PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PATENTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PATENTTI"

Transkriptio

1 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PATENTTI 1 P a t e n t i n h a k i j a l l e

2 Mahdollisuus keksintöjen suojaamiseen lainsäädännön avulla on havaittu välttämättömäksi lähes kaikissa maissa. Keksintöjen suojamuodoista tärkein on patentti. Suomessa patentin myöntää Patentti- ja rekisterihallitus (PRH). Myös Euroopan patenttivirastolla on oikeus myöntää Suomea koskevia patentteja. Patentti on eräänlainen vaihtokauppa keksijän ja yhteiskunnan välillä. Keksijä antaa yhteiskunnan julkaistavaksi tiedot keksinnöstä ja suorittaa säädetyt maksut. Yhteiskunta puolestaan antaa keksijälle yksinoikeuden keksinnön hyväksikäyttöön tietyin rajoituksin määräajaksi. Eri maiden patenttijulkaisuja koskevia tietoja on kerätty tiedostoiksi, joita voidaan hyödyntää kaikilla teollisen toiminnan aloilla. Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa lähinnä yksityistä keksijää ja tiedontarvitsijaa saamaan tietoa patenteista ja niihin liittyvistä asioista. Toivomme lisääntyvän tiedon johtavan patenttijärjestelmän yhä laajempaan hyväksikäyttöön. PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS (PRH) Käyntiosoite: Arkadiankatu 6 A, Helsinki Postiosoite: PL 1160, Helsinki Puhelinvaihde (09) Faksi (09) Pankkitili: Nordea Helsinki 2003 Patentti- ja rekisterihallitus Luettelo oppaassa esiintyvistä patenteista ja niiden rekisteriin merkityistä haltijoista (haltijatiedot oppaan ilmestymisajankohdan mukaiset): FI-patentti , Nokia Mobile Phones Ltd, (kansi), FI-patentti 86756, Oy Abloy Security Ab (sivu 5), FI-patentti 95535, Polar Elektro Oy (sivu 6), FI-patentti 77839, Orion-yhtymä Oy (sivu 7), FI-patentti 93663, Valmet Corporation (sivu 8), FI-patentti 78634, Seppo Tervo (sivu 10), FI-patentti 89236, Juhani Lehikoinen (sivu 10), FI-patentti 91951, Timo Haapalahti (sivu 11), FI-patentti 95740, Oy Abloy Security Ab (sivu 13), FI-patentti , Hackman Arabia Oy Ab (sivu 15), FI-patentti 98429, Nokia Telecommunications Oy (sivu 17), FI-patentti 96007, Labsystems Oy (sivu 19), FIpatentit ja 83055, Mikko Paretskoi (sivu 22) 2

3 PATENTTI 1. MIKÄ PATENTTI ON? MIKSI HAKEA PATENTTIA? MINKÄLAISEEN KEKSINTÖÖN PATENTTI VOIDAAN MYÖNTÄÄ?...4 Teollinen käyttökelpoisuus...5 Uutuus...5 Keksinnöllisyys...6 Mitä ei voi patentoida...6 Hyödyllisyysmalli / mallioikeus MITEN PATENTTIA HAETAAN?...7 Kuka voi hakea patenttia?...7 Selitys...8 Piirustus...9 Patenttivaatimukset...9 Tiivistelmä HAKEMUKSEN KÄSITTELY PATENTTI- JA REKISTERI- HALLITUKSESSA Keksinnön muotoseikkojen tutkiminen.. 11 Keksinnön uutuuden ja patentoitavuuden tutkiminen Jakaminen ja lohkaiseminen Patentin myöntäminen Väite Hakemuksen hylkääminen ja muutoksenhaku Patenttihakemuksen muuntaminen hyödyllisyysmallihakemukseksi PATENTIN VOIMASSAPITÄMINEN Vuosimaksut Patentin mitätöinti Patentin loukkaus TYÖSUHDEKEKSINTÖLAKI Työsuhdekeksintölautakunta PATENTTIASIAMIEHET PATENTINHAKU ULKOMAILLA Etuoikeus Kansalliset patenttihakemukset Kansainvälinen patenttihakemus (PCT) Eurooppapatentti (EPC) Euro-PCT-hakemus Kansainvälisen uutuustutkimuksen kaltainen tutkimus (International Type Search, ITS) Euraasian patenttijärjestelmä (EAPC) Afrikkalaiset patentinhakujärjestelmät (ARIPO ja OAPI) PATENTTIJULKAISUT TIEDONLÄHTEENÄ Omatoiminen uutuustutkimus ennen patentinhakua PRH:n lukusali ja kirjasto Patenttiluokitus Patenttitietoa Internetistä PRH:N NEUVONTA JA PALVELUT Neuvontainsinöörit Keksintö- ja innovaatioasiamiehet PRH:n yrityspalvelut KEKSINNÖN RAHOITUSLÄHTEITÄ; NEUVONTAA Keksintösäätiö Muita rahoituslähteitä Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE ry SÄÄDÖKSET JA JULKAISUT PRH:n julkaisut Lainsäädäntö Alan kirjallisuutta ESIMERKKI PATENTTIHAKEMUKSESTA

4 1. MIKÄ PATENTTI ON? Patentilla tarkoitetaan keksijälle hakemuksesta myönnettyä yksinoikeutta määräajan kieltää muilta keksintönsä ammattimainen hyväksikäyttö. Ammattimaista hyväksikäyttöä on mm. patentoidun tuotteen valmistaminen, tarjoaminen, saattaminen vaihdantaan, maahantuonti, hallussapito ja patentoidun menetelmän käyttäminen. Patentinhaltijan on itse valvottava, ettei kukaan loukkaa hänen yksinoikeuttaan. Patentti on siis kielto-oikeus. Se ei koskaan oikeuta haltijaa ilman muuta käyttämään keksintöään ammattimaisesti. Saatu patentti voi olla riippuvainen jonkun toisen aiemmasta, vielä voimassa olevasta patentista, tai jokin muu viranomainen, esim. Lääkelaitos, FIMKO (ent. Sähkötarkastuskeskus), Turvatekniikan keskus tai vastaava luvan myöntävä viranomainen voi kieltää tuotteen ammattimaisen hyväksikäytön, vaikka siihen olisi patentti myönnettykin. Patentti on voimassa sen myöntäneen valtion tai valtioryhmän alueella. Suomessa patentti voidaan pitää voimassa 20 vuotta maksamalla säädetyt vuosimaksut. Lääkeainetta ja kasvinsuojeluainetta koskevan patentin voimassaoloon voi tietyin edellytyksin saada korkeintaan viiden vuoden pidennyksen. 2. MIKSI HAKEA PATENTTIA? Tuotekehityksen tuloksena syntyvien keksintöjen suojaaminen on vastaavanlainen omaisuuden turvaamiskeino kuin tehdasalueen aitaaminen, rakennusten ovien lukitseminen tai vakuutuksen ottaminen. Patentoinnissa on vain kyse henkisen omaisuuden suojaksi nostettavista raja-aidoista. Patentointi on osa yrityksen businesstrategiaa. Tavoitteena on suojautua jäljittelijöitä vastaan ja puolustaa omaa markkinaosuutta - tai vallata uutta. Syitä patentoida on monia: saadaan yksinoikeus omaan tuotteeseen saadaan etumatkaa kilpailijoihin nähden ja aikaa ja rauha oman tuotteen kehittämiseen valmiiksi kilpailija joutuu uhraamaan varoja korvaavien ratkaisujen kehittämiseen, jos haluaa samoille markkinoille patentti voidaan myydä sen suojaamaan keksintöön voidaan maksua vastaan myöntää käyttölupa (lisenssi) tuotteet voidaan hinnoitella vapaammin; tarpeen mukaan kalliimmiksi tai halvemmiksi kuin kilpailijalla patentointi luo mielikuvan korkeaa teknologiaa käyttävästä yrityksestä, jne. 3. MINKÄLAISEEN KEKSINTÖÖN PATENTTI VOIDAAN MYÖNTÄÄ? Patenttilaki ei määrittele patentoitavaa keksintöä. Lain 1 :ssä todetaan vain, että patentti voidaan myöntää teollisesti käyttökelpoiseen keksintöön. Lain 2 :ssä todetaan, että keksinnön on oltava uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen hakemuksen tekemispäivää ja sen on erottava siitä olennaisesti. Olennaisella erolla tarkoitetaan keksinnöllisyyttä, ratkaisua, joka ei ole alan ammattimiehelle itsestään selvä sovellus aiemmin tunnetuista ratkaisuista eikä esimerkiksi olemassaolevien komponenttien suora yhdistelmä, jos lopputulos ei ole ainakin jossain määrin yllättävä. Kaikki keksinnöt ja oivallukset eivät siis ilman muuta ole patentoitavia. 4

5 Jotta keksintö olisi patentoitava, sen on oltava teollisesti käyttökelpoinen oltava uusi erottava olennaisesti ennestään tunnetuista. Teollinen käyttökelpoisuus Patentoitava keksintö on konkreettinen ratkaisu johonkin luonteeltaan tekniseen ongelmaan. Sillä on tekninen teho, ts. keksintö ratkaisee patenttihakemuksessa esitetyn ongelman riittävän luotettavasti ja varmasti. Keksintöä on voitava käyttää toistuvasti hyväksi siten, että tarkoitettu vaikutus saavutetaan. Sana käyttökelpoinen tarkoittaa myös sitä, että keksintö toimii hakemuksessa esitetyllä tavalla, esimerkiksi perunankuorimiskone kuorii perunat eikä tee perunamuusia. Keksintöä on voitava käyttää toistuvasti siten, että lopputulos on aina kutakuinkin sama kun toimitaan hakemuksessa annettujen ohjeiden mukaisesti. Teollinen käyttökelpoisuus on ymmärrettävä laajasti. Myös kaupassa, rakennustoiminnassa, maanviljelyksessä, metsätaloudessa, puutarhanhoidossa, kalastuksessa, käsityöläisammateissa yms. tarvittavat menetelmät ja laitteet kuuluvat sen piiriin. Esimerkkeinä voisi mainita metsätyökoneet, tuhoeläinten torjuntaan tarkoitetut välineet, marjanpoimurit, kalastusvälineet, kastelujärjestelmät, talous- ja ruokailuvälineet, saniteettilaitteet jne. Esimerkkejä on lähes loputtomiin. Uutuus Patenttijärjestelmän tarkoitus on teknisen kehityksen edistäminen ja sitä kautta taloudellisen hyvinvoinnin kasvattaminen. Siksi yksinoikeus myönnetään ainoastaan uuteen keksintöön. Aikaraja on hakemuksen tekemispäivä (ks. kuitenkin kohta etuoikeus). Jos keksintö on tullut tunnetuksi ennen hakemuksen tekemispäivää missä maassa tahansa kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla, siihen ei myönnetä patenttia. Myös Suomessa tehty aikaisempi, vielä salainen hakemus katsotaan uutuudenesteeksi keksinnön patentoitavuutta harkittaessa, mikäli hakemus myöhemmin tulee julkiseksi. Koska patentoinnin perusedellytys on keksinnön uutuus, on syytä varoa julkistamasta keksintöä ennen patenttihakemuksen vireillepanoa. Julkistamista on mm. prototyypin testaus julkisella paikalla, käyttö avoimissa tiloissa, tuotteen myyminen, esitteiden levittäminen, esittely messuilla, julkaisu tieteellisessä lehdessä, diplomityö (kirja), ts. kaikki sellainen, jossa rajoittamattomalla joukolla henkilöitä on mahdollisuus tutustua keksintöön. Ei ole mitään merkitystä sillä, tutustuuko tällainen joukko ihmisiä todella keksintöön. Ratkaisevaa on, että mahdollisuus on ollut olemassa ja tietenkin se, että tutustumisessa on saatu (tai voitaisiin saada) sellaisia tietoja, että alan ammattimies pystyisi niiden nojalla käyttämään esitettyä keksintöä. Hakemus pitäisi siis ensin laittaa vireille ja viedä keksintö vasta sitten näytteille messuille tai julkistaa sitä koskeva tutkimustulos. Keksintö ei ole uusi, jos patenttivaatimuksessa (ks. kohta patenttivaatimukset) määritellyn keksinnön kaikki tunnusmerkit löytyvät yhdestä julkaisusta. 5

6 Keksinnöllisyys Pelkästään se, että keksintö on uusi, ei vielä tee siitä patentoitavaa. Keksinnön täytyy lisäksi erota olennaisesti ennestään tunnetuista. Vain jos keksintö osoittautuu uudeksi eli tunnetusta tekniikasta jossain suhteessa eroavaksi, tulee keksinnöllisyys harkittavaksi. Silloin joudutaan miettimään, ovatko erot olennaisia. Usein olennaisen eron määrittelyssä otetaan avuksi kuvitteellinen alan ammattimies ja hänen taitonsa. Jos todetaan, että keksintö on uusi, mutta ero johonkin tunnettuun on niin vähäinen, että se voidaan katsoa alan ammattimiehen taitoihin kuuluvaksi osaamiseksi, kyseessä ei ole patentoitava keksintö. Eroja mietittäessä huomio kiinnitetään mm. ratkaistavana olevaan ongelmaan itse ongelmanratkaisuun, ja ratkaisun tuottamaan lopputulokseen. Jos ongelma on tunnettu tai ilmeinen, mietitään ratkaisun omintakeisuutta. Jos ratkaisun ei katsota eroavan olennaisesti tunnetuista, mietitään, onko tulos itsestäänselvä vai jossain suhteessa yllättävä. Kaikessa pohdiskelussa yritetään pitää mielessä alan ammattimiehen taidot: tulisiko ongelma hänen mieleensä, ratkaisisiko hän sen vaatimuksissa esitetyllä tavalla ja osaisiko hän ennustaa lopputuloksen. Jos vastaus on kaikkiin myönteinen, ei kyseessä ole patentoitava keksintö. Useimmiten hakijan ja tutkijainsinöörin välillä käydään keskustelu olennaisen eron (keksinnöllisyyden) olemassaolosta ja alan ammattimiehen taidoista. Patentoitavaksi keksinnöksi ei katsota pelkästään 1. löytöä, tieteellistä teoriaa tai matemaattista menetelmää 2. taiteellista luomusta, esimerkiksi ryijyn, maton, koriste-esineen, ulkomuotoa 3. pelisääntöjä, suunnitelmia liiketoimintaa varten, tietokoneohjelmia (esimerkiksi kirjanpitojärjestelmät, mainosmenetelmät, rahajärjestelmät, rationalisointimenetelmät jne.) 4. tietojen esittämistä. Taiteelliset luomukset saattavat saada tekijänoikeussuojaa tai ne voidaan suojata mallisuojalla. Tietokoneohjelmat kuuluvat niinikään tekijänoikeuden piiriin. Perusperiaate on, että jos keksintö on pelkästään tietokoneohjelma, se ei ole patentoitava. Jos sensijaan menetelmäkeksintö sisältää tietokoneen suorittamia vaiheita tai menetelmää ohjataan tietokoneella, tai laitekeksinnössä on tietokoneen avulla toteutettavia osia, keksinnöt voivat olla patentoitavissa, mikäli ne ovat luonteeltaan teknisiä ja niillä saavutetaan jokin tekninen vaikutus. Patentoitavaksi keksinnöksi ei myöskään katsota ihmisiin ja eläimiin kohdistuvia kirurgisia ja terapeuttisia menetelmiä. Patentti voidaan sensijaan myöntää erilaisiin lääketieteellisiin instrumentteihin ja kemiallisiin aineisiin ja seoksiin, joita voidaan käyttää apuna ko. menetelmissä. Patenttia ei myöskään myönnetä kasvilajikkeisiin tai eläinrotuihin eikä olennaisesti biologiseen menetelmään kasvien tai eläinten jalostamiseksi. Sensijaan mikrobiologiset menetelmät ja sellaisilla menetelmillä aikaansaadut tuotteet ovat patentoitavissa. Mitä ei voi patentoida 6

7 Hyödyllisyysmalli / mallioikeus Keksintö voidaan patentin lisäksi / asemesta suojata hyödyllisyysmallilla menetelmäkeksintöjä lukuunottamatta. Jos haluaa hakea molempia, on hakemukset pantava vireille samana päivänä tai vuoden kuluessa etuoikeutta hyväksikäyttäen (ks. jäljempänä kohta etuoikeus). Patenttihakemuksen voi muuntaa hyödyllisyysmallihakemukseksi. Hyödyllisyysmallihakemusta ei sensijaan voi muuntaa patenttihakemukseksi. Hyödyllisyysmallista PRH on julkaissut erillisen oppaan. Jos keksintöön aiotaan hakea patenttia, mutta sen ulkomuoto halutaan suojata mallioikeudella, on hyvä miettiä, käykö keksintö ilmi mallioikeushakemuksessa annettavista kuvista. Jos näin on, hakemukset on joko pantava vireille samana päivänä tai mallisuojahakemus on pyydettävä pitämään salaisena (mahdollista korkeintaan 6 kk) ja patenttihakemus on tehtävä ennen mallisuojahakemuksen julkiseksi tuloa, jotta julkinen mallisuojahakemus ei muodostuisi patentoinnin esteeksi. Myös mallioikeudesta PRH on julkaissut erillisen oppaan. 4. MITEN PATENTTIA HAETAAN Patenttia haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta. Hakemukseen tarvitaan hakemuslomake, jonka saa PRH:sta tai Internetistä (http://www.prh.fi). Varsinaisen hakemustekstin muodostavat kuitenkin lomakkeen liitteenä annettavat asiakirjat: keksinnön selitys mahdollisine piirustuksineen, patenttivaatimukset ja tiivistelmä. Lomake on annettava kahtena kappaleena ja selitys, vaatimukset ja tiivistelmä kolmena kappaleena. Hakija, jolla on kotipaikka Suomessa, voi laatia hakemuksen suomeksi tai ruotsiksi. Hakemuksen voi laatia myös englanniksi. Hakijan on tällöin erikseen pyydettävä, että tutkimus tehdään englanninkielisten hakemusasiakirjojen perusteella. Hakemus on kuitenkin käännettävä suomeksi, ennen kuin se tulee julkiseksi (18 kk vanhaksi). Hakemuksen voi tuoda PRH:een, lähettää postitse tai faksata. Jälkimmäisessä tapauksessa täytyy silti lähettää myös alkuperäiset hakemusasiakirjat postitse (tai tuoda ne). Hakemus saa tekemispäiväksi sen päivän, jolloin se saapui PRH:een. Jos se pannaan vireille telefaksilla, hakemus saa faksin saapumispäivän, mikäli se saapuu klo mennessä. PRH:n pääsisäänkäynnin vieressä (Arkadiankatu 6 A) on arkipäivisin klo asti avoinna oleva postilaatikko, johon hakemuksen voi myös toimittaa. Hakemuksen saavuttua virastoon sille annetaan hakemusnumero ja hakija saa vastaanottoilmoitukseen. Mikäli hakemusmaksua ei ole maksettu, sen voi tehdä vastaanottoilmoituksessa olevalla tilillepanokortilla. Patenttilaki, -asetus ja -määräykset määräävät, miten hakemus on laadittava. Ohjeita löytyy myös hakemuslomakkeesta. Hakijan on hyvä ennen hakemuksen tekemistä tutustua saatavilla oleviin oppaisiin (oppaan lopussa on julkaisuluettelo), jotta puutteellinen hakemus ei vaikeuttaisi patentin saamista. Tutustuminen vastaavan tekniikanalan patenttihakemuksiin voi olla avuksi hakemuksen laatimisessa. Hakemuksen laatimisen ja koko prosessin hoidon voi antaa myös patenttiasiamiehen tehtäväksi (ks. kohta Patenttiasiamiehet). Kuka voi hakea patenttia? Patenttia voi hakea keksijä, mutta hän voi siirtää oikeutensa keksintöön jollekulle toiselle. Hyvin usein hakijana on yritys. Mikäli hakija ei ole keksijä tai ei ole tehnyt keksintöä yksin, hakijan on annettava lausunto, jossa näytetään toteen hänen 7

8 oikeutensa keksintöön (onko kyse esim. työsuhdekeksinnöstä tms.). Lausunto voi myös olla siirtokirja, jolla keksijä siirtää hakijalle oikeutensa keksintöön. Keksijöitä ja hakijoita voi olla useita. Jos hakijoita on useita, eikä heillä ole yhteistä asiamiestä, pitää ilmoittaa, kuka hakijoista on oikeutettu ottamaan vastaan PRH:n kirjelmät. Kun keksijä on toisen työssä oleva henkilö ja tekee keksinnön, joka kuuluu hänen työnantajansa toiminta-alaan, työnantaja voi saada oikeuden keksintöön (ks. tarkemmin kohta Työsuhdekeksintölaki). Selitys Selitys on se osa hakemusta, jossa esitetään keksinnön tekniset yksityiskohdat. Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Mikäli selitys on ylimalkainen, patenttia ei myönnetä. Lisäksi on huomattava, että käsittelyn aikana hakemukseen ei käytännössä voi lisätä mitään. Siksi selitys tulee laatia alusta alkaen riittävän yksityiskohtaiseksi. Parempi on siis kertoa keksinnöstä liian paljon kuin liian vähän. Vähäpätöiseltäkin tuntuvan yksityiskohdan unohtaminen voi kostautua myöhemmin, esimerkiksi patenttiriidassa. Selityksen otsikoksi pannaan keksinnön nimitys. Sen tulee olla lyhyt ja asiallinen, kuten Virtausmittari, Laite ajoneuvon käynnistymisen estämiseksi, Radioviestintäjärjestelmä tai Menetelmä kaasupitoisuuden mittaamiseksi ja kaasupitoisuusmittari. Selityksen alussa esitetään keksinnön käyttöala, esimerkiksi Keksinnön kohteena on menetelmä ja laite katkenneen pultin irrottamiseksi reiästä. Hakijan tulee myös esittää tuntemansa tekniikan taso sillä alueella, jota keksintö koskee. Tekniikan tasolla tarkoitetaan tiedossa olevia läheisiä ratkaisuja, joiden pohjalta keksintö on syntynyt. Jos keksintö on parannus johonkin olemassaolevaan laitteeseen, selostetaan ko. laite. Mikäli hakija tietää esimerkiksi patenttijulkaisuja tai muuta kirjallisuutta, joista tekniikan taso käy selville, on nämä julkaisut hyvä mainita selityksessä. Selityksessä esitetään myös, mitä keksinnöllä saavutetaan tekniikan tasoon verrattuna. Tavallisesti tämä tehdään ilmoittamalla, mitä ongelmia tai puutteita tunnettua tekniikkaa käytettäessä on ilmennyt ja miten keksintö poistaa nämä puutteet. Selityksen lopussa keksintö on yksityiskohtaisesti kuvattava sovellutusesimerkkien avulla. Tavallisesti yksi hyvä esimerkki riittää, kun on kyse laitteesta. Kemiallisen keksinnön kyseessä ollen tarvitaan melkein aina useita esimerkkejä. Selitys, vaatimukset ja tiivistelmä on laadittava konekirjoittamalla A4-kokoa olevalle paperille. 8

9 Teksti on kirjoitettava käyttämällä 1 1/2 riviväliä. Marginaalit: vasen 2,5-4 cm, oikea 2-3 cm, yläreuna 2-4 cm, alareuna 2-3 cm. Joka viides rivi tulisi numeroida. Numero laitetaan vasempaan marginaaliin 2,5 cm:n päähän reunasta. Tiivistelmä tulisi kirjoittaa 11 cm:n pituisia rivejä käyttäen. Tekstin saa kirjoittaa vain lehden toiselle puolelle. Piirustus Piirustuksessa esitetään keksinnön kaikki yksityiskohdat, jotka ovat välttämättömät selityksen ymmärtämiseksi. Yksityiskohdat merkitään viittausmerkein, yleensä numeroin, joihin viitataan selitysosassa sovellutusesimerkkejä kuvattaessa. Piirustus ei saa sisältää selittävää tekstiä, lukuunottamatta lyhyitä ilmaisuja, kuten vesi, höyry tai leikkaus A-A, eikä myöskään mittoja. Piirustukset pitää tehdä valkoiselle A4-kokoa olevalle paperille. Esim. millimetripaperille tehdyt piirrokset eivät ole hyväksyttävät. Piirustusta ei saa taittaa tai kiertää käärölle. Esimerkiksi isoista rakennuspiirustuksista A4-kokoon taitetut eivät kelpaa. Patenttivaatimukset Patenttivaatimukset ovat se osa hakemusta, jossa täsmällisesti ilmaistaan, mihin yksinoikeus halutaan. Muille ne kertovat patentinhaltijan kielto-oikeuden rajat. Keksinnön uutuutta ja patentoitavuutta tutkittaessa verrataan nimenomaan vaatimuksessa määriteltyä keksintöä tutkimuksessa esille tulevaan tekniikan tasoon. Yhdessä hakemuksessa voidaan hakea patenttia vain yhteen yhtenäiseen keksintöön. Samassa hakemuksessa voidaan kuitenkin hakea patenttia esimerkiksi tuotteeseen ja sen valmistusmenetelmään, tai menetelmään ja sen toteuttamiseksi keksittyyn välikappaleeseen, kunhan niitä yhdistää yksi yhteinen keksinnöllinen ajatus. Patenttihakemuksessa voi olla useita vaatimuksia, itsenäisiä ja epäitsenäisiä. Itsenäisessä vaatimuksessa esitetään kaikki keksinnön piirteet, jotka ovat välttämättömät tarkoitetun vaikutuksen aikaansaamiseksi, mutta ei yhtään enempää. Laitteesta esitetään rakenne, tuotteesta koostumus ja menetelmästä tehtävät toimenpiteet. Epäitsenäiset vaatimukset täsmentävät keksintöä, esittävät sen lisäpiirteitä ja vaihtoehtoisia sovellutusmuotoja. Patenttivaatimus sisältää johdannon ja tunnusmerkkiosan, jotka erotetaan toisistaan sanoilla t u n n e t t u siitä, että tai jolle on t u n n u s- o m a i s t a tai vastaavalla ilmaisulla. Vaatimuksen alkuosassa eli johdannossa luetellaan keksinnön ennestään tunnetut piirteet, jälkimmäisessä osassa eli tunnusmerkkiosassa ne erityispiirteet, joiden perusteella keksintö poikkeaa johdannon ennestään tunnetusta ratkaisusta. Patenttivaatimuksessa pitää esittää keksinnön kaikki erityispiirteet / tunnusmerkit, jotka tarvitaan, jotta päästäisiin siihen ongelmanratkaisuun, joka on selityksessä ilmoitettu tavoitteeksi. Toisaalta pitää välttää määrittelemästä yksityiskohtia tai tunnusmerkkejä, jotka eivät ole välttämättömiä ongelman ratkeamisen kannalta, koska mitä enemmän (itsenäisessä) vaatimuksessa on keksintöä kuvaavia erityispiirteitä, sitä kapeamman suojan se antaa kilpailijoita vastaan. Patenttivaatimuksiksi ei hyväksytä luetteloa keksinnön eduista tai viittausta selitykseen. Myös toiveajattelu on kiellettyä. Keksintöä ei voi määritellä tavoitteen avulla. Turhan rajoituksen välttämiseksi on syytä käyttää yleisiä sanontoja. Esimerkiksi naulan, ruuvin tai koukun asemesta puhutaan kiinnityselimestä. Viimeistään siinä vaiheessa, kun tutkijainsinööri on valmis hyväksymään hakemuksen, tarvitaan myös toiselle kotimaiselle kielelle käännetyt vaatimukset. Hakija on velvollinen toimittamaan käännöksen PRH:een tai pyytämään PRH:ta tekemään käännöksen. Pyynnön yhteydessä on maksettava käännösmaksu PRH:n pankkitilille tai kassaan. 9

10 Esimerkki 1: suomalainen patentti nro Itsenäinen patenttivaatimus 1. Menetelmä katkenneen pultin (3) irrottamiseksi reiästä, t u n n e t t u siitä, että - asennetaan katkenneen pultin (3) päälle holkkimainen irrotuselin (4), - hitsataan puikkohitsausmenetelmällä holkkimaisen irrotuselimen (4) katkennutta pulttia (3) vasten oleva pää (6) kiinni katkenneen pultin päähän holkkimaisen irrotuselimen pitkittäisen reiän (5) kautta, - tartutaan kiinni holkkimaisen irrotuselimen (4) varresta ja kierretään holkkimaista irrotuselintä auki, jolloin katkennut pultti (3) kiertyy auki pitkin sen omia kierteitä. Esimerkki 3: Suomalainen patentti nro Esimerkki 2: suomalainen patentti nro Itsenäinen patenttivaatimus 1. Saunan kiuas, johon kuuluu seinään (1) kiinnitettävä tuki (2), kaksi tai useampia tukeen kiinnitettyä kivielementtiä (3), välimatkan päähän kivielementeistä (3) sijoitettu levy (5) ja kivielementtien (3) ja levyn (5) väliseen tilaan (6) välimatkan päähän kivielementeistä sijoitetut sähkövastukset (4) kivielementtien lämmittämiseksi, t u n n e t t u siitä, että kivielementit on asetettu porrasmaisesti päällekkäin.... Epäitsenäinen patenttivaatimus 4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen saunan kiuas, t u n n e t t u siitä, että levyyn (5) on tilan (6) puolelle kiinnitetty heijastava pinta (7) lämpösäteilyn heijastamiseksi tilaan päin. Itsenäinen vaatimus 1. Hälytinlaite kulkuneuvon, kuten auton tai työkoneen verkkovirralla toimivassa sisä- ja/tai moottorilämmittimessä, johon lämmittimeen kuuluu liitäntärasia (9) lämmittimen kytkemiseksi verkkovirtaan esimerkiksi liitäntäkaapelin (7) välityksellä, t u n n e t t u siitä, että hälytinlaitteessa on kulkuneuvon omaan virtapiiriin liitetty kytkinelin (2), jonka kanssa samaan virtapiiriin on edelleen kytketty ainakin yksi hälytinelin (1).... Epäitsenäinen vaatimus 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen hälytinlaite, t u n n e t t u siitä, että kytkinelin (2) on painokytkin ja että kytkinelin on lämmittimen liitäntärasian (9) sisäpinnassa siten sijoitettuna, että kytkinelin (2) on päällekytkettynä aina kun liitäntäkaapeli (7) on mekaanisesti kytkettynä liitäntärasiaan (9). 10

11 Tiivistelmä Tiivistelmä on korkeintaan 150-sanainen yhteenveto keksinnöstä. Tiivistelmässä ilmoitetaan sekä se tekninen ongelma, jota keksintö koskee, että keksinnön mukaisen ratkaisun pääperiaate. Jos selitykseen kuuluu piirustus, sopiva piirustuksen kuvio valitaan julkaistavaksi tiivistelmän kanssa. Jokaisen tiivistelmässä esitetyn keksinnön erityispiirteen jälkeen pannaan sulkeisiin viittausmerkki, joka vastaa valitun kuvion viittausmerkkiä. Tiivistelmä on annettava molemmilla kotimaisilla kielillä. Hakemusta tehtäessä riittää kuitenkin suomenkielinen (tai ruotsinkielinen) tiivistelmä. Toisella kotimaisella kielellä oleva tiivistelmä tarvitaan siinä vaiheessa, kun hakemus tulee julkiseksi (yleensä 18 kk hakemuksen tekemispäivästä). PRH pyytää tiivistelmän käännöstä välipäätöksellä, jos hakija ei toimita sitä oma-aloitteisesti. Yksityisen hakijan on mahdollista käännättää tiivistelmä PRH:ssa maksua vastaan. 5. HAKEMUKSEN KÄSITTELY PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSESSA Suomessa on ns. tutkiva patenttivirasto eli patentti myönnetään vasta, kun on varmistettu, että hakemus ja keksintö täyttävät niille patenttilaissa, -asetuksessa ja -määräyksissä asetetut ehdot. Patentti- ja rekisterihallituksen tutkijainsinööri varmistaa, että hakija on oikeutettu senlaajuiseen yksinoikeussuojaan, jota hän hakemuksessa itselleen vaatii. Hakemuksen tutkimisen edetessä hakijalle ilmoitetaan, mikäli hakemuksessa on puutteita tai keksinnön patentoinnille löytyy esteitä. Hakemusprosessia voisi kuvata kirjeenvaihtona hakijan ja PRH:n välillä. Hakemuksen muotoseikkojen tutkiminen Kirjaamisen jälkeen hakemus siirtyy tutkimukseen, jossa tarkastetaan, että hakemusmaksu on maksettu ja hakemuksessa on mukana kaikki tarvittavat asiakirjat. Mikäli hakemuksesta puuttuu jotakin (maksu, tiivistelmä, valtakirja, lausuma), hakijaa kehoitetaan välipäätöksellä toimittamaan puuttuvat asiakirjat. Tavallisesti puutteiden korjaamiseen annetaan aikaa 2 kk. Keksinnön uutuuden ja patentoitavuuden tutkiminen Muotoseikkojen tutkimisen jälkeen hakemus siirtyy patentoitavuustutkimukseen patentti- ja innovaatiolinjan johonkin tekniseen toimistoon. Keksinnön tekniikan alan mukaan se päätyy tietylle tutkijainsinöörille, jonka vastuulla tutkimus senjälkeen on. Pystyäkseen muodostamaan käsityksen keksinnön uutuudesta ja keksinnöllisyydestä, tutkijainsinöörin on tehtävä ns. tekniikan tason tutkimus eli selvitettävä, mitä on tullut tunnetuksi ennen patentin hakemispäivää. Keksinnön patentoitavuutta selvitettäessä huomio kiinnitetään patenttivaa- 11

12 timuksiin ja niissäkin ensisijaisesti itsenäisiin vaatimuksiin. Selitystä käytetään apuna keksinnön ymmärtämisessä. Kotimaisen hakijan hakemukselle tutkimus pyritään tekemään 6-9 kk:n kuluessa hakemuksen tekemispäivästä. Patenttiasetuksen 26 :n mukaan tutkimus on tehtävä Suomen, Norjan, Ruotsin, Tanskan, Amerikan Yhdysvaltojen, Ison-Britannian, Ranskan, Saksan liittotasavallan, entisen Saksan valtakunnan, Euroopan patenttiviraston (EPC, ks. jäljempänä) ja kansainvälisen patenttihakemusjärjestelmän (PCT, ks. jäljempänä) patenttijulkaisujen perusteella. Lähes aina tekniikan tason selvityksessä käytetään hyväksi muutakin materiaalia kuin patenttijulkaisuja: alan ammattikirjoja, ammattilehtiä, esitteitä yms. Nykyään tutkimus tehdään tiedonhakuna kansainvälisistä ja Euroopan patenttiviraston tietopankeista. Vaikka keksinnöltä vaaditaankin absoluuttista uutuutta, ei viranomaisen hakemusta tutkiessaan ole mahdollista selvittää kaikkea julkiseksi tullutta tietoa. Tästä syystä tutkimusprosessia täydentämään on otettu väitemenettely, jolla kolmas osapuoli, esim. kilpailija, voi tuoda viraston tietoon sellaista, mikä ei ole tullut esille hakemusta tutkittaessa. Käytännössä tutkimus perustuu kirjalliseen materiaaliin, julkista käyttöä tutkijainsinöörin on mahdoton tutkia. Sen toteennäyttäminen jää tavallisesti kolmannen osapuolen vastuulle ja tulee ilmi useimmiten väitevaiheessa, kun kilpailija tekee väitteen patenttia vastaan. Tutkimuksen valmistuttua hakija saa välipäätöksen, jossa ilmoitetaan, onko keksinnön patentoinnille esteitä. Välipäätöksessä annetaan määräpäivä, johon mennessä hakijan on vastattava siihen, täsmennettävä vaatimuksia mahdollisiin esteisiin nähden ja korjattava puutteellisuudet, joista välipäätöksessä on huomautettu. Tavallisesti vastausaikaa annetaan 6 kk. Mikäli tutkimuksessa löytyy patenttijulkaisuja, joissa kuvattu ratkaisu osuu hakijan patenttivaatimuksissaan vaatiman patenttisuojan piiriin, muodostavat nämä julkaisut esteen hakemuksen hyväksymiselle. Hakijan on harkittava, onko keksintö kokonaan tunnettu näistä julkaisuista, vai löytyykö joitain eroja, jotka voi perustella oleellisiksi. Jos hakijan mielestä eroja on, hänen tulee esittää ne ja perustella, miksi erot ovat olennaisia. Vaatimukset pitää samalla täsmentää koskemaan eroavia seikkoja. Täsmentäminen tapahtuu esimerkiksi siirtämällä epäitsenäisten vaatimusten määritteitä itsenäisen vaatimuksen tunnusmerkkiosaan tai ottamalla selityksestä täsmentävä määritteitä itsenäiseen vaatimukseen. Koska myös selityksestä voi poimia keksintöä selventäviä seikkoja vaatimuksiin, on tärkeää, että selitys alunalkaen on mahdollisimman seikkaperäinen, jotta vaatimuksia voidaan rajoittaa/täsmentää alkuperäisten asiakirjojen tietojen perusteella. Hakemusta ei käsittelyvaiheessa saa muuttaa siten, että patenttia haetaan sellaiseen keksintöön, joka ei käy ilmi alkuperäisistä asiakirjoista. Täsmennetyissä vaatimuksissa esitetty keksintö ei myöskään saa olla riippumaton alkuperäisissä vaatimuksissa määritellystä keksinnöstä Jakaminen ja lohkaiseminen Mikäli tutkijainsinööri on sitä mieltä, että hakemuksessa on useita toisistaan riippumattomia keksintöjä, hän pyytää hakijaa poistamaan hakemuksesta muut keksinnöt. Nämä voidaan jakaa omiksi hakemuksiksi. Vaikka jaettu hakemus tehdään myöhemmin kuin kantahakemus, se saa saman tekemispäivän kuin kantahakemus. Jos hakija on hakemuksen käsittelyn aikana lisännyt hakemukseen jotakin, jota ei ollut hakemuksessa sitä tehtäessä, voidaan lisäyksen kohteena olevasta keksinnöstä tehdä uusi, lohkaistu hakemus. Lohkaistu hakemus katsotaan hakijan pyynnöstä tehdyksi silloin, kun kantahakemukseen tehdyt lisäykset saapuivat PRH:een. 12

13 Patentin myöntäminen Kun hakemus on tutkijainsinöörin mielestä hyväksyttävissä, hän lähettää hakijalle hyväksyvän välipäätöksen. Kun hakija on hyväksynyt patenttihakemustekstin, tutkija lähettää hakijalle ilmoituksen, että hakemus voidaan hyväksyä ja pyytää maksamaan painatusmaksun. Kun hakija on maksanut maksun, hakemuksesta painetaan patenttijulkaisu. Patentti on myönnetty, kun hakemuksen hyväksymisestä on kuulutettu Patenttilehdessä. Patenttilehden ilmestysmisajankohdasta alkaa 9 kk:n väiteaika. Mikäli kukaan ei tee väitettä patenttia vastaan, se pysyy voimassa. Patenttilehti löytyy Internetistä osoitteesta julkaisut/. Väite Patentin myöntämistä seuraavan 9 kk:n aikana kuka tahansa voi tehdä väitteen myönnettyä patenttia vastaan, jos hän tietää jotakin sellaista, jonka perusteella patentti tulisi kumota. Väitteen tultua PRH:een patentin haltijalle annetaan määräaika antaa lausumansa väitteestä. Tässä vaiheessa on vielä mahdollista rajoittaa patenttivaatimuksia, mikäli väite antaa siihen aihetta. Haltijan lausuman jälkeen tutkijainsinööri tutkii väitteen ja patentti joko pysyy voimassa sellaisenaan tai muutetussa muodossa tai se kumotaan. Patenttihakemuksen käsittelyn aikana hakemuksen hyväksymistä vastaan voi tehdä muistutuksen. Hakemuksen hylkääminen ja muutoksenhaku Jos tutkijainsinööri katsoo, että täsmennetyissäkään vaatimuksissa määritelty keksintö ei ole uusi eikä olennaisesti eroa aikaisemmin tunnetusta, hakemus hylätään. Hakija voi valittaa hylkäyksestä PRH:n valituslautakuntaan 60 päivän kuluessa päätöksen saamisesta. PRH:n valituslautakunnan kielteisestä päätöksestä on edelleen mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 60 päivän kuluessa päätöksen saamisesta. Myös väitteentekijä voi valittaa hänelle kielteisestä päätöksestä. Patenttihakemuksen muuntaminen hyödyllisyysmallihakemukseksi Patenttihakemus voidaan hakemisaikana muuntaa hyödyllisyysmallihakemukseksi, jos patenttihakemuksen kohteena oleva keksintö on hyödyllisyysmallilain tarkoittama keksintö. Jos patenttihakemus sitä vastoin koskee valmistusmenetelmää, ei muuntamista voi tehdä. Hyödyllisyysmallihakemus saa patenttihakemuksen tekemispäivän. Muuntamista ei voi peruuttaa. Patenttihakemus jää voimaan, ellei sitä peruuteta. 13

14 6. PATENTIN VOIMASSAPITÄMINEN Vuosimaksut Patentin mitätöinti Myönnetty patentti ja vireillä oleva hakemus pidetään voimassa maksamalla vuosimaksut. Ensimmäisen kerran vuosimaksu on maksettava kolmannen maksuvuoden alussa. Sen jälkeen maksu on maksettava vuosittain kunkin maksuvuoden alussa. Maksuvuosi lasketaan alkavaksi hakemuksen tekemispäivästä. Eräpäivä on maksuvuoden alkamiskuukauden viimeinen päivä. Mikäli maksua ei makseta määräpäivänä, se voidaan maksaa vielä kuuden seuraavan kuukauden aikana 20 %:lla korotettuna. Senjälkeen kun PRH on myöntänyt patentin, Helsingin käräjäoikeus on ainoa oikeusistuin Suomessa, jossa voidaan nostaa kanne patentin mitätöimiseksi. Hävinnyt osapuoli voi valittaa tuomiosta edelleen Helsingin hovioikeuteen ja korkeimpaan oikeuteen, mikäli se antaa valitusluvan. Patentin loukkaus Patentinhaltijan pitää itse valvoa, ettei hänen patenttiaan loukata. Mikäli loukkaus tapahtuu eikä patentin haltija pääse sopimukseen loukkaajan kanssa, hän voi nostaa kanteen loukkaajaa vastaan Helsingin käräjäoikeudessa. 7. TYÖSUHDEKEKSINTÖLAKI Patenttilain mukaan keksintö kuuluu keksijälle. Työlainsäädännön mukaan työn tulos kuuluu työnantajalle. Työsuhdekeksintölaki tarvitaan näiden keskenään vastakkaisten säädösten välisen eron sääntelyyn. Työsuhdekeksintölaki tulee sovellettavaksi silloin, kun toisen työssä (tai virkasuhteessa) oleva henkilö tekee Suomessa patentilla suojattavissa olevan keksinnön, joka kuuluu hänen työnantajansa toiminta-alaan. Laki ei koske yliopiston, korkeakoulun tai vastaavan tieteellisen opetuslaitoksen opettajaa ja tutkijaa. Työnantajan ja työntekijän oikeudet työsuhdekeksintöön ovat riippuvaisia siitä, missä yhteydessä työtehtäviin keksintö on syntynyt. Mikäli keksintö on syntynyt a) työntekijälle kuuluvien työtehtävien täyttämiseksi tapahtuvan toiminnan tuloksena tai b) olennaisesti käyttämällä hyväksi työnantajan liikkeessä tai laitoksessa saavutettuja kokemuksia, työnantajalle on oikeus saada kokonaan tai osittain oikeus keksintöön. Mikäli keksintö on syntynyt c) työntekijälle työssä annetun tarkemmin määrätyn tehtävän tuloksena, työnantajalla on vastaava oikeus, vaikkei keksinnön hyväksikäyttö kuulu työnantajan toimintaalaan. Keksinnön tehtyään keksijä on velvollinen ilmoittamaan siitä viipymättä työnantajalleen. Ilmoituksessa keksintö on selostettava kokonaan kirjallisesti siten, että työnantaja ymmärtää sen. Ilmoitusajankohta on kirjattava siten, että keksintöilmoituksen sisältö ja ilmoitusajankohta voidaan myös myöhemmin todeta. 14

15 Työntekijä voi tehdä keksintöilmoituksen myös silloin, kun katsoo, että työsuhdekeksintölakia ei sovelleta hänen keksintöönsä. Tällöin keksijän on selvästi ilmoitettava keksintöilmoituksessaan myös tämä näkemyksensä työnantajalleen. Työntekijällä eli keksijällä on oikeus hakea keksintöönsä patenttia Suomessa, mutta vasta 1 kk:n kuluttua siitä, kun hän on tehnyt ilmoituksen keksinnöstä työnantajalleen. Ellei toisin ole sovittu, työnantajan on ilmoitettava työntekijälle kirjallisesti neljän kuukauden kuluessa siitä, kun sai ilmoituksen keksinnöstä, minkä oikeuden hän keksintöön ottaa. Mikäli työnantaja ottaa oikeudet keksintöön kokonaan tai osittain, on työntekijällä oikeus saada työnantajalta kohtuullinen korvaus. Korvausta määrättäessä on otettava huomioon keksinnön arvo, työnantajan saaman oikeuden laajuus sekä työsopimuksen ehdot ja muut työsuhteeseen liittyvät seikat. Keksinnön arvolla tarkoitetaan sen taloudellista arvoa. Työsuhdekeksintölautakunta Työsuhdekeksintölautakunta antaa lausuntoja työsuhdekeksintölain soveltamista koskevissa kysymyksissä. Lausuntoa voi pyytää työnantaja, työntekijä tai tuomioistuin. Lautakunnan asettaa valtioneuvosto ja siinä on puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä. Jäsenistä kaksi on puolueetonta, kolme työntekijä- ja kolme työnantajapuolen edustajaa. Lautakunnan käytännön asioita hoidetaan kauppa- ja teollisuusministeriössä. Sieltä saa lausuntopyyntöjä varten laaditun lomakkeen ja tietoja lautakunnan jäsenistä ja sihteereistä. 8. PATENTTIASIAMIEHET Patenttihakemuksen laatimisessa ja hakumenettelyssä hakija tarvitsee teknisen tietämyksen lisäksi patenttiasiain tuntemusta. Hakemuksen laatiminen ei aloittelevalle todennäköisesti ole helppoa. Varsinkin patenttivaatimukset pitäisi osata laatia niin, ettei tarpeettomasti rajoiteta suojapiiriä. Patenttiasiamieheltä saa apua sekä keksinnön patentoitavuuden arvioinnissa ennen hakemuksen tekemistä että hakemuksen laatimisessa, oikean hakustrategian valinnassa ja koko hakemuskäsittelyn ajan. Patenttiasiamies toimii patentinhakijan edustajana patentinhaussa. Asiamies valtuutetaan hakijan antamalla valtakirjalla tai ilmoittamalla asiamies hakijan allekirjoittaman hakemuslomakkeen kohdassa Asiamies. Kun patenttia haetaan Suomessa ja hakijan kotipaikka on Suomessa, ei asiamiehen käyttö ole pakollista. Ammattimainen toiminta patenttiasiamiehenä edellyttää aina rekisteröitymistä Patentti- ja rekisterihallituksen pitämään patenttiasiamiesrekisteriin. Muutkin henkilöt kuin ammattimaiset patenttiasiamiehet voivat toimia hakijan edustajana. Luettelon rekisteröidyistä asiamiehistä (patenttitoimistoista) saa PRH:sta. Patenttitoimistojen nimiä löytyy myös puhelinluetteloista. 15

