidon oikeuksien toteutumista maankäytössä olisi tehdä Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelmat lakisääteisiksi ja vahvistettaviksi maa- ja metsätalousministeriössä. Silloin ne olisivat valituskelpoisia hallintopäätöksiä ja niiden pätevyys kaikkeen asiaan liittyvään lainsäädäntöön nähden jouduttaisiin pohtimaan etukäteen tarkemmin ja voitaisiin myös punnita normaalin hallintovalitusmenettelyn kautta. Toivomme työniloa, hyviä tuloksia ja ripeyttä tämän asian parissa painiville kansanedustajille ja tutkijoille.

29 Poronomistaja Jan Saijets KOMMENTTIPUHEENVUORO

30

31

32

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)

Lisätiedot

KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Suomen suurin paliskunta Pinta-ala 5600 km2 150 poronomistajaa Suurin sallittu

Lisätiedot

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa Rovaniemi 2.2.2016 MMT Kirsi-Marja Korhonen Valtion maiden metsätalous on erityistä! Metsätalouden toiminnan keskeinen erityispiirre ovat Metsähallituslain

Lisätiedot

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä Poronhoito muuttuvassa ympäristössä 13.11.2014 Mari Väänänen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL/ Kuvagalleria POROT-hanke Maankäytön suunnittelua palvelevan porotalouden paikkatietokannan rakentaminen

Lisätiedot

Matkailijoiden näkemyksiä Ylä-Lapin luonnon käytöstä

Matkailijoiden näkemyksiä Ylä-Lapin luonnon käytöstä Matkailijoiden näkemyksiä Ylä-Lapin luonnon käytöstä Vesa Luhta, Sinikka Rovanperä, Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen & Seija Tuulentie YLÄ-LAPIN METSIEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ -tutkimuksen loppuseminaari Saariselkä

Lisätiedot

Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä

Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö hankeen loppuseminaari Saariselkä 26.3.2009 Heli Saarikoski, Jyri Mustajoki ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä

Lisätiedot

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN YHTEENSOVITTAMINEN YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari TUTKIMUKSEN TARKOITUS Selvittää paikallisten

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 24.5.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 24.5.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 24.5.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

Metsäalan hyvinvointiskenaariot: Metsien eri käyttömuotojen hyvinvointivaikutukset. Osahankkeen 1 esittely

Metsäalan hyvinvointiskenaariot: Metsien eri käyttömuotojen hyvinvointivaikutukset. Osahankkeen 1 esittely Metsäalan hyvinvointiskenaariot: Metsien eri käyttömuotojen hyvinvointivaikutukset Osahankkeen 1 esittely Risto Seppälä osahankkeen vetäjä Metsien käytön tulevaisuus Suomessa hankkeen ohjausryhmän kokous

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Metsähallituksen uudelleenorganisointi

Metsähallituksen uudelleenorganisointi Metsähallituksen uudelleenorganisointi Keskustelutilaisuus Metsähallitusta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta. Eduskunnan kansalaisinfo 8.10.2015 Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Porotalouden merkitys paikallistaloudelle

Porotalouden merkitys paikallistaloudelle Porotalouden merkitys paikallistaloudelle Asta Kietäväinen Lapin yliopisto, Arktinen keskus Pauliina Kietäväinen Esitelmän kulku - Tutkimushankkeesta - Työllisyys ja pakallistalous - Muut merkitykset -

Lisätiedot

Virkistyskäytön muutokset Pohjois- Suomessa

Virkistyskäytön muutokset Pohjois- Suomessa Virkistyskäytön muutokset Suomessa Luontomatkailun ja -virkistyksen tutkimuspäivä Lapin yliopisto 22.10.2010 Tuija Sievänen Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien käytön tulevaisuus Suomessa ohjausryhmän kokous Salon Suomusjärvellä 12.5.2009 Katja Lähtinen, Varttunut tutkija Metla,

Lisätiedot

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Metsähallituslaki uudistuu ke 16.1.2014 kello 10.00-12.30, Arktikum auditorio, Rovaniemi Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi

Lisätiedot

Inarin metsäkiistan lyhyt historiikki

Inarin metsäkiistan lyhyt historiikki 10.12.2010 Greenpeace/Matti Liimatainen Inarin metsäkiistan lyhyt historiikki Inarin metsäkiistassa asettuivat vastakkain tehometsätalous ja metsien suojelu yhdistettynä perinteiseen poronhoitoon. Greenpeacen

Lisätiedot

Rovaniemen tutkimusasema 16.02.2005

Rovaniemen tutkimusasema 16.02.2005 Metsäntutkimuslaitos PÖYTÄKIRJA Rovaniemen tutkimusasema 16.02.2005 Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö -hankkeen n kokous 15.02.2005 Saariselällä 1) Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.30

Lisätiedot

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö HE 9/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi, kuuleminen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostossa 24.2.2016 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ

PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Porontutkimusasema, Kaamanen Yhteistyökumppanit Alfred Colpaert 1, Marja Anttonen 2 ja Ari Tanskanen 1 1 Joensuun

Lisätiedot

Ylä-Lapin metsien käytön ristiriidat näkökulmia kestävään käyttöön

Ylä-Lapin metsien käytön ristiriidat näkökulmia kestävään käyttöön ACTA LAPPONICA FENNIAE 22 Ylä-Lapin metsien käytön ristiriidat näkökulmia kestävään käyttöön Toimittaneet Mikko Hyppönen, Sirkka Tapaninen ja Pertti Sarala Lapin tutkimusseura Acta Lapponica Fenniae Rovaniemi

Lisätiedot

Luonnon käyttöön perustuvat elinkeinot ja niiden väliset suhteet Ylä- Lapissa

Luonnon käyttöön perustuvat elinkeinot ja niiden väliset suhteet Ylä- Lapissa Metsätieteen aikakauskirja k a t s a u s Ville Hallikainen Ville Hallikainen, Timo Helle, Mikko Hyppönen, Arsi Ikonen, Mikko Jokinen, Arto Naskali, Seija Tuulentie ja Martti Varmola Luonnon käyttöön perustuvat

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa 1 Anju Asunta, Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä

Lisätiedot

Lakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma

Lakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma Lakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma Liisa Tyrväinen, professori Luonnonvarakeskus (Luke), Vantaa liisa.tyrvainen@luke.fi Taustaa Metsä- ja vesialueiden matkailu-

Lisätiedot

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvaraalan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä ihmisistä suuryrityksiin. Toimintamme perustuu

Lisätiedot

Uusi Metsähallituslaki, millainen siitä tuli?

Uusi Metsähallituslaki, millainen siitä tuli? Uusi Metsähallituslaki, millainen siitä tuli? Lapin Matkailuparlamentti 6.10.2016 MMT Kii Korhonen Metsähallitus Metsätalous Oy Metsähallitus Metsätalous Oy Uusi metsähallituslaki Eduskunta hyväksyi uuden

Lisätiedot

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Mapping and Analysing Saami Space - projekti on saanut rahoitusta Pohjoismaiden Ministerineuvoston Arctic Co-operation Programme 2012-2014. Johanna Roto, 2015 Saamelaiset

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE AJANJAKSOLLE 1.1. 31.3.2016 Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) mukaan Metsähallituksen tehtävänä

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla

Monikäyttömetsätalous valtion mailla Monikäyttömetsätalous valtion mailla Kirsi-Marja Korhonen MMT, aluepäällikkö Metsähallitus Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka lailla määritelty tehtävä on hoitaa, käyttää ja suojella valtion maita

Lisätiedot

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamaa maa-

Lisätiedot

PORONHOITO JA MAANKÄYTTÖ

PORONHOITO JA MAANKÄYTTÖ PORONHOITO JA MAANKÄYTTÖ Sanna Hast Porotalousneuvoja sanna.hast@paliskunnat.fi p. +358 40 124 7422 Käyntiosoite: Koskikatu 33 A 1 Postiosoite: PL 8168 96101 ROVANIEMI Puh: 016 331 6000 (vaihde) Sähköpostit:

