NOUSIAINEN LIITE 5 KESKUSTAN JA KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA VANHA RAKENNUSKANTA. 1. Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NOUSIAINEN LIITE 5 KESKUSTAN JA KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA VANHA RAKENNUSKANTA. 1. Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet"

Transkriptio

1 NOUSIAINEN LIITE 5 KESKUSTAN JA KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA VANHA RAKENNUSKANTA 1. Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet Pappila PAPPILA SRV 24 Hirsirunkoinen ja tasanurkkainen pappilarakennus on Luonnonkiviperusteisessa rakennuksessa on keskeissalipohjakaava. Ulkovuoraus on uusrenesanssityylinen. Sisätiloissa on useita kaakeliuuneja. Pihapiirissä on talousrakennus, luhti ja sauna. Topoinen NOUSIAISTEN KIRKKO srk Nykyisen kirkon paikalla oli tod.näk. puinen kirkko jo l. Kaksikuorinen ja kolmilavainen kivikirkko on rakennettu 1400-l. Kellotapuli on rakennettu Osa valtak.merkitt. kultt. ymp. (RKY n:o117). 2. Seudullisesti arvokkaat kohteet, kaavamerkintä SR Haatila NOUSIAISTEN ASEMA SR 84 Nousiaisten asemarakennus vuodelta 1925 vanhassa asussaan. Taitekattoisen, klassistisen rakennuksen molemmilla sivuilla on poikkipääty. Nykyään kokoontumis- ja juhlatilana. Lisäksi kaksi varastorakennusta sekä 1960-luvun viljavarasto ja suurtehokuivuri. Kaisela PENTTILÄ SR 87 Keskiaikainen tila, kantatila, siirretty 1860-luvulla kylätontilta nykyiselle paikalleen. Asuinrakennus 1860-l, laajennettu 1900-l alussa. Vanhan väen asunto ja renkitupa 1800-l lopulta ja useita talousrakennuksia, mm. aitta 1920-l ja kivinavetta Kaitarainen KOLHI SR 98 Pihapiiriin kuuluu 7 rakennusta (katso asemapiirros). Asuinrakennuksen länsipuolella on tielle päin viettävä avoin nurmialue. Reunoilla on jonkin verran puustoa. Etupiha on hiekkakenttää. Navetan kulmalta on purettu sauna/rengintupa/vaja -rakennus 1980-luvulla. Kaitarainen OLLI JA JUSSILA SR 99 Pihapiirissä 10 rakennusta. Asuinrakennus, tien vierellä kulkeva aita sekä vinkkeli navetta muodostavat rajatun pihapiirin. Tien varrella on kapea puutarha-alue. Asuinrakennuksen eteläpuolella on nurmikenttää ja jonkin verran puustoa. Vanha päärak. on sijainnut tien suuntaisesti nyk. puutarhan paikalla ja vanha väentupa on sijainnut suunnilleen nykyisen asuinrakennuksen paikalla. Pihapiirin poikki ja kalustovajan alta virtaa Fatijokeen laskeva oja. Killainen KYLÄ-TUORI SR 12 Asiakirjoissa 1540 mainittu tila on ollut kruunun, Ohensaaren kartanon ja Nousiaisten seurakunnan omistuksessa. Sijaitsee vanhalla kylätontilla, kappalaisen virkataloksi rakennettu asuinrakennus (1883), karjasuoja (1920-l), sauna (1940-l) ja kellari. Kärmelä KOLJOLAN MYYMÄLÄ SR 27 Tiilinen liikerakennus vuodelta 1933, suunnittelija Onni Touru. Rapattu, nurkissa leveä harkotus ja räystäät koteloitu. Muutettu 1980-luvulla asuinkäyttöön. Tontilla oli osuusliikkeen aiempi myymälärakennus Osa valtak. merkitt. kultt. ymp. Nummi SUOJA SR 59 Tontti on lohkottu Kierikkalasta Kaksikerroksinen, rapattu rakennus valmistui Suojassa on ollut sekä liikehuoneistoja että asuntoja. Rakennus on säilynyt alkuperäistä vastaavana. Nummi HAIJANEN SR 61 Haijaisten kantatalo, siirtynyt kylämäeltä nykyiselle paikalleen 1800-luvulla. Paritupatyyppinen asuinrakennus 1870-luvulta, peruskorjattu luvulla. Ulkoasu hyvin säilynyt. Muu rakennuskanta 1930-luvulta. Näkyvä kokonaisuus. Nummi VIINIKKA SR 72 Kantatila vanhalla paikallaan kylätontilla. Kaikki rakennukset tuhoutuivat tulipalossa Asuinrakennus tehty , kuisti ja poikkipäätylaajennus Talli 1880-luvulta. Aitta, navetta ja sauna luvulta. Palo LONKI SR 21 Kruununtila, ratsutila rakennetun päärakennuksen ulkoasu on l vaihteesta. Taitekattoinen vanhan väen asunto 1915, kookas taitekattoinen karjarakennus Useita talousrakennuksia Sontamala MARKULA SR 45 Kantatila ent. kylätontillaan. Päätykamareilla jatkettu hirsinen parituparakennus on rakennettu 1887 sattuneen palon jälk. Ikkunapuitteet ovat koristeelliset. Kuisti on 1940-l:lta Sukkinen SUKKINEN SR 85 Sukkinen on keskiaikainen asumakartano ja entinen rälssisäteri. Päärakennus 1787, muutoksia 1970-l. Ulkoasu säilynyt. Toinen asuinrakennus 1800-l, aitta 1700-l ja kivisilta 1800-l. Muu rakennuskanta 1900-l alusta. Rehevä, hoidettu pihapiiri. Topoinen KORKEILA SR 16 Kantatila. Paritupatyyppinen, n l rakennettu talonpoikaisrakennus. Piharakennukset, mm. sauna, rehusuoja ja navetta, ovat 1900-l alusta. Vadanvainio JUNNILA SR 104 Kantatila. Päärakennus 1700-luvulta, nyk ulkoasu 1970-l. Pihapiirissä luhti, pikkutupa, aitta ja tuulimylly samalta ajalta. Sijainneet samoilla paikoilla jo 1770-luvulla (?). Hieno kokonaisuus.

