BIOTULI BIOALAN YRITYSTOIMINNAN TUKEMINEN LOPPURAPORTTI,

Transkriptio

1 BIOTULI BIOALAN YRITYSTOIMINNAN TUKEMINEN LOPPURAPORTTI,

2 SELVITYSTYÖN TAVOITE JA TOTEUTUS

3 SELVITYSTYÖN TAUSTA JA TOTEUTUS Tavoitteet määrittää bioalan yrittäjien profiileja ja yritysten tarpeita arvioida nykyisten yrityspalveluiden soveltuvuutta bioalan yrittäjien tarpeisiin ideoida uusia alan yritysten toimintaedellytyksiä vahvistavia palveluita Selvitystyön tarkoituksena oli tuottaa laadullista tietoa bioalan yrittäjistä. Tarkoituksena ei ollut tuottaa tilastollisesti yleistettävissä olevaa tietoa. Aineistojen otannat eivät olleet toimialoittain tai maantieteellisesti tasapainotettuja eivätkä kattavia. Toimenpiteet BIOTULI- HANKE (biojalostamon uudet tuotteet ja liiketoimintamallit) Imatran Seudun Kehittämisyhtiön (Kehy) toimeksiannosta tehty bioalan yrittäjien profiilia määrittävä ja yritysverkostojen tarpeita kartoittava selvitystyö on osa Lappeenrannan yliopiston Kouvolan yksikön hallinnoimaa ja koordinoimaa Biotuli- hanketta ja sen on toteuttanut Owal Group Oy. Työn tarkoituksena oli kehittää bioalan pk- yrityksille suunnattuja yrityspalveluita ja näin vahvistaa olemassa olevien ja uusien yrittäjien mahdollisuuksia tarttua uusiin biojalostukseen liittyviin liiketoiminta- mahdollisuuksiin. Perinteisen biomassan jalostuksen muuttunut liiketoimintaympäristö edellyttää uudistumista niin metsäteollisuudelta kuin useilta muiltakin toimialoilta. Sähköinen kysely bioalan yrittäjille, 18 vastausta Haastattelut bioalan yrittäjille, 15 kpl Työpaja alueen yrityskehityspalveluita tarjoaville organisaatioille

4 BIOALAN YRITTÄJYYS

5 BIOALAN HAASTEITA OECD:n määritelmän* mukaan bioteknologia on tieteen ja teknologian soveltamista eläviin eliöihin tai niiden osiin, tuotteisiin ja malleihin tarkoituksena muuttaa eläviä tai elottomia aineksia tiedon, tavaroiden ja palvelujen tuottamista varten. TOIMIALAN HAASTEITA PK- YRITYSTEN NÄKÖKULMASTA KANSAINVÄLISTYMINEN EDELLYTYKSENÄ Kotimarkkinat ovat tyypillisesti riittämättömät. Vienti ja kansainväliset verkostot ovat usein edellytyksenä liiketoiminnan kasvattamiselle. ISOJEN TOIMIJOIDEN MÄÄRÄÄVÄ ROOLI Isot kansalliset toimijat hallitsevat materiaalivirtoja eivätkä ole usein valmiita muuttamaan toimintatapojaan tai ottamaan pieniä yrityksiä verkostoonsa. IPR- kysymykset voivat olla verkoston toiminnassa haastavia. Pk- yritysten roolin merkityksen vahvistaminen kansallisella tasolla alkaa vasta näkymään. OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN, TUTKIMUKSEN JA YRITYSTEN YHTEISTYÖ Bioalan yrityksille innovaatiot ja tuotekehitys ovat liiketoiminnan ytimessä. Tällöin parhaan osaamisen löytäminen, osaajien verkostot ja tutkimusyhteistyö ovat keskeisiä menestymisen ehtoja. Lisähaastetta tuo tarvittavan tutkimuksen oikea- aikaisuus, jotta kallis tuotekehitysprosessi ei tarpeettomasti viivästy. The application of science and technology to living organisms, as well as parts, products and models thereof, to alter living or non- living materials for the production of knowledge, goods and services.

6 BIOALAN YRITYSTEN HAASTEITA Yritysten toimintaympäristö on Suomessa kansainvälisten vertailujen mukaan maailman parhaita. Tästä huolimatta osaamisen hyödyntäminen ei ole riittävän tehokasta, eivätkä bioalan yritykset ole menestyneet odotetusti.* Työ- ja elinkeinoministeriön tunnistamat kaikille bioalan sovellusalueille yhteiset kehittämisen painotusalueet saavat vahvistusta myös tämän Biotuli- selvityksen tuloksista. TUNNISTETUT KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Kohdentaminen: Tutkimusta ja rahoitusta on koordinoitava nykyistä tehokkaammin keskittämällä hajanaista toimintaa. Yhteistyö ja poikkitieteellisyys: Bioteknologia- ala tarvitsee poikkitieteellisyyttä, yhteistyötä ja verkottumista alan sisällä ja muiden alojen kanssa. Käyttäjätarpeet: Tuotteiden ja palvelujen kehittämisen on lähdettävä todellisista tarpeista. Teknologian ja tiedon siirto: Tutkimustiedon hyödyntämistä yrityksissä on edesautettava tehokkaalla teknologian ja tiedon siirrolla. ILMENEMINEN BIOTULI- SELVITYKSEN TULOKSISSA Haastateltavat pitivät rahoitusmahdollisuuksia pirstaloituneina, tämä vaikeuttaa sopivien rahoitusten löytämistä. Verkostot olivat haastateltujen yritysten liiketoiminnassa keskeisessä asemassa ja verkostojen perustamiseen ja vahvistamiseen toivottiin tukea. Tulosten perusteella osa bioalan toimijoista on hyvin tuote- ja keksintölähtöisiä asiakaslähtöisyyden sijaan. Yliopistojen ja yritysten välisessä yhteistyössä nähtiin haasteita, tutkimus ei ole usein pystynyt tukemaan oikea- aikaisesti ja asiakaslähtöisesti. *TEM, Bioteknologia hyvinvointia suomalaisille

