Inarin metsäkiistan lyhyt historiikki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Inarin metsäkiistan lyhyt historiikki"

Transkriptio

1 Greenpeace/Matti Liimatainen Inarin metsäkiistan lyhyt historiikki Inarin metsäkiistassa asettuivat vastakkain tehometsätalous ja metsien suojelu yhdistettynä perinteiseen poronhoitoon. Greenpeacen kampanja nosti kiistan ensin valtakunnan julkisuuteen ja sitten kansainväliseksi. Käytännössä kiistan osapuolina olivat Metsähallitus ja alueella perinteistä poronhoitoa harjoittaneet poromiehet. Koska poromiehistä suuri osa on saamelaisia, kietoutui kiistaan lisäksi kysymys alkuperäiskansan oikeuksista. Inarin valtionmetsien hakkuut ovat vähäinen osa Suomen metsäteollisuuden puunhankintaa, mutta niillä on valtavan suuri merkitys alueella harjoitettavalle poronhoidolle. Kyse on maailman pohjoisimmista luonnontilaisista mäntymetsistä. Suhteellisen vähäisestä pinta-alastaan huolimatta ne ovat ainutlaatuisia koko maailman mittakaavassa. Metsien hakkuut ja porohoito olivat vastakkain muuallakin kuin Inarissa. Käytännössä puhuttiin ns. Metsä-Lapin alueesta joka Inarin lisäksi kuuluu poronhoitolain 2 :n määrittelemään erityisesti poronhoitoa varten vartulle alueelle. Tällä alueella valtion maata ei lain mukaan saa käyttää siten, että siitä on huomattavaa haittaa poronhoidolle. Saamelaisten kotiseutualueen eteläisin paliskunta eli Sodankylässä toimiva Lapin paliskunta kuuluu Metsä-Lapin alueeseen, ja sen metsiä hakkaa eri Metsähallituksen yksikkö kuin Inarissa. Mm. tästä syystä Lapin paliskunta ei kuulunut Inarin metsäkiistan piiriin. Sen uhanalaisten laidunmetsien suojelu ratkaistiin vuonna Saamelaisten maaoikeuksien puolustajien näkökulmasta kiista alkoi kymmeniä tai satoja vuosia sitten. Poronhoitajat alkoivat käydä oikeutta ja etsiä muita käytännön vaikutuskeinoja hakkuiden vastustamiseen 1980-luvun loppupuolella. Greenpeace liittyi mukaan vuonna Metsähallitus hakkasi Inarin vanhoja metsiä, vaikka alueella ei ole tehometsätaloudelle luontaisia edellytyksiä (Metsähallitus on itsekin myöntänyt hakkuut alueella kannattamattomiksi). Metsähallituksen hakkuilla on Inarissa kuitenkin suuri työllistävä merkitys, koska alueella käytetään vielä metsureita. Tämä vaikutti osaltaan siihen, että kiistasta tuli niin repivä. Paikallisille poronhoitajille metsät ovat kuitenkin tärkeitä porojen laidunmaita ja laitumista oli hävitetty jo suuri osa 1980-luvulla alkaneiden hakkuiden seurauksena. Metsien hakkuut uhkasivat poronhoitajien perinteistä elinkeinoa. Greenpeace puolestaan halusi suojella alueen vanhoja pohjoisia metsiä, joita ei ole enää paljoa jäljellä. Kiistaa on käyty ja ratkottu useassa vaiheessa. Mielenosoituksia on pidetty ulkoministerikokouksessa Genevessä, FAO:n metsäkokouksessa Roomassa, Suomen suurlähetystöillä Haagissa ja Berliinissä, maaja metsätalousministeriön katolla Helsingissä, metsissä Inarissa, StoraEnson tehtailla Hollannissa ja Kemissä sekä Lyypekin satamassa. Inarin metsäkiistaan osallistuivat eri tavoin Greenpeacen lisäksi Suomen luonnonsuojeluliitto, Ihmisoikeusliitto, Saamelaisneuvosto, Suomen porosaamelaiset ja monet muut järjestöt. Kantaa ottivat metsäalan organisaatioiden lisäksi saamelaiskäräjät ja metsäalan ammattiliitot. Hakkuista on käyty oikeutta Lapissa ja niitä on käsitelty useaan otteeseen YK:n ihmisoikeuskomiteassa. Kiistasta on tehty paljon tutkimusta, kiistaa on selvittänyt valtion asettama selvitysmies, siitä on puhuttu eduskunnassa, ministeriöissä ja seminaareissa. Aihetta on käsitelty kotimaisessa ja ulkomaisessa mediassa. Metsäkiistasta tehty suomalainen dokumenttielokuva Last Yoik in Saami Forests on voittanut useita palkintoja ja kunniamainintoja filmifestivaaleilla eri puolilla maailmaa. Last Yoik- dokumentti on

