NOUSIAINEN LIITE 5 KESKUSTAN JA KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA VANHA RAKENNUSKANTA. 1. Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NOUSIAINEN LIITE 5 KESKUSTAN JA KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA VANHA RAKENNUSKANTA. 1. Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet"

Transkriptio

1 NOUSIAINEN LIITE 5 KESKUSTAN JA KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA VANHA RAKENNUSKANTA 1. Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet Pappila PAPPILA SRV 24 Hirsirunkoinen ja tasanurkkainen pappilarakennus on Luonnonkiviperusteisessa rakennuksessa on keskeissalipohjakaava. Ulkovuoraus on uusrenesanssityylinen. Sisätiloissa on useita kaakeliuuneja. Pihapiirissä on talousrakennus, luhti ja sauna. Topoinen NOUSIAISTEN KIRKKO srk Nykyisen kirkon paikalla oli tod.näk. puinen kirkko jo l. Kaksikuorinen ja kolmilavainen kivikirkko on rakennettu 1400-l. Kellotapuli on rakennettu Osa valtak.merkitt. kultt. ymp. (RKY n:o117). 2. Seudullisesti arvokkaat kohteet, kaavamerkintä SR Haatila NOUSIAISTEN ASEMA SR 84 Nousiaisten asemarakennus vuodelta 1925 vanhassa asussaan. Taitekattoisen, klassistisen rakennuksen molemmilla sivuilla on poikkipääty. Nykyään kokoontumis- ja juhlatilana. Lisäksi kaksi varastorakennusta sekä 1960-luvun viljavarasto ja suurtehokuivuri. Kaisela PENTTILÄ SR 87 Keskiaikainen tila, kantatila, siirretty 1860-luvulla kylätontilta nykyiselle paikalleen. Asuinrakennus 1860-l, laajennettu 1900-l alussa. Vanhan väen asunto ja renkitupa 1800-l lopulta ja useita talousrakennuksia, mm. aitta 1920-l ja kivinavetta Kaitarainen KOLHI SR 98 Pihapiiriin kuuluu 7 rakennusta (katso asemapiirros). Asuinrakennuksen länsipuolella on tielle päin viettävä avoin nurmialue. Reunoilla on jonkin verran puustoa. Etupiha on hiekkakenttää. Navetan kulmalta on purettu sauna/rengintupa/vaja -rakennus 1980-luvulla. Kaitarainen OLLI JA JUSSILA SR 99 Pihapiirissä 10 rakennusta. Asuinrakennus, tien vierellä kulkeva aita sekä vinkkeli navetta muodostavat rajatun pihapiirin. Tien varrella on kapea puutarha-alue. Asuinrakennuksen eteläpuolella on nurmikenttää ja jonkin verran puustoa. Vanha päärak. on sijainnut tien suuntaisesti nyk. puutarhan paikalla ja vanha väentupa on sijainnut suunnilleen nykyisen asuinrakennuksen paikalla. Pihapiirin poikki ja kalustovajan alta virtaa Fatijokeen laskeva oja. Killainen KYLÄ-TUORI SR 12 Asiakirjoissa 1540 mainittu tila on ollut kruunun, Ohensaaren kartanon ja Nousiaisten seurakunnan omistuksessa. Sijaitsee vanhalla kylätontilla, kappalaisen virkataloksi rakennettu asuinrakennus (1883), karjasuoja (1920-l), sauna (1940-l) ja kellari. Kärmelä KOLJOLAN MYYMÄLÄ SR 27 Tiilinen liikerakennus vuodelta 1933, suunnittelija Onni Touru. Rapattu, nurkissa leveä harkotus ja räystäät koteloitu. Muutettu 1980-luvulla asuinkäyttöön. Tontilla oli osuusliikkeen aiempi myymälärakennus Osa valtak. merkitt. kultt. ymp. Nummi SUOJA SR 59 Tontti on lohkottu Kierikkalasta Kaksikerroksinen, rapattu rakennus valmistui Suojassa on ollut sekä liikehuoneistoja että asuntoja. Rakennus on säilynyt alkuperäistä vastaavana. Nummi HAIJANEN SR 61 Haijaisten kantatalo, siirtynyt kylämäeltä nykyiselle paikalleen 1800-luvulla. Paritupatyyppinen asuinrakennus 1870-luvulta, peruskorjattu luvulla. Ulkoasu hyvin säilynyt. Muu rakennuskanta 1930-luvulta. Näkyvä kokonaisuus. Nummi VIINIKKA SR 72 Kantatila vanhalla paikallaan kylätontilla. Kaikki rakennukset tuhoutuivat tulipalossa Asuinrakennus tehty , kuisti ja poikkipäätylaajennus Talli 1880-luvulta. Aitta, navetta ja sauna luvulta. Palo LONKI SR 21 Kruununtila, ratsutila rakennetun päärakennuksen ulkoasu on l vaihteesta. Taitekattoinen vanhan väen asunto 1915, kookas taitekattoinen karjarakennus Useita talousrakennuksia Sontamala MARKULA SR 45 Kantatila ent. kylätontillaan. Päätykamareilla jatkettu hirsinen parituparakennus on rakennettu 1887 sattuneen palon jälk. Ikkunapuitteet ovat koristeelliset. Kuisti on 1940-l:lta Sukkinen SUKKINEN SR 85 Sukkinen on keskiaikainen asumakartano ja entinen rälssisäteri. Päärakennus 1787, muutoksia 1970-l. Ulkoasu säilynyt. Toinen asuinrakennus 1800-l, aitta 1700-l ja kivisilta 1800-l. Muu rakennuskanta 1900-l alusta. Rehevä, hoidettu pihapiiri. Topoinen KORKEILA SR 16 Kantatila. Paritupatyyppinen, n l rakennettu talonpoikaisrakennus. Piharakennukset, mm. sauna, rehusuoja ja navetta, ovat 1900-l alusta. Vadanvainio JUNNILA SR 104 Kantatila. Päärakennus 1700-luvulta, nyk ulkoasu 1970-l. Pihapiirissä luhti, pikkutupa, aitta ja tuulimylly samalta ajalta. Sijainneet samoilla paikoilla jo 1770-luvulla (?). Hieno kokonaisuus.

