Cimon vuosi Toimintaympäristö

Transkriptio

1 CIMOn vuosi 2001 CIMOn vuosi Euroopan unionin koulutus-, nuoriso- ja kulttuuriohjelmat 18 EU:n koulutusohjelmat 18 EU:n Nuoriso-ohjelma ja muut nuorisohankkeet 26 Euroopan yhteisön Kulttuuri 2000 ohjelma 29 Jatko-opiskelija-, tutkija- ja asiantuntijavaihto 31 Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opinnot (UKAN) 37 Kansainvälinen harjoittelu ja työelämän suhteet 41 Tieto- ja neuvontapalvelut 47 Viestintä 51 Julkaisut 54 Svensk resumé 57 1

2 Cimon vuosi 2001 CIMOn toiminta-ajatus Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO on opetusministeriön alainen kansainvälisten asioiden asiantuntija- ja palveluorganisaatio. CIMO koordinoi ja toteuttaa stipendi- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa lähes kaikkien Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta. CIMO tukee oppilaitosten kansainvälistymistä koulutuksen, tiedotuksen, neuvonnan ja julkaisujen avulla sekä markkinoi suomalaista koulutusta ulkomaalaisille. Kansainvälisen harjoittelun edistäminen ja järjestäminen kuuluvat CIMOn toimialaan. CIMO edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä järjestää ulkomaisille korkeakouluopiskelijoille Suomen kielen ja kulttuurin kesäkursseja. CIMO toimii yhteistyössä sen tehtäviin liittyvää toimintaa hoitavien ja rahoittavien suomalaisten, ulkomaisten ja kansainvälisten viranomaisten, oppilaitosten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa. CIMO edistää kansainvälisen vuorovaikutuksen kautta suomalaisen yhteiskunnan osaamisen kehittymistä, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta. CIMOn päätavoite on olla kaikilla edustamillaan aloilla Euroopan parhaimmistoon kuuluva asiantuntija- ja palvelukeskus. Toimintaympäristö 2 Suomalaisen yhteiskunnan ja koulutuksen kansainvälistyminen on jatkunut. Opetusministeriö on monin keinoin pyrkinyt koulutuksen, kulttuurin ja nuorisotyön kansainvä-

3 listämiseen. Yliopistoille on annettu tehtäväksi tehostaa opiskelijavaihtoa. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistyminen on jatkunut. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden liikkuvuuden edellytyksiä on pyritty parantamaan. Myös peruskoulujen ja lukioiden kansainvälistymistä on tuettu, ja aikuiskoulutuksen ja kansalaisjärjestöjen asemaa EU-ohjelmien ja muun kansainvälisen yhteistyön toteutuksessa on vahvistettu. Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmiin osallistumisen merkitys on kasvanut edelleen. Koulutuksesta on tullut EU:ssa osa laajempaa strategista keskustelua. Lissabonin huippukokouksessa vuonna 2000 asetettiin tavoite, että unionista kehittyy maailman kilpailukykyisin ja elinvoimaisin tietotalous. Tärkeänä välineenä tämän tavoitteen saavuttamisessa on opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden liikkuvuus. EU-yhteistyön avulla pyritään kehittämään suomalaista koulutusta sekä sivistyksen että työllisyyden näkökulmasta. Aktiivisella osallistumisella EU:n eri ohjelmiin edistetään Suomen koulutusjärjestelmän kannalta merkittävien asioiden etenemistä unionissa. Suuren haasteen CIMOn toiminnalle on aiheuttanut EU:n toisen polven koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien sisällöissä sekä niiden hallinnoinnissa tapahtuneet muutokset. Luonteenomaista erityisesti koulutus- ja nuoriso-ohjelmille oli hallinnollisten tehtävien siirtyminen EU:n komissiosta kansallisille toimistoille. Vaativin näistä uusista velvoitteista on ollut CIMOn kautta rahoitetun toiminnan seuranta- ja tilintarkastusvastuu. CIMOn toimintalinjana on ollut suhteiden vahvistaminen erityisesti Venäjän, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Pohjoismainen yhteistyö on ollut aktiivista. Vuonna 2001 CIMOn edustajat toimivat mm. kahden Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelman johtoryhmän puheenjohtajina. CIMO, Ruotsin Programkontoret ja Tanskan CIRIUS sopivat järjestelmällisen keskinäisen yhteistyön lisäämisestä. Venäjä- ja lähialueyhteistyötä toteutettiin usean ohjelman avulla. Näistä tärkein oli opetusministeriön hankkeena toteutettu opiskelijanvaihto-ohjelma FIRST Venäjän lähialueiden korkeakoulujen kanssa. Opetusministeriö on asettanut tavoitteekseen toiminnan suuntaamisen vakiintuneiden yhteistyöalueiden lisäksi mm. Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. CIMOn tuella toteutettiin useita opettajanvaihtoja suomalaisten, chileläisten ja argentiinalaisten korkeakoulujen välillä. Syyskuun 11. päivän Yhdysvaltojen järkyttävien tapahtumien ja niiden seurausten vaikutus CIMOn kautta tapahtuvaan liikkuvuuteen oli ehkä odotettua vähäisempi. Joulukuussa peruuntui Suomessa asuvien somalinuorten ryhmätapaaminen pitkittyneen viisumikäsittelyn takia. Myös Yhdysvaltoihin lähtevien harjoittelijoiden viisumikäsittely oli aiempia vuosia perusteellisempaa. 3

4 Toiminnan tulosten tarkastelua CIMOn tukema henkilövaihto ylitti kokonaisuudessaan osallistumiselle asetetut määrälliset tavoitteet. Vuosi Sokrates Leonardo* Nuoriso Stipendit Harjoittelu UKAN Yhteensä * Vain Suomesta lähteneet Sokrates-ohjelman liikkuvuustavoitteeksi oli asetettu 8300 henkilöä. Toteutuneita henkilövaihtoja eri alaohjelmissa oli noin Lisäksi Sokrates-ohjelman eri hankkeissa tapahtui tilastoimatonta kansainvälistä liikkuvuutta. Leonardo Da Vinci -ohjelmassa Suomesta lähti 773 henkilöä. Tämä oli 45 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lasku johtui komission tuen pienenemisestä lähes puolella miljoonalla markalla. Kohdennetusta aktiivisesta tiedotuksesta huolimatta nuoria työntekijöitä lähtijöistä oli vain noin 6 %. Suomeen arvioitiin saapuvan vähintään yhtä monta ohjelmaan piiriin kuuluvaa asiantuntijaa ja harjoittelijaa kuin oli lähtijöitä. EU:n Nuoriso-ohjelmaan osallistumisen määrällinen tavoite vuodelle 2001 oli 4000, joka ylitettiin siitä huolimatta, että komission ryhmätapaamisille myöntämän tuen perusteet muuttuivat uutena ohjelmakautena. Kun edellisellä kaudella tukea myönnettiin 30 % 75 % kokonaiskuluista, niin nyt esimerkiksi myönnettiin lähtevälle ryhmälle rahoitustarpeesta riippumaton kiinteä 500 euron summa valmistelukuluihin ja 70 % matkakuluista kokonaisbudjetin muuttumatta. Näin ollen tuettavien hankkeiden ja niihin osallistuneiden nuorten määrä jäi pienemmäksi kuin edellisellä ohjelmakaudella. Vuonna 2001 järjestettiin Kulttuuri ohjelmassa kaksi hakukierrosta. Suomalaiset olivat mukana 26:ssa tukea saaneessa hankkeessa. Näistä seitsemässä suomalaiset olivat pääjärjestäjinä. Erityistä huomiota kiinnitettiin eri kohderyhmien tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin osallistua Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmiin. EU-ohjelmista tiedottaminen oli aktiivista. CIMO järjesti kymmeniä eri kohderyhmille suunnattuja tiedotus- ja koulutustilaisuuksia ympäri maata sekä tuotti ohjelmia koskevia esitteitä ja muuta tiedotusmateriaalia. Yhteydenpitoa muiden maiden kansallisten toimistojen kanssa jatkettiin mm. vastavuoroisten vierailujen avulla sekä osallistumalla kansallisten toimistojen yhteisiin kokouksiin. 4 Monenkeskisen ja kahdenvälisen henkilövaihdon tavoite oli 900, joista 90 henkilöä kuuluu FIRST (Finnish Russian Student Exchange Programme) -pilottiohjelman piiriin.

5 Kevätlukukaudella 2001 pilottiohjelmassa toteutui 61 henkilövaihtoa, joka ennakoi vuositavoitteen ylittämistä. FIRST-ohjelman opiskelijavaihto perustuu korkeakoulujen välisiin yhteistyöverkostoihin. Ohjelma tarjoaa osallistuville korkeakouluille mahdollisuuden toteuttaa vaihtohankkeita joko nykyisten tai uusien yhteistyökumppaneitten kanssa. Painopisteeksi asetettu Venäjä-yhteistyö korostui myös muussa kahdenvälisessä vaihdossa. Yksittäisistä maista Venäjän vaihto olikin vilkkainta, kaikkiaan vaihtoja oli 310. Kaikkiaan CIMO tuki apurahoin 1240 henkilöä. Latinalaisen Amerikan -hankkeessa vahvistettiin erityisesti Chilen ja Argentiinan kanssa luotua kontaktiverkostoa. Hankkeen toteutuksessa CIMOn eri yksiköt tekivät joustavaa yhteistyötä. CIMOn käynnistämää korkeakoulujen opettajavaihdon apurahaohjelmaa Argentiinan ja Chilen yliopistojen kanssa tuettiin 20 matka-apurahalla. Keväällä 2001 ilmestyi CIMOn Latinalaisen Amerikan -hankkeen väliraportti, jossa käsiteltiin Chilessä ja Argentiinassa vuonna 2000 järjestettyjen seminaarien tuloksia ja määriteltiin suuntaviivoja tulevalle yhteistyölle. CIMO seurasi tilannetta lähettämällä suomalaisille korkeakouluille kyselyn, jossa selvitettiin yhteistyötä ja sen kehittämiseen liittyviä tarpeita. Kansainvälistä harjoittelua kehitettiin yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Painopiste oli edelleen harjoittelun laadun kohottamisessa. Myös yritysyhteistyöhön panostettiin aiempaa enemmän. Erityistä huomiota kiinnitettiin pysyvien työnantajasuhteiden luomiseen. Yhteistyötä tiivistettiin alueellisten TE-keskusten kanssa. Ponnisteluista huolimatta tavoitteeksi asetettu 2000 harjoittelijavaihtoa osoittautui vieläkin liian korkeaksi. Kokonaisvaihto oli 1729 harjoittelijaa, kun mukaan luetaan CI- MOn tukema opiskelijajärjestöjen organisoima harjoittelijavaihto. Edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä oli 62 henkilöä. Harjoittelijavaihtoa toteutettiin 72 eri maan kanssa. Suomen kieltä ja kulttuuria opetettiin 93 ulkomaisessa yliopistossa ja korkeakoulussa 27 maassa. Ulkomaisissa yliopistoissa toimi 33 CIMOon työsuhteessa olevaa yliopistonopettajaa. Lisäksi CIMO tuki taloudellisesti usean yliopiston Suomen kielen opetusta opetuspisteavustuksin. Lisäksi opetuspisteissä harjoitteli 18 suomen kielen opiskelijaa tai vastavalmistunutta CIMOn harjoitteluohjelman kautta. Uusi Suomea Suomessa -ohjelma tarjosi harjoittelupaikan Suomessa 51 ulkomaiselle suomen kielen opiskelijalle. Keskimäärin 10 päivää kestävät intensiivikurssit järjestettiin opetusvierailuina 15 ulkomaisessa yliopistossa. Eniten intensiivikursseja oli kirjallisuuden ja kulttuurin aloilta. Kesällä 2001 järjestettiin kuusi Suomen kielen ja kulttuurin kesäkurssia ja yksi suomenruotsalaisen kulttuurin kurssi yhteistyössä suomalaisten yliopistojen kanssa. Osallistujia kursseille oli 222 opiskelijaa 29 maasta. Lisäksi järjestettiin yksi sukukansaohjelmaan liittyvä kesäkurssi I evskin valtionyliopistossa Udmurtiassa. Euroopan kielten vuoden 2001 merkeissä CIMO tuki kymmenien tapahtumien järjestämistä eri puolilla Eurooppaa, Pohjois-Amerikassa ja Japanissa. Kielten vuoden kunniaksi CIMO julkaisi Take a Chance on Finnish -esitteen, josta ilmestyi englannin-, italian-, portugalin-, ranskan-, ruotsin- ja saksankieliset versiot. Kielten teemavuoden 5

6 ohjelmaan kuului myös Elämää suomeksi! -kilpailu, jonka tarkoituksena oli rohkaista opiskelijoita käyttämään suomen kielen taitoaan sekä kannustaa ideoimaan Internetsivuja suomea ulkomailla opiskelevien avuksi. Erityistä huomiota kiinnitettiin CIMOn toiminnan tunnetuksi tekemiseen uusien asiakas- ja sidosryhmien keskuudessa. Tiedotustoimintaa, erityisesti lehdistösuhteita, tehostettiin sekä järjestettiin uudentyyppisiä tilaisuuksia asiakaskunnan tarpeiden mukaan. Kansainvälisille alan messuille osallistuttiin Pariisissa, Madridissa, Tukholmassa ja Hongkongissa sekä NAFSA:n kokouksen yhteydessä Philadelphiassa. Tieto- ja neuvontapalveluja tehostettiin mm. lisäämällä digitaalisten tiedonlähteiden ja tietoaineistojen saatavuutta. Esimerkiksi ulkomailla opintojaan suunnitteleville suunnattu Perustietosarja oli kokonaisuudessaan asiakkaiden saatavilla Internetin avulla. Uusina tuotteina julkaistiin Sveitsiä, Latinalaista Amerikkaa ja Venäjää koskevat oppaat. CIMOn perustamisesta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta , jota juhlittiin Helsingissä Marina Congress Centerissä. Juhlapuhujina olivat opetusministeri Maija Rask, CIMOn neuvottelukunnan puheenjohtaja, Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen sekä CIMOn johtaja Ulla Ekberg. Puheet julkaistiin CIMOn www-palvelussa Tilaisuudessa esiintyivät Gruppen Fyra, Tempera-kvartetti ja Fintelligens. Juhliin osallistui noin 350 CIMOn ystävää ja sidosryhmien edustajaa. Henkilökunnan juhlat järjestettiin kauniissa syyssäässä Villa Kivessä CIMO toimi aktiivisesti ACAssa (Academic Cooperation Assosiation), joka on CIMOa vastaavien eurooppalaisten organisaatioiden yhteistyöelin. CIMOn johtaja on ACAn varapuheenjohtaja. CIMOn johto ja lähes 20 asiantuntijaa osallistuivat joulukuussa Tampereella pidettyyn EAIEn konferenssiin. Kokoukseen osallistui kaikkiaan yli 2000 edustajaa ympäri maailmaa. CIMO tuki konferenssin järjestelyjä myöntämällä matkaavustuksia erityisesti KIE -maiden ja Venäjän kokousedustajille. Päätöksenteko ja hallinto Yleishallinto CIMOn tehtävistä ja hallinnosta on määrätty lailla, asetuksella ja työjärjestyksellä. CIMOn uudistettu asetus tuli voimaan Työjärjestys uudistettiin johtokunnan kokouksessa Työjärjestyksen hyväksymisen yhteydessä johtokunta muutti työsopimussuhteisen erikoissuunnittelijan tehtävän erikoissuunnittelijan viraksi. 6 CIMOn toimintaa ohjaa ja valvoo johtokunta. Johtokunnan toimikausi on kolme vuotta. Johtokuntaan kuuluivat puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää (OPM) ja jäseninä ylitarkastaja Ulla Helsingius (OPM) varajäsenenään kulttuurisihteeri Iina Holtari (OPM), pääsihteeri Tapio Markkanen (Suomen yliopistojen rehtorien neuvos-

7 to) varajäsenenään opetusneuvos Eija Alhojärvi (OPM) sekä ylitarkastaja Jaakko Okkeri (TM) varajäsenenään ylitarkastaja Arja Jussila (TM). Lisäksi johtokunnan jäsenenä oli CIMOn johtaja Ulla Ekberg sekä henkilökunnan valitsemana jäsenenä vastaava suunnittelija Samu Seitsalo varajäsenenään suunnittelija Maija Airas. Johtokunta kokoontui 4 kertaa. CIMOn johtajana oli VTM Ulla Ekberg ja apulaisjohtajana määräaikaisessa virkasuhteessa VTM Kirsti Aaltonen, jonka johtokunta nimitti apulaisjohtajan virkaan kokouksessaan vuoden 2002 alusta lukien. CIMOn neuvoa-antavana elimenä on opetusministeriön asettama neuvottelukunta. Opetusministeriö asetti päättyväksi kaudeksi uuden neuvottelukunnan, johon puheenjohtaja rehtori Keijo Virtasen lisäksi kuului 15 eri ministeriöitä, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, elinkeinoelämää sekä opiskelija- ja nuorisojärjestöjä edustavaa jäsentä. Kertomusvuonna neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa. CIMOn organisaatio 2001 Johtokunta Johto (johtaja + apulaisjohtaja) Neuvottelukunta EU:n koulutusohjelmat EU:n Leonardo da Vinci -ohjelma EU:n Nuorisoohjelma Euroopan yhteisön Kulttuuri ohjelma Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opinnot (UKAN) Jatkoopiskelija-, tutkija- ja asiantuntijavaihto Kansainvälinen harjoittelu Tieto- ja neuvontapalvelut Viestintä Hallintopalvelut 7

8 CIMOn toimintayksiköt CIMOn toiminnalliset vastuualueet olivat: EUn koulutusohjelmat. Yksikön vetäjänä oli erikoissuunnittelija Juha Ketolainen. EUn nuoriso-ohjelmat. Yksikön vetäjänä oli vastaava suunnittelija Ulla Naskali. Jatko-opiskelija ja asiantuntijavaihto. Yksikön vetäjänä oli erikoissuunnittelija Hannele Ahti. Kansainvälinen harjoittelu. Yksikön vetäjänä oli vastaava suunnittelija Samu Seitsalo. Leonardo da Vinci. Yksikön vetäjänä oli vastaava suunnittelija Nina Eskola. Kulttuuri yhteyspisteen toiminnasta vastasi suunnittelija Ulla Holmlund. Tieto- ja neuvontapalvelut -yksikön vetäjänä oli vastaava suunnittelija Hanna Boman. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opinnot (UKAN). UKANin pääsihteerinä oli Anna-Maija Raanamo. Neuvottelukunnan puheenjohtajana oli professori Jyrki Kalliokoski. Viestintä. Viestintäpäällikkönä oli Merja Lankinen. Hallintopalvelut, jossa toimivat seuraavat alayksiköt: Tutkimus- ja kehittämistoiminta, henkilöstöhallinto, taloushallinto, informaatioteknologia sekä kiinteistöpalvelut. CIMOn hallintopalveluista vastasi apulaisjohtaja Kirsti Aaltonen. Talouspäällikkönä oli Anu Mertanen ja IT-päällikkönä Jari Kleemola. Organisaation kehittäminen CIMOn organisaatio on pysynyt sen perustamisesta lähtien matalana. Nykyisessä organisaatiossa johdon suorassa alaisuudessa on kymmenen eri kokoista yksikköä, joissa useissa on lisäksi melko itsenäisiä alayksiköitä. Yksiköiden henkilövahvuudet vaihtelevat 2 13 henkilöä. Henkilökunnan määrän ja tehtävien lisäännyttyä organisaation uudistamistarve on käynyt ilmeiseksi. Keskustelu uudistuksesta ja sen tarpeellisuudesta aloitettiin jo syksyllä 2000 yksikön vastuuhenkilöiden seminaarissa. Uudistuksen valmistelu aloitettiin alkuvuodesta Asiaa käsiteltiin kolmasti henkilökunnan kokouksissa (1.6, ja 24.10) sekä yksikön vetäjien seminaarissa Hanasaaressa. Johtokuntaa informoitiin käydystä keskustelusta ja valmistelun etenemisestä 4.6. ja kokouksissa. Organisaatiouudistuksen tavoitteeksi asetettiin toisaalta CIMOn strategisen johtamisen tehostaminen ja johtamisen edellytysten parantaminen, CIMOn organisatorisen identiteetin selkiyttäminen sekä organisaation sisäisten vastuiden ja velvoitteiden täsmentäminen. Toisaalta uudistuksen tavoitteena on tukea parhaalla mahdollisella tavalla CIMOn palvelu- ja asiantuntijatehtävien toteuttamista. 8

9 Tutkimus- ja kehittämistyö CIMOn tutkimus- ja kehittämistyössä keskityttiin kolmeen pääalueeseen, jotka olivat liikkuvuuden seuranta ja valtakunnallinen tilastointi, CIMOn hallinnoimien henkilövaihto- ja muiden ohjelmien arviointi sekä erillistutkimukset, joiden tarkoituksena on tuottaa tietoa kansainvälisen koulutusyhteistyön suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Eräs CIMOn perustehtävistä on korkeakoulujen kansainvälisen liikkuvuuden seuranta. CIMO kerää vuosittain tiedot yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavaihdosta, välittää ne opetusministeriön KOTA- ja AMKOTA -tietokantoihin ja julkistaa tiedonkeruun tulokset CIMO Publications -julkaisusarjassa. Kertomusvuonna toteutettiin vuotta 2001 koskeva tiedonkeruu ja julkaistiin raportti Kansainvälinen henkilövaihto yliopistoissa ja vakinaistetuissa ammattikorkeakouluissa CIMO osallistui niinikään liikkuvuustietojen vertailuun ja tilastoinnin kehittämiseen eurooppalaisena yhteistyönä. Kertomusvuonna analysoitiin Sokrates-ohjelman korkeakoulukohtaisiin sopimuksiin sisältyvät yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen Eurooppa-strategiat ja tulokset julkaistiin raportissa European Policy Statements Suomen korkeakoulujen EPS-strategiat Comenius-ohjelman koulujen välisten yhteistyöhankkeiden kansallinen arviointiprojekti käynnistettiin. Samoin aloitettiin Sokrates-ohjelman opetussuunnitelmaprojektien ja intensiivikurssien tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi. Kummankin selvityksen tulokset ovat käytettävissä kesällä Erillistutkimusten kategoriassa valmistui kaksi Suomi-aiheista ulkomaisten opiskelijoiden keskuudessa tehtyä kyselytutkimusta Why Finland ja My Finland. Lisäksi tehtiin vastaava harjoittelijoille suunnattu kyselytutkimus Try Finland, joka julkaistaan vuoden 2002 puolella. Kahdessa ensimmäisessä tutkimuksessa tarkastellaan ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden motiiveja valita Suomi kohdemaaksi sekä kokemuksia opiskelusta suomalaisissa korkeakouluissa. Kertomusvuonna valmisteltiin laajahkot tutkimushankkeet suomalaisista tutkinto-opiskelijoista ulkomailla ja ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista Suomessa. Hankkeet toteutetaan opetusministeriön tuella yhteistyössä KELAn opintotukikeskuksen ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön (OTUS) kanssa vuoden 2002 aikana. ATK ja informaatioteknologia Tietohallinnon keskeisenä tavoitteena oli pyrkiä parantamaan järjestelmien luotettavuutta ja tietoturvallisuutta. Internet-yhteyksien palveluntarjoajan vaihtamisen yhteydessä saatiin toteutettua asuntoloiden yhteydet luotettavammalla ja turvallisemmalla ta- 9

10 valla. Työasemia päivitettiin ja uusittiin niin, että vuoden loppuun mennessä kaikissa työasemissa oli vähintään 17 näyttö ja lähes kaikissa Windows käyttöjärjestelmä. Palvelimien uusimisen osalta suunnitelmat saatiin valmiiksi, tavoitteena oli käytössä olevien palvelinkäyttöjärjestelmien määrän pienentäminen ja vain luotettavien palvelinlaitteiden käyttö. Henkilöstö CIMOssa työskenteli vuonna 2001 vähintään yhden kuukauden ajan yhteensä 102 henkilöä. Henkilötyövuosia oli 78,3 (vuonna 2000 vastaavat luvut olivat 95 ja 72,7). Naisia CIMOssa oli 88 (86 %). Vuonna 2000 naisia oli 79 (83,2 %). Pysyväisluontoisen henkilökunnan määrä on vakiintunut 76:een henkilöön. Henkilöstö toiminnoittain Henkilöä Htv % Johto 2 2,00 2,55 johdon sihteeri 1 1,00 1,28 Hallintopalvelut tutkimus- ja kehittäminen 3 1,83 2,34 henkilöstöpalvelut 1,5 1,50 1,92 IT 4 3,65 4,66 Talouspalvelut 5,5 4,44 5,67 Kiinteistöpalvelut 2 1,08 1,38 Asuntolapalvelut 4 2,21 2,82 kirjaus- ja arkistotoimi 1 0,67 0,86 EU koulutusohjelmat 16 13,44 17,17 Leonardo da Vinci 7 4,20 5,36 EU Nuoriso 9 7,96 10,17 Kulttuuri ,20 1,92 Stipendiasiat 6,5 6,58 8,03 KV-harjoittelu 14 10,60 12,36 UKAN 4 3,42 4,11 Neuvonta- ja tietopalvelut 9,5 7,64 9,54 Viestintä 10 6,15 7,86 Yhteensä ,57 100,00 Henkilöstökoulutus ja työkyvyn ylläpitäminen 10 Henkilöstökoulutuksen pääpaino oli yksikön vetäjien esimieskoulutuksessa. Tarjouskilpailun voitti HAUS, joka järjesti CIMOn yksikön vetäjille kahdessa osassa toteutetun räätälöidyn esimiestaitojen peruskurssin. Lisäksi CIMO tuki henkilökunnan IT- ja kielikoulutusta sekä osallistumista ajankohtaisille julkishallinnon teemapäiville. Senioriohjelmaa jatkettiin tarjoamalla kaikille yli 50-vuotiaille työntekijöille mahdollisuus työ-

11 kykyä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin. Seniorien tarpeet otettiin huomioon myös liikunta- ja virkistystoiminnassa laajentamalla tarjontaa niin virkistyspäivän vietossa kun lisäämällä tuettuja liikuntalajeja. Yliopistonopettajat ulkomaisissa yliopistoissa Suomen kielen ja/tai kulttuurin yliopistonopettajia toimii yli 90 ulkomaisessa yliopistossa. Suurin osa opetuksesta rahoitetaan paikallisten yliopistojen toimesta. CIMOon eri pituisessa työsuhteessa vuonna 2001 oli yhteensä 33 yliopistonopettajaa. Yksittäisistä maista eniten opettajia lähetettiin edelleen Venäjälle ja Unkariin. Saman aikaisesti tuettiin 11 yliopiston toimintaa myöntämällä näille opintopisteavustusta kattamaan osan yliopistonopettajan palkasta. CIMO/UKANin yliopistonopettajat maittain Maa Henkilöitä Htv Opetuspisteavustus/Henkilö Belgia 2 Espanja 1 1,00 Islanti 1 1,00 Iso-Britannia 2 Israel 1 Italia 1 1,00 Itävalta 1 1,00 Kanada 1 Latvia 1 1,00 Liettua 2 1,00 Portugal 1 Puola 3 2,00 Ranska 1 Romania 1 1,00 Saksa 1 0,75 2 T ekki 1 1,00 Unkari 6 5,00 Venäjä 8 6,34 Viro 4 2,00 1 Yhdysvallat 2 2,00 2 Yhteensä 33 26,09 13 Asuntolatoiminta CIMOn käytössä on kolme asuntolaa (168 paikkaa), joihin majoitettiin ensisijaisesti CIMOn stipendiaatteja ja vieraita. Majoitusta tarjottiin myös yliopistojen, korkeakoulujen ja eri tutkimus- ja koulutuslaitosten stipendiaateille ja vieraileville tutkijoille. Asuntolapalvelujen kysyntä on pysynyt korkeana, sillä pääkaupunkiseudulla kohtuuhintaisten lyhytaikaisten majoitustilojen löytäminen on erittäin vaikeaa. 11

12 Asuntolojen viihtyvyyttä lisättiin uusimaalla Antti Korpitien yhteisten oleskelutilojen kalustukset sekä toteuttamalla Otatalon sisätilojen pintamaalaus. Asuntoloiden käyttöaste oli yli 90 %. Vuonna 2001 asuntolatoiminnasta saadut tulot olivat 2.405,843 markkaa. Asuntola m 2 Käyttöaste Antti Korpintie (2 337 m2) ~90,0 % Messeniuksenkatu (1 700 m2) 93,4 % Otatalo (932 m2) 95,4 % TALOUS VUONNA 2001 Valtion budjettirahoituksen perusosan lisäykset vuonna 2001 liittyivät vuosittaisiin palkkojen tarkistuksiin lukuun ottamatta yhden henkilötyövuoden palkkauksen siirtoa Comenius-ohjelman hallintoon. Valtion budjettirahoituksen suhde ulkopuoliseen rahoitukseen noudattelee edellisvuosina vakiintunutta mallia. Käytetyt kokonaisvarat nousivat edellisvuoden 96,6 miljoonasta 107,1 miljoonaan markkaan. Valtion talousarviomäärärahoja ja opetusministeriön muuta täydentävää rahoitusta käytettiin vuonna 2001 kaikkiaan 51,4 miljoonaa ja muuta ulkopuolista rahoitusta 55,7 miljoonaa. Huomattavaa nousua tapahtui ulkopuolisessa rahoituksessa: edelleen jaettavissa EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmien apurahoissa (6,5, milj.) ja myös nettobudjetoidussa EU- hallinnossa (2,5 milj.). EU-rahoituksen osuus ulkopuolisesta rahoituksesta oli yhteensä noin 46,3 miljoonaa markkaa. Vuonna 2001 opetusministeriön erillismäärärahamyönnöistä lähes puolet suunnattiin kansallisena rahoituksena EU:n uudistuneiden koulutusohjelmien toimeenpanoon (Sokrates ja Leonardo da Vinci), osin varoja siirrettiin kattamaan 2001 alkaneiden ohjelmakausien kolmelle viimeiselle kuukaudelle vuoden 2002 alkuun. Opetusministeriön hankerahoituksen puitteissa laajennettiin edelleen suomalaisten korkeakoulujen yhteistyösuhteita Latinalaiseen Amerikkaan sekä toteutettiin Venäjän opiskelijavaihdon pilottivaiheen jatkoa. Muulla täydentävällä rahoituksella tuettiin mm. Kulttuuri ohjelman tiedottamista, Kölnin säätiöprofessuuria, sukukansaohjelmarahoituksen hankkeita, nuorten kulttuuriryhmiä ja vapaaehtoistyön seminaaria. 12 Vuoden 2001 menojen suhteellinen rakenne on edellisvuoden kaltainen. Apurahojen ja avustusten osuus kokonaismenoista oli 63 % eli noin 66,8 miljoonaa markkaa. Seuraavaksi suurimmat yksittäiset menoerät olivat palkat 21 % sekä vuokrat 4 %. CIMOn henkilökunnan palkkamenoihin käytettiin yhteensä 15,7 miljoonaa ja UKANin lehtoreiden palkkoihin paikalliskorvauksineen yhteensä 5,8 miljoonaa. Palkkioita maksettiin kaikkiaan noin 0,7 miljoonaa markkaa. Hakaniemenkadun toimitilojen vuokrat ylsivät jo lähes 1,9 miljoonaan markkaan.

13 Asuntolatoiminnasta saadut vuokratulot nousivat 2,4 miljoonaan. Asuntoloiden käyttövastikkeet nousivat vuoden aikana yli 0,2 miljoonaa markkaa. Syksyn aikana asuntoloissa toteutettiin mittavia kalustohankintoja ja aloitettiin myös asuntoloiden Hotellinxin - järjestelmän osalta taloushallintoliitynnän suunnittelu. Loppuvuoden aikana järjestettiin tarjouskilpailu ja valmisteltiin sopimus koskien ulkoisen tilintarkastuksen käyttöä EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmia koskevien hallinto- ja apurahasopimusten osalta. Myös CIMOn myöntämien EU-varojen käyttöön liittyy uusia komission kansalliselle toimistolle asettamia valvonta- ja tarkastusvelvoitteita. Alustavien tarkastussuunnitelmien mukaiset toimenpiteet tarkastuskäynteineen aloitettiin osittain jo vuonna Vuoden 2001 aikana laadittiin myös tarkempi euron käyttöönottosuunnitelma ja aloiteltiin yhteistyötä pohjoismaisten vastaavia ohjelmia hallinnoivien kansallisten toimistojen taloushallinnon kollegojen kanssa. Taloushallinto jatkaa valmiuksiensa kehittämistä mm. oman tiiminsä kouluttautumista sekä taloushallinnon ohjeistusta CIMOssa valmistautuessaan tuleviin tilivirastohaasteisiin. Käytetyt varat vuosina (TMK) Valtion talousarvio * Ulkopuolinen rahoitus Yhteensä (tmk) * sis. myös OPM:n erillismäärärahoituksen ulkopuolinen rahoitus valtion talousarvio

14 Menot vuonna 2001 Apurahat ja avustukset Siirtotalouden kulut: Kotitaloudet Kunnat, elinkeinoelämä, muut Ukanin opetuspisteavustukset Siirtotalouden kulujen palautukset Valtion virastot Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Henkilöstökulut (sis.sivukulut) CIMOn henkilökunta UKANin lehtorit, palkat UKANin lehtorit, paikalliskorvaukset Palkkiot Vuokrat Hakaniemenkatu 2 (toimitilat) Asuntolat Muut vuokrat Aineet, tarvikkeet, tavarat Ostetut palvelut Toimisto- ja tietoliikennepalvelut Henkilöstöpalvelut Asiantuntija- ja tutkimuspalvelut Muut palvelut Matkustusmenot CIMOn henkilökunta Muut Muut kulut Muut hlöstölle maks.korv. (siviilipalv.) Muut Poistot Yhteensä MK Menot vuonna 2001 Matkustus 4 % Palvelut 6 % Tarvikkeet 2 % Vuokrat 4 % Muut kulut Poistot Henkilöstö 21 % Apurahat ja avustukset 63 % 14

15 Talousarvion toteutumalaskelma 2001 (mk) Määrärahat (mk) Vuosi 2001 Edellisiltä Siirretty Talousarviotili Kertyneet varat vuosilta Käytettävissä Käytetty v Menot: Toimintamenot Apurahat ja avustukset Ulkomaanlehtoritoiminnan palkkaukset Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomailla (UKAN) Maksullisen palvelutoiminnan tukeminen (asuntolatoiminta) Valtion talousarviossa yhteensä Muu täydentävä OPM-rahoitus: Kahdenkeskinen yhteistyö Euroopan integraatiosta aiheutuneet menot Sukukansaohjelma Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta Ammattikorkeakoulujen kehittäminen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Kansainvälinen yhteistyö / Nuorisotyö (arviomääräraha) Pohjoismainen yhteistyö Täydentävä OPM-rahoitus yhteensä Tilikauden toteama (kaikki talousarviomäärärahat) 15

16 Määrärahat (mk) Vuosi 2001 Edellisiltä Siirretty Talousarviotili Kertyneet varat vuosilta Käytettävissä Käytetty v Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Asuntolatoiminta (nettobudjetoitu osuus) Rahoitus yksiköiden toimintaan: Talousarviotili tililtä palautettu komissiolle Talousarviotili (nettobudjetoitu) Talousarviotili (nettobudjetoitu) Talousarvion ulkopuolinen rahoitus apurahoihin (tasetili 2622) EU-rahoitus Sokrates -ohjelman apurahat: Erasmus Comenius Lingua Arion Gruntwig Leonardo henkilövaihto Nuoriso-ohj. / YFE ja NEUVO (vanhat) YOUTH YOUTH PMN -rahoitus Baltia ja lähialueet Virkamiesvaihto Muu rahoitus Vientikeskukset (FINPRO) ISEP-vaihto Muut Rainbow -projekti (partnerien osuus) Ulkopuolinen rahoitus yhteensä Toiselle tilivirastolle siirrettävät menot Valtiovarainministeriö / EU-virkamiesharj Työministeriö / Resurssikeskustoiminta Ulkoasiainministeriö / UM-edustusto-ohj Muut Yhteensä Arvonlisämenot / kotimaa Arvonlisäveromenot /EU-kauppa ALV:t yhteensä Kaikki yhteensä

17 Talousarviomäärärahat ja ulkopuolinen rahoitus 2001 (tilivuoden 2001 aikana kertyneet varat) Erityismenoarvio Toimintamenot Apurahat Maksullisen palv.toiminnan tuki Suomen kielen ja kulttuurin opetus UKANin palkkausmenot OPM erillismäärärahat: EU:n uudistuneiden koulutusohj. toimeenpano Muut erillismäärärahat Kulttuuri ohj. Suomen yhteyspiste Sukukansaohjelma / apurahat lukuv Sukukansaohjelma / suomen kielen kesäkurssi Pohjoismainen lehtorikokous / Budapest Pohjoism. EU:n kultt.alan ohj. tiedottavien kokous Nuorten vapaaehtoistyön seminaari Kölnin säätiöprofessuuri Latinalainen Amerikka / korkeakoulujen yhteistyösuhteiden laajentaminen FIRST - opiskelijavaihto-ohjelman jatko Nuorten kulttuuriryhmien ulkom. esiintymismatkat Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Muu rahoitus Valtiovarainministeriö / EU-virkamiesvaihto Työministeriö / Euroguidance Ulkoasiainministeriö / UM-edustusto-ohjelma Muut VM, arvonlisäverot Kaikki yhteensä

18 Euroopan unionin koulutus-, nuoriso- ja kulttuuriohjelmat EUROOPAN UNIONIN KOULUTUSOHJELMAT 18 Sokrates Sokrates on seitsenvuotinen ohjelma ( ), joka kattaa päiväkodit ja koulutuksen kaikki tasot esikoulusta yliopistoon ja aikuiskoulutukseen. Ohjelman päätoiminnot kattavat elinikäisen opetuksen kolme pääjaksoa: Comenius kouluopetuksen, Erasmus korkeakoulutuksen ja Grundtvig aikuiskoulutuksen. Vuodelle 2001 asetettu Sokrates-ohjelman kansallinen liikkuvuustavoite 8300 henkilöä ylittyi. Ohjelmassa liikkui kaikkiaan noin 8500 suomalaista ja ulkomaalaista. Lisäksi tilastoimatonta liikkuvuutta tapahtui ohjelman eri hankkeissa. Opetusministeriön kertomusvuonna asettama kansallinen Sokrates-ohjausryhmä kokoontui kolmesti aina Sokrates-komitean kokousten alla. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen korkeakoulukohtaisiin Sokrates-sopimuksiin sisältyvistä eurooppalaisista strategioista julkaistiin tutkimus European Policy Statements Suomen korkeakoulujen EPS-strategiat 2000 (CIMO Publications 3/2001). CIMO oli entiseen tapaan mukana korkeakoulujen kansainvälistymistä koskevassa asiantuntijatyössä, joka ei suoranaisesti liittynyt EU-ohjelmiin. Yhtenä tärkeimmistä teemoista oli CIMOn järjestämä kriisinhallintakoulutus korkeakoulujen ulkomaalaisopiskelijoiden neuvojille. Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden vastuuhenkilöille järjestettiin kaksipäiväinen koulutustilaisuus Helsingissä. Comenius (kouluopetus) Comenius-ohjelma sisältää kolme päätoimintoa: koulujen väliset yhteistyöhankkeet, opetushenkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksen sekä verkostot. Kertomusvuonna Comenius-ohjelma toteutui uudessa muodossaan ensimmäisen kerran. Koulujen väliset yhteistyöhankkeet (Comenius 1) Alaohjelmassa tuetaan koulujen välisiä eurooppalaisia yhteistyöhankkeita. Hankkeet ovat kolmivuotisia ja niissä tulee olla oppilaitos vähintään kolmesta ohjelmaan osallistuvasta maasta.

19 Kertomusvuonna hankkeisiin ja hankkeita valmisteleviin vierailuihin myönnettiin komission tukea yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa ja kansallista tukea 3,6 mmk eli yhteensä noin 1,9 miljoonaa euroa. Tukea myönnettiin 382 kouluhankkeelle, 13 kehittämishankkeelle ja 36 kielihankkeelle. Hyväksymisprosentti vaihteli hanketyypeittäin 40 prosentista 75 prosenttiin. Kertomusvuonna käynnistettiin koulujen välisten yhteistyöhankkeiden kansallinen arviointiprojekti. Opetushenkilöstö (Comenius 2) Toiminnossa myönnetään apurahoja opetushenkilöstölle sekä tukea hankkeille, joilla kehitetään henkilöstön ammattitaitoa. Vuoden 2001 hakukierroksella komissio hyväksyi yhteensä neljä suomalaisten laitosten koordinoimaa opetushenkilöstön täydennyskoulutushanketta. Henkilöstön täydennyskoulutusapurahoja myönnettiin 77 opettajalle. Täydennyskoulutukseen osallistuvia opettajia tuettiin yhteensä eurolla. Kansallinen tuki oli noin markkaa. Vastavalmistuneet tai vielä kieltenopettajiksi opiskelevat voivat hakeutua Comenius-apulaisopettajaksi johonkin Sokrates-ohjelmaan osallistuvaan maahan. Lukuvuonna Suomesta lähti 26 apulaisopettajaa 12 maahan ja Suomi vastaanotti 26 apulaisopettajaa 10 maasta. Lähtevien apulaisopettajien toimintoon oli osoitettu varoja kaikkiaan noin euroa. Apulaisopettajan vastaanottavia kouluja tuettiin kansallisesti markalla. CIMO järjesti viisi tiedotustilaisuutta Suomesta lähteville ja Suomeen saapuville apulaisopettajille sekä heidän ohjaajilleen. Verkostohankkeet (Comenius 3) Vuonna 2001 tuettiin ensimmäisen kerran Comenius-verkostohankkeita, jotka antavat mahdollisuuden saman alan entisille hankkeille jatkaa yhteistyötään laajemmassa kokoonpanossa. Hankkeissa tulee olla osallistujia vähintään kuudesta maasta. Euroopan komissio myönsi tukea yhteensä 11 Comenius-verkostohankkeelle, joista yksi on Jyväskylän yliopiston KTOL:n koordinoima -hanke. Suomalaisia oppilaitoksia on lisäksi mukana kolmessa muiden maiden koordinoimassa verkostohankkeessa. Tukea hankkeita valmisteleviin vierailuihin myönnettiin 10 oppilaitokselle. Kertomusvuonna käynnistettiin alueellinen Comenius-tiedotustoiminta yhteistyössä lääninhallitusten sivistysosastojen kanssa. CIMO järjesti läänien tiedottajille kaksi koulutustilaisuutta. Ohjelmasta järjestettiin 10 alueellista tiedotustilaisuutta ja kaksi eurooppalaista Comenius 1 -kontaktiseminaaria. Uusien Comenius 1 -hankkeiden koordinaattoreille järjestettiin koulutustilaisuuksia ja toimintansa päättäville hankkeille palautetilaisuus. Comenius-ohjelmasta laadittiin kirjallista ja sähköistä tiedotusaineistoa ja yhdyshenkilöille perustettiin sähköpostilista. 19

20 Erasmus (korkeakoulutus) Opiskelijavaihto Lukuvuosi oli ensimmäinen, jolloin Suomeen tulleiden Erasmus-opiskelijoiden määrä ylitti lähteneiden määrän. Suomeen tuli yli 3500 ulkomaista opiskelijaa. Suomesta lähti Erasmus-vaihtoon vajaat 3300 opiskelijaa, noin 200 opiskelijaa vähemmän kuin edellisenä lukuvuotena. Suomen kasvanut vetovoima oli paljolti Itä- ja Keski-Euroopan maiden ansiota, mutta myös Etelä-Euroopan maat lähettivät Suomeen enemmän opiskelijoita kuin Suomesta lähti näihin maihin. Samoin Belgiasta tuli noin kaksi kertaa enemmän vaihto-opiskelijoita kuin oli lähtijöitä. Suuria tuojia olivat edelleen Espanja, Italia ja Puola. Myös Ranskasta tulleiden määrä on ollut voimakkaassa kasvussa, ja vaihto Saksan kanssa oli kertomusvuonna ensimmäisen kerran tasapainossa. Unkarilaiset korkeakoulut olivat suosittuja yhteistyökumppaneita; sekä vaihtoon lähteneiden että tulleiden määrä nousi huomattavasti. Erasmus-opiskelijavaihto maittain lukuvuosina 98 99, ja Lähteneet Saapuneet Alankomaat Belgia Bulgaria 9 Espanja Irlanti Islanti Iso-Britannia Italia Itävalta Kreikka Kypros Latvia Liettua Luxemburg 2 Malta 2 Norja Portugali Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia 3 12 Tanska T ekki Unkari Viro Kaikki

21 Vaihto oli eniten epätasapainossa Britannian, Irlannin ja Alankomaiden kanssa. Erityisesti englanninkielisten maiden kanssa tehtävä yhteistyö on laskusuunnassa: Suomesta kyllä löytyy kiinnostusta, mutta Brittein saarilta yhä vähemmän. Trendi vaikuttaa yleiseurooppalaiselta. Erasmus-rahojen jako tapahtui komission hyväksymän, kansallisesti laaditun toimintasuunnitelman perusteella. Keskeisenä periaatteena on, että rahanjaosta päätettäessä otetaan huomioon opiskelijavaihdon aikaisempi toteuma korkeakouluittain. Lukuvuonna EU-tukea sai noin opiskelijaa, joille osoitettiin apurahoina yhteensä hieman yli kaksi miljoonaa euroa. EU-tukea saaneen opiskelijan keskimääräinen apuraha oli noin 800 euroa, yhtä vaihtokuukautta kohden noin 140 euroa. Viidesosa Erasmus-vaihtoon osallistuneista opiskelijoista jäi kokonaan EU:n tuen ulkopuolelle ja he saivat apurahansa kansallisista lähteistä. CIMOn kansallinen tuki Erasmus-opiskelijoille oli yhteensä noin 2,7 mmk. Monet korkeakoulut maksoivat lisäksi avustuksia omista varoistaan. Muutama vammainen opiskelija sai CIMOlta erityisapurahan. Käyttämättä jääneiden apurahojen uudelleenkohdentaminen korkeakoulujen ja CIMOn välillä onnistui erinomaisesti, sillä EU:lta saaduista varoista käytettiin määräaikaan mennessä 99,7 prosenttia. ECTS (European Credit Transfer System, Eurooppalainen opintosuoritusten siirtojärjestelmä) Vuonna 2001 alkoi EU:n rahoittama yhteiseurooppalainen hanke Tuning Educational Structures in Europe. Sen tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin ECTS soveltuu opintojen kertymän mittariksi. Tähän asti järjestelmää on käytetty ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseen. Hanke toteutetaan viidessä oppiaineessa, joista neljässä on mukana suomalainen korkeakoulu: Helsingin yliopisto (matematiikka), Jyväskylän yliopisto (kasvatustieteet), Oulun yliopisto (geologia) ja Turun yliopisto (historia). Erasmus-kielivalmennus Suomessa järjestettiin kertomusvuonna yhteensä 11 intensiivistä suomen kielen kurssia saapuville Erasmus-opiskelijoille. Korkeakoulujen lähettämien tarjousten perusteella kurssien järjestäjiksi valittiin Helsingin, Lapin, Oulun, Turun ja Vaasan yliopistot. Suomen kurssin suoritti loppuun asti yhteensä 151 opiskelijaa 19 maasta. Suomesta lähti vastaaville vähemmän käytettyjen ja opetettujen kielten kursseille yhteensä 53 Erasmus-opiskelijaa 11 maahan. Erasmus-opettajavaihto Opettaja-apurahojen hallinnointi ja maksatus siirtyi komissiolta kansalliselle toimistolle lukuvuodesta alkaen. CIMO jakoi korkeakouluille opettaja-apurahoihin EU-varoja yhteensä noin euroa. Rahojen jaossa noudatettiin samoja periaatteita kuin Erasmus-opiskelijavaihdossa. 21

22 22 Lukuvuonna Erasmus-opettajavaihtoon osallistui 743 suomalaista opettajaa EU-varoin. Keskimääräinen apuraha oli siten 436 euroa eli 67 euroa päivässä. Vaihtojen kesto oli keskimäärin yksi viikko. Komissiolta saaduista varoista käytettiin määräajassa 99 prosenttia. Lisäksi 95 opettajaa lähti vaihtoon korkeakoulujen omin varoin. Kokonaislisäys edelliseen vuoteen oli 116 opettajaa. Suomeen saapui vajaat 600 opettajaa muista maista. Ohjelmassa on eräänlaisena ongelmana, että ohjelmapäätöksen mukaan vain EU-varoja saaneet opettajat tilastoidaan komissiolle Erasmus-opettajina. Opettajavaihdon suosituimmat kohdemaat olivat Britannia (138 opettajaa) ja Saksa (112); seuraaviksi suosituimpia olivat Espanja (56), Unkari (48), Belgia (43) ja Alankomaat (42). Vaihdon suosituimmat koulutusalat olivat kaupallinen (137), terveydenhoitoala (103), taideala (103) ja yhteiskunnalliset alat (78). Keskitetyt Erasmus-hankkeet Korkeakoulukohtaisten sopimusten (Institutional Contract, IC) perusteella korkeakoulut saivat komissiolta suoraan tukea opetussuunnitelmien kehittämishankkeisiin ja intensiivikursseihin. CIMO neuvoi korkeakouluja hakemusten laatimisessa ja sopimusten soveltamisessa. Lukuvuonna Suomesta koordinoitiin 14 intensiivikurssia ja 9 opintosuunnitelmahanketta. Erityisesti ammattikorkeakoulut olivat aktiivisia: hankkeista 14 oli ammattikorkeakoulujen ja 7 yliopistojen koordinoimia. Lisäksi suomalaiset olivat osapuolina lukuisissa muissa hankkeissa. Suomalaiset osallistuivat aktiivisesti myös IC-sopimusten ulkopuolelta tuettuihin koulutusalakohtaisiin verkostoihin (ns. temaattiset verkostot). Erasmus-peruskurssi Tiedotus- ja koulutustoiminnassa uutuutena oli päivän mittainen Erasmus-peruskurssi tehtävässään aloitteleville korkeakoulujen yhdyshenkilöille. Kurssi osoittautui suosituksi, ja se aiotaan uusia vuosittain. Erasmus-yhdyshenkilöille järjestettiin kaksi valtakunnallista neuvottelupäivää, pidettiin pienimuotoisempia tiedotustilaisuuksia, julkaistiin EU-express -tiedotetta ja välitettiin tietoa sähköpostitse. Grundtvig (aikuiskoulutus) Aikuiskoulutuksen ohjelma Grundtvig käsittää neljä toimintamuotoa: eurooppalaiset yhteistyöprojektit (Grundtvig 1), oppimiskumppanuudet (Grundtvig 2), aikuisopettajien liikkuvuuden (Grundtvig 3) ja verkostot (Grundtvig 4) päättyneellä hakukierroksella hyväksyttiin kaksi uutta Suomesta koordinoitua eurooppalaista yhteistyöprojektia (Grundtvig 1). Lisäksi suomalaisia oli partnereina 18 hyväksytyssä hankkeessa. Komissio hyväksyi yhteensä 60 uutta Grundtvig 1-projektia päättynyt alustava hakukierros tuotti kahdeksan Suomesta koordinoitua hakemusta ja 43 partnerihakemusta. Lopulliset päätökset hankkeista tehdään keväällä Oppimiskumppanuus (Grundtvig 2) on erityisesti pienille aikuiskoulutuslaitoksille uudenlainen mahdollisuus osallistua eurooppalaiseen yhteistyöhön. Ensimmäisel-

23 lä hakukierroksella hyväksyttiin 23 oppimiskumppanuutta. Hakemusten määrä Suomessa (38) oli pohjoismaiden suurin. Grundtvig-ohjelmasta tiedottaminen ja osallistujien kouluttaminen perustuu alueellisten tiedottajien verkostoon. Kertomusvuonna järjestettiin yhteensä 19 tiedotus- ja koulutustilaisuutta eri puolella Suomea. Lisäksi CIMO järjesti alueellisille tiedottajille kaksipäiväisen koulutustilaisuuden Helsingissä. CIMOn ylläpitämä aikuiskoulutuksen sähköpostilista osoittautui suosituksi ja sen jäsenmäärä lähes kaksinkertaistui. CIMOn edustaja osallistui uusien Comenius- ja Grundtvig-projektien koordinaattoreiden kouluttamiseen Itävallan koordinoimassa eurooppalaisessa Survival Kit -hankkeessa. Grundtvig-ohjelmasta kirjoitettiin säännöllisesti Kansanopisto- ja Aikuiskoulutuksen maailma -lehtiin. Kansalais- ja työväenopistojen liiton ja Suomen Kansanopistoyhdistyksen kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä ohjelmasta tiedottamisessa. Minerva (tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa) Minerva-alaohjelma tukee avointa ja etäopiskelua sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttöä opetuksessa. Ohjelmaan voivat osallistua oppilaitokset kaikilla koulutusasteilla. Kertomusvuoden ensimmäisellä hakukierroksella hyväksyttiin yksi Suomesta koordinoitu hanke ja 16 hanketta, joissa Suomi oli osapuolena päättyneellä hakukierroksella Suomesta koordinoituja hankehakemuksia jätettiin viisi ja partnerihakemuksia 42. Päätökset hyväksytyistä hankkeista tehdään keväällä Lingua (kielihankkeet) Lingua-ohjelmassa on kaksi osiota: Lingua 1, jonka tarkoituksena on kielten oppimisen kannustaminen, ja Lingua 2, jossa kehitetään konkreettisia kielten opetuksen välineitä ja kielitaidon testaamisen menetelmiä. Suomi menestyi vuoden 2001 hauissa varsin hyvin. Lingua 1 -hankkeita hyväksyttiin 10, joista Suomesta koordinoituja oli yksi. Suomalaisia oli partnereina kolmessa hankkeessa. Lingua 2 -osiossa hyväksyttiin 14 hanketta, joista Suomesta koordinoituja oli kaksi. Suomalaisia oli lisäksi partnereina kahdessa hankkeessa. Arion Arion on yleissivistävän koulutuksen asiantuntijoille tarkoitettu vaihto-ohjelma, jossa järjestetään viikon pituisia opintovierailuja Sokrates-ohjelmaan osallistuvissa maissa. Kertomusvuonna 40 suomalaista sai apurahan Arion-opintovierailuun. Suomi oli isäntämaana yhdeksässä Arion-vierailussa. Tempus Tempus-ohjelman tarkoituksena on kohentaa korkea-asteen koulutusta Kaakkois-Euroopassa sekä IVY-maissa ja Mongoliassa. Euroopan komission päätökset vuoden 2000 hakuun osallistuneista hankkeista saatiin kertomusvuonna. Tuloksissa 23

24 24 näkyivät selvästi suomalaisten korkeakoulujen vahvat siteet Venäjälle. CARDS-maita (Kaakkois-Eurooppa: Jugoslavia, Bosnia, Kroatia, Albania, Makedonia) koskevia hankkeita hyväksyttiin 32. Suomalaisia oli mukana yhdessä hankkeessa. Tacis-maita (IVY-maat ja Mongolia) koskevia hakemuksia hyväksyttiin yhteensä 60. Niistä 25:ssä kohteena oli Venäjä. Suomalaiset osallistuivat seitsemään Venäjähankkeeseen, joista kolmessa oli suomalainen sopijaosapuoli. CIMO on mukana yhdessä kertomusvuonna hyväksytyssä hankkeessa. Sen tarkoituksena on levittää Tempus-hankkeista saatuja kokemuksia sekä kouluttaa Venäjän aluekeskusten ja korkeakoulujen kansainvälisten toimistojen henkilökuntaa. Muut ohjelmat Alfa, EU-USA, EU-Kanada Euroopan komission syksyllä 2001 julkaisema tiedonanto korkeakouluyhteistyön vahvistamisesta kolmansien maiden kanssa oli osoitus siitä, että kolmansia maita koskevien koulutusohjelmien merkitys on kasvamassa. Kolmansia maita koskevilla ohjelmilla ei ole kansallista hallintoa. CIMO välitti ohjelmista perustietoja suomalaisille korkeakouluille. Ohjelmien hallinnon järjestäminen eurooppalaisella tasolla on kesken, mikä näkyi tiedonkulun kangerteluna Euroopan komission ja ohjelmaan osallistuvien korkeakoulujen kesken. north2north north2north on arktisten alueiden korkeaasteen liikkuvuusohjelma, jonka pilottivaihe käynnistyy vuonna Suomen lisäksi ohjelmaan osallistuvat sen pilottivaiheessa Ruotsi, Norja,Yhdysvallat ja Venäjä. Leonardo da Vinci Leonardo da Vinci -ohjelman ( ) tavoitteena on kehittää ammatillista koulutusta eurooppalaisena yhteistyönä. Ohjelma kattaa ammatillisen koulutuksen kaikki tasot peruskoulutuksesta jatko- ja täydennyskoulutukseen, ja siinä rahoitetaan kansainvälisiä liikkuvuus- ja kehittämishankkeita. Leonardo-ohjelma on monille ammatillisille oppilaitoksille avain kansainvälistymiseen. Ohjelman avulla toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevat nuoret voivat suorittaa työssäoppimisjaksonsa ulkomailla turvallisissa ja valvotuissa olosuhteissa. Ohjelma tarjoaa opiskelu- ja harjoittelumahdollisuuksia myös korkeaasteen opiskelijoille, vastavalmistuneille, nuorille työntekijöille ja työttömille. Liikkuvuustoimintoihin kuuluvat myös asiantuntijavaihdot, joissa ammatillista koulutusta sekä siihen liittyvää kieltenopetusta voidaan kehittää työelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyöllä. Ohjelman kansallinen hallinto on jaettu CIMOn ja opetushallituksen Leonardokeskuksen kesken. CIMO hallinnoi sen liikkuvuusosioita, joihin on osoitettu noin 40 prosenttia ohjelman budjetista. Leonardo II -ohjelman kertomusvuoden