2 esitetty Ruotsin ja Norjan televisioissa, mutta Suomessa se ei ole televioskanaville päässyt. Sen sijaan YLE esitti 2009 kärjekkään kaksiosaisen TV-draaman aiheesta Luonnonsuojelijoiden Erämaaliike protestoi Kessin erämaan hakkuita vastaan. Myös poromiehet olivat kriittisiä hakkuita kohtaan Erämaalaki tuli voimaan. Se suojeli merkittäviä erämaa-alueita, mutta mahdollisti hakkuut useilla tärkeillä porojen laidunalueilla ja arvokkaissa vanhoissa metsissä esim. Hammastunturissa ja Kessi- Vätsärissä. Metsätalousalueiksi erämaissa rajattiin monesti puustoltaan arvokkaimmat alavat alueet. Erämaiden rajauksista jäi myös pois luontoarvoiltaan hyviä ja porotaloudelle tärkeitä alavien maiden tuottoisia metsiä Muotkatunturin paliskunta haastoi Metsähallituksen oikeuteen talvilaidunalueensa hakkuista Angelissa. Paliskunnan kanne ei menestynyt oikeudessa. YK:n Ihmisoikeuskomitea käsitteli tapausta ja totesi lokakuussa 1997, että nimenomaiset hakkuusuunnitelmat eivät sen mielestä olleet uhka saamelaiskulttuurille, mutta laajemmat hakkuut, kaivostoiminta jne. maankäyttö saattaisivat yhdessä sitä olla Sallivaaran paliskunnan poromiehet valittivat Kariselän alueen hakkuista YK:lle. Käräjoikeus oli aiemmin kieltänyt hakkuut, mutta hovioikeus oli kumonnut päätöksen ja Metsähallitus hakkasi alueen. Poromiehet tuomittiin yli mk:n korvauksiin, jotka Metsähallitus peri ulosoton kautta. Metsähallitukselle kyse ei ole rahasta, vaan periaatteesta. Toivomme, että korvauksilla on ennaltaehkäisevä vaikutus. Jatkuvat toimenpidekiellot ja oikeusjutut eivät helpota meidän toimintaa" (Kaleva ). Vuonna 2001 YK:n ihmisoikeuskomitea totesi, että valittajien oikeutta nauttia saamelaiskulttuuristaan ei ole rikottu. Sen sijaan komitea totesi Suomen valtion rikkoneen kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta. Ihmisoikeuskomitean mukaan oikeudenmukaisen ja tasapuolisen oikeudenkäynnin periaatteita oli rikottu ja valittajien velvoittaminen korvaamaan metsähallituksen oikeudenkäyntikulut katsottiin rikkomukseksi Hammastunturin paliskunta vei alueensa hakkuukiistoja julkisuuteen Saamelaiskäräjien tukemana. Metsähallituksen neuvottelumenettelyjä arvosteltiin saneluksi eräät Inarin poromiehet lähestyivät Greenpeacea kertomalla alueen hakkuiden ongelmista Tapaamisia ja maastokäyntejä uhattuihin metsiin poromiesten ja Greenpeacen kesken järjestettiin. Yhteistoimintaa alettiin suunnitella Hammastunturin, Muddusjärven, Muotkatunturin ja Paatsjoen paliskunnat ja Nellimin tokkakunta lähettivät Helsinkiin lähetystön tapaamaan poliittisia päättäjiä. Samalla esiteltiin paliskuntien toive siitä, että Metsähallitus alkaisi ottaa poronhoidon tarpeet huomioon ja neuvotella hakkuista etenkin tärkeimmillä laidunalueilla Maa- ja metsätalousministeriö asetti selvitysmies Saarelan tekemään esityksen metsätalouden ja poronhoidon yhteensovittamisesta Inarissa. Selvitys tehtiin hyvin pikaisella aikataululla eikä selvitysmiehellä ollut mandaattia ehdottaa merkittävästi metsätaloutta supistavia vaihtoehtoja. Siitä ei siten ollut apua. Selvitys julkistettiin Siinä ehdotettiin noin hehtaarin rajaamista hakkuiden ulkopuolelle. Paliskuntien vaatimukset tuossa vaiheessa olivat noin hehtaaria.

3 2003 Greenpeace auttoi paliskuntia tekemään kartat tärkeimmistä laidunalueista. Ne julkaistiin yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa kesäkuussa Hakkuiden jatkuessa kriittisen tärkeillä laidunalueilla Greenpeace vei kiistan kansainväliselle tasolle. Greenpeace vaati metsäteollisuutta, etenkin Metsähallituksen suurinta asiakasta StoraEnsoa asettamaan selkeitä rajoja Metsähallituksen hakkuille. Muutamia tutustumiskäyntejä Inarin metsiin ja kokouksia StoraEnson kanssa järjestettiin, mutta metsäyhtiöt eivät kuitenkaan rajoittaneet ostojaan alueelta. Greenpeace otti yhteyttä teollisuuden asiakkaisiin ja alkoi järjestää matkoja näille sekä ulkomaisille tiedotusvälineille Inariin joulukuun lopulla Metsähallitus kutsui paliskunnat neuvotteluun, mutta neuvottelut katkesivat lyhyeen helmikuussa 2004 kun Metsähallitus ei halunnut joustaa paliskuntien keskeisissä vaatimuksissa Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti selvitysmies Saarelan selvityksen perusteella toimintaohjelman, jossa ehdotettiin lisää tutkimusta asiasta sekä Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman päivittämistä. Samaan aikaan arvokkaiden alueiden hakkuut jatkuivat. Vuoden 2004 aikana Greenpeace järjesti useita metsäteollisuuden ja median tutustumismatkoja Inariin. Niiden yhteydessä koettiin mm. metsätalousväen järjestämä mielenosoitus Ivalon lentokentällä sitä vastaan, että Suomen metsien hakkuista kerrottaisiin metsätuotteitamme ostaville asiakkaille ja yleisölle. 2005: kiista kovenee kaikilla rintamilla. Vuoden alussa Hammastunturin, Muddusjärven, Muotkatunturin, Paatsjoen ja Sallivaaran paliskunnat sekä Ivalon paliskunnan Nellimin tokkakunta esittivät Metsähallitukselle joukon muutoksia, joilla Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelusta voisi kehittää myös paliskuntien mielestä reilun neuvotteluprosessin. Helmikuussa 2005 Greenpeace, Luonnonsuojeluliitto ja WWF lähettivät maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle kirjeen, jossa kehotettiin paliskuntien toivomien neuvottelujen aloittamista. Ministeriö ei suostunut aloitteeseen Greenpeace alkoi pystyttää Inarin Paadarskaidiin kansainvälistä metsäasemaa. Metsäaseman ympärille muodostettiin kampanja, jonka osana Greenpeacen vapaaehtoiset useista eri maista merkitsivät tärkeitä laidunmetsiä maastoon yhdessä poromiesten kanssa. Metsäasema houkutteli paikalle median edustajia myös ulkomailta. Kotimaassa se sai suurta huomiota Metsähallitus päätti StoraEnson toivomuksesta keskeyttää hakkuut kiista-alueilla toistaiseksi. Paliskunnat ja ympäristöjärjestöt esittivät toiveen, että välirauha käytettäisiin ratkaisun hakemiseen Greenpeacen mielenosoitus Genevessä YK:n ihmisoikeusseminaarissa Greenpeacen mielenosoitus Roomassa YK:n metsäministerikonferenssissa Greenpeacen mielenosoitus Hollannissa Suomen suurlähetystöllä julkistettiin Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton raportti "Ahtaalle ajetut Valtion hallinnoimien metsien suojelu, käyttö ja merkitys saamelaisalueella", jossa ehdotettiin, että saamelaisten kotiseutualueella valtion hallinnoimat metsät siirrettäisiin Metsähallituksen luontopalvelujen hallintaan, ja alueen metsätaloudelta poistettaisiin ehdoton kannattavuuden vaatimus. Tämä mahdollistaisi Metsähallituksen keskittymisen paikalliseen työllistämiseen ja poronhoidon edellytysten turvaamiseen Hakkuut esillä StoraEnson yhtiökokouksessa, puheenvuorot käyttivät saamelaiset Jan Saijets ja Pauliina Feodoroff.

