Ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Suomessa FT Heli Jutila

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Suomessa FT Heli Jutila"

Transkriptio

1 Ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Suomessa FT Heli Jutila Hämeenlinnan seudullinen ympäristölautakunta

2 Nykyinen tieto ilmastonmuutoksen havaituista vaikutuksista luontoon ja ihmiseen IPCC 2007: Hallitustenvälisen ilmastopaneelin neljäs arviointiraportti Havaintosarjat 75 eri tutkimuksesta. Yli :sta fysikaalisten ja biologisten ilmiöiden havaintosarjasta runsas 89 % osoittaa muutoksia, jotka ovat yhdenmukaisia havaitun lämpötilan muutoksen kanssa. täyttivät seuraavat kriteerit: (1) Ne päättyivät vuonna 1990 tai sitä myöhemmin; (2) niiden pituus oli vähintään 20 vuotta; ja (3) niissä ilmeni merkitsevä muutos johonkin suuntaan. SILMU, FINADAPT yms. Suurella luotettavuudella useimmat asiat

3

4 Vaikutukset lumen, jääj ään n ja jäätyneen maaperän n osalta Vuoristoissa jäätiköt ovat alkaneet sulaa ja vetäytyä (Alpit, Andit, Kilimanjaro). Jäätikköjärvien pinta-alan alan ja lukumää äärä ovat kasvaneet Maaperän n epävakaus on kasvanut ikirouta-alueilla alueilla ja kivivyöryt ovat lisää ääntyneet vuoristoissa Arktisten ja antarktisten ekosysteemien muutokset: Siperiassa tundrat ovat alkaneet muuttua metsiksi kesien lämpenemisen l ja kasvukauden pitenemisen seurauksena.

5 Vaikutukset meren ja makean veden ekosysteemeihin veden lämpötila noussut, jääpeitteessä, suolaisuudessa, happipitoisuudessa ja veden kiertoliikkeessä muutoksia. Arktisen merijään sulaminen ja kutistuminen näkyy jo selvästi. levien, planktonin ja kalaston määrä ja esiintymisalueet ovat muuttuneet valtamerissä korkeilla leveysasteilla järvien levien ja eläinplankton on runsastunut korkeilla leveysasteilla ja vuoristoissa jokien kalaston esiintymisalueet ovat muuttuneet ja vaellukset aikaistuneet Ihmisen toiminnasta peräisin olevan hiilen sitoutuminen on happamoittanut valtameriä 0,1 Ph-yksiköllä vuodesta 1750: vaikutuksia ekosysteemeihin ei vielä todennettu ennätykselliset tuhot maailman koralliriutoilla (jo 1998); matalat riutat Malediiveilla, Sri Lankassa, Keniassa ja Tansaniassa ovat tuhoutuneet lähes täysin;

6 Vaikutukset hydrologiseen kiertoon virtaamat kasvaneet ja kevättulvat aikaistuneet monissa jäätiköiden ja lumipeitteen sulamisen ruokkimissa vesistöissä järvet ja joet lämmenneet monilla alueilla, mikä on vaikuttanut kerrostuneisuuteen ja veden laatuun

7 Vaikutus maaekosysteemeihin Kevään tulon merkit aikaistuneet: lehtien puhkeaminen, lintujen muutto ja muninta Kasvukausi on pidentynyt Suomessa useilla päivillä viimeisten 30 vuoden aikana. Kasvi- ja eläinlajit siirtyneet napoja kohti ja vuoristoissa ylöspäin; jääleinikki vähentynyt ja siirtynyt ylemmäs maamme suurtuntureilla. Vaikutukset maa- ja metsätalouteen pohjoisen pallonpuoliskon korkeilla leveysasteilla, kylvöt aikaistuneet sekä metsäpalojen ja tuholaisten metsille aiheuttamien häiriöt lisääntyneet

8 Arvio tulevista vaikutuksista luontoon Pohjana IPCC:n ilmastoskenaariot, joissa ilmastonmuutoksen hillintätoimia ei ole huomioitu Muutokset lajien levinneisyysalueissa, biologisissa prosesseissa, käyttäytymisessä, lisääntymisessä sekä morfologiset ja fysiologiset sopeumat ja sukupuutot Ajallinen mittakaava on erilainen ekosysteemin eri tasoilla

9 Luonnon monimuotoisuus Jos maapallon keskilämpötilan nousu ylittää 1,5-2,5 C, ekosysteemien rakenteessa ja toiminnassa, lajien ekologisessa vuorovaikutuksessa ja niiden maantieteellisessä levinneisyydessä arvioidaan tapahtuvan suuria muutoksia ja noin %:lla tunnetuista kasvi- ja eläinlajeista on todennäköisesti kohonnut riski kuolla sukupuuttoon. *N (Thomas, C.D., et al Nature 427) Suomessa lajimäärä todennäköisesti kasvaa Maapallon keskilämpötilan nousu vuoteen 2050 mennessä 0,8 1,7 C 1,8 2,0 C 2,0 2,5 C Häviävien lajien osuus tutkituista lajista häviää keskimäärin 18 % 24 % 35 % vaihteluväli 9 31 % % %

10 Kasvit Kasvit keskeisessä asemassa muut ekosysteemin osat voimakkaasti riippuvaisia kasveista ja kasvillisuudesta; kasvien siirtyminen hidasta Lisääntynyt CO 2 ja lämpö lisäävät kasvituotantoa ja kasvua Liian kuumassa lämpöstressi, jonka vaikutuksesta esim. siitepöly vaurioituu, kasvu pienenee ja tuottavuus vähenee (yölämpötilan nousu lisää hengitystä) Lämpö lisää haihdutusta -> kuivuusstressin todennäköisyys lisääntyy Kuivuudessa kasvit kuolevat tai kituvat Tulvatilanteessa kasvit kärsivät ja voivat mädäntyä Kohoavat talvilämpötilat pohjoisessa lisäävät kasvien alttiutta hallavaurioille. Arktisen ja alpiinisen kasvit, jäkälät taantuvat Pohjoisessa pidempi kasvukausi ja fenologisen syklin muutokset Virossa valkovuokon kukinta aikaistunut 14 vrk jaksolla , luumun 4, omenan 3 ja syreenin 9 vrk

11 Siitepöly Siitepölykausi pidentynyt ja siitepölyn määrä lisääntynyt ja lisääntyy - > allergiat Lisääntyvä siitepölyn määrä ilmassa kolmessa suomalaisessa kaupungissa (Turun yliopiston aerobiologian laitos) Siitepölykausi alkaa aikaisemmin ja aikaisemmin. (Carsten Ambelas Skojth) (Both figures from Nordisk Ministerråd 2005: 571)

12 Kasvit Termofiilit kasvit hyötyvät Tulokaskasvilajit saavat mahdollisuuden levitä: Euroopassa havaintoja kaupunkien toimimisesta mikroilmastonsa ansiosta sillanpääasemina: Valeakaasia (Robinia pseudoacacia), jumaltenpuu (Ailanthus altissima), laakerikirsikka (Prunus laurocerasus), mahonia (Mahonia aquifolium); invasiivistenkin tulokaslajien leviäminen ollut suhteellisen hidasta vuotta Suomessa mm. tammi (Quercus robur), isotuomipihlaja (Amelanchier spicata); Erkamo (1956) osoitti 1900-luvun alun lämpötilan nousun vaikuttaneen yksittäisten kasvilajien levinneisyyteen ja kasviyhteisötasolla Heli Jutila: Ilmastonmuutoksen vaikutukset

13 Sammakkoeläimet ja matelijat Vaihtolämpöisinä herkkiä Kilpikonnan munista lämpimissä oloissa vain naaraita; sukupuolen epätasapaino, jollei ehdi liikkua riittävästi uusille alueille. Sammakot taantuneet maailmanlaajuisesti: 30% uhanalaisia syynä ilmaston muuttuminen, lisääntynyt ultraviolettisäteily, tautien lisääntyminen, El Nino, lisääntymistä häiritsevät pestisidit ja kemikaalit; Costa Rican pilvisademetsässä 20 50:stä sammakkolajista näyttäisi hävinneen kuivuuden ja kuumuuden vuoksi Kultasammakko (Bufo periglenes) Costa Ricasta hävisi, kun yöt lämpenivät ja päivät viilenivät: sieni tuhosi kudun Iso-Britanniassa sammakon kutu aikaistunut päivää ( )

14 Perhoset Herkkiä ja paljon tutkittuja Ilmaston lämpenemisen seurauksena perhoset laajentaneet levinneisyyttä, toukat kypsyneet aikaisemmin, ravintotottumuksissa muutoksia Toinen perhossukupolvi yhden kasvukauden aikana, jopa 3. Eurooppalainen tutkimus 52 lajia, 65% levisi pohjoiseen, 2% etelään (Parmessan et al. 1999) Lämpenemisen vuoksi Suomessa esiintyvien perhoslajien lukumäärä on kasvussa; v uutta lajia; uutta lajia /kesä 2000-luvulla kaakosta) Apolloperhosta (Parnassius apollo) ei tavata enää 838 m alapuolella Ranskan Juravuoristossa Pohjanhopeatäplä (Clossiana polaris), tundrahopeatäplä (Boloria chariclea) ja paljakkakylmänperhonen (Oeneis bore) ovat siirtyneet kymmeniä kilometrejä pohjoisemmaksi Tunturi-Lapissa. Häiveperhonen (Apatura iris) valtasi Suomen etelärannikolta itselleen sillanpääaseman muutama vuosi sitten Neito- (Inachis io), pihlaja- (Aporia crataegi) ja haapaperhonen (Limentis populi) ja keisarinviitta (Argynnis paphia) ovat laajentaneet levinneisyysaluetta pohjoiseen Kukkakärpäset ja eri kärpäslajit lisääntyneet Heli Jutila: Ilmastonmuutoksen vaikutukset Neitoperhonen 600 km pohjoiseen

