Miten ilmastonmuutos näkyy Lapissa vaikutuksia metsäluontoon. Ari Nikula Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen toimintayksikkö

Transkriptio

1 Miten ilmastonmuutos näkyy Lapissa vaikutuksia metsäluontoon Ari Nikula Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen toimintayksikkö

2 Sää - ilmasto Sää = jonkun ajankohdan lämpötila, sateisuus, pilvisyys, tuuli, ilmankosteus jne. Ilmasto = pitkän aikavälin säiden keskiarvo Suomessa vertailujakso 30 v , tarpeeksi pitkä edustavasti erilaisia säitä - yksittäiset vuodet eivät vaikuta liikaa

3 Mitä kasvihuoneilmiö tarkoittaa? -luonnollinen ilmiö -ilmakehä päästää auringon säteilyn sisään, pidättää osan lämpösäteilystä -ilman kasvihuoneilmiötä -18 ºC, nyt +14 ºC -ongelma kasvihuoneilmiön voimistuminen! Lähde:

4 Ilmastonmuutos maapallolla Poikkeama keskiarvosta ºC Pohjoinen pallonpuolisko Aineisto lämpötilamittaukset (punainen), Vuosilustot, korallit, jää, historiatieto (sininen) Vuosi Lähde:

5 Maapallon lämpötilan kehitys 1850-luvulta Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden määrä ja lisääntyminen suurempia kuin aikaisemmin Lähde: / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

6 Lämpötilan kehitys Suomessa ºC keskiarvoon verrattuna Lähde: Tuomenvirta & Drebs Muuttuva Lapin ilmasto. Metlan työraportteja 25.

7 Onko Lapin sää jo muuttunut? Sodankylä VI-VIII XI-IV Kesällä ei muutosta, useita lämpimiä kesiä viime vuosik. -15 Talvella ei muutosta, kylmimmät talvet harvenneet Lähde: Tuomenvirta & Drebs Muuttuva Lapin ilmasto. Metlan työraportteja 25.

8 Onko Lapin sää jo muuttunut? Sodankylä , marras-huhtikuu vrk Tn<-20 C vrk Tn<-30 C Talvella kylmimpien päivien määrä vähentynyt Lähde: Tuomenvirta & Drebs Muuttuva Lapin ilmasto. Metlan työraportteja 25.

9 Onko Lapin sää jo muuttunut? Sodankylä ,marras-huhtikuu vrk Tx>-2 C vrk Tx>0 C Talvella suojapäivien määrässä ei selvää muutosta Lähde: Tuomenvirta & Drebs Muuttuva Lapin ilmasto. Metlan työraportteja 25.

10 Onko Lapin sää muuttunut? Sodankylä Lämpösumma Kasvukauden pituus Lämpösumma (vrk keskilämpötila yli 5 C) kasvanut Kasvukauden pituus kasvanut molemmista päistä Aikaistunut keväällä 8 vrk, pidentynyt syksyllä 9 vrk Lähde: Tuomenvirta & Drebs Muuttuva Lapin ilmasto. Metlan työraportteja

11 Onko Lapin sää muuttunut? Sodankylä Kasvukauden loppu Kasvukauden alku Kasvukauden pituus kasvanut molemmista päistä Aikaistunut keväällä 8 vrk, pidentynyt syksyllä 9 vrk Lähde: Tuomenvirta & Drebs Muuttuva Lapin ilmasto. Metlan työraportteja 25.

12 Jäiden lähtö Torniojoella Lähde: Suomen lajisto muuttuvassa ilmastossa Suomen WWF:n raportti n:o 16.

13 Lähde: Seppo Ruotsalainen & Juhani Häggman (toim.) Risto Sarvaksen 100-vuotisjuhlakirja. Metsäntutkimuslaitos

14 Ennustettu ilmastonmuutos Lapissa Vuoden keskilämpötilan nousu n. 3,2 5,7 ºC Kesällä n. 2-3 ºC Syksy Talvella voimakkaampaa, 5-7 ºC Kevät Lämpösumman kasvu Lapissa n dd:een ~ Etelä-Suomi Sademäärä lisääntyy Talvella enemmän kuin kesällä Lumen määrä kasvaa, toisaalta suojasäät voivat vaikuttaa lumen paksuuteen ja laatuun Tuulisuus lisääntyy myrskytuhojen todennäköisyys kasvaa

15 Lämpötilan muutos vuoteen Nykyisin Vuonna 2100 ºC kk

16 Sademäärän muutos vuoteen 2100 Sademäärän muutos mm mm kk kk

17 Ilmastonmuutoksen vaikutukset metsiin Lämpötilan nousu lisää männyn kasvua E-S 10%, P-S 30% Lämpötila + hiilidioksidin nousu E-S 40%, P-S 50% Kuusen kasvu lisääntyy P-S enemmän kuin männyn Koivujen kasvu lisääntyy kaikkialla vielä enemmän Lehtipuiden osuus lisääntyy Uusia puulajeja ei tulossa Metsien uudistuminen nopeutuu

18 Ilmastonmuutoksen vaikutukset metsiin... Puiden kasvurytmi voi sotkeentua Lämpötilan nousua ei seuraa valoisuuden muutos Pakkasvaurioiden riski lisääntyy Kevät, syksy, talvi Myrskytuhot voivat lisääntyä Syksyllä maan kosteus ja tuuli Tuhohyönteisten vaikutus voi lisääntyä Sienitaudit voivat yleistyä Kosteus + lämpö Leudommat talvet vaikeuttavat puunkorjuuta

19 Ilmastonmuutos ja metsänraja Metsänraja siirtyy m korkeammalle Jo +1 ºC muutos mahdollistaa metsänrajan siirtymisen kymmeniä km Lähde: Mikkola & Virtanen Metlan työraportteja 25.

20 Hyönteistuhojen määrä voi lisääntyä - kaarnakuoriaiset 0.5 cm Hyönteisten kehitys lämpötilasta riippuvainen Yleensä yksi sukupolvi/v Esim. Etelä-Ruotsissa 2 sukupolvea Kirjanpainaja kuusen pahin tuholainen Ruotsissa 1970-luvulla tappoi 3-6 milj. kuutiometriä Lapissa ei toistaiseksi laajoja tuhoja

21 Metsätuhot - mäntypistiäinen esiintyy Saariselän pohjoispuolelle asti laajemmat tuhot toistaiseksi E-S syö kasvaimet neulasettomiksi toistuva ja ankara syönti voi tappaa puut talvehtii munana neulasissa munat kestävät n. -36ºC

22 Metsätuhot mäntypistiäinen... Tuhojen esiintyminen metsäkeskuksittain Tuhojen ennustettu esiintyminen 2050, +3,6 ºC Lähde: Virtanen ym Silva Fennica 30(2-3).

23 Tunturimittari Kuvat: Tarmo Virtanen

24 Tunturimittari Massaesiintymiä n km 2, 1500 km 2 koivut kuolivat Käsivarsi Syö koivun lehtien loputtua pintakasvillisuutta Munat talvehtivat tunturikoivun rungolla Munat kestävät -36 ºC 'Kylmän ilman järvet' laaksoissa tappavat munat koivut säilyvät Hallamittari Utsjoki

25 Tunturimittari.. Talvilämpötilan nousu 3-6 astetta vähentää -36 ºC talvien todennäköisyyttä /3 - kymmenesosaan verrattuna jaksoon mittarituhoja useammin ja laajemmalla alueella Lähde: Virtanen ym. 1998(35). J.Appl.Ecol.

26 Utsjoki 2007: hallamittari ja tunturikoivikot Timo Helle

27 Lähde: Kari Mikkola ym. Metla Hallamittarituho 2006

28 Lähde: Kari Mikkola ym. Metla Hallamittarituho 2008

29 60-luvun mittarituhoalueet Hallamittarituho 2008 Lähde: Kari Mikkola ym. Metla

30 Poro ja ilmastonmuutos Ennustettavissa olevat vahvalumiset talvet aiheuttavat ongelmia poronhoidolle Talvien lauhtuessa riski jääkerroksen muodostumisesta kasvaa Lauhat talvet (< -35 ) lisäävät tunturi- ja hallamittarin tuhoja tunturikoivikossa -> kesäravinto vähenee Keväiden varhaistuminen parantaa vasomatulosta, ellei jokin muu muuttuja samalla muutu Timo Helle

31 Uusia hyönteislajeja pohjoisempana luvulla n. 15 uutta lajia löydetty vuosittain -osa vakiintunut -osa pohjoistunut Keisarinviitta Lähde: Suomen lajisto muuttuvassa ilmastossa Suomen WWF:n raportti n:o 16.

32 Suojavärin ongelmat Aikaiset keväät, myöhäiset syksyt Säiden vaihtelevuus -jänis, riekko, kiiruna, naali, kärppä, lumikko Timo Helle

33 Teeri: ei keskilämpötila, vaan nolla tappaa Jos teeri syö jään peittämiä koivunoksia, jää sulaa ruuansulatuskanavassa ja vesimäärä lisääntyy siellä olennaisesti. Liika vesi heikentää ruuansulatusnesteiden vaikutusta ja ravintomassan hienontamista lihasmahassa. Jään sulattamiseen kuluu myös runsaasti energiaa. Pahimmillaan seurauksena voi olla nälkäkuolema. Pulliainen 1975 Timo Helle

34 Metson talvehtimismenestys E-S talvehtimismenestys parempi, jos talvi leuto ja lyhyt - ei kieppejä. Poikkeuksellisen luminen talvi kuitenkin hyvä, metsot kiepissä. Pohjois-Suomessa sen sijaan talven pituus, aikainen lumen tulo ja jopa kylmyys paransivat metson talvehtimismenestystä. Meltauksen riista-aseman tarhametsot jopa 90 % vuorokaudesta kiepissa, luonnossa ilmeisesti vähemmän. Maan keskiosissa talvehtimismenestys ei ollut riippuvainen säätekijöistä. Lindén 1989, Suomen Riista 35 Timo Helle

35 Kieppi energian säästäjänä Marjakangas ym. 1983, Suomen Riista 30

36 Ilmastonmuutoksen vaikutukset 1. Pitkän aikavälin muutokset kasvillisuusvyöhykkeiden siirtyminen kohti pohjoista eteläiset lajit runsastuvat, pohjoiset taantuvat 2. Lyhyen aikavälin muutokset ilmaston ja säiden välittömät vaikutukset erityisesti Pohjois-Suomessa 3. Ilmastonmuutoksen epäsymmetria ilmastovyöhykkeiden välinen vuodenaikojen välinen

37 Johtopäätöksiä Lyhytkestoiset sään ääri-ilmiöt merkittävämpiä kuin esimerkiksi kuukausikeskiarvot. Sopeutuminen säiden ennustamattomuuteen on suuri ongelma Ilmastonmuutoksen vuodenaikojen välisellä epäsymmetrialla on todennäköisesti suuri merkitys. Sään ääri-ilmiöiden vaikutusta korostavat elinympäristöjen supistuminen ja laadullinen heikkeneminen. Eteläiset lajit levittäytyvät ja runsastuvat.