Lisätiedot

Kuulemistilaisuus Metsähallitusta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, MMM

Kuulemistilaisuus Metsähallitusta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, MMM Kuulemistilaisuus Metsähallitusta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta 19.10.2015 Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamaa maa- ja vesiomaisuutta

Lisätiedot

Pyhä-Kallion paliskunta ja maankäyttö. Mikko Ylinampa Pyhä-Kallion paliskunta

Pyhä-Kallion paliskunta ja maankäyttö. Mikko Ylinampa Pyhä-Kallion paliskunta Pyhä-Kallion paliskunta ja maankäyttö Mikko Ylinampa Pyhä-Kallion paliskunta PYHÄ-KALLION PALISKUNTA Pinta-ala: 3900 km 2 Eloporomäärä: 6500 Porotiheys: 1,7 poroa/km 2 Poronomistajia: 150 Pororuokakunnat:

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Julkaistu 14.6.2013 klo 10.57, päivitetty 5.9.2014 klo 9.57. Helppoa osallistumista?

Julkaistu 14.6.2013 klo 10.57, päivitetty 5.9.2014 klo 9.57. Helppoa osallistumista? OSALLISUUS Leena Heinämäki, tutkijatohtori, Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti, Arktinen keskus, Lapin yliopisto Heta Heiskanen, tutkija, Tampereen yliopisto Julkaistu 14.6.2013 klo

Lisätiedot

Ekosysteemilähestymistapa?

Ekosysteemilähestymistapa? Ekosysteemilähestymistapa? Metlan monimuotoisuustutkimuksen seminaari 22.3.2012 Marjatta Hytönen Metla 1 Taustaa 2 Metla ja MMM 3 SYKE ja YM 4 Metsähallitus 5 Tapio 6 Yhteenvetoa 7 Näkymiä 1 Taustaa YK:n

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011 Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

Metsähallituksen ja valtio-omistajan vastuu Ylä-Lapin porotalouden ja metsätalouden välisessä kiistassa

Metsähallituksen ja valtio-omistajan vastuu Ylä-Lapin porotalouden ja metsätalouden välisessä kiistassa Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Kaisa Raitio ja Teijo Rytteri Kaisa Raitio Metsähallituksen ja valtio-omistajan vastuu Ylä-Lapin porotalouden ja metsätalouden välisessä kiistassa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö hankkeen ohjausryhmän kokous Saariselkä klo

Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö hankkeen ohjausryhmän kokous Saariselkä klo 1 Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö hankkeen ohjausryhmän kokous Saariselkä 2008-05-29 klo 9.15-16.10 KOKOUSMUISTIO 30.5.2008 Läsnä: Ohjausryhmän jäsenet Hilkka Joki Jouko Kumpula Vesa Luhta Jouni Lukkari

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Kuinka suomalaiset ulkoilevat?

Kuinka suomalaiset ulkoilevat? Luonnon virkistyskäyttö Kuinka suomalaiset ulkoilevat? Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Valtakunnallinen ulkoiluseminaari Heureka, Vantaa, 1.12.2011 Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimuksen

Lisätiedot

VAATIMUS METSÄHALLITUKSEN HAKKUIDEN VÄHENTÄMISESTÄ KEMIN-SOMPION PALISKUNNAN ALUEELLA

VAATIMUS METSÄHALLITUKSEN HAKKUIDEN VÄHENTÄMISESTÄ KEMIN-SOMPION PALISKUNNAN ALUEELLA Kemin-Sompion poromiehet LÄHETE 10.10.2001 VAATIMUS METSÄHALLITUKSEN HAKKUIDEN VÄHENTÄMISESTÄ KEMIN-SOMPION PALISKUNNAN ALUEELLA Kemin-Sompion paliskunnan alueella Metsähallituksen rajut hakkuut, metsänviljelyyn

Lisätiedot

Työryhmämuistio MMM 2003:15 Selvitys Ylä-Lapin metsä- ja porotalouden yhteensovittamisesta Helsinki 2003