16 9. PATENTINHAKU ULKOMAILLA Koska Suomessa myönnetty patentti suojaa keksinnön vain Suomessa, on patenttisuoja ulkomailla haettava erikseen. Jos on tarkoitus harjoittaa liiketoimintaa Suomen rajojen ulkopuolella, on tärkeää suojata keksintö kaikissa niissä maissa, joissa keksintöä voi hyödyntää aktiivisesti esim. valmistamalla, markkinoimalla tai lisensioimalla, tai passiivisesti estämällä tai hidastamalla kilpailijoiden pääsyä markkinoille. Ulkomaista patenttia voidaan hakea joko suoraan kunkin maan patenttivirastosta tai kansainvälisen (PCT) tai eurooppalaisen patentinhakujärjestelmän (EPC) kautta. Näitä eri tapoja voi myös yhdistellä. Useimmissa maissa ulkomaisen patentinhakijan on pakko käyttää asiamiestä. Koska ulkomaisen asiamiehen valinta voi olla vaikeaa, on hyvä kääntyä suomalaisen patenttiasiamiehen puoleen, jolla jo on kontaktit ulkomaille. Kansainvälisen patenttihakemuksen kansainvälisessä vaiheessa tai eurooppapatenttia hakiessaan hakija ei tarvitse patenttiasiamiestä. Molemmat järjestelmät ovat kuitenkin melko monimutkaisia, joten oikeuksien menetysvaaran minimoimiseksi kannattaa käyttää ammattimaista patenttiasiamiestä. Etuoikeus Ulkomainen patentinhaku on hyvä aloittaa vuoden kuluessa suomalaisen hakemuksen tekemispäivästä. Näin haettaessa voidaan käyttää hyväksi kansainvälistä sopimusta etuoikeudesta. Etuoikeus tarkoittaa sitä, että hakijalla, jolla on varhaisin ensimmäisen, samaa keksintöä koskevan hakemuksen tekemispäivä (=etuoikeuspäivä), on etuoikeus saada patentti muihin myöhemmin samaan keksintöön patenttia hakeviin nähden. Etuoikeusaika on 12 kk ensimmäisen hakemuksen tekemispäivästä (etuoikeusvuosi). Joskus on mahdollista tehdä hakemus vielä etuoikeusvuotta seuraavan 6 kk:n aikana. Sen jälkeen sitä ei enää kannata tehdä, koska oma suomalainen hakemus tulee julkiseksi ja on senjälkeen este patentoinnille muissa maissa. Päätös hakea ulkomailta kannattaa tehdä lopullisesti vasta sitten, kun PRH on antanut arvion keksinnön uutuudesta ja patentoitavuudesta. Välipäätös annetaan tavallisesti 6-9 kk:n kuluessa hakemispäivästä. Etuoikeutta täytyy yleensä pyytää tietyssä ajassa ulkomaisen hakemuksen tekemisestä. Se täytyy näyttää toteen ns. etuoikeustodistuksella, jonka saa maksua vastaan PRH:sta. Etuoikeutta voi pyytää myös suomalaiselle hakemukselle. Kansalliset patenttihakemukset Jos patentti halutaan ulkomailla vain muutamaan maahan, esim. 2-4:ään, voi olla taloudellisesti kannattavinta hakea patenttia suoraan kussakin maassa etuoikeusvuoden aikana. Tällöin tehdään hakemus kunkin maan patenttivirastoon ko. maan kielellä. Kunkin maan patenttivirasto käsittelee hakemuksen oman lainsäädäntönsä mukaisesti. Kansainvälinen patenttihakemus (PCT) Suomalainen hakija voi aloittaa patentinhaun ulkomailla myös tekemällä PRH:een Patenttiyhteistyösopimukseen (Patent Cooperation Treaty, PCT) perustuvan kansainvälisen patenttihakemuksen. PCT-järjestelmän tarkoituksena on, että uutuustutkimuksen, ja pyydettäessä myös patentoitavuuden esitutkimuksen, tekee kansainvälinen tutkiva viranomainen, joksi suomalainen hakija voi valita Ruotsin tai Euroopan patenttiviraston. 16

17 PCT-hakemusta tehtäessä on anomuslomakkeessa nimettävä ne maat, joissa patentin haluaa. Järjestelmään on liittynyt yli 100 valtiota. Hakija voi PCT-järjestelmää käyttämällä saada kansainvälisen viranomaisen suorittaman uutuustutkimuksen (I-vaihe) ja halutessaan myös patentoitavuuden esitutkimuksen (II-vaihe). Kansainvälistä patenttia ei järjestelmän puitteissa kuitenkaan myönnetä. PCT-hakemusta jatketaan kansallisina hakemuksina anomuslomakkeessa nimetyissä kansallisissa virastoissa ko. maan kielellä joko vaiheen I jälkeen (20 kk suomalaisen hakemuksen tekemisestä) tai vaiheen II jälkeen (30 kk suomalaisen hakemuksen tekemisestä). Joissakin maissa kansalliseen vaiheeseen voidaan mennä vasta 30 kk:n kuluttua, vaikka hakemukselle ei olisikaan pyydetty patentoitavuuden esitutkimusta (vaihe II). Lopputuloksena on joukko kansallisten patenttivirastojen myöntämiä kansallisia patentteja. Järjestelmän etu on, että patentointiprosessi voidaan aloittaa yhdellä hakemuksella ja suomenkielellä. Ennen hakemuksen julkiseksituloa se on kuitenkin käännettävä englanninkielelle. Kirjeenvaihto tutkivan viraston ja hakijan välillä tapahtuu englanniksi. Etu on myös se, että hakemuksen tekemispäivänä voidaan varata epävarmoja maita vähäisellä lisäkustannuksella. Käännöskustannuksia (englantia lukuunottamatta) voi lykätä myöhempään ajankohtaan (jopa 30 kk:n päähän etuoikeudesta) kuin suorassa kansallisessa patentinhaussa. Päätös patentoinnin laajudesta pystytään saatavan lisäajan jälkeen ehkä tekemään harkitummin kuin heti etuoikeusvuoden päätyttyä. Eurooppapatentti (EPC) Suomalainen hakija voi hakea eurooppapatenttia Euroopan patenttisopimukseen (European Patent Convention, EPC) liittyneitä maita varten. Sopimukseen on huhtikuuhun 2003 mennessä liittynyt 27 Euroopan maata: Belgia, Bulgaria, Espanja, Hollanti, Irlanti, Iso- Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Liechtenstein, Luxemburg, Monaco, Portugali, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Turkki, Unkari ja Viro. Eurooppapatentti voidaan ulottaa koskemaan myös Albaniaa, Latviaa, Liettuaa ja Makedoniaa (ns. extensionvaltiot). Eurooppapatenttihakemus tehdään joko Patentti- ja rekisterihallitukseen tai suoraan Euroopan patenttivirastoon, ja hakemuksessa nimetään ne maat, joissa patentti halutaan. Hakemuksen voi tehdä suomenkielellä, mutta se täytyy hyvin nopeasti kääntää joko englannin, ranskan tai saksan kielelle, jotka ovat Euroopan patenttiviraston viralliset kielet. Euroopan patenttivirasto tutkii ensi vaiheessa keksinnön uutuuden ja hakija voi senjälkeen pyytää patentoitavuustutkimusta. Kun Euroopan patenttivirasto on myöntänyt patentin, hakijan on yleensä 3 kk:ssa toimitettava patentin käännös kaikkiin niihin maihin, joissa haluaa saattaa sen voimaan. Voimaansaattamisen jälkeen patentti vastaa kyseisen maan kansallista patenttia. 17

18 Järjestelmän etuna voi pitää sitä, että hakemus käsitellään yhdessä virastossa. Hakijan ei tarvitse vastata usean patenttiviraston kirjeisiin. Myönnetty patentti on suojapiiriltään sama kaikissa maissa, mikä sekin on etu. Haitta voi olla se, että koko Eurooppa on yhden kortin varassa eli jos Euroopan patenttivirasto hylkää hakemuksen, ei patenttia saada missään hakemuksessa nimetyistä maista. Euro-PCT-hakemus Kansainvälinen patentinhakujärjestelmä (PCT) ja eurooppalainen järjestelmä (EPC) voidaan yhdistää Euro-PCT-hakemukseksi. Hakeminen aloitetaan PCT-hakemuksena, jossa nimetään eurooppapatentti yhtenä maana. PCT-vaiheiden jälkeen, kun siirrytään kansalliseen vaiheeseen, tehdään hakemus kaikkiin nimettyihin maihin ja siis myös Euroopan patenttivirastoon. On myös huomattava, että PCT-reittiä ei voida mennä kansalliseen vaiheeseen Alankomaissa, Belgiassa, Irlannissa, Italiassa, Kreikassa, Kyproksessa, Monacossa, Ranskassa tai Sloveniassa. Näihin patentti on haettava joko suoraan kansallista reittiä tai Euro-PCT-reittiä. Kansainvälisen uutuustutkimuksen kaltainen tutkimus (International Type Search, ITS) Patenttilain 9 :n mukaan hakija voi pyytää jo suomalaiselle hakemukselleen kansainvälisen uutuustutkimuksen kaltaista tutkimusta (PCT-artikla 15). Tutkimuspyyntö on tehtävä kirjallisesti PRH:lle 3 kk:n kuluessa hakemuksen tekemispäivästä ja samassa ajassa on maksettava maksu. Tutkimus tehdään hakijan valinnan mukaan joko Ruotsin tai Euroopan patenttivirastossa. Tutkimusta varten hakemus on käännettävä englannin kielelle. Tutkimus vastaa PCT-hakemuksen I-vaiheessa tehtävää uutuustutkimusta. Mikäli hakija jatkaa hakemista myöhemmin PCT-reittiä, hän saa alennuksen PCT-tutkimusmaksusta. Euraasian patenttijärjestelmä (EAPC) Euraasian patenttia voidaan hakea sopimukseen liittyneitä maita varten. Sopimukseen on vuonna 2000 liittynyt yhdeksän valtiota: Armenia, Azerbeidzan, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Tadzikistan, Turkmenia, Valko-Venäjä ja Venäjä. Hakemus tehdään venäjän kielellä Euraasian patenttivirastoon Moskovassa, joka käsittelee hakemuksen ja myöntää patentin. Hakemuksessa ei nimetä erikseen haluttuja maita, vaan kaikki sopimusvaltiot sisältyvät hakemukseen. Hakemuksen tutkiminen on kaksivaiheinen, kuten eurooppapatenttiakin haettaessa. Patentin myöntämisen jälkeen se saatetaan voimaan sopimusvaltioissa maksamalla kunkin valtion vuosimaksut. Euraasian patentti (EA) voidaan nimetä PCT-hakemuksessa yhtenä maana eurooppapatenttia vastaavalla tavalla. Afrikkalaiset patentinhakujärjestelmät (ARIPO ja OAPI) ARIPO:on eli African Regional Industrial Property Organizationiin kuuluvat seuraavat valtiot: Ghana, Gambia, Kenia, Lesotho, Malawi, Mosambique, Sierra Leone, Sudan, Swazimaa, Tansania, Uganda, Zambia ja Zimbabwe. OAPI:iin eli Organisation Africaine de la Propriété Intellectuelle kuuluvat seuraavat valtiot: Benin, Burkina Faso, Gabon, Guinea, Guinea-Bissau, Kamerun, Keski-Afrikan tasavalta, Kongo, Mali, Mauritania, Niger, Norsunluurannikko, Päiväntasaajan Guinea, Senegal, Togo ja Tsad. Molempien organisaatioiden kautta voidaan hakea alueellista patenttia ja molemmat organisaatiot (AP ja OA) voidaan myös nimetä PCT-hakemuksessa alueellista patenttia varten. 18

19 10. PATENTTIJULKAISUT TIEDONLÄHTEENÄ Patenttijulkaisut ovat merkittävä tiedonlähde. Patenttijulkaisujen rakenne on sama kaikkialla, joten niistä on helppo etsiä tietoja. Niissä on esitetty hakemuksen tekemishetkellä tunnettu tekniikan taso ja ongelma, joka pyritään ratkaisemaan keksinnöllä, uusi ratkaisu ongelmaan ja vähintään yksi ratkaisua kuvaava suoritusesimerkki. Pohjoismaissa Tanskaa lukuunottamatta (ja joissain muissakin maissa) hakemuslomakkeessa ilmoitettavat tiedot ja hakemuksen käsittelyvaiheet / maksutiedot ovat julkisia heti hakemispäivästä. PRH julkaisee Patenttihakemusten viikkoluetteloa Suomessa kunakin viikkona tehdyistä hakemuksista. Viikkoluettelo löytyy Internetistä. Useimmissa maissa varsinainen hakemus tulee julkiseksi kuitenkin vasta kun 18 kk on kulunut hakemuksen tekemisestä. Suomessa julkiseksitulosta ilmoitetaan Patenttilehden A-osassa. Patentin myöntämisestä kuulutetaan Patenttilehden B-osassa. Patenttilehti löytyy Internetistä. Vastaavanlaiset patenttilehdet ilmestyvät myös muissa patentteja myöntävissä maissa ja organisaatioissa. Patenttijulkaisuista löytyvää tietoa pitää ja kannattaa käyttää tuotekehityksen kaikissa vaiheissa niin ideoiden saamiseksi kuin ratkaisujen etsimiseksi tai kilpailijan toiminnan seuraamiseksi. Jo tuotekehitysprojektia käynnistettäessä on hyvä tarkistaa, mitä on keksitty aiemmin, jottei käytetä aikaa ja rahaa sellaiseen, joka on jo keksitty. Tuotekehitysrosessin edetessä julkaisuista saattaa löytyä ratkaisuja kohdattaviin ongelmiin. Ennen kuin lähdetään markkinoimaan uutta tuotetta, pitää varmistaa, ettei siihen ole jollakulla voimassa olevaa patenttia tai hyödyllisyysmallia. Patentinloukkausriitaan ei kannata ajautua tietämättään. Omatoiminen uutuustutkimus ennen patentinhakua PRH:n lukusali ja kirjasto Patentti- ja rekisterihallitus tutkii keksinnön uutuuden, ennenkuin patentti myönnetään. Tarpeettomien kustannusten ja vaivannäön välttämiseksi on patentinhakijan silti hyvä mahdollisuuksien mukaan varmistua etukäteen keksinnön uutuudesta. Omatoimisen ennakkotutkimuksen voi tehdä esimerkiksi tutustumalla PRH:n lukusalissa kyseisen alan patenttijulkaisuihin. Koska patenttijulkaisuissa keksintö usein esitetään piirustuksin havainnollistettuna, pääsee kieltä osaamattakin yleensä riittävästi perille julkaisun esittämän keksinnön sisällöstä. Tutkimuksen voi tehdä myös Internet-tietokannoista, ks. jäljempänä kohta Patenttitietoa Internetistä. Lukusaliin saa nähtäväkseen kaikki PRH:ssa olevat patenttijulkaisut noin 40 maasta. Tärkeimpien teollisuusmaiden julkaisut on järjestetty tekniikan aloittain kansainvälisen patenttiluokituksen mukaiseen järjestykseen. Muiden maiden julkaisut ovat numerojärjestyksessä. 19

20 Lukusalissa on päätteitä tiedonhakujen tekemiseksi joko Internetistä, PRH:n sisäisistä tietokannoista tai CD-ROMmeilla olevista patenttijulkaisuista. PRH:n kirjasto on julkinen kirjasto, joka on myös ulkopuolisten käytössä. Kirjaston kokoelmat käsittävät teknisluonnontieteellistä ja oikeustieteellistä kirjallisuutta varsinkin teollisoikeuksien alalta. Kirjaston kokoelmista lähetetään myös kaukolainoja muille kirjastoille. Patenttiluokitus Luokitus on avain patenttijulkaisuista löytyvän tiedon tutkimiseen. Luokitus käsittää kaikki teollisen toiminnan alat. Tutkimuksen suorittamiseksi on etsittävä keksintöä vastaava patenttiluokka. Luokitusmerkintä koostuu kirjaimista ja numeroista. Esimerkiksi suomalaista saunaa koskevat patenttijulkaisut löytyvät luokasta A 61 H 33/06, autojen varkaudenestolaitteita koskevat julkaisut luokista B 60 R 25/00-25/10, moottorien lohkolämmittimet luokista F 02 N 17/00-17/06, lasten turvaistuimet autoon B 60 N 2/26-2/30 jne. Karkealuokitusta varten lukusalissa on suomenkielinen ja hienoluokitusta varten englannin-, saksanja ranskankieliset luokituskirjat. Luokitus on myös CD-ROMmilla IPC:CLASS, joka on käytettävissä lukusalissa, ja Internetissä, josta sen löytää reittiä Patentit Tietokannat Patenttiluokitus haun avuksi. Luokituksen selvittämisessä auttavat lukusalin henkilökunta ja neuvontainsinöörit. Patenttitietoa Internetistä Seuraavassa joitakin palveluja, joihin pääsee PRH:n Internet-sivuston kautta -kautta, ks. Tietokannat ja Linkit espacenet-palvelu patenttijulkaisuja yli 60 maasta, osasta jopa 1800-luvulta alkaen soveltuu mm. idean uutuuden ensi vaiheen kartoitukseen PatInfo-tietokanta tunniste-, käsittely-, voimassaolo- ja maksutiedot suomalaisista patenteista ja hyödyllisyysmalleista 1970-luvulta alkaen Hymanetti tunnistetiedot, itsenäinen suojavaatimus ja kuva suomalaisista rekisteröidyistä hyödyllisyysmalleista alusta eli vuodesta 1992 alkaen FI-EP-tietokanta tunnistetiedot Suomessa voimassa olevista eurooppapatenteista WIPOn PCT-Gazette -tietokanta kansainvälisistä patenttihakemuksista etusivu tai koko teksti heti julkaisupäivänä (joka torstai) vuodesta 1997, ks. myös espacenetpalvelu Euroopan patenttiviraston patenttirekisteri eurooppapatenttihakemusten käsittelytiedot patentin myöntämiseen asti, vuodesta 1978 alkaen mahdollisuus katsella hakemuspapereita Internetin kautta (file inspection) US-patenttiviraston julkaisutietokanta kaikki US-patenttijulkaisut vuodesta 1791 alkaen Japanin patenttiviraston tietokannat patenttijulkaisut vuodesta 1976 mahdollisuus käännättää koneellisesti julkaisuja japanista englannin kielelle. Eri maiden patenttivirastojen Internet-sivuilta löytyy yleistä tietoa patentoinnista ja virastojen palveluista. Lisäksi melko monen viraston patenttihakemusten ja patenttien perustiedot, tietoja näiden voimassaolosta ja itse patenttijulkaisuja on saatavilla Internetin kautta. 20

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PATENTTI

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PATENTTI PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PATENTTI 1 P a t e n t i n h a k i j a l l e Mahdollisuus keksintöjen suojaamiseen lainsäädännön avulla on havaittu välttämättömäksi lähes kaikissa maissa. Keksintöjen suojamuodoista

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot

Patenttitietokannoista ja patentista

Patenttitietokannoista ja patentista Patenttitietokannoista ja patentista Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous 21.10.2009 Kristiina Grönlund Patenttikirjasto ja neuvontapalvelut Patentti- ja rekisterihallitus Maksuttomia patenttitietokantoja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2011. 743/2011 Laki. patenttilain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2011

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2011. 743/2011 Laki. patenttilain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2011 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2011 743/2011 Laki patenttilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan patenttilain

Lisätiedot

Asetus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen muuttamisesta

Asetus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995 Asetus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen muuttamisesta Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 5 päivänä

Lisätiedot

Teollisoikeudet (patentit, tavaramerkit ja mallisuoja) liiketoiminnassa Olli Ilmarinen

Teollisoikeudet (patentit, tavaramerkit ja mallisuoja) liiketoiminnassa Olli Ilmarinen Teollisoikeudet (patentit, tavaramerkit ja mallisuoja) liiketoiminnassa Olli Ilmarinen Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) Mitä IPR liittyy liiketoimintaan? TAVARAMERKKI PATENTTI MALLI- SUOJA TEKIJÄNOIKEUS

Lisätiedot

HYÖDYLLISYYSMALLIOIKEUS

HYÖDYLLISYYSMALLIOIKEUS PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS HYÖDYLLISYYSMALLIOIKEUS H y ö d y l l i s y y s m a l l i r e k i s t e r ö i n n i n h a k i j a l l e Tämän esitteen tarkoituksena on antaa tietoa kaikille, jotka tarvitsevat

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

Laki patenttilain muuttamisesta

Laki patenttilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995 Laki patenttilain muuttamisesta muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun patenttilain (550/67) 6 :n 1 momentti, 45 :n

Lisätiedot

PROTOMO JYVÄSKYLÄ 22.3.2010 TEOLLISOIKEUSASIAA

PROTOMO JYVÄSKYLÄ 22.3.2010 TEOLLISOIKEUSASIAA PROTOMO JYVÄSKYLÄ 22.3.2010 TEOLLISOIKEUSASIAA KEKSINNÖLLISYYDEN ARVIOINNISTA 1. CASE: MATTOKAUPPAA NORJASSA - SUOJAUKSEN MERKITYS 2. TÄRKEIMMÄT PELIVÄLINEET LIIKETOIMINNAN TUKEMISEEN 3. IPR -STRATEGIASTA

Lisätiedot

1) suomalaiseen patenttihakemukseen, lukuunottamatta 41 a :ää

1) suomalaiseen patenttihakemukseen, lukuunottamatta 41 a :ää PATENTTIMÄÄRÄYKSET Annettu: 30. päivänä syyskuuta 1980 Muutettu 31.12.1985, 4.11.1986, 25.6.1992, 1.3.1996, 1.4.1997, 1.7.1997, 15.7.2000, 2.4.2001, 1.1.2003, 21.4.2005, 6.3.2006, 13.12.2007, 1.11.2008,

Lisätiedot

HYÖDYLLISYYSMALLIMÄÄRÄYKSE T

HYÖDYLLISYYSMALLIMÄÄRÄYKSE T HYÖDYLLISYYSMALLIMÄÄRÄYKSE T Annettu 16. päivänä joulukuuta 1991 Muutettu 1. päivänä tammikuuta 1996 Muutettu 8. päivänä joulukuuta 2008 Muutettu 13.päivänä lokakuuta.2009 1. HYÖDYLLISYYSMALLIHAKEMUS JA

Lisätiedot

Kolster Oy Ab. IPR asiantuntija vuodesta 1874

Kolster Oy Ab. IPR asiantuntija vuodesta 1874 Kolster Oy Ab IPR asiantuntija vuodesta 1874 Palvelumme Patentit Hyödyllisyysmallit Tutkimukset ja valvonnat Tavaramerkit ja verkkotunnukset Mallioikeudet Riita-asiat IPR Management Kolster on Suomen johtava

Lisätiedot

PATENTTIMÄÄRÄYKSET. Annettu Helsingissä 1. päivänä joulukuuta 2014

PATENTTIMÄÄRÄYKSET. Annettu Helsingissä 1. päivänä joulukuuta 2014 PRH/2286/01/2014 PATENTTIMÄÄRÄYKSET Annettu Helsingissä 1. päivänä joulukuuta 2014 Patentti- ja rekisterihallitus on antanut patenttilain 74 :n 4 momentin (101/2013) nojalla seuraavat patenttimääräykset:

Lisätiedot

HYÖDYLLISYYSMALLIMÄÄRÄYKSET. Annettu Helsingissä 17. päivänä tammikuuta 2013 -----------------------

HYÖDYLLISYYSMALLIMÄÄRÄYKSET. Annettu Helsingissä 17. päivänä tammikuuta 2013 ----------------------- 1(8) HYÖDYLLISYYSMALLIMÄÄRÄYKSET Annettu Helsingissä 17. päivänä tammikuuta 2013 ----------------------- Patentti- ja rekisterihallitus on antanut 10. toukokuuta 1991 hyödyllisyysmallioikeudesta annetun

Lisätiedot

Hyödyllisyysmalliopas

Hyödyllisyysmalliopas Hyödyllisyysmalliopas Hyödyllisyysmalli on nopea ja edullinen Tämän oppaan tarkoituksena on antaa tietoa kaikille, jotka tarvitsevat keksinnölleen hyödyllisyysmallioikeuden tarjoamaa suojaa. Oppaasta löytyvät

Lisätiedot

PATENTTIMÄÄRÄYKSET. Annettu Helsingissä 28 päivänä elokuuta 2013

PATENTTIMÄÄRÄYKSET. Annettu Helsingissä 28 päivänä elokuuta 2013 PRH/1657/01/2013 PATENTTIMÄÄRÄYKSET Annettu Helsingissä 28 päivänä elokuuta 2013 Patentti ja rekisterihallitus on antanut patenttilain 74 :n 4 momentin (101/2013) nojalla seuraavat patenttimääräykset:

Lisätiedot

Case Valmet Power Työsuhdekeksintö- ja patenttiriita. Pirta Tiiro ja Jyrki Nikula Kolster Oy Ab

Case Valmet Power Työsuhdekeksintö- ja patenttiriita. Pirta Tiiro ja Jyrki Nikula Kolster Oy Ab Case Valmet Power Työsuhdekeksintö- ja patenttiriita Pirta Tiiro ja Jyrki Nikula Kolster Oy Ab TAUSTAA: TYÖSUHDEKEKSINTÖLAKI Laki on vuodelta 1967 (muutoksia 1988, 2000 ja 2006) Säännökset hyvin vaikeaselkoisia

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

PATENTTI- JA INNOVAATIOLINJA HELMIKUU

PATENTTI- JA INNOVAATIOLINJA HELMIKUU PATENTTIKÄSIKIRJA PATENTTI- JA INNOVAATIOLINJA HELMIKUU 2013 TÄMÄ SIVU ON JÄTETTY TARKOITUKSELLA TYHJÄKSI PATENTTIKÄSIKIRJA Copyright 2013 Patentti- ja rekisterihallitus Julkaisija - Publisher Patentti-

Lisätiedot

PATENTOINTI. Miro Luodes. Opinnäytetyö Huhtikuu 2014. Rakennustekniikan koulutusohjelma Tekniikan ja liikenteen ala

PATENTOINTI. Miro Luodes. Opinnäytetyö Huhtikuu 2014. Rakennustekniikan koulutusohjelma Tekniikan ja liikenteen ala PATENTOINTI Miro Luodes Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 Rakennustekniikan koulutusohjelma Tekniikan ja liikenteen ala KUVAILULEHTI Tekijä(t) Luodes, Miro Työn nimi Patentointi Koulutusohjelma Rakennustekniikka

Lisätiedot

PATENTTI- JA INNOVAATIOLINJA TAMMIKUU

PATENTTI- JA INNOVAATIOLINJA TAMMIKUU PATENTTIKÄSIKIRJA PATENTTI- JA INNOVAATIOLINJA TAMMIKUU 2015 TÄMÄ SIVU ON JÄTETTY TARKOITUKSELLA TYHJÄKSI PATENTTIKÄSIKIRJA Copyright 2015 Patentti- ja rekisterihallitus Julkaisija - Publisher Patentti-

Lisätiedot

Luovien alojen tekijänoikeuskoulutus - Oikeus työn tuloksiin - OAMK 26.3.2013 Suvi Julin Berggren Group

Luovien alojen tekijänoikeuskoulutus - Oikeus työn tuloksiin - OAMK 26.3.2013 Suvi Julin Berggren Group Luovien alojen tekijänoikeuskoulutus - Oikeus työn tuloksiin - OAMK 26.3.2013 Suvi Julin Oikeuksien siirtyminen työsuhteen perusteella Peruslähtökohdat 1. Oikeus patentoitavaan keksintöön syntyy keksijälle

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

LAKI HYÖDYLLISYYSMALLIOIKEUDESTA

LAKI HYÖDYLLISYYSMALLIOIKEUDESTA LAKI HYÖDYLLISYYSMALLIOIKEUDESTA Annettu 10. päivänä toukokuuta 1991 (800/91) Muutokset: 580/92, 1037/92, 1410/92, 720/95, 1396/95, 1696/95, 686/06 ja 700/2008. 1. LUKU: YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 Se, joka on

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta Laki hyödyllisyysmallioikeudesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Se, joka on tehnyt keksinnön, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada

Lisätiedot

Patentti-Insinöörit r.y. Patentingenjörerna r.f. Finnish Association for Corporate Patent Agents

Patentti-Insinöörit r.y. Patentingenjörerna r.f. Finnish Association for Corporate Patent Agents Patentti-Insinöörit r.y. Patentingenjörerna r.f. Finnish Association for Corporate Patent Agents Kontaktitoimikunnan kokoukset V & VI, 2006 Patentti- ja rekisterihallitus, 31.10.2006 & 19.12.2006 Tiedote

Lisätiedot

Laki tavaramerkkilain muuttamisesta

Laki tavaramerkkilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995 Laki tavaramerkkilain muuttamisesta muutetaan 10 päivänä tammikuuta 1964 annetun tavaramerkkilain (7/64) 14 :n 1 momentin

Lisätiedot

Hyödyllisyysmallien mitätöinti

Hyödyllisyysmallien mitätöinti Hyödyllisyysmallien mitätöinti Tarkastelussa hyödyllisyysmallien mitätöintivaatimukset vuosina 2010-2014 Patentit Teollisuus Tekniikka 2014 2015 Erikoistyö Outi Karppinen Patentti- ja rekisterihallitus

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

IPR-pikaopas startupeille

IPR-pikaopas startupeille IPR-pikaopas startupeille MIKSI IPR-ASIOISTA PITÄISI HUOLEHTIA? Auttavatko patentit pääomasijoitusten saantia? Suojaavatko patentit startupia riitatilanteissa? Estävätkö patentit muita käyttämästä hyväkseen

Lisätiedot

Teollisoikeuksilla kilpailuetua

Teollisoikeuksilla kilpailuetua Teollisoikeuksilla kilpailuetua milloin asiamiehen kokemusta kannattaa hyödyntää? TYP 2014 23.10.2014 Håkan Niemi Kolster Oy Ab Pohjalainen 13.10.2014 Pohjalainen 13.10.2014 Pohjalainen 20.10.2014 2 3

Lisätiedot

LAUSUNTO KOSKIEN HALLITUKSEN ESITYSTÄ YHDISTETYSTÄ PATENTTITUOMIOISTUIMESTA TEHDYN SOPIMUKSEN KANSALLISTA VOIMAANSAATTAMISTA (HE 45/2015 vp)

LAUSUNTO KOSKIEN HALLITUKSEN ESITYSTÄ YHDISTETYSTÄ PATENTTITUOMIOISTUIMESTA TEHDYN SOPIMUKSEN KANSALLISTA VOIMAANSAATTAMISTA (HE 45/2015 vp) Minna Aalto-Setälä Lausunto 9.10.2015 Lakivaliokunta 00102 EDUSKUNTA lav@eduskunta.fi LAUSUNTO KOSKIEN HALLITUKSEN ESITYSTÄ YHDISTETYSTÄ PATENTTITUOMIOISTUIMESTA TEHDYN SOPIMUKSEN KANSALLISTA VOIMAANSAATTAMISTA

Lisätiedot

Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia

Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) Tavaramerkit ja mallit Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia Yleisiä huomioita Tämä muuntamislomake on sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV; Office

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

EPO antaa ja ottaa. Aamiaisseminaari 25.3.2014 Jukka Kantanen

EPO antaa ja ottaa. Aamiaisseminaari 25.3.2014 Jukka Kantanen EPO antaa ja ottaa Aamiaisseminaari 25.3.2014 Jukka Kantanen EPO antaa ja ottaa Patentteja alennuksella? EPO:n sääntömuutokset alkaen 1.4.2014 SME-alennukset Euro-PCT, Search ja Examination feet Search

Lisätiedot

Yhtenäispatenttipaketin tilannekatsaus. Mikko Alatossava 26.9.2014

Yhtenäispatenttipaketin tilannekatsaus. Mikko Alatossava 26.9.2014 Yhtenäispatenttipaketin tilannekatsaus Mikko Alatossava 26.9.2014 Patentinhaku Euroopassa Nyt Erilliset kansalliset hakemukset eri maihin TAI Patentti haetaan yhdellä hakemuksella, joka lähetetään EPOon

Lisätiedot

Case Genelec. IPR-seminaari PK-yrityksille. Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio

Case Genelec. IPR-seminaari PK-yrityksille. Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio Case Genelec IPR-seminaari PK-yrityksille Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio Mistä IPR:ää löytyy? Suunnittelu Tuotanto Tuote, mielikuva markkinoilla innovatiivisuus teknologiaosaaminen

Lisätiedot

IPR-pikaopas aloittaville yrityksille

IPR-pikaopas aloittaville yrityksille IPR-pikaopas aloittaville yrityksille Miksi IPR-asioista pitäisi huolehtia? Aloittavalla yrityksellä on edessään hyvin suuri joukko tehtäviä, jotka tulisi hoitaa nopeasti kuntoon. Monet tehtävistä ovat

Lisätiedot

JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA

JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA Juhani Ekuri asianajaja, varatuomari ASIANAJOTOIMISTO Esityksen rakenne mikä on brändi? miten brändi suojataan? miten brändin loukkauksilta puolustaudutaan?

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2014:1. Patenttihakemuksen selitysosan sisällön tekijänoikeus

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2014:1. Patenttihakemuksen selitysosan sisällön tekijänoikeus TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2014:1 Asia Hakija Patenttihakemuksen selitysosan sisällön tekijänoikeus X Annettu 28.1.2014 Tiivistelmä Patenttihakemusasiakirjan selitysosassa ilmaistu teksti oli kokonaisuutena

Lisätiedot

Ohjelmistopatentit. Tietotekniikkaoikeus Aura Soininen 2005

Ohjelmistopatentit. Tietotekniikkaoikeus Aura Soininen 2005 Ohjelmistopatentit Tietotekniikkaoikeus Aura Soininen 2005 Yleistä patenteista (1) Patenttioikeuden kohteena on keksintö, luonnollisten resurssien avulla aikaansaatu ratkaisu tekniseen ongelmaan. Patentti

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

KEKSINTÖAAPINEN OPAS TUTKIJOILLE TUTKIMUSTULOSTEN KAUPALLISTAMISEKSI

KEKSINTÖAAPINEN OPAS TUTKIJOILLE TUTKIMUSTULOSTEN KAUPALLISTAMISEKSI KEKSINTÖAAPINEN OPAS TUTKIJOILLE TUTKIMUSTULOSTEN KAUPALLISTAMISEKSI MAARIT JOKELA, PEKKA RÄSÄNEN KEKSINTÖSÄÄTIÖ. OULUN YLIOPISTO INNOVAATIOPALVELUT 2011 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 1 2. Oppaan

Lisätiedot

TAVARAMERKKIASETUS 29.5.1964/296

TAVARAMERKKIASETUS 29.5.1964/296 TAVARAMERKKIASETUS 29.5.1964/296 (muut. 26.3.1976/271, 3.12.1976/943, 23.2.1979/209, 13.2.1981/133, 16.12.1983/997, 20.3.1992/258, 22.12.1995/1702, 22.3.1996/188, 13.4.2000/370) 1 LUKU Tavaramerkkirekisteri

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/ACP/CE/2005/fi 1 AF/ACP/CE/2005/fi 2 Seuraavien täysivaltaiset edustajat: HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS, TŠEKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI, HÄNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR,

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Tenttipäivät. 1. luentotentti torstai 3.5 kello 14-16 Sali: AU100 2. luentotentti maanantai 21.5 kello 14-16 Sali: AU206

Tenttipäivät. 1. luentotentti torstai 3.5 kello 14-16 Sali: AU100 2. luentotentti maanantai 21.5 kello 14-16 Sali: AU206 Tenttipäivät 1. luentotentti torstai 3.5 kello 14-16 Sali: AU100 2. luentotentti maanantai 21.5 kello 14-16 Sali: AU206 Kaksi kymmenen pisteen kysymystä Vaihtoehtoinen suoritustapa? Patentoinnin perusteet

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Patenttilinjan uudet palvelututkimusmuodot ja katsaus polttomoottoritekniikan patentointitilanteeseen 2014

Patenttilinjan uudet palvelututkimusmuodot ja katsaus polttomoottoritekniikan patentointitilanteeseen 2014 Patenttilinjan uudet palvelututkimusmuodot ja katsaus polttomoottoritekniikan patentointitilanteeseen 2014 Tutkija Tero Lähde, Patentti- ja rekisterihallitus Sisältöä 2014 julkisiksi tulleista Patenttijulkaisuista

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

patenttilain muuttamisesta

patenttilain muuttamisesta Lakiehdotukset Rinnakkaistekstit 2. Laki patenttilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan patenttilain (550/1967) 65 a, sellaisena kuin se on laissa 1695/1995, muutetaan 3 ja 5, 2 luvun

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks 1. TAUSTAA Tavoitteena teollisoikeuksien myöntämisen ja käyttämisen tehostaminen Lisää teollis- ja tekijänoikeuksien

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Patenttiseurannan käyttöohje

Patenttiseurannan käyttöohje Patenttiseurannan käyttöohje Patiq Oy Hakkukuja 1 a, 02650 Espoo www.patiq.com Sisällysluettelo PATENTTISEURANNAN HYÖDYT 3 SEURANTARAPORTIN KÄYTTÄMINEN 4 1. VÄLILEHDET 4 1.1 Etusivu 5 1.2 Myönnetyt Patentit

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista

Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista www.kolster.fi Kolster on IPR-asiantuntija Kolster Oy Ab on teollisoikeuksiin tai laajemmin immateriaalioikeuksiin (IPR, Intellectual Property Rights) erikoistunut

Lisätiedot

100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte finnisch (Normativer Teil) 1 von 11 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1

100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte finnisch (Normativer Teil) 1 von 11 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1 100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte finnisch (Normativer Teil) 1 von 11 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/ACP/CE/2005/fi 1 2 von 11 100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte

Lisätiedot

Teollisoikeudet. Olli Pitkänen

Teollisoikeudet. Olli Pitkänen Teollisoikeudet Olli Pitkänen Patentti Patentti tekijänoikeus Tekijänoikeus suojaa luovuutta itsenäinen, omaperäinen, tekijän persoonallisuus ei muotovaatimuksia ilmiasu, implementointi Patentti suojaa

Lisätiedot

PATENTOINNIN ROOLI YRITYKSEN LIIKETOIMINNASSA

PATENTOINNIN ROOLI YRITYKSEN LIIKETOIMINNASSA PATENTOINNIN ROOLI YRITYKSEN LIIKETOIMINNASSA Erkki Yli-Juuti VP, Product, Standardization and IPR Strategy Broadcom Communications Finland 1 ONKO PATENTEILLA MERKITYSTÄ? Patentti on oikeus kieltää muita

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston keksintöohjesääntö

Jyväskylän yliopiston keksintöohjesääntö 1(6) Hyväksytty hallituksessa 15.11.2006 Jyväskylän yliopiston keksintöohjesääntö 1 Tarkoitus ja soveltamisala Tämän keksintöohjesäännön tarkoituksena on edistää Jyväskylän yliopistossa syntyneiden keksintöjen

Lisätiedot

Suomessa kolmanneksi eniten haettuja eurooppapatentteja suhteessa väkilukuun

Suomessa kolmanneksi eniten haettuja eurooppapatentteja suhteessa väkilukuun Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2007 Patentointi 2006 Suomessa kolmanneksi eniten haettuja eurooppapatentteja suhteessa väkilukuun Väkilukuun suhteutettuna Suomessa tehtiin kolmanneksi eniten eurooppalaisia

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 3/2014

Määräykset ja ohjeet 3/2014 Määräykset ja ohjeet 3/2014 Toimiluvat, rekisteröinnit ja ilmoitukset Dnro FIVA 2/01.00/2013 Antopäivä 6.3.2014 Voimaantulopäivä 15.4.2014 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Päätös 1 (3) Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 11.2.2015 valtausoikeuden siirtoa koskeva hakemus.

Päätös 1 (3) Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 11.2.2015 valtausoikeuden siirtoa koskeva hakemus. Päätös 1 (3) Annettu julkipanon jälkeen KaivNro 19.3.2015 8982, 9095 Geologian tutkimuskeskus PL 77 96101 ROVANIEMI VALTAUSOIKEUDEN SIIRTOA KOSKEVA PÄÄTÖS Hakemus Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes)

Lisätiedot

KORKEAKOULUKEKSINTÖLAKI OHJEISTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU

KORKEAKOULUKEKSINTÖLAKI OHJEISTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUKEKSINTÖLAKI OHJEISTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU SISÄLTÖ OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN KORKEAKOULUKEKSINTÖJEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN OHJEISTUKSEN KESKEISIÄ KOHTIA 1. AMMATTIKORKEAKOULUN

Lisätiedot

Patentti- ja rekisterihallitus kouluttaa. Kurssit Syksy 2010. Patentti- ja rekisterihallituksen kurssit. Yrityksille

Patentti- ja rekisterihallitus kouluttaa. Kurssit Syksy 2010. Patentti- ja rekisterihallituksen kurssit. Yrityksille Patentti- ja rekisterihallitus kouluttaa Kurssit Syksy 2010 Patentti- ja rekisterihallituksen kurssit Yrityksille Yrityspalvelutehtävissä toimiville Asiantuntijoille ja asiamiehille ILMOITTAUDU kursseillemme

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Oulun yliopisto Pekka Räsänen pekka.rasanen@oulu.fi 04-14-2000 / PR 1. innovaatiopalvelujen tarve innovaatiostrategia innovaatioprosessi

Oulun yliopisto Pekka Räsänen pekka.rasanen@oulu.fi 04-14-2000 / PR 1. innovaatiopalvelujen tarve innovaatiostrategia innovaatioprosessi Oulun yliopisto Pekka Räsänen pekka.rasanen@oulu.fi 04-14-2000 / PR 1 Sisältö innovaatiopalvelujen tarve innovaatiostrategia innovaatioprosessi keksinnön tunnistaminen evaluointi hyödyntämissuunnitelma

Lisätiedot

Päätös 1 (3) Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 02.02.2012 valtausoikeuksien siirtoa koskeva hakemus.

Päätös 1 (3) Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 02.02.2012 valtausoikeuksien siirtoa koskeva hakemus. Päätös 1 (3) Annettu julkipanon jälkeen KaivNro 8.3.2012 8212, 8549, 8559 Magnus Minerals Oy PL 3 33211 Tampere VALTAUSOIKEUDEN SIIRTOA KOSKEVA PÄÄTÖS Hakemus on (Tukes) on saapunut 02.02.2012 valtausoikeuksien

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua - aineeton pääp ääoma liiketoiminnan tukijalkana Vesi-ohjelman vuosiseminaari 22.11.2011 Sisält ltöä: 1) Immateriaalijärjestelm rjestelmä ja innovaatioprosessi

Lisätiedot

Talousvaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 50/2010 vp. Hallituksen esitys Eurooppapatenttien myöntämisestä

Talousvaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 50/2010 vp. Hallituksen esitys Eurooppapatenttien myöntämisestä PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 50/2010 vp Hallituksen esitys Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen 65 artiklan soveltamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sopimuksen

Lisätiedot

Ehdotus kannanotoksi: Piraattipuolueen patenttireformi

Ehdotus kannanotoksi: Piraattipuolueen patenttireformi 1/6 Ehdotus kannanotoksi: Piraattipuolueen patenttireformi Laatijat: Oskar Elmgren, Harry Storbacka 2/6 1 Johdanto 1.1 Miksi Piraattipuolueen patenttikantaa tulee tarkentaa? Lääke- ja ohjelmistopatentteja

Lisätiedot

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Opetushallituksen päätökset ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta

Lisätiedot

Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin uudistamislomaketta varten

Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin uudistamislomaketta varten SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) Tavaramerkit ja mallit Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin YLEISIÄ HUOMAUTUKSIA Tämä lomake on Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV) laatima ja perustuu

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Päätös 1 (3) VALTAUSOIKEUDEN SIIRTOA SEKÄ VIREILLÄ OLEVIA MALMINETSINTÄLUPAHAKEMUKSIA KOSKEVA PÄÄTÖS

Päätös 1 (3) VALTAUSOIKEUDEN SIIRTOA SEKÄ VIREILLÄ OLEVIA MALMINETSINTÄLUPAHAKEMUKSIA KOSKEVA PÄÄTÖS Päätös 1 (3) Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2015 KaivNro 8001, 8124, 8126, 8373,8426, 8680, ML2012:0201,ML2013:0035, ML2014:0005,ML2014:0006, ML2014:0007,ML2014:0072, ML2014:0099 Northland Mines Oy:n

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

Patentti Euroopan Unionissa ja Suomessa - vertaileva tutkimus

Patentti Euroopan Unionissa ja Suomessa - vertaileva tutkimus Saimaan ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusala Lappeenranta Liiketalouden koulutusohjelma Yritysten ja taloushallinnon juridiikka Laura Saarnia Patentti Euroopan Unionissa ja Suomessa - vertaileva

Lisätiedot

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista VALTIOVARAINMINISTERIÖ 18.12.2003 Eduskunta Suuri Valiokunta Asia Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista Ohessa saatetaan eduskunnan suuren valiokunnan tietoon ehdotus neuvoston

Lisätiedot

11.03.2013. Pyydämme teitä ilmoittamaan hyödyllisyysmallin numeron kirjelmässänne Patentti- ja rekisterihallitukselle.

11.03.2013. Pyydämme teitä ilmoittamaan hyödyllisyysmallin numeron kirjelmässänne Patentti- ja rekisterihallitukselle. L- i"i rt. PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Hyödyllisyysmallijaosto Patenttitoimisto Vankanlähde 7 FI-13100 Hämeenlinna FINLAND PAATOS hyödyllisyysmallin haltijalle - rekisteröity hyödyllisyysmalli mitätöity

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä.

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. EUROOPAN UNIONI Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus Yleistä tietoa Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. 1. Seuraavalla sivulla olevassa Yleistä tietoa -osiossa

Lisätiedot

PRH:N SANASTO LUONNOS 1.10.2015

PRH:N SANASTO LUONNOS 1.10.2015 SANASTOKESKUS TSK TERMINOLOGICENTRALEN TSK PRH:N SANASTO LUONNOS 1.10.2015 Sisällysluettelo Käsitekaavioluettelo... 3 Sanaston rakenne ja merkinnät...4 Käsitekaavioiden tulkinta... 4 1 PRH - VALMIIT KÄSITTEET...

Lisätiedot

Kotimaisia ja eurooppapatentteja yrityksille edellisvuotta vähemmän vuonna 2009

Kotimaisia ja eurooppapatentteja yrityksille edellisvuotta vähemmän vuonna 2009 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 00 Patentointi 00 Kotimaisia ja eurooppapatentteja yrityksille edellisvuotta vähemmän vuonna 00 Suomalaisten yritysten ja yhteisöjen Suomeen tekemien patenttihakemusten

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

KEKSINTÖILMOITUS täyttöohjeineen LUOTTAMUKSELLINEN 1 (4)

KEKSINTÖILMOITUS täyttöohjeineen LUOTTAMUKSELLINEN 1 (4) KEKSINTÖILMOITUS täyttöohjeineen LUOTTAMUKSELLINEN 1 (4) 1. Keksijän/Keksijöiden yhteystiedot Keksijä (t) 1.Nimi 2. Nimi 3. Nimi jne. Asema Osasto/Yksikkö Puhelin Sähköposti Osuus 2. Keksinnön nimitys

Lisätiedot

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Olli Pitkänen Helsinki Institute for Information Technology () Asianajotoimisto Opplex Oy 02-02 1 Aineettomat eli immateriaalioikeudet Englanniksi Intellectual

Lisätiedot

IPR ja sen hallinta: käytännön esimerkkejä. 2.2.2015 Minna Aalto-Setälä

IPR ja sen hallinta: käytännön esimerkkejä. 2.2.2015 Minna Aalto-Setälä IPR ja sen hallinta: käytännön esimerkkejä 2.2.2015 Minna Aalto-Setälä Esityksen sisältö Tavaramerkin suojaus ja puolustaminen Miten valita oma merkki? Miten suojaan? Mallioikeus Suojan kohde Miten suojaan?

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, on kuullut kulttuuriesineitä käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa,

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, on kuullut kulttuuriesineitä käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa, Avis juridique important 31993R0752 Komission asetus (ETY) N:o 752/93, annettu 30 päivänä maaliskuuta 1993, kulttuuriesineiden viennistä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3911/92 soveltamista koskevista

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE-luonnos lausunnoille 17.6.2015 1 Hallituksen esitys eduskunnalle yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 122. Annettu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1996

SISÄLLYS. N:o 122. Annettu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1996 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996 N:o 122 125 SISÄLLYS N:o Sivu 122 Oikeusministeriön päätös oikeusministeriön ja eräiden hallinnonalalla toimivien viranomaisten

Lisätiedot