7 SELVITYSTYÖN TULOKSIA

8 TULOSTEN ESITTÄMISEN TAUSTAA Seuraavassa osuudessa on kuvattu sähköisellä kyselyllä ja henkilökohtaisilla haastatteluilla koottuja bioalan yrittäjien profiilia koskevia tietoja. Esitetty data taustoittaa raportissa myöhemmin esitettyjä bioalan yrittäjien tyypittelyitä, tunnistettuja tarpeita ja kehittämisesityksiä. Näitä taustoittaa myös seudun yrityspalveluita tarjoaville tahoille pidetty työpaja. Esitetyt tulokset eivät pyri kuvaamaan bioalan yrittäjiä kattavasti eikä tuloksia voi tilastollisesti yleistää bioalan yrittäjiin. Kerättyjen tietojen tarkoituksena on ollut löytää bioalan yrittäjille tyypillisiä piirteitä ja tätä kautta yrittäjien tarpeita ja kehittämisesityksiä alan kehityksen vahvistamiseksi.

9 KYSELYYN VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA BIOALAN YRITTÄJÄT OLIVAT KORKEASTI KOULUTETTUJA Perusaste Keskiaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tieteellinen jatkokoulutus Vastaajat olivat paljon koulutetumpia kuin yrittäjät keskimäärin. Vastaajista noin 60 %:lla oli vähintään ylempi korkeakoulu- tutkinto, kun vastaava luku kaikista yrittäjistä on 9 % (Yrittäjyyskatsaus 2012, TEM). Yli puolella vastaajista oli teknillisen alan koulutus. Yleissivistävä koulutus Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus Humanistinen ja taidealan koulutus Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus Luonnontieteellinen koulutus

10 YRITYKSEN TOIMIALA 30,0% 25,0% 20,0% 15,0% 10,0% 5,0% 0,0% Yrityksen toimiala BIOALAN YRITTÄJÄT KYSELY OLIVAT KORKEASTI KOULUTETTUJA Kyselyn yritysten toimialat painottuivat bioenergia- Vastaajat olivat ja laitetoimittajayrityksiin. paljon koulutetumpia Muut kuin yritykset yrittäjät keskimäärin. kategoriaan itsensä Vastaajista nimesivät: noin in vitro 60 %:lla diagnostiikka, oli vähintään lemmikkiruoka, ylempi korkeakoulu- lämmitys tutkinto kun ja voiteluaineet. vastaava luku kaikista yrittäjistä on 9 % (Yrittäjyyskatsaus 2012, TEM). Yli puolella vastaajista oli teknillisen alan koulutus. HAASTATTELUT Haastateltujen yritysten toimialat muistuttivat kyselyyn vastanneiden jakaumaa. Valtaosa yrityksistä toimi bioalaksi määritellyllä toimialalla. Muutamat edustivat muuta tuotantoa ja kytkentä bioalaan syntyi bioalan asiakkuuksista. Nämä tyypillisesti näkivät bioalan yritysten merkityksen tulevan vahvistumaan lähitulevaisuudessa liiketoiminnassaan.

11 YRITYSTEN TAUSTATIEDOT Yhdeltä asiakkaalta Kahdelta asiakkaalta 3-5 asiakkaalta Alle kymmeneltä asiakkaalta Alle 20 asiakkaalta Paikallista tai alueellista (asiakkaat samalta alueelta) Kansallista (asiakkaat Suomesta) Kansainvälistä KYSELY Vastaajayritykset edustavat melko tasaisesti kahta eri tyyppiä: vain muutamia asiakkaita laaja asiakaskunta (yli 10 asiakasta) Myös liiketoiminnan kansainvälisyydessä vastaajat jakautuvat kahteen melko tasakokoiseen ryhmään: liiketoiminnan kuvataan olevan kansainvälistä liiketoiminta muodostuu suomalaisista asiakkaista HAASTATTELUT Useimmat haastatellut yrittäjät toimivat kansainvälisesti ja näkivät kansainvälistymisen ja kansainvälisen myynnin kasvun liiketoimintansa kehittymisen ehtona.

12 POLKU YRITTÄJÄKSI KYSELY Ei aiempaa yrittäjäkokemusta Noin puolet yrittäjistä on yrittäjänä ensimmäistä kertaa. On aiempaa yrittäjäkokemusta bioalalta On aiempaa yrittäjäkokemusta muulta alalta, mistä HAASTATTELUT Haastatteluissa vastausten jakauma muistutti kyselyyn vastanneiden vastauksia. 1 yrityksessä 2 2 yrityksessä 2 3 yrityksessä 1

13 POLKU YRITTÄJÄKSI Opiskelijana Töissä saman alan yrityksessä asiantuntijatehtävistä Töissä saman alan yrityksessä esimies- tai johtotehtävistä Yrittäjänä saman alan yrityksessä KYSELY Noin puolet yrittäjistä oli työskennellyt aiemmin saman alan esimies- tai asiantuntijatehtävissä. HAASTATTELUT Haastateltavien hyvin erilaiset yrittäjäpolut vastaavat kyselyyn vastaajien taustan kirjoa. Kolme selkeintä polkua yrittäjäksi oli: Työsuhteen päättyminen edellisessä työpaikassa Halu kaupallistaa oman tuotekehityksen tulos Vahva johtajakokemus samalta toimialalta on luonut ajatuksen oman yrityksen perustamisesta Vain yhdellä yrityksellä yrittäjyys oli periytynyt. Tämä oli konepajayritys, joka on laajentanut asiakaskuntaansa bioalan toimijoihin.

14 MIKSI YRITTÄJÄKSI, MIKSI BIOALA? YRITTÄJÄKSI Oli semmoinen tilanne, että toimiala olisi loppunut Suomesta jos ei olisi yhdessä avainhenkilöiden kanssa saatu toimintaa jatkumaan. Yrittäjäksi lähteminen on ollut haave. Tilanne sattui nyt oleman sopiva. En lähtenyt perinteisen kaavan mukaan, en tehnyt markkinatutkimusta tms., että olisin selvittänyt että tarvitaanko tämän tyyppistä. Oli vain tunne että työlle on asiakaskunta. Ennen ekaa casea en voinut olla ihan varma. BIOALALLE On bioalan yrittäjyydessä erityistä: tietynlainen henki, joka liittyy ympäristökysymyksiin, kestävään kehitykseen, cleantechiin. Bioalan yrittäjät ovat lähellä luontoa, eivät ajattele vain rahaa. Tässä joutuu itse satsaamaan omia näkemyksiä mukaan, ei vaan rahaa.

15 MOTIVAATIOTEKIJÄT KYSELY Edellinen työsuhde päättyi Liiketoimintamahd ollisuus houkutteli Reilusti yli puolet vastaajista oli tunnistanut liiketoimintamahdollisuuden, jota piti tärkeimpänä motivaattorina yrittäjyyttä pohtiessaan. Yrittäjän vapaus houkutteli Yrittäjänä voi toteuttaa unelmia Tutkijana kehitetty tuoteidea HAASTATTELUT Samat motivaatiotekijät toistuivat haastatteluissa. Lähes jokainen haastateltava korosti yrittäjänvapauden merkitystä. Tämä vahvistui vielä yrittäjyysvuosien karttuessa. Muita toistuneita tekijöitä oli halu hyödyntää kertynyttä kokemusta ja erityisosaamista. Toisen palveluksessa työskentelyn ei nähty mahdollistaneen omien ammatillisten kunnianhimojen toteuttamista.

16 MOTIVAATIOTEKIJÄT Itsensä työllistäminen Tuoteidean kaupallistaminen Varallisuuden kartuttaminen Halu tehdä jotain uutta ja innovatiivista Itsenäinen työskentely ja mahdollisuus keskittyä itseä kiinnostaviin asioihin Tärkein 2. Tärkein 3. Tärkein Itsensä työllistäminen Tuoteidean kaupallistaminen Varallisuuden Halu Itsenäinen tehdä kartuttaminen jotain työskentely uutta ja innovatiivista ja mahdollisuus keskittyä itseä kiinnostaviin asioihin KYSELY tärkeimpien asioiden kärjet erottuvat toisistaan. Itsensä työllistämistä pidettiin tärkeimpänä motivaattorina. HAASTATTELUT Haastatteluissa tärkeimmäksi motivaattoriksi nousi mahdollisuus toteuttaa omia visioita. Ne liittyivät niin tuotekehitykseen, liiketoiminnan kehitykseen kuin bioalan yleiseen vahvistamiseen. Samoin oman osaamisen hyödyntämistä pidettiin tärkeänä. Muutama korosti itsensä työllistämisen merkitystä. Taloudellisten tekijöiden merkitys ei korostunut. Mahdollisen taloudellisen tilanteen paranemisen nähtiin olevan menestyksestä luontevasti seuraava tulos, mutta sitä ei erityisesti korostettu. Lisäksi yrittäjän vapauden koettiin motivoivan.

17 YRITTÄJYYDEN MOTIVAATIOTEKIJÄT YRITTÄJÄN VAPAUS TALOUDELLISELLA TULOKSELLA EI VAHVAA ROOLIA Yrittämisessä se hyvä puoli, että pystyy itse vaikuttamaan, enemmän kuin ison kansainvälisen konsernin palkollisena. Vapaus. Rikastumisen toivo ei ainakaan ollut se. En usko rikastumiseen. Vapauteen uskoin vähän, sekin vähän kyseenalaista. Toisaalta vapaus tarkoittaa pitkiä päiviä. Mutta se on että on oman itsensä herra on tärkeä asia. Vapaus, on tärkeää. Saa käyttää oikeasti asiantuntemustaan. Kun itse saa määrätä yrityksen kehittämisen suunnan. Kun se osoittautuu hyväksi päätökseksi niin on hyvä asia. TALOUDELLINEN TULOS MOTIVOI JONKIN VERRAN Työskentelin toisen palveluksessa ympärivuorokauden ja tein kehittämistyötä. Oma kyky luoda uutta omilla ehdoilla ja viedä tätä eteenpäin, tämä motivoi. Tämä vaikuttaa taloudelliseen hyötyyn, sitä tavoittelen. Ydin oli kuitenkin siinä että mitä tein vastikkeettomasti toisen palveluksessa niin halusin tehdä samaa omaan piikkiin. Kyllä se motivoi kun kaikki maat ja mannut on yhdessä asiassa (rahat sijoitettu yritykseen) kiinni, niin ei siinä muuta motivaattoria tarvitse. Että on oman itsensä herra ja saa tehdä omat ratkaisut. Ja kun talouden saa hyvään malliin että toimii, niin se motivoi. Hyvät vuodet motivoivat huonoinakin hetkinä. OMAN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN Ammatillisen osaamisen käyttäminen on ollut vahvin. Rooli ongelmanratkaisijana spesiaalialalla, siitä saa parhaan palkinnon.

18 YRITTÄJYYDEN NYKYTILAN TEKIJÖITÄ Miten kuvaisit nykyistä tilannettasi Kykyni johtaa yritystä Yritykseni taloudellinen tulos Yrittäjyydestä seuraavan henkilökohtaisesti kannettavan riskin määrään Uusien haasteiden määrään Tulotasoni Työni vaativuus Liian vähäinen Sopiva Suurempi kuin odotin KYSELY Valtaosa vastanneista kertoi olevansa tyytymätön yrityksen taloudelliseen tilanteeseen. Tämä heijastui myös yrittäjien omaan tulotasoon. Moni koki myös kykynsä johtaa yritystä olevan riittämätön. HAASTATTELUT Yrityksen taloudellisen tilanteen heikko ja epävarma tilanne nousi esiin myös lähes kaikissa haastatteluissa, yrityksen kokoon katsomatta. Haastatellut kertoivat osaamistarpeiden olevan paljon laaja- alaisempia kuin oli odottanut. Pieni yritys ei voi aina käyttää maksullista asiantuntemusta ja eri asioihin perehtymisen on koettu vieneen paljon aikaa varsinaiselta kehitystyöltä. Tulisi olla samaan aikaan insinööri, ekonomi hr- asiantunija ja juristi.

19 BIOALAN YRITTÄJYYDEN VAHVUUDET JA HAASTEET VAHVAT NÄKYMÄT Bioalasta puhutaan nyt paljon. Tulossa biodieseleitä yms. pol6oaineen korvaavia ju6uja. Uskon alaan. Näen, e6ä suomalainen osaaminen on kv- vertailussa hyvällä tasolla. Meillä on hyvät mahdollisuudet maailmalle. TAI TOISINPÄIN ELI BIOALAN HAASTEITA Bioenergia ei ole suomessa seksikäs ala, raha menee sinne jossa saadaan varmempi voitto sijoitetulle pääomalle. Suomessa on laiminlyöty pienten yritysten liiketoiminnan kehittämistä bioenergia- alalla. Suomessa bioenergialiiketoiminta on hiipunutta. Ongelma on ehkä siinä että metsäteollisuusfirmat ovat niin isoja että se gäppi on niin iso pieniin yrityksiin. Tulevaisuudessa voisi hyvinkin olla enemmän yhteistyöroolia. Mutta sitä on vaikea jäädä odottamaan, että asenne muuttuisi.

20 YRITTÄJYYDEN HAASTAVIMMAT ASIAT TUOTEKEHITYS EI OLE SUORAVIIVAISTA Nämä yrityksen perustamisvaiheet ei ole pitkäaikaisia, mitä nopeammin pyörimään niin parempi. Meillä piti olla viisi vuotta että saadaan liiketoimintaa. Kohta se edessä. (ei liikevaihtoa vielä) En olisi uskonut että 4 vuotta tehdään tappiota. Alku on näin spesifillä alalla hyvin vaikeaa. Viime talvena oli vaikea vaihe. Projektin rahat ja omat rahat oli käytetty loppuun. Kehitysrahat on semmoisia että on pakko onnistua. Ei voi toiste hakea samaan tarkoitukseen rahaa. Kun kerran mahdollisuus niin pakko onnistua. Viime vuonna kehitys oli eri syistä vuoden verran myöhässä, oli vaikea vaihe. Nopeammin olisi voinut tapahtua asioita, on helppo sanoa jälkikäteen. Taloudellisessa mielessä en ole vielä tyytyväinen. Palkkaakin olisi hyvä saada. Kaikki rahat menee mitä mistään irti saa, ensin omat ja sitten rahoittajien. Uusien teknologioiden markkinoille tuonti on ollut huomattavasti työläämpää, vienyt paljon enemmän resursseja, ei mene kaavan mukaan. YRITTÄJYYS VAATII ODOTETTUA ENEMMÄN On ollut paljon kovempaa kuin mitä oletin. En kuitenkaan kadu asioita, yrittäjänä pitää katsoa eteenpäin. Yrittäjyys on kuluttavaa ja vaativaa. Töitä pitää tehdä aika paljon. Kuluttavaa siinä mielessä että on ympärivuorokautista työtä. Tämä on sitovaa kun tekee pienellä porukalla. Työtä on enemmän kuin oletin. Mutta en osaa ajatella että olisi mitään negatiivisia juttuja. Pitää pistää itsensä likoon. Verotus on ratkaisevaa.

21 LIIKETOIMINNAN KEHITYS KYSELY Miten näet yrityksesi liiketoiminnan kehittyvän seuraavan viiden vuoden kuluessa? Asiakasmäärä Liikevaihto Kasvaa merkittävästi Kasvaa jonkin verran Säilyy nykyisellään Taloudellinen tulos Henkilöstömäärä Yrityskumppaneiden määrä Vastaajat suhtautuivat tulevaisuuteen melko myönteisesti. Valtaosa näki kehityksen kasvavan vähintään jonkin verran eikä yksikään nähnyt liiketoiminnan heikkenevän. HAASTATTELUT Moni haastateltu kertoi suunnittelevansa liiketoiminnan kehittyvän yhä kansainvälisempään suuntaan. Muutama kertoi myös harkitsevansa koko liiketoiminnan siirtämistä ulkomaille, esim. verotuksen ja rahoitusongelmien takia. Pienenee jonkin verran Pienenee merkittävästi

22 LIIKETOIMINNAN KEHITYS Keskustelemalla muiden bioalan yrittäjien kanssa Miten pyrit kehittämään osaamistasi? KYSELY Bioalan yrittäjien keskinäiset keskustelut nousivat tärkeimmäksi oman osaamisen kehittämisen keinoksi. Opintomatkat HAASTATTELUT Kurssit ja täydennyskoulutus Alan kirjallisuus ja lehdet Vähäisesti Jonkin verran Paljon Erittäin paljon Bioalan yrittäjien keskinäisiä kontakteja ja verkostoja pidettiin myös haastatteluissa hyvin tärkeinä. Yrittäjät olivat vahvistaneet sekä omaa liiketoiminta- että toimialaosaamistaan omien vertaisverkostojensa kautta. Nämä ovat olleet sekä satunnaisia ja vapaamuotoisia että jonkin tahon fasilitoimia verkostoja.

23 LIIKETOIMINNAN KEHITYS Miten hyvin seuraavat väittämät kuvaavat Sinua? KYSELY Tiedän mistä hakea apua osaamiseni kehittämiseen Minulla on aikaa ja mahdollisuuksia osaamisen ja itseni kehittämiseen Pyrin kehittämään yrittäjyyteen ja jaksamiseen liittyvää osaamista Pyrin kehittämään bioalan osaamistani Ei kovin hyvin Melko hyvin Hyvin Erittäin hyvin Vaikka yrittäjät pyrkivät kehittämään omaa liiketoiminta- ja bioalan osaamistaan, ei osaamisen kehittämiseen usein ole aikaa. HAASTATTELUT Pyrin kehittämään liiketoimintaosaamistani Mitä tukea tai apua kaipaisit osaamisesi kehittämiseksi? Taloudellista tukea, uusia rahoitusmahdollisuuksia Teknistä erityisasiantuntemusta Liiketoimintaosaamisen tukea Tukea omaan jaksamiseen ja arkirutiineihin, voimia ja aikaa Haastateltavat korostivat pk- yrittäjien tyypillistä ajan puutetta. Useat puhuivat myös oman liiketoimintaosaamisen kehittämisen puutteista. Vaikka moni oli käynyt koulutuksissa, koettiin oma liiketoiminnallinen kyky silti usein riittämättömäksi, tukea toivottiin erityisesti myynnin ja kansainvälistymisen tueksi.

24 YRITYSPALVELUIDEN KÄYTTÖ KYSELY Kaikki vastanneet olivat käyttäneet julkisrahoitteisia yrityspalveluita vähintään kerran. Valtaosa vastaajista kertoi käyttäneensä palveluita muutaman kerran. Vain pari kertoi asioivansa palveluita tarjoavien organisaatioiden kanssa säännöllisesti. Kerran Käytän satunnaisesti Muutamia kertoja Käytän säännöllisesti HAASTATTELUT Olen ollut erittäin tyytyväinen saamaani palveluun Olen ollut melko tyytyväinen saamaani palveluun Lähes jokainen haastateltava oli käyttänyt useita yrityspalveluita. Kokemukset vaihtelivat. Palvelut eivät ole vastanneet tarpeisiini kovin hyvin Palvelut eivät ole vastanneet tarpeisiini lainkaan

25 NÄKEMYKSIÄ TULEVAISUUDESTA BIOALA Bioalalla en näe omalle yritykselle niin suurta mahdollisuutta, että olisi pelkästään tätä liiketoimintaa. Mutta pyrin saamaan mahdollisimman laajan kirjon asiakkaita ja bioala on tässä hyvä. Bioalan kasvu ei vielä näy. Mutta jos isoja toimijoita alueelle tulee tai pääsemme yhteistyöhön, niin nopeasti kasvaa. Asiakkaan tarve on täyttää lainsäädännön ehdot, siihen pyritään. Yhä vähemmän pyritään tekemään muuta, kun mitä laki vaatii. Kaikki muuhan maksaa enemmän! KANSAINVÄLISTYMINEN Nyt ei kannata mitään yritystä perustaa vain kotimaan markkinoille, erityisesti jos on erityisteknologiaa. Kv- kehitys vaikuttaa alaan ennen kaikkea, kansallinen kehitys ei niinkään. Se mitä kansallisesti on luvattu toteuttaa on iso haaste, paljon on vielä tekemättä 2020 mennessä. Vaikuttaa businekseen paljon. Ilman kansallisia kv- sitoumuksia ei olisi mitään pohjaa tekemiselle. YRITYKSEN MUU KEHITYS Tulen siirtämään yrityksen verotuksellisista syistä Viroon.

26 NÄKEMYKSIÄ VERKOSTOISTA LIIKETOIMINNAN EDELLYTYS Verkottumisen suuntaan ollaan joka tapauksessa menossa. Toimimme verkostomaisesti, tarvitsemme paljon valmistajia, konepajoja yms. Verkostoituminen yrittäjien kesken on keskeistä, ei pitäisi jokaisen itse kaikkea osata. Pitäisi rakentaa verkostoitumisen kautta. Haaste on että liiketoimintaa pitää avata ja kustannuksia, läpinäkyvyys. Pitää syntyä luottamus. KOKEMUKSIA Ei pahitteeksi olla yhteistyötä lisää. Kehyn rooli voisi olla tässä aktiivinen, ja on tehnytkin, yhteistyökuvioita ja verkostoja. Kehyllä on tähän hyvät eväät olemassa. Kaikkia kumppaneita ei löydy omalta paikkakunnalta, suurin osa on Itä- Suomesta. Ongelmana on että joka kylällä on oma kehitysyhtiö, joka lähtee pohtimaan että miten alue saisi suuremman osan itselleen. Kehitysyhtiöt eivät sitten voi tehdä yhteisprojektia vaan taistelevat keskenään. KEHITYSESITYKSIÄ Moni yritys olisi kiinnostunut verkostojen hyödyntämisestä, täsmähyötyä bioenergiapuolelle. Jos joku yritys haluaisi investoida uusiin laitoksiin, nämä pitäisi haistaa ja olla mukana keskusteluissa. Jollain isoilla toimijoilla on alustavasti tietoa, mutta eivät jaa sitä. Olisi hyvä että olisi konkreettinen hanke, jossa olisi liiketoimintaa tiedossa, ei olisi vain löpinää vaan tapahtuisikin jotain. Alueelle pitäisi saada verkosto, että kun tulisi tilaisuus niin verkosto olisi valmiina. E- Karjalassa vahva puuteollisuuden osaaminen, mahdollisuuksia on. Mutta oikean verkoston tekemiseksi tarvittaisiin pilotticase. Pitäisi saada pienikin yhteishanke, josta joku vähän maksaa. Olisi korkeintaan osittain yhteiskunnan tukea, mutta mielellään ei ollenkaan. Tähän pitäisi panostaa.

27 . MUITA KEHITTÄMISESITYKSIÄ YRITYSKEHITTÄJILLE RAHOITUS VienFhankkeita pitäisi tukea. VienFhankkeiden rahoi6amiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Keski- Euroopan pankit pystyvät rahoi6amaan pk- yrityksen vienfhanke6a 100%:sF, Suomessa ei. Yksityisrahoittajat ja julkiset rahoitusmahdollisuudet tulisi nivoa jotenkin yhteen. Kaikessa yrittämisessä rahoitus on ensimmäinen ongelma. Suomessa ei ole hyviä rahoitusmekanismeja aloitukseen ja tukemiseen. YHTEISTYÖ YLIOPISTOJEN JA OPPILAISTOSTEN KANSSA Yliopistoja ei hyödynnetä riittävästi. Iso ajatteluero yo:lla ja Technopoliksessa, jossa yrityksiä. Ajatus- ja toimintatavat hyvin erilaisia. Jos jotain tutkimustietoa hankkisi niin maksaisi aivan liikaa. Samoin toimitusaika on usein liian pitkä. Nämä ovat ongelmia, törmätään usein joko omissa tai ulkopuolisissa hankkeissa joissa mukana. Voisi ajatella täysin uudesta näkökulmasta verkostoja ja ottaa oppilaitoksia mukaan ja ne voisivat tuottaa tutkimustietoa omankaltaiselle yritykselle. Tarvitsemme usein tietoa hyvin nopealla varoitusajalla, tutkimustieto usein käytettävissä liian myöhään ja hommat ei etene. Siinä pitäisi olla systemaattisempaa työtä että kuinka innovaatioista saataisiin asiakastarve, että vastaisi oikeaan tarpeeseen. MUITA KEHITYSESITYKSIÄ Julkisen toimijan pitäisi tehdä kauppahuone Venäjälle. Lakesilla oli joku hanke, mutta kun hanke alkaa ja loppuu, julkisrahoitteiset organisaatiot eivät tee jatkuvuutta. On pitkäjänteistä hommaa, jotta sijoitukset oikeasti kasvaa. Venäjällä pitkä aikajana, että tämän ympärille jotain syntyy. Eli Lpr- Imatran seutu voisi olla tässä aktiivisempi. Bioalan tuotteille pitäisi antaa julkisissa hankinnoissa pisteitä, verrattuna perinteisiin tuotteisiin. Se kompensoisi sitä että nämä tuotteet voivat olla kalliimpia. Kokonaistaloudellisuus voi olla paljon enemmän.

28 MIKSI BIOALA? HENKILÖKOHTAISET PERUSTELUT ALAN MUIDEN YRITTÄJIEN OLETUT PERUSTEET BIOALAN TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Yritys on toiminut aiemmin muilla aloilla ja toimii edelleen, mutta bioalan uudet mahdollisuudet ovat mahdollistaneet yritystoiminnan laajentamisen bioalalle. Yritys näkee paljon mahdollisuuksia, bioala tulee olemaan yhä merkittävämpi osa liiketoiminnan aloja. ALAN KIINNOSTAVUUS Hyvät liiketoiminnan tulevaisuudennäkymät, myös uusia mahdollisuuksia Alan innovatiivisuus Alan kova kilpailu haastaa ja motivoi OMA OSAAMISTAUSTA BIOALALLA Työskennellyt aiemmin alalla muissa tehtävissä. TEHTY TUOTEINNOVAATIO On tehnyt keksinnön, jonka ympärille yritys on perustettu.

29 NÄKEMYKSIÄ BIOALAN MERKITYKSESTÄ YRITTÄJÄLLE BIOALALLA TOIMIMINEN ON YRITTÄJILLE TÄRKEÄÄ - IDEOLOGINEN NÄKÖKULMA On eroa perinteisen alan yrittäjissä ja uusien alojen yrittäjissä. Uusilla aloilla törmätään raskaalla tavalla ongelmiin, tärkeät tahot eivät välttämättä edes ymmärrä mitä tarkoitetaan. Lainsäädäntö ei välttämättä tue. Voi joutua tekemään valtavan työ jotta saa viestin perille, että miksi kannattaa käyttää ympäristöystävällisiä tuotteita. Bioalan yrityksille ei ole pelkkä taloudellinen puoli tärkeää. Ehkä perinteinen teollisuus, esim. metsä, se on enempi vain liiketoimintaa, että saadaan korvaavaa liiketoimintaa bioalasta tulevaisuudessa vanhenevan tilalle. Mutta voi olla että että pienemmissä yrityksissä on vähän erilaista ja uutta ajattelua. BIOALA ITSESSÄÄN EI TÄRKEÄ - LIIKETOIMINNALLINEN NÄKÖKULMA Jos bioalan yri6äjällä on mitään ideologiaa taustalla niin hyvin äkkiä karsiutuu. Ei liiketoiminta muuten kanna.

30 YRITTÄJYYTTÄ TUKENEITA TEKIJÖITÄ Henkilokohtaiset ominaisuudet, lähipiiri ja verkostot Yrityksen toimintaan liittyvät tekijät Yrityksen ulkopuoliset tekijät Perheen tuki ja yrittäjän työn ymmärtäminen (että työ vie niin paljon perheen ajasta) Riskinottokyky Kyky organisoida laajoja kokonaisuuksia Luottamus oman asiantuntemukseen ja kehitettyyn tuotteeseen Yrittäjäverkoston vertaistuki ja neuvot Asiantunteva hallitus Hyvä perustajatiimi Saatu rahoitus, erityisesti alkuvaiheessa ja tuotekehityksen kannalta kriittisissä vaiheissa saatu rahoitus Olen pitänyt ohjeena että 'älä ikinä lähde keksijän kanssa samaan yritykseen. Nyt kuitenkin osui hyvä kombinaatio. Niiden teknologioiden, jotka 20 vuotta sitten keksin, tarve on säilynyt. Tämä on ollut kantava voima. Jos se olisi hävinnyt, niin en jaksaisi.

31 BIOALAN YRITTÄJÄT VS. MUIDEN ALOJEN YRITTÄJÄT UUDEN TOIMIALAN MERKITYS IDEOLOGINEN PAINOTUS Useat haastateltavat näkivät bioalan vaativan yrittäjiltään enemmän kuin perinteiset toimialat. Vaikka ekologisia arvoja pidetään yleisesti tärkeinä, ei tästä kuitenkaan olla monissa tapauksissa valmiita maksamaa rinnakkaista, mutta ekologisuudeltaan heikompaa tuotetta enempää. Samoin tuotekehityksen vaatimien investointien ja Uusilla aloilla törmätään raskaalla tavalla ongel- miin, tärkeät tahot eivät välttämättä edes ymmärrä mitä tarkoitetaan. Lainsäädäntö ei välttämättä tue.. Muutamat yritykset nostivat bioalan kestävää kehitystä tukevaa ideologista näkökulmaa merkittävänä perustana omalle yrittäjyydelle toimialalla. Useimmat kuitenkin totesivat, että vaikka pitävät ekologisia näkökohtia tärkeinä, pitävät he liiketoimintanäkemystä kuitenkin tärkeämpänä ja motivoivampana. Voi olla että että pienemmissä bioalan yrityksissä vähän erilaista ja uutta ajattelua. Bioalan Yrittäjät ovat lähellä luontoa, eivät ajattele vain rahaa. Joutuvat satsaamaan näkemyksiä mukaan. On bioalan yrittäjyydessä erityistä: tietynlainen henki joka liittyy ympäristökysymyksiin, kestävään kehitykseen, cleantechiin.

32 TARPEET JA KEHITTÄMISESITYKSET - YHTEENVETO

33 TARPEET JA KEHITTÄMISESITYKSET 01. RAHOITUS Merkittävin kehittästarve liittyi rahoitukseen. Yrittäjät eivät myöskään tunne ja löydä eri rahoitusmahdollisuuksia. Bioalan tuoteinnovaatiot vaativat usein hyvin pitkäjänteistä kehitystyötä. Rahoituksen pirstaleisuus pidentää tuotekehityksen jännettä KEHITYSESITYKSIÄ Eri rahoitusinstrumentteja koskevan tiedon kokoaminen Pk- yritykset hyötyisivät kootusti yhden luukun peri- aatteella tarjottavasta eri rahoitusinstrumentteja käsit- televästä tiedosta. Rahoituskriteerien erot ja sopivien rahoituslähteiden löytäminen koetaan hyvin työlääksi. Yrityskummitoiminnan ja yksityisten rahoittajien verkoston vahvistaminen Paikalliset yrityskehitystoimijat voisivat tehdä yhteistyötä alueen yritysten rahoitusmahdollisuuksien vahvistami- seksi kokoamalla alueen yrityskummitoiminnasta kiinnostuneiden sekä yksityisten sijoittajien yhteystiedot. Julkiset hankinnat Rahoitusinstrumenttien lisäksi kunnat voisivat vahvistaa oman alueensa yritysten tuotekehitystyötä omilla hankinnoillaan. Esim. rakennushankintojen kriteereitä voi suunnata niin, että ne mahdollistavat paikallisten toimijoiden konsortiot. Hankinnoilla voidaan myös ohjata tuotekehitykseen asettamalla kunnianhimoisia kriteereitä.

34 TARPEET JA KEHITTÄMISESITYKSET 02. LIIKETOIMINTA- OSAAMINEN Monilla oman erityisasiantuntemuksen ja tuotekehityksen lähtökohdista perustetuilla yrityksillä on merkittäviä puutteita liiketoimintaosaamisessa KEHITYSESITYKSIÄ Liiketoimintaosaamisen osoittaminen rahoituksen edellytykseksi Rahoitusinstrumentteihin voitaisiin kytkeä liiketoiminta- osaamiseen liittyviä vaatimuksia. Pelkkä koulutus ei välttämättä riitä, vaan osaaminen tulisi integroida yrityksen jatkuvaan toimintaan esim. ulkopuolisen asiantuntijan panoksella. Liiketoiminta- asiantuntemuksen integroiminen yrityksen toimintaan Koulutuksesta saatavat tulokset eivät ole aina kestäviä. Liiketoimintaosaamista voitaisi lisätä esim. yrityskummi- toiminnalla, tiimiyrittäjyydellä tai keksintövetoiset yrityk- set voisivat myydä pienen määrän osakkeita liiketoimin- taa tukeville sijoittajille tai alan liiketoiminnasta ja johtamisesta kiinnostuneille ammattilaisille. Hautomotoiminta Yritysten liiketoiminnan alkuvaiheen edellytyksiä ja osaamista tukevasta yrityshautomotoiminnasta tulisi kehittää liiketoimintaosaamista painottava toimintamalli.

35 TARPEET JA KEHITTÄMISESITYKSET 03. VERKOSTOT Bioalan pk-yritysten verkostomainen toiminta on usean yrityksen elinehto. Kansallisesti ja alueellisesti tulisi pyrkiä tarjoamaan laaja-alaisia useita eri yrityksiä sitovia referenssihankkeita pkyrityksille KEHITYSESITYKSIÄ Bioalan yritysten yhteistyön ja yhteisten konseptien kehittäminen Yritykset voisivat esim. yrityskehitysorganisaatioiden tukemana löytää aitoja liiketoimintamahdollisuuksia, jotka vaatisivat useiden eri osaamisalueita edustavien yritysten yhteistyötä. Yritysverkostoilla voidaan tukea vientiä mm. rakentamalla uusia laaja- alaisia ratkaisuja. Viennin vaatimat panostukset voidaan myös verkostoyhteistyössä jossain määrin jakaa. Yliopistojen roolien terävöittäminen tuotekehitysyhteistyössä Yliopistojen tuotekehitystyö tulisi nivoa nykyisin tyypillistä tiiviimmin yritysten tavoitteisiin ja kehityskaarta tutkimuksesta markkinoille tulisi tiivistää. Tämä vaatii asiantuntevaa johtamista.

36 TARPEET JA KEHITTÄMISESITYKSET 04. VIENTIOSAAMINEN Bioalan liiketoiminnan kasvattaminen vaatii lähes aina kansainvälistymistä. Ensimmäiset referenssit tulee usein hankkia kotimaasta, mutta tämän jälkeen tavoite on yleensä kansainvälisessä liiketoiminnassa. 1. KEHITYSESITYKSIÄ Vientiverkostojen kokoaminen Bioalan arvoketjun eri rooleja ja aloja edustavista yrityksistä voidaan koota konkreettisia kokonaiskonsepteja vientiä varten. Verkostot vaativat yleensä vetäjäkseen puolueettoman tahon. 2. Kohdemaaosaamisen vahvistaminen Uusille markkinoille toimintansa suuntaavan yrityksen viennin tukea ei tulisi organisoida liiaksi yrityskehitys- organisaation varaan, vaan yritys tulee ottaa mukaan vienninedistämismatkoille kohdemaahan ja kiinnittää huomiota kohdemaan markkinoiden tuntemukseen.

37 BIOALAN YRITTÄJÄT KÄRJISTETTY TYYPITTELY

38 YRITTÄJÄTYYPPEJÄ KEKSINTÖLÄHTÖINEN Keksintölähtöisen yrittäjän yritys rakentuu oman teknologia- tai tuoteinnovaation ympärille, ja toiminta on tuotelähtöistä asiakaslähtöisyyden sijaan. Yrittäjä on yleensä toiminut aiemmin tuotekehitys- tai tutkimustehtävissä. Oma eritysosaaminen on vahvaa, mutta liiketoimintaosaaminen on tyypillisesti verrattain vähäistä eikä keksinnön aitoa kaupallista potentiaalia välttämättä osata realistisesti arvioida. Luottamus omaan keksintöön on keskeinen yritystä kannattava voima ja liiketoiminnan voidaan kuvata perustuvan oman kehitystyön kiintymykseen.. TYYPILLISET OMINAISUUDET Liiketoimintaosaaminen heikko vahva Bioalan asiantuntijuus heikko vahva Kasvuhakuisuus heikko vahva Henkilökeskeisyys heikko vahva MITÄ TUKEA TARVITSEVAT? Innovaation markkinapotentiaalin testaukseen ja liiketoimintasuunnitelman laadintaan liittyvää tukea tuotekehitysvaiheessa. Liiketoimintaosaamista vahvistavaa tukea yritystoiminnan käynnistämisen jälkeen. Koulutusta kestävämpi vaikutus olisi esim. säännöllisellä coachauksella, tiimiyrittäjyydellä tai yrityskummitoiminnalla. Toimialan verkostojen kehittämisen tuki Usean yrityksen yhteisten konseptien kehittäminen Vientiverkostot

39 YRITTÄJÄTYYPPEJÄ IDEOLOGINEN NÄKÖKULMA Ideologisilla yrittäjillä keskeisenä motivaatiotekijänä on alaan liittyvä kestävän kehityksen näkökulma. Yrittäjät haluavat olla aktiivisesti mukana alan verkostoissa ja tapahtumissa sekä vaikuttamassa yhteiskunnan kehitykseen. Liiketoimintaosaamiseltaan ideologiset yrittäjät ovat heterogeenisiä; elämäntapayrittäjistä voimakasta kasvua ja kansainvälistymistä hakeviin yrityksiin. TYYPILLISET OMINAISUUDET Liiketoimintaosaaminen heikko vahva Bioalan asiantuntijuus heikko vahva Kasvuhakuisuus heikko vahva MITÄ TUKEA TARVITSEVAT? Liiketoimintaosaamista vahvistavaa tukea, tämä voi olla koulutusta, mutta tätä kestävämpi vaikutus olisi esim. säännöllisellä coachauksella, tiimiyrittäjyydellä tai yrityskummitoiminnalla. Toimialan verkostojen kehittämisen tuki Usean yrityksen yhteisten konseptien kehittäminen Vientiverkostot Henkilökeskeisyys heikko vahva

40 YRITTÄJÄTYYPPEJÄ LIIKETOIMINTA- LÄHTÖINEN Liiketoimintalähtöiset yrittäjät ovat usein toimineet samalla alalla johtotehtävissä. Kokemus liiketoiminnan johtamisesta toisen palveluksessa on rohkaissut perustamaan oman yrityksen. Yrittäjää kiehtoo vastuu liiketoiminnasta ja vapaus tehdä asioita omalla tavalla. Yrittäjät pyrkivät kasvuhakuisesti kehittämään yritystään. Liiketoiminnan lähtökohtana ja kehittämisen perustana on asiakaslähtöisyys. TYYPILLISET OMINAISUUDET Liiketoimintaosaaminen heikko vahva Bioalan asiantuntijuus heikko vahva MITÄ TUKEA TARVITSEVAT? Toimialan verkostojen kehittämisen tuki Usean yrityksen yhteisten konseptien kehittäminen Vientiverkostot Kasvuhakuisuus heikko vahva Henkilökeskeisyys heikko vahva

41 KIITOS!