Ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Suomessa FT Heli Jutila
|
|
- Väinö Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Suomessa FT Heli Jutila Hämeenlinnan seudullinen ympäristölautakunta
2 Nykyinen tieto ilmastonmuutoksen havaituista vaikutuksista luontoon ja ihmiseen IPCC 2007: Hallitustenvälisen ilmastopaneelin neljäs arviointiraportti Havaintosarjat 75 eri tutkimuksesta. Yli :sta fysikaalisten ja biologisten ilmiöiden havaintosarjasta runsas 89 % osoittaa muutoksia, jotka ovat yhdenmukaisia havaitun lämpötilan muutoksen kanssa. täyttivät seuraavat kriteerit: (1) Ne päättyivät vuonna 1990 tai sitä myöhemmin; (2) niiden pituus oli vähintään 20 vuotta; ja (3) niissä ilmeni merkitsevä muutos johonkin suuntaan. SILMU, FINADAPT yms. Suurella luotettavuudella useimmat asiat
3
4 Vaikutukset lumen, jääj ään n ja jäätyneen maaperän n osalta Vuoristoissa jäätiköt ovat alkaneet sulaa ja vetäytyä (Alpit, Andit, Kilimanjaro). Jäätikköjärvien pinta-alan alan ja lukumää äärä ovat kasvaneet Maaperän n epävakaus on kasvanut ikirouta-alueilla alueilla ja kivivyöryt ovat lisää ääntyneet vuoristoissa Arktisten ja antarktisten ekosysteemien muutokset: Siperiassa tundrat ovat alkaneet muuttua metsiksi kesien lämpenemisen l ja kasvukauden pitenemisen seurauksena.
5 Vaikutukset meren ja makean veden ekosysteemeihin veden lämpötila noussut, jääpeitteessä, suolaisuudessa, happipitoisuudessa ja veden kiertoliikkeessä muutoksia. Arktisen merijään sulaminen ja kutistuminen näkyy jo selvästi. levien, planktonin ja kalaston määrä ja esiintymisalueet ovat muuttuneet valtamerissä korkeilla leveysasteilla järvien levien ja eläinplankton on runsastunut korkeilla leveysasteilla ja vuoristoissa jokien kalaston esiintymisalueet ovat muuttuneet ja vaellukset aikaistuneet Ihmisen toiminnasta peräisin olevan hiilen sitoutuminen on happamoittanut valtameriä 0,1 Ph-yksiköllä vuodesta 1750: vaikutuksia ekosysteemeihin ei vielä todennettu ennätykselliset tuhot maailman koralliriutoilla (jo 1998); matalat riutat Malediiveilla, Sri Lankassa, Keniassa ja Tansaniassa ovat tuhoutuneet lähes täysin;
6 Vaikutukset hydrologiseen kiertoon virtaamat kasvaneet ja kevättulvat aikaistuneet monissa jäätiköiden ja lumipeitteen sulamisen ruokkimissa vesistöissä järvet ja joet lämmenneet monilla alueilla, mikä on vaikuttanut kerrostuneisuuteen ja veden laatuun
7 Vaikutus maaekosysteemeihin Kevään tulon merkit aikaistuneet: lehtien puhkeaminen, lintujen muutto ja muninta Kasvukausi on pidentynyt Suomessa useilla päivillä viimeisten 30 vuoden aikana. Kasvi- ja eläinlajit siirtyneet napoja kohti ja vuoristoissa ylöspäin; jääleinikki vähentynyt ja siirtynyt ylemmäs maamme suurtuntureilla. Vaikutukset maa- ja metsätalouteen pohjoisen pallonpuoliskon korkeilla leveysasteilla, kylvöt aikaistuneet sekä metsäpalojen ja tuholaisten metsille aiheuttamien häiriöt lisääntyneet
8 Arvio tulevista vaikutuksista luontoon Pohjana IPCC:n ilmastoskenaariot, joissa ilmastonmuutoksen hillintätoimia ei ole huomioitu Muutokset lajien levinneisyysalueissa, biologisissa prosesseissa, käyttäytymisessä, lisääntymisessä sekä morfologiset ja fysiologiset sopeumat ja sukupuutot Ajallinen mittakaava on erilainen ekosysteemin eri tasoilla
9 Luonnon monimuotoisuus Jos maapallon keskilämpötilan nousu ylittää 1,5-2,5 C, ekosysteemien rakenteessa ja toiminnassa, lajien ekologisessa vuorovaikutuksessa ja niiden maantieteellisessä levinneisyydessä arvioidaan tapahtuvan suuria muutoksia ja noin %:lla tunnetuista kasvi- ja eläinlajeista on todennäköisesti kohonnut riski kuolla sukupuuttoon. *N (Thomas, C.D., et al Nature 427) Suomessa lajimäärä todennäköisesti kasvaa Maapallon keskilämpötilan nousu vuoteen 2050 mennessä 0,8 1,7 C 1,8 2,0 C 2,0 2,5 C Häviävien lajien osuus tutkituista lajista häviää keskimäärin 18 % 24 % 35 % vaihteluväli 9 31 % % %
10 Kasvit Kasvit keskeisessä asemassa muut ekosysteemin osat voimakkaasti riippuvaisia kasveista ja kasvillisuudesta; kasvien siirtyminen hidasta Lisääntynyt CO 2 ja lämpö lisäävät kasvituotantoa ja kasvua Liian kuumassa lämpöstressi, jonka vaikutuksesta esim. siitepöly vaurioituu, kasvu pienenee ja tuottavuus vähenee (yölämpötilan nousu lisää hengitystä) Lämpö lisää haihdutusta -> kuivuusstressin todennäköisyys lisääntyy Kuivuudessa kasvit kuolevat tai kituvat Tulvatilanteessa kasvit kärsivät ja voivat mädäntyä Kohoavat talvilämpötilat pohjoisessa lisäävät kasvien alttiutta hallavaurioille. Arktisen ja alpiinisen kasvit, jäkälät taantuvat Pohjoisessa pidempi kasvukausi ja fenologisen syklin muutokset Virossa valkovuokon kukinta aikaistunut 14 vrk jaksolla , luumun 4, omenan 3 ja syreenin 9 vrk
11 Siitepöly Siitepölykausi pidentynyt ja siitepölyn määrä lisääntynyt ja lisääntyy - > allergiat Lisääntyvä siitepölyn määrä ilmassa kolmessa suomalaisessa kaupungissa (Turun yliopiston aerobiologian laitos) Siitepölykausi alkaa aikaisemmin ja aikaisemmin. (Carsten Ambelas Skojth) (Both figures from Nordisk Ministerråd 2005: 571)
12 Kasvit Termofiilit kasvit hyötyvät Tulokaskasvilajit saavat mahdollisuuden levitä: Euroopassa havaintoja kaupunkien toimimisesta mikroilmastonsa ansiosta sillanpääasemina: Valeakaasia (Robinia pseudoacacia), jumaltenpuu (Ailanthus altissima), laakerikirsikka (Prunus laurocerasus), mahonia (Mahonia aquifolium); invasiivistenkin tulokaslajien leviäminen ollut suhteellisen hidasta vuotta Suomessa mm. tammi (Quercus robur), isotuomipihlaja (Amelanchier spicata); Erkamo (1956) osoitti 1900-luvun alun lämpötilan nousun vaikuttaneen yksittäisten kasvilajien levinneisyyteen ja kasviyhteisötasolla Heli Jutila: Ilmastonmuutoksen vaikutukset
13 Sammakkoeläimet ja matelijat Vaihtolämpöisinä herkkiä Kilpikonnan munista lämpimissä oloissa vain naaraita; sukupuolen epätasapaino, jollei ehdi liikkua riittävästi uusille alueille. Sammakot taantuneet maailmanlaajuisesti: 30% uhanalaisia syynä ilmaston muuttuminen, lisääntynyt ultraviolettisäteily, tautien lisääntyminen, El Nino, lisääntymistä häiritsevät pestisidit ja kemikaalit; Costa Rican pilvisademetsässä 20 50:stä sammakkolajista näyttäisi hävinneen kuivuuden ja kuumuuden vuoksi Kultasammakko (Bufo periglenes) Costa Ricasta hävisi, kun yöt lämpenivät ja päivät viilenivät: sieni tuhosi kudun Iso-Britanniassa sammakon kutu aikaistunut päivää ( )
14 Perhoset Herkkiä ja paljon tutkittuja Ilmaston lämpenemisen seurauksena perhoset laajentaneet levinneisyyttä, toukat kypsyneet aikaisemmin, ravintotottumuksissa muutoksia Toinen perhossukupolvi yhden kasvukauden aikana, jopa 3. Eurooppalainen tutkimus 52 lajia, 65% levisi pohjoiseen, 2% etelään (Parmessan et al. 1999) Lämpenemisen vuoksi Suomessa esiintyvien perhoslajien lukumäärä on kasvussa; v uutta lajia; uutta lajia /kesä 2000-luvulla kaakosta) Apolloperhosta (Parnassius apollo) ei tavata enää 838 m alapuolella Ranskan Juravuoristossa Pohjanhopeatäplä (Clossiana polaris), tundrahopeatäplä (Boloria chariclea) ja paljakkakylmänperhonen (Oeneis bore) ovat siirtyneet kymmeniä kilometrejä pohjoisemmaksi Tunturi-Lapissa. Häiveperhonen (Apatura iris) valtasi Suomen etelärannikolta itselleen sillanpääaseman muutama vuosi sitten Neito- (Inachis io), pihlaja- (Aporia crataegi) ja haapaperhonen (Limentis populi) ja keisarinviitta (Argynnis paphia) ovat laajentaneet levinneisyysaluetta pohjoiseen Kukkakärpäset ja eri kärpäslajit lisääntyneet Heli Jutila: Ilmastonmuutoksen vaikutukset Neitoperhonen 600 km pohjoiseen
15 Keisarinviitan levinneisyys Keisarinviitan levinneisyyden muutos 1900-luvulla. Lähde: Suomen lajisto muuttuvassa ilmastossa. Suomen WWF 2002.
16 Nisäkkäät Tammihiiri (Eliomys quercinus) vähentynyt Englannissa: talvihorrokseen vaipuminen vaikeutunut lämpenemisen myötä, kesän lämpö stressaa, pensasaidat vähentyneet Karhun (Ursus arctos) talviuni voi häiriintyä leutojen säiden vuoksi Suomalaisetkin pikkujyrsijät ongelmissa lumen sulaessa ja vetisten kelien vallitessa talvella; maa silti jäässä; kannat tasoittuvat -> vaikuttaa petoihin Hirvi (Alces alces) ja poro (Rangifer tarandus tarandus) kärsivät paksuuntuvasta lumipeitteestä pohjoisessa (lisääntyminen vähenee) Jää- ja lumipeitteen häviäminen vaikeuttaisi myös uhanalaisen saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) lisääntymistä. Norpan poikaset syntyvät kylmältä ja pedoilta suojassa lumikinokseen tehtävään talvipesään. Jos lauha talvi hävittää lumikinokset, poikaset saattavat paleltua. Metsäkauris (Cervus elaphus), peura (Rangifer tarandus fennicus) ja rusakko (Lepus europaeus) runsastuvat Etelä-Suomessa Villisika (Sus scrofa) leviää pohjoisemmas Napa-alueella naali (Alopex lagopus) vaarassa joutua sukupuuttoon
17 Linnut Ilmastonmuutos vaikuttanut Suomessa enemmän lähi- kuin kaukomuuttajiin Kevätmuutto on aikaistunut melko suurella osalla lajeista (Suomessa noin viikolla; 13 lajia tarkkailtu 250 v. Lehikoinen, Vähätalo) Pesintä on aikaistunut suurella osalla lajeista (koko maailma, Suomessa noin viikolla) Ravinnon saatavuuden huippuaika on joillain lajeilla aikaistunut enemmän kuin pesintä. Tästä aiheutuu yhteensopimattomuutta (mismatch) pesinnän ajoituksen ja ravinnon määrän välillä. Syysmuutto on aikaistunut pitkänmatkan- ja myöhentynyt lyhyenmatkan muuttajilla (Alpit) Koskikara (Cinclus cinclus) hyötynyt
18 Linnut Levinneisyys- ja pesintäalueet ovat siirtyneet pohjoiseen (Suomi ja Iso-Britannia) Ilmastonmuutoksen vaikutuksista sulkasatoon ja lintuihin talvehtimisalueillaan tiedetään hyvin vähän. Punakaulahanhi (Branta ruficollis) menettää pesimäympäristöstään 2/3, lusikkasirri (Eurynorhynchos pygmaeus), beringinhanhi (Anser canagigus)(1/2) Suomessa kiljuhanhi (Anser erythropus) ja suosirri (Calidris alpina) menettänevät jonkin verran elinympäristöään Tunturipöllö (Bubo scandiacus) vähentyy ja vaarassa hävitä Merimetson (Phalacrocorax carbo) leviäminen Suomessa jatkuu Metsähanhen (Anser fabalis) on todettu siirtyneen hieman pohjoisemmaksi Itäinen taigalajisto (esimerkiksi tiaiset) taantuu havupuiden osuuden vähentyessä.
19 Kalat Tiettyjen kalalajien esiintymisen ja tuottavuuden alueellisia muutoksia tapahtuu lämpenemisen jatkuessa. Vesiviljelylle ja kalastukselle ennakoidaan haittoja. ** D Kalansaaliiden heikkeneminen niukentaa paikallista ravinnon saatavuutta Afrikan suurten järvien lämpötilojen noustessa. (ylikalastus) ** N Napa-alueilla sillin ja turskan pyyntivesien tuottavuus ja merikalastus kasvavat; toisaalta nämä kylmän veden lajit kärsivät, myös punakampela (Pleuronectes platessa) Suomessa lämmenneessä ilmastossa odotetaan kylmän veden lajien (lohikalat: siika (Coregonus laveretus), nieriä (Salvelinus alpinus); ja made (Lota lota) vähenevän ja toisaalta lämpimän veden lajien lisääntyvän (särkikalat mm. karppi); kuhan (Stizostedion lucioperca) osoitettu lisääntyneen 1950-luvulta lähtien Suomessa -> vaikutukset vesien laatuun Hyötyjiä myös laaja sietokyvyn omaavat lajit: ahven (Perca fluviatilis) ja hauki (Esox lucius); Virossa hauen kuteminen aikaistui 6 päivää ja lahnan (Abramis brama) 8 päivää ( ) Tulvat voivat uhata vaeltavia kalakantoja Trooppiset kalalajit levittäytyvät pohjoisemmas: piikkimakrilli (Trachurus trachurus), paksuhuulikeltti (Chelon labrosus), lyhyteväkalmari (Illex illecebrosus) n. 50 km pohjoisemmas vuodessa
20 Maapallon maaekosysteemit Maaekosysteemien hiilen nettosidonta kohonnee huippuarvoonsa ennen Tämän jälkeen se heikkenee ja nämä ekosysteemit voivat jopa muuttua hiilen nielusta hiilen lähteeksi, mikä kiihdyttäisi ilmastonmuutosta. **N Biomien rajat muuttuvat: trooppinen metsä laajenee, vyöhykkeet siirtyvät navoille päin, tundra supistuu; asutuilla seuduilla siirtyminen vaikeutuu Parmesan 2003: 279 lajia 677:stä osoitti merkkejä ilmastonmuutoksesta; olivat siirtyneet 6 km pohjoiseen tai 6 m ylemmäs vuorella vuosikymmenessä Vaikutukset ovat pääasiassa haitallisia luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisen ekosysteemeistä saamalle hyödylle. **N Vesistö ja vuoret lajien leviämis- ja siirtymisesteitä (esim. Suomenlahti)
21 Napa-alueet Jopa 10 o C nousu Jäätiköt ohenevat ja pienevät, merijään ja ikiroudan laajuus vähenee ja rannikkoeroosio kasvaa -> ekosysteemien muutokset, lajien taantuminen (esim. muuttolinnut, ravintoketjun yläpään saalistajat, jääkarhu ja mursu).** D Havumetsävyöhyke leviää arktiselle tundralle, jotka lajit taantuvat Metsäpalot lisääntyvät: muuttavat lajien suhteita; CO 2 :n lähde Tietyt ekosysteemit ja eliöyhteisöt ovat molemmilla napa-alueilla haavoittuvia tulokaslajeille. **D Yläalpiinisten lajien esiintymisalueet supistuvat. Vahingollisimmat muutokset liittyvät infrastruktuuriin (roudan sulaminen vaikuttaa rakenteisiin) ja perinteiseen elämäntapaan (metsästyskulttuuri, ruokavalio). ** D Myönteisiin vaikutuksiin voivat kuulua lämmityskustannusten aleneminen ja merenkulun helpottuminen pohjoisilla reiteillä. * D Arktisten luonnonvarojen (öljy ja kaasu) saatavuus kasvaa: ympäristöongelmia.
22 Metsäpalojen määrä Pohjois-Amerikan havumetsäalueella vuosina Lähde: Arctic Climate Impact Assessment (ACIA) 2004.
23 Suomen tunturit Jääleinikki (Ranunculus glacialis) taantunut ja siirtynyt tuntureilla ylemmäs Tulevaisuudessa taantuvat mm. kurjentatar (Koenigia islandica), tunturihilpi (Phippsia algida) ja napahärkki (Cerastium arcticum) Leudot talvet ovat jo johtanee tunturimittarin (Epirrita autumnata) lisääntymiseen ja tuhoihin tunturikoivikoissa Napa-alueiden lajit naali ja tunturipöllö, vaarassa hävitä maastamme Puutiainen (Ixodes ricinus) ja metsäkauris leviämässä Lappiin Porojen tunturikankaiden laidunnus vähenee -> pusikoitumista Palsasuot häviävät
24 Suot ja kosteikot Espanjan ja Kreikan kosteikkoalueista kuivuu 85% Maailman suoalueiden pinta-ala pienenee; suot sitovat hiiltä, kuivuessaan vapauttavat sitä, toisaalta kuivuminen vähentää metaanipäästöjä Suomessa eteläisten keidassoiden oletetaan siirtyvän lämmenneessä ilmastossa hitaasti pohjoiseen vallaten nykyistä aapasuovyöhykettä ja tehostaen hiilidioksidinsitomiskykyä. Lapin ikiroudan sulaminen saattaa lisätä metaani- ja hiilidioksidipäästöjä. Palsasuot häväisivät; esiintyy Fennoskandiassa, Venäjällä, Alaskassa ja Kanadassa; Ruotsissa ½ hävinnyt, Suomessa 1/3
25 Metsät Kolmannes maailman metsistä kokee voimakkaita muutoksia; Kaikkien puulajien siirtymisnopeus ei ole riittävä Lämpötilan nousu ja siihen liittyvä maavesivaraston pieneneminen johtavat asteittain trooppisen metsän korvautumiseen savannilla Amazonin alueen itäosissa. Kuivan kasvillisuustyypin ennakoidaan levittäytyvän puolikuivan tilalle. Luonnon monimuotoisuus vähenee merkittävästi ja lajien sukupuutto uhkaa monia alueita maanosan trooppisessa vyöhykkeessä. ** D Pohjois-Amerikassa tuholaisten, tautien ja tulen aiheuttamat häiriöt vaikuttavat lisääntyvässä määrin metsiin. Korkean metsäpaloriskin kausi pitenee ja vuosittain palava alue laajenee. ***N Kuusikääriäisen tuhot lisääntynevät Kanadan havumetsissä. Maailman kaupallinen puutavarantuotanto kasvaa ilmastonmuutoksen myötä jonkin verran lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Suuria alueellisia vaihteluita tulee esiintymään globaalin trendin molemmin puolin. * D
26 Suomen metsät Suomessa metsien kasvu paranee (lämpö ja lannoitusvaikutus; 20%), kasvukausi pitenee, lehteen tulo aikaistuu, kukinta aikaistuu); erityisesti kasvu lisääntyy P-Suomessa Metsänraja saattaa nousta, mutta hirvien laidunnus, sienitaudit ja tunturimittarituhot pitävät sitä paikallaan Muutoksia lajien välisissä kilpailusuhteissa Havumetsävyöhyke siirtyy km pohjoiseen, Jalojen lehtipuiden levinneisyysalue laajenee Koivusta valtapuulaji Kuusi menettää alaa (pohjoisemmas, tuulituhot), samoin mänty Varpu-, sammal- ja jäkäläkasvustot taantuvat, ruoho- ja heinäkasvit runsastuvat; taimille ongelma Norjassa kerrossammal (Hylocomium splendens) lisääntynyt
27 Suomen metsät Eteläiset lajit leviävät pohjoiseen Ruskomäntypistiäinen (Neodiprion sertifer) leviää koko maahan. Ytimennävertäjä, kirjanpainaja (Ips typographus), punalatikka (Aradus cinnamomeus) ja juurikääpätuhot (Hetrobasidion) lisääntyvät Suomen metsissä. Havununna (Lymantria monacha) hankalaksi. Puutiainen (Ixodes ricinus) ja aivokuume sekä hirvikärpänen pohjoisemmas Myrskytuhot ja metsäpalojen riski kasvaa; 2 o C lämpötilan nousu -> metsäpaloriski viisinkertaistuu Kevättalven puiden pakkasvaurioriski lisääntyy, myös helle stressaa. Neulastiheys pienenee
28 Suomen maatalous Kasvukausi pitenee noin 3 5 viikkoa vuoteen 2050 mennessä. Vehnän, ohran ja kauran viljelyn pohjoisraja siirtyisi SILMUn keskiskenaariossa 350 km pohjoisemmaksi; peltoala ja sadot kasvavat Etelä-Suomessa voi kasvattaa maissia. Syysviljojen viljely yleistyy. Perunasato kasvaa Etelä-Suomessa noin % ja Pohjois- Suomessa jopa 2-3-kertaiseksi. Rapsin ja rypsin viljelyala kasvanee ja etenee pohjoiseen; kirppatuhot, taudit Puutarhatuotanto hyötyy: omena ja kirsikka Kasvihuone- että avomaatuotannon sadot kasvavat, mutta myös tautija tuholaisriski lisääntyy. Vadelman ja mansikan sadot kasvanevat Talvehtivien kasvien vararavinto riittäisi paremmin. Uusiin oloihin paremmin soveltuvia viljalajikkeita
29 Suomen maatalous Lämpeneminen lisää kasvintuholaisten määrää ja aiheuttaa sadonalennuksia; lisää torjunta-aineiden käytön tarvetta Leudot talvet mahdollistavat ankeroisten ja viruksia levittävien kirvojen leviämisen Suomessa; Perunarutto lisääntyy. Haitallisten kylmyys- ja kuumuuskausien mahdollisuus kasvaa. Suojaava lumipeite häviää, talvehtiminen loppuu aikaisin: alttius keväthallalle. Talven routakauden lyhentyessä ja kosteiden, lumettomien talvien lisääntyessä ravinteiden huuhtoutumisen ja peltojen eroosion riski kasvaa. Savimaiden tiivistyminen voi lisääntyä Etelä-Suomessa. Sademäärän lisääntyminen ja voikakkaat kesäsateet saattavat aiheuttaa viljan lakoontumista; Lisääntynyt haihdunta saattaa lieventää haittoja Kosteissa oloissa jyvien entsyymitoiminta vilkastuu ja vilja voi alkaa itää: Rukiin ja vehnän laatu voi heiketä leipäviljaksi kelpaamattomaksi. Kotieläinten ulkolaidunnusta voidaan lisätä, jolloin eläinten hyvinvointi paranee ja rehun varastointitarve pienenee. Taudit voivat lisääntyä, ja jos eläinsuojien lämpötilat nousevat hyvin korkeiksi, maidontuotanto ja liha- ja siipikarjan kasvu voi heikentyä. Lämmitykseen tarvittavan energian tarve pienenee, mutta jäähdytysenergian tarve lisääntyy
30 Suomen vesistöt Kevättulvat vähenevät, talvitulvat lisääntyvät: Tammihelmikuun valunta kaksinkertaistunee, ja joulukuussa lisäys lienee 60 %. Järvien jääpeiteaika lyhenee kaikkialla Suomessa, ja Etelä-Suomessa järvet jäätyisivät keskimäärin vain muutamaksi viikoksi keskitalvella. Tornionjoen jäidenlähtö aikaistunut: seurantaa v Ilmastonmuutos voimistaa vesiekosysteemien (sisävedet + merialue) rehevöitymistä (lämpötilan nousu, ravinnevaikutus, valuma-alueen peltojen huuhtoutumat). Kokonaiskuorman kasvuarvio sadassa vuodessa noin 10 %. Pohjois-Suomessa lämpeneminen vaikuttaisi vasta vuoden 2050 jälkeen.
31 Johtopäätöksiä Suomen luonto on jo muuttunut: kasvit, linnut ja perhoset ovat reagoineet ensimmäisenä Tunturilajien elintila käy ahtaammaksi Jo uhanalaiset, sirpaleisissa ympäristöissä esiintyvät ja hitaasti siirtyvät lajit kärsivät Ilmastonmuutoksen viesti eliöille: Suojaudu, siirry, sopeudu! Ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioitava luonnonsuojelusuunnittelussa, hoidossa ja käytössä; muiden paineiden vähentäminen
32 Miten paikallisella ja alueellisella tasolla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen? 1) Mukavasti raiteilla! Vaihda kotimaan matkoilla lentokoneen kyyti junareissuun. 2) Vaihda lihasvoimaan! Pyöräily ja kävely ovat halpoja, terveellisiä ja ilmastomyötäisiä liikkumistapoja. 3) Jätteet kiertoon! 4) Suosi kasvis- ja lähiruokaa! 5) Poimi ostoskassiin luomua! 6) Vaihda virtaa! Valitse uusiutuvilla energialähteillä tuotettua vihreää sähköä. 7) Älä lämmitä turhaan! Laske huonelämpötilaa. Siirry uusiutuviin (esim. pellettilämmitykseen tai maalämpöön). 8) Säästä sähköä! Vaihda energiaa säästäviin lamppuihin. 9) Älä polta maailman metsiä! Säästä puita ja muita lopettamalla tupakointi. 10) Valjasta oma energiasi! Säästä! Säädä! Sammuta! Kierrätä! Kävele!
33 Kiitos!
Ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Suomessa FT Heli Jutila
Ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Suomessa FT Heli Jutila Tampere 5.11.2008 Ilmastonmuutoksen vaikutus Pohjois-Eurooppaan Voimistunut NAO (North Atlantic Oscillation) aluksi
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotIlmastonmuutos ja Lapin luonnonsuojelualueet
Ilmastonmuutos Lapissa näkyvätkö muutokset sopeutuuko luonto? Metlan työraportteja 25: 49 53 Ilmastonmuutos ja Lapin luonnonsuojelualueet Pertti Itkonen 1 Luonnonsuojelun tilanne Lapissa Lakisääteiset
LisätiedotILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.
LisätiedotStaffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille
Staffan Widstrand / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Steve Morello / WWF-Canon Maapallon keskilämpötila on kohonnut + 0,85 C (1880 2012) IPCC Lähde: Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö
LisätiedotGlobaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin
Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi
LisätiedotLinnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset
Linnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset Aleksi Lehikoinen Luomus, Helsingin yliopisto aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Twitter: @AksuLehikoinen Linnustonseuranta http://www.luomus.fi/seurannat/
LisätiedotKalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven
LisätiedotLajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä
Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa Markus Kankainen, Jari Niukko, Antti Kause, Lauri Niskanen 29.3.2019, Kalapäivät, Caribia, Turku 1 Kalankasvatuksen vaikutukset 1. Miten ilmastonmuutoksen
LisätiedotLIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT
LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS
LisätiedotRiittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet
LisätiedotIlmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotSuomen lajisto muuttuvassa ilmastossa
Suomen lajisto muuttuvassa ilmastossa Ympäristöministeriö on tukenut tämän julkaisun kustantamista. Julkaisija: Suomen WWF Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki, Finland Tel. + 358 0 7740 100 Fax + 358 9
LisätiedotMUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPPIEN SEKÄ LAJIEN UHANALAISUUS SUOMESSA
Kimmo Syrjänen projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPPIEN SEKÄ LAJIEN UHANALAISUUS SUOMESSA Luontotyyppien ja lajien kansallisen uhanalaisuustarkastelun taustaseminaari
LisätiedotMuikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus
LisätiedotKatsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä
Katsaus metsätuhotilanteeseen Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Metsätuholain perustelut (Metla) Metsätuhot vuonna 2012 (Metla, Esa Heino ja Antti
LisätiedotEkosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)
Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) ekologinen ympäristöongelma. Esim. Kiinteää hiiltä (C) siirtyy
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotMitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?
Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä
LisätiedotACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.
http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin
LisätiedotMITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?
Ukko-Pekka Luukkonen Pikkuleijona maailmanmestari maalivahti JARI LUUKKONEN / WWF, SEPPO KERÄNEN / WWF, ERIC ISSELEE / SHUTTERSTOCK, MARKUS TRIENKE / FLICKR MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN
LisätiedotBILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus
Muutos% Lämpötila BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus Hydrologiset simuloinnit Hydrologisissa simuloinneissa on käytetty
LisätiedotIlmastonmuutos eri mittakaavatasoilla
Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos seminaari, Helsinki, 17.1.2018 Sää vai ilmasto? SÄÄ Sää on ilmakehän hetkellinen
LisätiedotIlmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää
Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi
LisätiedotIlmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan
Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 1 Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Laura Rontu, meteorologi, Helsinki laura.rontu@fmi.fi 29. tammikuuta 2006 Vantaan rauhanpuolustajat
LisätiedotIlmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotMitä uutta Pariisin ilmastokokouksen jälkeen
Mitä uutta Pariisin ilmastokokouksen jälkeen Kari Strand Professori Oulun yliopisto / Thule-instituutti / Kaivannaisalan tiedekunta Rokua Geopark-teemapäivä / Vaalan koulukeskus Ilmastomuutostutkimus Tutkimus
LisätiedotAjankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
LisätiedotAsiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen
Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotIlmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet
Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA ARKTISET ELÄIMET
Staffan Widstrand / WWF ILMASTONMUUTOS JA ARKTISET ELÄIMET Opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille ILMASTONMUUTOS Maapallon keskilämpötila on kohonnut + 0,85 C (1880 2012) IPCC Steve Morello / WWF-Canon
LisätiedotHaitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä
Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Haitalliset vieraslajit Suomessa Toimittajaseminaari Säätytalo, Snellmanninkatu 9-11, Helsinki Sisävesien
LisätiedotKansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu
Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu Saara Lilja-Rothsten Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - Järjestöviestinnän
LisätiedotIlmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?
Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja mahdollisuudet muutokseen sopeutumiseksi
Ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja mahdollisuudet muutokseen sopeutumiseksi Juha Pöyry Syke / Luontoympäristökeskus Ympäristöhyödyt työryhmän kokous 03.09.2012 Esityksen sisältö
LisätiedotMiten ilmastonmuutos näkyy Lapissa vaikutuksia metsäluontoon. Ari Nikula Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen toimintayksikkö
Miten ilmastonmuutos näkyy Lapissa vaikutuksia metsäluontoon Ari Nikula Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen toimintayksikkö Ari.Nikula@metla.fi Sää - ilmasto Sää = jonkun ajankohdan lämpötila, sateisuus, pilvisyys,
LisätiedotMissä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus
Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily 7.-8.2. 2018 Esityksen sisältö Kuhan vuosiluokkavaihtelun taustalla kesän lämpötilat Kuhakannan kehitys 1980 alkaen
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset
LisätiedotSäännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen
Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert
LisätiedotKoulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa
Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta
LisätiedotMitä kuuluu ilmastonmuutokselle?
Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot
LisätiedotIlmastonmuutos ja työelämä
Ilmastonmuutos ja työelämä 23.11.2016 Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija Ilmastokeskus Tammi-syyskuu 2016 mittaushistorian lämpimin 23.11.2016 WMO / NOAA 2 Ilmaston lämpeneminen riippuu meistä KHK päästöt
LisätiedotSuomen muuttuva ilmasto
Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä
LisätiedotKokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,
LisätiedotMAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT
MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT
LisätiedotLumetuksen ympäristövaikutukset
Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotIlmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen
Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi ILMASE-työpaja 8.11.2012 Rovaniemi Muutoksen
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
LisätiedotApilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta
Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen, Kuopio 20.11.2014 4.12.2014 Hannu Känkänen Lämpötilan nousu Lämpenevät
LisätiedotIlmastonmuutos mitä siitä seuraa?
Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90
LisätiedotSuojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
LisätiedotInarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon
LisätiedotMaaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä
Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja
LisätiedotMaanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen
Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen Kuva: Arttu Muukkonen Maanviljelijä, agronomi Juuso Joona Tyynelän tila, Joutseno Ilmastonmuutokseen varautuminen Miten ilmastonmuutos vaikuttaa? Ei niin
LisätiedotYmpäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua
Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat
Lisätiedotvälillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa.
Mitä ekologia tutkii? Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla.; Ekologia on biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden levinnäisyyteen
LisätiedotVesistöihin päätyvä orgaaninen aines
Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines Katri Rankinen José Cano Bernal Pirkko Kortelainen Katri Rankinen: Metsäpuro Ruskettuminen ja sen syyt Happamoituminen Lisäsi orgaanisen aineksen pidättymistä maahan
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotWWF-Hong Kong / WWF-Canon. WWF:n opetusmateriaali alakouluille
WWF-Hong Kong / WWF-Canon WWF:n opetusmateriaali alakouluille Robert Van Waarden / WWF-Canon Arktinen alue kartalla Wikimedia Commons / Heraldry Emilia Moisio / WWF Suomi Tiesitkö, että monet eläimet tarvitsevat
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotPeruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa
Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Sopeutumistyön alussa on hyvä toteuttaa teemakohtainen tarkistuslistaus, jota lähdetään kokoamaan ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten pohjalta.
LisätiedotLuontopohjaisten ratkaisujen vaikuttavuus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa
Luontopohjaisten ratkaisujen vaikuttavuus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan teemaaihioiden yhteiskehittäminen 2.6.2017 Saara Lilja-Rothsten 2.6.2017 1 Kansallisen
LisätiedotIlmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen
Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen Jari Raitaniemi, Luonnonvarakeskus Kalapäivät, Caribia, Turku 29.3.2019 Ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan
LisätiedotIlmastonmuutos. Ari Venäläinen
Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)
LisätiedotMiten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin
ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin Ilpo Huolman Uudenmaan ELY-keskus Vedenottolupaseminaari 3.11.2016 Pohjavesiin liittyvät luonnonarvot Pohjavesistä suoraan riippuvaisia
LisätiedotPERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA
PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn
LisätiedotMetsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä
Metsävakuuttaminen Ismo Ruokoselkä Vakuuta metsäsi! Myrskyt tuhoavat laajojakin alueita, menetykset voivat olla useita kymmeniä tuhansia euroja. Myrskyt ennusteiden mukaan lisääntyvät edelleen ja ovat
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotTuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry
Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen
LisätiedotLisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.
Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.2010 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFErahoitustukea.
LisätiedotMaankäytön ja rakentamisen riskit ja haavoittuvuudet ilmaston muuttuessa. IVAVIA-kaaviot
Maankäytön ja rakentamisen riskit ja haavoittuvuudet ilmaston muuttuessa IVAVIA-kaaviot 27.8.2018 Vettä läpäisevät pinnat. Imeytysaltaiden ja kosteikkojen määrä. Nature-based solutions Maankäytön suunnittelussa
LisätiedotIlmastostrategiaseminaari 16.9.2010 Kajaani Leena Neitiniemi-Upola Henkilöstön kehittäjä, meteorologi Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutos - uhka vai mahdollisuus? Ilmastostrategiaseminaari 16.9.2010 Kajaani Leena Neitiniemi-Upola Henkilöstön kehittäjä, meteorologi Ilmatieteen laitos Taustaa ilmastomallista ja päästöskenaarioista
LisätiedotIPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.
IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change WMO JA UNEP PERUSTANEET, 1988 TOIMINTA KÄYNTIIN PARAS TIETEELLINEN TIETO PÄÄTTÄJIEN
LisätiedotMaatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus
Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Maissia ja muita mahdollisuuksia: miten riskit hallitaan? Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa
LisätiedotHEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun
HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun Markku Saastamoinen Uudistuva hevostalous Hevostalous biotaloutena, Hyvinkää 8.5.2018 Luonnonvarakeskus Hevostalous biotaloudessa Uusiutuvien bioperäisten
LisätiedotMehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.
Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.2015 Mehiläiset ja maatalous Mehiläiset tuottavat hunajaa, vahaa, propolista,
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotILMASTONMUUTOS HAASTAA PERINTEISEN LUONNONSUOJELUN
ILMASTONMUUTOS HAASTAA PERINTEISEN LUONNONSUOJELUN Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 1/2018 Ilmastonmuutoksen vaikutukset sääolosuhteisiin ja lajien esiintymisalueisiin ovat jo nyt nähtävissä,
LisätiedotPölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari
Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä
Lisätiedot