Toiminta-ja taloussuunnitelma Talousarvio Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 Toiminta-ja taloussuunnitelma Talousarvio 2017 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 1 2 NAANTALIN STRATEGIA 3 3 TOTEUTTAMISOHJELMAN SISÄLTÖ Konserni 7 4 ALUE, YMPÄRISTÖ, VÄESTÖ JA TYÖLLISYYS Kunnan alue Ympäristö Väestö ja työllisyys Rakentamisalueet ja elinkeinotoiminta 9 5 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Hallinto Henkilöstö 10 6 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT 10 7 KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN 14 VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KÄYTTÖTALOUSOSA Strategiasta johdetut kaupunkitason vuositavoitteet 15 Yleinen 16 Sosiaali- ja terveystoimi 48 Sivistystoimi 71 Ympäristövirasto 95 Tilalaitos 126 Vesihuoltolaitos 129 INVESTOINTIOSA 132 RAHOITUSOSA 165 LIITTEET 1 Avustukset Jäsenmaksut Grafiikat ja taulukot Käyttötalousosan tehtäväalueiden yhdistelmät Vakanssiluettelo ja henkilöstösuunnitelma Talousarvion 2017 täytäntöönpanomääräykset Maksupolitiikka Sijoitustoiminnan perusteet 215

3 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Yleinen taloustilanne kohenee lievästi, julkinen talous pysyy alijäämäisenä Suomen taloustilanne on hienoisesti piristynyt viime vuosien huonoon kehitykseen verrattuna. Valtiovarainministeriön uusimman taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan. Ennusteen mukaan bruttokansantuote (BKT) on vielä 2018 noin 3 % pienempi kuin vuonna 2008 ja teollisuustuotannon taso jäisi vuonna 2018 hieman yli viidenneksen alemmalle tasolle kuin kymmenen vuotta sitten. Taloudellisen katsauksen mukaan Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Julkiseen talouteen on eri hallitusten päätöksillä kohdentunut mittavia sopeutustoimia, mutta niistä huolimatta alijäämä ei ole supistunut merkittävästi. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja, joiden avulla voidaan rahoittaa julkiset menot. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä ELY-keskusten julkaiseman Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä raportin mukaan talousnäkymät ovat lievästi kohentumassa myös Varsinais-Suomessa. Meyerin Turun telakan tilanne on edelleen merkittävästi vahvistunut vuonna 2016 uusien tilauksien ansiosta. Meriteollisuuden hyvä tilauskanta vahvistaa Turun alueen taloutta jatkossa. Tilaukset mahdollistavat uudet investoinnit, työvoiman rekrytoinnin suunnittelun ja kilpailukyvyn pitkäjänteisen kehittämisen. Myönteisiin kehityspiirteisiin kuuluu myös lääketeollisuuden (henkilöstö noin 1 600) menestys. Orion Pharma ja Bayer kasvattavat tuotantoaan ja rekrytoivat työntekijöitä. Rakentamisen näkymissä tapahtui käänne myös Varsinais-Suomessa vuoden 2015 lopulla. Rakentamisen suhdannetilanne on normaalia parempi. Turun seudulla on meneillään asuntorakentamisen lisäksi monia merkittäviä julkisia rakennushankkeita, mm. Turun yliopiston alueella, ja Naantalissa Turun Seudun Energiatuotanto Oy rakennuttaa 260 miljoonan euron monipolttoainevoimalaitosta. Vuonna 2017 valmistuvan voimalan biopolttoaineen hankinta-, jalostus- ja kuljetusketju luo Varsinais-Suomen alueelle noin 250 uutta työpaikkaa. Varovaisen myönteisistä kehitysnäkymistä huolimatta Varsinais-Suomen ja Turun seudun työttömyysluvut ovat edelleen korkeita. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli korkein Turussa (15,9 %) ja alin Ruskolla (6,8 %). Naantalin työttömyysprosentti oli 9,4 % (10,4 % syyskuussa 2015). Naantalin kuukausittaiset työttömyysprosentit ovat olleet kuluvan vuoden kesäkuun ja syyskuun välisenä aikana keskimäärin 1,2 % pienempiä kuin vuonna Naantalin suurin ongelma on pitkäaikaistyöttömien suuri osuus. Kaupungin työllistämistoimenpiteet on sen vuoksi kohdistettava ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen. Naantalin talous kiristyy, tarve tulopohjan vahvistamiseen kasvaa Naantalin kaupungin tilinpäätökset vuosina ovat olleet ylijäämäisiä. Kaupungin vuoden 2016 tilinpäätöksestä on tulossa selvästi parempi talousarvioon verrattuna. Vaikka viime vuodet ovat olleet suotuisia Naantalin kannalta, Naantalin talous kiristyy lähivuosina. Tämä johtuu mm. seuraavista syistä: - valtionosuudet vähenevät selvästi, vaikka laskelmissa on otettu huomioon hallituksen ehdottoman saaristolisän vaikutus (+ 1,2 miljoonaa euroa) - sosiaali- ja terveysmenojen kasvu jatkuu, mikä johtuu mm. siitä, että kehitysvammaisten ja vanhuspalvelujen uudet asumisyksiköt lisäävät nettomenoja - verotulot kasvavat vaatimattomasti kilpailukykysopimuksen vaikutusten ja hitaan taloudellisen kasvun vuoksi - omaisuuden luovutusten nettotuottojen ja maankäyttösopimusten tuottojen määrät ovat selvästi alhaisempia viime vuosiin verrattuna. Tuloveroprosenttiin maltillinen korotus Nykyisillä veroprosenteilla ja palvelumaksujen perusteilla kaupungin tilikauden tulos 2017 olisi selvästi negatiivinen. Myös investointien tulorahoitus jäisi liian alhaiselle tasolle, minkä seurauksena kaupunki alkaisi velkaantua nopeasti. Mikäli kaupungin talous olisi epätasapainossa ja velkamäärät kasvussa, Naantalin asioiden hoitaminen sote- ja maakuntauudistuksen toteuduttua olisi vaikeaa, koska kuntien veroprosenttien korotuksia todennäköisesti rajoitetaan uudistuksen voimaantulon jälkeisinä vuosina. 1

4 Kasvavan velkamäärän hoitamista vaikeuttaisi se, että kuntien talousarviot puolittuvat nykyiseen verrattuna. Kaupungin tuloveroprosenttia vuodelle 2017 ehdotetaan korotettavaksi 19,00 %:iin (+ 0,50 %). Korotuksen arvioidaan lisäävän verotuloja 1,95 miljoonaa euroa vuodessa. Ansiotuloverot vuosille on arvioitu korotetun veroprosentin mukaisesti. Koko maan tuloveroprosentin ennakollinen painotettu keskiarvo vuoden 2016 tuloista on 19,87 %, joten Naantalin tuloveroprosentti olisi alhainen korotuksen jälkeenkin. Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttia ehdotetaan korotettavaksi 1,35 %:iin (+ 0,30 %). Korotus lisää tuloja noin 0,2 miljoonaa euroa. Muita keskeisiä talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa huomioon otettuja perusteita ovat: - kilpailukykysopimuksen vaikutukset - perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi ja kokonaan valtion rahoitettavaksi alkuvuodesta sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt korottaa asiakas- ja potilasmaksuja alkaen, joten maksujen tuotot arvioidaan tämän päätöksen mukaisesti - omaisuuden luovutusten nettotuotoksi arvioidaan 1,0 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja 1,2 miljoonaa euroa vuodessa vuosina poistojen määrän arvioidaan vuonna 2017 laskevan noin 0,8 miljoonaa euroa vuoteen 2016 verrattuna. Kaupungin ja Neste Oyj:n väliseen sopimukseen perustuvia ja satamatoimintaan liittyviä korvauksia ei ole budjetoitu lainkaan suunnitelmakaudelle. Yhtiö on kiistänyt maksuvelvollisuutensa. Erimielisyys on välimiesoikeuden käsiteltävänä. Ratkaisu asiassa saadaan todennäköisesti keväällä Tämä varovaisuusperiaatteeseen perustuva budjetointi pienentää toimintatuottoja 2,6 miljoonaa euroa vuodessa. Sote- ja maakuntauudistus on suunniteltu toteutettavaksi vuodesta 2019 lähtien. Muutokseen liittyviä lakeja ei ole vielä hyväksytty eikä niitä ehditä hyväksyä vuoden 2016 aikana. Kuntaliitto on suositellut, että kunnat laativat taloussuunnitelmansa siten, että sen luvuissa ei oteta huomioon mahdollista tulevaa. Kaupungin taloussuunnitelma on valmisteltu tämän suosituksen mukaisesti. Kaupunki on tilannut laskelman mahdollisen sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista Naantalin talouteen. Laskelma valmistuu lokakuun lopussa. Kaupunki arvioi vuoden 2017 aikana tarkemmin soteja maakuntauudistuksen vaikutuksia. Raportti vaikutuksista kaupungin omaan toimintaan, talouteen ja organisaatioon on tarkoitus valmistella mennessä. Kaupungin menojen kasvu on ollut vähäistä vuodesta 2013 alkaen. Myös henkilöstömenot ovat vähentyneet usean vuoden ajan. Uusien vanhustenhoidon asumisyksiköiden toiminnan aloittaminen Aurinkosäätiöltä vuokratuissa tiloissa vuoden 2017 aikana lisää henkilöstön määrää ja henkilöstömenoja. Siitä huolimatta, että kaupunki tehostaa monin tavoin toimintaansa, on todennäköistä, että vertailukelpoiset henkilöstömenot kasvavat vuosina 2017 ja 2018, minkä jälkeen on mahdollista vuosittain pienentää maltillisesti näiden menojen määrää. Taloussuunnitelmaan sisältyvät ateria- ja siivouspalveluiden sekä kiinteistönhoidon tehostamistoimenpiteet. Palvelut tuotetaan kaupunginhallituksen elokuussa 2016 tekemän palvelustrategiapäätöksen mukaisesti pääosin kaupungin omana työnä. Tavoitteena on saavuttaa vuonna 2017 ulkoisissa toimintamenoissa 0,4 miljoonan euron vuosittainen säästö. Vuoden 2017 verotulojen arvioidaan olevan pienemmät kuin kuluvana vuonna. Tämä johtuu ennen kaikkea kilpailukykysopimuksen vaikutuksista. Vuosina verotulojen arvioidaan kasvavan maltillisesti. Talouden tulevaan kehitykseen liittyvä epävarmuus on otettu huomioon verotuloarvioita laadittaessa. Vuonna 2015 voimaan tulleen uuden valtionosuusjärjestelmän taloudelliset vaikutukset ovat tulleet asteittain voimaan ja vähentävät Naantalin saamien valtionosuuksien määrää useana vuonna peräkkäin. Vuoden 2017 valtionosuuksien arvioidaan olevan noin 1,7 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuonna 2016 siitä huolimatta, että valtionosuuksiin sisältyy 1,2 miljoonan euron suuruinen saaristolisä. Vuoden 2017 valtionosuuksien määrää pienentää toimeentulotukiuudistus. Valtionosuuksien määrän arvioidaan laskevan edelleen suunnitelmakauden loppuvuosina. 2

5 2 NAANTALIN STRATEGIA Kaupunki toteuttaa mittavat investoinnit Kaupungin investointimenot suunnitelmakaudella ovat mittavia. Kauden bruttoinvestoinnit ovat noin 31,3 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit noin 30 miljoonaa euroa. Investointivarauksia on suunniteltu purettavan suunnitelmakauden aikana 1,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 on tarkoitus aloittaa Kalevanniemen koulurakennuksen seuraava peruskorjausvaihe, jonka kustannusarvio on 1,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 osuus kustannuksista on 1,4 miljoonaa euroa ja vuoden 2018 osuus 0,5 miljoonaa euroa. Mittavin kunnallistekniikan hanke vuonna 2017 on Aurinkotien ja Kreivinkadun kiertoliittymän rakentaminen, johon on varattu euron määräraha. Investoinnin toteuttaminen luo edellytykset sille, että keskusta-alueen uuden asemakaavan perusteella voidaan luovuttaa ensimmäiset asuntotontit. Luolalan teollisuusalueen kunnallistekniikan rakentamiseen esitetään euron määrärahaa, jotta alueelta voidaan luovuttaa uusia yritystontteja. Liikenneväylien päällystämiseen on tarkoitus käyttää vuosina vuosittain euroa. Jokaisena vuonna osa määrärahasta käytetään kevyenliikenteen väylien päällystämiseen. Uuden opetussuunnitelman edellyttämien perusopetuksen taulutietokoneiden hankintaan on varattu vuodesta 2017 alkaen euroa vuodessa. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin velkamäärä kasvaa jonkin verran vuosina 2017 ja 2018 ja laskee sen jälkeen. Velkamäärän arvioidaan olevan vuoden 2020 lopussa nykyisellä tasolla eli noin euroa asukasta kohti. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian kesäkuussa Kaupunkistrategia sisältyy talousarvio- ja taloussuunnitelma-asiakirjaan. Strategian perusteella on asetettu vuodelle 2017 sekä kaupunkitason yhteisiä strategisia tavoitteita että tehtäväalueiden strategisia tavoitteita. Tulevina vuosina on tärkeää jatkaa tarkkaa taloudenpitoa ja hakea määrätietoisesti uusia keinoja tehostaa toimintaa. Terveen talouden ja Naantalin elinvoimaisuuden vahvistamiseksi on lisäksi välttämätöntä panostaa kaupungin kilpailukyvyn vahvistamiseen asuin- ja yrityskuntana. Määrätietoisesti on tehtävä työtä sen varmistamiseksi, että kaupungissa on mahdollisimman monipuolista asuntorakentamista. Kilpailukykyinen yritystonttitarjonta edellyttää maanhankintaa, tehokasta kaavoitusta ja uusien yritysalueiden esirakentamista. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin strategian Naantalin kaupunkistrategia TULEVAISUUSKUVA 2020 Naantali on itsenäinen, omaleimainen ja yhteisöllinen saaristokaupunki. Haemme rohkeasti ja ennakkoluulottomasti luovia ratkaisuja tunnistaen uhat ja hyödyntäen paikallisia vahvuuksia. Elinkeinorakenteemme on monipuolinen ja arvostamme yrittäjyyttä. Naantali on turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö, jossa palvelut toimivat. Motivoitunut ja osaava henkilöstö tuottaa palvelut kilpailukykyisesti. Kaupunki huolehtii talouden tasapainosta kiristyvässä taloudellisessa toimintaympäristössä. Yhteistyö on toimintatapamme. 2. KAUPUNGIN ARVOT Naantalin kaupungin toimintaa ohjaavat arvot ja esimerkinomaiset kuvaukset niiden toteuttamisesta ovat: Avoimuus Avoimuus on mahdollisuutta vaikuttaa asioiden kehittämiseen ja päätöksentekoon. Avoimuus on aktiivista tiedottamista ja selkeää asioiden ja päätösten valmistelua. Avoimuus on asioiden läpinäkyvää hoitamista. 3

6 Luottamus Luottamus rakentuu keskinäisestä arvostuksesta. Luottamus on kaksisuuntaista jokainen seisoo sanojensa takana. Luottamus on yhteistyön perusta. Uudistumiskyky Uudistumiskyky on ammattitaidon ylläpitoa ja kehittämistä. Uudistumiskyky on saadun palautteen arviointia. Uudistumiskyky on uusien toimintatapojen löytämistä. Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuutta on toiminta ja päätöksenteko yhdenvertaisin perustein. Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisyys on asiantuntevaa ja nopeaa palvelua. Asiakaslähtöisyys on kuulemista ja huomioon ottamista. 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Naantali tiedostaa sen, että kunnilla on edessään poikkeuksellisen vaikeita vuosia. Erityisesti Suomen vakava taloudellinen tilanne ja kiristyvä kuntatalous edellyttävät myös Naantalilta uusia, ennakoivia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja. Naantali varautuu toiminnassaan myös siihen, että kuntien välisen kilpailun kasvaessa kaupungin on vahvistettava määrätietoisesti omaa vetovoimaansa asuin- ja yrityskuntana. Elinkeinorakenteen ja työllisyyden murros Kiristyvä kuntatalous Kuntalaisten hyvinvointi Väestön keskittyminen Etelä-Suomeen ja suurille kaupunkiseuduille Naantali Kunta- ja palvelurakenteiden muutokset Ikärakenteen muutos Perinteinen demokratia ja uudet vaikutusmahdollisuudet 4. MENESTYSTEEMAT Strategian neljä menestysteemaa määrittelevät suunnan kaupungin kehittämiselle vuoteen 2020 saakka. Ne ohjaavat kaupungin talousarvioiden ja suunnitelmien valmistelua, kehittämissuunnitelmien laatimista sekä kaupungin jokapäiväistä toimintaa. Menestysteemat ovat sellaisia, että kaupunki kykenee vaikuttamaan niihin joko omalla toiminnallaan tai rakentaen kumppanuutta keskeisten yhteistyötahojen kanssa. Niitä kiteyttäessä on otettu huomioon Naantalin vahvuudet ja ominaispiirteet. 4

7 Naantalin menestymisen avaimet strategiakaudella ovat seuraavat: Menestysteemalla 1 vahvistetaan hyvää toimintaympäristöä kaikenkokoisille yrityksille. Menestysteemalla 2 Naantalista tehdään entistä vetovoimaisempi asuinpaikka eri-ikäisille. Menestysteemalla 3 turvataan kuntalaisten hyvinvointia yhteisöllisessä Naantalissa. Menestysteemalla 4 ylläpidetään vahvaa taloutta rakenteita, prosesseja ja toimintatapoja uudistaen. Menestys teema 4 Huolehdimme talouden tasapainosta Menestys teema 1 Edistämme yritteliästä Naantalia Naantali kaikkien kultaranta Menestys teema 2 Vahvistamme vetovoimaamme asuinpaikkana Menestys teema 3 Rakennamme yhteisöllisyyttä Menestysteema 1: Edistämme yritteliästä Naantalia Naantali on elinvoimainen kaupunki, joka toteuttaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Naantali profiloituu matkailu-, teollisuus- ja satamakaupunkina. Jokainen yrittäjä on tärkeä kaupungille. Saaristokaupunkina Naantali soveltuu hyvin luoville aloille ja etätyöskentelylle. Yrittäjyysteema kulkee Naantalissa läpi kaikkien toimintojen. Elinkeinopolitiikassa panostetaan maa-alueiden hankintaan, kaavoitukseen ja toimitilojen uudenlaiseen ja innovatiiviseen käyttöön. Toimenpiteet Tarjoamme yritystoiminnalle maapolitiikan, kaavoituksen ja tonttitarjonnan keinoin houkuttelevia mahdollisuuksia toimia ja laajentua. Teemme päätökset joustavasti ja nopeasti. Tarjoamme mahdollisuuksia monenlaisille pienille, keskisuurille ja suurille yrityksille sekä aloittaville yrittäjille. Edistämme aktiivisesti tasapuolisia yrittämisen edellytyksiä kaupungin eri osissa. Kehitämme sataman ja siihen tukeutuvan teollisuuden toimintaedellytyksiä. Hyödynnämme ja kehitämme saaristokaupungin vahvuuksia yrittäjien houkuttelemiseksi. Lisäämme keskustan vetovoimaisuutta ja toimivuutta. Menestysteema 2: Vahvistamme vetovoimaamme asuinpaikkana Naantali on kasvava noin asukkaan kaupunki, jossa on tasapainoinen talous ja hyvät palvelut. Naantali tarjoaa monipuolisia asumisen vaihtoehtoja kaiken ikäisille ainutlaatuisessa ympäristössä. Vahvuutenamme ovat omaleimainen historia, elävä vanhakaupunki, uudistuva keskusta-alue, saaristo ja luonto. Naantalilla on hyvät ja joustavat liikenneyhteydet, hyvä ja kattava kevyenliikenteen verkosto sekä toimiva julkinen liikenne. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon kestävä kehitys ja Saaristomeren luonto. 5

8 Toimenpiteet Tarjoamme monipuoliset palvelut asukkaille elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Hyödynnämme Saaristo-Naantalin vahvuuksina mahdollisuudet keskusta-asumiseen vanhan kaupungin läheisyydessä sekä merelliseen asumiseen kaupungin kaikissa osissa. Panostamme monipuoliseen ja kilpailukykyiseen asunto- ja tonttitarjontaan maankäytön suunnittelulla ja otamme huomioon eri ikäryhmien asumisen ja vapaa-ajan tarpeet. Edistämme hyvällä tonttitarjonnalla asukkaiden kannalta tärkeiden kaupallisten palvelujen kehittymistä. Vahvistamme keskustan, vanhakaupungin ja rannan alueiden ympärivuotista vetovoimaisuutta sekä toimivuutta. Kehitämme rantaraittia alueita yhdistävänä ja merellisenä kevyenliikenteen väylänä. Viestimme ja markkinoimme aktiivisesti Naantalin vahvuuksista. Menestysteema 3: Rakennamme yhteisöllisyyttä Naantali on kaupunki, jossa pidetään itsestä ja toisista huolta. Saaristokaupunki tarjoaa hyvät liikunta-, pyöräily- ja luontoaktiviteetit. Kaupunki kannustaa kuntalaisia hyvään ja terveelliseen elämään ennaltaehkäisevillä ja matalankynnyksen palveluilla. Vahva talous edistää hyvinvointia ja antaa mahdollisuuden hyvään palvelutasoon. Asukkaiden yhteisöllisyys ja aktiivisuus ovat merkittäviä voimavaroja. Toimenpiteet Tuemme kuntalaisten vastuuta omasta itsestään ja arjessa pärjäämistä. Edistämme kuntalaisten hyvinvointia asiakaslähtöisillä työtavoilla ja yhteistyömuodoilla. Panostamme ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja hoitoon sekä tuemme paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden elämänhallintaa. Tarjoamme monipuolisia ja kilpailukykyisiä kasvatus- ja koulutuspalveluita omassa kaupungissamme. Ehkäisemme alueellista eriarvoisuutta hyvällä suunnittelulla, yhdyskuntarakentamisella ja toimivilla palveluilla. Edistämme aktiivisesti kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Menestysteema 4: Huolehdimme talouden tasapainosta Naantali hoitaa aktiivisesti ja ennakoivasti talouttaan. Vastaamme joustavasti palvelurakenteen muutostarpeisiin uudistumiskykyisen ja osaavan henkilöstön avulla. Kohdentamalla voimavarat oikein ylläpidämme hyvää palvelutasoa ja samalla parannamme toiminnan tuottavuutta ja tehokkuutta. Naantali on aktiivinen ja haluttu yhteistyökumppani. Toimenpiteet Pidämme verotuksen kilpailukykyisenä. Uudistamme suunnitelmallisesti palvelutasotavoitteita ja palvelurakenteita. Kehitämme toimintamalleja, työprosesseja ja palvelujen tuottamistapoja toimialojen rajat ylittäen. Ohjaamme aktiivisella omistajapolitiikalla konsernin toimintaa niin että kaikki toimijat toteuttavat kaupungin strategiaa. Teemme vastuullista, hyvää ja kaupungin edut huomioon ottavaa seudullista yhteistyötä. Hyödynnämme palvelutuotannossa julkisen sektorin, yritysten ja kolmannen sektorin kumppanuutta. 3 TOTEUTTAMISOHJELMAN SISÄLTÖ Kuntalain 110 :ssä talousarviosta ja -suunnitelmasta säädetään seuraavasti: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta 6

9 Aluehallinto- ja soteuudistus lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointija rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Tässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa ei ole miltään osin otettu huomioon aluehallinto- tai sote-uudistusta. 3.1 KONSERNI Kuntalain 14 mukaan valtuusto päättää omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta. Kuntaliiton keväällä 2011 julkaisema kunnan talousarvion laadintaa ohjaava suositus ohjaa kuntakonsernin tavoiteasetantaa seuraavasti: Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet kuntakonsernissa samaan tapaan kuin se määrittelee ne kunnassa. Tavoitteilla ohjataan konsernijohtoa, kuntaa eri yhteisöissä edustavia henkilöitä sekä tytäryhteisöjä. Konsernijohdolle asetettavat tavoitteet voivat koskea tytäryhteisöjen valvontaa ja raportointia sekä keskitettyjen konsernitoimintojen järjestämistä. Keskitetyt toiminnot voivat koskea muun muassa konserniyhteisöjen hankintoja, rahoitusta ja riskienhallintaa sekä taloushallinnon tukipalveluja. Lisäksi konsernijohdolle tulee asettaa konsernin asemaa sekä konsernin tulorahoituksen riittävyyttä ja rahoitusasemaa koskevat tavoitteet. Valtuuston tulee lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisön toimielimissä. Valtuuston tulee ohjata asettamillaan tavoitteilla myös tytäryhteisöjä niiden omassa tavoitteenasettelussa. Kaupungin strategia hyväksyttiin valtuustossa Nykyinen konserniohje on hyväksytty valtuustossa Nämä kaksi asiakirjaa toimivat lainsäädännön ohella kaupunkikonsernia ohjaavana viitekehyksenä. Konserniohjeen mukaan kaupunginhallitus johtaa ja ohjaa kaupunkikonsernia. Konserniohjeen perusteella on kaupunginhallitus hyväksynyt Naantalin Energia Oy:n, Naantalin Vuokratalot Oy:n ja Naantalin Matkailu Oy:n toimintaohjeen ja Naantalin Satama Oy:n toimintaohje hyväksyttiin Edellä mainituille yhtiöille on annettu seuraavia tavoitteita Naantalin Energia Oy:n päätavoite: Yhtiön tulee pyrkiä tasaiseen, kohtuullisen korkeaan osingonmaksutasoon ottaen huomioon osatavoitteiden sisältö. Tarkempi tavoitetaso vahvistetaan kaupungin taloussuunnitelmassa vuosittain. Lisäksi yhtiölle on asetettu useampia toiminnallisia osatavoitteita. Vuodelta 2016 osinko on euroa. Osinkotavoitteet vuodesta 2017 alkaen päätetään myöhemmissä kaupungin päätöksissä. (KH ) 7

10 Naantalin Matkailu Oy:n keskeiset tavoitteet: Yhtiön tulee huolehtia keskeisistä palveluvelvoitteistaan, joita ovat leirintäaluetoiminta, vierasvenesataman operatiivinen hoito, matkailuneuvonta, matkailumarkkinointi, toimialan kehittäminen mm. osallistumalla toimialan strategian ja kehittämissuunnitelmien laadintaan. Naantalin Matkailu Oy:lle ei ole asetettu osinkotavoitetta. Naantalin Vuokratalot Oy: Yhtiön toiminnan tavoitteet - mahdollisimman korkea käyttöaste - mahdollisimman vähäiset luottotappiot - omaisuuden ennakoivalla hoidolla pienet korjauskustannukset. Lisäksi vuokrataloyhtiön tulee maksaa kohtuullinen tuotto kaupungin yhtiöön sijoittamille varoille, mikä on korkeintaan 5,68 %. Yhtiö on velvollinen seuraamaan kaupunkiseudun asuntomarkkinoiden kehitystä ja tekemään tarvittaessa kaupungille asuntotuotantoon liittyviä toimenpide-ehdotuksia ja edelleen yhtiö on velvollinen tarvittaessa osallistumaan kaupunkialueen asumista ohjaavien suunnitelmien valmisteluun. Vuonna 2017 odotetaan yhtiön maksavan em. varojen tuottona euroa eli 3,7 %. Naantalin Satama Oy:n päätavoite: Yhtiön tulee pyrkiä tasaiseen, ennalta ennustettavaan osingonmaksutasoon ottaen huomioon osatavoitteiden sisältö. Lisäksi yhtiölle on asetettu toiminnallisia osatavoitteita. Yhtiön tulee suorittaa vuodelta 2016 osinkoa euroa ja vuoden 2017 tuloksesta odotetaan euron osinkoa. Vuoden 2017 osinkotavoitteeseen kuitenkin palataan tarkemmin syksyllä 2016, kun nähdään miten yhtiön toiminta on lähtenyt käyntiin. (KH ) Kuntayhtymien ja osakkuusyhteisöjen (omistus %) osalta ei ole asetettu konserniohjausjärjestelmää. Talousarviossa on käytetty seuraavia osinko- tai tuotto-olettamuksia - Naantalin Energia Oy, euroa - Naantalin Satama Oy, euroa - Naantalin Vuokratalot Oy, euroa - Turun Seudun Energiatuotanto Oy, euroa (ei konserniyhtiö). Tytäryhtiöiden osalta nämä osinko- ja tuotto-odotukset on vahvistettava erikseen konserniohjauksen kautta. 4 ALUE, YMPÄRISTÖ, VÄESTÖ JA TYÖLLISYYS 4.1 Kunnan alue Naantalin kaupunki kuuluu Turun seutukuntaan. Kuntaraja Naantalilla on Turun, Paraisten ja Raision kaupunkien sekä Maskun, Mynämäen, Taivassalon ja Kustavin kuntien kanssa. Näistä Naantalilla on maaraja Raision ja Maskun kanssa. Kaupungin pinta-ala on 688 km², josta maapinta-alaa on 311,5 km 2. Liikenneyhteydet Naantaliin ovat hyvät. Maanteitse etäisyys Naantalin keskustasta Turkuun on noin 16 km ja Raisioon noin 9 km. Etäisyys Helsinkiin on noin 175 km. 8

11 E18-käytävä osana ns. Pohjolan kolmiota kuuluu EU:n tärkeimpien liikenneyhteyksien joukkoon. Käytävän merkitys Naantalille, joka on eräs väylän Suomen osuuden keskeisiä paikkakuntia, on suuri. 4.2 Ympäristö 4.3 Väestö ja työllisyys Kaupungin ympäristöpolitiikan tavoitteena on systemaattisesti ympäristöjohtamisen työkalujen (mm. ympäristöjärjestelmä, -laskenta, -raportointi) avulla sisällyttää kestävän kehityksen mukainen ympäristöasioiden huomioon ottaminen hallinnossa. Vuoden 2016 alkaessa Naantalin asukasluku oli Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 90 henkeä. Nuorimpiin ja vanhimpiin ikäluokkiin asukkaat jakautuivat seuraavasti: 0 6 v 7 18 v v v yli 74 v Yhteensä Lähde: Tilastokeskus Kaupunki on ottanut yhdeksi strategiansa menestysteemaksi vetovoimansa vahvistamisen asuinpaikkana. Tällöin vahvistuva muuttoliike tuo kaupunkiin myös lapsiperheitä. Nuorempiin ikäluokkiin kuuluvien määrän kasvu tasapainottaa väestörakennetta, joka kaikesta huolimatta vanhenee varsin nopeasti lähivuosina ja vuosikymmeninä. Kaupunginvaltuuston vahvistamaan Naantalin kaupunkistrategiaan on kirjattu periaatteet ja toimintalinjat, joiden mukaisesti tavoitteita toteutetaan. Kaupunginvaltuusto asettaa vuosittain strategiaa toteuttavia sekä kaupunkitason että tehtäväaluetasoisia tavoitteita ja niitä kuvaavia mittareita. Täydentäviä linjauksia sisältävät henkilöstöstrategia, elinkeino-ohjelma ja saaristo-ohjelma. Vuoden 2015 keskimääräinen työttömyysprosentti Naantalissa oli 10,8%. Vuonna 2016 työllisyystilanne on edelleen pysynyt heikkona. Kaupunki pyrkii laadittujen työllisyysohjelmien mukaisesti omalta osaltaan helpottamaan työttömyystilannetta ja näitä toimenpiteitä on tehostettava vuoden 2017 aikana. 4.4 Rakentamisalueet ja elinkeinotoiminta Maapolitiikan ohjaus ja siihen liittyvät valmistelutehtävät hoidetaan kaupungin keskushallinnon johdolla. Kaupunginvaltuuston hyväksymän Maankäytön kehityskuva suunnitelman mukaan kaupungin tavoitteena on edistää hallitulla kasvulla yhdyskuntarakennetta, joka turvaa asumismahdollisuudet ja nykyisten palveluiden säilymisen ja kehittymisedellytykset. Tavoitteena on turvata väestö- ja työpaikkatavoitteiden edellyttämä tonttivaranto. Maankäyttösuunnitelmia esitetään ja päätetään vuosittain laadittavassa kaavoituskatsauksessa. 9

12 Kaupungin alueella elinkeinojen toimintamahdollisuudet ovat hyvät. Naantalilla on lähtökohdiltaan mm. teollisuuden, satamatoimintojen ja matkailun kannalta koko kaupunkiseutua vahvistava rooli ja imago. Alueella yhdistyy vahva matkailupalvelujen keskittymä ja saaristoluonto. Tämä omaleimainen alue muodostaa jo nykyisellään vahvan brändin, jolla on kehityspotentiaalia tulevaisuudessa. 5 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 5.1 Hallinto Kaupungin hallinnon kehittämistä jatketaan. Kuntalain edellyttämiä muutoksia valmistellaan siten, että uudistettu hallintosääntö astuu voimaan Henkilöstö Kaupungin palveluksessa työskentelee keskimäärin henkilöä. Näistä vakinaisia henkilöitä on noin tuhat. Henkilöstön lomia ja poissaoloja sijaistamassa on ympäri vuoden useita satoja henkilöitä. Kaupungin periaatteena on, että työ- ja virkasuhteet ovat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassaolevia. Määräaikaisia työ- ja virkasuhteita käytetään vain, jos määräaikaisuudelle on perusteet. Rekrytoidessamme henkilöstöä käytämme sekä sisäistä että julkista, avointa hakua. Rekrytoinnit tapahtuvat KuntaRekryn kautta. Kaupungin tavoitteena on tuottaa kaupunkilaisille ammattimaisesti ja kustannustehokkaasti korkeatasoisia ja ihmisläheisiä palveluita sekä vahvistaa henkilöstön työssäjaksamista ja ammattitaitoa. Kaupunkistrategian yksi tavoite on ylläpitää vahvaa taloutta rakenteita, prosesseja ja toimintatapoja uudistaen. Se, että huolehdimme talouden tasapainosta, edellyttää kaupunkitasolla - hyvää johtamista - ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitoa - prosessien kehittämistä. Nämä tavoitteet ovat osa henkilöstöstrategiaamme. Tarkemmat tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja aikataulut vahvistetaan vuosittain henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelmassa. Keskeiset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa asti. 6 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Naantali-strategian yksi menestysteema on huolehtiminen talouden tasapainosta. Yhtenä keskeisenä toimenpiteenä nähdään verotuksen pitäminen kilpailukykyisenä. Kaupungin omin päätöksin voidaan vaikuttaa kunnallisveroprosenttiin ja kiinteistöveroprosentteihin. Kaupungin tuloveroprosentti on nyt 18,50 %. Sitä ehdotetaan korotettavaksi 19,00 %:iin, minkä mukaan on mitoitettu toiminta- ja taloussuunnitelmakauden ansiotuloverot. Koko maan tuloveroprosentin ennakollinen painotettu keskiarvo on vuoden 2015 tuloista 19,83 % ja vuoden 2016 tuloista 19,87 %. Muiden asuinrakennusten prosenttia ehdotetaan korotettavaksi 0,30 %-yksikköä (1,05 -> 1,35). Kiinteistöveroprosenttien taso suhteessa koko maahan selviää oheisesta taulukosta. Tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit ovat vv samat kuin vuonna

13 Kiinteistöjen verotusarvoilla painotetut keskiarvot Yleinen kiinteistöveroprosentti: Yläraja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,35 1,35 1,35 1,35 1,35 1,55 1,55 Naantali 0,58 0,63 0,65 0,64 0,63 1,00 1,00 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05 Keskiarvo 0,73 0,74 0,75 0,74 0,74 0,86 0,88 0,90 0,92 0,94 0,99 1,00 Vakituinen asuinrakennus: Yläraja 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 0,80 0,80 Naantali 0,23 0,26 0,27 0,27 0,30 0,40 0,40 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 Keskiarvo 0,28 0,29 0,29 0,29 0,29 0,38 0,39 0,40 0,41 0,43 0,46 0,47 Muut asuinrakennukset Yläraja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,35 1,35 1,35 1,35 1,35 1,55 1,55 Naantali 0,86 0,87 0,92 0,92 0,90 1,00 1,00 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05 Keskiarvo 0,84 0,86 0,87 0,88 0,89 0,98 0,99 1,00 1,03 1,05 1,07 1,11 Yleisen ja vakituisen asumisen veroprosenttien tuotto on noin 87 % kiinteistöverotuksemme koko tuotosta v (koko maa 90 %). Muiden asuinrakennusten prosentin ( mökkiprosentti ) osuus tuotosta on Naantalissa noin 12 % ja koko maassa noin 5 %. Kiinteistöverotukseen on hallitus esittänyt useita muutoksia, joista uusimmat hyväksyttäneen eduskunnassa marraskuun 2016 alussa. Muiden asuinrakennusten prosentti muuttuu pakolliseksi vaihteluvälillä 0,93 1,80 ja sen kytkös vakituisen asumisen prosenttiin poistetaan. Rakentamattomien rakennuspaikkojen prosentin vaihteluväliksi ehdotetaan 2,00 6,00 nykyisen 1,00-4,00 sijaan. Eri prosenttien alarajojen nostamisen perusteella Naantalille ei tule pakottavia alarajatarkistuksia. Rakennusten ja maapohjien verotusarvojen päivitys käynnistyy 2016 lopulla ja on ilmeisesti vaikuttamassa 2018 kiinteistöverotukseen. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta verovuonna 2017 laskee noin 0,5 %-yksikköä vuodesta Vuoden 2015 valtionosuusuudistus tuli portaittain voimaan vuodesta 2015 alkaen. Naantalin valtionosuusmenetys uudistuksen johdosta oli laskelmien mukaan vuositasolla noin 4 miljoonaa euroa. Vuosi 2017 on valtionosuusuudistuksen siirtymäkauden 3. vuosi. Vuoden 2016 valtionosuuksiin tehtiin kustannustason tarkistus, mikä nosti kunnille maksettavan valtionosuuden euromäärää. Vuoden 2017 valtionosuusarvio on laskettu Kuntaliiton julkaisemalla valtionosuuslaskurilla. Laskelmassa on mukana 1,2 miljoonan suuruinen saaristo-osakuntakorotus, joka sisältyy ehdotuksena hallituksen talousarvioehdotukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan osalta valtionosuuksista saadaan varmaa tietoa vasta vuodenvaihteessa, mutta laskurin mukainen arvio on suuntaa-antava. Yksi oleellisimpia muutoksia Naantalin talouden peruselementeissä on se, että kaupungin yhteisöverotuotto ei ole enää pitkään aikaan ollut poikkeuksellisen korkeaa tasoa. Kaupungin yhteisöveron tuottoa ennakoitaessa on vuoden 2017 jako-osuudeksi merkitty ennakkotiedon mukainen arvo. Vuosien jako-osuudeksi on merkitty 75 % vuosien keskiarvosta. Kaupungin verotulolajien kehitystä kuvaavat seuraavat kaaviot (Lähde veronsaajapalvelu). Verovuosi 2015 on ennakkotieto ja 2016 arvio. 11

14 Naantali - maksuunpanot verolajeittain Milj. eur e 2016a Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Naantali - maksuunpanon nimellisarvon muutos ( 2006 = 100) 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0, e 2016a Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Verovuoden 2015 ennakkotiedoissa kaupungin ansiotulojen muutos on + 2,1 % (koko maa + 1,7 %). Palkkatulojen muutos on + 0,7 % (koko maa + 1,0 %). Eläketulojen muutos on + 5,1 % (koko maa + 2,8 %). Palkka- ja eläketulot ovat yhdessä 94,9 % ansiotuloista (palkkatulot 67,5 %, eläketulot 27,4 %). Palkkatuloa saaneiden naantalilaisten kpl-määrä väheni 1,2 % (koko maa 0,4 %). Eläketuloa saaneiden naantalilaisten kpl-määrä kasvoi + 3,5 % (koko maa + 1,0 %). Eläketulojen muutos on pitkään ylittänyt palkkatulojen kehityksen vuonna 2006 on palkkatulojen kasvu viimeisimmän kerran ollut suurempaa kuin eläketulojen. Eläketulojen määrä Naantalissa on 39 % palkkatulon määrästä. Naantalin tuloveroprosentti (kuntaliitos ) V veroprosentti laskennallinen, vuodesta 2009 eteenpäin päätöksen mukainen ,81 16,50 17,25 17,25 17,75 18,50 18,50 18,50 18,50 Vuosi sitten vahvistetun nelivuotissuunnitelman lopussa ennustettiin kaupungin korollisen velan olevan 44,5 miljoonaa euroa. vuosille päätyy suunnitelmakauden lopussa 32,5 miljoonan euron lainamäärään. Kuntien velkamäärän ennustetaan edelleen olevan nousussa (VM, taloudellinen katsaus syksy 2016). 12

15 Tuloveron veropohja perustuu 2015 verotuksen ennakkotietoihin ja omaan väestökehitysarvioon. Veronsaajille jaettavana kertymänä käytetään Kuntaliiton ennusteen mukaista arviota. Ennusteessa käytetty oma väestöennuste on seuraavassa taulukossa. Tuloverossa on nähtävissä selvä rakenteellinen muutos sikäli, että 65 täyttäneiden osuus vuotuisesta verosta nousee edelleen ja samaan aikaan vuotiaiden osuus verosta laskee. Verotettavan tulon ja maksuunpantavan veron heilahtelut kohdistuvat luonnollisesti valtaosin työssäkäyvien verotuloon ja veroihin verotusmuutosten ohella. Alle 25-vuotiaiden osuus maksuunpantavasta verosta on noin 1,5 %. 13

16 Oheisessa kaaviossa on yhteenveto ennusteen mukaisista verotuloista. Kaavio päättyy vuoteen 2019, koska se on otettu Kuntaliiton kuntakohtaisesta ennustekehikosta. Kaavio kuvaa indeksoitua verotuloa Kunnan arvioitu reaalinen verotulo (v hinnoin, peruspalvelujen hintaindeksi 2013 = 1) ** 2017** 2018** 2019** Kiinteistövero Kunnallisvero Yhteisövero Myyntituottoihin ei ole koko kauden aikana budjetoitu Neste Oyj:n satamaliikenteen tuloja, koska sopimukseen perustuva saatavamme on yhtiön puolelta kiistetty. Asiassa odotetaan täytäntöönpanokelpoista ratkaisua ennen uudelleenbudjetointia. 7 KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kuntalain 14 :ssä säädetään valtuuston tehtävistä. Valtuuston tulee päättää muun muassa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Sisäistä valvontaa suoritetaan erilaisten raportointikäytäntöjen ja työrutiinien kautta sekä normaalien johtamiskäytäntöjen osana. Johto seuraa esimerkiksi määrärahojen käyttöä, erilaisten rakentamis- ja muiden suunnitelmien laadintaa ja päätösten toimeenpanoa. Asioita käsitellään virastojen johtoryhmissä ja osastopalavereissa, ja laajempia osavuosiraportteja laaditaan kolme; 4 ja 8 kk virastopäällikköraportit lautakunnille ja kaupunginhallitukselle, sekä puolivuosiraportti valtuustolle. Kaupunginjohtaja on asettanut kaupungin riskienhallintatyöryhmän lokakuussa Kaupungin riskienhallintapolitiikka-asiakirja on hyväksytty kaupunginhallituksessa Kaupunki on 1990-luvulta alkaen kilpailuttanut neljän vuoden välein kaupungin vakuutukset ns. yhden yhtiön politiikalla eli kaikki vakuutukset on keskitetty yhteen yhtiöön. Seuraava kilpailutus tapahtuu Vuosittain tehdään säännöllisesti vakuutusten vuosikatselmus lähinnä vastuun ja omaisuuden osalta. Lisäksi toiminnan muuttuessa pyritään yleensä tarkistamaan vakuutusturva (esim. sataman yhtiöittäminen ). Kaupunkikonserniin kuuluu kuntayhtymien lisäksi neljä kaupungin määräysvallassa olevaa osakeyhtiötä, joille on annettu konserniohje. Konserniohjeessa on määritelty kaupungin näkemys siitä, miten yhtiön sisäinen valvonta ja riskienhallinta tulee järjestää. Controller seuraa tytäryhtiöiden toimintaa. 14