15 Keisarinviitan levinneisyys Keisarinviitan levinneisyyden muutos 1900-luvulla. Lähde: Suomen lajisto muuttuvassa ilmastossa. Suomen WWF 2002.

16 Nisäkkäät Tammihiiri (Eliomys quercinus) vähentynyt Englannissa: talvihorrokseen vaipuminen vaikeutunut lämpenemisen myötä, kesän lämpö stressaa, pensasaidat vähentyneet Karhun (Ursus arctos) talviuni voi häiriintyä leutojen säiden vuoksi Suomalaisetkin pikkujyrsijät ongelmissa lumen sulaessa ja vetisten kelien vallitessa talvella; maa silti jäässä; kannat tasoittuvat -> vaikuttaa petoihin Hirvi (Alces alces) ja poro (Rangifer tarandus tarandus) kärsivät paksuuntuvasta lumipeitteestä pohjoisessa (lisääntyminen vähenee) Jää- ja lumipeitteen häviäminen vaikeuttaisi myös uhanalaisen saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) lisääntymistä. Norpan poikaset syntyvät kylmältä ja pedoilta suojassa lumikinokseen tehtävään talvipesään. Jos lauha talvi hävittää lumikinokset, poikaset saattavat paleltua. Metsäkauris (Cervus elaphus), peura (Rangifer tarandus fennicus) ja rusakko (Lepus europaeus) runsastuvat Etelä-Suomessa Villisika (Sus scrofa) leviää pohjoisemmas Napa-alueella naali (Alopex lagopus) vaarassa joutua sukupuuttoon

17 Linnut Ilmastonmuutos vaikuttanut Suomessa enemmän lähi- kuin kaukomuuttajiin Kevätmuutto on aikaistunut melko suurella osalla lajeista (Suomessa noin viikolla; 13 lajia tarkkailtu 250 v. Lehikoinen, Vähätalo) Pesintä on aikaistunut suurella osalla lajeista (koko maailma, Suomessa noin viikolla) Ravinnon saatavuuden huippuaika on joillain lajeilla aikaistunut enemmän kuin pesintä. Tästä aiheutuu yhteensopimattomuutta (mismatch) pesinnän ajoituksen ja ravinnon määrän välillä. Syysmuutto on aikaistunut pitkänmatkan- ja myöhentynyt lyhyenmatkan muuttajilla (Alpit) Koskikara (Cinclus cinclus) hyötynyt

18 Linnut Levinneisyys- ja pesintäalueet ovat siirtyneet pohjoiseen (Suomi ja Iso-Britannia) Ilmastonmuutoksen vaikutuksista sulkasatoon ja lintuihin talvehtimisalueillaan tiedetään hyvin vähän. Punakaulahanhi (Branta ruficollis) menettää pesimäympäristöstään 2/3, lusikkasirri (Eurynorhynchos pygmaeus), beringinhanhi (Anser canagigus)(1/2) Suomessa kiljuhanhi (Anser erythropus) ja suosirri (Calidris alpina) menettänevät jonkin verran elinympäristöään Tunturipöllö (Bubo scandiacus) vähentyy ja vaarassa hävitä Merimetson (Phalacrocorax carbo) leviäminen Suomessa jatkuu Metsähanhen (Anser fabalis) on todettu siirtyneen hieman pohjoisemmaksi Itäinen taigalajisto (esimerkiksi tiaiset) taantuu havupuiden osuuden vähentyessä.

19 Kalat Tiettyjen kalalajien esiintymisen ja tuottavuuden alueellisia muutoksia tapahtuu lämpenemisen jatkuessa. Vesiviljelylle ja kalastukselle ennakoidaan haittoja. ** D Kalansaaliiden heikkeneminen niukentaa paikallista ravinnon saatavuutta Afrikan suurten järvien lämpötilojen noustessa. (ylikalastus) ** N Napa-alueilla sillin ja turskan pyyntivesien tuottavuus ja merikalastus kasvavat; toisaalta nämä kylmän veden lajit kärsivät, myös punakampela (Pleuronectes platessa) Suomessa lämmenneessä ilmastossa odotetaan kylmän veden lajien (lohikalat: siika (Coregonus laveretus), nieriä (Salvelinus alpinus); ja made (Lota lota) vähenevän ja toisaalta lämpimän veden lajien lisääntyvän (särkikalat mm. karppi); kuhan (Stizostedion lucioperca) osoitettu lisääntyneen 1950-luvulta lähtien Suomessa -> vaikutukset vesien laatuun Hyötyjiä myös laaja sietokyvyn omaavat lajit: ahven (Perca fluviatilis) ja hauki (Esox lucius); Virossa hauen kuteminen aikaistui 6 päivää ja lahnan (Abramis brama) 8 päivää ( ) Tulvat voivat uhata vaeltavia kalakantoja Trooppiset kalalajit levittäytyvät pohjoisemmas: piikkimakrilli (Trachurus trachurus), paksuhuulikeltti (Chelon labrosus), lyhyteväkalmari (Illex illecebrosus) n. 50 km pohjoisemmas vuodessa

20 Maapallon maaekosysteemit Maaekosysteemien hiilen nettosidonta kohonnee huippuarvoonsa ennen Tämän jälkeen se heikkenee ja nämä ekosysteemit voivat jopa muuttua hiilen nielusta hiilen lähteeksi, mikä kiihdyttäisi ilmastonmuutosta. **N Biomien rajat muuttuvat: trooppinen metsä laajenee, vyöhykkeet siirtyvät navoille päin, tundra supistuu; asutuilla seuduilla siirtyminen vaikeutuu Parmesan 2003: 279 lajia 677:stä osoitti merkkejä ilmastonmuutoksesta; olivat siirtyneet 6 km pohjoiseen tai 6 m ylemmäs vuorella vuosikymmenessä Vaikutukset ovat pääasiassa haitallisia luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisen ekosysteemeistä saamalle hyödylle. **N Vesistö ja vuoret lajien leviämis- ja siirtymisesteitä (esim. Suomenlahti)

21 Napa-alueet Jopa 10 o C nousu Jäätiköt ohenevat ja pienevät, merijään ja ikiroudan laajuus vähenee ja rannikkoeroosio kasvaa -> ekosysteemien muutokset, lajien taantuminen (esim. muuttolinnut, ravintoketjun yläpään saalistajat, jääkarhu ja mursu).** D Havumetsävyöhyke leviää arktiselle tundralle, jotka lajit taantuvat Metsäpalot lisääntyvät: muuttavat lajien suhteita; CO 2 :n lähde Tietyt ekosysteemit ja eliöyhteisöt ovat molemmilla napa-alueilla haavoittuvia tulokaslajeille. **D Yläalpiinisten lajien esiintymisalueet supistuvat. Vahingollisimmat muutokset liittyvät infrastruktuuriin (roudan sulaminen vaikuttaa rakenteisiin) ja perinteiseen elämäntapaan (metsästyskulttuuri, ruokavalio). ** D Myönteisiin vaikutuksiin voivat kuulua lämmityskustannusten aleneminen ja merenkulun helpottuminen pohjoisilla reiteillä. * D Arktisten luonnonvarojen (öljy ja kaasu) saatavuus kasvaa: ympäristöongelmia.

22 Metsäpalojen määrä Pohjois-Amerikan havumetsäalueella vuosina Lähde: Arctic Climate Impact Assessment (ACIA) 2004.

23 Suomen tunturit Jääleinikki (Ranunculus glacialis) taantunut ja siirtynyt tuntureilla ylemmäs Tulevaisuudessa taantuvat mm. kurjentatar (Koenigia islandica), tunturihilpi (Phippsia algida) ja napahärkki (Cerastium arcticum) Leudot talvet ovat jo johtanee tunturimittarin (Epirrita autumnata) lisääntymiseen ja tuhoihin tunturikoivikoissa Napa-alueiden lajit naali ja tunturipöllö, vaarassa hävitä maastamme Puutiainen (Ixodes ricinus) ja metsäkauris leviämässä Lappiin Porojen tunturikankaiden laidunnus vähenee -> pusikoitumista Palsasuot häviävät

24 Suot ja kosteikot Espanjan ja Kreikan kosteikkoalueista kuivuu 85% Maailman suoalueiden pinta-ala pienenee; suot sitovat hiiltä, kuivuessaan vapauttavat sitä, toisaalta kuivuminen vähentää metaanipäästöjä Suomessa eteläisten keidassoiden oletetaan siirtyvän lämmenneessä ilmastossa hitaasti pohjoiseen vallaten nykyistä aapasuovyöhykettä ja tehostaen hiilidioksidinsitomiskykyä. Lapin ikiroudan sulaminen saattaa lisätä metaani- ja hiilidioksidipäästöjä. Palsasuot häväisivät; esiintyy Fennoskandiassa, Venäjällä, Alaskassa ja Kanadassa; Ruotsissa ½ hävinnyt, Suomessa 1/3

25 Metsät Kolmannes maailman metsistä kokee voimakkaita muutoksia; Kaikkien puulajien siirtymisnopeus ei ole riittävä Lämpötilan nousu ja siihen liittyvä maavesivaraston pieneneminen johtavat asteittain trooppisen metsän korvautumiseen savannilla Amazonin alueen itäosissa. Kuivan kasvillisuustyypin ennakoidaan levittäytyvän puolikuivan tilalle. Luonnon monimuotoisuus vähenee merkittävästi ja lajien sukupuutto uhkaa monia alueita maanosan trooppisessa vyöhykkeessä. ** D Pohjois-Amerikassa tuholaisten, tautien ja tulen aiheuttamat häiriöt vaikuttavat lisääntyvässä määrin metsiin. Korkean metsäpaloriskin kausi pitenee ja vuosittain palava alue laajenee. ***N Kuusikääriäisen tuhot lisääntynevät Kanadan havumetsissä. Maailman kaupallinen puutavarantuotanto kasvaa ilmastonmuutoksen myötä jonkin verran lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Suuria alueellisia vaihteluita tulee esiintymään globaalin trendin molemmin puolin. * D

26 Suomen metsät Suomessa metsien kasvu paranee (lämpö ja lannoitusvaikutus; 20%), kasvukausi pitenee, lehteen tulo aikaistuu, kukinta aikaistuu); erityisesti kasvu lisääntyy P-Suomessa Metsänraja saattaa nousta, mutta hirvien laidunnus, sienitaudit ja tunturimittarituhot pitävät sitä paikallaan Muutoksia lajien välisissä kilpailusuhteissa Havumetsävyöhyke siirtyy km pohjoiseen, Jalojen lehtipuiden levinneisyysalue laajenee Koivusta valtapuulaji Kuusi menettää alaa (pohjoisemmas, tuulituhot), samoin mänty Varpu-, sammal- ja jäkäläkasvustot taantuvat, ruoho- ja heinäkasvit runsastuvat; taimille ongelma Norjassa kerrossammal (Hylocomium splendens) lisääntynyt

27 Suomen metsät Eteläiset lajit leviävät pohjoiseen Ruskomäntypistiäinen (Neodiprion sertifer) leviää koko maahan. Ytimennävertäjä, kirjanpainaja (Ips typographus), punalatikka (Aradus cinnamomeus) ja juurikääpätuhot (Hetrobasidion) lisääntyvät Suomen metsissä. Havununna (Lymantria monacha) hankalaksi. Puutiainen (Ixodes ricinus) ja aivokuume sekä hirvikärpänen pohjoisemmas Myrskytuhot ja metsäpalojen riski kasvaa; 2 o C lämpötilan nousu -> metsäpaloriski viisinkertaistuu Kevättalven puiden pakkasvaurioriski lisääntyy, myös helle stressaa. Neulastiheys pienenee

28 Suomen maatalous Kasvukausi pitenee noin 3 5 viikkoa vuoteen 2050 mennessä. Vehnän, ohran ja kauran viljelyn pohjoisraja siirtyisi SILMUn keskiskenaariossa 350 km pohjoisemmaksi; peltoala ja sadot kasvavat Etelä-Suomessa voi kasvattaa maissia. Syysviljojen viljely yleistyy. Perunasato kasvaa Etelä-Suomessa noin % ja Pohjois- Suomessa jopa 2-3-kertaiseksi. Rapsin ja rypsin viljelyala kasvanee ja etenee pohjoiseen; kirppatuhot, taudit Puutarhatuotanto hyötyy: omena ja kirsikka Kasvihuone- että avomaatuotannon sadot kasvavat, mutta myös tautija tuholaisriski lisääntyy. Vadelman ja mansikan sadot kasvanevat Talvehtivien kasvien vararavinto riittäisi paremmin. Uusiin oloihin paremmin soveltuvia viljalajikkeita

29 Suomen maatalous Lämpeneminen lisää kasvintuholaisten määrää ja aiheuttaa sadonalennuksia; lisää torjunta-aineiden käytön tarvetta Leudot talvet mahdollistavat ankeroisten ja viruksia levittävien kirvojen leviämisen Suomessa; Perunarutto lisääntyy. Haitallisten kylmyys- ja kuumuuskausien mahdollisuus kasvaa. Suojaava lumipeite häviää, talvehtiminen loppuu aikaisin: alttius keväthallalle. Talven routakauden lyhentyessä ja kosteiden, lumettomien talvien lisääntyessä ravinteiden huuhtoutumisen ja peltojen eroosion riski kasvaa. Savimaiden tiivistyminen voi lisääntyä Etelä-Suomessa. Sademäärän lisääntyminen ja voikakkaat kesäsateet saattavat aiheuttaa viljan lakoontumista; Lisääntynyt haihdunta saattaa lieventää haittoja Kosteissa oloissa jyvien entsyymitoiminta vilkastuu ja vilja voi alkaa itää: Rukiin ja vehnän laatu voi heiketä leipäviljaksi kelpaamattomaksi. Kotieläinten ulkolaidunnusta voidaan lisätä, jolloin eläinten hyvinvointi paranee ja rehun varastointitarve pienenee. Taudit voivat lisääntyä, ja jos eläinsuojien lämpötilat nousevat hyvin korkeiksi, maidontuotanto ja liha- ja siipikarjan kasvu voi heikentyä. Lämmitykseen tarvittavan energian tarve pienenee, mutta jäähdytysenergian tarve lisääntyy

30 Suomen vesistöt Kevättulvat vähenevät, talvitulvat lisääntyvät: Tammihelmikuun valunta kaksinkertaistunee, ja joulukuussa lisäys lienee 60 %. Järvien jääpeiteaika lyhenee kaikkialla Suomessa, ja Etelä-Suomessa järvet jäätyisivät keskimäärin vain muutamaksi viikoksi keskitalvella. Tornionjoen jäidenlähtö aikaistunut: seurantaa v Ilmastonmuutos voimistaa vesiekosysteemien (sisävedet + merialue) rehevöitymistä (lämpötilan nousu, ravinnevaikutus, valuma-alueen peltojen huuhtoutumat). Kokonaiskuorman kasvuarvio sadassa vuodessa noin 10 %. Pohjois-Suomessa lämpeneminen vaikuttaisi vasta vuoden 2050 jälkeen.

31 Johtopäätöksiä Suomen luonto on jo muuttunut: kasvit, linnut ja perhoset ovat reagoineet ensimmäisenä Tunturilajien elintila käy ahtaammaksi Jo uhanalaiset, sirpaleisissa ympäristöissä esiintyvät ja hitaasti siirtyvät lajit kärsivät Ilmastonmuutoksen viesti eliöille: Suojaudu, siirry, sopeudu! Ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioitava luonnonsuojelusuunnittelussa, hoidossa ja käytössä; muiden paineiden vähentäminen

32 Miten paikallisella ja alueellisella tasolla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen? 1) Mukavasti raiteilla! Vaihda kotimaan matkoilla lentokoneen kyyti junareissuun. 2) Vaihda lihasvoimaan! Pyöräily ja kävely ovat halpoja, terveellisiä ja ilmastomyötäisiä liikkumistapoja. 3) Jätteet kiertoon! 4) Suosi kasvis- ja lähiruokaa! 5) Poimi ostoskassiin luomua! 6) Vaihda virtaa! Valitse uusiutuvilla energialähteillä tuotettua vihreää sähköä. 7) Älä lämmitä turhaan! Laske huonelämpötilaa. Siirry uusiutuviin (esim. pellettilämmitykseen tai maalämpöön). 8) Säästä sähköä! Vaihda energiaa säästäviin lamppuihin. 9) Älä polta maailman metsiä! Säästä puita ja muita lopettamalla tupakointi. 10) Valjasta oma energiasi! Säästä! Säädä! Sammuta! Kierrätä! Kävele!

33 Kiitos!

Ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Suomessa FT Heli Jutila

Ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Suomessa FT Heli Jutila Ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Suomessa FT Heli Jutila Tampere 5.11.2008 Ilmastonmuutoksen vaikutus Pohjois-Eurooppaan Voimistunut NAO (North Atlantic Oscillation) aluksi

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Lapin luonnonsuojelualueet

Ilmastonmuutos ja Lapin luonnonsuojelualueet Ilmastonmuutos Lapissa näkyvätkö muutokset sopeutuuko luonto? Metlan työraportteja 25: 49 53 Ilmastonmuutos ja Lapin luonnonsuojelualueet Pertti Itkonen 1 Luonnonsuojelun tilanne Lapissa Lakisääteiset

Lisätiedot

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Staffan Widstrand / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Steve Morello / WWF-Canon Maapallon keskilämpötila on kohonnut + 0,85 C (1880 2012) IPCC Lähde: Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Suomen lajisto muuttuvassa ilmastossa

Suomen lajisto muuttuvassa ilmastossa Suomen lajisto muuttuvassa ilmastossa Ympäristöministeriö on tukenut tämän julkaisun kustantamista. Julkaisija: Suomen WWF Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki, Finland Tel. + 358 0 7740 100 Fax + 358 9

Lisätiedot

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus

Lisätiedot

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Katsaus metsätuhotilanteeseen Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Metsätuholain perustelut (Metla) Metsätuhot vuonna 2012 (Metla, Esa Heino ja Antti

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja mahdollisuudet muutokseen sopeutumiseksi

Ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja mahdollisuudet muutokseen sopeutumiseksi Ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja mahdollisuudet muutokseen sopeutumiseksi Juha Pöyry Syke / Luontoympäristökeskus Ympäristöhyödyt työryhmän kokous 03.09.2012 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

WWF-Hong Kong / WWF-Canon. WWF:n opetusmateriaali alakouluille

WWF-Hong Kong / WWF-Canon. WWF:n opetusmateriaali alakouluille WWF-Hong Kong / WWF-Canon WWF:n opetusmateriaali alakouluille Robert Van Waarden / WWF-Canon Arktinen alue kartalla Wikimedia Commons / Heraldry Emilia Moisio / WWF Suomi Tiesitkö, että monet eläimet tarvitsevat

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen, Kuopio 20.11.2014 4.12.2014 Hannu Känkänen Lämpötilan nousu Lämpenevät

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3. Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.2015 Mehiläiset ja maatalous Mehiläiset tuottavat hunajaa, vahaa, propolista,

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri

Lisätiedot

Ilmastostrategiaseminaari 16.9.2010 Kajaani Leena Neitiniemi-Upola Henkilöstön kehittäjä, meteorologi Ilmatieteen laitos

Ilmastostrategiaseminaari 16.9.2010 Kajaani Leena Neitiniemi-Upola Henkilöstön kehittäjä, meteorologi Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos - uhka vai mahdollisuus? Ilmastostrategiaseminaari 16.9.2010 Kajaani Leena Neitiniemi-Upola Henkilöstön kehittäjä, meteorologi Ilmatieteen laitos Taustaa ilmastomallista ja päästöskenaarioista

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Natalia Pimenoff, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 1/27/09 Sisältö Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen Hiilen kierto hidas vs.

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Miten kasvit ovat sopeutuneet elämään maalla? (5 p) Kasvien sopeutuminen elämään maalla

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen

Lisätiedot

Mitkä tekijät vaikuttavat ilmastoon?

Mitkä tekijät vaikuttavat ilmastoon? Mitkä tekijät vaikuttavat ilmastoon? Ilmasto: keskeisten säämuuttujien (lämpötilan ja sademäärän) 30:n vuoden keskiarvo http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto h tt p :/ /t i n y u rl.c o m / q 5 e 2 tj d

Lisätiedot

Lapin ilmastonmuutoskuvaus

Lapin ilmastonmuutoskuvaus Lapin ilmastonmuutoskuvaus Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. Lyhyesti ilmastomalleista, eri päästöskenaarioista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelevuudesta. Ilmatieteen

Lisätiedot

Tapani Veistola Rovaniemi 15.4.2010

Tapani Veistola Rovaniemi 15.4.2010 Tapani Veistola Rovaniemi 15.4.2010 Lintujen ja luonnon suojelu EU:ssa, Suomessa ja Lapissa 2010 Tilanne luonnon monimuotoisuuden vuotena 2010 Ilmastonmuutos Ekosysteemipalvelut Teemavuotena tapahtuu Vuoden

Lisätiedot

Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen

Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen Metsätieteen päivä, 29.10.2013, Helsinki Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen Dos. Päivi Lyytikäinen Saarenmaa Metsätieteiden laitos, PL 27, 00014

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Vesilinnut vuonna 2012

Vesilinnut vuonna 2012 Vesilinnut vuonna 2012 Runsaus ja poikastuotto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Luonnontieteellinen keskusmuseo käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on nyt tehty 27

Lisätiedot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009 Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus Pasi Toiviainen 2009 Laurin Jäntin säätiön kunniamaininta Toiviainen on kirjoittanut dramaattisen mutta vahvoihin tosiseikkoihin pohjaavan kirjan

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset metsätuhoihin ja - tauteihin boreaalisen vyöhykkeen metsissä

Ilmastonmuutoksen vaikutukset metsätuhoihin ja - tauteihin boreaalisen vyöhykkeen metsissä Ilmastonmuutoksen vaikutukset metsätuhoihin ja - tauteihin boreaalisen vyöhykkeen metsissä Johdanto Ilmastonmuutoksen on ennustettu muuttavan subboreaalisen metsävyöhykkeen ekologiaa huomattavasti. Kasvukauden

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo Kolme tasoa: Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo 1. Lajinsisäinen monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten fenotyyppisten ja genotyyppisten muotojen runsautta 2. Lajistomonimuotoisuus

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset elinympäristöihin ja lajeihin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset elinympäristöihin ja lajeihin Presidenttifoorumi 10.11.2009 Liisa Rohweder Pääsihteeri, KTT WWF Suomi Lintulahdenkatu 10 00500 Helsinki liisa.rohweder@wwf.fi Gsm 040 840 7461 Ilmastonmuutoksen vaikutukset elinympäristöihin ja lajeihin

Lisätiedot

Esipuhe ACIA PROJEKTIN TOTEUTTAJAT OVAT AMAP, CAFF, JA IASC

Esipuhe ACIA PROJEKTIN TOTEUTTAJAT OVAT AMAP, CAFF, JA IASC Esipuhe Arktinen alue on maailmalle erityisen tärkeä ja muuttuu parhaillaan nopeasti. Siksi on tärkeää, että päätöksentekijöillä on käytettävissään tuoreimmat ja parhaat tiedot arktisen alueen muutoksista.

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Vieraslajit hallintaan

Vieraslajit hallintaan Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Luennon sisältö Materiaalien ympäristövaikutukset Perustamisen ympäristövaikutukset Ylläpidon ympäristövaikutukset Muut ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Mikä on elinympäristö?

Mikä on elinympäristö? Elinympäristöt Mikä on elinympäristö? Elinympäristöt Elinympäristö eli habitaatti on tietynlainen paikka, jossa vallitseviin olosuhteisiin tietty eläin on sopeutunut: se oleilee, elää ja lisääntyy siellä.

Lisätiedot

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Ohran lajikkeiston sääherkkyys Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Lajikkeet on jalostettu nykyisiin oloihin Listalle hyväksytyt viljelykasvilajikkeet menestyvät parhaiten keskimääräisissä oloissa, jotka

Lisätiedot

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

1. Saimaannorppa. Eläminen. Pesiminen ja uhanalaisuus

1. Saimaannorppa. Eläminen. Pesiminen ja uhanalaisuus 1. Saimaannorppa Eläminen Pesiminen ja uhanalaisuus Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs Elää makeissa vesissä ja sitä esiintyy ainoastaan Suomessa Saimaan vesistöissä Viettää jopa 80% elämästään vedessä

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Arktinen alue. Pohjois-Eurooppa

Arktinen alue. Pohjois-Eurooppa Euroopan ilmasto muuttuu Muuttuva ilmasto vaikuttaa lähes kaikkiin elämämme osa-alueisiin. Sateiden yhä suurempi intensiteetti ja toistuvuus eri puolilla Eurooppaa merkitsee jatkossa sitä, että tulvia

Lisätiedot

Nisäkäskortit OHJEET. Muis peli

Nisäkäskortit OHJEET. Muis peli Nisäkäskortit Kesto: 15 min Kenelle: Kaikki luokka-asteet Missä: Sisä loissa Milloin: Kaikkina vuodenaikoina Tarvikkeet: Nisäkäskor t (tulosta ja leikkaa) Eräpassin osio: Riistanhoito Oppimistavoi eet:

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

Biodiversiteettisopimus

Biodiversiteettisopimus Biodiversiteettisopimus BD = luonnon monimuotoisuus Tavoitteet maapallon ekosysteemien, eliölajien ja niiden perimän 1. suojelu 2. kestävä käyttö 3. käytöstä saadun hyödyn tasapuolinen jako Schematic representation

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Susanna Kankaanpää Globaalimuutoksen tutkimusohjelma Suomen ympäristökeskus Kiitokset: Pirkko Heikinheimo, MMM; Tim Carter ja Jari Liski, SYKE; Kimmo Ruosteenoja,

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset

Lisätiedot

Linnustonseurannan kuulumiset: koordinointi ja tuloksia. Aleksi Lehikoinen aleksi.lehikoinen@helsinki.fi

Linnustonseurannan kuulumiset: koordinointi ja tuloksia. Aleksi Lehikoinen aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Linnustonseurannan kuulumiset: koordinointi ja tuloksia Aleksi Lehikoinen aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Muutoksia koordinoinnissa AL:lle akatemiatutkijan rahoitus 5v (31.8.219 asti) Sijaiseksi Päivi Sirkiä

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010 Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.

Lisätiedot

Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja

Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja Mitä syö: Nauta Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt Kuka syö: ihminen hajottajat rantaniityn kasveja Tiesitkö? Kyytöt ovat itäsuomenkarjaa, joka on uhanalainen maatiaisrotu. Lintulahdet

Lisätiedot