4 Maaherra Hannele Pokan puheenjohdolla pidetyssä pyöreän pöydän osapuolten välisessä keskustelussa sovittiin, että Metsähallituksen ja paliskuntien kesken käynnistetään neuvottelut, joille varataan aikaa noin 1,5 kuukautta Saamelaisneuvosto perustaa koalition paliskuntien tueksi Greenpeacen metsäasema purettiin, mutta kampanja jatkui Metsähallitus totesi paliskuntien kanssa pidetyssä kokouksessa, ettei laitoksella ole mandaattia laajojen alueiden suojeluun ja neuvottelujen jatkaminen todettiin merkityksettömäksi. Paliskunnat pitivät outona sitä, että maa- ja metsätalousministeriö oli vuodesta 2002 kieltäytynyt neuvottelemasta paliskuntien kanssa vedoten siihen, että asia pitää ratkaista paikallistasolla. Nyt kun neuvottelut oltiin saatu aikaan, ei paikallistasolla ollut kuitenkaan valtaa ratkaista mitään. Neuvottelut loppuivat, Metsähallitus päätti jatkaa laidunmetsien hakkuita ja Stora Enso päätti jatkaa ostoja Saamelaisneuvosto pyysi Stora Ensoa lopettamaan puun ostot Inarin kiistametsistä, kunnes hakkuista on neuvoteltu aidosti paliskuntien kanssa Kolme nellimiläistä poromiestä pyysi Lapin käräjäoikeudelta hakkuiden lopettamista laidunalueillaan turvaamistoimena, sillä he aikoivat nostaa hakkuista kanteen ja kanteen kohteena olevien metsien hakkaaminen tekisi oikeudenkäynnin tyhjäksi Lapin käräjäoikeus päätti, että Metsähallituksen tulee luopua hakkuista Nellimissä, mutta asetti samalla poromiehille velvollisuuden maksaa vakuus menetettävästä hakkuutulosta. Vakuuden summan määrittely jätettiin odottamaan Metsähallituksen laskelmia. Metsähallitus sai jatkaa hakkuita, kunnes takuusumma on määritelty ja laitos keskitti lähes koko Inarin metsurit hakkaamaan kiistametsiä. Poromiehet valittivat YK:n ihmisoikeuskomiteaan hakkuiden jatkamisesta. Myöhemmin Metsähallitus määritti sopivaksi takuuksi oikeudenkäynnin aikaisesta hakkuutauosta miljoona euroa MH:n tiedotteessa kerrotaan, ettei Metsähallitus riko lakeja eikä kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Greenpeacen aktivistit useasta maasta pysäyttävät StoraEnson paperia lastanneen Antares- laivan Kemin Veitsiluodon paperitehtaan satamaan. Protesti kestää päivän ajan Kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin tuomitsee Metsähallituksen edellispäivänä antaman lausunnon laitoksen hakkuiden laillisuudesta. -Metsähallituksen hakkuut Nellimissä ovat ristiriidassa Suomen ihmisoikeussitoumusten kanssa. Hakatessaan saamelaisten arvokkaita laidunmetsiä Suomi rikkoo Yhdistyneiden Kansakuntien kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta vuodelta YK:n ihmisoikeuskomitea on myös todennut, että Suomi rikkoo kyseistä sopimusta salliessaan hakkuut alueilla, jotka ovat tärkeitä laidunmetsiä saamelaisille poromiehille, totesi Scheinin Greenpeacen tiedotustilaisuudessa Helsingissä StoraEnson paperia kuljettanut Antares- laiva pysäytettiin uudelleen, tällä kertaa Lyypekissä YK:n ihmisoikeuskomitea antoi Suomen hallitukselle Nellimin asiassa ns. väliaikaisen turvaamispäätöksen, jossa se suositteli metsähakkuiden lopettamista Nellimin oikeudenkäynnin kohteena olevissa metsissä. Ihmisoikeuskomitean mukaan Metsähallituksen tulee pidättyä hakkuista alueilla, joiden hakkuut voisivat vaikuttaa kielteisesti ihmisoikeuskomitealle valituksen tehneiden saamelaisten poronhoitoon. Metsähallitus jatkoi kuitenkin hakkuita 40 metsurin voimin ja aloitti jopa uudet hakkuut Nellimissä porojen syöttöaidan sisällä Greenpeacen mielenosoitus Berliinissä Suomen suurlähetystöllä. Samana päivänä Metsähallitus lopetti hakkuut Nellimissä keskusteltuaan ulkoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Poliitikot Esko-Juhani Tennilä (vas.), Hannu Takkula (kesk.), Seppo Lahtela (kesk.) ja Pertti Hemmilä (kok.) vaativat hakkuiden jatkamista "Greenpeacen masinoimasta

5 terrorisoinnista" huolimatta (lainaus Hannu Takkulan kannanotosta, muiden aloitteet olivat samansisältöisiä). Käräjäoikeuden turvaamispäätöksen ja hakkuiden loppumisen välisenä aikana hakattiin 70 hehtaaria, joka pirstoi lähes 500 hehtaaria porolaitumia. Menetys oli suuri Nellimin poronhoidolle. Metsähallitus päätti samalla "asiakkaiden toiveesta" lopettaa toistaiseksi puun toimitukset kiistametsistä Stora Ensolle ja muille suurille paperiyhtiöille. Mutta vaikka puun toimitukset julistettiin loppuneiksi, hakkuut kuitenkin jatkuivat muissa kiistametsissä kuin Nellimissä. Marras- ja joulukuussa hakattiin kiistametsiä kaikkien hakkuita vastustaneiden paliskuntien alueilla Greenpeacen mielenosoitus StoraEnson paperitehtaalla Hollannin Vapenweldissä. Tehdas käytti Veitsiluodon sellua Hakkuut loppuivat Muddusjärven paliskunnassa Pitkäjärvenvaarassa. Myöhemmin selvisi, että nämä olivat yhtä poikkeusta lukuunottamatta toistaiseksi eli viiden vuoden ajaksi viimeiset kiistametsien hakkuut seuraavan kerran niitä kaadettiin vasta Kessissä toukokuussa 2007, eikä sen jälkeen missään ennen joulukuun 2010 sopimusta koko kiistan ratkaisusta Hannu Hyvösen Inarin metsäkiistasta kertova dokumenttifilmi Last Yoik in Saami Forests saa ensi-iltansa YK:n ihmisoikeusfoorumin yhteydessä New Yorkissa. Elokuva esitetään seuraavien vuosien aikana kymmenillä elokuvafestivaaleilla eri puolilla maailmaa sekä Ruotsin ja Norjan televisioissa Metsähallitus merkitsee hakkuusuunnitelmia maastoon Haippakotavaarassa ja Kessissä. Hakkuiden kohteiksi merkitään mm. luonnonsuojelulain erikseen suojelemien uhanalaisten lajien esiintymiä. Hakkuusuunnitelmista ei olla missään yhteydessä paliskuntiin Ihmisoikeusliitto julkaisi "Rasismi ja etninen syrjintä Suomessa 2005" -raportin rasismiin ja etniseen syrjintään liittyvistä tapahtumista ja tutkimuksista edelliseltä vuodelta. Raportissa käsitellään muun muassa Inarin metsäkiistaa. Kirjassa hämmästeltiin erityisesti Metsähallituksen marraskuun alussa julkaisemassa tiedotteessa esitettyä näkemystä, että meneillään olevat hakkuut Nellimissä eivät riko perustuslakia, poronhoitolakia eikä kansainvälisiä sopimuksia ja että metsätalouden työpaikkojen turvaaminen estäisi poronhoidon huomioimisen. Ihmisoikeusliitto totesi YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisujen nimenomaisesti korostaneen, että valtion vastuuta alkuperäiskansan kulttuurin turvaamisessa arvioidaan tuon kulttuurin perustana olevien elinkeinojen elinvoimaisuuden kautta eikä suhteessa muun väestön intresseihin Ihmisoikeusliitto palkitsi nellimiläisen poromies Kalevi Paadarin vuoden ihmisoikeuspuurtajapalkinnolla. Paadar palkittiin sitkeästä työstään poroelinkeinon ja saamelaiskulttuurin puolustajana Metsähallitus julkaisi Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman päivityksen. Metsäkiistan kannalta se sisälsi sen positiivisen linjauksen, että suojeltujen erämaa-alueiden sisällä olevat ns. luonnonmukaisesti hoidettavat alueet jätetään vastaisuudessa hakkaamatta. Tämä ratkaisu pelasti osan, noin hehtaaria kolmen paliskunnan laidunmetsiä. Pääosa metsäkiistan kohteina olevista alueista jätettiin kuitenkin vielä talouskäyttöön eli hakattavaksi Inarin paliskunnat tiedottivat, että luonnonvarasuunnitelma ei turvaa tärkeimpiä porolaitumia eikä auta ratkaisemaan poronhoidon ja metsätalouden välistä ristiriitaa Metsähallitus teki hakkuita Kessissä Paatsjoen paliskunnan tärkeillä laidunalueilla. Koska hakkuut eivät olleet paliskunnan hyväksyämiä, suuret metsäyhtiöt eivät ostaneet puita. Niinpä noin 100 rekkakuormallista satoja vuosia vanhoja Kessin ikimäntyjä ajettiin Ivalon lämpövoimalaan, jossa ne

6 haketettiin ja poltettiin. Metsähallitus tiesi joutuvansa myymään puut hakkeeksi alehintaan jo ennen hakkuita, koska metsäyhtiöt olivat ilmoittaneet ostopolitiikastaan jo vuonna Laitos halusi kuitenkin rankaista pientä Paatsjoen paliskuntaa liian aktiivisesta metsänhakkuiden kritisoinnista Saamelaisneuvosto tiedotti, että italialainen rahasto Banca Etica poisti Stora Enson eettisen investoinnin portofoliostaan Saamelaisneuvoston oltua yhteydessä rahastoon ja kerrottua Inarin kiistoista. Vuoden aikana useat sijoittajat olivat yhteydessä Greenpeaceen StoraEnson toiminnasta Lapin käräjäoikeus hylkäsi nellimin poromiesten vaatimukset todeten muun muassa, että Metsähallituksen tulee huolehtia myös metsätalouden työpaikoista eikä sillä siten ole varaa luopua hakkuista poronhoidon hyväksi. Käräjäoikeus langetti kolmen poromiehen maksettavaksi Metsähallituksen oikeudenkäyntikulut euroa. Nellimiläiset valittivat hovioikeuteen Inarin paliskunnat tiedottivat Metsähallituksen ilmoittaneen uusista hakkuista Paatsjoen ja Muotkatunturin paliskuntien alueella. Metsähallitus ilmoitti tekevänsä hakkuut paliskuntien vastustuksesta huolimatta. Hakkuita ei kuitenkaan aloitettu Metsähallitus ja Nellimin poromiehet ilmoittavat sopimuksesta, joka päättää oikeudenkäynnin. Sopimus takaa, että valtaosa Nellimin tokkakunnan laidunalueiden aiemmin hakkaamattomista vanhoista metsistä (yli hehtaaria) rauhoitetaan 20 vuodeksi. Sekä kantajat Kalevi, Eero ja Veijo Paadar että Greenpeace olivat tyytyväisiä päätökseen Metsähallitus, Greenpeace ja muut osalliset, näiden joukossa useat paliskunnat Itä- ja Länsi- Lapista pääsevät sopimukseen ns. Metsä-Lapin alueen metsäkiistojen kohteina olleista alueista. Yli hehtaaria metsää kasvullisella metsämaalla suojellaan pysyvästi hakkuutoimien ulkopuolelle. Yhteensä sopimus pelastaa lähes hehtaaria pohjoista luontoa, koska kasvulliset metsämaat sijaitsevat pienehköinä alueina laajempien kitu- ja joutomaiden välimaastossa. Mukana on saamelaisten kotiseutualueen eteläosassa sijaitseva Peurakairan alue Metsähallitus kertoo haluavansa yrittää Inarin paliskuntien kanssa sopimusta, rohkaistuneena Nellimin ja Metsä-Lapin onnistuneista neuvotteluista. Maaliskuussa 2010 neuvottelut alkavat Inarissa. Syyskuussa 2010 paliskuntakohtaiset neuvottelut saadaan päätökseen. Yhteenlaskettu lopputulos yhdessä aiemmin tehtyjen päätösten kanssa paliskuntien ja ympäristöjärjestöjen rajaamilla alueilla on, että noin 77% alueiden metsistä rauhoitetaan joko pysyvästi (erämaat, metsänrajan tarkistus) tai 20 vuodeksi. Rajausten vanhoista metsistä rauhoitetaan yli 90%. Joulukuussa 2010 paliskuntien ja Metsähallituksen asianajajat allekirjoittavat sopimukset. Lisätietoja ja taustaa Last Yoik in Saami Forests? dokumenttifilmi

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

16 SUOMEN KUVALEHTI 45/2003 45/2003 SUOMEN KUVALEHTI

16 SUOMEN KUVALEHTI 45/2003 45/2003 SUOMEN KUVALEHTI T e k s t i T e p p o T i i l i k a i n e n K u v a t H a n n u L i n d r o o s Siuttajoen erotusaitaan Inarin pohjoispuolelle on ajettu lähes 800 poroa, joista lähes puolet teurastetaan lihoiksi. 16 SUOMEN

Lisätiedot

Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä

Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö hankeen loppuseminaari Saariselkä 26.3.2009 Heli Saarikoski, Jyri Mustajoki ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot

YLÄ-LAPIN METSÄKIISTAN RATKAISU TUTKIMUSTA JA POLITIIKKAA

YLÄ-LAPIN METSÄKIISTAN RATKAISU TUTKIMUSTA JA POLITIIKKAA YLÄ-LAPIN METSÄKIISTAN RATKAISU TUTKIMUSTA JA POLITIIKKAA Toimittanut Ulrica Gabrielsson Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskiviikkona 17.5.2006 keskustelutilaisuuden "Ylä-Lapin

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 24.5.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 24.5.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 24.5.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Metsähallituslaki uudistuu ke 16.1.2014 kello 10.00-12.30, Arktikum auditorio, Rovaniemi Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi

Lisätiedot

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä Poronhoito muuttuvassa ympäristössä 13.11.2014 Mari Väänänen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL/ Kuvagalleria POROT-hanke Maankäytön suunnittelua palvelevan porotalouden paikkatietokannan rakentaminen

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla

Monikäyttömetsätalous valtion mailla Monikäyttömetsätalous valtion mailla Kirsi-Marja Korhonen MMT, aluepäällikkö Metsähallitus Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka lailla määritelty tehtävä on hoitaa, käyttää ja suojella valtion maita

Lisätiedot

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Mapping and Analysing Saami Space - projekti on saanut rahoitusta Pohjoismaiden Ministerineuvoston Arctic Co-operation Programme 2012-2014. Johanna Roto, 2015 Saamelaiset

Lisätiedot

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa?

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Lapinkyläjärjestelmä Saamelaisten elinkeinorakenteen muutokset Valtiovallan suhde Lapinmaahan ja saamelaisiin Pohjoisten kuntien isojaot Yhteenveto Arvo

Lisätiedot

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille Yli 100 miljoonaa vuodessa suomalaisille Monikäyttö hyvinvointia 55 milj. 55 miljoonaa euroa metsien monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden, saamelaiskulttuurin sekä työllisyyden edistämiseen

Lisätiedot

Työryhmämuistio MMM 2003:15 Selvitys Ylä-Lapin metsä- ja porotalouden yhteensovittamisesta Helsinki 2003

Työryhmämuistio MMM 2003:15 Selvitys Ylä-Lapin metsä- ja porotalouden yhteensovittamisesta Helsinki 2003 Työryhmämuistio MMM 2003:15 Selvitys Ylä-Lapin metsä- ja porotalouden yhteensovittamisesta Helsinki 2003 Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriö asetti 3.5.2002 päätöksellään Dnro

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄHALLITUKSESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄHALLITUKSESTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 4.4.2016 Vilppu Talvitie VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄHALLITUKSESTA 1. Asetuksen perusta ja pääasiallinen sisältö Metsähallituksesta annettava

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,

Lisätiedot

PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ

PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Porontutkimusasema, Kaamanen Yhteistyökumppanit Alfred Colpaert 1, Marja Anttonen 2 ja Ari Tanskanen 1 1 Joensuun

Lisätiedot

Metsähallituksen ja valtio-omistajan vastuu Ylä-Lapin porotalouden ja metsätalouden välisessä kiistassa

Metsähallituksen ja valtio-omistajan vastuu Ylä-Lapin porotalouden ja metsätalouden välisessä kiistassa Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Kaisa Raitio ja Teijo Rytteri Kaisa Raitio Metsähallituksen ja valtio-omistajan vastuu Ylä-Lapin porotalouden ja metsätalouden välisessä kiistassa

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

PÄÄTÖS KULLANHUUHDONTALUVAN MYÖNTÄMISESTÄ

PÄÄTÖS KULLANHUUHDONTALUVAN MYÖNTÄMISESTÄ Päätös Annettu julkipanon jälkeen 30.1.2014 1 (13) Ylä-Lapin Kivikulta Oy PL 55 99831 Saariselkä PÄÄTÖS KULLANHUUHDONTALUVAN MYÖNTÄMISESTÄ Kullanhuuhdontalupahakemus Hakija: Ylä-Lapin Kivikulta Oy PL 55

Lisätiedot

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT. 1.1. Etu- ja sukunimi * 1.2. Postiosoite * 1.4. Postitoimipaikka * 1.3. Postinumero * 1.6. Sähköposti. 1.5.

1. HAKIJAN TIEDOT. 1.1. Etu- ja sukunimi * 1.2. Postiosoite * 1.4. Postitoimipaikka * 1.3. Postinumero * 1.6. Sähköposti. 1.5. KULLANHUUHDONTALUPAHAKEMUS Pakolliset kentät ovat merkitty tähdellä. Ennen hakemuksen toimittamista kaivosviranomaiselle, kullanhuuhdontalupaa hakevan on huolehdittava, että pakolliset kohdat ovat täytetty

Lisätiedot

Kommentteja Metsähallituksen luonnontilaisuusluokituksiin Metsä-Lapin suojeluesityskohteista

Kommentteja Metsähallituksen luonnontilaisuusluokituksiin Metsä-Lapin suojeluesityskohteista Greenpeace, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto 1.4.2009 Kommentteja Metsähallituksen luonnontilaisuusluokituksiin Metsä-Lapin suojeluesityskohteista Metsähallitus on luokitellut luontojärjestöjen

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Oikeusministeriö Hallintojohtaja Olli Muttilainen Alustus saamelaiskäräjien järjestämässä maaoikeusseminaarissa Inarissa 17.4.2008

Oikeusministeriö Hallintojohtaja Olli Muttilainen Alustus saamelaiskäräjien järjestämässä maaoikeusseminaarissa Inarissa 17.4.2008 Oikeusministeriö Hallintojohtaja Olli Muttilainen Alustus saamelaiskäräjien järjestämässä maaoikeusseminaarissa Inarissa 17.4.2008 ILO:N SOPIMUKSEN N:O 169 RATIFIOINTIEDELLYTYKSISTÄ SUOMESSA Arvoisa puheenjohtaja,

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä

Lisätiedot

PALISKUNTAIN YHDISTYS / METSÄHALLITUS SOPIMUS (Hyväksytty 4.4.2013) Paliskuntain yhdistys ja Metsähallitus sopivat tällä asiakirjalla seuraavaa:

PALISKUNTAIN YHDISTYS / METSÄHALLITUS SOPIMUS (Hyväksytty 4.4.2013) Paliskuntain yhdistys ja Metsähallitus sopivat tällä asiakirjalla seuraavaa: Sivu 1 / 10 PALISKUNTAIN YHDISTYS / METSÄHALLITUS SOPIMUS (Hyväksytty 4.4.2013) Metsähallituksen metsien käsittelyä määrää ja ohjaa voimassa oleva lainsäädäntö (mm. ML, LsL, PhL, MhL), Metsähallituksen

Lisätiedot

VAATIMUS METSÄHALLITUKSEN HAKKUIDEN VÄHENTÄMISESTÄ KEMIN-SOMPION PALISKUNNAN ALUEELLA

VAATIMUS METSÄHALLITUKSEN HAKKUIDEN VÄHENTÄMISESTÄ KEMIN-SOMPION PALISKUNNAN ALUEELLA Kemin-Sompion poromiehet LÄHETE 10.10.2001 VAATIMUS METSÄHALLITUKSEN HAKKUIDEN VÄHENTÄMISESTÄ KEMIN-SOMPION PALISKUNNAN ALUEELLA Kemin-Sompion paliskunnan alueella Metsähallituksen rajut hakkuut, metsänviljelyyn

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000

SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000 SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000 Hyväksytty Saamelaiskäräjien kokouksessa 15.3.2001 1. YLEISTÄ Saamelaiskäräjälain (974/95) mukaisesti saamelaiskäräjät laatii vuosittain hallituksen kertomuksen

Lisätiedot

Paikallinen globaalissa: Poromiesten väylät kansainvälisen politiikan vaikutuspiiriin Inarin metsäkiistan tapauksessa

Paikallinen globaalissa: Poromiesten väylät kansainvälisen politiikan vaikutuspiiriin Inarin metsäkiistan tapauksessa Sanna Paala Paikallinen globaalissa: Poromiesten väylät kansainvälisen politiikan vaikutuspiiriin Inarin metsäkiistan tapauksessa Lapin Yliopisto Pro gradu tutkielma Kansainväliset suhteet Kevät 2007 Lapin

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Rautavaara-Savotta: Pohjois-Savon ELY-keskuksen ehdollinen tarjous Kunta-Metso alueesta/tilat Kiparinvuori ja Paljakka sekä Pieni-Mäkelä/Rautavaaran

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa 1 Anju Asunta, Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä

Lisätiedot

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS - SAKK Valtion oppilaitos Toimintaa ohjaa laki ja asetus saamelaisalueen

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus suomalais-norjalaisesta vesienhoitoalueesta tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa

Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa Kuntamarkkinat 1092015 lakimies, OTK, TkL Sampsa Matilainen KKO 2015:58 Kiinteistön kauppa Laatuvirhe Kaupan purkaminen Maakaari A oli vuonna 2011 tehdyllä

Lisätiedot

INARI-POKKA MOOTTORIKELKKAREITTISUUNNITELMA

INARI-POKKA MOOTTORIKELKKAREITTISUUNNITELMA 1 INARI-POKKA MOOTTORIKELKKAREITTISUUNNITELMA Inarin kunta Tekninen osasto Teemu Mikkola reittimestari 3.7.2014 2 Sisällysluettelo: Alkusanat 3 Yleistä 4 Reitinpitäjä 5 Reitin osalliset ja selvitykset

Lisätiedot

Julkaistu 14.6.2013 klo 10.57, päivitetty 5.9.2014 klo 9.57. Helppoa osallistumista?

Julkaistu 14.6.2013 klo 10.57, päivitetty 5.9.2014 klo 9.57. Helppoa osallistumista? OSALLISUUS Leena Heinämäki, tutkijatohtori, Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti, Arktinen keskus, Lapin yliopisto Heta Heiskanen, tutkija, Tampereen yliopisto Julkaistu 14.6.2013 klo

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Monikäyttönäkökulma Metsähallituksen organisaatiouudistukseen

Monikäyttönäkökulma Metsähallituksen organisaatiouudistukseen Monikäyttönäkökulma Metsähallituksen organisaatiouudistukseen MH:n organisaatiouudistus seminaari, Rovaniemi 30.8.2011 Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

23.10.2015. Suomen luonnonsuojeluliitto:

23.10.2015. Suomen luonnonsuojeluliitto: 23.10.2015 Viitaten seminaarissa (Helsingissä) 19.10.2015 esitettyyn huomioon, että sidosryhmät voivat halutessaan toimittaa näkemyksiä metsähallitusuudistuksesta asianomaisille ministeriöille sekä ministerille,

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen. Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen. Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Metsähallituslain valmistelun taustaa: Maa- ja metsätalousministeriö on toteuttamassa Metsähallitusta

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

YLÄ-LAPIN LUONNONHOITOALUE (voimassa 1.1.2001 lukien). Toimitusjohtajan päätös 3253/0000/2000, 16.8.2000

YLÄ-LAPIN LUONNONHOITOALUE (voimassa 1.1.2001 lukien). Toimitusjohtajan päätös 3253/0000/2000, 16.8.2000 YLÄ-LAPIN LUONNONHOITOALUE (voimassa 1.1.2001 lukien). Toimitusjohtajan päätös 3253/0000/2000, 16.8.2000 Liite 1. Ylä-Lapin luonnonhoitoalue vastaa alueensa luonnonvarojen asiakaslähtöisestä ja kestävästä

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

Tarkistamaton ennakkoversio Jakelu: Yleinen

Tarkistamaton ennakkoversio Jakelu: Yleinen Tarkistamaton ennakkoversio Jakelu: Yleinen 12.1.2011 Alkuperäinen kieli: englanti Ihmisoikeusneuvosto Kahdeksastoista istunto Esityslistan kohta 3 Kaikkien ihmisoikeuksien, kansalaisoikeuksien, poliittisten

Lisätiedot

Kaivosviranomainen, uusi laki, keskeiset muutokset

Kaivosviranomainen, uusi laki, keskeiset muutokset 20.1.2012 Turvallisuus- Kultaristeily ja kemikaalivirasto 2012 (Tukes) Terho Liikamaa 17.1.2012 Kaivosviranomainen, uusi laki, keskeiset muutokset Terho Liikamaa kaivosyli-insinööri 2 KÄYTÄNNÖN TYÖTÄ YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa

Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa Päivitetty 4/2014 Tämä opas on tehty hankkeessa Ohjeistus poroelinkeinon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa

Lisätiedot

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Lapin metsätalouden kaaresta Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Tukki on Lapin metsätalouden keskiössä Kuva teoksesta Paasilinna 2003. Sadan

Lisätiedot

METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3

METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3 METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3 METALLILIITON OIKEUSAPU Metallityöväen Liiton sääntöjen 16 :ssä määritellään yhdeksi

Lisätiedot

Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk. Orajärven oyk. Kemijärvi

Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk. Orajärven oyk. Kemijärvi Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys Kaavatilanne Liite 3 Vaihtoehto A Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk Kuntaraja Asemakaavoitettu alue Yleiskaavat (Maankäyttö ja rakennuslaki) Yleiskaava

Lisätiedot

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9. Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva

Lisätiedot

1 Suhde aikaisempiin sopimuksiin

1 Suhde aikaisempiin sopimuksiin VES 318051 TES 318003 Ilmatieteen laitoksen sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Pardia ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä tehtiin tarkentava virka-

Lisätiedot

Hallituskatu 20 B PL 8056 96101 Rovaniemi info@lapinliitto.fi 30.01.2015 Dnro 65/2015

Hallituskatu 20 B PL 8056 96101 Rovaniemi info@lapinliitto.fi 30.01.2015 Dnro 65/2015 Lapin liitto LAUSUNTO Hallituskatu 20 B PL 8056 96101 Rovaniemi info@lapinliitto.fi 30.01.2015 Dnro 65/2015 Asia: Paliskuntain yhdistyksen lausunto Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksesta Viite:

Lisätiedot

Porojen talvilaitumien kunto Ylä-Lapin paliskunnissa vuonna 2004

Porojen talvilaitumien kunto Ylä-Lapin paliskunnissa vuonna 2004 ISBN-13: 978-951-40-2003-2 (PDF) ISBN-10: 951-40-2003-0 (PDF) ISSN 1795-150X Porojen talvilaitumien kunto Ylä-Lapin paliskunnissa vuonna 2004 Eero Mattila www.metla.fi Metlan työraportteja / Working Papers

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIME- NETTELYSTÄ

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIME- NETTELYSTÄ PÄÄTÖS LAPELY/1250/2015 Etelä-Savo 25.3.2015 Asia PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIME- NETTELYSTÄ HANKKEESTA VASTAAVA Inarin kunta Piiskuntie 2 99800 IVALO HAKEMUS Inarin kunnanhallitus on kokouksessaan

Lisätiedot

Inari SARMILOMPOLON RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 19.11.2013

Inari SARMILOMPOLON RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 19.11.2013 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari SARMILOMPOLON RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 19.11.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus seminaari Vanha ylioppilastalo 28.11.2012 1 Esityksen sisältö Mikä on

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä. Toimenpiteet ja vaikutukset

KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä. Toimenpiteet ja vaikutukset KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä Toimenpiteet ja vaikutukset TAUSTATIETOA Aamujakelun jakoalue on jaettu neljään osaan: keskusta, itä, etelä ja länsi. Kullakin osalla on oma aluepäällikkönsä. Osat on

Lisätiedot

7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj.

7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj. MAA- JA METSÄTALOUS MINISTERIO 06. 2013 Inarin Manttaalikunta Yrjö Mattila Haapalaaksontie 2 99800 Ivalo man 20.6.20 13 HARE MMM 922 Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalastus

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Toppilan sataman toiminnan lopettamista koskevan määräajan jatkaminen, Oulu Oulun kaupunki / Oulun

Lisätiedot

Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa

Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa Tämä opas on tehty hankkeessa Ohjeistus poroelinkeinon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa (PoroYVA).

Lisätiedot

Árvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat.

Árvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat. PUHE PRESIDENTTIFOORUMISSA 1 (8) 21.5.2008 Árvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat. Presidenttifoorumin

Lisätiedot

Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia. Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen

Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia. Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

PAATOS POKELYI99/07 01/2014. annettu julkipanon jalkeen

PAATOS POKELYI99/07 01/2014. annettu julkipanon jalkeen j PAATOS POKELYI99/07 01/2014 Elinkeino- liikenne- ja annettu julkipanon jalkeen ym paristo keskus 28.4.2015 ASIA Päätös erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajojen määräämisestä KOHDE Erityisesti

Lisätiedot

2) ottaa maa-aineksia, vahingoittaa maa- tai kallioperää eikä ojittaa metsää, suota tai muuta aluetta;

2) ottaa maa-aineksia, vahingoittaa maa- tai kallioperää eikä ojittaa metsää, suota tai muuta aluetta; Laki Punkaharjun luonnonsuojelualueesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1991/19910138#e-7 138/1991 Dokumentin versiot Viitetiedot Annettu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1991 Asetus Punkaharjun luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT

SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT 1(6) SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2003 Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 6-7.4.2004 hyväksynyt seuraavan kertomuksen toiminnastaan

Lisätiedot

INARIN KUNTA IVALON ALUEEN YLEISKAAVA, OSA-ALUEET 1, 2 JA 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Suunnitelman nimi ja suunnittelualue

INARIN KUNTA IVALON ALUEEN YLEISKAAVA, OSA-ALUEET 1, 2 JA 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Suunnitelman nimi ja suunnittelualue INARIN KUNTA IVALON ALUEEN YLEISKAAVA, OSA-ALUEET 1, 2 JA 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on IVALON ALUEEN YLEISKAAVA; OSA-ALUEET 1, 2 JA

Lisätiedot

Lappeenrannan Yritystila Oy (vuokranantaja) Kauppakatu 40 D, 3.krs 53100 Lappeenranta Y-tunnus: 0368899-8 Puh. 05-6161

Lappeenrannan Yritystila Oy (vuokranantaja) Kauppakatu 40 D, 3.krs 53100 Lappeenranta Y-tunnus: 0368899-8 Puh. 05-6161 1 VUOKRASOPIMUS Lappeenrannan Yritystila Oy (jäljempänä Yritystila) ja Vuokralainen ( jäljempänä Vuokralainen ) tekevät vuokrasopimuksen alla mainitusta kohteesta seuraavien ehtojen mukaisesti: 1. SOPIMUSOSAPUOLET:

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Pöyrisjärven erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma Pöyrisvuoman soidensuojelualueen hoitoja. hoito- ja käyttösuunnitelma

Pöyrisjärven erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma Pöyrisvuoman soidensuojelualueen hoitoja. hoito- ja käyttösuunnitelma Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja Sarja B No 59 Pöyrisjärven erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma Pöyrisvuoman soidensuojelualueen hoitoja käyttösuunnitelma Saaravuoman Kuoskisenvuoman soidensuojelualueen

Lisätiedot

Sopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta. 1. Sopijaosapuolet. Rovaniemen kaupunki. Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto

Sopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta. 1. Sopijaosapuolet. Rovaniemen kaupunki. Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Sopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta 1. Sopijaosapuolet Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Jorma Eton tie 6, 96100 Rovaniemi Kemin kaupunki.(tähän tulevat kaikki

Lisätiedot

EU-perusmuistio kadmiumin enimmäismäärän rajoittamisesta lannoitteissa

EU-perusmuistio kadmiumin enimmäismäärän rajoittamisesta lannoitteissa Eduskunnan Suurelle valiokunnalle Lannoitteiden kadmiumpitoisuuden rajoittaminen Maa- ja metsätalousministeriö lähettää kunnioittavasti eduskunnan Suurelle valiokunnalle oheisen muistion Suomen lannoitteiden

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011 Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot