SAMMUTUSVESIPUMPPAAMOT. Turvallisuusohje 2015

Transkriptio

1 SAMMUTUSVESIPUMPPAAMOT Turvallisuusohje

2 1 Sammutusvesipumppaamot Sisällysluettelo 0 Velvoittavuus ja käyttötarkoitus Velvoittavuus Käyttötarkoitus Suunnittelun perustiedot Nimellisvirtaama ja paine Luotettavuus Automatiikka Vedensaanti Sammutusvesipumpun sijoitus Pumppaamon laitteet Pumpun imuolosuhteet Imuolosuhteiden määrittely, yleisiä ohjeita Paineelliset imuolosuhteet Alipaineiset imuolosuhteet Imuallas ja pumpun vesivarasto Siemenveden täyttölaite Paineenkorotuspumppu Pumpun tuottoarvot, ominaisuuskäyrät ja rakenne Virtaama- ja painemittarit Pumpun käynnistys Sähkömoottorit, dieselmoottorit Sähkömoottorikäyttöinen pumppu Koekäyttö Moottori ja sähköjärjestelmät Dieselmoottorikäyttöinen pumppu Koekäyttö Moottorit Kuukausittainen koekäyttö Pumpun koekäyttö Dieselmoottorin koekäyttö Liite 1 Painemittarit, mittariyhteet Liite 2 Vesilähteen virtaaman mittalaite... 20

3 2 Sammutusvesipumppaamot Sammutusvesipumppaamot turvallisuusohje Velvoittavuus ja käyttötarkoitus 0.1 Velvoittavuus Tämä Finanssialan Keskusliitossa laadittu ohje ei ole vakuutusyhtiöitä sitova, vaan kukin vakuutusyhtiö voi poiketa vapaasti näistä ohjeista omissa vakuutusehdoissaan. 0.2 Käyttötarkoitus Sammutusvesipumppaamon avulla varmistetaan sammutusvesiputkiston vedensaanti sammutustyön aikana. Tämä turvallisuusohje antaa ohjeita rakennusten ja teollisuus- sekä varastokohteiden oman sammutusvesipumppaamon, siihen liitettävien laitteiden ja vesilähteiden suunnittelua ja toteutusta varten. Yleiseen vedenjakelujärjestelmään liitetty sammutusvesipumppaamo toteutetaan kunnan sammutusvesisuunnitelman perusteella ja noudattaen Suomen Kuntaliiton antamia suunnittelu- ja toteutusohjeita. 1 Suunnittelun perustiedot Seuraavassa esitetyt ohjeet perustuvat pääosiltaan pumppuvesilähteitä koskeviin ohjeisiin. Suunnittelun lähtökohdat ovat: 1. Nimellisvirtaama ja sitä vastaava paine 2. Luotettavuus 3. Automatiikka 4. Vedensaanti 1.1 Nimellisvirtaama ja paine Nimellisvirtaama ja paine määrätään turvallisuusohjeen Sammutusvesiputkistot sekä harkinnan mukaan. 1.2 Luotettavuus Tavoitteeksi tulee asettaa se, ettei yksittäinen vika saa vaarantaa järjestelmän toimintaa palotilanteessa. Tästä seuraa mm., että yleisen vesijohdon liitännästä on saatava tarvittava vesimäärä kahdesta toisistaan riippumattomastoa tulosuunnasta. Vikaantuneen tulosuunnan putkisto on voitava sulkea venttiileillä siten, että toisen tulosuunnan käytettävyys säilyy. pumppuvesilähteen varusteiksi vaaditaan vähintään kaksi pumppua. Pumpuista saa yksi olla sähkömoottorikäyttöinen ja muiden tulee olla dieselmoottorikäyttöisiä. Minkä tahansa pumpun ollessa epäkunnossa tulee muiden pumppujen yhdessä antaa vaadittu virtaama vaaditulla paineella. 1.3 Automatiikka Onnistunut alkusammutus edellyttää, että palopostista saadaan vettä välittömästi, kun venttiili avataan. Siksi pumput on automatisoitava. Automatiikka voidaan yleensä rakentaa noudattaen kohdissa 2,4.3 ja 7 annettuja ohjeita. Painesäiliön ja pienen paineenylläpitopumpun avulla pidetään putkistossa 7 9 bar paine. Paineen laskiessa käynnistää painekytkin sammutusvesipumpun, jonka pysähtymistä ei saa automatisoida eikä kauko-ohjata. Käynnistymisestä saatava hälytys on johdettava jatkuvasti valvottuun paikkaan tai muuhun paikkaan, jossa se varmasti havaitaan tai äänimerkki ja vilkkuvalo pumppaamon ulkopuolelle (esim. katolle), ellei kohteessa ole jatkuvaa miehistystä.

4 3 Sammutusvesipumppaamot Suurissa kohteissa saattaa olla tarkoituksenmukaista korvata painesäiliö ja paineen ylläpitopumppu jatkuvasti käynnissä olevalla palovesipumpulla (inverttikäyttö). Poikkeustapauksissa voidaan myös rakentaa pumppujen käynnistys kaukokäynnistyspainikkeiden varaan. Kaukokäynnistys voidaan yhdistää paloilmoitus painikkeisiin ja eräissä tapauksissa myös paloilmaisimista saatavaan ilmoitukseen. 1.4 Vedensaanti Ellei ehtymätöntä vesilähdettä ole käytettävissä, on rakennettava vähintään 90 minuutin käyttöä varten mitoitettu säiliö tai allas. Ehtymättömiä vesilähteitä ovat: yleinen vesijohto, johon liittyvät riittävän isot yläsäiliöt ja pumppaamot vesistöt riittävän luotettavaksi arvioitu käyttövesiverkko, josta on saatavissa riittävä paine ja virtaama myös työajan ulkopuolella sekä loma- ja sesonkiaikoina. 2 Sammutusvesipumpun sijoitus Pumppu on sijoitettava siten, ettei palo ympäröivissä kohteissa vaaranna sen toimintaa eikä pumpun moottori lisää palovaaraa ympäröivissä kohteissa. Sivullisten pääsy pumpun luo tulee olla estetty. Pumpun tulee olla riittävästi suojattu mahdollisilta vahingoilta. Pumppaamon miehitys ja polttoaineen täydennys tulee olla mahdollista myös palon aikana. Pumppuhuoneen tulee olla lämmitettävä ja kuiva ja siellä tulee olla vähintään 15 ºC lämpötila. Pumppuhuone tulee varustaa riittävällä tuuletuksella moottorin ilmansaannin turvaamiseksi ja lämpötilan nousun rajoittamiseksi. Dieselmoottoreiden käynnin aiheuttama ilman lämpötilan nousu ei saa olla suurempi kuin 10 ºC. Lämpötilan rajoittamisen edellyttämä tuuletus ja ilmanvaihtoluukkujen avaus ei saa olla riippuvainen sähköverkosta. Jos pumppaamon normaali lämpötila on yli 25 ºC, on asiasta ilmoitettava dieselmoottorin toimittajalle.

5 4 Sammutusvesipumppaamot 3 Pumppaamon laitteet Kuvassa 1 on annettu esimerkki pumppaamon laitteiden putkikaaviosta ja automatiikan kytkennöistä. D dieselmoottori S sähkömoottori K käynnistyskeskus A akustot ja vakiojännitevaraajat H hälytysyhteys jatkuvasti miehitettyyn paikkaan V verkkoliitäntä E palokunnan sisäänsyöttöliittimet P palopostiliittimet M koetuslaite (virtaamamittari) U automaattinen siemenveden täyttöventtiili Kuva 1 Pumppaamon periaatekaavio, alipaineiset imuolosuhteet 4 Pumpun imuolosuhteet 4.1 Imuolosuhteiden määrittely, yleisiä ohjeita Pumpun imuolosuhteet luokitellaan paineelliseksi, jos pumpun akselin keskiviiva sijaitsee vesivaraston alimman vedenpinnan tason X (kuva2) alapuolella vähintään 850 mm ehtymättömän vesilähteen (esim. joki, järvi tai meri) alimman tunnetun vedenpinnan tason alapuolella tai pumppu toimii paineenkorotuspumppuna Muussa tapauksessa imuolosuhteet ovat alipaineiset. Vesivaraston tai imualtaan ja pumpun välisen imuputken ekvivalenttipituus ei yleensä saa ylittää 30 m. Pidempi imuputki voidaan kuitenkin hyväksyä, ellei absoluuttinen paine pumpun imuaukon kohdalla alita 0.6 bar pumpun 1,5-kertaisella nimellisvirtaamalla. 30 m ekvivalenttipituuden ylitys edellyttää hyväksyntää ja sitä tulee soveltaa vain silloin, kun on käytettävissä huomattava hydrostaattinen painekorkeus esim. säiliön ja pumpun välillä. Sovellutus edellyttää painehäviölaskelmaa, jossa Hazen-Williamsin kaavassa käytettään C- kerrointa 100 teräsputkille ja 140 ruostumattomille teräsputkille. Imuputken tulee olla joko pystysuorassa tai jatkuvasti pumppuja kohti nouseva, jotta putkeen ei kerääntyisi ilmaa. Milloin imuolosuhteet ovat paineelliset, saa imuputki olla myös jatkuvasti laskeva pumppua kohti edellyttäen, ettei ilmaa voi kerääntyä imuputkeen.

6 5 Sammutusvesipumppaamot Pumpun pesän yläosasta tulee olla ilmanpoistomahdollisuus. Jos pumppu toimii imupuoli alipaineisena, tulee ilmanpoiston toimia automaattisesti pumpun seisoessa. Pumppu on varustettava laitteella, joka varmistaa pumpun jäähdytykseen riittävän virtauksen, jos pumppu käynnistyy, vaikka putkistossa ei ole muuta vedenkulutusta. Pumpun tulee olla huollettavissa ja poistettavissa tyhjentämättä vesivarastoa. Tämän mahdollistamiseksi on imuputkeen tarvittaessa asennettava sulkuventtiili. Pumpun imuaukon ja lähimmän käyrän tai venttiilin välillä tulee olla vähintään kahden putkenhalkaisijan pituinen suora putki tai epäkeskokartion. 4.2 Paineelliset imuolosuhteet Imuputken halkaisijan tulee olla sellainen, ettei veden virtausnopeus siinä pumpun toimiessa 1,5-kertaisella nimellisvirtaamalla (kohta 5) ylitä 2,5 m/s. Milloin putkistoon on liitetty kaksi tai useampia pumppuja, saadaan imuputket yhdistää edellytyksellä, että liitännät jokaiseen pumppuun tai vesivarastoon varustetaan sulkuventtiilillä. Imuputken yhteinen osa tulee mitoittaa pumppujen yhteenlasketun 1,5-kertaisen nimellisvirtaaman mukaan siten, ettei 2,5 m/s virtausnopeutta ylitetä. Imuputkien liitoskohdan tulee sijaita virtaussuunnassa ennen pumppujen sulkuventtiilejä. Jos pumppujen yhteiseen imuputkeen voi muodostua alipainetta suurilla virtaamilla, tulee asennus varustaa järjestelmällä, joka automaattisesti estää ilman imeytymisen pumpusta, joka ei ole toiminnassa. Ilman imeytyminen on estettävä mm. seuraavissa kohdissa: 1) pumpun ilmausputki, 2) siemenveden täyttöjärjestelmä, 3) pumpun jäähdytysvesiputki, 4) pumpun laakereiden jäähdytysjärjestelmä, pumpun akselitiivisteet, 6) dieselmoottorin jäähdytysjärjestelmä. (Jos pumppu on väliaikaisesti poistettu toiminnasta, tulee pumpun imuputken sulkuventtiili sulkea sekä erottaa kohtien 1) - 6) mukaiset järjestelmät sulkemalla niissä olevat venttiilit.) Imuputki on johdettava vesivarastoon ottaen huomioon kuvaan 2 merkityt minimietäisyydet. 4.3 Alipaineiset imuolosuhteet Imuputken halkaisijan tulee olla sellainen, ettei veden virtausnopeus siinä pumpun toimiessa 1,5 kertaisella nimellisvirtaamalla (kohta 5) ylitä 1,5 m/s. Pystysuora etäisyys alimman vedenpinnan X (kuva2) ja pumpun keskiviivan välillä ei saa ylittää 3,7 m. Pakottavasta syystä voidaan hyväksyä suurempikin staattisen imukorkeuden ylitys edellyttäen, että imuputken ja pohjaventtiilin virtausvastukset ja pumpun vaatima NPSH tämän sallivat. Imuputki on varmistettava pohjaventtiilillä ja liitettävä vesivarastoon ottaen huomioon kuvan 2 ja taulukon 1 mukaiset vähimmäismitat. Pumpuilla tulee olla erilliset imuputket. Pumpuilla tulee olla kohdan mukainen automaattinen siemenveden täyttölaite.

7 6 Sammutusvesipumppaamot Imuallas ja pumpun vesivarasto Vedenoton järjestelyn suunnittelua varten ja vesivaraston tehollisen tilavuuden laskentaa varten on kuvaan 2 ja taulukkoon 1 merkitty oleellisia vähimmäismittoja. Jos imuputki varustetaan hyväksytyllä pyörteiden estolaitteella, sijaitsee alin vedenpinta X pyörteiden estolaitteen ylälaipan tai yläreunan kohdalla. Taulukko 1 Kuvaan 2 liittyviä mittoja Imuputken nimellishalkaisija (mm) Mitta A kuvassa 2 (mm) Mitta B kuvassa 2 (mm) Kuva 2 Imusyvennys ja imuputkien sijoitus D on putken tai imusihdin halkaisija. Etäisyydet mitataan imusihdistä, jos sellainen on.

8 7 Sammutusvesipumppaamot Jokeen, järveen tai mereen liittyvä pumppujen imuallas Luonnonvesilähteen käyttöä suunniteltaessa on selvitettävä esiintyvät vedenpinnan tason vaihtelut ja paikkakunnalla oletettava jäätymissyvyys. Lisäksi on selvitettävä veden ja pohjan laatu sekä veden syvyys kohdassa, johon pumppaamo ja vedenottamo on tarkoitus rakentaa. Nämä seikat on esitettävä havainnollisesti leikkauskuvassa, johon myös piirretään pumppujen imuallas, sen pohjan korkeusasema ja pumppujen sijainti. Tämä selvitys on esitettävä ennen rakennustöihin ryhtymistä. Vesi on tuotava pumppujen imualtaaseen putkella (esim. muoviputkella), jonka vesilähteen puoleiseen päähän on järjestettävä sihti tai välppä. Putki on vietävä niin etäälle rannasta, ettei siihen imeydy pohjamutaa, teollisuusjätteitä tai muita epäpuhtauksia. Putkessa oleva sihti on voitava ajoittain puhdistaa. Imualtaaseen johtavan putken yläpinnan tulee sijaita vähintään putken halkaisijan etäisyydellä jäätymissyvyyden määräämästä pinnasta, jolloin myös on otettava huomioon esim. kuljetusteiden aiheuttama routaantumissyvyyden lisäys. Imuallas on voitava puhdistaa siihen kertyvistä roskista. Altaaseen asennettavien pumppujen imuputkien on oltava helposti ylösnostettavissa sihtien ja pohjaventtiilien puhdistusta varten. Pumppaamon katossa tulee olla koukut tai kiskot nostoa varten. Tarvittaessa on rakennettava saostusallas ennen varsinaista imuallasta. Tarvittaessa tulee imualtaan ja siihen sijoitettujen laitteiden puhdistuksen ja huollon helpottamiseksi tuloputkeen asentaa sulkuventtiili. Imualtaaseen johtavan tuloputken on oltava väljästi mitoitettu. Kaikkien imualtaaseen liitettyjen pumppujen toimiessa nimellisvirtaamalla tulee putket ja kanavat mitoittaa seuraavan kaavan mukaan: d = 21,86 Q 0,357 jossa: d: sisähalkaisija mm Q: virtaama l/min Virtaavien vesistöjen kohdalla tulee virtaussuunnan ja vedenotto suunnan (katsottuna virtaussuuntaan) välisen kulman olla pienempi kuin 60º. Tuloputkeen liitetyn sihdin reiät on mitoitettava niin, ettei pallo, jonka halkaisija on 22 mm, pysty kulkeutumaan niiden läpi. Tukkeutumisen estämiseksi tulee välttää liian pieniä reikiä (pienin halkaisija 10 mm). Sihdin aukkojen kokonaispinta-alan tulee olla vähintään viisi kertaa putken poikkileikkauspinta-ala. Pumppujen imualtaan syvyys määräytyy vedenpinnan vaihtelusta, jäätymissyvyydestä sekä kuvassa 2 ja taulukossa 1 annetuista imuputken vedenottoaukon sijoitusohjeista. Imuputken päissä tulee olla sihdit, jolloin vedenottoaukon katsotaan sijaitsevan sihdin ylempien reikien kohdalla määrättäessä aukon ja alaveden pinnan välistä etäisyyttä ja alimpien reikien kohdalla määrättäessä altaan pohjan ja aukon välistä etäisyyttä. Taulukossa annettua minimietäisyyttä B saa soveltaa vain, jos rannan laatu takaa, ettei vedessä ole pohjalle kertyviä epäpuhtauksia. Muussa tapauksessa on varattava ainakin 500 mm korkea ylimääräinen tila epäpuhtauksia varten. Imualtaan suuruus määräytyy lisäksi kuvassa 2 annettujen imuputkien sijoitusohjeiden mukaan. Pyörteenestolaitteet saa kuitenkin sijoittaa 0,3 D etäisyydelle toisistaan. Imualtaan pienin sallittu koko on kuitenkin 6 D x 6 D, tai vastaava pinta-ala muunmuotoisessa altaassa.

9 8 Sammutusvesipumppaamot Imuallasta edeltävän saostusaltaan (jos sellainen katsotaan tarpeelliseksi) tulee olla yhtä suuri kuin imualtaan. Pituudeksi voidaan suositella 4,4,h 0.5, jossa h on veden syvyys altaassa (m), laskettuna alaveden pinnasta Pumppujen vesivarasto Vesivaraston tilavuus määritellään kohdan 1.4 perusteella. Kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina luotettavan vesivaraston automaattisen täydennyksen (esim. yleisestä vesijohdosta) saa ottaa mitoituksessa huomioon. Vaaditusta vesimäärästä on kuitenkin vähintään 2/3 osaa oltava varastoituna, ellei veden täydennysputken purkausaukko sijaitse alimman vedenpinnan X alapuolella (kuva 2). Automaattisen täyttölaitteen täyttöputki on asennettava siten, ettei pumppujen toimintaa vaarantavaa ilmaa sekoitu veteen siinäkään vaiheessa, kun vedenpinta on laskenut lähelle alinta vedenpintaa. Automaattisen täyttölaitteen venttiileinä saa käyttää uimuriventtiilejä tai muita säätöventtiilejä, joilla tulee olla kaksi energialähdettä, jos sammutusveden riittävyys on venttiilien varassa. Automaattisen täyttölaitteen vesilähde on varustettava virtaaman mittalaitteella, ellei voida pitää ilmeisenä, että käytettävissä oleva virtaama on riittävä. Pumppujen vesivarasto tulee varustaa automaattisella vedenpinnan säätölaitteella ja laitteella, joka antaa hälytyksen vesimäärän alittaessa 90 % vaadittavasta vesimäärästä ja ylittäessä pinnankorkeuden säätölaitteelle asetetun rajan. Hälytys on johdettava jatkuvasti valvottuun paikkaan tai muuhun paikkaan, jossa se varmasti havaitaan. Vesivarasto tulee lisäksi varustaa hälytyslaitteesta erillisellä vedenpinnan korkeutta osoittavalla laitteella. Vesivarasto on varustetta ylitäytön estävällä ylivuotoputkella. Säiliön tai altaan tehollista tilavuutta määrättäessä tulee syvyysmitaksi ottaa normaalin vedenpinnan ja alimman vedenpinna X (kuva 2) välinen mitta. Kuvaan 2 merkityn imusyvennyksen rajalla tai tasapohjaisen altaan vastaavalla kohdalla tulee olla 50 mm korkea kynnys roskien kulkeutumisen estämiseksi pumppuihin. Esimerkissä C tulee imuputki varustaa pohjan pinnasta nousevalla 30 mm korkealla kauluksella. Alimman vedenpinnan taso on mitattava kynnyksen tai kauluksen yläpinnan korkeudelta Siemenveden täyttölaite Milloin pumppu vaaditaan varustettavaksi siemenveden täyttölaitteella, tulee tämän jatkuvasti pitää pumppu ja imuputki vedellä täytettyinä. Siemenveden täyttölaitteeseen kuuluu automaattisella vedenkorkeuden säädöllä varustettu, pumpun yläpuolelle sijoitettu siemenvesisäiliö, joka on siemenvesiputkella liitetty pumpun painepuolelle mahdollisimman lähelle pumppua. Siemenvesiputki tulee varustaa lähelle pumppua sijoitetulla yksisuuntaventtiilillä. Pumpuilla tulee olla erilliset siemenveden täyttölaitteet (kuva 1). Siemenvesisäiliön, pumpun pesän ja imuputken tulee aina pysyä vedellä täytettyinä. Pumpun tulee automaattisesti käynnistyä, jos siemenvesisäiliön vesimäärä on vähentynyt puoleen. Taulukko 2 Siemenvesisäiliön tilavuus ja siemenvesiputken pienin halkaisija Pumpun virtaama (l/min) Siemenvesisäiliön pienin tilavuus (l) Siemenvesiputken pienin halkaisija (mm) enint yli

10 9 Sammutusvesipumppaamot 4.4 Paineenkorotuspumppu Pumpun saa liittää paineenkorotuspumpuksi kunnan vesijohtoon edellyttäen, että vesijohto aina pystyy antamaan pumpun (pumppujen) edellyttämän suurimman virtaaman. Pumppujen kytkennät on tehtävä kuvan 3 mukaisesti. Ohitusjohdon halkaisijan tulee olla vähintään samankokoinen kuin pumppua syöttävän vesijohdon ja sen tulee olla varustettu kuvan 3 osoittamilla venttiileillä. Virtausnopeuden rajoitusta (2,5 m/s) ei tarvitse soveltaa paineenkorotuspumppuun. Kuva 3 Esimerkki paineenkorotuspumppujen kytkennöistä 5 Pumpun tuottoarvot, ominaisuuskäyrät ja rakenne Pumppujen virtaama-painekäyrän tulee olla sellainen, että paine alenee jatkuvasti virtaaman kasvaessa. Käyrä saa kuitenkin alkupäässään olla nouseva siten, että paine virtaamalla 0 on vähintään 95 % enimmäispaineesta. Vedenkulutuksen ollessa 1,5 kertaa nimellisvirtaama tulee paineen olla vähintään 0.65 kertaa nimellispaine. Kukin pumppu tulee varustaa kilvellä, johon on merkitty seuraavat pumpun nimellisarvot: virtaama, kokonaisnostokorkeus, kierrosluku ja tehontarve. Kilpeen merkittävä tehontarve on pumpun suurin tehontarve 1. Pumppu on ennen toimitusta koestettava noudattaen soveltuvin osin standardia SFS 4448 / ISO Kun seuraavaan lausekkeeseen sijoitetaan pumpulta vaadittava nostokorkeus H G ja virtaama Q G sekä mitatun tuottokäyrän poikkeamat dh ja dq (ISO 2548, kohta ), tulee lausekkeen arvon olla vähintään 1. (0,04 H G /dh) 2 + (0,07 Q G /dq) 2 Elleivät pumpun liian suuret virtaamat vaaranna pumpun toimintaa (kavitaatio, käyttömoottorin teho, pumpun mekaaninen kestävyys), mitattu pumppukäyrä saa olla vaaditun toimintapisteen yläpuolella. Pumpun koestuskirja on esitettävä pyydettäessä. Rinnan toimivien pumppujen virtaama- ja painekäyrien tulee olla rinnakkaiskäyttöön keskenään sopivat. Pumpun tulee toimia kavitoimatta 1,5-kertaisella nimellisvirtaamalla vähintään 4,5 m kokonaiskorkeudella 2 (mukaan luettuna virtausvastukset pohjaventtiilissä ja imuputkessa). 1 Luettavissa maksimikohdan ohi piirretyltä tehokäyrältä.

11 10 Sammutusvesipumppaamot Pumpun aiheuttama suurin paine ei yleensä saa ylittää 10 bar. Toimitettaviin piirustuksiin ja asiakirjoihin on liitettävä seuraavat pumpun ominaisuuksia kuvaavat käyrät: a. virtaama/paine b. virtaama/tehon tarve (tehokäyrän maksimiarvon ohittavana) c. virtaama/hyötysuhde d. virtaama/tarvittava abs. paine imuaukon kohdalla (NPSH-käyrä). Käyrästöön on piirrettävä NPSN-käyrän leikkaava suora, joka osoittaa virtaamaa, jolla NPSHvaatimus on 5,4 m. Pumpun tuottoarvojen ja luotettavuuden säilyvyys on varmistettava tarkoituksenmukaisella rakenteella ja aineen valinnalla (juoksupyörä esim. haponkestävää terästä tai prossia). Pumpun vesiteiden poikkeuksellinen kiilto ja sileys eivät saa olla vaadittujen tuottoarvojen säilymisen edellytyksenä. Ilmavuotojen estämiseksi pumpun akselin tiivisteiden tulee olla vesipaineen alaisia. Myös muunlainen luotettavaksi todettu ja huoltovapaa tiivistysjärjestelmä voidaan hyväksyä. 6 Virtaama- ja painemittarit 7 Pumpun käynnistys Pumpun painepuolelle on liitettävä painemittarit sekä ennen yksisuuntaventtiiliä että sen jälkeen. Yksisuuntaventtiilin jälkeen painemittari saa olla yhteinen kaikille pumpuille. Pumpun imupuolelle on liitettävä tarkoitukseen sopiva paine- tai alipainemittari. Mittareista ja liitännöistä on tarkemmat ohjeet liitteessä 1. Pumppu tulee varustaa liitteen 2 mukaisella koetuslaitteella, joka liitetään pumpun painepuolelle yksisuuntaventtiilin jälkeen. Kohteissa, joissa pumppu saa veden imukaivosta tai vesivarastosta, tulee huolehtia, ettei koetuslaitteesta virtaava vesi sekoita ilmaa imukaivossa tai vesivarastossa olevaan veteen. Kohteissa, joissa koetuslaitteesta virtaavan veden viemäröintiä ei voida järjestää, tulee käytettävissä olevat kokeilumahdollisuudet hyväksyttää erikseen. Pumppu tulee voida koettaa 1,5-kertaisella nimellisvirtaamalla. Tämän koetuksen aikana ovat dieselmoottorikäyttöisessä pumpussa moottorin pyörimisnopeuden asettelu ja tehon rajoitus nimellispistettä varten kiinteästi asetelluissa arvoissa. Pumpun tulee olla täydessä toimintakunnossa viimeistään 30 sekunnin kuluttua käynnistysimpulssin saapumisesta. Pumppu on kytkettävä suoraan moottoriin ja sen tulee käynnistyä automaattisesti tai poikkeustapauksessa kaukokäynnistyspainikkeista. Pumpun automaattisten käynnistyslaitteiden tulee olla hyväksyttävää mallia ja niiden tulee toimia viimeistään, kun paine pumpun yksisuuntaventtiilin jälkeisessä putkistossa on laskenut prosenttiin pumpun suljetusta paineesta. Pumppujen käynnistyspaineet on säädettävä ennen pumpun vastaanottotarkastusta. Jokaisella pumpulla tulee olla erillinen käynnistyskytkin kuvan 4 mukaisine laitteineen. Pumppua sei saa kytkeä automaattisesti pysähtyväksi. Jos pumppuja on vain yksi, tulee kytkeä kaksi kuvan 4 osoittamaa laitteistoa rinnan. 2 Pumpun vaatima NPSH saa olla enintään 5,4 m. Jos käytetään vettä, jonka lämpötila on yli 20 ºC, on otettava huomioon veden höyrynpaineen lisäys, joka 30 ºC lämpötilassa on 0,2 m. Tämä arvo on vähennettävä pumpun sallitusta NPSH-arvosta.

12 11 Sammutusvesipumppaamot Kuva 4 Pumpun käynnistyspainekytkin Pumpun käynnistymisestä, painekytkimen antamasta käynnistysimpulssista ja automatiikan irtikytkemisestä on saatava hälytys jatkuvasti päivystettyyn paikkaan tai muuhun paikkaan, jossa se on nopeasti havaittavissa. Hälytysjärjestelmää ei tule syöttää yleisestä sähköverkosta. 8 Sähkömoottorit, dieselmoottorit 8.1 Sähkömoottorikäyttöinen pumppu Koekäyttö Sähkömoottorikäyttöinen sammutusvesipumppu tulee koekäyttää paikalleen asennettuna ennen käyttöönottotarkastusta. Luovutettavaan koekäyttöpöytäkirjaan on merkittävä seuraavat seikat: 1. Koekäyttöaika ja virtaama. Koekäyttöajan tulee olla vähintään 60 min. nimellisvirtaamalla. 2. Suljettu paine. 3. Pumpun jälkeinen paine nimellisvirtaamalla ja 1,5-kertaisella nimellisvirtaamalla. 4. Pumpun staattinen imukorkeus tai paineenkorotuspumpun imupuolen paine nimellisvirtaamalla ja 1,5-kertaisella nimellisvirtaamalla Moottori ja sähköjärjestelmät Muita kuin suoraan verkkoon kytkeytyviä oikosulkumoottoreita ei saa käyttää. Sähkömoottorin käynnistykseen ei tule käyttää tähtikolmiokytkintä. Pumpun sähkömoottorin tehon tulee olla riittävä pumpun koko ominaiskäyrän alueella, aina nollapaineeseen asti ja myös käynnistysvaiheen aikana. Sähkövirta tulee ottaa luotettavasta virtalähteestä, josta kaikkina vuorokauden aikoina tulee olla saatavana kaikkien siihen liitettyjen sprinkleri- ja sammutusvesilaitteistoa syöttävien pumppujen vaatima teho (kohta 5). Syöttökaapeli on johdettava siten, että se ei voi vahingoittua kohteessa sattuneen tai sitä uhkaavan palon vaikutuksesta. Ilmajohtoa tai kaapelisillalla johdettua syöttökaapelia ei tule sijoittaa 15 m lähemmäksi rakennusta tai ulkovarastoa, jossa sattuva palo saattaisi uhata kaapeliyhteyttä sammutusvesipumpuille. Ellei tämä ole mahdollista, on pumpulle johdettava eri teitä kaksi syöttökaapelia siten, että molempien samanaikainen vahingoittuminen on epätodennäköistä. Pumpun moottorin syöttökaapelia ei saa liittää kohteen yleisen pääkytkimen alaiseen verkkoon, vaan kaapeli on varustettava erillisellä pääkytkimellä, johon ei saa liittää muita kuin pumppujen toimintaa palvelevia laitteita. Pumppujen moottorin sähkövirran saantiin liittyvät kytkimet tulee varustaa selvällä ohjekilvellä Sammutusvesipumppu ei saa avata palon aikana (kuvassa 5 kytkimet F1 ja F2 sekä muuntajaa syöttävä suurjännitekatkaisija).

13 12 Sammutusvesipumppaamot Moottorin keskuksessa jokaisen vaiheen tulee olla varustettu vihreällä merkkilampulla, joka palaessaan ilmoittaa, että pumpun moottorin sähkönsaanti on kunnossa. Merkkilamppujen tulee olla näköetäisyydellä pumpusta ja helposti havaittavassa paikassa. Hälytys tulee järjestää jännitteen häviämisestä vaiheesta tai kelakytkimen ohjausvirtapiiristä sekä käynnistysautomatiikan irtikytkemisestä jatkuvasti valvottuun tai muuhun paikkaan, jossa se on nopeasti havaittavissa. Moottorin käynnistyskytkimessä tulee olla asento, jolla automaattinen käynnistys voidaan estää. Yksi yllämainituista merkkivaloista on liitettävä kelakytkimen ohjausvirtapiiriin siten, että se sammuu, kun automaattinen käynnistys estetään tai ohjausvirtapiirin varoke palaa. Moottori on varustettava ampeerimittarilla. Varokkeet Moottorin ja kaapelin ylivirtasuojana saa käyttää ainoastaan hitaita varokkeita. Varokkeet on valittava moottorin valmistajan suosituksen mukaisesti tai taulukkoa 3 noudattaen. Myös kelakytkimen ohjausvirtapiirissä tulee käyttää hitaita varokkeita. Varoke F6 (kuva 5) on mitoitettava siten, ettei merkkilampun H1 virtapiirissä sattuva vika voi vaarantaa kelakytkimen ohjausvirtapiirin toimintaa. Taulukko 3 Moottorin varokkeet Teho/Nimellisvirta kw/a Hidas varoke A 30/ / / / / / / Pumpun sähkömoottorin syöttökaapeli tulee mitoittaa käytettävien varokkeiden mukaan. Ylikuormitussuojat Muita ylikuormitussuojia kuin em. hitaita varokkeita ei saa käyttää. Ohjausjännite Moottoreille tulevaa jännitettä on käytettävä myös ohjausjännitteenä, tarvittaessa sallitaan ohjausjärjestelmämuuntaja. Kytkennän tulee olla sellainen, että sähkökatkon jälkeen moottori käynnistyy uudelleen jännitteen palatessa, mikäli alkuperäinen syy käynnistykseen on vielä olemassa. Jos pumput toimivat kaukokäynnistysjärjestelmän ohjauksella, tulee pumppaamolle sijoitettuun ohjauskeskukseen jäädä käynnistysimpulssi joka on ainoastaan paikan päältä kuitattavissa. Kytkennän tulee olla sellainen, että pumppujen käynnissä pysyminen ja sähkökatkon jälkeinen uudelleenkäynnistyminen on kaikissa olosuhteissa turvattu, myös kaukokäynnistyspainikkeen ja ohjauskeskuksen välisen kaapelin tuhoutuessa tulipalossa. Käynnistyspainikejärjestelmän tulee olla lepovirtavalvottu. Ohjaus käynnistyspainikejärjestelmästä voidaan liittää paineanturin rinnalle tai tilalle kuvan 5 kytkentäkaaviossa.

14 13 Sammutusvesipumppaamot Vaihevahdit Seisovan moottorin kaksivaiheisena tapahtuvan käynnistyksen estämiseksi saa käyttää erillisiä vaihevahteja, mikäli moottori on poikkeuksellisen kallis tai uuden moottorin toimitusaika on pitkä. Kuva 5 Sähkökäyttöisen sammutusvesipumpun kytkentäkaavio

15 14 Sammutusvesipumppaamot 8.2 Dieselmoottorikäyttöinen pumppu Koekäyttö Moottorit Jokainen dieselmoottorikäyttöinen palovesipumppu tulee koekäyttää paikalleen asennettuna ennen laitoksen käyttöönottotarkastusta. Luovutettavassa koekäyttöpöytäkirjassa on oltava seuraavat merkinnät: 1. Koekäyttöaika ja -virtaama. Koekäyttöajan tulee olla vähintään 1,5 tuntia nimellisvirtaamalla. 2. Paine ja moottorin pyörimisnopeus pumpun painepuolen venttiilin ollessa suljettuna. 3. Pumpun jälkeinen paine ja moottorin pyörimisnopeus nimellisvirtaamalla. 4. Pumpun staattinen imukorkeus tai paineenkorotuspumpun imupuolen paine nimellisvirtaamalla. 5. Pumppaamon lämpötila kokeen alussa ja lopussa ovet ja ikkunat suljettuina. 6. Moottorin jäähdytysveden lämpötila kokeen lopussa. 7. Voitelujärjestelmän paine ja voiteluöljyn lämpötila kokeen lopussa Dieselmoottorin tulee a. käynnistyä pelkästään mekaanisella puristuksella ilman hehku- ja sytytystulppia tai muita vastaavia apulaitteita. Käynnistymisen tulee olla varma 4 ºC lämpöisessä huonetilassa ilman moottorin erillistä lämmitystä. Moottorin tulee kaikissa olosuhteissa vahingoittumatta kyetä antamaan pumpun ottama teho 15 sekunnissa käynnistysimpulssista lukien b. olla mitoitettu 12 tunnin jatkuvaa käyttöä varten kuormalla, joka vastaa pumpun ottamaa suurinta tehoa virtaama-alueella 0 1,5 kertaa nimellisvirtaama pumppaamon lämpötilan ollessa 35 ºC, ellei kohdan 2 perustella ole sovellettava korkeampaa lämpötilaa. Pumppu- ja moottoriyhdistelmän toimittajan tulee merkitä laitetta koskeviin asiakirjoihin moottorin valmistajan ilmoittama enimmäisteho (12 tunnin jatkuvalla käytöllä) pumpun nimelliskierrosluvulla c. olla varustettu laitteella, joka säätää nopeuden siten, että nopeuden staattisen arvon sallitut vaihtelurajat ovat 4 ½ %:n päässä toisistaan nimellispyörimisnopeudella kaikissa olosuhteissa virtaaman vaihdellessa nollan ja nimellisvirtaaman välillä, jota suuremmalla virtaamalla moottorin antama enimmäisteho saa alentaa kierroslukua d. olla varustettu vain sellaisilla moottorin käynnistymistä tai käyntiä estävillä käsinhoidettavilla laitteilla, jotka ovat automaattisesti normaaliasentoon palautuvia. Kohdassa mainitut hälytysimpulssit eivät saa pysäyttää moottoria e. olla varustettu öljynpaine- ja jäähdytysveden lämpötilamittarilla sekä kierrosluku- ja käyttötuntimittarilla f. olla varustettu vihreällä merkkivalolla, joka palaessaan osoittaa, että moottorin käynnistysautomatiikka on kytkettynä Jäähdytysjärjestelmä Seuraavat järjestelmät hyväksytään, mutta vaihtoehtoja (a), (b) ja (d) ei yleensä pidetä suositeltavina Suomessa a. Vesijäähdytys suoraan sammutusvesipumpun antamalla vedellä. Liitäntä on suoritettava paineenalennus- ja lämmöntasauslaitteen välillä, jotta jäähdytysjärjestelmään muodostuva paine ei ylitä moottorin valmistajan suosittelemaa arvoa, eikä moottoriin tulevan ja siitä lähtevän jäähdytysveden lämpötilaero tule liian suureksi. Jäähdytysveden poistoputki on johdettava avoimeen viemärisuppiloon, jotta jäähdytysjärjestelmän toimita on helposti valvottavissa. Poistoputken tulee päättyä vähintään 150 mm korkeudella moottorin jäähdytysveden poistoaukon yläpuolella.

16 15 Sammutusvesipumppaamot b. Vesijäähdytys sammutusvesipumpun antamalla vedellä, lämmönvaihtajan välityksellä. Raakavesi otetaan palovesipumpusta tarvittaessa paineen alennuslaitteen kautta, jotta paine lämmönvaihtajassa pysyy valmistajan antamien ohjeiden mukaisena. Jäähdytysveden poistoputki on tehtävä siten, että vedenvirtaus voidaan helposti havaita. Poistoputken tulee päättyä vähintään 150 mm korkeudella moottorin jäähdytysveden poistoaukon yläpuolella. Ensiöpiirissä tulee vettä kierrättää erillisellä pumpulla, jota dieselmoottori käyttää. Toisiopiirin vesitilavuuden tulee olla moottorin valmistajan suosituksen mukainen. c. Vesijäähdytys ilmajäähdytteisen lämmönvaihtajan (jäähdytin) välityksellä. Järjestelmässä tulee olla dieselmoottorin käyttämä kiertovesipumppu. Järjestelmän vesitilavuuden tulee olla moottorin valmistajan suosituksen mukainen. Tuulettimen käyttövoima on otettava dieselmoottorista vähintään kahden hihnan välityksellä. Järjestelmän tulee toimia vielä kun puolet hihnoista on katkennut. d. Suora ilmajäähdytys dieselmoottorin käyttämällä tuulettimella. Tuulettimen käyttö otettava dieselmoottorista vähintään kahden hihnan välityksellä. Järjestelmän tulee toimia vielä kun puolet hihnoista on katkennut. Jäähdytysveden johtamiseen tulee käyttää teräs- tai kupariputkea, jonka halkaisija ei saa olla 15 mm pienempi. Jäähdytysjärjestelmässä käytettävät suodattimet on mitoitettava siten, että niiden tukkiutuminen on epätodennäköistä. Jäähdytysveden kulutus on otettava huomioon pumppua mitoitettaessa. Jos jäähdytysjärjestelmässä käytetään magneettiventtiilejä, on niitä kytkettävä kaksi rinnan siten, että ne saavat jännitteensä eri akustoista Ilman suodatus Moottori tulee varustaa riittävän suurella imuilman suodattimella, jonka sprinklatussa pumppaamossa tulee rakenteeltaan ja sijoitukseltaan olla sellainen, ettei sprinkleristä purkautuva vesi vaaranna moottorin käyntiä Pakokaasujärjestelmä Pakokaasujärjestelmään tulee asentaa sopiva äänenvaimentaja, jonka vastapaine ei saa ylittää moottorinvalmistajan suosituksia. Milloin pakoputkijärjestelmä on moottorin yläpuolella, tulee huolehtia, ettei siihen tiivistyvä vesi pääse moottoriin. Pakoputki on asennettava niin, etteivät sen kuumuus tai siitä lähtevät kipinät aiheuta palovaaraa ympäristölle Moottorin pysäyttämisjärjestelmä Pysäyttämisjärjestelmän tulee olla ainoastaan käsin ohjattavissa ja pysäytysvivun tulee käytön jälkeen automaattisesti palautua käynnistysasentoon Polttoainejärjestelmä Polttoaine: Polttoainetta tulee säiliössä olevan polttoaineen lisäksi olla aina helposti saatavissa 6 tunnin käyttöä varten moottorin käydessä täydellä kuormalla. Polttoainesäiliö: Polttoainesäiliön tulee olla teräslevyä. Saumojen tulee olla hitsattuja ja säiliön tulee sijaita moottorin polttoainepumpun yläpuolella. Polttoainesäiliö ei saa olla sinkittyä levyä. Säiliön tilavuuden tulee olla niin suuri, että sen polttoainemäärä riittää kuuden tunnin käyttöön täydellä kuormalla. Kullakin moottorilla tulee olla erillinen polttoainesäiliö. Polttoaineputket: Kaikki venttiilit polttoainesäiliön ja moottorin välisessä syöttöputkessa tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle säiliötä ja niiden auki pysyminen tulee varmistaa. Polttoaineputket eivät saa olla sinkittyä putkea. Polttoaineputken liitokset eivät saa olla juotettuja, eikä niissä saa käyttää muoviosia. Polttoaineputket on huolellisesti tuettava ja suojattava mekaanista vahingoittumista vastaan. Polttoaineputken säiliössä olevan aukon

17 16 Sammutusvesipumppaamot tulee sijaita vähintään 20 mm etäisyydellä säiliön pohjasta. Säiliön pohjassa tulee olla tyhjennystulppa. Apulaitteet: Polttoainejärjestelmässä tulee olla seuraavat laitteet: a. veden- ja sakanerotin b. polttoainemäärän osoitin. Polttoaineen osoittimen vahingoittuminen ei saa aiheuttaa polttoainevuotoa. c. polttoainesäiliön tarkastus- ja puhdistusaukko d. polttoainesuodatin polttoainetankin ja pumpun välissä. Suodatin tulee olla helppo puhdistaa. e. kierretulpat, joiden avulla voidaan poistaa ilma koko polttoainejärjestelmästä Ilmanpoistohanat eivät ole sallittuja Käynnistysjärjestelmä Moottorilla tulee olla käynnistysjärjestelmä automaattista ja käsin käynnistystä varten. Milloin käynnistys tapahtuu sähkökäyttöisellä käynnistysmoottorilla tulee yli 1640 cm 3 moottorilla olla 24 V käynnistysjärjestelmä. Pienemmällä moottorilla saa olla 12 V käynnistysjärjestelmä. Sähkökäyttöisellä käynnistysjärjestelmällä varustetulla moottorilla tulee olla aina kaksi erillistä akustoa. Käynnistysjärjestelmän kytkennän tulee olla sellainen, etteivät paristot voi joutua hetkellisestikään sähköiseen kosketukseen keskenään. Automaattisella ja käsin käynnistysjärjestelmällä saa olla yhteinen käynnistysmoottori, mutta niillä tulee olla erilliset ohjausvirtapiirit varokkeineen. Käynnistysmoottorin tulee kytkeytyä dieselmoottorin vauhtipyörän hammaskehään aksiaalisesti liikkuvalla, sähkömagneetin ohjaamalla hammaspyörällä. Hammaspyörän tulee pyöriä hidastetulla nopeudella kytkeytyessään moottorin juoksupyörän hammaskehään. Moottorin käynnistyessä tulee käynnistysmoottorin hammaspyörän automaattisesti irrottautua dieselmoottorin juoksupyörän hammaskehästä. Ohjausimpulssi tulee ottaa sähköisestä tai mekaanisesta, dieselmoottorin kierroslukua valvovasta laitteesta. Tähän tarkoitukseen ei saa käyttää pumpun painepuolelle tai öljyjärjestelmään liitettyä painekytkintä. Kierroslukua valvovan laitteen tulee olla suoraan tai hammaspyörävälityksellä moottoriin kytketty (esim. hihnalla tai taipuisalla vaijerilla kytkeminen on kielletty). Automaattisella ja käsin käynnistysjärjestelmällä tulee olla edellä mainitun kierroslukua valvovan laitteen ohjaama lukituskytkentä, joka estää käynnistysmoottorin toiminnan dieselmoottorin pysähtyessä. Automaattinen käynnistysjärjestelmä Automaattisen käynnistysjärjestelmän tulee toimia kohdan 7 mukaisen painekytkimen tai kaukokäynnistysjärjestelmän antamasta impulssista. Käynnistysohjelman tulee käsittää kuusi 15 s pituista pyöritysjaksoa enintään 6 s välein. Ellei dieselmoottori tällöinkään ole käynnistynyt, tulee automatiikan kytkeytyä irti ja antaa sekä optinen että akustinen hälytysmerkki. Pumppuyksikön vastaanottotarkastuksessa tulee suorittaa seuraava koe: Dieselmoottori estetään käynnistymästä esim. estämällä polttoaineen saanti moottorin pysäytysvivun avulla. Käynnistysmoottorin annetaan pyörittää dieselmoottoria kuusi pyöritysjaksoa, jonka

18 17 Sammutusvesipumppaamot jälkeen hälytysjärjestelmän tulee toimia ja automaattisen käynnistysjärjestelmän kytkeytyä irti. Tämän jälkeen käynnistetään moottori samalla akustolla. Jos moottorilla on kaksi akustoa, tulee vastaava koe suorittaa molemmilla paristoilla. Käsinkäynnistysjärjestelmä Sähkökäyttöinen käsinkäynnistysjärjestelmä on varustettava akustolla, joka täyttää automaattiselle käynnistysjärjestelmälle asetettavat vaatimukset. Käynnistys on voitava suorittaa yhdestä valintakytkimestä. Akustot ja vakiojännitevaraajat Akustojen tulee olla paikalliskäyttöön soveltuvia, moottorin käynnistysakuiksi valmistettuja lyijyakkuja, joissa positiivisina levyinä ovat aktiiviaineella täytetyt reiälliset putket. Niiden arvioidun kestoiän tulee olla vähintään 3-4 vuotta. Myös muunlaisia, kestoiältään ja käyttöominaisuuksiltaan vähintään vastaavia akkuja (esim. alkaliakkuja), saa käyttää. Kunkin akuston tehon tulee olla riittävä dieselmoottorin 12 peräkkäiseen 15 s käynnistysjaksoon täydellä puristuksella ilman uudelleen varausta moottorin ollessa kylmä. Käynnistysjaksojen väli saa olla enintään 6 s. Pariston tehon tulee riittää kuuteen peräkkäiseen käynnistysjaksoon akkujen oltua viikon irtikytkettyinä varauslaitteesta, mutta kytkettyinä normaaleihin käynnistysautomatiikan edellyttämiin laitteisiin merkkivalot ja hälytyslaitteet mukaanluettuina. Dieselmoottorit on varustettava kutakin akustoa varten erillisellä vakiojännitevaraajalla, jolla on rajoitettu enimmäisvirta. jännitteen tulee olla vakioitu vähintään ±1 % tarkkuudella verkkojännitteen vaihdellessa ±10 %. Latauslaitteiden tulee olla varustetut mittareilla, joilla akkujen jännite ja varausvirta on todennettavissa. Varauslaitteen tulee olla jatkuvasti kytkettynä akustoon varausjännitteellä, joka lyijyakulla on 2,22 V kennoa kohti. Purkautunut akku on varauslaitteella voitava varata myös 2,4-2,5 V jännitteellä kennoa kohti. Kytkennän suuremmalle varausjännitteelle tulee tapahtua automaattisesti alarajalla 1,9 V ja takaisin 2,22 V jännitteelle, kun yläraja 2,4.2,5 V on saavutettu. Varaajan nimellisvirran tulisi olla vähintään akun kapasiteetti Ah, 10 h purkausajalla 24 h Automaattisen varausjännitteen kytkentälaitteen lisäksi tulee varaaja olla varustettu suuremman varausjännitteen (2,4 2,5 V kennoa kohti) käsin ohjattavalla pakkokytkennällä Työkalut ja varaosat Moottoriin kuuluvat erikoistyökalut ja akun hoitovälineet tulee säilyttää pumppuhuoneessa, tarkoituksenmukaisessa kaapissa. Seuraavat moottorin varaosat tulee aina säilyttää pumppuhuoneessa: a. kaksi sarjaa polttoainesuodattimia b. kaksi sarjaa voiteluöljysuodattimia c. kaksi sarjaa hihnoja (milloin sellaisia käytetään) d. yksi täydellinen sarja tiivisteitä, kannen tiiviste mukaan luettuna, sekä letkuja ja letkujen kiristysvöitä e. varaosat keskuskojetta varten

19 18 Sammutusvesipumppaamot Hälytyslaitteet ja moottorin keskuskoje Dieselmoottori tulee varustaa sekä optisilla että akustisilla hälytyslaitteilla, jotka varoittavat pumppuhuoneella ainakin seuraavista seikoista: moottori saanut käynnistyskäskyn moottori ei käynnisty alhainen öljynpaine korkea jäähdytysveden lämpötila ohjausjännite alhainen akuston varaajan jännite alhainen Moottorin sähköisten toimintojen ohjauksen edellyttämät laitteet on sijoitettava koteloon, joka suojaa pölyltä ja roiskevedeltä. Akkujen laturit saavat olla erilliset, jolloin ne on kiinnitettävä keskuskojeen läheisyyteen. Keskuskojeessa on käytettävä luotettavia komponentteja ja asennusmenetelmiä. Keskuskojeen paneelissa tulee olla vihreä merkkivalo, joka palaessaan ilmaisee, että moottori on käynnistysvalmis ja kytketty automatiikalle. Paneelissa tulee lisäksi olla ohjausvipu, jolla asennot: automatiikka, seis, käsinkäynnistys. 9 Kuukausittainen koekäyttö 9.1 Pumpun koekäyttö Pumpun käynnistyskoe tulee tehdä kuukausittain. Kokeen yhteydessä tulee painetta vähentämällä todeta, että käynnistyslaitteet toimivat oikealla käynnistyspaineella. Käsinkäynnistys tulee myös kokeilla kuukausittain. Jos järjestelmä ohjataan kaukokäynnistyspainikkeilla, tulee joka kuukausi suorittaa käynnistys vuoron perään eri painikkeilla. 9.2 Dieselmoottorin koekäyttö Dieselmoottoria tulee käyttää moottorin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kokeen yhteydessä tulee tarkastaa ainakin seuraavat seikat: automaattinen käynnistys ja käyntiinlähtöpaine käsikäynnistys moottorin polttoaine- ja öljymäärä vesijäähdytteisissä moottoreissa jäähdytysveden määrä akustojen latauslaitteiden toiminta akkunesteen pinta akkunesteen ominaispaino, neljännesvuosittain akustojen teho käyttämällä moottoria kummallakin akustolla kaksi käynnistysjaksoa

20 19 Sammutusvesipumppaamot Liite 1 Painemittarit, mittariyhteet Painemittarin tulee olla nestevaimennettu ja hyvälaatuinen. Asteikon halkaisijan tulee olla vähintään 100 mm ja mitta-alueen n. 1,5, kertaa mittarin kohdalla esiintyvä suurin paine. Asteikkojaon tulee noudattaa seuraavaa taulukkoa. Painemittarin asteikko Mitta-alan yläraja, bar yli 16 Asteikon jakoviivojen väli 0,2 0,5 1 enintään, bar Mittari on liitettävä vähintään seuraavan taulukon osoittamalle etäisyydelle virtauksen pyörteisyyttä aiheuttavasta laitteesta. Taulukossa D=putken sisähalkaisija. Painemittarin vähimmäisetäisyys pyörteitä aiheuttavasta laitteesta Laite Mittari virtaussuunnassa ennen laitetta laitteen jälkeen Käyrä tai T-haara 1 D 2 D Yksisuunta-, luisti-, läppä- ja 1 D 2 D palloventtiili Putkikartio, laajeneva 1 D 2 D Pumpun imuaukko 1 D 2 D Pumpun paineaukko 1 D 2 D Kuristuslaippa 1 D 2 D Mittari on kiinnitettävä rakenteeseen tai laitteeseen, jossa se ei joudu alttiiksi lukemista haittaavalle tai mittaria vahingoittavalle tärinälle. Tarvittaessa on mittarin liitännässä käytettävä paineen tärinäkomponenttia vaimentavaa tasausastiaa. Kuva 6 Painemittariyhde A metallikudoksella suojattu letku B kuristuslaippa C tasausastia D painemittari E yhde tarkistusmittaria varten F tyhjennysventtiili Mittariyhteessä tulee olla sulkuventtiili. Painemittarit on varustettava rinnakkaisyhteellä tarkistusmittaria varten. Tässä yhteessä tulee olla sulkuventtiili ja R ½ in putkikierre. Vesilähteiden koetukseen ja tarkkailuun käytettävät mittarit on sijoitettava keskitetysti mittalaitteen säätöventtiilin läheisyyteen siten, että ne ovat luettavissa venttiiliä säädettäessä.

21 20 Sammutusvesipumppaamot Liite 2 Vesilähteen virtaaman mittalaite Mittalaite rakennetaan seuraavia kuvia ja taulukoita noudattaen. Mitattu virtaama Q = K p1 p2 (Q l/mmin, p bar) Putkisto on tuettava lujaan alustaan, mieluiten betoniperustuksilla kurituslaipan molemmin puolin. Painemittari on kiinnitettävä seinään tai muuhun tukevaan rakenteeseen ja liitettävä putkistoon muotojäykällä kumiletkulla. Mittarin tulee suurimmalla mitattavalla virtaamalla olla mahdollisimman vapaa värinästä. Tarvittaessa on käytettävä tasausastiaa (kuva 6, liite 1). Kuva 7 Kuristuslaipalla varustettu virtauspiiri 1. Luistiventtiili, mittauksen aikana täysin auki. 2. Luistiventtiili, jolla säädetään virtaamaa. 3. Kuristuslaippa. 4. Palloventtiilit, joilla ohjataan paineet painemittarille. 5. T-kappaleet, joissa on tulpatut, R ½ in kierteellä varustetut ulostulot tarkistusmittareita varten. Mitat a, b, c, d, e ja f on ilmoitettu seuraavassa taulukossa. Mitat a, b, c, d, e ja f ovat vähimmäismittoja suorille putkenosuuksille. g on suositeltava vähimmäisetäisyys käyrälle tai T-kappaleelle. Kaikki mitat mm. Virtaaman mittalaitteen mittoja Putken sisähalkaisija D a b c e f g Laipan paksuus Nimellinen Keskimäär , , , Seuraavaa taulukkoa käyttäen valitaan mittalaitteen putken sisähalkaisija ja laipan aukon halkaisija siten, että seuraavat ehdot täyttyvät: 1. Mitattavalla enimmäisvirtaamalla on paine p 2 vähintään yksi baari. 2. Pienimmällä mitattavalla virtaamalla p 1 -p 2 vähintään yksi baari. 3. palovesipumppaamolla enimmäisvirtaama on n. 1,5 x nimellisvirtaama. 4. Tarvittaessa voidaan asentaa kaksi samanlaista mittalaitetta rinnan, jolloin venttiili 2 asennetaan yhteiseksi säätöventtiiliksi molemmille laitteille. Mitta f lasketaan tällöin laitteita yhdistävälle käyrälle.

22 21 Sammutusvesipumppaamot Laippa on tehtävä pronssista tai haponkestävästä teräksestä, johon porataan tai sorvataan suorareunainen aukko. Aukon särmien on oltava suorakulmaiset, ilman pyöristyksiä tai työstönjälkiä. Aukko on tehtävä 0,1, mm tarkkuudella. Laipassa on oltava putken ulkopuolelle näkyvä osa, johon pysyvästi merkitään putken todellinen sisähalkaisija, laipassa olevan aukon halkaisija ja K-arvo. K-arvot merkitään pyöristettynä lähimmäksi kokonaisluvuksi, halkaisijat 0,1, mm tarkkuudella. Tarvittaessa määrätään K-arvo interpoloimalla. Paineiden p1 ja p2 mittaamista varten tehtävät liitännät mittalaitteen pääputkeen on tehtävä poraamalla putkeen teräväreunaiset 4 mmø aukot. Putken sisäpinnalta poistetaan työstöjäljet. Liitännät tehdään hitsaamalla kierteitetty liitoskappale mittalaitteen pääputkeen. Painemittarin asteikko on valittava sopivaksi mitattavia paineita varten. Suurin paine on vähintään pumppujen enimmäispaine.

23 22 Sammutusvesipumppaamot