2 3. Paikallisesti arvokkaat kohteet, kaavamerkintä sr Alakylä SAVELA sr 1 Sijaitsee vanhan kylätontin laidalla. Samalla paikalla sijaitsi 1700-l lopulla sotilastorppa. Nykyinen asuinrakennus on vuodelta , asu säilynyt. Entinen navetta ja sauna 1920-luvulta. Alakylä OJARANTA sr 2 Sijaitsee vanhalla Anttilan tontilla kylämäellä. Asuinrakennus ja entinen suutarinverstas 1800-l:n l. Siellä toimi myös kauppa 1890-l. Saunarakennus 1930-l. Alakylä LEPOLA sr 3 Tontti on lohkottu Anttilasta ja rakennettu tilan vanhan väen asunnoksi Peruskorjattu vanha ilme säilyttäen. Pihapiirissä on 1930-luvun lopulla tehty talousrakennus Alakylä KIVIMÄKI sr 4 Entinen Suomelan tilan talouskeskus. Suomela muodostettiin 1900-luvun alussa, kun Finnin kantatila jaettiin. Asuinrakennus on tehty ilmeisesti ennen 1920-lukua Finnin asuinrivin salipäädystä. Saunarakennus Navetta purettu. Alakylä MÄKILÄ sr 5 Entinen Pankkilan torppa 1800-luvun puolivälistä. Torpparakennusta on kunnostettu vanha ilme säilyttäen. Kellarirakennus 1800-luvulta, muut rakennukset luvuilta. Tontilta on tehty esihistoriallisia löytöjä. Alakylä MAJALA sr 6 Kiinteistö on erotettu Pankkilan maista, sijaitsee vanhan kylätontin koillispuolella. Asuinrakennus 1929, peruskorjattu Sementtitiilinen karjarakennus ja vaja l. Alakylä KIRKONKOSKI sr 9 Vanha Kirkonkosken saha. Sahasta on jäljellä tulipalon jälkeen vuonna 1949 uudelleen rakennettu 2-4-kerroksinen saharakennus. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäriympäristöä. Alakylä RAUVOLA sr 7 Kantatila, joka mainitaan jo Siirretty nykyiselle paikalleen isojaon jälkeen. Asuinrakennuksen vanhin osa kenties 1830-luvulta. Alakylä LÄKSY sr 10 Vanha kantatila, sijaitsee isojaon aikaisella paikallaan kylätontilla. Asuinrakennus vuodelta 1934 ajan asussa. Mansardikattoinen navetta vuodelta 1924, vilja-aitta 1800-luvun lopulta, autotalli 1970-luvulta. Alakylä KATUNPÄÄ sr 8 Kantatalo vanhalla kylätontilla. Rakennukset asultaan alkuperäistä vastaavina. Mansardikattoinen päärakennus 1920-luvun alusta, peruskorjattu Kookas karjarakennus ja sikapihatto , riihi noin 1890-l ja sauna 1940-l. Haatila METSÄLINNA sr 81 Tontilla sijaitsee ns. terijokilainen huvila, joka kerrotaan tuodun paikalle luvulla. Tila on lohkottu Haaatilan kanatatalosta Sveitsiläistyylisessä rakennuksessa on koristeellinen ulkolaudoitus, lasiveranta ja torniosa. Haatila PENTTILÄ sr 82 Haatilasta 1929 lohkottu kiinteistö, jolla oleva asuinrakennus valmistui 1920-luvulla. Mansardikattoisen rakennuksen ulkoasu on säilynyt entisenä. Rakennuksessa on toiminut myös kauppa vuosina Haatila HAATILA sr 83 Kantatila, mainittu jo 1400-luvulla, sijaitsee vanhalla kylätontilla. Nykyinen päärakennus vuodelta 1880, levennetty 1920-luvulla ja säilynyt sen ajan asussa, lisäosa vuodelta Pihapiirissä on useita talousrakennuksia, mm navetta 1916 ja aitta Härjänsilmä YLITALO sr 80 Kantatalon osatalo vanhalla paikallaan. Kaksi asuinrakennusta 1800-luvulta. Päärakennus on salvottu kurkihirteen, salikamarit purettu ja kuisti tehty luvulla, laajennettu kahdella erkkerillä. Useita talousrakennuksia 1930-luvulta lähtien. Kaitarainen TEROLA sr 95 Pihapiiriin kuuluu asuinrakennus ja vaja/kanala. Kaitarainen VESO sr 96 Veson kantatalo. Sijaitsee isojaon aikaisella tontillaan kyläalueella. Nykyinen päärakennus vuodelta 1929, ulkoasu hyvin säilynyt. Muu rakennuskanta 1900-luvun vaihteesta. Näkyvä kokonaisuus Fatijoen varrella. Kaitarainen TASANEN sr 97 Tasasen kantatalo. Sijiatsee isojaon aikaisella tontillaan kyläalueella. Vanha paritupatyyppinen päärakennus 1800-luvun lopulta, ulkoasu säilynyt. Pihapiirissä rapattu aitta 1900-l alusta. Uusi päärakennus Killainen JAAKKOLA sr 11 Kantatila, mainitaan asiakirjoissa jo Talouskeskus on siirtynyt kylätontin länsipuolelle ilmeisesti 1900-luvun alussa. Asuinrakennus vuodelta 1912, kuistiosa uusittu. Tiilinavetta on 1920-l:lta, muut talousrakennukset tehty 1960-luvun jälkeen. Killainen MÖLKKÄRI sr 13 Kantatalo vanhalla kylätontilla Hirvijoen rannalla. Korkealle betoniperustalle tehty hirsinen asuinrakennus vuodelta 1930 osin muutettuna. Karjarakennus vuodelta Aitta, vaja ja puimala vuodelta 1930 ovat siirtyneet Jaakolan tilaan. Killainen PELTO-PAJALA sr 15 Pajalan kantatila jaettiin vuonna 1902 neljään osaan, joista yksi on Pelto-Pajala. Vanha päärakennus luvulta. Nykyinen asuinrakennus on 1950-luvun kanala, laajennus ja asu 1980-luvulta. Aitta 1930-luvulta, navetta Killainen KYLÄ-PAJALA sr 14 Pajalan kantatila jaettiin 1902 neljään osaan, joista Kylä-Pajala on tilan vanhalla paikalla kylätontilla. Päärakennuksen tupapää 1850-l:lta, salipää 1918, asu 1950-luvulta. Navetta 1928, aitta 1884, puuvaja ja sauna 1900-l alusta ja asuinrakennus Koljola AILIO II sr 35 Kiinteistö muodostettu 1930-l alussa. Liike- ja asuinrakennus ja entinen leipomo 1920-l, autotalli 1930-luvulta. Nykyinen liikerakennus, johon Ailion kauppa siirtyi Vanhan kylätontin kupeessa Koljola KALLIOPOHJA sr 37 Kalliopohjan seuraintalo valmistui 1930, asua muutettu. Sijaitsee entisellä Nikkilän ja Mäkilän kantatilojen mailla. Talossa on toiminut yhdistysten lisäksi kunnantoimisto, kirjasto ja säästöpankin konttori. Kalliopohja Oy perustettiin Koljola LAIHOLA sr 38 Lohkottu 1940 Mäkilän kantatilasta. Asuinrakennus 1930-luvulta pääosin vanhassa asussaan. Pihapiirissä on lisäksi kalustovaja.

3 Koljola HUNTSA sr 36 Kantatila vanhalla kylätontilla. Rakennukset sijaitsevat Repolantien molemmin puolin. Vanhan väen rivi 1900-l alusta, asuinrakennus Sauna, luhti ja aitta 1800-l. Navetta, kellari ja makasiini l. Koljola ETU-PRAMI sr 40 Pramin kantatilan osatalo, siirretty kylätontilta isojaon jälkeen. Mansardikattoinen päärakennus 1927, Onni Touru. Toinen asuinrakennus, pikkutupa, kivinavetta ja sementtitiilinen aitta 1900-l alusta. Koljola TAKA-PRAMI sr 41 Pramin kantatilan osatila, siirretty kylätontilta isojaon jälkeen. Mansardikattoinen, keskeissalityylinen päärakennus , kahdella sivulla mansardikattoinen frontoni. Navetta 1922 ja puuvaja 1900-l alusta. Koljola PETÄSMÄKI sr 39 (Ent. Kuokkala) Kantatila, siirretty kylätontilta isojaon jälkeen. Asuinrakennus 1870-luvulta, korjattu asua muuttaen. Pihapiirissä on aitta (1870-l) ja useita 1900-l alun talousrakennuksia. Kuloila VÄLI-TUOMOLA sr 22 Kantatilan osatalo, halottiin kahtia 1700-l lopulla. Sijaitsee vanhalla kylätontilla. Asuinrakennus tehty 1929, peruskorjattu 1980-l, vanha ilme säilynyt. Pihalla on karjarakennus ilmeisesti l, talliosa uudempi. Kuloila NIITYNPERÄ sr 23 Tuomolan kantatilan osatalo, halottiin kahtia Sijaitsee vanhalla kylätontilla. Asuinrakennus vuodelta , kuisti uusittu 1990-luvulla Navetta 1938, aitta ja makasiini 1930-luvulta. Kärmelä RAUHALA sr 26 Kiinteistö erotettu Pläsin maista. Hirsinen asuinrakennus 1900-l alusta Pläsin vanhalle väelle, myöhemmin leipomo, vanhassa asussa.tiilirakennus 1930-l, alun perin autotalli, muutettiin myymäläksi, kauppana Kärmelä MARKKULA sr 31 Kantatalo isojaon aikaisella paikallaan. Tilan vanhat asuinrakennukset on purettu. Uusi päärakennus on vuodelta 1954, peruskorjattu asua muuttaen Tontilla on nykyisin myös sementtivalimo Kärmelä PELTO-UOTILA sr 28 Kantatilan osatalo, halottiin 1700-luvun loppupuolella. Sijaitsee isojaon aikaisella paikallaan. Paritupatyyppinen päärakennus 1800-luvulta, asu luvulta. Vanhan väen asuinrakennus. Navetta ja aitta 1930-luvulta Kärmelä KOTIRINNE sr 29 Entinen Mikolan kantatalo isojaon aikaisella paikallaan. Vanha talouskeskus erotettiin Kotirinne-nimiseksi kiinteistöksi Paritupatyylinen päärakennus on 1800-l, kunnostettu Talousrakennuksia 1920-luvulta. Kärmelä RÄPI II sr 30 Kantatila isojaon aikaisella paikallaan. Tilan nykyinen rakennuskanta pääosin luvuilta. Hirsinen asuinrakennus 1928, peruskorjattu Mansardikattoinen navetta js aitta-puuvaja 1930-luvulta. Laihoinen UUSITALO sr 88 Keskeismuurillinen, rankorakenteinen asunto vuodelta rakennusajan asussa. Tontti lohkottu Laurilasta. Pihapiirissä on 1940-luvulla tehty saunarakennus, joka on muutettu asuinrakennukseksi. Laihoinen HOUNA sr 89 Kantatila entisen kylätonttinsa kohdalla tien toisella puolella. Leveärunkoinen hirsinen asuinrakennus ja 1900-lukujen vaihteesta, kuisti ja frontoni 1920-luvulta. Navetta osin 1900-l alkupuolelta. Entinen Laurilan luhti jopa 1700-luvulta. Laihoinen ISO-LOTTI sr 90 Lotin kantatalon osatalo, halottiin 1700-luvun lopulla. Iso-Lotin päärakennus 1910-luvulta, asu 1960-luvulta. Vanha päärakennus mahdollisesti luvun alusta, salipää purettu 1900-l alussa ja asua muutettu 1960-luvulla. Laihoinen PIKKU-LOTTI sr 91 Lotin kantatalon osatalo, halottiin 1700-l lopulla. Vähä-Lotin rakennuskanta 1900-l alusta, sijaitsevat yhä neliömäisesti. Asuinrakennus on vuonna 1920 rakennettu paritupa pääosin vanhassa asussa. Aitta, sauna ja vaja 1910-luvulta. Navetta Laihoinen TOIVOLA sr 92 Lohkottu Päkkilästä Mahdollisesti entinen mäkitupa. Päärakennus 1800-luvun lopulta, peruskorjattu (pesuhuonesiipi) 1990-luvulla. Vinkkeli piharakennus (navetta, aitta ym.) 1900-luvun vaihteesta. Postitien varrella. Laihoinen PÄKKILÄ sr 93 Päkkilän kantatalon osatalo, halottu 1700-l lopulla. Talouskeskus erotettu 1997 Kotipalsta-nimisenä. Päärakennus ja 1900-lukujen vaihteesta. Laihoinen PÄKKILÄ sr 94 Päkkilän kantatalon osatalo, halottiin 1700-luvun lopulla. Sijaitsee vanhalla kylätontilla. Nykyinen päärakennus 1920-luvulta, asua muutettu. Karjarakekennus 1926 ja aitta 1800-luvulta. Moijoinen VANHA-KLEMILÄ sr 32 Kantatalo. Hirsinen mansardikattoinen päärakennus vuodelta 1921, keskeissalipohjakaava. Puuvaja, vilja-aitta, kellarivaja ja navetta 1920-luvun alusta Moijoinen JASKA sr 33 Kantatila vanhalla kylätontilla. Hirsinen, harkkokiville perustettu, keskeissalipohjakaavainen päärakennus luvulta, ikkunamalli muutettu 1958, kuistia laajennettu. Savusauna 1800-l, useita talousrakennuksia 1900-l alkupuolelta. Moijoinen HAAPALEHTO sr 34 Lohkottu Jaskasta Asuinrakennus tehty alun perin Jaskan talon vanhalle isännälle 1939, keittiö ja kamari. Lisätty toinen kamari ja vinttihuone , umpikuisti 1950-luvulla. Mansardikattoinen sementtitiilinavetta 1946, aitta 1948 ja vaja Moisio KOTIMÄKI sr 51 Lohkottu Moisiosta Keskeismuurillinen asuinrakennus luvulta. Satulakaton toisella lappeella on mansardikattoinen frontoni ja sisäpihalla umpikuisti. Säilynyt vanhailmeisenä. Pihalla on vaja. Moisio KAPPELIMÄKI sr 52 Paikalla oli torppariasutusta jo 1800-luvulla. Tontilla on entinen Moision tilan muonamiesasunto vuodelta Rakennuksessa on kaksi asuntoa, molemmissa huone ja keittiö. Säilynyt vanhailmeisenä. Pihalla on puuvaja. Nummi KALLIPÄÄ sr 54 Kallipään torppa halottiin itsenäiseksi Kierakkalasta Keskeissalipohjakaavaan perustuva asuinrakennus 1900-luvun alusta. Sisäpihalla leveä, aumakattoinen kuisti. Pihapiirissä on hirsirakenteinen verstas-saunarakennus ja autotalli. Nummi TEURASTAMO sr 56 Tontti on lohkottu Kierikikalasta Tiilirunkoinen, rapattu rakennus vuodelta Rakennuksessa on toiminut mm. Osuusteurastamo, leipomo, pyöräkauppa, kampaaja ja valokuvausliike. Yläkerrassa on asuntoja ja alakerrassa liiketiloja.

4 Nummi OSUUSKASSA sr 55 Tontti on lohkottu Kierikkalasta Kaksikerroksinen, rapattu rakennus valmistui Rakennuksessa on pulpettikattoinen lisäosa. Alakerrassa on liiketilaa ja yläkerrassa asuntoja. Vanhan kylätontin kupeessa. Nummi TASAMAA sr 57 Tila on lohkottu Kierikkalasta Kaksikerroksinen, rapattu rakennus on vuodelta 1952, asu säilynyt. Siinä on toiminut mm. apteekki, posti ja kauppa. Nummi LÄÄKÄRITALO sr 58 Entisen lääkäritalon tontti on lohkottu Kierikkalasta Kolmikerroksinen, betoniperusteinen, rakennus valmistui Rakennuksen ulkopinta on rapattu ja maalattu valkoiseksi. Nummi ALIMYLLYMÄKI sr 63 Lohkottu Pappilasta Tontilla on ollut satulasepän verstas. Asuinrakennus lukujen vaihteesta vanhailmeisenä. Sisäänkäynti on päädystä. Pihalla on hirsinen rakennus, jossa on nykyisin sauna ja vaja. Nummi AHTELA sr 64 Hirsirunkoinen parituparakennus 1800-luvulta, mineettivuorattu 1960-luvulla. Rakennuksessa on sijainnut Nummen ensimmäinen maakauppa ja luvun jälkipuoliskolla mm. polkupyöräkorjaamo ja leipomo. Nummi NOUS. VPK:N PALOASEMA sr 65 Paloasema rakennettiin Se oli käytössä vuoteen 1973 asti, jonka jälkeen se on ollut varastokäytössä. Rakennus on tehty punatiilestä betoniperustalle. Torniosa on lautarakenteinen. Rakennus on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Nummi PAPPILA sr 67 Pappila isojaon aikaisella paikallaan kylätontilla. Parituparakennus 1700-luvulta purettu ja tilalle on rakennettu uusi päärakennus. Talousrakennuksia 1900-luvun alusta. Aitta 1700-luvulta. Varhaiskeskiaikaisen Santamalan pappilan sijaintipaikka. Nummi MYLLYMÄKI sr 68 Lohkottu Viinikasta 1923, ilmeisesti entinen torpan tontti. Asuinrakennus ja 1900-lukujen vaihteesta. Pihalla on aitta 1700-l lopulta, entinen paja 1800-luvulta ja muita rakennuksia 1900-luvulta. Nummi YLISTUPA sr 69 Viinikan tilan entinen mäkitupa, joka lohkottiin Paikalla on asuttu 1700-luvulta lähtien. Asuinrakennuksen vanhin osa lienee 1800-luvulta, toinen huone lisättiin 1917, asua muutettu kenties 1950-luvulla. Navetta 1800-luvun lopulta. Nummi TYÖVÄENTALO sr 70 Nousiaisten työväenyhdistys perustettiin Vinkkelin muotoinen, mansardikattoinen työväentalo rakennettiin , eteinen tehtiin myöhemmin. Ulkoasu säilynyt. Juhlasalin sisäkatto on 5-lappeinen. Sisätilat remontoitiin 1980-luvulla Nummi PAJALA sr 71 Kiinteistö lohkottu Ylimyllymäestä Harkkokiviperusteinen pajarakennus, jonka on rakentanut 1900-luvun alussa seppä Aarnio. Paja oli toiminnassa 1970-luvun puoliväliin asti. Rakennus on laudoitettu ja maalattu punaiseksi. Nummi KESKITALO sr 74 Lohkottu Vuorennpäästä 1960-luvulla. Entinen Vuorenpään vanhan väen asuinrakennus 1800-l lopulta, tupa, eteinen, kammio ja kaksi kamaria, pohjoispäädyssä lautarakenteinen käymälä. Kaksijakoiset ikkunat ja sahalaitainen kerroslista. Navetta ja vaja. Nummi TRYYKI sr 75 Kantatila, siirtyi nykyiselle paikalleen viimeistään 1700-l lopussa. Parituparakennus 1800-luvun alusta, vinkkeli 1860-luvulta ja kuistit, frontoni ja vinttihuone 1930-luvulta. Pihalla on useita talousrakennuksia, jotka muodostivat ennen umpipihan. Palo ISOTALO sr 19 Ratsutila ostettiin perinnöksi Hirsirunkoinen, luonnonkiviperustainen parituparakennus 1885, korjattu 1961 ja Pihapiiriin kuuluu mm. vanha luhti, aitta, puuvaja-talli, 2 saunaa ja makasiini-riihi. Palo AUTERE sr 20 Lonkin tilasta lohkotun tontin asuinrak l:lta. Satulakattoinen kuisti, mansardikattoinen frontoni ja luonnonkivijalka. Pappila KIRKKORANTA sr 108 Tilaan kuuluu n käytetyistä hirsistä rakennettu asuinrakennus, jonka toisessa päässä oli alkujaan leivintupa. Tilaan kuuluu Pappilan navettarakennuksen toinen pääty sekä makasiini, ent. vilja-aitta sekä kellari-kanala- ja sauna-puuvajarakennukset. Rekoinen ALITUPA sr 78 Osatalo, lohkottu v (1750-luvulla?) Tuvan kantatalosta.vanhalla kylätontilla. Ent. sotilasvirkatalo ja ratsutila. Päärakennus 1800-l, kunnostettu 1970-l (?) ulkoasu säilynyt. Toinen asuinrakennus 1800-luvulta, uusittu 1920-l. Päärakennus Rekoinen FRÄLSI sr 79 Rälssitila on ollut saman suvun hallussa 1760 alkaen. Pitkänurkkainen päärak. on ilmeisesti 1800-l lopulta. Toinen vinkkelimäinen asuinrak. saattaa olla kamarin osalta 1700-l:lta. Pihalla on umpihamaisesti luhtirivi ja sementtitiilinen karjarakennus. Repola PELTOLA I sr 100 Peltola on lohkottu Pelto-Huitista v Päärakennus 1920-luvulta, laajennettu ja peruskorjattu 1970-luvulla. Pihapiiri avoin. Repola LINNA sr 101 Linna on lohkottu Hamarosta v ja se on entinen mäkitupa. Tila sijaitsee Linnavuoren muinaislinnan alarinteessä, Pyhän Henrikin tien varrella. Torppamainen päärakennus vuodelta 1869, ikkunoita on uusittu. Navetta 1900-l vaihteesta. Repola HAMARO sr 102 Hamaron kantatalo. Talouskeskus isojaon aikaisella paikalla kylätontilla. Paritupa-tyyppinen päärakennus 1800-l lopulta, nykyinen ulkoasu ja 90- luvulta. Toinen asuinrakennus 1900-l vaihteesta, ulkoasu säilynyt, jatkeena vanha luhtiaitta. Repola MYLLYPALSTA sr 103 Myllypalsta on kylän yhteismaata. Paikalla on ollut Nousiaisten ensimmäinen höyrymylly ja myöhemmin saha. Toiminta on loppunut 1940-luvulla ja mylly- ja saharakennukset on purettu. Tilalla on jäljellä sahatyöntekijän asuinrakennus 1900-l vaihteesta. Sontamala PREHTU sr 42 Kylän palon jälk. tila siirtyi nyk. paikalle. Kamarillinen paritupa on 1890-l:lta. Hirsirakennus on pystytetty nurkkakiville. Nyk. ulkoasu on v:lta 1947 ja 1969, jolloin tehtiin laajennuksia. Sontamala SANKARI sr 66 Tontti on kuulunut ilmeisesti Moision yksinäistilaan. Talon iästä ei ole tietoa. Talossa on toiminut kauppaliike. Tontti lohkottiin Nikusta uusittiin hirsirakennuksen ulkovuoraus ja ikkunat ja tehtiin kuisti ja betoniperustus. Sontamala SALOLA sr l alussa rakennettua mansardikattoista myymäläliikettä llajennettiin Rakennuksessa oli alkujaan taitekattoinen frontoni. Rakennuksessa on toiminut sekatavara-, elintarvike- ja pyöräliike. Sontamala MATTILA sr 44 Tilan parituparakennus on mahdollisesti 1700-l:lta. Muutoksia 1926 ja 1971 Pihalla on kasvihuoneita ja ent. talousrakennuksia.

5 Sontamala SUNA sr l valmistunut, päätykamarillinen, harkkokiviperusteinen parituparakennus 1890-l sijaitsee isojaon aikaisella kylätontilla Hirvijoen rannassa. Talousrakennukset ovat l:lta Sontamala YLHÄINEN sr 48 Harkkokivijalkainen parituparakennus on vuodelta 1887, korjattu Pihapiirissä on useita ennen 1940-lukua rakennettuja talousrakennuksia. Sontamala SUOMELA sr 49 Krouvilan ent. kylätontilla sijaitseva asuinrakennus on rakennettu n l lähtien talo oli vuokrattuna kiertokouluopettajalle. Talossa toimi myös puhelinkeskus. Nyk. ulkoasu on 1900-l alusta, jolloin rakennusta laajennettiin. Sontamala MÄKI-KROUVILA sr 50 Tilan rakennukset sijaitsivat kylän paloon asti ent. kylätonttialueella. Pitkänurkkainen, päätykamarillinen paritupa on 1800-l lopulta. Pihapiirissä on useita rakennuksia, mm. väentupa, sikala, aitta. Sontamala HIITO sr 46 Tila mainitaan Kylän palon jälk.1887 tila siirtyi nyk. paikalleen. Paritupatyyppisen asuinrakennuksen 1800-l lopulta. Pihapiirissä on mm. hirsiaitta ja sementtitiilinen navetta Topoinen KYLÄ-TOPOINEN sr 17 Pihapiiriin kuuluu tällä hetkellä 11 rakennusta: asuinrakennus, torppa, kolme aittaa, riihi, paja, savusauna, tuulimylly ja kaksi makasiinia. Kaikki on siirretty muualta nykyisille paikoilleen. Rakennukset sijaitsevat metsän keskellä polkujen varsilla. Kotiseututyö alkoi Nousiaisissa v. 1950, jolloin Nousiaisten kotiseutuyhdistys perustettiin. Vuonna 1974 Kotiseutuyhdistys avasi vanhassa Pappilassa museon luvulla kotiseutuyhdistykselle lahjoitettiin Pokkalan torppa, joka sai aikaan idean erityisen museoalueen perustamisesta. Kunta lahjoitti toimintaa varten Topoisista, kirkon läheisyydestä, metsäisen mäkialueen. Alueen rakentamista varten laadittiin suunnitelma (Martti Puhakka, 1975), mikä ei kuitenkaan ole toteutunut. Nykyinen museoalue on kehittynyt satunnaisesti saatujen lahjoitusten mukaan. Toimintaperiaatteena on, että kaikki lahjoitukset olisivat oman kunnan alueelta. Vadanvainio ISO-HEIKKILÄ sr 105 Lohkottu Heikkilästä 1929, sijaitsee Heikkilän talon vanhalla paikalla kylätontilla. Päärakennus 1870-luvulta, nykyinen ulkoasu 1960-luvulta. Muu rakennuskanta (navetta, kalustovaja, vaja) luvulta. Vadanvainio TAKA-ANTTILA sr 106 Lohkottu Anttilasta 1927, rakennukset vanhalla tontilla. Vanha päärakennus 1700-luvulta, uusi 1942, aitta 1938, navetta 1920-luvulta. Vadanvainio JOKIHEIKKILÄ sr 107 Lohkottu Vähäheikkilästä 1990, käsittää Vähä-Heikkilä talouskeskuksen, joka on rakennettu 1800-luvun lopulla. Päärakennus 1900-luvun vaihteesta, muutoksia 1980-luvulla, aitta ja navetta 1900-luvun alusta. Vuorenpää VUORENPÄÄ sr 86 Hirsirunkoinen, harkkokiviperusteinen, keskeissalityyppinen asuinrak. on v:lta Talossa on kaksi sisäänkäyntiä, satulakattoinen frontoni ja aumakattoinen kuisti. Pihalla on kivinavetta (1863), kiviaitta (1889), renkitupa (1927) ja vanha tervahauta.

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus

Lisätiedot

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia. PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422.

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422. LÖYTÄNEENTIEN JA LADVONTIEN YMPÄRISTÖN RAKENNUSTEN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010 LÖYTÄNE Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Pihassa on samoin paikallisesta liuskeisesta kivestä rakennettu navetta (ikä? mahdollisesti 1920-30-luku?).

Pihassa on samoin paikallisesta liuskeisesta kivestä rakennettu navetta (ikä? mahdollisesti 1920-30-luku?). SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero Pörsänmäki 21:3 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi MUSEOVIRASTO TUHKAKANGAS

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 274 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 275 Taivallahden-Löytänän kulttuurimaisema Järvenpää Paksula 1) Historiallisesti

Lisätiedot

Säilytettävä ryhmänsä edustajana, Vaalittava pihapiiri tai lähiympäristö Säilytettävä kohde, säilytettävä rakennus, Säilytettävä pihapiiri

Säilytettävä ryhmänsä edustajana, Vaalittava pihapiiri tai lähiympäristö Säilytettävä kohde, säilytettävä rakennus, Säilytettävä pihapiiri Kirkonkylän rakennusperintökohteet Numero kartalla Nimi Arvioitu valmistumisaika 313 Sakkula 1949 Rakennus on säilynyt aikakaudelleen ominaisena. 266 Männistön muorin mökki 1800 l Rakennus on säilynyt,

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys

Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys Keitele 51 52 Keiteleen kirkonkylä Valintaperuste: R, H, M Valtakunnallisesti merkittävä alue v. 1993 luetteloinnissa Kirkko

Lisätiedot

KOHDEINVENTOINTI, kohde 29

KOHDEINVENTOINTI, kohde 29 KOHDEINVENTOINTI, kohde 29 Kylä Häijää Kiinteistötunnus 790-555-1-77 / Mäkipää Kunta Sastamala Omistaja Osoite Kylänraitti 74 Rakennusten lukumäärä Aluetyyppi Taajama Hist. tilatyyppi Kohdetyyppi Asuinrakennus

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU. Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta.

ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU. Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta. ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Lukkarinmäen (12) kaupunginosan korttelit

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet. 16 Ojakkala

Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet. 16 Ojakkala Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet 16 Ojakkala RKY 1993 5.4.86, osa-alue. Poikkeuksellisen hyvin säilynyt, vuonna 1783 perustettu Kruunun uudistila edustaa uusmaalaista maatilakokonaisuutta

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

RAAHE - MIKONKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RAAHE - MIKONKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAAHE - MIKONKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAKENNUSINVENTOINTI 04.04.2006 RAPORTTILIITE 30.06.2005 RAAHEN KAUPUNKI 2005 RAKENNUSINVENTOINTI 07.09.2004, 03.03.2005 2(7) ALUE 1 1. Kalamaja/varasto b = 62/1

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 188 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 189 Kihniö Virrat PÄLKÄNE Varalan-Kirvun-Iharin kulttuurimaisema Parkano

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

RAUMA - KODIKSAMIN, KUOLIMAAN JA MÄENTAAN KYLIEN RAKENNUSINVENTOINTI 2015-2016

RAUMA - KODIKSAMIN, KUOLIMAAN JA MÄENTAAN KYLIEN RAKENNUSINVENTOINTI 2015-2016 RAUMA - KODIKSAMIN, KUOLIMAAN JA MÄENTAAN KYLIEN RAKENNUSINVENTOINTI 2015-2016 Olli Joukio 2016 2 Sisällysluettelo Inventointityön vaiheiden kuvaus 2 Kohteiden valintaperusteet 2 Kohteiden arvottaminen

Lisätiedot

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke)

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Kaavoituksen ajankohtaispäivä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualue, Kirsti VIrkki, Alueiden käytön yksikkö 27.5.2015 Rahoittajana

Lisätiedot

Uusikaupunki (895) Lokala (508) Niemi 895-508-0002-0021

Uusikaupunki (895) Lokala (508) Niemi 895-508-0002-0021 Lokala (508) Niemi 895-508-0002-002 2 00 Muu asuinrakennus 002 Seurakuntatalo Osoite: Historia ja ympäristö Aluetyyppi: Historiallinen tilatyyppi: Lähiympäristö: Pihapiiri: Other history: Kulttuurihistorialliset

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 120 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 121 Kihniö Virrat KIHNIÖ Korhoskylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Liite 6. Inventoidut kohteet, jotka kuuluivat luokkiin 1 ja 2.

Liite 6. Inventoidut kohteet, jotka kuuluivat luokkiin 1 ja 2. 1 kuuluivat luokkiin 1 ja 2. teet on esitetty aluein mukaan numerojärjestyksessä. 37 50 82 99 100 101 123 125 126 127 128 Hautausmaa ja kappeli, 21 1902 Meijeri, Meijeritie 12 1923 1951, Vihriälä, Mäkitie

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde 2. Kunta Kristiinankaupunki Tila 1:93 4. Kylä/rekisterinumero Dagsmark / 1:93 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1

Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1 RAAHEN KAUPUNKI akm 219 Pyhtilänkankaan asutus- ja käyttöhistoria 1.6.2012 RAAHEN KAUPUNKI PYHTILÄNKANKAAN ASUTUS- JA KÄYTTÖHISTORIA 2 Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1 Pattijoella on pitkä historia

Lisätiedot

EI PAINETA TÄTÄ SIVUA!!! Sivut 2-3 ovat sisäaukeama Sivut 4-5 ovat kansi ja takakansi

EI PAINETA TÄTÄ SIVUA!!! Sivut 2-3 ovat sisäaukeama Sivut 4-5 ovat kansi ja takakansi EI PAINETA TÄTÄ SIVUA!!! Sivut 2-3 ovat sisäaukeama Sivut 4-5 ovat kansi ja takakansi 1 1. Lintukoto, Peltueentie 98 B, Tuusmäki. Rakkaudella hoidettu ja yllätyksellinen puutarha maaseudun katveessa. Puutarhassa

Lisätiedot

LIITE 3 Asemakaavassa suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

LIITE 3 Asemakaavassa suojeltavat rakennukset ja pihapiirit LIITE 3 Asemakaavassa suojeltavat rakennukset ja pihapiirit 1. Haasianmaa Haasianmaa on paikallisesti rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas tyylillisesti yhtenäinen metsätyönjohtajan

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 172 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 173 Kihniö Virrat PARKANO Linnankylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

LIITE 2 RYMÄTTYLÄ RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA RAKENNUSSUOJELUKOHTEET

LIITE 2 RYMÄTTYLÄ RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA RAKENNUSSUOJELUKOHTEET RYMÄTTYLÄ RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA RAKENNUSSUOJELUKOHTEET Kiinteistö ja Kylä Saari Inv. Kaava- Suojelu- Kohteen kuvaus kiinteistötunnus sivu merkintä kohdenumero Meritalo 1:37 Aatila Otava 85 sr 132

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI. Keskustaajaman rantaosayleiskaavan rakennusten inventointi. Kuva: Vinkerrannalla sijaitseva Lukkarisen Veikon pihapiiri 2003

NURMEKSEN KAUPUNKI. Keskustaajaman rantaosayleiskaavan rakennusten inventointi. Kuva: Vinkerrannalla sijaitseva Lukkarisen Veikon pihapiiri 2003 NURMEKSEN KAUPUNKI Keskustaajaman rantaosayleiskaavan rakennusten inventointi Kuva: Vinkerrannalla sijaitseva Lukkarisen Veikon pihapiiri 2003 NURMEKSEN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Ympäristön hallinta

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kohderaportti

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kohderaportti Page 1 of 2 laaja kohderaportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan inventointi, EPO Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) AHONRANTA Ahonrannan tilan päärakennus

Lisätiedot

KALVITSA 2 491-467-16-65. Mikkeli, Vehmaskylä

KALVITSA 2 491-467-16-65. Mikkeli, Vehmaskylä Metsätilat.fi Hintapyyntö 340 000 Tarjoa viimeistään 29.6.2016 Tulostettu 16.06.2016 KALVITSA 2 491-467-16-65 Mikkeli, Vehmaskylä 99,28 ha Kohdenumero 300912 Narilantien/Roitontien varrella metsäkiinteistö.

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot

Ulasoorin asemakaavan muutosalueen rakennus- ja maisemahistoriallinen selvitys. Olli Joukio 2015

Ulasoorin asemakaavan muutosalueen rakennus- ja maisemahistoriallinen selvitys. Olli Joukio 2015 Ulasoorin asemakaavan muutosalueen rakennus- ja maisemahistoriallinen selvitys Olli Joukio 2015 Sisällys Inventointityön vaiheet 2 Alueen historiaa 3 Alueen nykytila 10 Rakennuskulttuuri kaava-alueella

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

PIHAPIIRI SUOMALAISTEN PIHARAKENNUKSET. www.kimara.fi 1

PIHAPIIRI SUOMALAISTEN PIHARAKENNUKSET. www.kimara.fi 1 www.kimara.fi 1 Kimara mallisto on laajentunut kattamaan myös hieman kevyemmistä hirsistä toteutetut piharakennukset. Tyylikkäät ja laadukkaat rakennukset on suunniteltu nimenomaan isompien Kimara rakennusten

Lisätiedot

Turunmaalaisia kulttuuriympäristöjä

Turunmaalaisia kulttuuriympäristöjä Turunmaalaisia kulttuuriympäristöjä Taloissa ja tuvissa kulttuuriympäristömme kuva Curatio Turunmaan korjausrakentamisyhdistys ry Malmikatu 6, Parainen, curatio@parnet.fi Kulttuuriympäristöt Kulttuuriympäristöt

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Ristijärven kirkonkylän yleiskaava 2035. Kirkonkylän taajamakuva ja rakennusinventoinnin täydennys LUONNOS

Ristijärven kirkonkylän yleiskaava 2035. Kirkonkylän taajamakuva ja rakennusinventoinnin täydennys LUONNOS Ristijärven kirkonkylän yleiskaava 2035 Kirkonkylän taajamakuva ja rakennusinventoinnin täydennys LUONNOS Johdanto Tämä selvitysluonnos on laadittu Ristijärven kirkonkylän yleiskaavoitusta varten. Kaava-alueen

