Ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Suomessa FT Heli Jutila
|
|
- Tero Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Suomessa FT Heli Jutila Tampere
2 Ilmastonmuutoksen vaikutus Pohjois-Eurooppaan Voimistunut NAO (North Atlantic Oscillation) aluksi sekä hyötyjä että haittoja. Lämmitystarve vähenee, sadot lisääntyvät ja metsien kasvu nopeutuu. Ilmastonmuutoksen jatkuessa haitat esim. talvitulvien yleistyminen, ekosysteemien uhanalaistuminen ja maaperän epävakauden kasvu kuitenkin todennäköisesti kasvavat hyötyjä suuremmiksi. Uhkakuva: Golf-virta saattaa hidastua, pysähtyä tai muuttaa suuntaansa -> Pohjois-Euroopan ilmasto alkaisikin kylmentyä lämpenemisen sijaan.
3 Nykyinen tieto ilmastonmuutoksen havaituista vaikutuksista luontoon ja ihmiseen IPCC 2007: Hallitusten välisen ilmastopaneelin neljäs arviointiraportti Havaintosarjat 75 eri tutkimuksesta. Yli :sta fysikaalisten ja biologisten ilmiöiden havaintosarjasta runsas 89 % osoittaa muutoksia, jotka ovat yhdenmukaisia havaitun lämpötilan muutoksen kanssa. täyttivät seuraavat kriteerit: (1) Ne päättyivät vuonna 1990 tai sitä myöhemmin; (2) niiden pituus oli vähintään 20 vuotta; ja (3) niissä ilmeni merkitsevä muutos johonkin suuntaan. SILMU, FINADAPT yms. Suurella luotettavuudella useimmat asiat
4 Vaikutukset lumen, jään ja jäätyneen maaperän osalta suurella luotettavuudella on jo tapahtunut seuraavia muutoksia: jäätikköjärvien pinta-alan alan ja lukumäärän kasvu maaperän epävakauden kasvu ikirouta-alueilla alueilla ja kivivyöryt vuoristoissa arktisten ja antarktisten ekosysteemien muutokset: Siperiassa tundrat ovat alkaneet muuttua metsiksi kesien lämpenemisen ja kasvukauden pitenemisen seurauksena. Vuoristoissa jäätiköt ovat alkaneet sulaa ja vetäytyä (Alpit, Andit, Kilimanjaro).
5 Vaikutukset meren ja makean veden ekosysteemeihin veden lämpötila noussut, jääpeitteessä, suolaisuudessa, happipitoisuudessa ja veden kiertoliikkeessä muutoksia. Arktisen merijään sulaminen ja kutistuminen näkyy jo selvästi. levien, planktonin ja kalaston määrä ja esiintymisalueet ovat muuttuneet valtamerissä korkeilla leveysasteilla järvien levä- ja eläinplankton on runsastunut korkeilla leveysasteilla ja vuoristoissa jokien kalaston esiintymisalueet ovat muuttuneet ja vaellukset aikaistuneet Ihmisen toiminnasta peräisin olevan hiilen sitoutuminen on happamoittanut valtameriä 0,1 ph-yksiköllä vuodesta 1750: vaikutuksia ekosysteemeihin ei vielä todennettu ennätykselliset tuhot maailman koralliriutoilla (jo 1998); matalat riutat Malediiveilla, Sri Lankassa, Keniassa ja Tansaniassa ovat tuhoutuneet lähes täysin;
6 Vaikutukset hydrologiseen kiertoon virtaamat kasvaneet ja kevättulvat aikaistuneet monissa jäätiköiden ja lumipeitteen sulamisen ruokkimissa vesistöissä järvet ja joet lämmenneet monilla alueilla, mikä on vaikuttanut kerrostuneisuuteen ja veden laatuun
7 Vaikutus maaekosysteemeihin Kevään tulon merkit aikaistuneet: lehtien puhkeaminen, lintujen muutto ja muninta Kasvukausi on pidentynyt Suomessa useilla päivillä viimeisten 30 vuoden aikana. Kasvi- ja eläinlajit siirtyneet napoja kohti ja vuoristoissa ylöspäin; jääleinikki vähentynyt ja siirtynyt ylemmäs maamme suurtuntureilla. Vaikutukset maa- ja metsätalouteen pohjoisen pallonpuoliskon korkeilla leveysasteilla, kylvöt aikaistuneet sekä metsäpalojen ja tuholaisten metsille aiheuttamien häiriöt lisääntyneet
8 Arvio tulevista vaikutuksista luontoon Pohjana IPCC:n ilmastoskenaariot, joissa ilmastonmuutoksen hillintätoimia ei ole huomioitu Muutokset lajien levinneisyysalueissa, biologisissa prosesseissa, käyttäytymisessä, lisääntymisessä sekä morfologiset ja fysiologiset sopeumat ja sukupuutot Ajallinen mittakaava on erilainen ekosysteemin eri tasoilla
9 Luonnon monimuotoisuus Jos maapallon keskilämpötilan nousu ylittää 1,5-2,5 C, ekosysteemien rakenteessa ja toiminnassa, lajien ekologisessa vuorovaikutuksessa ja niiden maantieteellisessä levinneisyydessä arvioidaan tapahtuvan suuria muutoksia ja noin %:lla tunnetuista kasvi- ja eläinlajeista on todennäköisesti kohonnut riski kuolla sukupuuttoon. *N (Thomas, C.D., et al Nature 427) Suomessa lajimäärä todennäköisesti kasvaa Maapallon keskilämpötilan nousu vuoteen 2050 mennessä 0,8 1,7 C 1,8 2,0 C >2,0 C Häviävien lajien osuus tutkituista lajista häviää keskimäärin 18 % 24 % 35 % vaihteluväli 9 31 % % %
10 Kasvit Kasvit keskeisessä asemassa muut ekosysteemin osat voimakkaasti riippuvaisia kasveista ja kasvillisuudesta; kasvien siirtyminen hidasta Lisääntynyt CO 2 ja lämpö lisäävät kasvituotantoa ja kasvua Liian kuumassa lämpöstressi, jonka vaikutuksesta esim. siitepöly vaurioituu, kasvu pienenee ja tuottavuus vähenee (yölämpötilan nousu lisää hengitystä) Lämpö lisää haihdutusta -> kuivuusstressin todennäköisyys lisääntyy Kuivuudessa kasvit kuolevat tai kituvat Tulvatilanteessa kasvit kärsivät ja voivat mädäntyä Kohoavat talvilämpötilat pohjoisessa lisäävät kasvien alttiutta hallavaurioille. Arktisen ja alpiinisen kasvit, jäkälät taantuvat Pohjoisessa pidempi kasvukausi ja fenologisen syklin muutokset Virossa valkovuokon kukinta aikaistunut 14 vrk jaksolla , luumun 4, omenan 3 ja syreenin 9 vrk
11 Siitepöly Siitepölykausi pidentynyt ja siitepölyn määrä lisääntynyt ja lisääntyy - > allergiat Kasvit Termofiilit kasvit hyötyvät Tulokaskasvilajit saavat mahdolli-suuden levitä: Euroopassa havaintoja kaupunkien toimimisesta mikroilmastonsa ansiosta sillanpääasemina: Valeakaasia (Robinia pseudoacacia), jumaltenpuu (Ailanthus altissima), laakerikirsikka (Prunus laurocerasus), mahonia (Mahonia aquifolium); invasiivistenkin tulokaslajien leviäminen ollut suhteellisen hidasta vuotta Suomessa mm. tammi (Quercus robur), isotuomipihlaja (Amelanchier spicata); Erkamo (1956) osoitti 1900-luvun alun lämpötilan nousun vaikuttaneen yksittäisten kasvilajien levinneisyyteen ja kasviyhteisötasolla Heli Jutila: Ilmastonmuutoksen vaikutukset
12 Sammakkoeläimet ja matelijat Vaihtolämpöisinä herkkiä Kilpikonnan munista lämpimissä oloissa vain naaraita; sukupuolen epätasapaino, jollei ehdi liikkua riittävästi uusille alueille. Sammakot taantuneet maailmanlaajuisesti: 30% uhanalaisia syynä ilmaston muuttuminen, lisääntynyt ultraviolettisäteily, tautien lisääntyminen, El Nino, lisääntymistä häiritsevät pestisidit ja kemikaalit; USAn Kaskadivuoret: läntinen sammakko: sieni hyökkäsi tehokkaammin matalissa kuivuvissa lammissa UV-säteilyn stressaamaan kutuun Costa Rican pilvisademetsässä 20 50:stä sammakkolajista näyttäisi hävinneen kuivuuden ja kuumuuden vuoksi Kultasammakko (Bufo periglenes) Costa Ricasta hävisi, kun yöt lämpenivät ja päivät viilenivät: sieni tuhosi kudun Iso-Britanniassa sammakon kutu aikaistunut päivää ( )
13 Perhoset Herkkiä ja paljon tutkittuja Ilmaston lämpenemisen seurauksena perhoset laajentaneet levinneisyyttä, toukat kypsyneet aikaisemmin, ravintotottumuksissa muutoksia Toinen perhossukupolvi yhden kasvukauden aikana, jopa 3. Eurooppalainen tutkimus 52 lajia, 65% levisi pohjoiseen, 2% etelään (Parmessan et al. 1999) Lämpenemisen vuoksi Suomessa esiintyvien perhoslajien lukumäärä on kasvussa; v uutta lajia; uutta lajia /kesä 2000-luvulla kaakosta) Apolloperhosta (Parnassius apollo) ei tavata enää 838 m alapuolella Ranskan Juravuoristossa Pohjanhopeatäplä (Clossiana polaris), tundrahopeatäplä (Boloria chariclea) ja paljakkakylmänperhonen (Oeneis bore) ovat siirtyneet kymmeniä kilometrejä pohjoisemmaksi Tunturi-Lapissa. Häiveperhonen (Apatura iris) valtasi Suomen etelärannikolta itselleen sillanpääaseman muutama vuosi sitten Neito- (Inachis io), pihlaja- (Aporia crataegi) ja haapaperhonen (Limentis populi) ja keisarinviitta (Argynnis paphia) ovat laajentaneet levinneisyysaluetta pohjoiseen Kukkakärpäset ja eri kärpäslajit lisääntyneet Heli Jutila: Ilmastonmuutoksen vaikutukset Neitoperhonen 600 km pohjoiseen
14 Nisäkkäät Tammihiiri (Eliomys quercinus) vähentynyt Englannissa: talvihorrokseen vaipuminen vaikeutunut lämpenemisen myötä, kesän lämpö stressaa, pensasaidat vähentyneet Karhun (Ursus arctos) talviuni voi häiriintyä leutojen säiden vuoksi Suomalaisetkin pikkujyrsijät ongelmissa lumen sulaessa ja vetisten kelien vallitessa talvella; maa silti jäässä; kannat tasoittuvat -> vaikuttaa petoihin Hirvi (Alces alces) ja poro (Rangifer tarandus tarandus) kärsivät paksuuntuvasta lumipeitteestä pohjoisessa (lisääntyminen vähenee) Jää- ja lumipeitteen häviäminen vaikeuttaisi myös uhanalaisen saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) lisääntymistä. Norpan poikaset syntyvät kylmältä ja pedoilta suojassa lumikinokseen tehtävään talvipesään. Jos lauha talvi hävittää lumikinokset, poikaset saattavat paleltua. Metsäkauris (Cervus elaphus), peura (Rangifer tarandus fennicus) ja rusakko (Lepus europaeus) runsastuvat Etelä-Suomessa Villisika (Sus scrofa) leviää pohjoisemmas Napa-alueella naali (Alopex lagopus) vaarassa joutua sukupuuttoon
15 Linnut Ilmastonmuutos vaikuttanut Suomessa enemmän lähi- kuin kaukomuuttajiin Kevätmuutto on aikaistunut melko suurella osalla lajeista (Suomessa noin viikolla; 13 lajia tarkkailtu 250 v. Lehikoinen, Vähätalo) Pesintä on aikaistunut suurella osalla lajeista (koko maailma, Suomessa noin viikolla) Ravinnon saatavuuden huippuaika on joillain lajeilla aikaistunut enemmän kuin pesintä. Tästä aiheutuu yhteensopimattomuutta (mismatch) pesinnän ajoituksen ja ravinnon määrän välillä. Syysmuutto on aikaistunut pitkänmatkan- ja myöhentynyt lyhyenmatkan muuttajilla (Alpit) Koskikara (Cinclus cinclus) hyötynyt
16 Linnut Levinneisyys- ja pesintäalueet ovat siirtyneet pohjoiseen (Suomi ja Iso-Britannia) Ilmastonmuutoksen vaikutuksista sulkasatoon ja lintuihin talvehtimisalueillaan tiedetään hyvin vähän. Punakaulahanhi (Branta ruficollis) menettää pesimäympäristöstään 2/3, lusikkasirri (Eurynorhynchos pygmaeus), beringinhanhi (Anser canagigus)(1/2) Suomessa kiljuhanhi (Anser erythropus) ja suosirri (Calidris alpina) menettänevät jonkin verran elinympäristöään Tunturipöllö (Bubo scandiacus) vähentyy ja vaarassa hävitä Merimetson (Phalacrocorax carbo) leviäminen Suomessa jatkuu Metsähanhen (Anser fabalis) on todettu siirtyneen hieman pohjoisemmaksi Itäinen taigalajisto (esimerkiksi tiaiset) taantuu havupuiden osuuden vähentyessä.
17 Kalat Tiettyjen kalalajien esiintymisen ja tuottavuuden alueellisia muutoksia tapahtuu lämpenemisen jatkuessa. Vesiviljelylle ja kalastukselle ennakoidaan haittoja. ** D Kalansaaliiden heikkeneminen niukentaa paikallista ravinnon saatavuutta Afrikan suurten järvien lämpötilojen noustessa. (ylikalastus) ** N Napa-alueilla sillin ja turskan pyyntivesien tuottavuus ja merikalastus kasvavat; toisaalta nämä kylmän veden lajit kärsivät, myös punakampela (Pleuronectes platessa) Suomessa lämmenneessä ilmastossa odotetaan kylmän veden lajien (lohikalat: siika (Coregonus laveretus), nieriä (Salvelinus alpinus); ja made (Lota lota) vähenevän ja toisaalta lämpimän veden lajien lisääntyvän (särkikalat mm. karppi); kuhan (Stizostedion lucioperca) osoitettu lisääntyneen 1950-luvulta lähtien Suomessa -> vaikutukset vesien laatuun Hyötyjiä myös laaja sietokyvyn omaavat lajit: ahven (Perca fluviatilis) ja hauki (Esox lucius); Virossa hauen kuteminen aikaistui 6 päivää ja lahnan (Abramis brama) 8 päivää ( ) Tulvat voivat uhata vaeltavia kalakantoja Trooppiset kalalajit levittäytyvät pohjoisemmas: piikkimakrilli (Trachurus trachurus), paksuhuulikeltti (Chelon labrosus), lyhyteväkalmari (Illex illecebrosus) n. 50 km pohjoisemmas vuodessa
18 Maapallon maaekosysteemit Maaekosysteemien hiilen nettosidonta kohonnee huippuarvoonsa ennen Tämän jälkeen se heikkenee ja nämä ekosysteemit voivat jopa muuttua hiilen nielusta hiilen lähteeksi, mikä kiihdyttäisi ilmastonmuutosta. **N Biomien rajat muuttuvat: trooppinen metsä laajenee, vyöhykkeet siirtyvät navoille päin, tundra supistuu; asutuilla seuduilla siirtyminen vaikeutuu Parmesan 2003: 279 lajia 677:stä osoitti merkkejä ilmastonmuutoksesta; olivat siirtyneet 6 km pohjoiseen tai 6 m ylemmäs vuorella vuosikymmenessä Vaikutukset ovat pääasiassa haitallisia luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisen ekosysteemeistä saamalle hyödylle. **N Vesistö ja vuoret lajien leviämis- ja siirtymisesteitä (esim. Suomenlahti)