Työryhmämuistio MMM 2003:15 Selvitys Ylä-Lapin metsä- ja porotalouden yhteensovittamisesta Helsinki 2003 Työryhmämuistio MMM 2003:15 Selvitys Ylä-Lapin metsä- ja porotalouden yhteensovittamisesta Helsinki 2003 Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriö asetti 3.5.2002 päätöksellään Dnro

Lisätiedot

Mihin yhteiskunnalliseen tietotarpeeseen Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelma vastaa? Liisa Tyrväinen, ohjelmajohtaja

Mihin yhteiskunnalliseen tietotarpeeseen Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelma vastaa? Liisa Tyrväinen, ohjelmajohtaja Mihin yhteiskunnalliseen tietotarpeeseen Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelma vastaa? Liisa Tyrväinen, ohjelmajohtaja Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia, Espoo 25.3.2014

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI METSÄHALLITUKSEN UUDELLEENORGANISOINTIA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI

ENONTEKIÖN KUNNAN LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI METSÄHALLITUKSEN UUDELLEENORGANISOINTIA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI ENONTEKIÖN KUNNAN LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI METSÄHALLITUKSEN UUDELLEENORGANISOINTIA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI Enontekiön kunta kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa Jari Hynynen Metla, Vantaan toimintayksikkö SIMO-seminaari 2.11.2007 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla. Anne Tolvanen

Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla. Anne Tolvanen Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla Anne Tolvanen Matkailun määrä kasvaa Yhteensovittamisen tarve muiden maankäyttömuotojen kanssa kasvaa Tarvitaan keinoja ja työkaluja,

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen. Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen. Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Metsähallituslain valmistelun taustaa: Maa- ja metsätalousministeriö on toteuttamassa Metsähallitusta

Lisätiedot

Metsäalan tulevaisuuskuvat

Metsäalan tulevaisuuskuvat Metsäalan tulevaisuuskuvat Nykyrakenteiden kehittäminen ja aktiivinen muutos Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Puuhun perustuvat arvoketjut muutoksessa -seminaari, Metsäalan Tulevaisuusfoorumi, Heureka,

Lisätiedot

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE, POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden

Lisätiedot

Ennen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron

Ennen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron Ennen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron Mauri Nieminen Luke, Porontutkimusasema, Toivoniementie 246, 9991 Kaamanen, mauri.nieminen@luke.fi TIIVISTELMÄ Suomessa poronomistajia on enää 4

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Inarilaisten käsityksiä metsätaloudesta ja muusta luonnonkäytöstä

Inarilaisten käsityksiä metsätaloudesta ja muusta luonnonkäytöstä Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Ville Hallikainen, Mikko Jokinen, Mikko Parviainen, Leena Pernu, Jouni Puoskari, Sinikka Rovanperä ja Joni Seppä Ville Hallikainen Inarilaisten

Lisätiedot

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA Paula Sjöblom, dosentti, kieli- ja käännöstieteiden laitos Ulla Hakala, KTT, markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos Satu-Päivi

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta Tuija Sievänen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia seminaari 25.3.2014 Haltia, Nuuksio Luonnon virkistyskäytön tutkimus Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen

Lisätiedot

Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6,

Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6, Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6, Helsinki politiikka Metsien käsittely ja puunkojuu Kansainvälinen

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Talousarvioesitys Metsähallitus

Talousarvioesitys Metsähallitus Talousarvio 63. Metsähallitus 1. Peruspääoman muutokset Metsähallituksen peruspääomaa voidaan vähentää 1,6 milj. eurolla, johon sisältyy vähennyksenä 0,9 milj. euron arvoisen omaisuuden siirto peruspääomasta

Lisätiedot

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014 Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos -Yritysten taustatietoja -Yrittäjien näkemyksiä asiakkaidensa

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa. Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen

Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa. Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Kaupunginhallitus 434 23.11.2015 Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi 452/00.04.00/2015 Kaupunginhallitus 23.11.2015 434

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä www.robinwoodplus.eu Robinwood Plus projektikumppanit Johtava kumppani: Liguria Italia Muut kumppanit:

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsätieteen aikakauskirja

Metsätieteen aikakauskirja Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Heli Saarikoski Jyri Mustajoki Mika Marttunen Ville Hallikainen Mikko Hyppönen Heli Saarikoski, Jyri Mustajoki, Mika Marttunen, Anssi Ahtikoski,

Lisätiedot

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun TOKAT-aloitusseminaari 15.4.2015 Rovaniemi Kari Oinonen SYKE Kuva: Ympäristöhallinnon kuvapankki, Aarne Torvinen 2002 1 Tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark.

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Matti Kautto Mitä ovat sosiaaliset eli ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Sosiaalisella

Lisätiedot

Monikäyttönäkökulma Metsähallituksen organisaatiouudistukseen

Monikäyttönäkökulma Metsähallituksen organisaatiouudistukseen Monikäyttönäkökulma Metsähallituksen organisaatiouudistukseen MH:n organisaatiouudistus seminaari, Rovaniemi 30.8.2011 Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia. Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen

Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia. Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata

Lisätiedot

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taustaa Nykyinen

Lisätiedot

Kestävät käytännöt matkailun suunnittelussa ja kehittämisessä

Kestävät käytännöt matkailun suunnittelussa ja kehittämisessä ISBN 951-40-1990-3 (PDF) ISSN 1795-150X Kestävät käytännöt matkailun suunnittelussa ja kehittämisessä Seija Tuulentie ja Jarkko Saarinen (toim.) www.metla.fi Metlan työraportteja / Working Papers of the

Lisätiedot

Yhteistyömallien selvittäminen Pelkosenniemen kunnan kanssa

Yhteistyömallien selvittäminen Pelkosenniemen kunnan kanssa Kunnanhallitus ASIALISTA KOKOUSTIEDOT KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t Aika Maanantai 20.6.2016 klo 12.00-12,35 Paikka Savukosken kunnanvirasto 108 109 110 Yhteistyömallien selvittäminen Pelkosenniemen kunnan kanssa

Lisätiedot

Porojen talvilaitumien kunto Ylä-Lapin paliskunnissa vuonna 2004

Porojen talvilaitumien kunto Ylä-Lapin paliskunnissa vuonna 2004 ISBN-13: 978-951-40-2003-2 (PDF) ISBN-10: 951-40-2003-0 (PDF) ISSN 1795-150X Porojen talvilaitumien kunto Ylä-Lapin paliskunnissa vuonna 2004 Eero Mattila www.metla.fi Metlan työraportteja / Working Papers

Lisätiedot

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

ELINKEINOJEN YHTEENSOVITTAMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Kaivokset, maankäyttö ja paikalliset yhteisöt (DILACOMI) LOPPUSEMINAARI 27.9.

ELINKEINOJEN YHTEENSOVITTAMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Kaivokset, maankäyttö ja paikalliset yhteisöt (DILACOMI) LOPPUSEMINAARI 27.9. ELINKEINOJEN YHTEENSOVITTAMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Kaivokset, maankäyttö ja paikalliset yhteisöt (DILACOMI) LOPPUSEMINAARI 27.9.2013 Sanna Hast Metsäntutkimuslaitos sanna.hast@metla.fi ELINKEINOT

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS)

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto 13.7.2016 2 (6) Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Pääjohtaja Pentti Hyttinen 11.10.2016 Valtion maat ja vedet 9 121 000 hehtaaria maa-alueita. 3 417 000 hehtaaria vesialueita. Valtion

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

SIDOSRYHMÄYHTEYDET JA POROTALOUS

SIDOSRYHMÄYHTEYDET JA POROTALOUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke SIDOSRYHMÄYHTEYDET JA POROTALOUS Inga-Briitta Magga SIDOSRYHMÄ = Yhteistyökumppaneita Ja tärkeitä tahoja 2 PALISKUNNAN SUHDETOIMINTA

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Mikko Rautiainen Erikoissuunnittelija, Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita Talouden alamäki, maaseudun

Lisätiedot