2 3. Paikallisesti arvokkaat kohteet, kaavamerkintä sr Alakylä SAVELA sr 1 Sijaitsee vanhan kylätontin laidalla. Samalla paikalla sijaitsi 1700-l lopulla sotilastorppa. Nykyinen asuinrakennus on vuodelta , asu säilynyt. Entinen navetta ja sauna 1920-luvulta. Alakylä OJARANTA sr 2 Sijaitsee vanhalla Anttilan tontilla kylämäellä. Asuinrakennus ja entinen suutarinverstas 1800-l:n l. Siellä toimi myös kauppa 1890-l. Saunarakennus 1930-l. Alakylä LEPOLA sr 3 Tontti on lohkottu Anttilasta ja rakennettu tilan vanhan väen asunnoksi Peruskorjattu vanha ilme säilyttäen. Pihapiirissä on 1930-luvun lopulla tehty talousrakennus Alakylä KIVIMÄKI sr 4 Entinen Suomelan tilan talouskeskus. Suomela muodostettiin 1900-luvun alussa, kun Finnin kantatila jaettiin. Asuinrakennus on tehty ilmeisesti ennen 1920-lukua Finnin asuinrivin salipäädystä. Saunarakennus Navetta purettu. Alakylä MÄKILÄ sr 5 Entinen Pankkilan torppa 1800-luvun puolivälistä. Torpparakennusta on kunnostettu vanha ilme säilyttäen. Kellarirakennus 1800-luvulta, muut rakennukset luvuilta. Tontilta on tehty esihistoriallisia löytöjä. Alakylä MAJALA sr 6 Kiinteistö on erotettu Pankkilan maista, sijaitsee vanhan kylätontin koillispuolella. Asuinrakennus 1929, peruskorjattu Sementtitiilinen karjarakennus ja vaja l. Alakylä KIRKONKOSKI sr 9 Vanha Kirkonkosken saha. Sahasta on jäljellä tulipalon jälkeen vuonna 1949 uudelleen rakennettu 2-4-kerroksinen saharakennus. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäriympäristöä. Alakylä RAUVOLA sr 7 Kantatila, joka mainitaan jo Siirretty nykyiselle paikalleen isojaon jälkeen. Asuinrakennuksen vanhin osa kenties 1830-luvulta. Alakylä LÄKSY sr 10 Vanha kantatila, sijaitsee isojaon aikaisella paikallaan kylätontilla. Asuinrakennus vuodelta 1934 ajan asussa. Mansardikattoinen navetta vuodelta 1924, vilja-aitta 1800-luvun lopulta, autotalli 1970-luvulta. Alakylä KATUNPÄÄ sr 8 Kantatalo vanhalla kylätontilla. Rakennukset asultaan alkuperäistä vastaavina. Mansardikattoinen päärakennus 1920-luvun alusta, peruskorjattu Kookas karjarakennus ja sikapihatto , riihi noin 1890-l ja sauna 1940-l. Haatila METSÄLINNA sr 81 Tontilla sijaitsee ns. terijokilainen huvila, joka kerrotaan tuodun paikalle luvulla. Tila on lohkottu Haaatilan kanatatalosta Sveitsiläistyylisessä rakennuksessa on koristeellinen ulkolaudoitus, lasiveranta ja torniosa. Haatila PENTTILÄ sr 82 Haatilasta 1929 lohkottu kiinteistö, jolla oleva asuinrakennus valmistui 1920-luvulla. Mansardikattoisen rakennuksen ulkoasu on säilynyt entisenä. Rakennuksessa on toiminut myös kauppa vuosina Haatila HAATILA sr 83 Kantatila, mainittu jo 1400-luvulla, sijaitsee vanhalla kylätontilla. Nykyinen päärakennus vuodelta 1880, levennetty 1920-luvulla ja säilynyt sen ajan asussa, lisäosa vuodelta Pihapiirissä on useita talousrakennuksia, mm navetta 1916 ja aitta Härjänsilmä YLITALO sr 80 Kantatalon osatalo vanhalla paikallaan. Kaksi asuinrakennusta 1800-luvulta. Päärakennus on salvottu kurkihirteen, salikamarit purettu ja kuisti tehty luvulla, laajennettu kahdella erkkerillä. Useita talousrakennuksia 1930-luvulta lähtien. Kaitarainen TEROLA sr 95 Pihapiiriin kuuluu asuinrakennus ja vaja/kanala. Kaitarainen VESO sr 96 Veson kantatalo. Sijaitsee isojaon aikaisella tontillaan kyläalueella. Nykyinen päärakennus vuodelta 1929, ulkoasu hyvin säilynyt. Muu rakennuskanta 1900-luvun vaihteesta. Näkyvä kokonaisuus Fatijoen varrella. Kaitarainen TASANEN sr 97 Tasasen kantatalo. Sijiatsee isojaon aikaisella tontillaan kyläalueella. Vanha paritupatyyppinen päärakennus 1800-luvun lopulta, ulkoasu säilynyt. Pihapiirissä rapattu aitta 1900-l alusta. Uusi päärakennus Killainen JAAKKOLA sr 11 Kantatila, mainitaan asiakirjoissa jo Talouskeskus on siirtynyt kylätontin länsipuolelle ilmeisesti 1900-luvun alussa. Asuinrakennus vuodelta 1912, kuistiosa uusittu. Tiilinavetta on 1920-l:lta, muut talousrakennukset tehty 1960-luvun jälkeen. Killainen MÖLKKÄRI sr 13 Kantatalo vanhalla kylätontilla Hirvijoen rannalla. Korkealle betoniperustalle tehty hirsinen asuinrakennus vuodelta 1930 osin muutettuna. Karjarakennus vuodelta Aitta, vaja ja puimala vuodelta 1930 ovat siirtyneet Jaakolan tilaan. Killainen PELTO-PAJALA sr 15 Pajalan kantatila jaettiin vuonna 1902 neljään osaan, joista yksi on Pelto-Pajala. Vanha päärakennus luvulta. Nykyinen asuinrakennus on 1950-luvun kanala, laajennus ja asu 1980-luvulta. Aitta 1930-luvulta, navetta Killainen KYLÄ-PAJALA sr 14 Pajalan kantatila jaettiin 1902 neljään osaan, joista Kylä-Pajala on tilan vanhalla paikalla kylätontilla. Päärakennuksen tupapää 1850-l:lta, salipää 1918, asu 1950-luvulta. Navetta 1928, aitta 1884, puuvaja ja sauna 1900-l alusta ja asuinrakennus Koljola AILIO II sr 35 Kiinteistö muodostettu 1930-l alussa. Liike- ja asuinrakennus ja entinen leipomo 1920-l, autotalli 1930-luvulta. Nykyinen liikerakennus, johon Ailion kauppa siirtyi Vanhan kylätontin kupeessa Koljola KALLIOPOHJA sr 37 Kalliopohjan seuraintalo valmistui 1930, asua muutettu. Sijaitsee entisellä Nikkilän ja Mäkilän kantatilojen mailla. Talossa on toiminut yhdistysten lisäksi kunnantoimisto, kirjasto ja säästöpankin konttori. Kalliopohja Oy perustettiin Koljola LAIHOLA sr 38 Lohkottu 1940 Mäkilän kantatilasta. Asuinrakennus 1930-luvulta pääosin vanhassa asussaan. Pihapiirissä on lisäksi kalustovaja.

3 Koljola HUNTSA sr 36 Kantatila vanhalla kylätontilla. Rakennukset sijaitsevat Repolantien molemmin puolin. Vanhan väen rivi 1900-l alusta, asuinrakennus Sauna, luhti ja aitta 1800-l. Navetta, kellari ja makasiini l. Koljola ETU-PRAMI sr 40 Pramin kantatilan osatalo, siirretty kylätontilta isojaon jälkeen. Mansardikattoinen päärakennus 1927, Onni Touru. Toinen asuinrakennus, pikkutupa, kivinavetta ja sementtitiilinen aitta 1900-l alusta. Koljola TAKA-PRAMI sr 41 Pramin kantatilan osatila, siirretty kylätontilta isojaon jälkeen. Mansardikattoinen, keskeissalityylinen päärakennus , kahdella sivulla mansardikattoinen frontoni. Navetta 1922 ja puuvaja 1900-l alusta. Koljola PETÄSMÄKI sr 39 (Ent. Kuokkala) Kantatila, siirretty kylätontilta isojaon jälkeen. Asuinrakennus 1870-luvulta, korjattu asua muuttaen. Pihapiirissä on aitta (1870-l) ja useita 1900-l alun talousrakennuksia. Kuloila VÄLI-TUOMOLA sr 22 Kantatilan osatalo, halottiin kahtia 1700-l lopulla. Sijaitsee vanhalla kylätontilla. Asuinrakennus tehty 1929, peruskorjattu 1980-l, vanha ilme säilynyt. Pihalla on karjarakennus ilmeisesti l, talliosa uudempi. Kuloila NIITYNPERÄ sr 23 Tuomolan kantatilan osatalo, halottiin kahtia Sijaitsee vanhalla kylätontilla. Asuinrakennus vuodelta , kuisti uusittu 1990-luvulla Navetta 1938, aitta ja makasiini 1930-luvulta. Kärmelä RAUHALA sr 26 Kiinteistö erotettu Pläsin maista. Hirsinen asuinrakennus 1900-l alusta Pläsin vanhalle väelle, myöhemmin leipomo, vanhassa asussa.tiilirakennus 1930-l, alun perin autotalli, muutettiin myymäläksi, kauppana Kärmelä MARKKULA sr 31 Kantatalo isojaon aikaisella paikallaan. Tilan vanhat asuinrakennukset on purettu. Uusi päärakennus on vuodelta 1954, peruskorjattu asua muuttaen Tontilla on nykyisin myös sementtivalimo Kärmelä PELTO-UOTILA sr 28 Kantatilan osatalo, halottiin 1700-luvun loppupuolella. Sijaitsee isojaon aikaisella paikallaan. Paritupatyyppinen päärakennus 1800-luvulta, asu luvulta. Vanhan väen asuinrakennus. Navetta ja aitta 1930-luvulta Kärmelä KOTIRINNE sr 29 Entinen Mikolan kantatalo isojaon aikaisella paikallaan. Vanha talouskeskus erotettiin Kotirinne-nimiseksi kiinteistöksi Paritupatyylinen päärakennus on 1800-l, kunnostettu Talousrakennuksia 1920-luvulta. Kärmelä RÄPI II sr 30 Kantatila isojaon aikaisella paikallaan. Tilan nykyinen rakennuskanta pääosin luvuilta. Hirsinen asuinrakennus 1928, peruskorjattu Mansardikattoinen navetta js aitta-puuvaja 1930-luvulta. Laihoinen UUSITALO sr 88 Keskeismuurillinen, rankorakenteinen asunto vuodelta rakennusajan asussa. Tontti lohkottu Laurilasta. Pihapiirissä on 1940-luvulla tehty saunarakennus, joka on muutettu asuinrakennukseksi. Laihoinen HOUNA sr 89 Kantatila entisen kylätonttinsa kohdalla tien toisella puolella. Leveärunkoinen hirsinen asuinrakennus ja 1900-lukujen vaihteesta, kuisti ja frontoni 1920-luvulta. Navetta osin 1900-l alkupuolelta. Entinen Laurilan luhti jopa 1700-luvulta. Laihoinen ISO-LOTTI sr 90 Lotin kantatalon osatalo, halottiin 1700-luvun lopulla. Iso-Lotin päärakennus 1910-luvulta, asu 1960-luvulta. Vanha päärakennus mahdollisesti luvun alusta, salipää purettu 1900-l alussa ja asua muutettu 1960-luvulla. Laihoinen PIKKU-LOTTI sr 91 Lotin kantatalon osatalo, halottiin 1700-l lopulla. Vähä-Lotin rakennuskanta 1900-l alusta, sijaitsevat yhä neliömäisesti. Asuinrakennus on vuonna 1920 rakennettu paritupa pääosin vanhassa asussa. Aitta, sauna ja vaja 1910-luvulta. Navetta Laihoinen TOIVOLA sr 92 Lohkottu Päkkilästä Mahdollisesti entinen mäkitupa. Päärakennus 1800-luvun lopulta, peruskorjattu (pesuhuonesiipi) 1990-luvulla. Vinkkeli piharakennus (navetta, aitta ym.) 1900-luvun vaihteesta. Postitien varrella. Laihoinen PÄKKILÄ sr 93 Päkkilän kantatalon osatalo, halottu 1700-l lopulla. Talouskeskus erotettu 1997 Kotipalsta-nimisenä. Päärakennus ja 1900-lukujen vaihteesta. Laihoinen PÄKKILÄ sr 94 Päkkilän kantatalon osatalo, halottiin 1700-luvun lopulla. Sijaitsee vanhalla kylätontilla. Nykyinen päärakennus 1920-luvulta, asua muutettu. Karjarakekennus 1926 ja aitta 1800-luvulta. Moijoinen VANHA-KLEMILÄ sr 32 Kantatalo. Hirsinen mansardikattoinen päärakennus vuodelta 1921, keskeissalipohjakaava. Puuvaja, vilja-aitta, kellarivaja ja navetta 1920-luvun alusta Moijoinen JASKA sr 33 Kantatila vanhalla kylätontilla. Hirsinen, harkkokiville perustettu, keskeissalipohjakaavainen päärakennus luvulta, ikkunamalli muutettu 1958, kuistia laajennettu. Savusauna 1800-l, useita talousrakennuksia 1900-l alkupuolelta. Moijoinen HAAPALEHTO sr 34 Lohkottu Jaskasta Asuinrakennus tehty alun perin Jaskan talon vanhalle isännälle 1939, keittiö ja kamari. Lisätty toinen kamari ja vinttihuone , umpikuisti 1950-luvulla. Mansardikattoinen sementtitiilinavetta 1946, aitta 1948 ja vaja Moisio KOTIMÄKI sr 51 Lohkottu Moisiosta Keskeismuurillinen asuinrakennus luvulta. Satulakaton toisella lappeella on mansardikattoinen frontoni ja sisäpihalla umpikuisti. Säilynyt vanhailmeisenä. Pihalla on vaja. Moisio KAPPELIMÄKI sr 52 Paikalla oli torppariasutusta jo 1800-luvulla. Tontilla on entinen Moision tilan muonamiesasunto vuodelta Rakennuksessa on kaksi asuntoa, molemmissa huone ja keittiö. Säilynyt vanhailmeisenä. Pihalla on puuvaja. Nummi KALLIPÄÄ sr 54 Kallipään torppa halottiin itsenäiseksi Kierakkalasta Keskeissalipohjakaavaan perustuva asuinrakennus 1900-luvun alusta. Sisäpihalla leveä, aumakattoinen kuisti. Pihapiirissä on hirsirakenteinen verstas-saunarakennus ja autotalli. Nummi TEURASTAMO sr 56 Tontti on lohkottu Kierikikalasta Tiilirunkoinen, rapattu rakennus vuodelta Rakennuksessa on toiminut mm. Osuusteurastamo, leipomo, pyöräkauppa, kampaaja ja valokuvausliike. Yläkerrassa on asuntoja ja alakerrassa liiketiloja.

4 Nummi OSUUSKASSA sr 55 Tontti on lohkottu Kierikkalasta Kaksikerroksinen, rapattu rakennus valmistui Rakennuksessa on pulpettikattoinen lisäosa. Alakerrassa on liiketilaa ja yläkerrassa asuntoja. Vanhan kylätontin kupeessa. Nummi TASAMAA sr 57 Tila on lohkottu Kierikkalasta Kaksikerroksinen, rapattu rakennus on vuodelta 1952, asu säilynyt. Siinä on toiminut mm. apteekki, posti ja kauppa. Nummi LÄÄKÄRITALO sr 58 Entisen lääkäritalon tontti on lohkottu Kierikkalasta Kolmikerroksinen, betoniperusteinen, rakennus valmistui Rakennuksen ulkopinta on rapattu ja maalattu valkoiseksi. Nummi ALIMYLLYMÄKI sr 63 Lohkottu Pappilasta Tontilla on ollut satulasepän verstas. Asuinrakennus lukujen vaihteesta vanhailmeisenä. Sisäänkäynti on päädystä. Pihalla on hirsinen rakennus, jossa on nykyisin sauna ja vaja. Nummi AHTELA sr 64 Hirsirunkoinen parituparakennus 1800-luvulta, mineettivuorattu 1960-luvulla. Rakennuksessa on sijainnut Nummen ensimmäinen maakauppa ja luvun jälkipuoliskolla mm. polkupyöräkorjaamo ja leipomo. Nummi NOUS. VPK:N PALOASEMA sr 65 Paloasema rakennettiin Se oli käytössä vuoteen 1973 asti, jonka jälkeen se on ollut varastokäytössä. Rakennus on tehty punatiilestä betoniperustalle. Torniosa on lautarakenteinen. Rakennus on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Nummi PAPPILA sr 67 Pappila isojaon aikaisella paikallaan kylätontilla. Parituparakennus 1700-luvulta purettu ja tilalle on rakennettu uusi päärakennus. Talousrakennuksia 1900-luvun alusta. Aitta 1700-luvulta. Varhaiskeskiaikaisen Santamalan pappilan sijaintipaikka. Nummi MYLLYMÄKI sr 68 Lohkottu Viinikasta 1923, ilmeisesti entinen torpan tontti. Asuinrakennus ja 1900-lukujen vaihteesta. Pihalla on aitta 1700-l lopulta, entinen paja 1800-luvulta ja muita rakennuksia 1900-luvulta. Nummi YLISTUPA sr 69 Viinikan tilan entinen mäkitupa, joka lohkottiin Paikalla on asuttu 1700-luvulta lähtien. Asuinrakennuksen vanhin osa lienee 1800-luvulta, toinen huone lisättiin 1917, asua muutettu kenties 1950-luvulla. Navetta 1800-luvun lopulta. Nummi TYÖVÄENTALO sr 70 Nousiaisten työväenyhdistys perustettiin Vinkkelin muotoinen, mansardikattoinen työväentalo rakennettiin , eteinen tehtiin myöhemmin. Ulkoasu säilynyt. Juhlasalin sisäkatto on 5-lappeinen. Sisätilat remontoitiin 1980-luvulla Nummi PAJALA sr 71 Kiinteistö lohkottu Ylimyllymäestä Harkkokiviperusteinen pajarakennus, jonka on rakentanut 1900-luvun alussa seppä Aarnio. Paja oli toiminnassa 1970-luvun puoliväliin asti. Rakennus on laudoitettu ja maalattu punaiseksi. Nummi KESKITALO sr 74 Lohkottu Vuorennpäästä 1960-luvulla. Entinen Vuorenpään vanhan väen asuinrakennus 1800-l lopulta, tupa, eteinen, kammio ja kaksi kamaria, pohjoispäädyssä lautarakenteinen käymälä. Kaksijakoiset ikkunat ja sahalaitainen kerroslista. Navetta ja vaja. Nummi TRYYKI sr 75 Kantatila, siirtyi nykyiselle paikalleen viimeistään 1700-l lopussa. Parituparakennus 1800-luvun alusta, vinkkeli 1860-luvulta ja kuistit, frontoni ja vinttihuone 1930-luvulta. Pihalla on useita talousrakennuksia, jotka muodostivat ennen umpipihan. Palo ISOTALO sr 19 Ratsutila ostettiin perinnöksi Hirsirunkoinen, luonnonkiviperustainen parituparakennus 1885, korjattu 1961 ja Pihapiiriin kuuluu mm. vanha luhti, aitta, puuvaja-talli, 2 saunaa ja makasiini-riihi. Palo AUTERE sr 20 Lonkin tilasta lohkotun tontin asuinrak l:lta. Satulakattoinen kuisti, mansardikattoinen frontoni ja luonnonkivijalka. Pappila KIRKKORANTA sr 108 Tilaan kuuluu n käytetyistä hirsistä rakennettu asuinrakennus, jonka toisessa päässä oli alkujaan leivintupa. Tilaan kuuluu Pappilan navettarakennuksen toinen pääty sekä makasiini, ent. vilja-aitta sekä kellari-kanala- ja sauna-puuvajarakennukset. Rekoinen ALITUPA sr 78 Osatalo, lohkottu v (1750-luvulla?) Tuvan kantatalosta.vanhalla kylätontilla. Ent. sotilasvirkatalo ja ratsutila. Päärakennus 1800-l, kunnostettu 1970-l (?) ulkoasu säilynyt. Toinen asuinrakennus 1800-luvulta, uusittu 1920-l. Päärakennus Rekoinen FRÄLSI sr 79 Rälssitila on ollut saman suvun hallussa 1760 alkaen. Pitkänurkkainen päärak. on ilmeisesti 1800-l lopulta. Toinen vinkkelimäinen asuinrak. saattaa olla kamarin osalta 1700-l:lta. Pihalla on umpihamaisesti luhtirivi ja sementtitiilinen karjarakennus. Repola PELTOLA I sr 100 Peltola on lohkottu Pelto-Huitista v Päärakennus 1920-luvulta, laajennettu ja peruskorjattu 1970-luvulla. Pihapiiri avoin. Repola LINNA sr 101 Linna on lohkottu Hamarosta v ja se on entinen mäkitupa. Tila sijaitsee Linnavuoren muinaislinnan alarinteessä, Pyhän Henrikin tien varrella. Torppamainen päärakennus vuodelta 1869, ikkunoita on uusittu. Navetta 1900-l vaihteesta. Repola HAMARO sr 102 Hamaron kantatalo. Talouskeskus isojaon aikaisella paikalla kylätontilla. Paritupa-tyyppinen päärakennus 1800-l lopulta, nykyinen ulkoasu ja 90- luvulta. Toinen asuinrakennus 1900-l vaihteesta, ulkoasu säilynyt, jatkeena vanha luhtiaitta. Repola MYLLYPALSTA sr 103 Myllypalsta on kylän yhteismaata. Paikalla on ollut Nousiaisten ensimmäinen höyrymylly ja myöhemmin saha. Toiminta on loppunut 1940-luvulla ja mylly- ja saharakennukset on purettu. Tilalla on jäljellä sahatyöntekijän asuinrakennus 1900-l vaihteesta. Sontamala PREHTU sr 42 Kylän palon jälk. tila siirtyi nyk. paikalle. Kamarillinen paritupa on 1890-l:lta. Hirsirakennus on pystytetty nurkkakiville. Nyk. ulkoasu on v:lta 1947 ja 1969, jolloin tehtiin laajennuksia. Sontamala SANKARI sr 66 Tontti on kuulunut ilmeisesti Moision yksinäistilaan. Talon iästä ei ole tietoa. Talossa on toiminut kauppaliike. Tontti lohkottiin Nikusta uusittiin hirsirakennuksen ulkovuoraus ja ikkunat ja tehtiin kuisti ja betoniperustus. Sontamala SALOLA sr l alussa rakennettua mansardikattoista myymäläliikettä llajennettiin Rakennuksessa oli alkujaan taitekattoinen frontoni. Rakennuksessa on toiminut sekatavara-, elintarvike- ja pyöräliike. Sontamala MATTILA sr 44 Tilan parituparakennus on mahdollisesti 1700-l:lta. Muutoksia 1926 ja 1971 Pihalla on kasvihuoneita ja ent. talousrakennuksia.

5 Sontamala SUNA sr l valmistunut, päätykamarillinen, harkkokiviperusteinen parituparakennus 1890-l sijaitsee isojaon aikaisella kylätontilla Hirvijoen rannassa. Talousrakennukset ovat l:lta Sontamala YLHÄINEN sr 48 Harkkokivijalkainen parituparakennus on vuodelta 1887, korjattu Pihapiirissä on useita ennen 1940-lukua rakennettuja talousrakennuksia. Sontamala SUOMELA sr 49 Krouvilan ent. kylätontilla sijaitseva asuinrakennus on rakennettu n l lähtien talo oli vuokrattuna kiertokouluopettajalle. Talossa toimi myös puhelinkeskus. Nyk. ulkoasu on 1900-l alusta, jolloin rakennusta laajennettiin. Sontamala MÄKI-KROUVILA sr 50 Tilan rakennukset sijaitsivat kylän paloon asti ent. kylätonttialueella. Pitkänurkkainen, päätykamarillinen paritupa on 1800-l lopulta. Pihapiirissä on useita rakennuksia, mm. väentupa, sikala, aitta. Sontamala HIITO sr 46 Tila mainitaan Kylän palon jälk.1887 tila siirtyi nyk. paikalleen. Paritupatyyppisen asuinrakennuksen 1800-l lopulta. Pihapiirissä on mm. hirsiaitta ja sementtitiilinen navetta Topoinen KYLÄ-TOPOINEN sr 17 Pihapiiriin kuuluu tällä hetkellä 11 rakennusta: asuinrakennus, torppa, kolme aittaa, riihi, paja, savusauna, tuulimylly ja kaksi makasiinia. Kaikki on siirretty muualta nykyisille paikoilleen. Rakennukset sijaitsevat metsän keskellä polkujen varsilla. Kotiseututyö alkoi Nousiaisissa v. 1950, jolloin Nousiaisten kotiseutuyhdistys perustettiin. Vuonna 1974 Kotiseutuyhdistys avasi vanhassa Pappilassa museon luvulla kotiseutuyhdistykselle lahjoitettiin Pokkalan torppa, joka sai aikaan idean erityisen museoalueen perustamisesta. Kunta lahjoitti toimintaa varten Topoisista, kirkon läheisyydestä, metsäisen mäkialueen. Alueen rakentamista varten laadittiin suunnitelma (Martti Puhakka, 1975), mikä ei kuitenkaan ole toteutunut. Nykyinen museoalue on kehittynyt satunnaisesti saatujen lahjoitusten mukaan. Toimintaperiaatteena on, että kaikki lahjoitukset olisivat oman kunnan alueelta. Vadanvainio ISO-HEIKKILÄ sr 105 Lohkottu Heikkilästä 1929, sijaitsee Heikkilän talon vanhalla paikalla kylätontilla. Päärakennus 1870-luvulta, nykyinen ulkoasu 1960-luvulta. Muu rakennuskanta (navetta, kalustovaja, vaja) luvulta. Vadanvainio TAKA-ANTTILA sr 106 Lohkottu Anttilasta 1927, rakennukset vanhalla tontilla. Vanha päärakennus 1700-luvulta, uusi 1942, aitta 1938, navetta 1920-luvulta. Vadanvainio JOKIHEIKKILÄ sr 107 Lohkottu Vähäheikkilästä 1990, käsittää Vähä-Heikkilä talouskeskuksen, joka on rakennettu 1800-luvun lopulla. Päärakennus 1900-luvun vaihteesta, muutoksia 1980-luvulla, aitta ja navetta 1900-luvun alusta. Vuorenpää VUORENPÄÄ sr 86 Hirsirunkoinen, harkkokiviperusteinen, keskeissalityyppinen asuinrak. on v:lta Talossa on kaksi sisäänkäyntiä, satulakattoinen frontoni ja aumakattoinen kuisti. Pihalla on kivinavetta (1863), kiviaitta (1889), renkitupa (1927) ja vanha tervahauta.

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

alun ulkoasunsa. Pihassa talousrakennus. 1554854 6729249

alun ulkoasunsa. Pihassa talousrakennus. 1554854 6729249 NRO KYLÄ KIINTUNNUS KIINTEISTÖ KULTHISTAR ARVOTUS PERUSTELU KOORDX KOORDY Suurikokoinen kolmilaivainen harmaakivikirkko, jonka länsipäässä tornin jalusta. Runkohuone ja holvaus noin vuodelta 1300, tornin

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

Valtakunnallinen. Valtakunnallinen

Valtakunnallinen. Valtakunnallinen Loimaan kaupunki Rakennuskannan inventoidut kohteet (maakuntamuseon inventointi) Liite 5 KYLÄ KIINTUNNUS KIINTEISTÖ KULTHISTAR ARVOTUS PERUSTELU KOORDX KOORDY 1 Pappila 881:0 2 Hirvikoski 40100010056 Ferraria

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422.