19 Napa-alueet Jopa 10 o C nousu Jäätiköt ohenevat ja pienevät, merijään ja ikiroudan laajuus vähenee ja rannikkoeroosio kasvaa -> ekosysteemien muutokset, lajien taantuminen (esim. muuttolinnut, ravintoketjun yläpään saalistajat, jääkarhu ja mursu).** D Havumetsävyöhyke leviää arktiselle tundralle, jotka lajit taantuvat; punakaulahanhi voinee menettää jopa 2/3 pesimäalueestaan tundran muuttuessa metsäksi Metsäpalot lisääntyvät: muuttavat lajien suhteita; CO 2 :n lähde Tietyt ekosysteemit ja eliöyhteisöt ovat molemmilla napa-alueilla haavoittuvia tulokaslajeille. **D Yläalpiinisten lajien esiintymisalueet supistuvat. Vahingollisimmat muutokset liittyvät infrastruktuuriin (roudan sulaminen vaikuttaa rakenteisiin) ja perinteiseen elämäntapaan (metsästyskulttuuri, ruokavalio). ** D Myönteisiin vaikutuksiin voivat kuulua lämmityskustannusten aleneminen ja merenkulun helpottuminen pohjoisilla reiteillä. * D Arktisten luonnonvarojen (öljy ja kaasu) saatavuus kasvaa: ympäristöongelmia.
20 Suomen tunturit Jääleinikki (Ranunculus glacialis) taantunut ja siirtynyt tuntureilla ylemmäs Tulevaisuudessa taantuvat mm. kurjentatar (Koenigia islandica), tunturihilpi (Phippsia algida) ja napahärkki (Cerastium arcticum) Leudot talvet ovat jo johtanee tunturimittarin (Epirrita autumnata) lisääntymiseen ja tuhoihin tunturikoivikoissa Napa-alueiden lajit naali ja tunturipöllö, vaarassa hävitä maastamme Puutiainen (Ixodes ricinus) ja metsäkauris leviämässä Lappiin Porojen tunturikankaiden laidunnus vähenee -> pusikoitumista Palsasuot häviävät
21 Suot ja kosteikot Espanjan ja Kreikan kosteikkoalueista kuivuu 85% Maailman suoalueiden pinta-ala pienenee; suot sitovat hiiltä, kuivuessaan vapauttavat sitä, toisaalta kuivuminen vähentää metaanipäästöjä Suomessa eteläisten keidassoiden oletetaan siirtyvän lämmenneessä ilmastossa hitaasti pohjoiseen vallaten nykyistä aapasuovyöhykettä ja tehostaen hiilidioksidinsitomiskykyä. Lapin ikiroudan sulaminen saattaa lisätä metaani- ja hiilidioksidipäästöjä. Palsasuot häväisivät; esiintyy Fennoskandiassa, Venäjällä, Alaskassa ja Kanadassa; Ruotsissa ½ hävinnyt, Suomessa 1/ Heli Jutila: Ilmastonmuutoksen vaikutukset
22 Metsät Kolmannes maailman metsistä kokee voimakkaita muutoksia; Kaikkien puulajien siirtymisnopeus ei ole riittävä Lämpötilan nousu ja siihen liittyvä maavesivaraston pieneneminen johtavat asteittain trooppisen metsän korvautumiseen savannilla Amazonin alueen itäosissa. Kuivan kasvillisuustyypin ennakoidaan levittäytyvän puolikuivan tilalle. Luonnon monimuotoisuus vähenee merkittävästi ja lajien sukupuutto uhkaa monia alueita maanosan trooppisessa vyöhykkeessä. ** D Pohjois-Amerikassa tuholaisten, tautien ja tulen aiheuttamat häiriöt vaikuttavat lisääntyvässä määrin metsiin. Korkean metsäpaloriskin kausi pitenee ja vuosittain palava alue laajenee. ***N Kuusikääriäisen tuhot lisääntynevät Kanadan havumetsissä. Maailman kaupallinen puutavarantuotanto kasvaa ilmastonmuutoksen myötä jonkin verran lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Suuria alueellisia vaihteluita tulee esiintymään globaalin trendin molemmin puolin. * D
23 Suomen metsät Suomessa metsien kasvu paranee (lämpö ja lannoitusvaikutus; 20%), kasvukausi pitenee, lehteen tulo aikaistuu, kukinta aikaistuu); erityisesti kasvu lisääntyy P-Suomessa Metsänraja saattaa nousta, mutta hirvien laidunnus, sienitaudit ja tunturimittarituhot pitävät sitä paikallaan Muutoksia lajien välisissä kilpailusuhteissa Havumetsävyöhyke siirtyy km pohjoiseen, Jalojen lehtipuiden levinneisyysalue laajenee Koivusta valtapuulaji Kuusi menettää alaa (pohjoisemmas, tuulituhot), samoin mänty Varpu-, sammal- ja jäkäläkasvustot taantuvat, ruoho- ja heinäkasvit runsastuvat; taimille ongelma Norjassa kerrossammal (Hylocomium splendens) lisääntynyt Heli Jutila: Ilmastonmuutoksen vaikutukset
24 Suomen metsät Eteläiset lajit leviävät pohjoiseen Ruskomäntypistiäinen (Neodiprion sertifer) leviää koko maahan. Ytimennävertäjä, kirjanpainaja (Ips typographus), punalatikka (Aradus cinnamomeus) ja juurikääpätuhot (Hetrobasidion) lisääntyvät Suomen metsissä. Havununna (Lymantria monacha) hankalaksi. Puutiainen (Ixodes ricinus) ja aivokuume sekä hirvikärpänen pohjoisemmas Myrskytuhot ja metsäpalojen riski kasvaa; 2 o C lämpötilan nousu -> metsäpaloriski viisinkertaistuu Kevättalven puiden pakkasvaurioriski lisääntyy, myös helle stressaa. Neulastiheys pienenee
25 Suomen maatalous Kasvukausi pitenee noin 3 5 viikkoa vuoteen 2050 mennessä. Vehnän, ohran ja kauran viljelyn pohjoisraja siirtyisi SILMUn keskiskenaariossa 350 kilometriä pohjoisemmaksi; peltoalan kasvu; historiallisia satoja Etelä-Suomessa voisi hyvin kasvattaa maissia. Syysviljojen viljely yleistyy Perunasato voi kasvaa Etelä-Suomessa noin % ja Pohjois- Suomessa jopa 2-3-kertaiseksi. Rapsin ja rypsin viljelyala kasvaa ja etenee pohjoiseen; kirppatuhot, taudit Puutarhatuotanto hyötyy: omena ja kirsikka kasvihuone- että avomaatuotannon sadot kasvavat, mutta myös tautija tuholaisriski lisääntyy. Vadelman ja mansikan sadot kasvanevat Talvehtivien kasvien vararavinto riittäisi paremmin. Uusiin oloihin paremmin soveltuvia viljalajikkeita
26 Suomen maatalous Lämpeneminen lisää kasvintuholaisten määrää ja aiheuttaa sadonalennuksia; lisää torjunta-aineiden käytön tarvetta Leudot talvet mahdollistavat ankeroisten ja viruksia levittävien kirvojen leviämisen Suomessa. Perunarutto lisääntyy Haitallisten kylmyys- ja kuumuuskausien suurenevat mahdollisuudet. Suojaavan lumipeitteen häviäminen, kohonneiden kevätlämpötilojen takia liian aikaisin loppuva talvehtiminen voi aiheuttaa alttiutta keväthallalle. Talven routakauden lyhentyessä ja kosteiden, lumettomien talvien lisääntyessä ravinteiden huuhtoutumisen ja peltojen eroosion riski kasvaa. Savimaiden tiivistyminen voi lisääntyä Etelä-Suomessa. Sademäärän lisääntyminen ja syyssateiden voimakkuus voivat aiheuttaa viljan lakoontumista ja vaikeuttaa korjuuta; Lisääntynyt haihdunta saattaa lieventää haittoja Kosteissa oloissa jyvien entsyymitoiminta vilkastuu ja vilja voi alkaa itää: Rukiin ja vehnän laatu voi heiketä leipäviljaksi kelpaamattomaksi.
27 Suomen maatalous Kotieläinten ulkolaidunnusta voidaan lisätä, jolloin niiden hyvinvointi paranee ja rehun varastointitarve pienenee, mutta vesistöjen ravinnekuormitus voi kasvaa. Taudit voivat lisääntyä, ja jos eläinsuojien lämpötilat nousevat hyvin korkeiksi, maidontuotanto ja liha- ja siipikarjan kasvu voi heikentyä. Lämmitykseen tarvittavan energian tarve pienenee, mutta jäähdytysenergian tarve lisääntyy Pohjoisessa poronhoito vaikeutuu, kun lisääntyvät talvisateet vahvistavat lumipeitettä ja kohoava lämpötila lisää jääkerroksen muodostumisen riskiä, jolloin porojen on vaikeampi saada ravintoa. Sammalet ja varvut valtaavat aluetta poronjäkäliltä. Toisaalta varhainen kevät lisää ravinnon saantia. (MMM 2005) (ACIA 2004) Märehtijöiden ruoansulatuskanavassa syntyy metaania (lehmä, lammas, vuohi, poro) Lannasta vapautuu metaania ja dityppioksidia Pellonraivauksessa maaperästä vapautuu CO 2
28 Suomen vesistöt Kevättulvat vähenevät, talvitulvat lisääntyvät: Tammihelmikuun valunta kaksinkertaistuisi, ja joulukuussa lisäys olisi 60 %. Järvien jääpeiteaika lyhenee kaikkialla Suomessa, ja Etelä-Suomessa järvet jäätyisivät keskimäärin vain muutamaksi viikoksi keskitalvella. Tornionjoen jäidenlähtö aikaistunut: seurantaa v Ilmastonmuutos voimistaa vesiekosysteemien (sisävedet + merialue) rehevöitymistä (Lämpötilan nousu, ravinnevaikutus, valuma-alueen peltojen huuhtoutumat). Kokonaiskuorman kasvuarvio sadassa vuodessa noin 10 %. Pohjois-Suomessa lämpeneminen vaikuttaisi vasta vuoden 2050 jälkeen.
29 Johtopäätöksiä Suomen luonto on jo muuttunut: linnut ja perhoset ovat reagoineet ensimmäisenä Arktisten lajien elintila käy ahtaammaksi Jo uhanalaiset, sirpaleisissa ympäristöissä esiintyvät ja hitaasti siirtyvät lajit kärsivät Ilmastonmuutoksen viesti eliöille: Suojaudu, siirry, sopeudu! Ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioitava luonnonsuojelusuunnittelussa, hoidossa ja käytössä; muiden paineiden vähentäminen
30 Miten paikallisella ja alueellisella tasolla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen? 1) Mukavasti raiteilla! Vaihda kotimaan matkoilla lentokoneen kyyti junareissuun. 2) Vaihda lihasvoimaan! Pyöräily ja kävely ovat halpoja, terveellisiä ja ilmastomyötäisiä liikkumistapoja. 3) Jätteet kiertoon! 4) Suosi kasvis- ja lähiruokaa! 5) Poimi ostoskassiin luomua! 6) Vaihda virtaa! Valitse uusiutuvilla energialähteillä tuotettua vihreää sähköä. 7) Älä lämmitä turhaan! Laske huonelämpötilaa. Siirry uusiutuviin (esim. pellettilämmitykseen tai maalämpöön). 8) Säästä sähköä! Vaihda energiaa säästäviin lamppuihin. 9) Älä polta maailman metsiä! Säästä puita ja muita lopettamalla tupakointi. 10) Valjasta oma energiasi! Säästä! Säädä! Sammuta! Kierrätä! Kävele!
31 Miten paikallisella ja alueellisella tasolla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen? Vaatimalla energiatehokkaita ratkaisuja rakennuksissa Huomioimalla hankinnoissa Vaalimalla luonnon monimuotoisuutta Torjumalla vieraslajeja Seuraamalla lajien kantoja Ympäristöhallinnon tietojärjestelmiä kehittämällä Huomioimalla ekologia kaavoituksessa (kaavaselostukset, viranomaisneuvottelut, vaihtoehdot, lausunnot) Suosimalla luonnonmukaisia ratkaisuja Huolehtimalla ympäristönsuojelun velvoitteista Lisäämällä tietoisuutta ilmastonmuutoksesta Vaikuttamalla lainsäädännön kehittämiseen niin, että voidaan edellyttää ilmastovastuullisempaa toimintaa yhteiskunnan eri sektoreilla Tekemällä kehitysyhteistyötä ja edistämällä kestäviä ratkaisuja myös kehitysmaissa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Suomessa FT Heli Jutila
Ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Suomessa FT Heli Jutila Hämeenlinnan seudullinen ympäristölautakunta 19.12.2008 Nykyinen tieto ilmastonmuutoksen havaituista vaikutuksista luontoon
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotStaffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille
Staffan Widstrand / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Steve Morello / WWF-Canon Maapallon keskilämpötila on kohonnut + 0,85 C (1880 2012) IPCC Lähde: Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö
LisätiedotGlobaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin
Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi
LisätiedotMuikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen
LisätiedotIlmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää
Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,
LisätiedotIlmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet
Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS
LisätiedotLinnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset
Linnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset Aleksi Lehikoinen Luomus, Helsingin yliopisto aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Twitter: @AksuLehikoinen Linnustonseuranta http://www.luomus.fi/seurannat/
LisätiedotTaustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten
Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotAsiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen
Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET
LisätiedotPERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA
PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn
LisätiedotMiltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotRiittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset
LisätiedotMääritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013
Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri
LisätiedotILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotMiten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ
LisätiedotKasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi
Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila
LisätiedotLajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä
Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson
LisätiedotIlmastonmuutos ja Lapin luonnonsuojelualueet
Ilmastonmuutos Lapissa näkyvätkö muutokset sopeutuuko luonto? Metlan työraportteja 25: 49 53 Ilmastonmuutos ja Lapin luonnonsuojelualueet Pertti Itkonen 1 Luonnonsuojelun tilanne Lapissa Lakisääteiset
LisätiedotSuomen lajisto muuttuvassa ilmastossa
Suomen lajisto muuttuvassa ilmastossa Ympäristöministeriö on tukenut tämän julkaisun kustantamista. Julkaisija: Suomen WWF Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki, Finland Tel. + 358 0 7740 100 Fax + 358 9
LisätiedotBiodiversiteettisopimus
Biodiversiteettisopimus BD = luonnon monimuotoisuus Tavoitteet maapallon ekosysteemien, eliölajien ja niiden perimän 1. suojelu 2. kestävä käyttö 3. käytöstä saadun hyödyn tasapuolinen jako Schematic representation
LisätiedotLapin ilmastonmuutoskuvaus
Lapin ilmastonmuutoskuvaus Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. Lyhyesti ilmastomalleista, eri päästöskenaarioista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelevuudesta. Ilmatieteen
LisätiedotSäätiedon hyödyntäminen WSP:ssä
Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotLuomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke
Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon
LisätiedotRiekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa
Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa Jenni Miettunen Pro gradu 2009 Ohjaaja: Prof. Heikki Roininen Biotieteiden tiedekunta Joensuun yliopisto Riekon
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja mahdollisuudet muutokseen sopeutumiseksi
Ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja mahdollisuudet muutokseen sopeutumiseksi Juha Pöyry Syke / Luontoympäristökeskus Ympäristöhyödyt työryhmän kokous 03.09.2012 Esityksen sisältö
LisätiedotErikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotLuonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo
Kolme tasoa: Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo 1. Lajinsisäinen monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten fenotyyppisten ja genotyyppisten muotojen runsautta 2. Lajistomonimuotoisuus
LisätiedotIlmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan
Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 1 Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Laura Rontu, meteorologi, Helsinki laura.rontu@fmi.fi 29. tammikuuta 2006 Vantaan rauhanpuolustajat
LisätiedotKatsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä
Katsaus metsätuhotilanteeseen Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Metsätuholain perustelut (Metla) Metsätuhot vuonna 2012 (Metla, Esa Heino ja Antti
LisätiedotMaatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä
Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan
LisätiedotNisäkäskortit OHJEET. Muis peli
Nisäkäskortit Kesto: 15 min Kenelle: Kaikki luokka-asteet Missä: Sisä loissa Milloin: Kaikkina vuodenaikoina Tarvikkeet: Nisäkäskor t (tulosta ja leikkaa) Eräpassin osio: Riistanhoito Oppimistavoi eet:
Lisätiedot1. Saimaannorppa. Eläminen. Pesiminen ja uhanalaisuus
1. Saimaannorppa Eläminen Pesiminen ja uhanalaisuus Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs Elää makeissa vesissä ja sitä esiintyy ainoastaan Suomessa Saimaan vesistöissä Viettää jopa 80% elämästään vedessä
LisätiedotArktinen alue. Pohjois-Eurooppa
Euroopan ilmasto muuttuu Muuttuva ilmasto vaikuttaa lähes kaikkiin elämämme osa-alueisiin. Sateiden yhä suurempi intensiteetti ja toistuvuus eri puolilla Eurooppaa merkitsee jatkossa sitä, että tulvia
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat
Lisätiedot4.4 Metsät vuonna 2042 eri skenaariovaihtoehdoissa
4.4 Metsät vuonna 2042 eri skenaariovaihtoehdoissa Heikki Henttonen, Otso Huitu, Hannu Ilvesniemi, Juho Matala, Michael Müller, Raisa Mäkipää, Seppo Neuvonen,Timo Saksa, Maija Salemaa, Juha Siitonen, Tiina
LisätiedotNauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja
Mitä syö: Nauta Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt Kuka syö: ihminen hajottajat rantaniityn kasveja Tiesitkö? Kyytöt ovat itäsuomenkarjaa, joka on uhanalainen maatiaisrotu. Lintulahdet
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotMitkä tekijät vaikuttavat ilmastoon?
Mitkä tekijät vaikuttavat ilmastoon? Ilmasto: keskeisten säämuuttujien (lämpötilan ja sademäärän) 30:n vuoden keskiarvo http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto h tt p :/ /t i n y u rl.c o m / q 5 e 2 tj d
LisätiedotHEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun
HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun Markku Saastamoinen Uudistuva hevostalous Hevostalous biotaloutena, Hyvinkää 8.5.2018 Luonnonvarakeskus Hevostalous biotaloudessa Uusiutuvien bioperäisten
LisätiedotTalouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy
Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä
LisätiedotLumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.
Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,
LisätiedotMaatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus
Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Maissia ja muita mahdollisuuksia: miten riskit hallitaan? Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa
LisätiedotKalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven
LisätiedotMaanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen
Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen Kuva: Arttu Muukkonen Maanviljelijä, agronomi Juuso Joona Tyynelän tila, Joutseno Ilmastonmuutokseen varautuminen Miten ilmastonmuutos vaikuttaa? Ei niin
LisätiedotRavinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE
Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo
LisätiedotMitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?
Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee
LisätiedotPölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari
Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä
LisätiedotILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN
ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotHELSINKI PRESIDENTINLINNA 2013 KM 39404 OSTEOLOGINEN ANALYYSI HISTORIALLISEN AJAN KAUPUNKITONTIN KAIVAUKSEN LUISTA
1 HELSINKI PRESIDENTINLINNA 2013 KM 39404 OSTEOLOGINEN ANALYYSI HISTORIALLISEN AJAN KAUPUNKITONTIN KAIVAUKSEN LUISTA Nauta FM Katariina Nurminen 31.12.2013 2 Katja Vuoriston johtamalta Helsingin Presidentinlinnan
LisätiedotMetsien käytön tulevaisuus Suomessa
Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Seminaari Suomenlinna Helsinki 19. marraskuuta 2007 Seminaarin tausta Metsämiesten Säätiön päätös keväällä 2007 rahoittaa 3.5 vuotista hanketta Metsien käytön tulevaisuus
LisätiedotVesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010
Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.
LisätiedotVILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?
VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotMetsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta
Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää
LisätiedotEsipuhe ACIA PROJEKTIN TOTEUTTAJAT OVAT AMAP, CAFF, JA IASC
Esipuhe Arktinen alue on maailmalle erityisen tärkeä ja muuttuu parhaillaan nopeasti. Siksi on tärkeää, että päätöksentekijöillä on käytettävissään tuoreimmat ja parhaat tiedot arktisen alueen muutoksista.
LisätiedotKoulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa
Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta
LisätiedotBarentsin alue muuttuu miten Suomi sopeutuu?
Seminaari 15.12.2016 Kuparisali, Kuparitalo Barentsin alue muuttuu miten Suomi sopeutuu? Monica Tennberg, tutkimusprofessori Suomen sopeutuminen Suomi varautuu ilmastonmuutoksen ja globalisaation vaikutuksiin
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA ARKTISET ELÄIMET
Staffan Widstrand / WWF ILMASTONMUUTOS JA ARKTISET ELÄIMET Opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille ILMASTONMUUTOS Maapallon keskilämpötila on kohonnut + 0,85 C (1880 2012) IPCC Steve Morello / WWF-Canon
LisätiedotApilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta
Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen, Kuopio 20.11.2014 4.12.2014 Hannu Känkänen Lämpötilan nousu Lämpenevät
LisätiedotRAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS
CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä
LisätiedotLumetuksen ympäristövaikutukset
Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet
LisätiedotMiten ilmastonmuutos näkyy Lapissa vaikutuksia metsäluontoon. Ari Nikula Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen toimintayksikkö
Miten ilmastonmuutos näkyy Lapissa vaikutuksia metsäluontoon Ari Nikula Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen toimintayksikkö Ari.Nikula@metla.fi Sää - ilmasto Sää = jonkun ajankohdan lämpötila, sateisuus, pilvisyys,
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotTeemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain
Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä
LisätiedotYhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren
LisätiedotIlmastonmuutos ja kestävä matkailu
Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset
LisätiedotIlmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?
Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotMUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPPIEN SEKÄ LAJIEN UHANALAISUUS SUOMESSA
Kimmo Syrjänen projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPPIEN SEKÄ LAJIEN UHANALAISUUS SUOMESSA Luontotyyppien ja lajien kansallisen uhanalaisuustarkastelun taustaseminaari
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n
LisätiedotRavinnetase ja ravinteiden kierto
Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa
LisätiedotWWF-Hong Kong / WWF-Canon. WWF:n opetusmateriaali alakouluille
WWF-Hong Kong / WWF-Canon WWF:n opetusmateriaali alakouluille Robert Van Waarden / WWF-Canon Arktinen alue kartalla Wikimedia Commons / Heraldry Emilia Moisio / WWF Suomi Tiesitkö, että monet eläimet tarvitsevat
LisätiedotVillisian tuleminen hyödyt ja uhkat. Ohto Salo Suomen riistakeskus
Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat Ohto Salo Suomen riistakeskus Villisika Suomessa Luulöydösten perusteella esiintynyt Suomessa yli 8000 vuotta sitten. Historiallisen ajan ensimmäiset havainnot 1950-1970
LisätiedotKokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,
LisätiedotIlmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina
Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina Aleksi Lehikoinen Luomus, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Linnustonseuranta http://www.luomus.fi/seurannat/
LisätiedotKansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu
Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu Saara Lilja-Rothsten Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - Järjestöviestinnän
LisätiedotViljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
LisätiedotIlmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa Markus Kankainen, Jari Niukko, Antti Kause, Lauri Niskanen 29.3.2019, Kalapäivät, Caribia, Turku 1 Kalankasvatuksen vaikutukset 1. Miten ilmastonmuutoksen
LisätiedotIlmastonmuutos ja työelämä
Ilmastonmuutos ja työelämä 23.11.2016 Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija Ilmastokeskus Tammi-syyskuu 2016 mittaushistorian lämpimin 23.11.2016 WMO / NOAA 2 Ilmaston lämpeneminen riippuu meistä KHK päästöt
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotIlmastosodat. Antero Honkasalo
Ilmastosodat Antero Honkasalo Ilmastonmuutos etenee Ilmastonmuutos etenee päästöjen rajoittamisesta huolimatta; muutos on huomenna suurempi kuin tänään Lämpötila nousee Merten pinta nousee Sään ääri-ilmiöt
LisätiedotMuuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen
Metsätieteen päivä, 29.10.2013, Helsinki Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen Dos. Päivi Lyytikäinen Saarenmaa Metsätieteiden laitos, PL 27, 00014
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotPölytys, pölyttäjät ja ruoan tuotanto
Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 2/2016 Pölytys, pölyttäjät ja ruoan tuotanto Luontopaneeli järjesti ensimmäisen tilaisuutensa Ympäristötiedon foorumin kanssa pölytyksestä ja pölyttäjistä
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotIlmastonmuutos. Ari Venäläinen
Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)
Lisätiedot