Cimon vuosi Toimintaympäristö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Cimon vuosi 2001. Toimintaympäristö"

Transkriptio

1 CIMOn vuosi 2001 CIMOn vuosi Euroopan unionin koulutus-, nuoriso- ja kulttuuriohjelmat 18 EU:n koulutusohjelmat 18 EU:n Nuoriso-ohjelma ja muut nuorisohankkeet 26 Euroopan yhteisön Kulttuuri 2000 ohjelma 29 Jatko-opiskelija-, tutkija- ja asiantuntijavaihto 31 Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opinnot (UKAN) 37 Kansainvälinen harjoittelu ja työelämän suhteet 41 Tieto- ja neuvontapalvelut 47 Viestintä 51 Julkaisut 54 Svensk resumé 57 1

2 Cimon vuosi 2001 CIMOn toiminta-ajatus Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO on opetusministeriön alainen kansainvälisten asioiden asiantuntija- ja palveluorganisaatio. CIMO koordinoi ja toteuttaa stipendi- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa lähes kaikkien Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta. CIMO tukee oppilaitosten kansainvälistymistä koulutuksen, tiedotuksen, neuvonnan ja julkaisujen avulla sekä markkinoi suomalaista koulutusta ulkomaalaisille. Kansainvälisen harjoittelun edistäminen ja järjestäminen kuuluvat CIMOn toimialaan. CIMO edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä järjestää ulkomaisille korkeakouluopiskelijoille Suomen kielen ja kulttuurin kesäkursseja. CIMO toimii yhteistyössä sen tehtäviin liittyvää toimintaa hoitavien ja rahoittavien suomalaisten, ulkomaisten ja kansainvälisten viranomaisten, oppilaitosten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa. CIMO edistää kansainvälisen vuorovaikutuksen kautta suomalaisen yhteiskunnan osaamisen kehittymistä, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta. CIMOn päätavoite on olla kaikilla edustamillaan aloilla Euroopan parhaimmistoon kuuluva asiantuntija- ja palvelukeskus. Toimintaympäristö 2 Suomalaisen yhteiskunnan ja koulutuksen kansainvälistyminen on jatkunut. Opetusministeriö on monin keinoin pyrkinyt koulutuksen, kulttuurin ja nuorisotyön kansainvä-

3 listämiseen. Yliopistoille on annettu tehtäväksi tehostaa opiskelijavaihtoa. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistyminen on jatkunut. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden liikkuvuuden edellytyksiä on pyritty parantamaan. Myös peruskoulujen ja lukioiden kansainvälistymistä on tuettu, ja aikuiskoulutuksen ja kansalaisjärjestöjen asemaa EU-ohjelmien ja muun kansainvälisen yhteistyön toteutuksessa on vahvistettu. Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmiin osallistumisen merkitys on kasvanut edelleen. Koulutuksesta on tullut EU:ssa osa laajempaa strategista keskustelua. Lissabonin huippukokouksessa vuonna 2000 asetettiin tavoite, että unionista kehittyy maailman kilpailukykyisin ja elinvoimaisin tietotalous. Tärkeänä välineenä tämän tavoitteen saavuttamisessa on opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden liikkuvuus. EU-yhteistyön avulla pyritään kehittämään suomalaista koulutusta sekä sivistyksen että työllisyyden näkökulmasta. Aktiivisella osallistumisella EU:n eri ohjelmiin edistetään Suomen koulutusjärjestelmän kannalta merkittävien asioiden etenemistä unionissa. Suuren haasteen CIMOn toiminnalle on aiheuttanut EU:n toisen polven koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien sisällöissä sekä niiden hallinnoinnissa tapahtuneet muutokset. Luonteenomaista erityisesti koulutus- ja nuoriso-ohjelmille oli hallinnollisten tehtävien siirtyminen EU:n komissiosta kansallisille toimistoille. Vaativin näistä uusista velvoitteista on ollut CIMOn kautta rahoitetun toiminnan seuranta- ja tilintarkastusvastuu. CIMOn toimintalinjana on ollut suhteiden vahvistaminen erityisesti Venäjän, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Pohjoismainen yhteistyö on ollut aktiivista. Vuonna 2001 CIMOn edustajat toimivat mm. kahden Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelman johtoryhmän puheenjohtajina. CIMO, Ruotsin Programkontoret ja Tanskan CIRIUS sopivat järjestelmällisen keskinäisen yhteistyön lisäämisestä. Venäjä- ja lähialueyhteistyötä toteutettiin usean ohjelman avulla. Näistä tärkein oli opetusministeriön hankkeena toteutettu opiskelijanvaihto-ohjelma FIRST Venäjän lähialueiden korkeakoulujen kanssa. Opetusministeriö on asettanut tavoitteekseen toiminnan suuntaamisen vakiintuneiden yhteistyöalueiden lisäksi mm. Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. CIMOn tuella toteutettiin useita opettajanvaihtoja suomalaisten, chileläisten ja argentiinalaisten korkeakoulujen välillä. Syyskuun 11. päivän Yhdysvaltojen järkyttävien tapahtumien ja niiden seurausten vaikutus CIMOn kautta tapahtuvaan liikkuvuuteen oli ehkä odotettua vähäisempi. Joulukuussa peruuntui Suomessa asuvien somalinuorten ryhmätapaaminen pitkittyneen viisumikäsittelyn takia. Myös Yhdysvaltoihin lähtevien harjoittelijoiden viisumikäsittely oli aiempia vuosia perusteellisempaa. 3

4 Toiminnan tulosten tarkastelua CIMOn tukema henkilövaihto ylitti kokonaisuudessaan osallistumiselle asetetut määrälliset tavoitteet. Vuosi Sokrates Leonardo* Nuoriso Stipendit Harjoittelu UKAN Yhteensä * Vain Suomesta lähteneet Sokrates-ohjelman liikkuvuustavoitteeksi oli asetettu 8300 henkilöä. Toteutuneita henkilövaihtoja eri alaohjelmissa oli noin Lisäksi Sokrates-ohjelman eri hankkeissa tapahtui tilastoimatonta kansainvälistä liikkuvuutta. Leonardo Da Vinci -ohjelmassa Suomesta lähti 773 henkilöä. Tämä oli 45 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lasku johtui komission tuen pienenemisestä lähes puolella miljoonalla markalla. Kohdennetusta aktiivisesta tiedotuksesta huolimatta nuoria työntekijöitä lähtijöistä oli vain noin 6 %. Suomeen arvioitiin saapuvan vähintään yhtä monta ohjelmaan piiriin kuuluvaa asiantuntijaa ja harjoittelijaa kuin oli lähtijöitä. EU:n Nuoriso-ohjelmaan osallistumisen määrällinen tavoite vuodelle 2001 oli 4000, joka ylitettiin siitä huolimatta, että komission ryhmätapaamisille myöntämän tuen perusteet muuttuivat uutena ohjelmakautena. Kun edellisellä kaudella tukea myönnettiin 30 % 75 % kokonaiskuluista, niin nyt esimerkiksi myönnettiin lähtevälle ryhmälle rahoitustarpeesta riippumaton kiinteä 500 euron summa valmistelukuluihin ja 70 % matkakuluista kokonaisbudjetin muuttumatta. Näin ollen tuettavien hankkeiden ja niihin osallistuneiden nuorten määrä jäi pienemmäksi kuin edellisellä ohjelmakaudella. Vuonna 2001 järjestettiin Kulttuuri ohjelmassa kaksi hakukierrosta. Suomalaiset olivat mukana 26:ssa tukea saaneessa hankkeessa. Näistä seitsemässä suomalaiset olivat pääjärjestäjinä. Erityistä huomiota kiinnitettiin eri kohderyhmien tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin osallistua Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmiin. EU-ohjelmista tiedottaminen oli aktiivista. CIMO järjesti kymmeniä eri kohderyhmille suunnattuja tiedotus- ja koulutustilaisuuksia ympäri maata sekä tuotti ohjelmia koskevia esitteitä ja muuta tiedotusmateriaalia. Yhteydenpitoa muiden maiden kansallisten toimistojen kanssa jatkettiin mm. vastavuoroisten vierailujen avulla sekä osallistumalla kansallisten toimistojen yhteisiin kokouksiin. 4 Monenkeskisen ja kahdenvälisen henkilövaihdon tavoite oli 900, joista 90 henkilöä kuuluu FIRST (Finnish Russian Student Exchange Programme) -pilottiohjelman piiriin.

5 Kevätlukukaudella 2001 pilottiohjelmassa toteutui 61 henkilövaihtoa, joka ennakoi vuositavoitteen ylittämistä. FIRST-ohjelman opiskelijavaihto perustuu korkeakoulujen välisiin yhteistyöverkostoihin. Ohjelma tarjoaa osallistuville korkeakouluille mahdollisuuden toteuttaa vaihtohankkeita joko nykyisten tai uusien yhteistyökumppaneitten kanssa. Painopisteeksi asetettu Venäjä-yhteistyö korostui myös muussa kahdenvälisessä vaihdossa. Yksittäisistä maista Venäjän vaihto olikin vilkkainta, kaikkiaan vaihtoja oli 310. Kaikkiaan CIMO tuki apurahoin 1240 henkilöä. Latinalaisen Amerikan -hankkeessa vahvistettiin erityisesti Chilen ja Argentiinan kanssa luotua kontaktiverkostoa. Hankkeen toteutuksessa CIMOn eri yksiköt tekivät joustavaa yhteistyötä. CIMOn käynnistämää korkeakoulujen opettajavaihdon apurahaohjelmaa Argentiinan ja Chilen yliopistojen kanssa tuettiin 20 matka-apurahalla. Keväällä 2001 ilmestyi CIMOn Latinalaisen Amerikan -hankkeen väliraportti, jossa käsiteltiin Chilessä ja Argentiinassa vuonna 2000 järjestettyjen seminaarien tuloksia ja määriteltiin suuntaviivoja tulevalle yhteistyölle. CIMO seurasi tilannetta lähettämällä suomalaisille korkeakouluille kyselyn, jossa selvitettiin yhteistyötä ja sen kehittämiseen liittyviä tarpeita. Kansainvälistä harjoittelua kehitettiin yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Painopiste oli edelleen harjoittelun laadun kohottamisessa. Myös yritysyhteistyöhön panostettiin aiempaa enemmän. Erityistä huomiota kiinnitettiin pysyvien työnantajasuhteiden luomiseen. Yhteistyötä tiivistettiin alueellisten TE-keskusten kanssa. Ponnisteluista huolimatta tavoitteeksi asetettu 2000 harjoittelijavaihtoa osoittautui vieläkin liian korkeaksi. Kokonaisvaihto oli 1729 harjoittelijaa, kun mukaan luetaan CI- MOn tukema opiskelijajärjestöjen organisoima harjoittelijavaihto. Edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä oli 62 henkilöä. Harjoittelijavaihtoa toteutettiin 72 eri maan kanssa. Suomen kieltä ja kulttuuria opetettiin 93 ulkomaisessa yliopistossa ja korkeakoulussa 27 maassa. Ulkomaisissa yliopistoissa toimi 33 CIMOon työsuhteessa olevaa yliopistonopettajaa. Lisäksi CIMO tuki taloudellisesti usean yliopiston Suomen kielen opetusta opetuspisteavustuksin. Lisäksi opetuspisteissä harjoitteli 18 suomen kielen opiskelijaa tai vastavalmistunutta CIMOn harjoitteluohjelman kautta. Uusi Suomea Suomessa -ohjelma tarjosi harjoittelupaikan Suomessa 51 ulkomaiselle suomen kielen opiskelijalle. Keskimäärin 10 päivää kestävät intensiivikurssit järjestettiin opetusvierailuina 15 ulkomaisessa yliopistossa. Eniten intensiivikursseja oli kirjallisuuden ja kulttuurin aloilta. Kesällä 2001 järjestettiin kuusi Suomen kielen ja kulttuurin kesäkurssia ja yksi suomenruotsalaisen kulttuurin kurssi yhteistyössä suomalaisten yliopistojen kanssa. Osallistujia kursseille oli 222 opiskelijaa 29 maasta. Lisäksi järjestettiin yksi sukukansaohjelmaan liittyvä kesäkurssi I evskin valtionyliopistossa Udmurtiassa. Euroopan kielten vuoden 2001 merkeissä CIMO tuki kymmenien tapahtumien järjestämistä eri puolilla Eurooppaa, Pohjois-Amerikassa ja Japanissa. Kielten vuoden kunniaksi CIMO julkaisi Take a Chance on Finnish -esitteen, josta ilmestyi englannin-, italian-, portugalin-, ranskan-, ruotsin- ja saksankieliset versiot. Kielten teemavuoden 5

6 ohjelmaan kuului myös Elämää suomeksi! -kilpailu, jonka tarkoituksena oli rohkaista opiskelijoita käyttämään suomen kielen taitoaan sekä kannustaa ideoimaan Internetsivuja suomea ulkomailla opiskelevien avuksi. Erityistä huomiota kiinnitettiin CIMOn toiminnan tunnetuksi tekemiseen uusien asiakas- ja sidosryhmien keskuudessa. Tiedotustoimintaa, erityisesti lehdistösuhteita, tehostettiin sekä järjestettiin uudentyyppisiä tilaisuuksia asiakaskunnan tarpeiden mukaan. Kansainvälisille alan messuille osallistuttiin Pariisissa, Madridissa, Tukholmassa ja Hongkongissa sekä NAFSA:n kokouksen yhteydessä Philadelphiassa. Tieto- ja neuvontapalveluja tehostettiin mm. lisäämällä digitaalisten tiedonlähteiden ja tietoaineistojen saatavuutta. Esimerkiksi ulkomailla opintojaan suunnitteleville suunnattu Perustietosarja oli kokonaisuudessaan asiakkaiden saatavilla Internetin avulla. Uusina tuotteina julkaistiin Sveitsiä, Latinalaista Amerikkaa ja Venäjää koskevat oppaat. CIMOn perustamisesta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta , jota juhlittiin Helsingissä Marina Congress Centerissä. Juhlapuhujina olivat opetusministeri Maija Rask, CIMOn neuvottelukunnan puheenjohtaja, Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen sekä CIMOn johtaja Ulla Ekberg. Puheet julkaistiin CIMOn www-palvelussa Tilaisuudessa esiintyivät Gruppen Fyra, Tempera-kvartetti ja Fintelligens. Juhliin osallistui noin 350 CIMOn ystävää ja sidosryhmien edustajaa. Henkilökunnan juhlat järjestettiin kauniissa syyssäässä Villa Kivessä CIMO toimi aktiivisesti ACAssa (Academic Cooperation Assosiation), joka on CIMOa vastaavien eurooppalaisten organisaatioiden yhteistyöelin. CIMOn johtaja on ACAn varapuheenjohtaja. CIMOn johto ja lähes 20 asiantuntijaa osallistuivat joulukuussa Tampereella pidettyyn EAIEn konferenssiin. Kokoukseen osallistui kaikkiaan yli 2000 edustajaa ympäri maailmaa. CIMO tuki konferenssin järjestelyjä myöntämällä matkaavustuksia erityisesti KIE -maiden ja Venäjän kokousedustajille. Päätöksenteko ja hallinto Yleishallinto CIMOn tehtävistä ja hallinnosta on määrätty lailla, asetuksella ja työjärjestyksellä. CIMOn uudistettu asetus tuli voimaan Työjärjestys uudistettiin johtokunnan kokouksessa Työjärjestyksen hyväksymisen yhteydessä johtokunta muutti työsopimussuhteisen erikoissuunnittelijan tehtävän erikoissuunnittelijan viraksi. 6 CIMOn toimintaa ohjaa ja valvoo johtokunta. Johtokunnan toimikausi on kolme vuotta. Johtokuntaan kuuluivat puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää (OPM) ja jäseninä ylitarkastaja Ulla Helsingius (OPM) varajäsenenään kulttuurisihteeri Iina Holtari (OPM), pääsihteeri Tapio Markkanen (Suomen yliopistojen rehtorien neuvos-

7 to) varajäsenenään opetusneuvos Eija Alhojärvi (OPM) sekä ylitarkastaja Jaakko Okkeri (TM) varajäsenenään ylitarkastaja Arja Jussila (TM). Lisäksi johtokunnan jäsenenä oli CIMOn johtaja Ulla Ekberg sekä henkilökunnan valitsemana jäsenenä vastaava suunnittelija Samu Seitsalo varajäsenenään suunnittelija Maija Airas. Johtokunta kokoontui 4 kertaa. CIMOn johtajana oli VTM Ulla Ekberg ja apulaisjohtajana määräaikaisessa virkasuhteessa VTM Kirsti Aaltonen, jonka johtokunta nimitti apulaisjohtajan virkaan kokouksessaan vuoden 2002 alusta lukien. CIMOn neuvoa-antavana elimenä on opetusministeriön asettama neuvottelukunta. Opetusministeriö asetti päättyväksi kaudeksi uuden neuvottelukunnan, johon puheenjohtaja rehtori Keijo Virtasen lisäksi kuului 15 eri ministeriöitä, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, elinkeinoelämää sekä opiskelija- ja nuorisojärjestöjä edustavaa jäsentä. Kertomusvuonna neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa. CIMOn organisaatio 2001 Johtokunta Johto (johtaja + apulaisjohtaja) Neuvottelukunta EU:n koulutusohjelmat EU:n Leonardo da Vinci -ohjelma EU:n Nuorisoohjelma Euroopan yhteisön Kulttuuri ohjelma Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opinnot (UKAN) Jatkoopiskelija-, tutkija- ja asiantuntijavaihto Kansainvälinen harjoittelu Tieto- ja neuvontapalvelut Viestintä Hallintopalvelut 7

8 CIMOn toimintayksiköt CIMOn toiminnalliset vastuualueet olivat: EUn koulutusohjelmat. Yksikön vetäjänä oli erikoissuunnittelija Juha Ketolainen. EUn nuoriso-ohjelmat. Yksikön vetäjänä oli vastaava suunnittelija Ulla Naskali. Jatko-opiskelija ja asiantuntijavaihto. Yksikön vetäjänä oli erikoissuunnittelija Hannele Ahti. Kansainvälinen harjoittelu. Yksikön vetäjänä oli vastaava suunnittelija Samu Seitsalo. Leonardo da Vinci. Yksikön vetäjänä oli vastaava suunnittelija Nina Eskola. Kulttuuri yhteyspisteen toiminnasta vastasi suunnittelija Ulla Holmlund. Tieto- ja neuvontapalvelut -yksikön vetäjänä oli vastaava suunnittelija Hanna Boman. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opinnot (UKAN). UKANin pääsihteerinä oli Anna-Maija Raanamo. Neuvottelukunnan puheenjohtajana oli professori Jyrki Kalliokoski. Viestintä. Viestintäpäällikkönä oli Merja Lankinen. Hallintopalvelut, jossa toimivat seuraavat alayksiköt: Tutkimus- ja kehittämistoiminta, henkilöstöhallinto, taloushallinto, informaatioteknologia sekä kiinteistöpalvelut. CIMOn hallintopalveluista vastasi apulaisjohtaja Kirsti Aaltonen. Talouspäällikkönä oli Anu Mertanen ja IT-päällikkönä Jari Kleemola. Organisaation kehittäminen CIMOn organisaatio on pysynyt sen perustamisesta lähtien matalana. Nykyisessä organisaatiossa johdon suorassa alaisuudessa on kymmenen eri kokoista yksikköä, joissa useissa on lisäksi melko itsenäisiä alayksiköitä. Yksiköiden henkilövahvuudet vaihtelevat 2 13 henkilöä. Henkilökunnan määrän ja tehtävien lisäännyttyä organisaation uudistamistarve on käynyt ilmeiseksi. Keskustelu uudistuksesta ja sen tarpeellisuudesta aloitettiin jo syksyllä 2000 yksikön vastuuhenkilöiden seminaarissa. Uudistuksen valmistelu aloitettiin alkuvuodesta Asiaa käsiteltiin kolmasti henkilökunnan kokouksissa (1.6, ja 24.10) sekä yksikön vetäjien seminaarissa Hanasaaressa. Johtokuntaa informoitiin käydystä keskustelusta ja valmistelun etenemisestä 4.6. ja kokouksissa. Organisaatiouudistuksen tavoitteeksi asetettiin toisaalta CIMOn strategisen johtamisen tehostaminen ja johtamisen edellytysten parantaminen, CIMOn organisatorisen identiteetin selkiyttäminen sekä organisaation sisäisten vastuiden ja velvoitteiden täsmentäminen. Toisaalta uudistuksen tavoitteena on tukea parhaalla mahdollisella tavalla CIMOn palvelu- ja asiantuntijatehtävien toteuttamista. 8

9 Tutkimus- ja kehittämistyö CIMOn tutkimus- ja kehittämistyössä keskityttiin kolmeen pääalueeseen, jotka olivat liikkuvuuden seuranta ja valtakunnallinen tilastointi, CIMOn hallinnoimien henkilövaihto- ja muiden ohjelmien arviointi sekä erillistutkimukset, joiden tarkoituksena on tuottaa tietoa kansainvälisen koulutusyhteistyön suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Eräs CIMOn perustehtävistä on korkeakoulujen kansainvälisen liikkuvuuden seuranta. CIMO kerää vuosittain tiedot yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavaihdosta, välittää ne opetusministeriön KOTA- ja AMKOTA -tietokantoihin ja julkistaa tiedonkeruun tulokset CIMO Publications -julkaisusarjassa. Kertomusvuonna toteutettiin vuotta 2001 koskeva tiedonkeruu ja julkaistiin raportti Kansainvälinen henkilövaihto yliopistoissa ja vakinaistetuissa ammattikorkeakouluissa CIMO osallistui niinikään liikkuvuustietojen vertailuun ja tilastoinnin kehittämiseen eurooppalaisena yhteistyönä. Kertomusvuonna analysoitiin Sokrates-ohjelman korkeakoulukohtaisiin sopimuksiin sisältyvät yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen Eurooppa-strategiat ja tulokset julkaistiin raportissa European Policy Statements Suomen korkeakoulujen EPS-strategiat Comenius-ohjelman koulujen välisten yhteistyöhankkeiden kansallinen arviointiprojekti käynnistettiin. Samoin aloitettiin Sokrates-ohjelman opetussuunnitelmaprojektien ja intensiivikurssien tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi. Kummankin selvityksen tulokset ovat käytettävissä kesällä Erillistutkimusten kategoriassa valmistui kaksi Suomi-aiheista ulkomaisten opiskelijoiden keskuudessa tehtyä kyselytutkimusta Why Finland ja My Finland. Lisäksi tehtiin vastaava harjoittelijoille suunnattu kyselytutkimus Try Finland, joka julkaistaan vuoden 2002 puolella. Kahdessa ensimmäisessä tutkimuksessa tarkastellaan ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden motiiveja valita Suomi kohdemaaksi sekä kokemuksia opiskelusta suomalaisissa korkeakouluissa. Kertomusvuonna valmisteltiin laajahkot tutkimushankkeet suomalaisista tutkinto-opiskelijoista ulkomailla ja ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista Suomessa. Hankkeet toteutetaan opetusministeriön tuella yhteistyössä KELAn opintotukikeskuksen ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön (OTUS) kanssa vuoden 2002 aikana. ATK ja informaatioteknologia Tietohallinnon keskeisenä tavoitteena oli pyrkiä parantamaan järjestelmien luotettavuutta ja tietoturvallisuutta. Internet-yhteyksien palveluntarjoajan vaihtamisen yhteydessä saatiin toteutettua asuntoloiden yhteydet luotettavammalla ja turvallisemmalla ta- 9

10 valla. Työasemia päivitettiin ja uusittiin niin, että vuoden loppuun mennessä kaikissa työasemissa oli vähintään 17 näyttö ja lähes kaikissa Windows käyttöjärjestelmä. Palvelimien uusimisen osalta suunnitelmat saatiin valmiiksi, tavoitteena oli käytössä olevien palvelinkäyttöjärjestelmien määrän pienentäminen ja vain luotettavien palvelinlaitteiden käyttö. Henkilöstö CIMOssa työskenteli vuonna 2001 vähintään yhden kuukauden ajan yhteensä 102 henkilöä. Henkilötyövuosia oli 78,3 (vuonna 2000 vastaavat luvut olivat 95 ja 72,7). Naisia CIMOssa oli 88 (86 %). Vuonna 2000 naisia oli 79 (83,2 %). Pysyväisluontoisen henkilökunnan määrä on vakiintunut 76:een henkilöön. Henkilöstö toiminnoittain Henkilöä Htv % Johto 2 2,00 2,55 johdon sihteeri 1 1,00 1,28 Hallintopalvelut tutkimus- ja kehittäminen 3 1,83 2,34 henkilöstöpalvelut 1,5 1,50 1,92 IT 4 3,65 4,66 Talouspalvelut 5,5 4,44 5,67 Kiinteistöpalvelut 2 1,08 1,38 Asuntolapalvelut 4 2,21 2,82 kirjaus- ja arkistotoimi 1 0,67 0,86 EU koulutusohjelmat 16 13,44 17,17 Leonardo da Vinci 7 4,20 5,36 EU Nuoriso 9 7,96 10,17 Kulttuuri ,20 1,92 Stipendiasiat 6,5 6,58 8,03 KV-harjoittelu 14 10,60 12,36 UKAN 4 3,42 4,11 Neuvonta- ja tietopalvelut 9,5 7,64 9,54 Viestintä 10 6,15 7,86 Yhteensä ,57 100,00 Henkilöstökoulutus ja työkyvyn ylläpitäminen 10 Henkilöstökoulutuksen pääpaino oli yksikön vetäjien esimieskoulutuksessa. Tarjouskilpailun voitti HAUS, joka järjesti CIMOn yksikön vetäjille kahdessa osassa toteutetun räätälöidyn esimiestaitojen peruskurssin. Lisäksi CIMO tuki henkilökunnan IT- ja kielikoulutusta sekä osallistumista ajankohtaisille julkishallinnon teemapäiville. Senioriohjelmaa jatkettiin tarjoamalla kaikille yli 50-vuotiaille työntekijöille mahdollisuus työ-

11 kykyä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin. Seniorien tarpeet otettiin huomioon myös liikunta- ja virkistystoiminnassa laajentamalla tarjontaa niin virkistyspäivän vietossa kun lisäämällä tuettuja liikuntalajeja. Yliopistonopettajat ulkomaisissa yliopistoissa Suomen kielen ja/tai kulttuurin yliopistonopettajia toimii yli 90 ulkomaisessa yliopistossa. Suurin osa opetuksesta rahoitetaan paikallisten yliopistojen toimesta. CIMOon eri pituisessa työsuhteessa vuonna 2001 oli yhteensä 33 yliopistonopettajaa. Yksittäisistä maista eniten opettajia lähetettiin edelleen Venäjälle ja Unkariin. Saman aikaisesti tuettiin 11 yliopiston toimintaa myöntämällä näille opintopisteavustusta kattamaan osan yliopistonopettajan palkasta. CIMO/UKANin yliopistonopettajat maittain Maa Henkilöitä Htv Opetuspisteavustus/Henkilö Belgia 2 Espanja 1 1,00 Islanti 1 1,00 Iso-Britannia 2 Israel 1 Italia 1 1,00 Itävalta 1 1,00 Kanada 1 Latvia 1 1,00 Liettua 2 1,00 Portugal 1 Puola 3 2,00 Ranska 1 Romania 1 1,00 Saksa 1 0,75 2 T ekki 1 1,00 Unkari 6 5,00 Venäjä 8 6,34 Viro 4 2,00 1 Yhdysvallat 2 2,00 2 Yhteensä 33 26,09 13 Asuntolatoiminta CIMOn käytössä on kolme asuntolaa (168 paikkaa), joihin majoitettiin ensisijaisesti CIMOn stipendiaatteja ja vieraita. Majoitusta tarjottiin myös yliopistojen, korkeakoulujen ja eri tutkimus- ja koulutuslaitosten stipendiaateille ja vieraileville tutkijoille. Asuntolapalvelujen kysyntä on pysynyt korkeana, sillä pääkaupunkiseudulla kohtuuhintaisten lyhytaikaisten majoitustilojen löytäminen on erittäin vaikeaa. 11

12 Asuntolojen viihtyvyyttä lisättiin uusimaalla Antti Korpitien yhteisten oleskelutilojen kalustukset sekä toteuttamalla Otatalon sisätilojen pintamaalaus. Asuntoloiden käyttöaste oli yli 90 %. Vuonna 2001 asuntolatoiminnasta saadut tulot olivat 2.405,843 markkaa. Asuntola m 2 Käyttöaste Antti Korpintie (2 337 m2) ~90,0 % Messeniuksenkatu (1 700 m2) 93,4 % Otatalo (932 m2) 95,4 % TALOUS VUONNA 2001 Valtion budjettirahoituksen perusosan lisäykset vuonna 2001 liittyivät vuosittaisiin palkkojen tarkistuksiin lukuun ottamatta yhden henkilötyövuoden palkkauksen siirtoa Comenius-ohjelman hallintoon. Valtion budjettirahoituksen suhde ulkopuoliseen rahoitukseen noudattelee edellisvuosina vakiintunutta mallia. Käytetyt kokonaisvarat nousivat edellisvuoden 96,6 miljoonasta 107,1 miljoonaan markkaan. Valtion talousarviomäärärahoja ja opetusministeriön muuta täydentävää rahoitusta käytettiin vuonna 2001 kaikkiaan 51,4 miljoonaa ja muuta ulkopuolista rahoitusta 55,7 miljoonaa. Huomattavaa nousua tapahtui ulkopuolisessa rahoituksessa: edelleen jaettavissa EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmien apurahoissa (6,5, milj.) ja myös nettobudjetoidussa EU- hallinnossa (2,5 milj.). EU-rahoituksen osuus ulkopuolisesta rahoituksesta oli yhteensä noin 46,3 miljoonaa markkaa. Vuonna 2001 opetusministeriön erillismäärärahamyönnöistä lähes puolet suunnattiin kansallisena rahoituksena EU:n uudistuneiden koulutusohjelmien toimeenpanoon (Sokrates ja Leonardo da Vinci), osin varoja siirrettiin kattamaan 2001 alkaneiden ohjelmakausien kolmelle viimeiselle kuukaudelle vuoden 2002 alkuun. Opetusministeriön hankerahoituksen puitteissa laajennettiin edelleen suomalaisten korkeakoulujen yhteistyösuhteita Latinalaiseen Amerikkaan sekä toteutettiin Venäjän opiskelijavaihdon pilottivaiheen jatkoa. Muulla täydentävällä rahoituksella tuettiin mm. Kulttuuri ohjelman tiedottamista, Kölnin säätiöprofessuuria, sukukansaohjelmarahoituksen hankkeita, nuorten kulttuuriryhmiä ja vapaaehtoistyön seminaaria. 12 Vuoden 2001 menojen suhteellinen rakenne on edellisvuoden kaltainen. Apurahojen ja avustusten osuus kokonaismenoista oli 63 % eli noin 66,8 miljoonaa markkaa. Seuraavaksi suurimmat yksittäiset menoerät olivat palkat 21 % sekä vuokrat 4 %. CIMOn henkilökunnan palkkamenoihin käytettiin yhteensä 15,7 miljoonaa ja UKANin lehtoreiden palkkoihin paikalliskorvauksineen yhteensä 5,8 miljoonaa. Palkkioita maksettiin kaikkiaan noin 0,7 miljoonaa markkaa. Hakaniemenkadun toimitilojen vuokrat ylsivät jo lähes 1,9 miljoonaan markkaan.

13 Asuntolatoiminnasta saadut vuokratulot nousivat 2,4 miljoonaan. Asuntoloiden käyttövastikkeet nousivat vuoden aikana yli 0,2 miljoonaa markkaa. Syksyn aikana asuntoloissa toteutettiin mittavia kalustohankintoja ja aloitettiin myös asuntoloiden Hotellinxin - järjestelmän osalta taloushallintoliitynnän suunnittelu. Loppuvuoden aikana järjestettiin tarjouskilpailu ja valmisteltiin sopimus koskien ulkoisen tilintarkastuksen käyttöä EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmia koskevien hallinto- ja apurahasopimusten osalta. Myös CIMOn myöntämien EU-varojen käyttöön liittyy uusia komission kansalliselle toimistolle asettamia valvonta- ja tarkastusvelvoitteita. Alustavien tarkastussuunnitelmien mukaiset toimenpiteet tarkastuskäynteineen aloitettiin osittain jo vuonna Vuoden 2001 aikana laadittiin myös tarkempi euron käyttöönottosuunnitelma ja aloiteltiin yhteistyötä pohjoismaisten vastaavia ohjelmia hallinnoivien kansallisten toimistojen taloushallinnon kollegojen kanssa. Taloushallinto jatkaa valmiuksiensa kehittämistä mm. oman tiiminsä kouluttautumista sekä taloushallinnon ohjeistusta CIMOssa valmistautuessaan tuleviin tilivirastohaasteisiin. Käytetyt varat vuosina (TMK) Valtion talousarvio * Ulkopuolinen rahoitus Yhteensä (tmk) * sis. myös OPM:n erillismäärärahoituksen ulkopuolinen rahoitus valtion talousarvio

14 Menot vuonna 2001 Apurahat ja avustukset Siirtotalouden kulut: Kotitaloudet Kunnat, elinkeinoelämä, muut Ukanin opetuspisteavustukset Siirtotalouden kulujen palautukset Valtion virastot Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Henkilöstökulut (sis.sivukulut) CIMOn henkilökunta UKANin lehtorit, palkat UKANin lehtorit, paikalliskorvaukset Palkkiot Vuokrat Hakaniemenkatu 2 (toimitilat) Asuntolat Muut vuokrat Aineet, tarvikkeet, tavarat Ostetut palvelut Toimisto- ja tietoliikennepalvelut Henkilöstöpalvelut Asiantuntija- ja tutkimuspalvelut Muut palvelut Matkustusmenot CIMOn henkilökunta Muut Muut kulut Muut hlöstölle maks.korv. (siviilipalv.) Muut Poistot Yhteensä MK Menot vuonna 2001 Matkustus 4 % Palvelut 6 % Tarvikkeet 2 % Vuokrat 4 % Muut kulut Poistot Henkilöstö 21 % Apurahat ja avustukset 63 % 14

15 Talousarvion toteutumalaskelma 2001 (mk) Määrärahat (mk) Vuosi 2001 Edellisiltä Siirretty Talousarviotili Kertyneet varat vuosilta Käytettävissä Käytetty v Menot: Toimintamenot Apurahat ja avustukset Ulkomaanlehtoritoiminnan palkkaukset Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomailla (UKAN) Maksullisen palvelutoiminnan tukeminen (asuntolatoiminta) Valtion talousarviossa yhteensä Muu täydentävä OPM-rahoitus: Kahdenkeskinen yhteistyö Euroopan integraatiosta aiheutuneet menot Sukukansaohjelma Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta Ammattikorkeakoulujen kehittäminen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Kansainvälinen yhteistyö / Nuorisotyö (arviomääräraha) Pohjoismainen yhteistyö Täydentävä OPM-rahoitus yhteensä Tilikauden toteama (kaikki talousarviomäärärahat) 15

16 Määrärahat (mk) Vuosi 2001 Edellisiltä Siirretty Talousarviotili Kertyneet varat vuosilta Käytettävissä Käytetty v Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Asuntolatoiminta (nettobudjetoitu osuus) Rahoitus yksiköiden toimintaan: Talousarviotili tililtä palautettu komissiolle Talousarviotili (nettobudjetoitu) Talousarviotili (nettobudjetoitu) Talousarvion ulkopuolinen rahoitus apurahoihin (tasetili 2622) EU-rahoitus Sokrates -ohjelman apurahat: Erasmus Comenius Lingua Arion Gruntwig Leonardo henkilövaihto Nuoriso-ohj. / YFE ja NEUVO (vanhat) YOUTH YOUTH PMN -rahoitus Baltia ja lähialueet Virkamiesvaihto Muu rahoitus Vientikeskukset (FINPRO) ISEP-vaihto Muut Rainbow -projekti (partnerien osuus) Ulkopuolinen rahoitus yhteensä Toiselle tilivirastolle siirrettävät menot Valtiovarainministeriö / EU-virkamiesharj Työministeriö / Resurssikeskustoiminta Ulkoasiainministeriö / UM-edustusto-ohj Muut Yhteensä Arvonlisämenot / kotimaa Arvonlisäveromenot /EU-kauppa ALV:t yhteensä Kaikki yhteensä

17 Talousarviomäärärahat ja ulkopuolinen rahoitus 2001 (tilivuoden 2001 aikana kertyneet varat) Erityismenoarvio Toimintamenot Apurahat Maksullisen palv.toiminnan tuki Suomen kielen ja kulttuurin opetus UKANin palkkausmenot OPM erillismäärärahat: EU:n uudistuneiden koulutusohj. toimeenpano Muut erillismäärärahat Kulttuuri ohj. Suomen yhteyspiste Sukukansaohjelma / apurahat lukuv Sukukansaohjelma / suomen kielen kesäkurssi Pohjoismainen lehtorikokous / Budapest Pohjoism. EU:n kultt.alan ohj. tiedottavien kokous Nuorten vapaaehtoistyön seminaari Kölnin säätiöprofessuuri Latinalainen Amerikka / korkeakoulujen yhteistyösuhteiden laajentaminen FIRST - opiskelijavaihto-ohjelman jatko Nuorten kulttuuriryhmien ulkom. esiintymismatkat Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Muu rahoitus Valtiovarainministeriö / EU-virkamiesvaihto Työministeriö / Euroguidance Ulkoasiainministeriö / UM-edustusto-ohjelma Muut VM, arvonlisäverot Kaikki yhteensä

18 Euroopan unionin koulutus-, nuoriso- ja kulttuuriohjelmat EUROOPAN UNIONIN KOULUTUSOHJELMAT 18 Sokrates Sokrates on seitsenvuotinen ohjelma ( ), joka kattaa päiväkodit ja koulutuksen kaikki tasot esikoulusta yliopistoon ja aikuiskoulutukseen. Ohjelman päätoiminnot kattavat elinikäisen opetuksen kolme pääjaksoa: Comenius kouluopetuksen, Erasmus korkeakoulutuksen ja Grundtvig aikuiskoulutuksen. Vuodelle 2001 asetettu Sokrates-ohjelman kansallinen liikkuvuustavoite 8300 henkilöä ylittyi. Ohjelmassa liikkui kaikkiaan noin 8500 suomalaista ja ulkomaalaista. Lisäksi tilastoimatonta liikkuvuutta tapahtui ohjelman eri hankkeissa. Opetusministeriön kertomusvuonna asettama kansallinen Sokrates-ohjausryhmä kokoontui kolmesti aina Sokrates-komitean kokousten alla. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen korkeakoulukohtaisiin Sokrates-sopimuksiin sisältyvistä eurooppalaisista strategioista julkaistiin tutkimus European Policy Statements Suomen korkeakoulujen EPS-strategiat 2000 (CIMO Publications 3/2001). CIMO oli entiseen tapaan mukana korkeakoulujen kansainvälistymistä koskevassa asiantuntijatyössä, joka ei suoranaisesti liittynyt EU-ohjelmiin. Yhtenä tärkeimmistä teemoista oli CIMOn järjestämä kriisinhallintakoulutus korkeakoulujen ulkomaalaisopiskelijoiden neuvojille. Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden vastuuhenkilöille järjestettiin kaksipäiväinen koulutustilaisuus Helsingissä. Comenius (kouluopetus) Comenius-ohjelma sisältää kolme päätoimintoa: koulujen väliset yhteistyöhankkeet, opetushenkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksen sekä verkostot. Kertomusvuonna Comenius-ohjelma toteutui uudessa muodossaan ensimmäisen kerran. Koulujen väliset yhteistyöhankkeet (Comenius 1) Alaohjelmassa tuetaan koulujen välisiä eurooppalaisia yhteistyöhankkeita. Hankkeet ovat kolmivuotisia ja niissä tulee olla oppilaitos vähintään kolmesta ohjelmaan osallistuvasta maasta.

19 Kertomusvuonna hankkeisiin ja hankkeita valmisteleviin vierailuihin myönnettiin komission tukea yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa ja kansallista tukea 3,6 mmk eli yhteensä noin 1,9 miljoonaa euroa. Tukea myönnettiin 382 kouluhankkeelle, 13 kehittämishankkeelle ja 36 kielihankkeelle. Hyväksymisprosentti vaihteli hanketyypeittäin 40 prosentista 75 prosenttiin. Kertomusvuonna käynnistettiin koulujen välisten yhteistyöhankkeiden kansallinen arviointiprojekti. Opetushenkilöstö (Comenius 2) Toiminnossa myönnetään apurahoja opetushenkilöstölle sekä tukea hankkeille, joilla kehitetään henkilöstön ammattitaitoa. Vuoden 2001 hakukierroksella komissio hyväksyi yhteensä neljä suomalaisten laitosten koordinoimaa opetushenkilöstön täydennyskoulutushanketta. Henkilöstön täydennyskoulutusapurahoja myönnettiin 77 opettajalle. Täydennyskoulutukseen osallistuvia opettajia tuettiin yhteensä eurolla. Kansallinen tuki oli noin markkaa. Vastavalmistuneet tai vielä kieltenopettajiksi opiskelevat voivat hakeutua Comenius-apulaisopettajaksi johonkin Sokrates-ohjelmaan osallistuvaan maahan. Lukuvuonna Suomesta lähti 26 apulaisopettajaa 12 maahan ja Suomi vastaanotti 26 apulaisopettajaa 10 maasta. Lähtevien apulaisopettajien toimintoon oli osoitettu varoja kaikkiaan noin euroa. Apulaisopettajan vastaanottavia kouluja tuettiin kansallisesti markalla. CIMO järjesti viisi tiedotustilaisuutta Suomesta lähteville ja Suomeen saapuville apulaisopettajille sekä heidän ohjaajilleen. Verkostohankkeet (Comenius 3) Vuonna 2001 tuettiin ensimmäisen kerran Comenius-verkostohankkeita, jotka antavat mahdollisuuden saman alan entisille hankkeille jatkaa yhteistyötään laajemmassa kokoonpanossa. Hankkeissa tulee olla osallistujia vähintään kuudesta maasta. Euroopan komissio myönsi tukea yhteensä 11 Comenius-verkostohankkeelle, joista yksi on Jyväskylän yliopiston KTOL:n koordinoima -hanke. Suomalaisia oppilaitoksia on lisäksi mukana kolmessa muiden maiden koordinoimassa verkostohankkeessa. Tukea hankkeita valmisteleviin vierailuihin myönnettiin 10 oppilaitokselle. Kertomusvuonna käynnistettiin alueellinen Comenius-tiedotustoiminta yhteistyössä lääninhallitusten sivistysosastojen kanssa. CIMO järjesti läänien tiedottajille kaksi koulutustilaisuutta. Ohjelmasta järjestettiin 10 alueellista tiedotustilaisuutta ja kaksi eurooppalaista Comenius 1 -kontaktiseminaaria. Uusien Comenius 1 -hankkeiden koordinaattoreille järjestettiin koulutustilaisuuksia ja toimintansa päättäville hankkeille palautetilaisuus. Comenius-ohjelmasta laadittiin kirjallista ja sähköistä tiedotusaineistoa ja yhdyshenkilöille perustettiin sähköpostilista. 19

20 Erasmus (korkeakoulutus) Opiskelijavaihto Lukuvuosi oli ensimmäinen, jolloin Suomeen tulleiden Erasmus-opiskelijoiden määrä ylitti lähteneiden määrän. Suomeen tuli yli 3500 ulkomaista opiskelijaa. Suomesta lähti Erasmus-vaihtoon vajaat 3300 opiskelijaa, noin 200 opiskelijaa vähemmän kuin edellisenä lukuvuotena. Suomen kasvanut vetovoima oli paljolti Itä- ja Keski-Euroopan maiden ansiota, mutta myös Etelä-Euroopan maat lähettivät Suomeen enemmän opiskelijoita kuin Suomesta lähti näihin maihin. Samoin Belgiasta tuli noin kaksi kertaa enemmän vaihto-opiskelijoita kuin oli lähtijöitä. Suuria tuojia olivat edelleen Espanja, Italia ja Puola. Myös Ranskasta tulleiden määrä on ollut voimakkaassa kasvussa, ja vaihto Saksan kanssa oli kertomusvuonna ensimmäisen kerran tasapainossa. Unkarilaiset korkeakoulut olivat suosittuja yhteistyökumppaneita; sekä vaihtoon lähteneiden että tulleiden määrä nousi huomattavasti. Erasmus-opiskelijavaihto maittain lukuvuosina 98 99, ja Lähteneet Saapuneet Alankomaat Belgia Bulgaria 9 Espanja Irlanti Islanti Iso-Britannia Italia Itävalta Kreikka Kypros Latvia Liettua Luxemburg 2 Malta 2 Norja Portugali Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia 3 12 Tanska T ekki Unkari Viro Kaikki

21 Vaihto oli eniten epätasapainossa Britannian, Irlannin ja Alankomaiden kanssa. Erityisesti englanninkielisten maiden kanssa tehtävä yhteistyö on laskusuunnassa: Suomesta kyllä löytyy kiinnostusta, mutta Brittein saarilta yhä vähemmän. Trendi vaikuttaa yleiseurooppalaiselta. Erasmus-rahojen jako tapahtui komission hyväksymän, kansallisesti laaditun toimintasuunnitelman perusteella. Keskeisenä periaatteena on, että rahanjaosta päätettäessä otetaan huomioon opiskelijavaihdon aikaisempi toteuma korkeakouluittain. Lukuvuonna EU-tukea sai noin opiskelijaa, joille osoitettiin apurahoina yhteensä hieman yli kaksi miljoonaa euroa. EU-tukea saaneen opiskelijan keskimääräinen apuraha oli noin 800 euroa, yhtä vaihtokuukautta kohden noin 140 euroa. Viidesosa Erasmus-vaihtoon osallistuneista opiskelijoista jäi kokonaan EU:n tuen ulkopuolelle ja he saivat apurahansa kansallisista lähteistä. CIMOn kansallinen tuki Erasmus-opiskelijoille oli yhteensä noin 2,7 mmk. Monet korkeakoulut maksoivat lisäksi avustuksia omista varoistaan. Muutama vammainen opiskelija sai CIMOlta erityisapurahan. Käyttämättä jääneiden apurahojen uudelleenkohdentaminen korkeakoulujen ja CIMOn välillä onnistui erinomaisesti, sillä EU:lta saaduista varoista käytettiin määräaikaan mennessä 99,7 prosenttia. ECTS (European Credit Transfer System, Eurooppalainen opintosuoritusten siirtojärjestelmä) Vuonna 2001 alkoi EU:n rahoittama yhteiseurooppalainen hanke Tuning Educational Structures in Europe. Sen tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin ECTS soveltuu opintojen kertymän mittariksi. Tähän asti järjestelmää on käytetty ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseen. Hanke toteutetaan viidessä oppiaineessa, joista neljässä on mukana suomalainen korkeakoulu: Helsingin yliopisto (matematiikka), Jyväskylän yliopisto (kasvatustieteet), Oulun yliopisto (geologia) ja Turun yliopisto (historia). Erasmus-kielivalmennus Suomessa järjestettiin kertomusvuonna yhteensä 11 intensiivistä suomen kielen kurssia saapuville Erasmus-opiskelijoille. Korkeakoulujen lähettämien tarjousten perusteella kurssien järjestäjiksi valittiin Helsingin, Lapin, Oulun, Turun ja Vaasan yliopistot. Suomen kurssin suoritti loppuun asti yhteensä 151 opiskelijaa 19 maasta. Suomesta lähti vastaaville vähemmän käytettyjen ja opetettujen kielten kursseille yhteensä 53 Erasmus-opiskelijaa 11 maahan. Erasmus-opettajavaihto Opettaja-apurahojen hallinnointi ja maksatus siirtyi komissiolta kansalliselle toimistolle lukuvuodesta alkaen. CIMO jakoi korkeakouluille opettaja-apurahoihin EU-varoja yhteensä noin euroa. Rahojen jaossa noudatettiin samoja periaatteita kuin Erasmus-opiskelijavaihdossa. 21

22 22 Lukuvuonna Erasmus-opettajavaihtoon osallistui 743 suomalaista opettajaa EU-varoin. Keskimääräinen apuraha oli siten 436 euroa eli 67 euroa päivässä. Vaihtojen kesto oli keskimäärin yksi viikko. Komissiolta saaduista varoista käytettiin määräajassa 99 prosenttia. Lisäksi 95 opettajaa lähti vaihtoon korkeakoulujen omin varoin. Kokonaislisäys edelliseen vuoteen oli 116 opettajaa. Suomeen saapui vajaat 600 opettajaa muista maista. Ohjelmassa on eräänlaisena ongelmana, että ohjelmapäätöksen mukaan vain EU-varoja saaneet opettajat tilastoidaan komissiolle Erasmus-opettajina. Opettajavaihdon suosituimmat kohdemaat olivat Britannia (138 opettajaa) ja Saksa (112); seuraaviksi suosituimpia olivat Espanja (56), Unkari (48), Belgia (43) ja Alankomaat (42). Vaihdon suosituimmat koulutusalat olivat kaupallinen (137), terveydenhoitoala (103), taideala (103) ja yhteiskunnalliset alat (78). Keskitetyt Erasmus-hankkeet Korkeakoulukohtaisten sopimusten (Institutional Contract, IC) perusteella korkeakoulut saivat komissiolta suoraan tukea opetussuunnitelmien kehittämishankkeisiin ja intensiivikursseihin. CIMO neuvoi korkeakouluja hakemusten laatimisessa ja sopimusten soveltamisessa. Lukuvuonna Suomesta koordinoitiin 14 intensiivikurssia ja 9 opintosuunnitelmahanketta. Erityisesti ammattikorkeakoulut olivat aktiivisia: hankkeista 14 oli ammattikorkeakoulujen ja 7 yliopistojen koordinoimia. Lisäksi suomalaiset olivat osapuolina lukuisissa muissa hankkeissa. Suomalaiset osallistuivat aktiivisesti myös IC-sopimusten ulkopuolelta tuettuihin koulutusalakohtaisiin verkostoihin (ns. temaattiset verkostot). Erasmus-peruskurssi Tiedotus- ja koulutustoiminnassa uutuutena oli päivän mittainen Erasmus-peruskurssi tehtävässään aloitteleville korkeakoulujen yhdyshenkilöille. Kurssi osoittautui suosituksi, ja se aiotaan uusia vuosittain. Erasmus-yhdyshenkilöille järjestettiin kaksi valtakunnallista neuvottelupäivää, pidettiin pienimuotoisempia tiedotustilaisuuksia, julkaistiin EU-express -tiedotetta ja välitettiin tietoa sähköpostitse. Grundtvig (aikuiskoulutus) Aikuiskoulutuksen ohjelma Grundtvig käsittää neljä toimintamuotoa: eurooppalaiset yhteistyöprojektit (Grundtvig 1), oppimiskumppanuudet (Grundtvig 2), aikuisopettajien liikkuvuuden (Grundtvig 3) ja verkostot (Grundtvig 4) päättyneellä hakukierroksella hyväksyttiin kaksi uutta Suomesta koordinoitua eurooppalaista yhteistyöprojektia (Grundtvig 1). Lisäksi suomalaisia oli partnereina 18 hyväksytyssä hankkeessa. Komissio hyväksyi yhteensä 60 uutta Grundtvig 1-projektia päättynyt alustava hakukierros tuotti kahdeksan Suomesta koordinoitua hakemusta ja 43 partnerihakemusta. Lopulliset päätökset hankkeista tehdään keväällä Oppimiskumppanuus (Grundtvig 2) on erityisesti pienille aikuiskoulutuslaitoksille uudenlainen mahdollisuus osallistua eurooppalaiseen yhteistyöhön. Ensimmäisel-

23 lä hakukierroksella hyväksyttiin 23 oppimiskumppanuutta. Hakemusten määrä Suomessa (38) oli pohjoismaiden suurin. Grundtvig-ohjelmasta tiedottaminen ja osallistujien kouluttaminen perustuu alueellisten tiedottajien verkostoon. Kertomusvuonna järjestettiin yhteensä 19 tiedotus- ja koulutustilaisuutta eri puolella Suomea. Lisäksi CIMO järjesti alueellisille tiedottajille kaksipäiväisen koulutustilaisuuden Helsingissä. CIMOn ylläpitämä aikuiskoulutuksen sähköpostilista osoittautui suosituksi ja sen jäsenmäärä lähes kaksinkertaistui. CIMOn edustaja osallistui uusien Comenius- ja Grundtvig-projektien koordinaattoreiden kouluttamiseen Itävallan koordinoimassa eurooppalaisessa Survival Kit -hankkeessa. Grundtvig-ohjelmasta kirjoitettiin säännöllisesti Kansanopisto- ja Aikuiskoulutuksen maailma -lehtiin. Kansalais- ja työväenopistojen liiton ja Suomen Kansanopistoyhdistyksen kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä ohjelmasta tiedottamisessa. Minerva (tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa) Minerva-alaohjelma tukee avointa ja etäopiskelua sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttöä opetuksessa. Ohjelmaan voivat osallistua oppilaitokset kaikilla koulutusasteilla. Kertomusvuoden ensimmäisellä hakukierroksella hyväksyttiin yksi Suomesta koordinoitu hanke ja 16 hanketta, joissa Suomi oli osapuolena päättyneellä hakukierroksella Suomesta koordinoituja hankehakemuksia jätettiin viisi ja partnerihakemuksia 42. Päätökset hyväksytyistä hankkeista tehdään keväällä Lingua (kielihankkeet) Lingua-ohjelmassa on kaksi osiota: Lingua 1, jonka tarkoituksena on kielten oppimisen kannustaminen, ja Lingua 2, jossa kehitetään konkreettisia kielten opetuksen välineitä ja kielitaidon testaamisen menetelmiä. Suomi menestyi vuoden 2001 hauissa varsin hyvin. Lingua 1 -hankkeita hyväksyttiin 10, joista Suomesta koordinoituja oli yksi. Suomalaisia oli partnereina kolmessa hankkeessa. Lingua 2 -osiossa hyväksyttiin 14 hanketta, joista Suomesta koordinoituja oli kaksi. Suomalaisia oli lisäksi partnereina kahdessa hankkeessa. Arion Arion on yleissivistävän koulutuksen asiantuntijoille tarkoitettu vaihto-ohjelma, jossa järjestetään viikon pituisia opintovierailuja Sokrates-ohjelmaan osallistuvissa maissa. Kertomusvuonna 40 suomalaista sai apurahan Arion-opintovierailuun. Suomi oli isäntämaana yhdeksässä Arion-vierailussa. Tempus Tempus-ohjelman tarkoituksena on kohentaa korkea-asteen koulutusta Kaakkois-Euroopassa sekä IVY-maissa ja Mongoliassa. Euroopan komission päätökset vuoden 2000 hakuun osallistuneista hankkeista saatiin kertomusvuonna. Tuloksissa 23

24 24 näkyivät selvästi suomalaisten korkeakoulujen vahvat siteet Venäjälle. CARDS-maita (Kaakkois-Eurooppa: Jugoslavia, Bosnia, Kroatia, Albania, Makedonia) koskevia hankkeita hyväksyttiin 32. Suomalaisia oli mukana yhdessä hankkeessa. Tacis-maita (IVY-maat ja Mongolia) koskevia hakemuksia hyväksyttiin yhteensä 60. Niistä 25:ssä kohteena oli Venäjä. Suomalaiset osallistuivat seitsemään Venäjähankkeeseen, joista kolmessa oli suomalainen sopijaosapuoli. CIMO on mukana yhdessä kertomusvuonna hyväksytyssä hankkeessa. Sen tarkoituksena on levittää Tempus-hankkeista saatuja kokemuksia sekä kouluttaa Venäjän aluekeskusten ja korkeakoulujen kansainvälisten toimistojen henkilökuntaa. Muut ohjelmat Alfa, EU-USA, EU-Kanada Euroopan komission syksyllä 2001 julkaisema tiedonanto korkeakouluyhteistyön vahvistamisesta kolmansien maiden kanssa oli osoitus siitä, että kolmansia maita koskevien koulutusohjelmien merkitys on kasvamassa. Kolmansia maita koskevilla ohjelmilla ei ole kansallista hallintoa. CIMO välitti ohjelmista perustietoja suomalaisille korkeakouluille. Ohjelmien hallinnon järjestäminen eurooppalaisella tasolla on kesken, mikä näkyi tiedonkulun kangerteluna Euroopan komission ja ohjelmaan osallistuvien korkeakoulujen kesken. north2north north2north on arktisten alueiden korkeaasteen liikkuvuusohjelma, jonka pilottivaihe käynnistyy vuonna Suomen lisäksi ohjelmaan osallistuvat sen pilottivaiheessa Ruotsi, Norja,Yhdysvallat ja Venäjä. Leonardo da Vinci Leonardo da Vinci -ohjelman ( ) tavoitteena on kehittää ammatillista koulutusta eurooppalaisena yhteistyönä. Ohjelma kattaa ammatillisen koulutuksen kaikki tasot peruskoulutuksesta jatko- ja täydennyskoulutukseen, ja siinä rahoitetaan kansainvälisiä liikkuvuus- ja kehittämishankkeita. Leonardo-ohjelma on monille ammatillisille oppilaitoksille avain kansainvälistymiseen. Ohjelman avulla toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevat nuoret voivat suorittaa työssäoppimisjaksonsa ulkomailla turvallisissa ja valvotuissa olosuhteissa. Ohjelma tarjoaa opiskelu- ja harjoittelumahdollisuuksia myös korkeaasteen opiskelijoille, vastavalmistuneille, nuorille työntekijöille ja työttömille. Liikkuvuustoimintoihin kuuluvat myös asiantuntijavaihdot, joissa ammatillista koulutusta sekä siihen liittyvää kieltenopetusta voidaan kehittää työelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyöllä. Ohjelman kansallinen hallinto on jaettu CIMOn ja opetushallituksen Leonardokeskuksen kesken. CIMO hallinnoi sen liikkuvuusosioita, joihin on osoitettu noin 40 prosenttia ohjelman budjetista. Leonardo II -ohjelman kertomusvuoden

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle Grundtvig Euroopan unionin ohjelma aikuiskoulutukselle Grundtvig-ohjelma Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille aikuiskoulutuksen parissa toimiville. Ohjelman

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011 Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA KANSAINVÄLISEN HENKILÖVAIH- DON KESKUKSEN (CIMO) VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUO- DELLE 2007

OPETUSMINISTERIÖN JA KANSAINVÄLISEN HENKILÖVAIH- DON KESKUKSEN (CIMO) VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUO- DELLE 2007 OPETUSMINISTERIÖ 30.1.2007 OPETUSMINISTERIÖN JA KANSAINVÄLISEN HENKILÖVAIH- DON KESKUKSEN (CIMO) VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUO- DELLE 2007 Toiminta-ajatus Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO on opetusministeriön

Lisätiedot

Koulutuksen kansainväliset rahoitusohjelmat. Kemi 3.11.2010 Annikki Pulkkinen

Koulutuksen kansainväliset rahoitusohjelmat. Kemi 3.11.2010 Annikki Pulkkinen Koulutuksen kansainväliset rahoitusohjelmat Kemi 3.11.2010 Annikki Pulkkinen Koulutusohjelmat/EU+muut EU:n LLP-ohjelmat Comenius Erasmus Leonardo da Vinci Grundtvig Poikittaisohjelma Opintovierailut Jean

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / lokakuu 2014 Mira Pihlström Kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä

Lisätiedot

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija Kansainvälinen työharjoittelu Kansainvälisty kätevästi palkkaamalla ulkomainen harjoittelija Hyvä työnantaja! CIMO järjestää yhdessä oppilaitosten, opiskelijajärjestöjen ja työhallinnon kanssa ulkomaisille

Lisätiedot

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Alkusanat Mika Saarinen Yksikön päällikkö Erasmus+, ammatillinen Ensimmäinen hakukierros 2014 Ensimmäinen hakukierros Erasmus+, ammatillinen 63 liikkuvuushakemusta, n.

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Opettajien ja opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus. Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO

Opettajien ja opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus. Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO Opettajien ja opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO Grundtvig -liikkuvuustoiminnot Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuus Täydennyskoulutusapurahat

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+ ECVET ja Erasmus+ Mika Saarinen CIMO Ammatillinen koulutus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig Senior Volunteering project Tarkoituksena: Tarjota senioreille uusia vaihtoehtoja aktiiviseen elämään ja yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Yhteinen Erasmus -ohjelmasta avustuksia jopa 5 miljoonalle hakijalle

Yhteinen Erasmus -ohjelmasta avustuksia jopa 5 miljoonalle hakijalle EUROOPAN KOMISSIO - LEHDISTÖTIEDOTE Yhteinen Erasmus -ohjelmasta avustuksia jopa 5 miljoonalle hakijalle Bryssel 23. marraskuuta 2011 - Euroopan komissio esitti tänään uutta Yhteinen Erasmus -ohjelmaa

Lisätiedot

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Historiallinen perspektiivi: Pienistä ohjelmista suuriin kokonaisuuksiin 1986-1995 2000 2007 2014 Erasmus Comett Socrates Socrates Force + Comenius + Grundtvig LLP Erasmus+

Lisätiedot

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa ma 21.5.2012 klo. 14.45-15.30 Tarja Nousiainen CIMO tarja.nousiainen@cimo.fi p. 0295 338 609 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO

Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO FIRST-ohjelma Finnish-Russian Student and Teacher Exchange Programme Verkostoyhteistyöohjelma Suomen ja Venäjän lähialueiden

Lisätiedot

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ! FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN

Lisätiedot

Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012

Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihdon edellytykset 1 tutkinto-opinto-oikeus JY:ssa riittävät pohjaopinnot; vaihtoon lähtiessä tulee olla suoritettu

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009

Lisätiedot

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020 Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 19.5.2014 Erasmus+ panostaa koulutukseen, nuorisoon sekä urheiluun ja liikuntaan Erasmus+ -ohjelmabudjetti

Lisätiedot

Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelma

Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelma Leonardo da Vinci Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelma Leonardo da Vinci Leonardo da Vinci on Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelma, joka käynnistyi vuonna 1995. Ohjelma

Lisätiedot

Työharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep

Työharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep Työharjoittelu ulkomailla www.jyu.fi/tep Ohjelmassa tänään Rhodesnow harjoittelupaikat Työharjoitteluohjelmat ja harjoittelupaikan haku Annamari Rovamo & Muru Linjala Työelämäpalveluista Aiesec-harjoittelu

Lisätiedot

CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina

CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina d CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina Kevätpäivät12.5.2014 Sofia Lähdeniemi 26 May 2013 Esityksen sisältö CIMOn Kiina-ohjelma CIMO Fellowships Finnish government scholarsip pool Maakohtaiset apurahat

Lisätiedot

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus. www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus. www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org Nordplus Puiteohjelman päämäärät Edistää pohjoismaisia kieliä ja kulttuuria sekä pohjoismais-balttilaista

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma

Elinikäisen oppimisen ohjelma Elinikäisen oppimisen ohjelma GRUNDTVIG Liikkuvuustoiminnot 2013 Grundtvig-liikkuvuustoiminnot Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuus Täydennyskoulutusapurahat Vierailut ja vaihdot Asiantuntijavaihdot (Assistantships)

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ

AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ FAKTAA EXPRESS /2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 1/20 3/20 AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ Tuloksia aikuiskoulutuksen kansainvälisyysselvityksestä

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Riika Väliahde, CIMO 24.4.2009. www.cimo.fi/grundtvig

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Riika Väliahde, CIMO 24.4.2009. www.cimo.fi/grundtvig GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Riika Väliahde, CIMO 24.4.2009 www.cimo.fi/grundtvig Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä ja lisätä liikkuvuuksien määrää kehittää

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi 15.11.2012 Mikko Nupponen CIMO 2/2009 EU-ohjelmat ja Suomi 3/2010 Tilastoja 2011 Elinikäisen oppimisen ohjelma: 14 000 liikkuvuusjaksoa rahoitettiin Nuorisotoimintaohjelma

Lisätiedot

Leonardo da Vinci. Tilastoja 2010

Leonardo da Vinci. Tilastoja 2010 Leonardo da Vinci Tilastoja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, Hakaniemenranta 6 (PL ), Helsinki, Puh. 7 868 (vaihde) Sisältö Yleistä hakukierroksesta Liikkuvuushankkeet. Liikkuvuushankkeiden

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 26.8.2011 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden kollegoiden kanssa tieto-

Lisätiedot

Kansainvälisen opiskelijavaihdon saavutettavuus

Kansainvälisen opiskelijavaihdon saavutettavuus Kansainvälisen opiskelijavaihdon saavutettavuus Paula Pietilä, Turun yliopisto Sini Piippo, CIMO Hannu Puupponen, Jyväskylän yliopisto Kv-kevätpäivät Lahti 23.5.2012 klo 8:30-10:00 Kansainvälisen opiskelijavaihdon

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 22.1.2015 Ulkomailla opiskelun hyödyt Akateeminen hyöty Uusia

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Grundtvig. liikkuvuustoiminnot. Euroopan unionin. ohjelma aikuiskoulutukselle

Grundtvig. liikkuvuustoiminnot. Euroopan unionin. ohjelma aikuiskoulutukselle Grundtvig Euroopan unionin ohjelma aikuiskoulutukselle liikkuvuustoiminnot Grundtvig Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelman tavoitteena on vastata Euroopan väestön ikääntymisestä aiheutuvaan koulutushaasteeseen

Lisätiedot

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava

Lisätiedot

Kohti EU-ohjelmakautta 2014-2020. Asiantuntijaryhmien yhteisseminaari 28.5.2013

Kohti EU-ohjelmakautta 2014-2020. Asiantuntijaryhmien yhteisseminaari 28.5.2013 Kohti EU-ohjelmakautta 2014-2020 Asiantuntijaryhmien yhteisseminaari 28.5.2013 2/2009 Suomi ja nykyiset ohjelmat Elinikäisen oppimisen ohjelma: 15 000 liikkuvuusjaksoa (v. 2012) Nuorisotoimintaohjelma:

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Muita CIMOn rahoitusvälineitä (tohtori)koulutuksen kansainvälistämiseen

Muita CIMOn rahoitusvälineitä (tohtori)koulutuksen kansainvälistämiseen Muita CIMOn rahoitusvälineitä (tohtori)koulutuksen kansainvälistämiseen Päivi Pihlaja, CIMO Erasmus Mundus-infopäivä 21.11.2011 Nov- 11 Muita mahdollisuuksia (jos emme ole vielä valmiita Mundukseen)? CIMOssa

Lisätiedot

Opiskelemaan Venäjälle

Opiskelemaan Venäjälle Opiskelemaan Venäjälle infotilaisuus 20.10.2011 klo 15:00-17:00 Puhujina: Veronika Koltunova Pietarin valtionyliopiston kansainväliseltä osastolta kertoo opiskelusta lähinnä Pietarin valtionyliopistossa.

Lisätiedot

Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu. KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10.

Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu. KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10. Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10.2013 SeAMK Missio Hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Pohjanmaalla korkeatasoiseen

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! ECVET EXPERT -toiminta 2012 2013 Savonlinna 28.10.2013 Hannele Nevalampi, CIMO Kansallinen ECVET Expert-toiminto Toiminto on perustettu 2012 Tukemaan ECVETin kansallista toimeenpanoa

Lisätiedot

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011, Nordplus Aikuiskoulutus Uusi ohjelma 2012- www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011, Nordplus Aikuiskoulutus Uusi ohjelma 2012- www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Puiteohjelma 2008-2011, Nordplus Aikuiskoulutus Uusi ohjelma 2012- www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Puiteohjelma - rakenne Puiteohjelma koostuu neljästä alaohjelmasta:

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

Ajankohtaista CIMOsta. Yyteri, 3.9.2015

Ajankohtaista CIMOsta. Yyteri, 3.9.2015 Ajankohtaista CIMOsta Yyteri, 3.9.2015 Erasmus+ Opetushenkilöstön liikkuvuus, KA1 Strategiset kumppanuushankkeet, KA2 Valmistelevat vierailut, kontaktiseminaarit Opiskelijoiden (korkeakoulut) työharjoittelu

Lisätiedot

Miksi kansainvälistä yhteistyötä? EPALE uusi työväline

Miksi kansainvälistä yhteistyötä? EPALE uusi työväline Miksi kansainvälistä yhteistyötä? EPALE uusi työväline Kansainvälistyvä vapaa sivistystyö 27.4.2015, VST Helsingin työväenopisto Eija Laine, CIMO Aikuiskoulutuksen ohjelmat Eurooppalainen yhteistyö: SOKRATES

Lisätiedot

Erasmus-opiskelijavaihto ja -harjoittelu

Erasmus-opiskelijavaihto ja -harjoittelu Erasmus-opiskelijavaihto ja -harjoittelu Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III Mira Pihlström opintosihteeri (kansainväliset asiat) Erasmus-opiskelijavaihto yksiköllä yli 70

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

Opinnot + kielitaito + kulttuurit + itsetuntemus + CV Vaihda maisemaa! Tietoa vaihto-opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla.

Opinnot + kielitaito + kulttuurit + itsetuntemus + CV Vaihda maisemaa! Tietoa vaihto-opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla. = Opinnot + kielitaito + kulttuurit + itsetuntemus + CV Vaihda maisemaa! Tietoa vaihto-opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla. 1. Vaihto-opiskelu Lähtö aikaisintaan ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen.

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen

Lisätiedot

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa GRUNDTVIG-ohjelma - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa Grundtvig-ohjelma Monialaista aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä useilla aikuiskoulutuksen kehittämisalueilla Tarjoaa

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

Grundtvigoppimiskumppanuus

Grundtvigoppimiskumppanuus Grundtvigoppimiskumppanuus Perustietoa ja hakuohjeita 18.1.2012 CIMO Tavoite ja toiminta Oppimiskumppanuuden tavoitteena on edistää aikuiskoulutuksen toimijoiden keskinäistä yhteistyötä eri maissa Yhteisen

Lisätiedot

OHJELMA. Nuoret liikkeellä. Maailma kylässä / 26.-27. toukokuuta 2012. Nuoret liikkeellä. Osallistu EUROQUIZ kilpailuumme ja voita!

OHJELMA. Nuoret liikkeellä. Maailma kylässä / 26.-27. toukokuuta 2012. Nuoret liikkeellä. Osallistu EUROQUIZ kilpailuumme ja voita! Euroopan unionin aloite Nuoret liikkeellä EUROOPASSA Osallistu EUROQUIZ kilpailuumme ja voita! OHJELMA Nuoret liikkeellä Aamupäivä Lauantai 26. toukokuuta 2012 Kaikki osastomme hankkeet saivat rahoitusta

Lisätiedot

Kesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012

Kesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012 Kesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012 27.1.2012 1 Miksi työharjoitteluun ulkomaille? Kielitaito kehittyy Kulttuuri tutuksi Kontakteja & verkostoja Kansainvälistä kokemusta

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Ajankohtaista Erasmusliikkuvuudesta. Erasmus-neuvottelupäivä 29.3.2012 Päivi Pihlaja, Sini Piippo, Anne Siltala

Ajankohtaista Erasmusliikkuvuudesta. Erasmus-neuvottelupäivä 29.3.2012 Päivi Pihlaja, Sini Piippo, Anne Siltala Ajankohtaista Erasmusliikkuvuudesta Erasmus-neuvottelupäivä 29.3.2012 Päivi Pihlaja, Sini Piippo, Anne Siltala Erasmus-päivän ohjelma: ap Erasmus-hallintoasioita: Ajankohtaisia Erasmus-liikkuvuudesta ESN:

Lisätiedot

Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014

Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014 Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014 Mikä Erasmus+? Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Vanhat ohjelmat 2007-13 Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Katja Kurasto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Konsortiokoordinaattori, Oulun Erasmus-konsortio - Kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot