Suomalaisten naisten oikeuksien vuosilukuja:
|
|
- Joonas Nurmi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sinikka Mustakallio tasa-arvokonsultti, WoM Oy ONKO SUOMI TASA-ARVON MALLIMAA? Suomi sai kansainvälisen maineen tasa-arvon mallimaana, kun suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ensimmäisinä naisina Euroopassa vuonna Naiset saivat Suomessa yhtä aikaa äänioikeuden kanssa myös oikeuden asettua ehdokkaiksi eduskuntavaaleissa ja maailman ensimmäiset naiskansanedustajat olivatkin suomalaisia. Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 valittiin 19 naiskansanedustajaa eli noin 10 % naisia lainsäätäjiksi. Suomalaiset naiset saivat myös varhain oikeudet koulutukseen. Kun suomalainen kansakoulu perustettiin vuonna 1866, se avattiin yhtäläisesti tytöille ja pojille. Tytöt ja pojat saivat alusta alkaen samat mahdollisuudet perusopetukseen. Yliopisto-opiskelu avattiin naisille vuonna 1901 ja suomalaisissa oppikouluissa on ollut tyttöenemmistö jo 1950-luvulta lähtien. Vuonna 2005 korkeakouluissa aloittaneista opiskelijoista on 55 % naisia. Suomalaisten naisten koulutustaso on tänään korkea. Alle 60-vuotiaista suomalaisista naisilla on miehiä korkeampi koulutustaso. Suomalaiset naiset ovat myös aina tehneet työtä. Maatalousyhteiskunnassa naiset työskentelivät miesten rinnalla tasavertaisina työkumppaneina. Suomen teollistuessa naiset työskentelivät alusta alkaen myös teollisuustyössä. Suomessa ei ole ollut vahvaa perinnettä, että naiset jäisivät kotiäideiksi, vaan naisia on tarvittu työelämässä. Valtionhallinnon virkoihin naiset ovat päässeet miesten kanssa samoilla ehdoilla vuodesta 1926 lähtien ja hyvinvointivaltion kehittyessä luvulta lähtien, on naisten osuus ollut suuri kuntien hoiva- ja hyvinvointiammateissa. Suomalaisten naisten oikeuksien vuosilukuja: 1863 opettajaseminaari naisille ja miehille 1864 naimattomat naiset täysivaltaisiksi 1866 kansakoulu tytöille ja pojille 1901 naisille oikeus yliopisto-opiskeluun 1906 äänioikeus ja vaalikelpoisuus eduskuntavaaleissa 1917 kunnallinen äänioikeus 1926 naisille oikeus valtion virkoihin miesten kanssa samoilla ehdoilla
2 1926 ensimmäinen naisministeri 1929 aviomiehen edusmiesvalta (holhousvalta vaimoon) kumotaan ja aviopuolisoista yhdenvertaiset 1986 ratifioidaan YK:n yleissopimus naisten syrjinnän poistamisesta 1987 tasa-arvolaki 1988 naisille oikeus papin virkaan 1994 raiskaus avioliitossa säädetään rikokseksi 1995 tasa-arvolakia uudistetaan: sukupuolikiintiöt valtion ja kuntien toimikuntiin sekä tasaarvosuunnitelmat työpaikoilla 1995 YK:n 4. naisia koskeva maailmankonferenssi Hallituksen tasa-arvo-ohjelma tasa-arvolakia uudistetaan Kun katsotaan suomalaisten naisten osuutta politiikassa, koulutuksessa ja työelämässä, on vahvoja perusteita sanoa, että tasa-arvo on edennyt Suomessa pitkälle. Politiikkaa, koulutusta ja työelämää voidaankin sanoa suomalaisen tasa-arvon vahvoiksi alueiksi. Kuitenkin naisten ja miesten tasaarvossa on näilläkin alueilla vielä puutteita. Lisäksi meillä on tasa-arvokysymyksiä, joihin olemme heränneet myöhään ja vasta kansainvälisten vaatimusten vauhdittamana. Näitä on naisiin kohdistuva väkivalta, joka oli Suomessa pitkään vaiettu asia. Se tuli yleisen keskustelun ja tasaarvopolitiikan kohteeksi vasta 1990-luvulla. On myös alueita, joilla tasa-arvokehitys on mennyt huonompaan suuntaan viime vuosien aikana. Näitä ovat naisten kuvaaminen mainonnassa sekä pornografia, prostituutio ja naiskauppa. Suomessa tasa-arvon aktiivisen kehittämisen suurimpia esteitä on yleinen ajattelu, että naisten ja miesten tasa-arvo on jo saavutettu, eikä tasa-arvossa voi olla enää mitään ongelmia. Oletetaan, että tasa-arvo toteutuu itsestään ja luonnostaan, kun sukupuoleen ei kiinnitetä mitään huomiota. Tämä sukupuolineutraali ajattelu estää näkemästä asioita, joissa tasa-arvo ei ole toteutunut. Tasa-arvon toteuttaminen edellyttää, että sukupuolen merkitys nimenomaan tehdään näkyväksi. On otettava tietoisesti huomioon, että ihmiset ovat naisia ja miehiä. Asioita on arvioitava erikseen naisten ja miesten kannalta ja varmistuttava, että tasa-arvo toteutuu. Naiset politiikassa
3 Suomessa valittiin nainen presidentiksi ensimmäisen kerran vuonna Tammikuussa 2006 Tarja Halonen valittiin tähän tehtävään uudelleen seuraaviksi kuudeksi vuodeksi. Hallituksessa on 18 ministeriä, joista 8 on naisia. Eduskunnassa on naisia 37,5 %. Se on kansainvälisesti korkea osuus, mutta eihän sekään ole puolet. Tasa-arvoisessa demokratiassa naisia luulisi olevan jo puolet sadan vuoden kuluttua äänioikeuden saavuttamisesta. Varsinkin, kun naiset ovat poliittisesti aktiivisia ja äänestävät eduskuntavaaleissa miehiä aktiivisemmin. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa äänesti miehistä 68 % ja naisista 72 %. Lainsäädännön valmistelussa on keskeistä työ eduskunnan valiokunnissa. Näiden valiokuntien kuulemista asiantuntijoista on 90 % miehiä. Eduskunnan käyttämien asiantuntijoiden sukupuolijako on selvässä epäsuhteessa naiskansanedustajien osuuden kanssa. Naisten yli kolmasosan osuus kansanedustajista ei takaa vastaavaa vaikutusvaltaa. Suomessa naisten määrä oli pitkään suurempi eduskunnassa kuin kunnanvaltuustoissa. Vähitellen naisten määrä on kasvanut myös kuntatason päätöksenteossa ja tällä hetkellä kunnanvaltuustojen jäsenistä on 36 % naisia. Suomessa on huomattu, että kun päätöksentekijät valitaan vaaleilla, myös naiset tulevat valituksi. Kun on kyse toimielimistä, joihin ei valita vaaleilla, naiset syrjäytyvät selvästi helpommin. Siksi valtion ja kuntien asioita valmisteleviin komiteoihin tarvittiin sukupuolikiintiöitä, jotta naiset tulisivat valituiksi. Vuonna 1995 säädettiin tasa-arvolaissa, että valtion ja kuntien valmistelevissa komiteoissa tulee olla vähintään 40 % kumpaakin sukupuolta. Naiset ja koulutus Tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen on perusedellytys naisten ja miesten tasa-arvon toteutumiselle yhteiskunnassa. Suomalainen kokemus kuitenkin osoittaa, että pelkästään koulutus ei tuo tasa-arvoa. Suomalaiset naiset ovat hyvin koulutettuja, mutta naisten hyvä koulutus ei ole tuonut heille tasa-arvoista asemaa työelämässä. Koulutusalat ovat selvästi jakautuneet sukupuolen mukaan. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa on 80 % naisia ja tekniikan alalla 80 % miehiä. Tämä koulutuksen sukupuolijako heijastuu myös työelämän jakautumiseen nais- ja miesvaltaisiin aloihin. Kansainväliset koulututkimukset kertovat, että suomalaisilla tytöillä on koulussa hyvät oppimistulokset. Kouluarvosanoilla mitaten tytöt menestyvät koulussa poikia paremmin. Tämä on aiheuttanut vilkkaan keskustelun siitä, että koulu suosii kilttejä ja tunnollisia tyttöjä ja että on
4 kiinnitettävä huomiota poikien tasa-arvon parantamiseen kouluissa. Huomio on johtanut pyrkimyksiin kehittää poikapedagogiikkaa. Tämä osoittaa, miten asioita tulkitaan eri tavalla naisten ja miesten kohdalla. Kun esimerkiksi valtionhallinnossa naisia on pitkään ollut hyvin vähän johtavissa viroissa, ei ole noussut vastaavaa vilkasta keskustelua ja yleistä huolta siitä, että valtionhallinto suosii miehiä ja että on kehitettävä naisten asemaa hallinnossa. Kun taas naiset tai tytöt menestyvät jollain alalla, kuten koulutuksessa, se tulkitaankin niin, että heitä suositaan. Tasaarvon näkökulmasta kouluja tulisi kehittää mahdollisimman hyviksi molemmille, sekä tytöille että pojille. Tyttöjen hyvää koulumenestystä ei tulisi nähdä kielteisenä asiana. Tasa-arvo työelämässä Suomalaiset naiset osallistuvat aktiivisesti työelämään. On yleistä, että perheissä molemmat vanhemmat käyvät työssä. Suomalaisessa tasa-arvoajattelussa on nähty, että naisten taloudellinen itsenäisyys on tasa-arvon kulmakivi. Työelämässä on kuitenkin naisten ja miesten tasa-arvon kannalta useita ongelmia. Uusimman tasa-arvobarometrin (2004) mukaan suomalaisista naisista lähes puolet on kokenut haittaa sukupuolestaan työssä. Joka neljäs nainen on vastannut, että on kokenut sukupuolestaan haittaa palkkauksessa. Työelämä jakautuu nais- ja miesvaltaisiin aloihin. Samoin työpaikkojen sisällä on usein selvä jako nais- ja miesvaltaisiin ammatteihin ja tehtäviin. Naisten ja miesten palkkojen välillä on edelleen eroa. Suomessa sanotaan, että naisen euro on 80 senttiä, koska naisten palkat ovat keskimäärin 80 % miesten palkoista. Suuri osa sukupuolten palkkaerosta johtuu siitä, että naisvaltaisilla aloilla on matalampi palkkataso kuin miesvaltaisilla aloilla. Lisäksi on havaittu, että mitä korkeampi koulutus naisella on, sitä todennäköisemmin hänen palkkansa on alempi kuin miespuolisilla kollegoilla. Esimerkiksi naisjuristien palkka yksityisellä sektorilla on keskimäärin 76 % miesjuristien palkasta. Naisten urakehitys työssä on miehiä hitaampaa ja vain harvat naiset toimivat johtavissa viroissa julkisella sektorilla tai suurten yritysten johtajina. Monet naiset kohtaavat edelleen lasikaton urakehityksessään. Euroopan unionin komissio on kehottanut Suomea lisäämään naisten osuutta valtionhallinnon johtavissa viroissa, koska naisten osuus näissä viroissa on Suomessa EU-maiden alhaisin. Tasa-arvokysymys ovat myös ns. pätkätyöt. Nuorten koulutettujen naisten on miehiä vaikeampaa saada vakituista työtä. Alle 30 vuotiaista akateemisesti koulutetuista naisista lähes joka toinen
5 työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa, kun taas vastaavista miehistä joka viides. Määräaikaisia työsuhteita on erityisesti naisvaltaisissa ammateissa. Pätkätöitä tekevät varsinkin opettajat, lastentarhanopettajat ja sosiaalityöntekijät. Nuorten naisten työllistymistä vaikeuttaa edelleen työnantajien pelko, että he jäävät äitiyslomalle ja aiheuttavat kustannuksia. Tämän vuoksi tärkeäksi uudistukseksi onkin tullut vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten jakaminen tasaisemmin työnantajien kesken. Nyt vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset rasittavat yksipuolisesti naisten työnantajia. Naiset tekevät edelleen enemmän kotitöitä kuin miehet. Erityisesti kun lapset ovat pieniä, naiset käyttävät selvästi miehiä enemmän aikaa kotitöihin. Kun ajatellaan elämän kokonaisuutta, naisilla menee enemmän aikaa työhön ja jää vähemmän vapaa-aikaa. Naiset myös käyttävät 95 % ns. perhevapaista eli vapaista, joihin työntekijöillä on oikeus perhesyistä, esimerkiksi lasten hoitamista varten synnytyksen jälkeen tai lapsen sairastuessa. Vanhemmuuden vastuun tasapuolisempi jakaminen on edelleen tärkeä tasa-arvokysymys. Suomessa on otettu käyttöön tasa-arvosuunnitelmat keinona edistää tasa-arvoa työpaikoilla. Tasaarvolain mukaan tasa-arvosuunnitelma on pitänyt tehdä vuodesta 1995 lähtien kaikilla työpaikoilla, joilla on vähintään 30 työntekijää. Selvitysten mukaan tasa-arvosuunnitelma on tehty yksityisellä sektorilla noin joka kolmannella ja julkisella sektorilla joka toisella työpaikalla. Lain velvoitteen täyttämisessä on siis vielä parantamisen varaa. Tasa-arvolakia on uudistettu kesäkuun 2005 alusta. Lain uudistuksella tiukennettiin työnantajan velvoitetta tasa-arvosuunnitelman tekemiseen ja tasaarvosuunnitelmien sisällöstä säädettiin tarkemmin. Tasa-arvosuunnitelmissa tulee selvittää tilastojen avulla työpaikan tasa-arvotilannetta, mukaan lukien naisten ja miesten palkkoja sekä suunnitella käytännön toimenpiteitä naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi. Toimenpiteet voivat koskea esimerkiksi erilaisten työtehtävien tasapuolisempaa jakautumista naisten ja miesten kesken, koulutusta, urakehitystä, palkkaerojen poistamista, seksuaalisen häirinnän estämistä sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Suomalaisista yrittäjistä on naisia noin kolmasosa. Naisten yritykset ovat useimmiten pieniä palvelualan yrityksiä. Naisyrittäjien elämäntilanne on erilainen kuin miehillä ja tuo erilaiset haasteet myös yrittäjänä toimimiseen. Naisyrittäjyys vaatii edelleen erityistä tukea.
6 Työelämää koskevassa päätöksenteossa naiset ovat yhä vähemmistönä. Työsuhteen ehdoista sovitaan työmarkkinajärjestöjen välisillä sopimuksilla. Näissä keskeisissä sopimusneuvotteluissa naisia on mukana hyvin vähän. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa vuosille käsitellään naisten ja miesten tasa-arvoa monipuolisesti. Kuitenkin ohjelmasta puuttuu kysymys naisten köyhyydestä. Naisten ja yksinhuoltajien köyhyysriski on Suomessa muita väestöryhmiä suurempi ja tämä köyhyysriski on kasvanut 1990-luvulta lähtien. Yksinhuoltajista on 90 % naisia. Erityisesti alle kouluikäisten lasten yksinhuoltajatalouksien köyhyysriski on huomattavan korkea. Yksinhuoltajatalouksien tulot ovat kehittyneet muita väestöryhmiä huonommin. Pienillä eläkkeillä elävistä vanhuksista on myös enemmistö naisia. Naisiin kohdistuva väkivalta Naisiin kohdistuva väkivalta on maailman yleisin ihmisoikeusrikkomus. Suomessa se oli kuitenkin pitkään vaiettu asia. Asian esiin tuominen on vaatinut kansainväliseltä taholta tulevia vaatimuksia. Ensimmäisenä Suomea herätteli asiassa YK:n CEDAW-komitea eli komitea, joka valvoo YK:n naisten syrjinnän poistamista koskevan sopimuksen (CEDAW-sopimuksen) toteuttamista. Suomi ratifioi CEDAW-sopimuksen vuonna Kun Suomen hallitus oli antamassa ensimmäistä raporttiaan YK:lle tämän sopimuksen toteuttamisesta ja komitea kysyi tietoja naisiin kohdistuvasta väkivallasta Suomessa, ei hallitus pystynyt antamaan asiasta kunnollisia tietoja, koska niitä ei ollut koottu. Tämän jälkeen tasa-arvoasiain neuvottelukunta ryhtyi selvittämään asiaa ja työ naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi ja ehkäisemiseksi sai vauhtia. Tätä työtä edisti YK:n 4. naisiin kohdistuva maailmankonferenssi Pekingissä vuonna 1995 ja siellä hyväksytty Pekingin toimintaohjelma, joka vaatii hallituksilta toimintaa naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi. Pekingin konferenssin jälkeen tehtiin ensimmäinen kattava tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta Suomessa. Se kertoi, että tasa-arvoisena pidetyssä Suomessa joka viides nainen kokee lähisuhteissaan väkivaltaa tai sen uhkaa. Näin naisiin kohdistuva väkivalta tuli tasa-arvokysymysten työlistalle Suomessa, mutta yhä edelleen resurssit tähän työhön ovat liian pienet ja asia on jäänyt liikaa järjestöjen vastuulle. Tämä on yksi asia, jossa Suomea ei voida pitää mallimaana. Mainonta
7 Naisten kuvaaminen tiedotusvälineissä ja mainonnassa on muuttunut viime vuosina ulkonäkökeskeisemmäksi ja seksistisemmäksi. Naisia kuvataan mainoksissa, esimerkiksi alusvaatemainoksissa, yhä enemmän samankaltaisesti kuin naisia kuvataan pornografiassa. Kun mainokset näkyvät nykyisin kaikkialla, lehdissä, televisiossa ja kaduilla isoina kuvina, on kuvallinen ympäristö pornografisoitunut. Mainonnan pornografisoitunut kuvasto normalisoi ja edistää prostituutiota ja muuta seksibisnestä. Tiedotusvälineiden ja mainonnan naiskuva vaikuttaa naisiin kohdistuviin mielikuviin, odotuksiin ja suhtautumiseen yhteiskunnassa sekä muokkaa erityisesti nuorten tyttöjen identiteettiä. Varsinkin nuoriin tyttöihin vaikuttaa se, että vaatimukset naisten ulkonäön suhteen ovat tulleet voimakkaammiksi. Tämän seurauksena esimerkiksi nuorten tyttöjen syömishäiriöt ovat lisääntyneet. Nuoriin tyttöihin kohdistuu ristiriitaisia odotuksia, eikä siksi ole nykyisin helppoa olla nuori tyttö. Prostituutio ja naiskauppa Prostituutio ja naiskauppa ovat vakavia ihmisoikeusongelmia tämän päivän Suomessa. Prostituutio on lisääntynyt hälyttävästi 1990-luvun lopulla ja asenneilmapiiri on muuttunut myönteisemmäksi kaupallista seksiä kohtaan. Naiskauppa, paritus, prostituutio ja järjestäytynyt rikollisuus liittyvät läheisesti toisiinsa. Pääosa Suomessa toimivista prostituoiduista tulee maan ulkopuolelta ja prostituutiossa on kyse pääasiassa ammattimaisesta paritustoiminnasta. Pääosa prostituutiosta on järjestäytyneen rikollisuuden hallinnassa. Täysin itsenäisesti ja aidosti vapaaehtoisesti toimivat prostituoidut ovat harvinaisia. Naisjärjestöt ovat vaatineet, että on tunnustettava prostituution ja naiskaupan yhteys ja vaikutettava prostituution kysyntään Suomessa. Seksipalvelujen ostaminen tulisi siksi kriminalisoida. Tätä koskevaa lakiesitystä käsitellään parhaillaan eduskunnassa. Suomalaiset viranomaiset eivät ole olleet valmistautuneita toimimaan kansainvälistä prostituutiota ja naiskauppaa vastaan. Naiskaupasta on toistaiseksi liian vähän tietoa ja keskustelut perustuvat usein arvioihin ja oletuksiin, eivätkä tietoon. Tarvitaan enemmän tutkimusta, koulutusta, resursseja ja toimenpiteitä prostituution ja naiskaupan estämiseen sekä naiskaupan uhrien suojelemiseen ja auttamiseen. Kansainvälistynyt prostituutio ja naiskauppa vaativat myös kansainvälistä yhteistyötä.
8 Tasa-arvo ei toteudu itsestään Usein ajatellaan, että yhteiskunnat kehittyvät automaattisesti ja luonnostaan kohti täydellisempää tasa-arvoa naisten ja miesten välillä. Varsinkin Suomessa ajatellaan helposti, että sukupolvi sukupolvelta olemme lähempänä tasa-arvoa. Uskomme, että me olemme tasa-arvoisempia kuin isoäitimme ja äitimme ja meidän tyttäremme tulevat olemaan meitä tasa-arvoisempia. Näin toivomme, mutta asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Tasa-arvo on mennyt eteenpäin toisilla elämänaloilla, mutta samaan aikaan se on huonontunut toisilla aloilla. Kehitys on ollut tasa-arvon kannalta ristiriitaista. Naisten ja miesten tasa-arvo on mennyt viime vuosina huonompaan suuntaan ainakin seuraavissa asioissa: - naisia kuvataan tiedotusvälineissä ja erityisesti mainonnassa entistä seksistisemmin - naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ei suhtauduta vakavana ihmisoikeuskysymyksenä - seksibisnes, pornografia, prostituutio ja naiskauppa ovat lisääntyneet. Naiset ovat saaneet Suomessa tasa-arvoiset oikeudet miesten kanssa ensin ja helpommin julkisella alueella: koulutuksessa, politiikassa ja työelämässä. Nämä ovat olleet suomalaisen tasa-arvon vahvoja alueita. Kehitys on ollut hitaampaa ja vaikeampaa kysymyksissä, jotka liittyvät yksityiselämään ja seksuaalisuuteen. Perheiden sisällä tapahtuvaa väkivaltaa naisia kohtaan pidettiin pitkään yksityisasiana, johon valtion ei tule puuttua. Raiskaus avioliitossa esimerkiksi säädettiin rikokseksi vasta vuonna Tuntuu, että mitä enemmän on kyse naisen oikeudesta omaan ruumiiseen ja seksuaalisuuteen, sitä vaikeampaa tasa-arvon toteuttaminen on. Sitä vaikeampaa on edes ajatella ja keskustella asioista tasa-arvokysymyksinä. Kun käsitellään julkisen alueen, politiikan ja työelämän kysymyksiä, on keskustelu paljon helpompaa ja hyväksytympää. Esimerkiksi työ naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi ja estämiseksi, on jäänyt Suomessakin aivan liikaa naisjärjestöjen vastuulle. Samoin kuin kysymys siitä, miten naisia kuvataan mainonnassa tai miten pornografian ja prostituution yleistyminen vaikuttavat yleiseen ilmapiiriin ja kaikkien naisten asemaan. Naisten oikeudet ovat kehittyneet kansainvälisestikin samassa järjestyksessä kuin Suomessa: ensin oikeudet julkisella alueella ja myöhemmin yksityisellä alueella. Ihmisoikeusajattelun alussa ihmisoikeuksilla tarkoitettiin julkisuudessa toimivan mieskansalaisen oikeuksia. Naiset tulivat vasta myöhemmin ihmisoikeuksien piiriin ja vasta myöhemmin ihmisoikeuksien on katsottu ulottuvan myös yksityiselle alueelle. Vasta 1990-luvulla YK:n viidennen naisia koskevan
9 maailmankonferenssin yhteydessä alettiin puhua naisten oikeudesta määrätä omasta seksuaalisuudestaan ihmisoikeutena ja viime vuosien kiivaimmat keskustelut YK-kokouksissa ovat kohdistuneet juuri naisten seksuaalioikeuksiin. Globalisaation haasteet Suomessa on oltu ylpeitä omasta suomalaisesta tasa-arvon mallista. Kuitenkin globalisoituneessa maailmassa kansallisten rajojen merkitys heikkenee sukupuolten tasa-arvonkin kannalta. Samankaltaiset talouden kehityssuunnat vaikuttavat kaikkialla ja ongelmat eri maissa samankaltaistuvat. Voidaanko enää puhuakaan erikseen suomalaisesta tasa-arvon mallista? Nykyisin näkyy yhtä selvemmin, että suomalaista tasa-arvoa ei voida kehittää erikseen ilman kansainvälistä yhteistyötä yli rajojen. Sukupuolten tasa-arvossakin eri maiden kehitys vaikuttaa entistä enemmän toisiinsa.
20-30-vuotiaat työelämästä
Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotTasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali
Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa
LisätiedotRaportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone
heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help
LisätiedotRaportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone
heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help
LisätiedotTasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä
Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3
LisätiedotSukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia
LisätiedotTasa-arvon virstanpylväitä
https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-edistaminen/toimijat/tasa-arvonvirstanpylvaita Tasa-arvon virstanpylväitä 1800-luku 1860 Aviomiehen kuritusvalta ei enää oikeuskäytännössä hyväksyttyä
LisätiedotSama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä
Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa
LisätiedotSeurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi
11.10.2018 Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät Tanja Auvinen SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ JA SEN EHKÄISEMINEN SUOMESSA Seksuaalinen häirintä lainsäädännössä Mitä on seksuaalinen häirintä? Seuraukset Mitä
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0071/2. Tarkistus. Mary Honeyball ja muut
19.2.2014 A7-0071/2 2 1 kohta 1. toteaa, että prostituutio ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat erittäin voimakkaasti sukupuoleen perustuvia kysymyksiä, ne loukkaavat ihmisarvoa ja ovat vastoin ihmisoikeuksien
LisätiedotZA5776. Flash Eurobarometer 341 (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish)
ZA77 Flash Eurobarometer (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Women in the European Union - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI,
LisätiedotLakisääteisen palkkakartoituksen toteuttaminen
Lakisääteisen palkkakartoituksen toteuttaminen Lapin letka hanke Hotel Santa Claus, Rovaniemi 30.5.2012 Anja Nummijärvi Palkkakartoitus lakisääteisenä velvoitteena täsmentää/toteuttaa perustuslaissa säädettyä
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotTasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa. Koulutusaineisto rahoittajaviranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön
Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa Koulutusaineisto rahoittajaviranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön Koulutusaineiston tarkoitus Tämä koulutusaineisto tukee Tasa-arvon
LisätiedotSukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti
Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli
LisätiedotSukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa
Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.5.2010 Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti
LisätiedotParikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.
Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys
LisätiedotTasa-arvon edistäminen korkeakoulumaailmassa
Tasa-arvon edistäminen korkeakoulumaailmassa Jukka Maarianvaara Tasa-arvovaltuutettu Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusseminaari, Vaasan yliopisto 12.4.2018 Miten tasa-arvo voi Suomessa? Tasa-arvon paradoksi
LisätiedotUudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.
1 Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.2007 1 Johdanto Tasa-arvosuunnitelman laatiminen perustuu lakiin
LisätiedotTasa-arvosuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen
LisätiedotRaportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone
heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:39:58 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help
LisätiedotKASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille
KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2133(INI) 18. marraskuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta
LisätiedotLaki naisten ja miesten välisestä tasa- arvosta ( Tasa- arvolaki ) ja Yhdenvertaisuuslaki
Laki naisten ja miesten välisestä tasa- arvosta ( Tasa- arvolaki ) ja Yhdenvertaisuuslaki Luottamusmieskurssi A evankelis- luterilaisen kirkon luottamusmiehille Perustuslain 6 (2 ja 4 mom.) Ketään ei saa
LisätiedotRaportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone
heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:29:41 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help
LisätiedotPron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa
TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen
LisätiedotRaahen lukion tasa-arvoja. yhdenvertaisuussuunnitelma
Raahen lukion tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2020 Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Johdanto Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu yhteistyössä
LisätiedotParikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma Yhteistyötoimikunta / 7 Henkilöstöjaosto
Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2018 2019 Yhteistyötoimikunta 7.11.2017 / 7 Henkilöstöjaosto 14.11.2017 / 16 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2018-2019 Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän
LisätiedotNaisten kunnallinen äänoikeus ja vaalikelpoisuus 100 vuotta. Kari Prättälä
Naisten kunnallinen äänoikeus ja vaalikelpoisuus 100 vuotta Kari Prättälä 14.12.2017 Naiset kunnallisessa päätöksenteossa Naisten äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden laajentaminen oli osa kamppailua valtiollisen
LisätiedotTASA- ARVOSUUNNITELMA
TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja
LisätiedotEHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE
Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-1365/2016 9.12.2016 EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa
LisätiedotTYÖYHTEISÖN TASA-ARVO
TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon
LisätiedotMitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi
Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena
LisätiedotHoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli
Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan
LisätiedotNäin tutkittiin alle 50-vuotiasta vastaajaa. 75 % vastaajista oli miehiä vuotiaat. 25 % vastaajista oli naisia.
Näin tutkittiin Loka marraskuu 2018 Kysely toteutettiin verkkokyselynä osana Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinatutkimusta. Vastaajat työskentelevät asiantuntijaja esimiestehtävissä. 30 39-vuotiaat
LisätiedotViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa
ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa Nelli Ruotsalainen, hankesuunnittelija nelli.ruotsalainen@espoo.fi Kaksivuotinen Euroopan Sosiaalirahasto
LisätiedotPoistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay
Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa
LisätiedotRuokolahden kunta TASA-ARVOSUUNNITELMA. Kh / 341
Ruokolahden kunta TASA-ARVOSUUNNITELMA 2011 2013 Kh 21.12.2010 / 341 1(6) SISÄLTÖ 1. Yleistä 2. Tasa-arvon nykytilan selvitys 2.1. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön lukumäärä 2.2. Naisten ja miesten
LisätiedotMAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista
MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,
LisätiedotNaiset eduskunnassa. Koulutuspäivä kirjastoille eduskunnasta, vaikuttamisesta ja kirjastosta Eduskunnan kirjasto
Naiset eduskunnassa Koulutuspäivä kirjastoille eduskunnasta, vaikuttamisesta ja kirjastosta Eduskunnan kirjasto 13.11.2017 joni.krekola@eduskunta.fi Radikaali eduskuntauudistus 1906 Säätyvaltiopäivät 1863-1906:
Lisätiedot3. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 3.1. Tavoitteet. s Toimenpiteet... s TASA-ARVOSUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA s.
B 11 LIITE päivitetty 27.3.2014 TASA-ARVOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1.1. Lainsäädäntötausta s. 2 1.2. Hallinto- ja toimielinten kiintiöperiaate. s. 3 1.3.Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi
LisätiedotKATSE TULEVAISUUDESSA
NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat
LisätiedotNaisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä
Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan
LisätiedotSeta ry Pasilanraitio 5, Helsinki Tampere Lotte Heikkinen, Seta
Yhdenvertaisesti työelämään? Tampere 28.3.2017 Lotte Heikkinen, Seta Lainsäädäntö Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien muutokset tulivat voimaan vuoden 2015 alussa Ehdoton syrjintäsuoja myös seksuaali-
LisätiedotTASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS
TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten
LisätiedotKeravan Opiston TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
Keravan Opiston TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Päivitetty 14.12.2018 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Taustaa 4 2. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman yhdistäminen 4 3. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotilanteen
LisätiedotKATSE TULEVAISUUDESSA
NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 Yhteistyötoimikunta 19.09.2017 Kunnanhallitus 16.10.2017 1. JOHDANTO 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman taustaa Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014
LisätiedotKankaanpään Yhteislyseon ja Honkajoen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Kankaanpään Yhteislyseon ja Honkajoen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä lainsäädäntö... 2 3. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman
LisätiedotTASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ
TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen
LisätiedotNuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus
Nuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus Mia Teräsaho & Miina Keski-Petäjä Nuoret ja tulevaisuus satavuotiaassa Suomessa -seminaari 7.3.2017 Nuoret eivät tee valintoja tyhjiössä Sukupuoliroolit
LisätiedotPalvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015
LisätiedotRadikaali eduskuntauudistus 1906
Naiset eduskunnassa Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen Helsingin työväenopisto 2.10.2017 joni.krekola@eduskunta.fi Radikaali eduskuntauudistus 1906 Säätyvaltiopäivät
LisätiedotPirkkalan koulun tasa-arvosuunnitelma
Pirkkalan koulun tasa-arvosuunnitelma Pirkkalan koulun lukuvuosisuunnnitelma 2016-17 Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Tasa-arvo tarkoittaa ihmisten yhtäläisiä oikeuksia, mahdollisuuksia ja velvollisuuksia
LisätiedotKURIKAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA
KURIKAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2017-2020 Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä
LisätiedotTasa-arvosuunnitelma KAURASLAMMEN KOULU (LUOKAT 7-9) LUKUVUOSI 2017/2018
Tasa-arvosuunnitelma KAURASLAMMEN KOULU (LUOKAT 7-9) 1.1.2017- LUKUVUOSI 2017/2018 Mikä tasa-arvosuunnitelma on? Tasa-arvosuunnitelman tavoitteena edistää eri sukupuolten tasa-arvoa koulussamme Muodostetaan
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2001(BUD) 12. elokuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle
LisätiedotTasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018
Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Mustasaaren kunta 2016 2018 Käsittelyt: Työsuojelutoimikunta 20.10.2015 Yhteistyötoimikunta 16.11.2015 Henkilöstöjaosto 24.11.2015 Kunnanhallitus 19.1.2016 Kunnanvaltuusto
LisätiedotTasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007
Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä
LisätiedotKyyjärven kunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma vuosille
Kyyjärven kunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma vuosille 2019-2020. Yhteistyötoimikunta 6.2.2019 Kunnanhallitus 18.2.2019 Kunnanvaltuusto 29.4.2019 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Yhdenvertaisuus-
LisätiedotTyönantajan velvollisuus edistää tasa arvoa
Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa Anja Lahermaa, lakimies, STTK 17.4.2015 1 Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa (tasa arvol 6, 15.4.2005/232) Kaikki työnantajat edistettävä sukupuolten
LisätiedotPYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017
YTT Liite 2 PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 Yleistä Uudistettu laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (tasa-arvolaki) tuli voimaan kesäkuun 1 päivänä 2005. Lain merkittävimpiä
LisätiedotTasa-arvolaki työelämässä
Tasa-arvolaki työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 23.4.2015 TASA-ARVOLAKI 2 23.4.2015 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Tarkoitus: estää sukupuoleen
LisätiedotVanhempainvapaan joustomalli
Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen
LisätiedotHenkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.
ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa
LisätiedotHYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA
HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2008 2 1. TASA-ARVON EDISTÄMISVELVOITE Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987 (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 8.8.1986/609). Lain tavoitteena on estää
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TASA-ARVOSUUNNITELMA
Liite 5, 9 1 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TASA-ARVOSUUNNITELMA Johdanto Vuonna 1986 tuli voimaan laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Sen tarkoituksena on lain 1 :n mukaan estää sukupuoleen
LisätiedotVäkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset
LisätiedotSeksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta. Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Seksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lainsäädäntö kattavaa - kyse asenteista 1. Tasa-arvolaki 2. Työturvallisuuslaki 3. Rikoslaki
LisätiedotTasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389
Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden
LisätiedotNaisjärjestöjen Keskusliitto
Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New
LisätiedotToiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Toiminnallinen tasa-arvo- ja Rauman normaalikoulu Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo perustuslaissa 6 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan
LisätiedotTASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus
TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen
LisätiedotSamapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö
Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotYK; Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman toimeenpanon 20-vuotisarviointi Suomen kansallinen arviointiraportti
YK; Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman toimeenpanon 20-vuotisarviointi Suomen kansallinen arviointiraportti Ulkoasiainministeriö on pyytänyt STTK:lta kommentteja Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman
LisätiedotKAUTTUAN KOULUN TASA ARVOSUUNNITELMA (YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA) KAUTTUAN KOULUN TASA-ARVOSUUNNITELMA
KAUTTUAN KOULUN TASA ARVOSUUNNITELMA (YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA) KAUTTUAN KOULUN TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällys: 1. Johdanto 2. Tasa-arvoon liittyvä lainsäädäntö 3. Tasa-arvosuunnitelman tavoitteet 4.
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) SUKUPUOLINÄKÖKULMA Tämä miesten ja naisten välisten erojen
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0150/1. Tarkistus. Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta
1.2.2016 B8-0150/1 1 Johdanto-osan F a kappale (uusi) F a. katsoo, että uusia lainsäädäntöehdotuksia ei pidä hyväksyä niin kauan kuin nykyistä EU:n lainsäädäntöä ja politiikkavälineitä ei ole saatettu
LisätiedotTURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,
TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus
LisätiedotTasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain yhdistäminen. Tasa-arvoa tieteen ja taiteen keinoin Lapin ylipisto Kevät Nousiainen
Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain yhdistäminen Tasa-arvoa tieteen ja taiteen keinoin Lapin ylipisto 24.4.2009 Kevät Nousiainen Tasa-arvoelinten/lakien yhtenäistäminen Euroopassa Rotusyrjintädirektiivi
LisätiedotKANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI)
Euroopan parlamentti 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2017/2025(INI) 4.5.2017 KANTA TARKISTUKSINA naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle
LisätiedotNAISJÄRJESTÖJEN KESKUSLIITON RAPORTTI PEKINGIN TOIMINTAOHJELMAN TOTEUTTAMISESTA SUOMESSA VUOSINA
1 NAISJÄRJESTÖJEN KESKUSLIITON RAPORTTI PEKINGIN TOIMINTAOHJELMAN TOTEUTTAMISESTA SUOMESSA VUOSINA 2000 2005 Sisältö: 1. Taustaa 2. Yleistä arviota 3. Pekingin toimintaohjelman strategiset alueet A. Naiset
LisätiedotSeksuaalinen häirintä työelämässä
TUTKIMUSRAPORTTI Seksuaalinen häirintä työelämässä Helmikuu 2018 Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt EK:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Kysely kohdistettiin työikäiseen väestöön (18 64-vuotiaat),
LisätiedotNaisten syrjinnän poistamista käsittelevän komitean Suomea koskevat päätelmät
Naisten syrjinnän poistamista käsittelevän komitean Suomea koskevat päätelmät CEDAW /C/2001/I/CRP.3/Add.1* 24.1.2001 3. ja 4. määräaikaisraportti 1. Komitea käsitteli Suomen 3. ja 4. määräaikaisraportin
LisätiedotLataa Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen - Hanna Vilkka. Lataa
Lataa Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen - Hanna Vilkka Lataa Kirjailija: Hanna Vilkka ISBN: 9789524514620 Sivumäärä: 190 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 17.49 Mb Millaiset käsitykset ja millaiset
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2008/2012(INI) 5.6.2008 LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon
LisätiedotOHEISMATERIAALIN TARKOITUS
(2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin
LisätiedotIstanbulin yleissopimus
EUROOPAN NEUVOSTON YLEISSOPIMUS NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISEMISESTÄ JA TORJUMISESTA Istanbulin yleissopimus VAPAANA PELOSTA TURVASSA VÄKIVALLALTA MIKÄ ON YLEISSOPIMUKSEN TARKOITUS?
LisätiedotTEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE
TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE Tehyn neljä pointtia Saavatko ihmiset tarvitsemaansa hoitoa? Onko meillä tulevaisuudessa tarpeeksi hoitajia? Riittävätkö rahat? 1. 2. 3. 4. Hyvinvointiyhteiskunnan
LisätiedotLaura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018
Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo
LisätiedotTasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5)
Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta (TyV@eduskunta.fi) Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 19.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-11 Barbara Matera (PE554.835v01-00) talousarviosta 2016 neuvotteluvaltuudet
LisätiedotAnna tutki: Naisen asema työelämässä
Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy
LisätiedotSILMÄLASIT SILMÄLASIT
SUKUPUOLI- SILMÄLASIT KÄYTTÖÖN! Esitteitä 2008:2 Sukupuolisilmälasien käyttöohje Sukupuolisilmälaseilla näkee toiminnan ja toimintaympäristön sukupuolinäkökulmasta. Kartoita toimintamaasto Testikysymys
LisätiedotSosiaali ja terveysalaan liittyvät kansalaismielipiteet, tammikuu Sakari Nurmela Kantar TNS Oy
Sosiaali ja terveysalaan liittyvät kansalaismielipiteet, tammikuu 01 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme
LisätiedotAjankohtaista edunvalvonnasta
Ajankohtaista edunvalvonnasta 24.05.2019 Johtamisen ja esimiestyön päivät Edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi 1 Neuvottelukierros 2020 Pöydälle nostetaan: Kiky-työajanpidennys (poisto/kompensoiminen)
LisätiedotSUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala
SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011 Pälvi Rantala NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEE VALITETTAVASTI. Työssä ja kaikessa elämässä meidän
Lisätiedot