Lisätiedot

m, että sillä on mahdollisuus saada kevät- ja TAMPEREEN KAUPUNKI

m, että sillä on mahdollisuus saada kevät- ja TAMPEREEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS NO 7177. XVI-290-1 (AALTOSENKATU 31-33, NS. PIKILINNA) Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29. päivänä heinäkuuta 1992 päivättyä asemakaavakarttaa no 7177. Asemakaavan

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 50 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 51 Kihniö Virrat HÄMEENKYRÖ Urjaisen-Osaran-Kostulan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto, kehittämiskeskustelu Kulttuuriympäristön kehittäminen

Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto, kehittämiskeskustelu Kulttuuriympäristön kehittäminen Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto, kehittämiskeskustelu 8.11.2016 Kulttuuriympäristön kehittäminen Kulttuuriympäristöt Tervo Vesanto - Tervo, Osuusliike Savo, v. 1923 1 Asukasluku 1603, 30.9.2016 tilastokeskuksen

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

TUUSULAN KULTTUURIMAISEMA JA RAKENNUSKANTA

TUUSULAN KULTTUURIMAISEMA JA RAKENNUSKANTA TUUSULAN KULTTUURIMAISEMA JA RAKENNUSKANTA INVENTOINTIRAPORTIN LUONNOS Tuusulan kunta, heinäkuu 2005 Kaava-alueen kohteet raportista Tuusulan kulttuurimaiseman ja rakennuskannan inventointi 1 3.2 HYRYLÄN

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

ALUE-, RAKENNUS- JA KALUSTOINVENTAARIO

ALUE-, RAKENNUS- JA KALUSTOINVENTAARIO Liite 3 tarjouspyyntöön H029-16, HEL 2016-000773 ALUE-, RAKENNUS- JA KALUSTOINVENTAARIO Sisällys 1. SALMEN ALUEET... 2 Matkailuvaunualue A (12)... 5 Matkailuvaunualue B (13)... 6 Pysäköintialue (P)...

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT Ympa 27.5.2004 Ympa liite 3 VIHDIN KUNTA OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT 15, 43-46, 47-48,

Lisätiedot

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä - Suomi 3. Kohde 2. Kunta Kiuruvesi KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA 4. Kylä/rekisterinumero 263-871-0002-0001 Kiuruveden

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

LIITE 34. Paimion kaupunki VISTAN OSAYLEISKAAVA Rakennussuojelukohteet

LIITE 34. Paimion kaupunki VISTAN OSAYLEISKAAVA Rakennussuojelukohteet aimion aupuni Raennussuojeluohteet Kaavaartalla suojeltavasi osoitetut raennuset osoitettu pasummalla teillä (saraeet väreillä) Numerointi aavan liiteartoilla 34 saraeea NRO KUNTA_NII KYLA_NII NRO KIINTEISTO

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) 668 Kiinteistöjen ostaminen Östersundomista (Östersundom, 91-442-1-145, 91-442-1-154) HEL 2011-009034 T 10 01 00 Kiinteistökartta L7 T1, Rödje-Fantsin tie 7

Lisätiedot

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi. Kiinteistö 3485/16, Kiikkaistenkuja 13, 01800 Klaukkala Tontti Tontti sijaitsee Klaukkalan asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO2 ½I, erillispientalojen korttelialue. Tontin pinta-ala on 1 882

Lisätiedot

VILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938

VILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938 VILLILÄ Kuvia kartanosta vuodelta 1938 Villilän kartanolla on ollut huomattava merkitys paikkakunnan elämälle. Kartano on muun muassa lahjoittanut Nakkilan kunnalle Arantilan ja Lattomeren kansakoulujen

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO 17.1.2013 16.2.2013. Kaavaluonnoksesta saatu palaute vastineineen 28.2.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

TOIMELA RAKENNUSHISTORIALAUSUNTO Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama OY

TOIMELA RAKENNUSHISTORIALAUSUNTO Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama OY TOIMELA RAKENNUSHISTORIALAUSUNTO 10.8.2014 Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama OY Perustiedot Osoite: Kuokkalantie 3, Nurmijärvi Arvioitu valmistumisaika: 1945 Suunnittelija: Rakennusmestari Niilo

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI. 5. kaupunginosa kortteli 20. osa. Säilyneisyys ja arvottaminen RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

RAAHEN KAUPUNKI. 5. kaupunginosa kortteli 20. osa. Säilyneisyys ja arvottaminen RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS RAAHEN KAUPUNKI 5. kaupunginosa kortteli 20 RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS osa ja arvottaminen 30.4.2009 FG Planeko Oy Esko Puijola arkkitehti SAFA Raahen 5. kaupunginosan korttelin 20 rakennushistoriallinen

Lisätiedot

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4 Maastokartat...

Lisätiedot

KÄLVIÄN KIRKONKYLÄN LIEVEALUEEN ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA. Luonnosvaiheen mielipiteet ja kaavanlaatijan vastine

KÄLVIÄN KIRKONKYLÄN LIEVEALUEEN ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA. Luonnosvaiheen mielipiteet ja kaavanlaatijan vastine LIITE 8 KOKKOLAN KAUPUNKI ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA Luonnosvaiheen mielipiteet ja kaavanlaatijan vastine FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 26.9.2016 P23496 FINNISH CONSULTING GROUP OY luonnosvaiheen mielipiteet

Lisätiedot

Emätilatarkastelu, edullisuusvyöhyketarkastelu ja rakennusoikeustarkastelu

Emätilatarkastelu, edullisuusvyöhyketarkastelu ja rakennusoikeustarkastelu Pinta-ala Kantatilan Vyöhyke u Vyöhyke tettu ala RAKENNUS- 1 730-401-1-65 HEIKKILÄ 44,7841 0,5 0,61176 1,1 1,05 18,0 14,4 4,8 2,88 0 25,1 15,072 34,01376 7 211-486-0007-0003 IIVARI 44,7841 7 1 6 730-403-1-14

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34.

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34. HANKEELOTU 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34 hnro 730 2003 27.1.2014 Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto Luonnokset 27.01.2014 ijainti Kortteli 40122, tontti 2 Tapulikaupungintie

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 8

Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 11.01.2016 Sivu 1 / 1 2555/10.00.02/2014 67 2.6.2014 8 Kerrostalotontin varauksen jatkaminen Otaniemestä Helsingin seudun opiskelijaasuntosäätiölle ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalle yhteisesti, kortteli

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot