VILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "VILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938"

Esa-Pekka Rantanen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 VILLILÄ Kuvia kartanosta vuodelta 1938 Villilän kartanolla on ollut huomattava merkitys paikkakunnan elämälle. Kartano on muun muassa lahjoittanut Nakkilan kunnalle Arantilan ja Lattomeren kansakoulujen tontit, keskusurheilukenttäalueen, sekä Arantilan sillan ja siltatien rakentamiseen tarvitut alueet. Myös Kirkonseudun koulun ja pappilan alueet ovat entisiä kartanon maita. ALKUVAIHEET Villilän kartanon historia ulottuu keskiajalle asti. Villilän säteriratsutila on todennäköisesti saanut alkunsa 1450-luvulla, jolloin Kokemäen Villiön kylän asukkaat perustivat nykyisen kartanon paikalle torpan. Kartanoon kuului kolme verotilaa, joista yhtä asui vuonna 1540 Olavi Ville -niminen mies luvulla Villilän kylä sulautui yhdeksi suureksi kartanoksi. VON JORDANIT Vuonna 1638 Villilä annettiin läänityksenä Savonlinnan silloiselle maaherralle Mikael Von Jordanille ansioistaan sotatantereilla. Reduktiossa kartano peruutettiin kruunulle, mutta Jordanit säilyttivät asumisoikeutensa ja saivat kartanon myöhemmin uudestaan omistukseensa. Villilän isäntinä ovat olleet ainakin ratsumestari Juhan Jordan ja kornetti Juhana Henrik Jordan. Villilän Kartano maineen myytiin v Kokemäen rovasti Kustaa Avellanille. AVELLANIEN AIKA Villilän Kartano oli Avellan suvun hallussa 100 vuotta. Tunnetuin henkilö Avellanien suvussa oli laamanni Kaarle Fredrik Avellan, joka sai aikaan monia merkittäviä uudistuksia Nakkilassa. Hänen aikanaan mm. Nakkila erotettiin Ulvilasta omaksi kirkkoherrakunnaksi. Kaarle Fredrikin vaimon kerrotaan tuoneen myötäjäisinään nakkilalaisen keinutuolin esi-isän Ahvenanmaalta. Kartanon nykyinen, empiretyylinen päärakennus on rakennettu Kaarle Fredrik Avellanin aikana v Kartanon on piirtänyt Engelin yksi merkittävimmistä oppilaista A.F. Granstedt. Villilän Kartano on kaksikerroksinen, alkujaan 17 huonetta käsittävä puurakennus. Myös kartanon suuri navet-

Myös Kirkonseudun koulun ja pappilan alueet ovat entisiä kartanon maita. ALKUVAIHEET Villilän kartanon historia ulottuu keskiajalle asti.

2 tarakennus on rakennettu Avellanien aikana, vuonna Navetan alkuperäisestä suunnittelijasta ei ole varmaa tietoa. POHJALAT JA GRÖNLUNDIT Laamannin kuoltua hänen perillisensä myivät kartanon Arantilan Pohjalasta kotoisin olleelle Frans Stefan Pohjalalle v Hän oli naimisissa Yyterin kartanon tyttären Marian kanssa. Heidän tyttärensä Emma ja tämän puoliso Edward Grönlund tulivat kartanon omistajiksi vuonna Navettarakennus peruskunnostettiin 1927, kunnostuksen suunnitteli arkkitehti Hjalmar Siren. Tilasta erotettiin 20 itsenäistä torppaa ja 12 asutustilaa. Kartanon pinta-ala oli tästä huolimatta vielä 1930-luvun alussa 1118 ha. Sotien jälkeen kartanon alueet kutistuivat huomattavasti. Edward Grönlund toimi Villilän Kartanossa v toimintansa aloittaneen karjanhoitokoulun johtajana. Hänen kuoltuaan v. 1932, Emma hoiti kartanoa poikansa Laurin avustuksella. Emma Grönlund kuoli v OMISTAJAT VAIHTUVAT Nakkilan kunta osti Villilän kartanon itselleen v Kartanon maita kaupan myötä siirtyi uudelle omistajalle 380 ha. Kartanon ajan kolhimien ja kuluttaneiden rakennusten restauroinnin kustannukset olisivat olleet suuret. Näin ollen kunta katsoi, ettei sillä ollut varaa kunnostaa ja ylläpitää kartanoa ja sen lukuisia rakennuksia ja niin kunta v myi Villilän kartanon rakennuksineen Nakkilan Konepaja Oy:lle. Konepajan silloinen toimitusjohtaja Arvi Kivioja päätti, että kartano kunnostetaan ja saatetaan nykyaikaiseen kuntoon, joten vuosina kartanoa kunnostettiin yli 3 miljoonalla markalla. Villilän Kartano palveli koulutus-, kokous- ja edustustilana Nakkilan Konepajalle aina vuoteen 2002 asti, jolloin kartano jälleen kerran myytiin. Omistajaksi tuli KOY Nakkilan Villilän Kartano, jonka Nakkilan kunta omistaa kokonaan. Villilän alueella alkoivat mittavat korjaustyöt, jotka kohdistuvat kartanon rakennuksiin ja ympäristöön. Tarkoituksena on kehittää Villilän aluetta palvelemaan mahdollisimman hyvin tv- ja elokuvatuotantoja sekä myös Satakunnan käsi- ja taideteollisuus-oppilaitoksen tarpeita. RAKENNUKSET Kartanoalueella on ollut aikanaan paljon enemmän rakennuksia. Vuosikymmenten saatossa rakennuksia on kuitenkin jouduttu purkamaan tai niitä on muutoin tuhoutunut. Suuria rakennuksia on sijainnut alueen itäosassa, nykyisen rautatien lähettyvillä. Tähän päivään asti säilyneen viljamaka-

Heidän tyttärensä Emma ja tämän puoliso Edward Grönlund tulivat kartanon omistajiksi vuonna 1909. Navettarakennus peruskunnostettiin 1927, kunnostuksen suunnitteli arkkitehti Hjalmar Siren.

3 Viljamakasiini siinin on suunnitellut arkkitehti Ole Grinberg vuonna Myös viljamakasiinin lähellä on ollut iso rakennus. Nykyinen kartanon päärakennus on Päärakennus vanhin kartanoalueen rakennuksista. Hirsirunkoinen rakennus edustaa siirtymävaihetta empirestä uusrenessanssiin. Tänä päivänä päärakennuksessa toimivaa tilausravintolaa emännöivät Kartanorouvat Oy. Päärakennus edestä Päärakennus takaa Kartanoalueen suuren navettarakennuksen sivustassa lukee harvaan teksti rakennettu wuona Kivinavetta on ollut aikanaan Suomen suurin, se on suunniteltu 180 lehmälle, joten sen mitatkin ovat hulppeat: pituus 60 metriä ja leveys 21 metriä. Navetta on suurin alueen rakennuksista ja se sijaitsee alueen korkeimmalla Navetta kohdalla. Navettana kivirakennusta ei ole käytetty vuosikymmeniin, vaan Nakkilan Konepaja käytti sitä metalliteollisuuden tuotantotilana ja tänä päivänä siellä toimii Villilä Studiot sekä SKTO:n audiovisuaalinen linja.

Tänä päivänä päärakennuksessa toimivaa tilausravintolaa emännöivät Kartanorouvat Oy.

4 Kartanon alueen tallirakennus sijaitsee rautatien puoleisella osalla kulmatusten navettarakennukseen nähden, muodostaen osin suljetun piha-alueen. Tallirakennuksen pinta-ala on puolta pienempi kuin navetan. Tallin on suunnitellut, samoin kuin makasiinin, Oleg Gripenberg vuonna Vanha autotalli on arvokas ja harvinainen, se on rakennettu vuonna 1922, ja sen on suunnitellut Uno Sjöström. Sama arkkitehti on suunnitellut myös pumppuhuoneen, joka sijaitsee lähellä Tattaranjokea, sekä hirsirunkoisen väensaunan, joka si- Autotalli Pumppuhuone jaitsee eteläosassa lähellä kartanoalueen rajaa. Väensauna on kunnostettu vuonna 2006 elämyssaunaksi arkkitehti Tarmo Peltosen piirustusten mukaan. Karjanhoitokouluna ja asuntolana toiminut rakennus on kunnostettu Sauna majoitustiloiksi vuonna 2006 arkkitehti Matti Asmalan suunnitelman mukaan. Alkujaan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Heikki Tiitola, ja se on rakennettu vuonna Edellinen karjanhoitokoulun asuntolarakennus tuhoutui tulipalossa vuonna Alueella kunnostusta odottavat vielä tallirakennus sekä vanha viljamakasiini. Merkittävät tarkempaa suunnittelua ja korjausta odottavat rakennukset ovat talli ja viljamakasiini. Viljamakasiini on suunniteltu alueen informaatiokeskukseksi, johon Asuntola - karjanhoitokoulu olisi mahdollisuus sijoittaa kahvila ja toisessa ja kolmannessa kerroksessa näyttelytilaa. Talliin on suunniteltu yrityshautomo sekä Satakunnan käsija taideteollisuusoppilaitoksen koulutustiloja. Tallin vintille on varattu tilaa näyttelytoiminnalle sekä elokuvanäytäntöjä varten.

Vanha autotalli on arvokas ja harvinainen, se on rakennettu vuonna 1922, ja sen on suunnitellut Uno Sjöström.

5 Vuosina tehtiin mittavat ympäristön ja miljöön parannustoimenpiteet. Tältä erää kartanoympäristön viisivuotinen ( euron) parannushanke saatiin valmiiksi vuoden 2007 lopussa. Maiseman hoitosuunnitelmassa on otettu huomioon perinteisen kulttuurimaiseman ilme. Asemakaava, Rakentamistapaohjeet, illustraatio. Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy VANHAT, SUOJELLUT RAKENNUKSET 1. VILJAMAKASIINI 2. KARTANON PÄÄRAKENNUS 3. ASUNTOLA 4. NAVETTA-STUDIORAKENNUS 5. TALLI 6. AUTOTALLI 7. SAUNA 8. PUMPPUHUONE UUDISRAKENTAMINEN 9. RAKENTAMINEN MATKAILUTILOJA VARTEN VILJAMAKASIININ LÄHEISYYTEEN 10. RAKENNUS PÄÄRAKENNUSTA VASTAPÄÄTÄ 11. UUDISRAKENNUS, MAJOITUSTILOJA 12. NAVETTA-STUDIORAKENNUKSEN POH JOISPUOLISET UUDISRAKENNUKSET 13. NABETTA-STUDIORAKENNUKSEEN LIITTYVÄ UUDISRAKENTAMINEN 14. UUDET PIENTALOT NAVETTA-STUDIORA- KENNUKSEN ETELÄPUOLELLA

Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy VANHAT, SUOJELLUT RAKENNUKSET 1. VILJAMAKASIINI 2. KARTANON PÄÄRAKENNUS 3. ASUNTOLA 4. NAVETTA-STUDIORAKENNUS 5. TALLI 6. AUTOTALLI 7. SAUNA 8.

6 Lähteet Artikkeli: Viren, Kalevi. Villilän kartanon rakennuskannasta. Teoksesta: Kotiseutumme värikuvina, Nakkila ja Luvia. Aero-Kuva Oy, Karisto Oy, Hämeenlinna Artikkeli: Ahlroth, Keijo. Villilän kartanon vaiheista. Teoksesta Nakkilan historiaa kuvin ja sanoin. Nakkila-seura 30 vuotta Villilän kartanoympäristön parantaminen broshyyri

Aero-Kuva Oy, Karisto Oy, Hämeenlinna. 2008. Artikkeli: Ahlroth, Keijo.

Samankaltaiset tiedostot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät