Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö-hankkeen nykytila ja muutamia ehdotuksia tarkasteluihin
|
|
- Hannu-Pekka Jääskeläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Skenaariot (A. Ahtikoski) LIITE 3. (5 s.) Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö-hankkeen nykytila ja muutamia ehdotuksia tarkasteluihin * nykytilanne (syyskuu 2006) lähtökohdaksi valittiin ke kokouksessa (läsnäolijat: Timo Helle, Kari Mikkola, Jaakko Repola ja Anssi Ahtikoski, AA) tarkastelu, jossa laidunarvo sidotaan metsikön kehitysvaiheeseen ( sukkessiomalli ) analyysien teknisen toteutuksen kannalta tämä tarkoittaa sitä, että metsikön eri kehitysvaiheissa metsikölle määritetään sekä maajäkälän että lupon osalta tuotantopotentiaali, johon siis vaikuttavat sekä metsätalouden että poronhoidon toimenpiteet edellä kuvattu tuotantopotentiaali määritetään erikseen sovittavalle kategoriselle joukolle, jonka määrittävät tutkijat ja ohjausryhmä (kategorisella joukolla tarkoitetaan tässä yhteydessä kehitysluokkakasvupaikkatyyppi-pääpuulaji-kombinaatioiden joukkoa, jossa kukin alkio/kombinaatio saa erillisen tuotantopotentiaalin lukuarvona) koska alustavien mallinnusten (J. Repola, T. Helle) perusteella porotiheys ja kehitysluokka näyttäisivät selittävän suurimman osan jäkäläpeittävyyden (biomassan) vaihtelusta, on ensi alkuun perusteltua tarkastella sekä poronhoidon että metsätalouden (jolla siis välillinen vaikutus kehitysluokkajakaumiin) vaikutuksia, toisistaan putsattuina jäkäläbiomassaan/jäkäläpeittävyyteen K. Mikkola tekee par aikaa tarkasteluita poromäärän vaikutuksesta maajäkälän peittävyyteen siten, että ainakin periaatteessa metsätalouden vaikutus olisi putsattu pois lupon kohdalla metsikön ikä selitti parhaiten, jopa puolet kokonaisvaihtelusta mallit tarkennetaan kenties useammille selittäville muuttujille tai näiden kombinaatioille (ns. tulomuuttujat) Hyvärisen Jouni piirtää par aikaa puhtaaksi sukkessiomallia, johon tulevat laskelmat ke kokouksessa päädyttiin valitsemaan kaksi varmaa tuotantostrategiaa: metsätalous ja poronhoito, jotka edustavat metsien käyttömuotojen ääripäitä (aito vastakkainasettelu) (ma Mikko Hyppösen kanssa käydyn puhelinkeskustelun pohjalta: ena koko Ylä- Lappi) * muutamia ehdotuksia kun perusmekanismit on hankkeen tulostavoitteeseen nähden riittävällä tarkkuudella saatu selvitettyä, voidaan aloittaa suunnittelemaan toimintastrategioita elle (Ylä-Lappi) siten, että ainakin osa perusmekanismeista saadaan sisällytettyä/kuvattua vaihtoehtoihin perusmekanismit (AA): i) miten metsänkäsittely vaikuttaa jäkälän/lupon määrään metsikkötasolla (ottaen huomioon metsän sukkessio) ii) miten laiduntaminen (poronhoito) vaikuttaa jäkälän/lupon määrään metsikkötasolla (ottaen huomioon metsän sukkessio) iii) jäkäläbiomassan (ja lupon) yhteys poromäärään metsikkötasolla, ts. mikä biomassamäärä X kg/ha turvaa Y määrälle poroja/ha riittävän talvilaitumen iv) poromäärän (Y) yhteys poronlihatuotantoon Z, pinta-alaa kohden (X Y Z)
2 v) yhdysvaikutukset: metsänkäsittelyn merkitys eri kehitysvaiheissa / laiduntamisen merkitys eri kehitysvaiheissa vi) uudistusalojen lumensyvyyden ennustaminen/mallintaminen (toimintastrategioissa tarvittaneen sakkofunktioita?) vii) mikromaiseman merkitys? (tiedetään, että porot välttelevät esimerkiksi taimikoita) * * SKENAARIOT nykytilan kuvaus * metsätalous: kehitysluokat, pääpuulajit, kasvupaikkatyypit, vuotuiset hakkuut (Metsähallitus+ yksityiset), vuotuinen liikevaihto (Metsähallitus+ yksityisten kantorahatulot) * poronhoito: eloporomäärät ella, paliskunnittainen liikevaihto, vuotuinen poronlihantuotanto * matkailu: yrittäjien määrä, asiakkaiden määrä, asiakkaiden maisemapreferenssit (?), vuotuinen liikevaihto kaikki yllä kuvattu määrittelee PERUSTASOn, johon skenaarioita verrataan mm. sosioekonomisissa laskelmissa ( panos-tuotosmallit: J. Pirkonen) SKENAARIOVAIHTOEHDOT 1 A maksimoidaan Metsähallituksen ja yksityisten metsänomistajien hakkuutulot (3% laskentakorkokanta) B kaikki vanhat metsät jätetään ella hakkaamatta 2 C1 ella suurimman sallitun eloporomäärän mukainen toimintamalli (ns. feedbackmalli 3, jossa mekanismi puretaan toiseen suuntaan), kun oletetaan että keskimääräinen lihantuotanto poroa kohden on 12 kg, kun keskimääräinen porotiheys jäkälälaidunneliökilometriä 4 kohti on X,Y poroa 1 A ja B skenaariot mukailevat Bostedt et al julkaisussa esitettyjä skenaarioita 2 vanhat metsät määritetään asiantuntijapohjaisesti, kenties ohjausryhmän mielipidettä kysytään (?), myös aikajänne (siis kuinka monta vuotta tästä eteenpäin vanhat metsät pysyvät hakkaamattomina) määritetään erikseen 3 feedbackmalli selitetään myöhemmässä vuokaaviossa seikkaperäisesti 4 maajäkälän peittävyys kokonaismaapinta-alasta vaihtelee suuresti paliskunnittain (esim. Pudasjärvi vs. Muddusjärvi), jolloin emme voi suoraan soveltaa maapinta-alaa, vaan meidän on erikseen laskettava paliskunnittainen jäkäläpeittävyys ja jaettava paliskunnittainen kokonaisporomäärä tällä lukuarvolla, jolloin saamme paremmin ilmiötä kuvaavan muuttujan (ks. Kumpula ym. 2000)
3 C2 muuten sama kuin C1, mutta nyt oletetaan, että keskimääräinen lihantuotanto ainoastaan 8 kg/poro, ceteris paribus SKENAARIOIDEN TEKNINEN TOTEUTUS SKENAARIO A: alkio 1 (esim. kuivahkon kankaan mäntytaimikko) alkio 2 (varttunut tuoreen kankaan kuusikko) alkio 3 (päätehakkuuikäinen männikkö) alkiot 1, n määritetään yhteisesti, perustuen sukkessiomalliin (alkio = tyyppimetsä) periaatteessa tarvitaan vielä vertailu tilastojen ja tässä muodostettujen paliskunnittaisten metsikkörakenteiden välille, jotta mahdoll. malliharha saadaan selville (?) SKENAARIO B kunkin paliskunnan alueelle muodostetaan erikseen alkioiden mukainen metsikkörakenne, joka mahdollisimman täsmällisesti vastaa metsien nykytilannetta (Metsähallitus & yksityiset metsänomistajat) alkiokohtaiset metsikön kasvuennusteet (MELA-tai MOTTI-simulaattori) viiden vuoden aika-askelissa PERUSTASOa vastaava tuotantopotentiaali PERUSTASOa vastaava, laskennallinen talvilaidunten kantokyky (tuottaa riittävä määrä ravintoa Z määrälle poroja/paliskunta) PERUSTASOA vastaava poronlihantuotannon taso, kg/vuosi tuotantopotentiaalit luppobiomassoille hakkuutulot kullekin alkiolle määritetään erikseen alkiota vastaava metsämaan pinta-ala paliskunnittain, ha paliskunnittaiset kantokykylukuarvot porolihantuotannon taso A (lukuarvot pelkästään metsätalouden hakkuutulojen maksimointiin) ensin pitää määrittää, miten i) vanhat metsät rajataan, ja ii) millainen aikajänne valitaan, sitten: alkio 1 (esim. kuivahkon kankaan mäntytaimikko) alkio 2 (varttunut tuoreen kankaan kuusikko) alkio 3 (päätehakkuuikäinen männikkö) alkiot 1, n määritetään yhteisesti, perustuen sukkessiomalliin
4 paliskunnittainen alkioiden mukainen metsikkörakenne PERUSTASOa vastaava tuotantopotentiaali PERUSTASOa vastaava, laskennallinen talvilaidunten kantokyky (tuottaa riittävä määrä ravintoa Z määrälle poroja/paliskunta) PERUSTASOA vastaava poronlihantuotannon taso, kg/vuosi alkiokohtaiset metsikön kasvuennusteet viiden vuoden aika-askelissa tuotantopotentiaalit luppobiomassoille hakkuutulot paliskunnittaiset kantokykylukuarvot, jotka skenaario B:n noudattamiseen (ts. kaikki vanhat metsät jätetään hakkaamatta) potentiaalinen poronlihantuotannon taso B (jota on ehdottomasti verrattava suurimman eloporomäärän vastaavaan tuotannontasoon!) SKENAARIO C1 paliskunnan i (esim. Näätämö) suurin sallittu eloporomäärä paliskunnan ii (Ivalo) suurin sallittu eloporomäärä määritetään paliskunnittaiset jäkälälaidunneliökilometrit, km 2 / paliskunnan alue
5 selvitetään keskimääräinen porotiheys jäkälälaidunneliökilometriä kohden (periaatteessa kait voidaan soveltaa jokaiselle paliskunnalle erikseen määritettyä porotiheyttä?) määritetään paliskunnittain aikaaskeleittain tarvittava luppobiomassa, joka takaa ao. porotiheyksillä riittävän ravinnon poroille (ks. esim. Kumpula ym. 2000) iteroidaan metsänkäsittelyitä siten, että joka aika-askeleella kullakin metsikkörakenteella paliskunnittain voidaan tuottaa tarvittava määrä luppobiomassaa teknisesti toteutetaan sakkofunktioilla (?) (metsikkörakenne koostuu tyyppimetsiköistä, alkioista, joita jokaista vastaa tietty pinta-ala paliskunnan määritetään vuotuinen poronlihantuotanto, kun oletetaan että keskimääräinen lihantuotanto poroa kohden on 12 kg määritetään kantorahatulot, jotka metsänkäsittelyihin, jotka puolestaan takaavat riittävät luppobiomassat ao. eloporomäärille Lähteet: Bostedt, G., Parks, P.J. & Boman, M Integrated natural resource management in northern Sweden: an application to forestry and reindeer husbandry. Land Economics 79 (2): Kumpula, J., Colpaert, A. & Nieminen, M Condition, potential recovery rate, and productivity of Lichen (Cladonia spp.) ranges in the Finnish reindeer management area. Arctic, Vol 53(2):
Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla
Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla Ville Hallikainen Tutkimukseen osallistuneet: Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Timo Helle, Eero Mattila, Kari Mikkola, Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotVille Hallikainen, Anu Akujärvi, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio, Eero Mattila, Kari Mikkola
Ville Hallikainen, Anu Akujärvi, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio, Eero Mattila, Kari Mikkola Tutkimuksen tausta Poronhoidon ja metsätalouden suhteista keskusteltu jo yli 100 vuotta. Aluksi ongelmana oli poron
LisätiedotTutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset
Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset Loppuseminaari 26.3.29 Saariselkä Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1) Metsänkäsittelyvaihtoehtojen sanallinen
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
LisätiedotOlemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen
Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)
LisätiedotMetsänkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät
Metsänkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Esityksen sisältö Mitä on metsänkasvatus? Mitä on kannattavuus? [Kannattavuuden osatekijät yksityismetsätaloudessa]
LisätiedotLuonnonvarakeskus inventoi jälleen porolaitumet
Luonnonvarakeskus inventoi jälleen porolaitumet Jouko Kumpula Teksti on julkaistu Poromies-lehdessä 2017 Luonnonvarakeskus Muutokset talvilaitumilla ja poronhoidossa Luken (aikaisemmin RKTL:n) porolaidunlaiduninventointien
LisätiedotMiten porolaidunten tilaa voitaisiin parantaa? Jouko Kumpula Luke, Kaamanen
Miten porolaidunten tilaa voitaisiin parantaa? Jouko Kumpula Luke, Kaamanen Laitumiin ja laidunympäristöön liittyvät ongelmat ja tietotarpeet poronhoidossa Laidunten kunnon ja laadun heikkeneminen Tarvitaan
LisätiedotPORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ
PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Porontutkimusasema, Kaamanen Yhteistyökumppanit Alfred Colpaert 1, Marja Anttonen 2 ja Ari Tanskanen 1 1 Joensuun
LisätiedotMETLA LIITE 2 Hankkeen 3400 tulostoimintasuunnitelma vuodelle / 10 / Ohjausryhmän kokoukset, hankepalaverit
METLA LIITE 2 Hankkeen 3400 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2006 27 / 10 / 2005 TULOSKUVAUS Avaintulokset Tulostavoitteet Seurantatapa ja -aika Koko hanke PANOSKUVAUS Avaintehtävät Vastuu Keskeiset resurssit,
LisätiedotHanke-esittely Kestävä biotalous porolaitumilla Jouko Kumpula, Sari Stark ja Heli Saarikoski Porolukutyöryhmän kokous
Hanke-esittely Kestävä biotalous porolaitumilla Jouko Kumpula, Sari Stark ja Heli Saarikoski Porolukutyöryhmän kokous 13.12.2018 Luonnonvarakeskus KEBIPORO-hankkeen toteutus ja tavoitteet: Toteutetaan
LisätiedotYlä-Lapin metsien kestävä käyttö hankkeen ohjausryhmän kokous Saariselkä klo
1 Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö hankkeen ohjausryhmän kokous Saariselkä 2008-05-29 klo 9.15-16.10 KOKOUSMUISTIO 30.5.2008 Läsnä: Ohjausryhmän jäsenet Hilkka Joki Jouko Kumpula Vesa Luhta Jouni Lukkari
LisätiedotLapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa
Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Hannu Salminen, Luke, Rovaniemi Esityksen on koostanut Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet:
LisätiedotTiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Poronhoitoon liittyviä erityiskysymyksiä saamelaisalueen paliskunnissa Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kaamanen Suomen poronhoitoon liittyvää tietoa Poronhoitoalue ja sen osa-alueet
LisätiedotERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS
Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo
LisätiedotMetsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut
Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut Jari Miina ja Mikko Kurttila Luonnonvarakeskus (Luke) Uusia tuotteita metsästä seminaari 29.3.2017 Rovaniemi Puun ja luonnontuotteiden yhteistuotanto Onko yhteistuotanto
LisätiedotPoronhoito muuttuvassa ympäristössä
Poronhoito muuttuvassa ympäristössä 13.11.2014 Mari Väänänen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL/ Kuvagalleria POROT-hanke Maankäytön suunnittelua palvelevan porotalouden paikkatietokannan rakentaminen
LisätiedotKEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta
MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Suomen suurin paliskunta Pinta-ala 5600 km2 150 poronomistajaa Suurin sallittu
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Mattila Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Saija.Mattila@metla.fi puh.010-211 2449 Tutkimuksen taustaa Puuston alkukehitys on heikosti tunnettu ja vaikeimmin ennustettavissa
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotRiittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8
1 / 8 Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi 729-407--496 OP Metsäarvio+ kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää vakuusarvon määrityksessä ja omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus,
LisätiedotPyhä-Kallion paliskunta ja maankäyttö. Mikko Ylinampa Pyhä-Kallion paliskunta
Pyhä-Kallion paliskunta ja maankäyttö Mikko Ylinampa Pyhä-Kallion paliskunta PYHÄ-KALLION PALISKUNTA Pinta-ala: 3900 km 2 Eloporomäärä: 6500 Porotiheys: 1,7 poroa/km 2 Poronomistajia: 150 Pororuokakunnat:
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8
1 / 8 Metsäarvio Pyy, Mäntyharju 507-412-1-73 Tämä metsäarvio kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus, perintö- ja lahjaveroarvon
LisätiedotPOROTALOUS SUUNNITELMA
LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUS SUUNNITELMA Inga-Briitta Magga 2 POROTALOUSSUUNNITELMA Kuvaa paliskunnan tapaa toimia Laaditaan useammaksi vuodeksi
LisätiedotPorokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste. 3/23/2018 Vapaa-ajan asunnon omistajat/trk
Porokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:,
LisätiedotTukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.
Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu 2007 2036 Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.2008 http://www.metla.fi/metinfo/mela - Tulospalvelu METLA
LisätiedotPOROLAIDUNYMPÄRISTÖ JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET
POROLAIDUNYMPÄRISTÖ JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Menneestä tähän päivään Miten eri maankäyttö- ja ympäristötekijät vaikuttavat porolaitumiin? Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kaamanen
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotMetsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin
Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin Mikko Kurttila, Jari Miina & Kauko Salo Luonnontuotteista terveyttä? - haasteet ja mahdollisuudet Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys
LisätiedotPorolaiduntutkimusten toteuttaminen vuosina Jouko Kumpula Luke
Porolaiduntutkimusten toteuttaminen vuosina 2016-2019 Jouko Kumpula Luke Poronhoitoalue ja sen osa-alueet Saamelaisalue 13 pohjoisinta paliskuntaa Erityisalue Kaikki 20 pohjoisinta paliskuntaa Muu alue
LisätiedotRISTÖN VALINTA GPS-PAIKANNUSTEN
POROJEN ELINYMPÄRIST RISTÖN VALINTA GPS-PAIKANNUSTEN PAIKANNUSTEN PERUSTEELLA Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Porontutkimusasema, Kaamanen GPS-seurantojen tavoitteena oli tutkia Miten
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotJyväskylän kaupungin metsät
Jyväskylän kaupungin metsät 1. Metsäohjelma Metsäsuunnitelma - Kuviotieto 2. Tietojen ajantasaisuus ja päivittäminen 3. Hoitoluokitus 4. Kasvupaikat 5. Kehitysluokat 6. Ikäjakaumat 7. Puustotietoja Metsäohjelma
LisätiedotMitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?
Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot? Artti Juutinen Luke ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Pohjois-Suomen paikkatietoiltapäivä 25.4.2018, Linnanmaa, Oulu Metsätalouskäyttöön soveltumattomien
LisätiedotTOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE
TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun TOKAT-aloitusseminaari 15.4.2015 Rovaniemi Kari Oinonen SYKE Kuva: Ympäristöhallinnon kuvapankki, Aarne Torvinen 2002 1 Tavoitteet Hankkeen
LisätiedotSkenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista
Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista Tuomo Kalliokoski 18.2.2019 Ilmastopaneelin osahanke Ilmastoviisas metsäbiotalous Sisältö Selvityksessä mukana
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotViljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan
Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan Viljelymetsien kasvu ja tuotos SMS:n metsänhoito- ja taksaattoriklubit Antti Ihalainen ja Kari T. Korhonen Luke / Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu Metsäsuunnittelu
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
Lisätiedot7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS
7.6.213 Kuhmon kaupunki PL 15 8891 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 44 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS Myyntitarjoukseni Metsähallituksen puolesta Kuhmon kaupungissa
LisätiedotPorokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk
Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:, valittujen
LisätiedotSuometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia
Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Hannu Hökkä & Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskus Tapion metsäpolitiikkafoorumin tutkijapaneeli 17.4.2019 Taustaa Suometsien puuntuotantoon
LisätiedotTaimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
LisätiedotMetsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta
Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 1 Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta Ohjelma Viisi syytä osata korkolaskennan perusteet. Ajan merkitys metsätaloudessa. Esimerkkilaskelmia
LisätiedotAjankohtaista Metsähallituksesta
Ajankohtaista Metsähallituksesta 4.4.2017 Pääjohtaja Pentti Hyttinen Perusasiat ennallaan Metsähallituksen hallinnassa on kolmasosa Suomen maa- ja vesipinta-alasta. Metsähallitus hoitaa, käyttää ja kehittää
LisätiedotKuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.
Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7
LisätiedotYhteensä 35 71 129 8 117 15.9 14.4 994 18.0 5.5 Mänty 35 63 115 8 104 16.0 14.5 869 16.0 4.8 Kuusi 35 8 14 1 13 15.0 14.0 125 2.0 0.
Siu 20 (1) Kannasto 743-425-5-221 3.6.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu kuiolla
LisätiedotPuuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko
LisätiedotKeskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen
Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain
Lisätiedotw metsänhoitoyhdistys
w metsänhoitoyhdistys Lausunto metsän arvosta Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot Muut arviossa
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotEnnen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron
Ennen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron Mauri Nieminen Luke, Porontutkimusasema, Toivoniementie 246, 9991 Kaamanen, mauri.nieminen@luke.fi TIIVISTELMÄ Suomessa poronomistajia on enää 4
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ
1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja
LisätiedotMihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio
Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio www.yara.fi/metsa Miten tunnistan hyvän lannoituskohteen? -Kuvio/kuviot ovat korjuun kannalta hyvällä paikalla -Puusto on pääsääntöisesti
LisätiedotAlgoritmit 1. Luento 1 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 1 Ti 10.1.2017 Timo Männikkö Luento 1 Algoritmi Algoritmin toteutus Ongelman ratkaiseminen Algoritmin tehokkuus Algoritmin suoritusaika Algoritmin analysointi Algoritmit 1 Kevät 2017
LisätiedotKuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus
LisätiedotYlä-Lapin porojen talvilaitumet: kolme näkökulmaa ylilaidunnukseen
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Helle, Ilpo Kojola ja Aarno Niva Timo Helle Ylä-Lapin porojen talvilaitumet: kolme näkökulmaa ylilaidunnukseen Helle, T., Kojola, I. &
LisätiedotMetsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus
~ metsänhoitoyhdistys Metsäarvio 1(2) Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Maaperätiedot Kasvupaikat Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot
LisätiedotPoronhoidon paikkatietojen hyödyntäminen Uusia toimintamalleja ja työkaluja suunnitteluun
Poronhoidon paikkatietojen hyödyntäminen Uusia toimintamalleja ja työkaluja suunnitteluun Kari Oinonen, SYKE, Lapin MRL-päivät 30.8.2017 Lähtökohtia Poronhoitoalueella tapahtuvan maankäytön suunnittelun
LisätiedotTutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa
Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Liisa Saarenmaa MMM 11.12.2014 16.12.2014 1 Tausta MMM tilasi Metlalta Ylä-Lapin metsien kestävä käyttötutkimushankkeen vuonna 2003. Hanke käynnistyi
LisätiedotKartta kullanhuuhdonta-alueesta (kartan mittakaava ohjeellinen) Maanmittauslaitos HL2016:0015 Hermanni IV Kuusisto Veli Pekka, Korhonen Erkki Selvitys kullanhuuhdontaluvan HL2016:0015 mahdollisista myöntämisen
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotMäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9
TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus EEROLA 167-431-2-4 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät
LisätiedotPoronhoitoalueen pohjoisosan talvilaitumet vuosina
Poronhoitoalueen pohjoisosan talvilaitumet vuosina 2005 2008 Laidunten tilan muutokset 1990-luvun puolivälin jälkeen Jouko Kumpula, Ari Takanen, Alfred Colpaert, Marja Anttonen, Heikki Törmänen, Jukka
LisätiedotYleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen
Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen Hannu Hirvelä, Tuula Packalen, Helena Mäkelä Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen seminaari 29.8.2013 Yleiskaavat Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen
LisätiedotLUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö
LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu
LisätiedotPohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan
LisätiedotMetsätalouden ja poronhoidon väliset suhteet Ylä-Lapissa
Metsätalouden ja poronhoidon väliset suhteet Ylä-Lapissa synteesi tutkimustiedosta Anne-Mari Rytkönen, Heli Saarikoski, Jouko Kumpula, Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen r i i s t a - j a k a l a t a
LisätiedotRiittääkö puu VMI-tulokset
Riittääkö puu VMI-tulokset Lapin 61. Metsätalouspäivät 14.2.2019 Rovaniemi Kari T. Korhonen Metsävarat: Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Mikael Strandström Hakkuumahdollisuudet: Olli Salminen, Hannu
LisätiedotMetsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022
Tekninen lautakunta 119 03.04.2013 Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022 440/10.03.01.10.00/2013 TEKLA 119 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti
LisätiedotErikoistutkija Mikko Kurttila Anssi Ahtikoski, Irja Löfström & Ron Store
Luonnosta voimaa ja hyvinvointia Metsäntutkimuslaitoksen Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelman loppuseminaari 25.3.2014 Yhteensovittaminen on mahdollista, mutta ei helppoa Erikoistutkija Mikko Kurttila
LisätiedotLapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa
Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,
LisätiedotSuometsien kasvatuksen kannattavuus
Suometsien kasvatuksen kannattavuus Esitelmän sisältö: Lyhyt aikajänne Sijoitetun pääoman tuotto kunnostusojituksessa Pitkä aikajänne Yhden kiertoajan nettotulojen nykyarvo Optimointi Uudistaminen turvemailla
LisätiedotEteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa
Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa Toimintaympäristö Väkiluku 1.1.2017 148 975 Etelä-Savon pinta-ala n. 19 130 km 2, josta maapinta-alaa n. 14 257 km 2 ja sisävesiä n. 4 874 km 2 Väestöntiheys/km
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotIlmasto, energia, metsät win-win-win?
Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia
LisätiedotAlgoritmit 1. Luento 2 Ke Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 2 Ke 11.1.2017 Timo Männikkö Luento 2 Algoritmin esitys Algoritmien analysointi Suoritusaika Asymptoottinen kertaluokka Peruskertaluokkia NP-täydelliset ongelmat Algoritmit 1 Kevät
LisätiedotPohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Kuopio 1 Metsäsuunnittelu
LisätiedotTOKAT-aineistojen hyödyntäminen Metsähallituksen luonnonvarojen suunnittelussa. Lauri Karvonen Rovaniemi
TOKAT-aineistojen hyödyntäminen Metsähallituksen luonnonvarojen suunnittelussa Lauri Karvonen Rovaniemi 15.11.2017 Metsähallituksen suunnittelujärjestelmät Toimenpidesuunnittelu työkohteille Hoidon ja
LisätiedotHakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille
Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille Mikko Niemi & Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Maaliskuu huhtikuu 2018 Hakkuusuunnitelaskennan periaate Laskenta perustui Jyväskylän
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotEnergiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 28.6.2010 TEKNIIKKA Markku Huhtinen
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 28.6.2010 TEKNIIKKA Markku Huhtinen EN10SA:n ja EN11KA:n OPINNOT LUKUVUONNA 2010-2011 (EN10SA: Energiatekniikan aikuiskoulutuksen pääosin virtuaalinen toteutus suuntautuminen:
LisätiedotYhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi 11.12.2014 Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä Mikko Hyppönen Sisältö Pohjoisuus mitä
LisätiedotParempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
LisätiedotMetsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa
Metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa 10.12.2018 / Kirsi Kyllönen Kainuun metsät Kainuussa on metsätalousmaata 2,046 milj. ha 74 % puuntuotannossa 10 % rajoitetussa puuntuotannossa
LisätiedotSaamelaisten kotiseutualueen paliskunnat, Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous ja Metsähallitus sopivat tällä asiakirjalla seuraavaa:
Sivu 1 / 9 Saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien, Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen ja Metsähallituksen välinen sopimus saamelaisten kotiseutualueella noudatettavista metsänkäsittelyohj eista
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
LisätiedotVesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla
Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotLieksan seurakunta metsänomistajana
Lieksan seurakunta metsänomistajana Pinta-alat Metsätalousmaata kaikkiaan 5123 hehtaaria Kasvullinen metsämaa 4564 hehtaaria Kitu- ja joutomaita 466 hehtaaria Teitä ja sähkölinjoja 93 hehtaaria Suojelualueita
LisätiedotMetsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Pohjanmaalla
Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Pohjanmaalla 2017-2018 Luonnonvarasuunnittelu: Mitä ja miten Luonnonvarasuunnittelu on valtion omistamien maa- ja vesialueiden pitkän aikavälin strategista kestävän
LisätiedotPoronhoitoalueen etelä- ja keskiosien talvilaitumet
ISBN 978-951-40-2156-5 (PDF) ISSN 1795-150X Poronhoitoalueen etelä- ja keskiosien talvilaitumet Tila paliskunnissa 2000-luvun alkuvuosina ja eräiden ravintokasvien esiintymisrunsauden muutokset merkkipiireissä
LisätiedotKuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 420 558 502 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 420 Alue 558 Ms 502 TYRYNLAHTI Vallitseva jakso 31 40 2151 15 13 275 11 243 31 40 2151 15 13 275 11 243 18,9 18,9 Ensiharvennus 2015 2017
LisätiedotMiten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila
Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila "Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset"- tutkimusohjelman
LisätiedotKaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja
LisätiedotOPERAATIOTUTKIMUS METSÄTALOUDESSA
OPERAATIOTUTKIMUS METSÄTALOUDESSA Jyrki Kangas, UPM Metsä & Annika Kangas, Helsingin yliopisto Alustus FORS-seminaarissa 'Operaatiotutkimus metsäsektorilla' 24.5.2006 Helsinki Tyypillisimmät OR-tehtävät
Lisätiedot