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422. LÖYTÄNEENTIEN JA LADVONTIEN YMPÄRISTÖN RAKENNUSTEN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010 LÖYTÄNE Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

asutushistoria, sosiaalihistoria maisemallisesti keskeinen sijainti

asutushistoria, sosiaalihistoria maisemallisesti keskeinen sijainti 2. LEHTINEN KIINTEISTÖLOMAKE Kaupunginosa / kylä Stormi Kiinteistö id 2 Kunta Sastamala Kiinteistötunnus 2-11 / Lehtinen Osoite Soukontie Alue Aluetyyppi mäkitupa-alue Peruskartta Kohdetyyppi asuinrakennus

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Rakennushistoriallinen selvitys

Rakennushistoriallinen selvitys 67070550.BT LIITE 4 15.10.2008, TARK. 30.8.2010 VELKUAN KUNTA Velkuanmaan osayleiskaava Rakennushistoriallinen selvitys 15.10.2008, TARK. 30.8.2010 Pöyry Environment Oy 2 Esipuhe Tämä rakennushistoriallinen

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Sisaruspohjan osayleiskaava-alueella sijaitsevat Tampereen aitolahden ja Teiskon rakennuskultturi 2008 julkaisun mukaiset rakennuskulttuurikohteet

Sisaruspohjan osayleiskaava-alueella sijaitsevat Tampereen aitolahden ja Teiskon rakennuskultturi 2008 julkaisun mukaiset rakennuskulttuurikohteet Liite 4 Sisaruspohjan osayleiskaava-alueella sijaitsevat Tampereen aitolahden ja Teiskon rakennuskultturi 2008 julkaisun mukaiset rakennuskulttuurikohteet PIRILÄ 1122 Piriläntie 54, Värmälä-2-268 RM II:

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Luettelo kaavakartalle merkityistä arvokkaista rakennuksista, Dahls

Luettelo kaavakartalle merkityistä arvokkaista rakennuksista, Dahls 1 Paikallinen 322-492-0001-0291 Ulkohuone, vaja Lohkotila. Lohkottu Västra Dahlsbrukista 1990. Ulkorakennus noin 1910-50. 2 Seudullinen tai valtakunnallinen 322-492-0001-0291 Keuhkotautiparantola Lohkotila.

Lisätiedot

Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen

Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys

Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys Keitele 51 52 Keiteleen kirkonkylä Valintaperuste: R, H, M Valtakunnallisesti merkittävä alue v. 1993 luetteloinnissa Kirkko

Lisätiedot

Pihassa on samoin paikallisesta liuskeisesta kivestä rakennettu navetta (ikä? mahdollisesti 1920-30-luku?).

Pihassa on samoin paikallisesta liuskeisesta kivestä rakennettu navetta (ikä? mahdollisesti 1920-30-luku?). SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero Pörsänmäki 21:3 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi MUSEOVIRASTO TUHKAKANGAS

Lisätiedot

LIMINGANLAHDEN OSAYLEISKAAVA Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 14.12.2010

LIMINGANLAHDEN OSAYLEISKAAVA Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 14.12.2010 LIMINGANLAHDEN OSAYLEISKAAVA Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 4..00 Lyhenteet: MUSVIR / YM: Julkaisu Rakennettu kulttuuriympäristö valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet

Lisätiedot

2/9 3/9 4/9 5/9 6/9 7/9 8/9 9/9 LIITE 1 Seuraavat tiedot ovat suoria lainauksia Länsi-Pakkalan yleissuunnitelmasta 17.10.2012, jonka ovat laatineet Serum arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

TAULUKKO 2 LUETTELOT SALON SEUDUN MERKITTÄVISTÄ RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUKSISTA, RYHMISTÄ JA ALUEISTA

TAULUKKO 2 LUETTELOT SALON SEUDUN MERKITTÄVISTÄ RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUKSISTA, RYHMISTÄ JA ALUEISTA TAULUKKO 2 LUETTELOT SALON SEUDUN MERKITTÄVISTÄ RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUKSISTA, RYHMISTÄ JA ALUEISTA Perniön asemanseutua. Valokuva Heikki Saarento / VSL S A L O N S E U D U N M A A K U N T A K

Lisätiedot

Lapin kirkonkylän asemakaavamuutosalueen

Lapin kirkonkylän asemakaavamuutosalueen Lapin kirkonkylän asemakaavamuutosalueen rakennusinventointi Olli Joukio 2014 Inventointialue sekä inventoidut kohteet. 2 Inventointityön vaiheet Lapin kirkonkylän taajama-alueella ei ole aiemmin toteutettu

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija rakennustutkimus ja kulttuuriympäristöt Päiväys 28.11.2008 Sivu 1 (9) Kuva: Linnan kantatilan Kuivikon hoidettua ja perinteikästä pihapiiriä Saarijärven

Lisätiedot

Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet. 16 Ojakkala

Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet. 16 Ojakkala Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet 16 Ojakkala RKY 1993 5.4.86, osa-alue. Poikkeuksellisen hyvin säilynyt, vuonna 1783 perustettu Kruunun uudistila edustaa uusmaalaista maatilakokonaisuutta

Lisätiedot

Nurmijärven rakennusperintöselvitys LUONNOS 08.09.2009 - Kohteet

Nurmijärven rakennusperintöselvitys LUONNOS 08.09.2009 - Kohteet Nurmijärven rakennusperintöselvitys LUONNOS 08.09.2009 - Kohteet 1 Kuoppamäki Metsäkyläntie 36, 01800 Klaukkala Korkean sokkelin omaava, jyrkkäharjakattoinen asuinrakennus Metsäkylän maisemassa puutarhaisella

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Sorkan, Haapasaaren ja Taipalmaan kylien rakennusinventointi 2014

Sorkan, Haapasaaren ja Taipalmaan kylien rakennusinventointi 2014 Sorkan, Haapasaaren ja Taipalmaan kylien rakennusinventointi 2014 Olli Joukio 2014/2015 1 Inventointialue sekä inventoidut kohteet. Inventointityön vaiheiden kuvaus Vuosina 1986-88 toteutettiin Sorkan

Lisätiedot

RAAHE - MIKONKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RAAHE - MIKONKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAAHE - MIKONKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAKENNUSINVENTOINTI 04.04.2006 RAPORTTILIITE 30.06.2005 RAAHEN KAUPUNKI 2005 RAKENNUSINVENTOINTI 07.09.2004, 03.03.2005 2(7) ALUE 1 1. Kalamaja/varasto b = 62/1

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Rakennukset myydään siinä kunnossa, kuin se ostohetkellä on. Rakennuksesta on tehty rakennustekninen kunto-arvio vuonna 2002-2003. Tehdyistä toimenpiteistä ei ole

Lisätiedot

Kemiönsaaren, Dragsfjärdin itäisen saariston, osayleiskaavan muutos LIITE 3, Kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset

Kemiönsaaren, Dragsfjärdin itäisen saariston, osayleiskaavan muutos LIITE 3, Kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset Kemiönsaaren, Dragsfjärdin itäisen saariston, osayleiskaavan muutos LIITE 3, Kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset id kyla_nimi kiinteisto kiinteis_1 kiinteis_2 kiinteis_8 kiinteis10 kiinteis11

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_kohde_lraportti.aspx?kohde_id=18150

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_kohde_lraportti.aspx?kohde_id=18150 https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_kohde_lraportti.aspx?kohde_id=18150 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kohderaportti laaja kohderaportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Nurmon keskustan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Uusikaupunki (895) Lokala (508) Niemi 895-508-0002-0021

Uusikaupunki (895) Lokala (508) Niemi 895-508-0002-0021 Lokala (508) Niemi 895-508-0002-002 2 00 Muu asuinrakennus 002 Seurakuntatalo Osoite: Historia ja ympäristö Aluetyyppi: Historiallinen tilatyyppi: Lähiympäristö: Pihapiiri: Other history: Kulttuurihistorialliset

Lisätiedot

RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS SUOVUOREN TILAKESKUKSEN RAKENNUKSISTA Tontti 529-22-12-1 (529-425-1-32)

RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS SUOVUOREN TILAKESKUKSEN RAKENNUKSISTA Tontti 529-22-12-1 (529-425-1-32) RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS SUOVUOREN TILAKESKUKSEN RAKENNUKSISTA Tontti 529-22-12-1 (529-425-1-32) Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010 1 Suovuori mainitaan keskiajalla

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN ARVOKIINTEISTÖ KUOPION KESKUSTASSA TARJOUSTEN PERUSTEELLA PERUSTIETOA KOHTEESTA Myynnin kohteena Kuopiossa sijaitsevat Maanmittauslaitoksen virastorakennus ja saunarakennus

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

28 Merituulia KIINTEISTÖLOMAKE. Hakkarala Kunta. Kylä

28 Merituulia KIINTEISTÖLOMAKE. Hakkarala Kunta. Kylä 28 Merituulia KIINTEISTÖLOMAKE Kylä Hakkarala Kunta Osoite Pyylammentie 38, 71800 Aluetyyppi haja-asutusalue Kohdetyyppi liikenne Hist. tilatyyppi vahtitupa Kiinteistötunnus 749-401- Alue 0 Peruskartta

Lisätiedot

LAIHIA KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA 2017

LAIHIA KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA 2017 LAIHIA KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA 2017 PERUSSELVITYS RAKENNUSINVENTOINTI KASVUSUUNTAVERTAILU 4. OSALLISTUMINEN / TAVOITTEET 5. KAAVASELOSTUS 6. TIEVERKKOSUUNNITELMAN PÄIVITYS 7. VESIHUOLTOVERKOSTON PÄIVITYS

Lisätiedot

Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014

Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 5.12.2014 Oriveden rantaosayleiskaava, Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 Marraskuussa

Lisätiedot

LOIMAAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

LOIMAAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Loimaan kaupunki LOIMAAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Liite 7 Kulttuuriympäristön suojelu 137-P14421 FCG Liite 7, kulttuuriympäristön suojelu I 137-P14421 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Historia. 1 Asuinrakennus. Kylänojan Vanhatalo Karviansalmen. suunnasta nähtynä. Ilmakuva vuodelta 1990 Mikko Nurminen ja Längelmäen

Historia. 1 Asuinrakennus. Kylänojan Vanhatalo Karviansalmen. suunnasta nähtynä. Ilmakuva vuodelta 1990 Mikko Nurminen ja Längelmäen Kylänojan Vanhatalo Karviansalmen rannalla. Pohjoisen suunnasta nähtynä. Ilmakuva vuodelta 1990 Mikko Nurminen ja Längelmäen kunta. Historia Kylänojan yksinäistalo, perintötalo no 1, Karvia halottiin isojaon

Lisätiedot

LIITE 2 RYMÄTTYLÄ RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA RAKENNUSSUOJELUKOHTEET

LIITE 2 RYMÄTTYLÄ RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA RAKENNUSSUOJELUKOHTEET RYMÄTTYLÄ RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA RAKENNUSSUOJELUKOHTEET Kiinteistö ja Kylä Saari Inv. Kaava- Suojelu- Kohteen kuvaus kiinteistötunnus sivu merkintä kohdenumero Meritalo 1:37 Aatila Otava 85 sr 132

Lisätiedot

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ Catella Property Oy Aleksanterinkatu 15 B 00100 Helsinki Puh. 010 5220 100 Fax 010 5220 217 www.catella.fi Helsinki. Y-tunnus 1048559-0

Lisätiedot

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde 2. Kunta Kristiinankaupunki Tila 3:120 4. Kylä/rekisterinumero Dagsmark / 3:120 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,

Lisätiedot

Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009.

Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009. SELVITYS RAKENNUKSISTA JA PIHAPUISTOSTA 444 Villa Wilhelmsberg PORVOO KAUPUNGINOSA 12 Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009. Nykyisen huvilan ja sivurakennusten rakentamisvuodet

Lisätiedot

RAUMA - KODIKSAMIN, KUOLIMAAN JA MÄENTAAN KYLIEN RAKENNUSINVENTOINTI 2015-2016

RAUMA - KODIKSAMIN, KUOLIMAAN JA MÄENTAAN KYLIEN RAKENNUSINVENTOINTI 2015-2016 RAUMA - KODIKSAMIN, KUOLIMAAN JA MÄENTAAN KYLIEN RAKENNUSINVENTOINTI 2015-2016 Olli Joukio 2016 2 Sisällysluettelo Inventointityön vaiheiden kuvaus 2 Kohteiden valintaperusteet 2 Kohteiden arvottaminen

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Maisemassa tila erottuu pitkälle Tynnyrkiventielle.

Maisemassa tila erottuu pitkälle Tynnyrkiventielle. Inventointinumero 1 16.8.2012 Pöysärinmäki Tynnyrkiventie 121 Kiinteistötunnus 536-434- 0033-0000 Juha Soltin, Kirsi Soltin Suojainen pihapiiri Pöysärinmäen rinteessä. Talosta näkymä länteen peltojen yli.

Lisätiedot

80 Rautatieasema-alue, rautatieasema, alueinventointi 174 871 1 2 tyhjillään

80 Rautatieasema-alue, rautatieasema, alueinventointi 174 871 1 2 tyhjillään 80 Rautatieasema-alue, rautatieasema, alueinventointi 174 871 1 2 tyhjillään 1957, Sänkimäki-Juankoski osuus Siilinjärvi-Viinijärvi rataosuudesta valmistui 1957. Radan rakentaminen Siilinjärveltä Joensuun-Outokummun

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

Liite 6. Inventoidut kohteet, jotka kuuluivat luokkiin 1 ja 2.

Liite 6. Inventoidut kohteet, jotka kuuluivat luokkiin 1 ja 2. 1 kuuluivat luokkiin 1 ja 2. teet on esitetty aluein mukaan numerojärjestyksessä. 37 50 82 99 100 101 123 125 126 127 128 Hautausmaa ja kappeli, 21 1902 Meijeri, Meijeritie 12 1923 1951, Vihriälä, Mäkitie

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Parikkalan kunta. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Uukuniemen yleiskaava-alueella

Parikkalan kunta. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Uukuniemen yleiskaava-alueella Parikkalan kunta Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Uukuniemen yleiskaava-alueella 82136257 9.1.2013 Parikkalan kunta Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Inventoinnit Rakennukset ja rakennusryhmät. Engelsby. Maakuntamuseon rakennusinventoinnit, maastokäynnit.

Inventoinnit Rakennukset ja rakennusryhmät. Engelsby. Maakuntamuseon rakennusinventoinnit, maastokäynnit. Inventoinnit Rakennukset ja rakennusryhmät Engelsby Lähteet: Maakuntamuseon rakennusinventoinnit, maastokäynnit. Engelsby 1:2 Allio Paikallinen 1 Liikerakennus 1880-90-luvuilta, laajennettu 1925. Åbolandsbanken

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

EURAJOKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LIITE 6 RAKENNUSSUOJELUKOHTEET. Merkinnällä sr osoitetut kohteet. Kohde Kohteen nro Kohteen kuvaus kartalla

EURAJOKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LIITE 6 RAKENNUSSUOJELUKOHTEET. Merkinnällä sr osoitetut kohteet. Kohde Kohteen nro Kohteen kuvaus kartalla EURAJOKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LIITE 6 RAKENNUSSUOJELUKOHTEET Merkinnällä sr osoitetut kohteet Kohde Kohteen nro Kohteen kuvaus kartalla Eurajoen Kristillinen opisto: päärakennus ja kansliarakennus 1

Lisätiedot

Parikkalan kunta. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Uukuniemen yleiskaava-alueella

Parikkalan kunta. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Uukuniemen yleiskaava-alueella Parikkalan kunta Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Uukuniemen yleiskaava-alueella 82136257 9.1.2013 Parikkalan kunta Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

RAAHE TOKOLA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

RAAHE TOKOLA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS RAAHE TOKOLA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Asemakaava-alueella on 11 asuttua pihapiiriä, jotka ovat tyypiltään seuraavia: 1 kpl Maatilakeskus, rakennukset 1940-60 -luvulta

Lisätiedot

Rakennusinventointi 2010

Rakennusinventointi 2010 Rakennusinventointi 2010 Kirkkojärvi Heinijärvi Herttuala Jumesniemi osayleiskaava Hämeenkyrön kunta Kaavoitus ja maankäyttö Johdanto Rakennusinventointi on tehty Kirkkojärvi Heinijärvi Herttuala Jumesniemi

Lisätiedot

Nurmijärven rakennuskulttuuri 292 JUSSILA

Nurmijärven rakennuskulttuuri 292 JUSSILA 292 JUSSILA Vanha Perttulantie 17, 01860 Perttula Perttulalalinen alkutalo, joka yhä sijaitsee kylätontillaan Perttulan mäen etelärinteen juurella, ensimmäisessä, viljelyakeaa rajaavassa ja maisemallsesti

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Nurmijärven rakennuskulttuuri 192 Ollinkorpi (Korven aseman rakennuksia)

Nurmijärven rakennuskulttuuri 192 Ollinkorpi (Korven aseman rakennuksia) 192 Ollinkorpi (Korven aseman rakennuksia) Korventie 244, 05100 Röykkä Korven asema on alkuperäisiä Hangon radan liikennepaikkoja ja se sai Knut Nylanderin suunnitteleman ensimmäisen asemarakennuksensa

Lisätiedot

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde 2. Kunta Kristiinankaupunki Tila 1:93 4. Kylä/rekisterinumero Dagsmark / 1:93 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke)

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Kaavoituksen ajankohtaispäivä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualue, Kirsti VIrkki, Alueiden käytön yksikkö 27.5.2015 Rahoittajana

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Iso- ja Vähä-Tiisala Rakennetun ympäristön inventointi

Iso- ja Vähä-Tiisala Rakennetun ympäristön inventointi 2015 Sastamalan kaupunki, Yhdyskuntasuunnittelu Timo Silomaa 6.10.2015 2 Sastamalan kaupunki Sisällysluettelo 1 ISO- JA VÄHÄ-TIISALAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN INVENTOINTI 2014... 1 1.1 Inventoinnin lähtökohdat

Lisätiedot

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA Kuhmoisten rakennusperintöpäivät lauantaina 7.9. ja sunnuntaina 8.9.2013 kuuluu Euroopan rakennusperintöpäiviin. Koko Euroopan Unionin alueella järjestetään aina

Lisätiedot

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I -VAIHE, KAAVAT 8256 JA 8257. LUONNOS. KOHDELUETTELO KAAVAN 8257 KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAISTA ALUEISTA, PIHAPIIREISTÄ JA RAKENNUKSISTA

Lisätiedot

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.Kohdetyyppi

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.Kohdetyyppi SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde 2. Kunta Kristiinankaupunki 5:197 4. Kylä/rekisterinumero Dagsmark / 5:197 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

KOKKOLA Kyläasutuksen vaiheyleiskaava / Karleby - BYBEBYGGELSENS ETAPPGENERALPLAN

KOKKOLA Kyläasutuksen vaiheyleiskaava / Karleby - BYBEBYGGELSENS ETAPPGENERALPLAN KOKKOLA Kyläasutuksen vaiheyleiskaava / Karleby - BYBEBYGGELSENS ETAPPGENERALPLAN PERUSSELVITYKSEN LIITE / Bilaga Rakennusinventointi / Byggnadsinventering Sokoja 4H srs rakennuksen kuvaus valokuva srs4h-80

Lisätiedot

Kunta Sastamala Kiinteistötunnus Lehtimäki / 7-33. Nykyinen tilatyyppi Inventointi pvm. 2.8.2012

Kunta Sastamala Kiinteistötunnus Lehtimäki / 7-33. Nykyinen tilatyyppi Inventointi pvm. 2.8.2012 Stormin kyläosayleiskaava Kohdeinventoinnit 37-61 37. LEHTIMÄKI KIINTEISTÖLOMAKE Kaupunginosa / kylä Stormi Kiinteistö id 37 Kunta Sastamala Kiinteistötunnus Lehtimäki / 7-33 Osoite Käärmeenmaantie Alue

Lisätiedot

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA 1 SAARENKYLÄN KANSAKOULU PERUSTETAAN v.1902 Päätös kansakoulun perustamisesta Saarenkylään tehtiin kuntakokouksessa 6.3.1901. Pöytäkirjan 3 kuuluu: Saarenkylä erotettiin

Lisätiedot

Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Kolmikannan ja Koirniemen osayleiskaava-alueella

Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Kolmikannan ja Koirniemen osayleiskaava-alueella LIITE 2. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten inventointi Parikkalan kunta Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Kolmikannan ja Koirniemen osayleiskaava-alueella Ramboll

Lisätiedot