Ohjelmistopatentit. Tietotekniikkaoikeus Aura Soininen 2005

Transkriptio

1 Ohjelmistopatentit Tietotekniikkaoikeus Aura Soininen 2005

2 Yleistä patenteista (1) Patenttioikeuden kohteena on keksintö, luonnollisten resurssien avulla aikaansaatu ratkaisu tekniseen ongelmaan. Patentti ei suojaa abstraktia ideaa, vaan idean sovellusta. Suoja ei kuitenkaan rajoitu vain yhteen spesifiseen toteutukseen (vrt. tekijänoikeus). Patenttisuoja ei ole automaattinen, vaan sitä on haettava. Erilaisin sopimusjärjestelyin on pyritty helpottamaan patenttien hakemista useampiin valtioihin (EPC ja PCT-sopimukset). eurooppapatenttihakemus EPO:lle kv. patenttihakemus EPO:lle/mm. Ruotsin PRH:lle maalisk-05 Aura Soininen 2

3 Yleistä patenteista (2) Myönnettyjä patentteja koskevat riidat ja mitättömyyskanteet käsitellään kansallisissa tuomioistuimissa (Suomessa ensiasteena Helsingin KäO). Kaavaillun yhteisöpatenttijärjestelmän toteutuminen muuttaisi nykyistä järjestelmää olennaisesti (yhteisön patenttituomioistuin). Kaikki keksinnöt eivät ole patentoitavissa, vaan patentoitavuuden edellytyksenä ovat uutuus, keksinnöllisyys, teollinen käyttökelpoisuus ja tekninen luonne maalisk-05 Aura Soininen 3

4 Yleistä patenteista (3) Patentti antaa kielto-oikeuden: oikeus kieltää muita käyttämästä patentoitua keksintöä ammattimaisesti hyödykseen tietyllä alueella Keksijän oma mahdollisuus hyödyntää keksintöä voi olla riippuvainen muiden patenteista tms. Suoja-aika max 20 vuotta patenttihakemuksen tekemispäivästä. maalisk-05 Aura Soininen 4

5 Patenttijärjestelmän perusteet: monopoli keksijälle Patenttijärjestelmän tavoitteena edistää yhteiskunnan innovatiivisuutta Kannustaa investoimaan T&K:hon sekä keksintöjen kaupallistamiseen Antaa keksijälle rajoitetun yksinoikeuden ja siten mahdollisuuden hyötyä keksinnöstään itse tai siirtämällä oikeudet esim. yritykselle (mm. erilaistumisetu, mahdollinen monopoliasema -> korkeampi hinta) maalisk-05 Aura Soininen 5

6 Patenttijärjestelmän perusteet: Keksintö julkistetaan Vastikkeena keksijälle myönnetystä yksinoikeudesta, yhteiskunta saa tiedon keksinnöstä, ts. keksintö tulee julkiseksi. Tarkoituksena edistää teknologian diffuusiota ja sitä kautta innovatiivisuutta Keksintöä on patenttihakemuksessa kuvattava siten, että alan ammattimies voi kuvauksen perusteella valmistaa ko. keksinnön. Näin jokainen saa tiedon tekniikan tasosta. Oletus: Muiden T&K keskittyy keksinnön suoja-alan ulkopuolelle, patentinhaltijalla parhaat resurssit kehittää keksintöään suoja-alan puitteissa. maalisk-05 Aura Soininen 6

7 Patenttijärjestelmän perusteet: Vaikutus vapaaseen kilpailuun, järjestelmän tehokkuus Patentit saattavat rajoittaa vapaata kilpailua, mutta niillä voi olla myös kilpailua edesauttavia vaikutuksia. Patenttijärjestelmä toimii hyvin mm. lääketeollisuudessa, mutta sen tehokkuutta ei ole kyetty todistamaan mm. ohjelmistopatenttien osalta. Teknologian kompleksisuus, sen nopea kehitys, innovaatioiden kumulatiivisuus, ja systeemiluonne ovat omiaan synnyttämään patenttikasautumia. Yksi tuote sisältää useita patentoituja keksintöjä. Lisenssit muilta patentinhaltijoilta tarpeen. maalisk-05 Aura Soininen 7

8 Ohjelmistopatentit ja Innovaatio (1) On esitetty, että ohjelmistojen patentointi on vähentänyt T&K investointeja Yhdysvalloissa. T&K:n sijaan keskitytään patenttihakemusten laatimiseen jne. Patenttien avulla muut voivat hankkia oikeuden käyttää yrityksen keksintöjä, mikä vähentää heidän haluaan investoita T&K:hon. Lisensoinnin vaikutusta ei ole juuri tutkittu. Voi olla, että suurempi osa keksinnöistä kaupallistetaan. Patenttijulkaisuja ei juuri käytetä tiedon lähteenä ohjelmistoalalla + se ei välttämättä ole ajantasaista. Patentit vakuttavat rahoituksen saamiseen ja siten pienten yritysten pääsyyn markkinoille maalisk-05 Aura Soininen 8

9 Ohjelmistopatentit ja Innovaatio (2) Ei tiedetä edistääkö tietokoneohjelmien patentointi innovatiivisuutta Yhdysvalloissa tai Euroopassa. Mutta: Huonojen patenttien on todettu lisäävän ongelmia Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa on ehdotettu useita muutoksia patenttijärjestelmään ja mm. USPTO on parantanut uutuustutkintaa liiketoimintamenetelmäkeksintöjen osalta (patenttiluokka 705) Tällä hetkellä USPTO myöntää n liiketoimintamenetelmäpatenttia vuodessa. maalisk-05 Aura Soininen 9

10 Liiketoimintamenetelmäpatentit (1) Mitä liiketoimintamenetelmäpatentit ovat? Ei tarkkaa määritelmää, vaikka on olemassa liiketoimintamenetelmiä koskevaa erityislainsäädäntöä (ennakkokäyttöoikeus). Suurin osa toteutettu softalla, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Keksinnön uutuus ja keksinnöllisyys voi olla myös itse liiketoimintamenetelmässä. Esimerkkejä: Internet patentit: online tilaus- ja varausjärjestelmät, mainontamenetelmät, huutokauppajärjestelmät, laskutus- Ja pankkipalvelut. maalisk-05 Aura Soininen 10

11 Liiketoimintamenetelmät (2) Priceline.com, Method and Apparatus for a Cryptographically Assisted Commercial Network System Designed to Facilitate Buyer-Driven Conditional Purchase Offers Amazon.com, 1-click patent Online Market, Inc, Shopping cart patent Walker Digital, Airline Ticket patent DoubleClick, Method of delivery, targeting, and measuring advertising over networks Muut: Method and apparatus for funding education by acquiring shares of students future earnings ; Method and apparatus for surveying music listener opinion about songs ; Building block training systems and training methods ; Date matching methods maalisk-05 Aura Soininen 11

12 Ohjelmistopatenttien nykytilanne Euroopassa Tietokoneohjelmien patentoitavuutta arvioidaan samojen edellytysten perusteella kuin muidenkin keksintöjen. Epäselvyyttä aiheuttaa PatL ja EPC:ssä oleva sääntö: tietokoneohjelmat eivät ole patentoitavissa sellaisinaan (puuttuu tekninen luonne). Erään arvion mukaan Euroopan Patenttivirasto on myöntänyt yli patenttia tietokoneella toteutettuihin keksintöihin. Pelkät liiketoimintamenetelmät eivät ole patentoitavissa EU:n direktiiviehdotus on synnyttänyt kiivasta keskustelua siitä, pitäisikö ja millä edellytyksillä tietokoneohjelmia voida patentoida. maalisk-05 Aura Soininen 12

13 Ohjelmistopatenttien puolesta Suoja tekijänoikeutta parempi Suoja-aika kohtuullisempi kuin tekijänoikeudessa Silti liian pitkä? Julkisuus yleishyödyllinen, muutoin keksinnöt pidetään salassa. Kannustaa yrityksiä investoimaan T&K:hon Parantaa Euroopan kilpailukykyä Yhteensopivuus TRIPS-sopimuksen kanssa maalisk-05 Aura Soininen 13

14 Ohjelmistopatentteja vastaan Tarpeeton, jos tekijänoikeus riittää Ohjelmistoissa ei ole keksintöjä Kallis, raskas, hidas menettely suosii isoja yrityksiä vaikka pienet yritykset ovat innovatiivisimpia Vaikeuttaa Open source kehitystä Voi vaikuttaa negatiivisesti yhteensopivuuteen sekä avoimiin standardeihin Hyödyttää amerikkalaisia yrityksiä maalisk-05 Aura Soininen 14

15 Patentoitavuus: Keksintö, jota voidaan käyttää teollisesti Keksinnöllä täytyy olla tekninen luonne, ei esim. löytö, älykkyyden osoitus (tieteellinen teoria, pelisääntö jne) tai tietokoneohjelma sellaisenaan Sen täytyy olla toistettavissa Keksinnöllä täytyy olla tekninen teho ts. sen on toimittava eli pystyttävä ratkaisemaan hakemuksessa kuvattu tekninen ongelma Teollinen käyttökelpoisuus kattaa kaikki teollisuuden alat, laaja merkitys. maalisk-05 Aura Soininen 15

16 Tekninen luonne PatL 1.2 : n ja EPC 52 (2) Artiklan mukaan keksintöinä ei pidetä 1) löytöjä, tieteellisiä teorioita tai matemaattisia menetelmiä, 2) taiteellisia luomuksia, 3) suunnitelmia, sääntöjä tai menetelmiä, älyllistä toimintaa, peliä tai liiketoimintaa varten, taikka tietokoneohjelmia, 4) Tietojen esittämistä. Ovat kuitenkin patentoitavissa, mikäli kysymys ei ole em. asioista sellaisinaan (as such). Ts. esimerkiksi matemaattisen menetelmän käytännöllinen sovellus voi olla patentoitavissa. maalisk-05 Aura Soininen 16

17 Onko ohjelma tekninen keksintö? Ohjelmistopatentteihin liittyen yksi keskeinen kysymys on ollut, mikä on ohjelma sellaisenaan ( as such ), jota ei saa patentoida Onko ohjelma tekninen? Onko ohjelma lähempänä matemaattista kaavaa vai patentoitavissa olevaa konetta tai menetelmää? Patenttivaatimukset laaditaan siten, että ohjelmaa kuvataan laitteiston ja järjestelmän osana. Onko ohjelma pelkkää informaatiota, jolla ei itsessään ole teknistä vaikutusta? Patenteissa funktionaalisuus tärkeä. maalisk-05 Aura Soininen 17

18 Tietokoneohjelma sellaisenaan: tulkinnan kehitys (1) Tarkoituksena ei alunperin ollut kieltää tietokoneohjelmien patentointia kategorisesti. Aluksi sovellettiin kuitenkin ns. Point of novelty - lähestymistapaa. Keksintö ei ollut patentoitavissa, mikäli sen uutena osana oli tietokoneohjelma. EPO:n ohjesääntöjä muutettiin vuonna 1985, jolloin hyväksyttiin ajatus siitä, ettei ohjelmalla ja laitteella toteutettuja ratkaisuja ole periaatteessa mahdollista erottaa toisistaan. Miksi siis keksintö olisi patentoitavissa, jos toteutettu laitteella, muttei jos toteutettu ohjelmalla? maalisk-05 Aura Soininen 18

19 Tietokoneohjelma sellaisenaan: tulkinnan kehitys (2) Myöhemmin EPO:n ratkaisukäytännössä alettiin soveltaa ns. kontribuutionäkökulmaa, jossa keksintö paloiteltiin osiin, jonka jälkeen pohdittiin kontribuoiko keksintö tekniselle vai ei-tekniselle alalle. Tietokoneohjelmatuotteisiin kohdistuvia patenttivaatimuksia ei tule hyväksyä, vaan ohjelma on kuvattava osana laitteistoa tai järjestelmää. Etsitään lähin tekniikan tasoon lukeutuva julkaisu ja sitä sekä patenttihakemuksessa kuvattua keksintöä verrataan toisiinsa. Ero identifioidaan. Eron vaikutus identifioidaan ja se ongelma, jonka keksintö ratkaisee määritetään. Kartoitetaan se alue, jolle keksinnön ratkaisema ongelma lukeutuu. maalisk-05 Aura Soininen 19

20 Tietokoneohjelma sellaisenaan: Tulkinnan kehitys (3) Määritellään ne taidot, jotka ratkaisuun pääseminen on edellyttänyt. Mikäli taidot liittyvät ei-tekniselle alalle, kuten estetiikkaan, matematiikkaan tai puhtaaseen ohjelmointiin, keksintö ei ole patentoitavissa. Esim. T 38/86 Tapauksessa oli kysymys tietokoneohjelmasta, joka korjasi samalla tavalla äännettävien sanojen kontekstuaalisia virheitä englanninkielisessä tekstissä. Sen toteutuksessa ei käytetty uusia teknisiä ominaisuuksia, joten lautakunta totesi, ettei keksintö ollut patentoitavissa. Sillä oli lingvistinen merkitys ja teho. Lingvistinen teho on abstraktia tehoa, joka ei vaikuta teknisellä alalla. maalisk-05 Aura Soininen 20

21 Tietokoneohjelma sellaisenaan: Nykytilanne (1) Kontribuutionäkökulmasta on luovuttu teknisen luonteen tarkastelun yhteydessä. (IBM T 117/97 sekä T 931/95). Ratkaisevaa ennemminkin se, tuottaako ohjelman käyttö jonkin teknisen vaikutuksen (parantaa tiedon prosessointinopeutta, parantaa käytettävyyttä, helpottaa kuvan käsittelyä), ratkaiseeko se luonteeltaan teknisen ongelman (esim. toimii jonkin teollisen prosessin toteutuskeinona), onko toteutuksessa käytetty teknisiä keinoja. Periaatteessa kaikki tietokoneen toimintaan vaikuttavat ohjelmat ovat luonteeltaan teknisiä. Puhutaan kuitenkin ns. teknisestä (lisä)vaikutuksesta, ts. pelkästään se seikka, että tietokoneohjelma vaikuttaa aina tietokoneen toimintaan jollakin tavalla ei riitä. maalisk-05 Aura Soininen 21

22 Tietokoneohjelma sellaisenaan: Nykytilanne (2) Koska teknisen luonteen arviointi on ongelmallista ilman että samalla voidaan tutkia uutuutta ja keksinnöllisyyttä, tällä hetkellä keksinnön teknistä luonnetta arvioidaan pääsääntöisesti keksinnöllisyystarkastelun yhteydessä patentoitavuus evätään puuttuvan keksinnöllisyyden, ei teknisen luonteen vuoksi. Keksinnöllä katsotaan olevan tekninen luonne, jos ja kun sen toteutuksessa käytetään laitteistoa. maalisk-05 Aura Soininen 22

23 Tietokoneohjelma sellaisenaan: Nykytilanne (3) Pitkään katsottiin, että tietokoneohjelmat olivat patentoitavissa ainoastaan laitteina (ohjelma + tietokone) ja menetelminä. IBM-tapauksien myötä tuote vaatimukset sallittiin: Tietokoneohjelman tuottama tekninen lisävaikutus riittää tekemään ohjelmasta teknisen. Liitäntää tietokoneeseen ei tarvita. Tietokoneohjelmat ovat patentoitavissa esimerkiksi jollakin tallennusmedialla. Vaikuttaa suoja-alaan. maalisk-05 Aura Soininen 23

24 Esimerkkejä Kuvankäsittely Object manipulation on screen Method for automatically determining body posture in medical image display Tuotesuunnittelu Software system for optimizing the design of certain types of integrated circuit to make easier to manufacture, and more reliable Tiedonkäsittely Improved software system for merging portions of one document into another Method and apparatus for implementing hot key functions Method to optimize information downloading System, method and computer program product for managing patient information maalisk-05 Aura Soininen 24

25 Uutuus (1) PatL uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patentinhakemispäivää Mikä on tullut tunnetuksi? Miten vertailu tapahtuu? Uutuusvaatimus on absoluuttinen ja objektiivinen Milloin tahansa, missä tahansa (ei rajoitu maakohtaisesti) ja millä tavoin tahansa (kirjoitus, esitelmä, hyväksi käyttö jne) julkiseksi tullut materiaali muodostaa uutuuden esteen. Keksijän omalla tietoisuudella ei ole merkitystä. maalisk-05 Aura Soininen 25

26 Uutuus (2) Julkisena pidetään kaikkea, mihin suurella ja rajoittamattomalla määrällä henkilöitä on ollut mahdollisuus tutustua (HE 4161/66). Esim. Keskustelu kollegoiden kanssa tai yksittäinen, luottamussuhteeseen perustuva myyntitapahtuma/kauppaneuvottelu ei ole uutuuden este, mutta yhdenkin kappaleen myynti avoimilla markkinoilla ilman ehtoja on. Jos keksinnöstä täytyy kertoa muille ennen patenttihakemuksen tekemistä (esim. asiakkaat, rahoittajat, testaajat), kannattaa tehdä heidän kanssaan salassapitosopimus (NDA) maalisk-05 Aura Soininen 26

27 Uutuus (3) KKO 1988:16 Ennen patentin hakemista oli myyty 45 patentin suojapiiriin kuulunutta pipettiä aopimatta ostajan kanssa pipettien sisältämän keksinnön pitämisestä salassa. Patentin haltija ei ollut näyttänyt muutoinkaan tarkoitetun, että ostaja pitäisi keksinnön salassa. Ennalta rajoittamattomalla henkilöpiirillä oli siten ollut mahdollisuus tutustua sittemmin patentilla suojattuun keksintöön. Kun keksintö oli tullut tunnetuksi ennen patentin hakemispäivää, patentti julistettiin mitättömäksi. maalisk-05 Aura Soininen 27

28 Uutuus (4) Tiedon luonne: Pelkkä ilmoitus keksinnöstä tai sen ylimalkainen kuvaus ei estä patentointia. Saatavan tiedon on oltava sellaista, että sen perusteella alan ammattimies pystyisi käyttämään keksintöä. Kokeilutoiminta on OK, mikäli sen laajuus ja kesto on oikeassa suhteessa. Keksintö ei ole uusi, mikäli kaikki keksinnön tunnusmerkit löytyvät yhdestä viitejulkaisusta. Aineiston yhdistely ei ole mahdollista Alan ammattimies voi hyödyntää tietotasoaan sekä viitejulkaisun sisältöä viitteineen. Johdettavissa suoraan ja yksiselitteisesti viitejulkaisusta maalisk-05 Aura Soininen 28

29 Uutuus (5) Poikkeukset julkiseksi tulosta: Patenttihakemukset, jotka myöhemmin tulevat julkisiksi (kun patentti myönnetään/ 18 kk kulunut patentin hakupäivästä) otetaan uutuutta arvioitaessa huomioon. 6 kk ennen patenttihakemuksen tekemistä: Ilmeinen väärinkäytös, esim. salassapitosopimuksen rikkominen Näytteillepano virallisesti tunnustetussa näyttelyssä Konventioprioriteetti (12 kk) Toinen lääketieteellinen käyttö maalisk-05 Aura Soininen 29

30 Keksinnöllisyys (1) Keksinnön on erottava olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen patentinhakemispäivää. Tunnettujen toimintojen tietokoneistaminen ei sellaisenaan ole keksinnöllistä. Toisin kuin uutuustutkimuksessa, salaisia patenttihakemuksia ei oteta arvioinnissa huomioon. Arvioidaan alan ammattimiehen tietotason perusteella. Henkilö, jolla on laaja tietomäärä kyseiseltä alalta, muttei keksinnöllisyyteen vaadittavaa luovuutta tai mielikuvitusta. Voi olla myös työryhmä maalisk-05 Aura Soininen 30

31 Keksinnöllisyys (2) EPO: arvio ns. ongelma-ratkaisu mallin avulla: Ensin määritetään ns. lähin julkaisu, jonka jälkeen tekninen ongelma määritetään objektiivisesti, lopulta aineistoja vertaillaan ja pohditaan päätyisikö alan ammattimies patenttivaatimusten kuvaamaan ratkaisuun (ei olisiko voinut päätyä) Mikäli ei ratkaise teknistä ongelmaa vaan keksintö kohdistuu esim. parempaan kirjanpitojärjestelmään, se ei ole keksinnöllinen Keksinnöllisyyttä arvioitaessa on mahdollista yhdistää useita viitejulkaisuja, jos tähän on perusteita. maalisk-05 Aura Soininen 31

32 Keksinnöllisyys (3) Keksinnöllisyysvaatimuksen täyttymisen arviointi on aina tapauskohtaista. Joitakin linjavetoja keksinnöllisyyttä puoltavista ja sen puuttumista osoittavista seikoista voidaan kuitenkin tehdä (ns. objektiiviset arviointiperusteet). Näitä ovat: Odottamaton tekninen vaikutus Tekninen edistysaskel Alalla vallinneiden ennakkoluulojen voittaminen Keksinnön kaupallinen menestys Aikatekijät maalisk-05 Aura Soininen 32

33 Patenttisuojan ulkopuolella Hyvän tavan ja yleisen järjestyksen vastaiset keksinnöt Mm. EPO on hylännyt omaehtoista eutanasiaa koskevan lääkkeen tällä perusteella. Kasvilajit ja eläinrodut maalisk-05 Aura Soininen 33

34 Patentin hakeminen (1) Patentti myönnetään hakemuksesta keksijälle tai sille jolle oikeus keksintöön on siirtynyt. Patentti voidaan myöntää myös useille keksijöille yhdessä Keksijän kunnia vaatii, että keksijän nimi on aina mainittava hakemuksessa, vaikka oikeus olisi siirtynyt esim. työnantajalle. Keksintö kuvataan patenttihakemuksessa niin tarkasti, että alan ammattimies voi sen perusteella valmistaa keksinnön Ei edellytä lähdekoodin liittämistä maalisk-05 Aura Soininen 34

35 Patentin hakeminen (2) Patenttihakemus/patentti sisältää Keksinnön yleisen kuvauksen Selitysosan: kerrotaan mihin alaan keksintö liittyy määritetään tunnettu tekniikan taso esitetään olemassa oleva tekninen ongelma kerrotaan miten patentissa kuvattu ratkaisu ratkaisee ko. ongelman ja kuvataan ratkaisun etuja annetaan esimerkkejä käytännön sovelluksesta ja teollisesta hyödynnettävyydestä. maalisk-05 Aura Soininen 35

36 Patentin hakeminen (3) Vaatimusosan: Tärkein osa! Määrittää suojan kohteen. johdanto, jossa kerrotaan yleisesti, mihin keksintö liittyy Tunnettu siitä, että Itsenäisiä ja epäitsenäisiä vaatimuksia. Epäitsenäinen viittaa itsenäiseen vaatimukseen, mutta lisää uuden piirteen. Keksinnöt jaetaan tuote-, laite-, menetelmä- ja käyttöryhmiin sekä yhdistelmäkeksintöihin maalisk-05 Aura Soininen 36

37 Patentin hakeminen (3) Esim. itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1. A method for providing product availability information to a user from at least one product source, said method comprising: accessing at least one product source and requesting product availability information concerning at least one product prior to receipt of a product availability request from a user concerning the product; storing the product availability information received from the product source in a storage device; receiving a product availability request from a user concerning a product; accessing the information prestored in the storage device for the selected product; and determining the availability of the product based on at least the availability information prestored in the storage device. maalisk-05 Aura Soininen 37

38 Patentin hakeminen (4) Piirustukset Tiivistelmä Hyvän hakemuksen laatiminen vaativaa Hakemuksessa avustaa patenttiasiamies Patentointiprosessi kestää 2-4 vuoteen. Patentin myöntämisen jälkeen alkaa kulua 9 kk väiteaika. maalisk-05 Aura Soininen 38