4H-nuorisotyö TEKOJA JA TEKIJÖITÄ. Suomen 4H-liitto 2013 Edustajakokouksen hyväksymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4H-nuorisotyö 2014-2016 TEKOJA JA TEKIJÖITÄ. Suomen 4H-liitto 2013 Edustajakokouksen hyväksymä"

Transkriptio

1 4H-nuorisotyö TEKOJA JA TEKIJÖITÄ 4 H Suomen 4H-liitto 2013 Edustajakokouksen hyväksymä

2 Yhteinen tekemisen tahto 4H on valtakunnallisesti toimiva, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton nuorisojärjestö. 4H-nuorisotyötä tehdään noin 100 maassa. Tekeminen on 4H-toimijoita yhdistävä asia. Nuoret oppivat aitoja asioita oikeissa ympäristöissä itse tekemällä. Aikuisten ja vapaaehtoisten tekeminen tukee nuorten onnistumista. 4H on tekevien ihmisten yhteisö. 4H:ssa nuori saa monipuolisia valmiuksia aktiiviseen kansalaisuuteen, työelämään ja yrittäjyyteen. Tämä strategia-asiakirja linjaa 4H-järjestön tulevaisuutta vuosille Se sisältää 4H-järjestön arvot, päämäärän ja toiminta-ajatuksen sekä yhteenvedon 4H:n kasvatusajattelusta. Toimintaympäristön muutoksen arvio antaa pohjaa toiminnan painoalueiden valinnalle. Strategia-asiakirja nojaa laajaan 4H-toimijoiden käymään keskusteluun. Nuoret, luottamushenkilöt, vapaaehtoiset, toimihenkilöt ja sidosryhmien edustajat ovat antaneet painavan näkemyksensä strategian valmisteluun. 2

3 4H-nuorisotyön toiminta-ajatus, päämäärä ja arvot Toiminta-ajatus 4H-harrastus tukee lapsen ja nuoren kasvua aktiiviseksi, vastuulliseksi ja yritteliääksi. Lapsen ja nuoren kehitysvaiheet huomioon ottavassa toiminnassa opitaan itse tekemällä. 4H-kerhossa omaksutaan elämänhallintaa tukevia käytännön tietoja ja taitoja koulutetun ohjaajan tuella. Erilaiset kurssit syventävät nuoren osaamista. Toiminnassa saadaan valmiuksia aktiiviseen kansalaisuuteen, työelämään ja yrittäjyyteen. Järjestöllinen päämäärä 4H-järjestö on valtakunnallinen, yhtenäinen ja kehittyvä lasten ja nuorten elämänhallintaa ja yritteliäisyyttä tukeva kansalaisjärjestö sekä johtava nuorisopalveluja tuottava järjestö. Arvot Arvot muodostavat perustan 4H:n kasvatusajattelulle. Ne ohjaavat toimihenkilöiden ja vapaaehtoisten työtä. Head - Harkinta Harkinta kuvaa sitä, miten tärkeää ihmisen on jatkuvasti kehittää omaa ajatteluaan sekä pyrkiä kaikessa toiminnassaan rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Hands - Harjaannus Harjaannus tarkoittaa käytännön ja käden taitoja, joita harjoitellaan kaikessa 4H-toiminnassa. Tähän liittyvät tärkeänä osana asenteet, kuten esimerkiksi yritteliäisyys ja ahkeruus. Heart - Hyvyys Hyvyys kertoo toisen ihmisen sekä luonnon kunnioittamisesta ja huolenpidosta. Hyvyyteen liittyvät myös yhteistyötaidot ja hyvä käytös. Health - Hyvinvointi Hyvinvointi on kokonaisvaltainen asia, johon liittyvät ihmisen fyysinen ja henkinen tasapaino sekä riittävä aineellinen hyvinvointi. 4H-toimija pystyy luomaan arjen hyvinvointia itselleen ja muille. 3

4 4H-kasvatusajattelu Lapsi- ja nuorisojärjestönä 4H:lla on kasvatustehtävä. 4Hkasvatusajattelu muodostuu kasvatustavoitteesta, arvoista ja menetelmästä sekä kasvatuksen kahdesta toimintamallista. 4H:n kasvatustavoitteena on lapsen ja nuoren kasvu aktiiviseksi, vastuulliseksi ja yritteliääksi. Perustan toiminnalle muodostavat 4H:n arvot Harkinta, Harjaannus, Hyvyys ja Hyvinvointi. Toimintamenetelmänä on amerikkalaisen kasvatusfilosofin John Deweyn ajatuksiin perustuva Tekemällä oppiminen (Learning by doing). 4H-toiminta on kansalaiskasvatusta, jossa työelämävalmiuksilla ja yrittäjyyskasvatuksella on keskeinen asema. Yrittäjyyskasvatusta syventää David A. Kolbin kokemuksellisen oppimisen malli. Tekoja lähellä ja kaukana -toimintamalli muodostaa perustan järjestössä tehtävälle kansalaiskasvatukselle. Nuorten kasvua yrittäjyyteen ja työelämään tuetaan Kolme askelta työelämään -toimintamallin avulla. Toimintaympäristö muutoksessa 4H-nuorisotyötä tehdään ympäristössä, jossa tulevaisuutta on yhä vaikeampi ennustaa. 4H-nuorisotyön toimintaympäristöä tarkastellaan seuraavassa erityisesti nuorten elämän näkökulmasta. Hyvin ja huonosti voivat nuoret Suurin osa suomalaisista nuorista voi hyvin. He opiskelevat, harrastavat ja suunnittelevat tulevaisuuttaan. Samaan aikaan huolta aiheuttaa suuri joukko nuoria, jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Nuorten syrjäytyminen on koko yhteiskuntaa koskeva taloudellinen ja inhimillinen haaste, jonka ratkaisemiseen tarvitaan kaikkia toimijoita. Kolmannella sektorilla voi olla tässä merkittävä rooli. Syrjäytymistä voidaan ehkäistä, kun työ käynnistetään riittävän varhain. Tarvitaan ennaltaehkäisevää nuorisotyötä. Erilaiset perheet Perheiden elämää kuormittavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, ihmissuhteisiin ja talouteen liittyvät monet haasteet. Moni nuori tarvitsee erityistä tukea kasvussaan ja arjen hallintaan liittyvissä käytännön taidoissa. Terveellinen ruoka, riittävä uni ja liikunta sekä turvallinen ja tasapainoinen arki muodostavat edelleen nuorten hyvinvoinnin perustan. Muiden kasvattajien merkitys perheiden rinnalla korostuu. Kaupunki ja maaseutu Väestö keskittyy pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin. Kuntaliitosten seurauksena kuntien määrä vähenee ja kuntakoko kasvaa. Monet aiemmin itsenäiset kunnat jatkavat elämäänsä kaupunginosina tai kylinä. Reuna-alueilla asuvien nuorten määrä lisääntyy. Näillä nuorilla tulee olla mahdollisuus harrastaa ja käyttää nuorisotyön palveluja. Kohti työelämää Nuorisotyöttömyys jatkuu, vaikka ikäluokat pienenevät ja väestö ikääntyy. Samalla yrityksiä vaivaa ammattitaitoisen työvoiman puute. Nuorten työllistymiseen liittyy monenlaisia haasteita. Valtaosa nuorista on halukas osallistumaan työelämään yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Usein kuitenkin nuorten työllistymistä vaikeuttavat henkilökohtaiset ongelmat sekä osaamisen ja koulutuksen puute. Monilta puuttuu 4

5 työelämässä tarvittavia perustaitoja, myös ammatillisissa taidoissa on puutteita. Toisaalta osa nuorista arvostaa vapaa-aikaa, turvallisuutta ja helppoutta. He eivät välttämättä halua elää ja tehdä työtä yhteiskunnan odottamalla tavalla. Monet työnantajat kokevat nuorten työllistämisen haasteelliseksi. Nuorille tarvitaan enemmän matalan kynnyksen työpaikkoja, joiden kautta heidän on mahdollista saada ensimmäisiä kokemuksia työelämästä. Nuoret tarvitsevat tukea ja ohjausta aloittaessaan työt. Työn tekemiseen kasvetaan vähitellen. Urana yrittäjyys Yrittäjyyden merkitys työpaikkojen ja talouden kasvun lähteenä kasvaa. Eläköityvät yrittäjät tarvitsevat yritystoiminnalleen jatkajia. Erot palkkatyön ja yrittäjyyden välillä pienenevät. Myös työntekijöiltä edellytetään yrittäjämäisempää toimintatapaa. Suomalaiset nuoret kokevat yrittäjyyden yhä melko epäkiinnostavana uravaihtoehtona. Nuoret innostuvat yrittäjyydestä, mutta myönteiset asenteet muuttuvat vain harvoin yrityskokeiluiksi. Yrittäjyyttä suunnittelevat nuoret tarvitsevat uudenlaista kannustusta, tukea ja ohjausta. Mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa Nuoret haluavat osallistua, mutta heidän kiinnostuksensa toimia pitkään samojen asioiden parissa on vähentynyt. Osallistumisen kohteita vaihdetaan usein ja harrastusta käytetään välineenä rakentaa omaa identiteettiä. Myös vapaaehtoistoiminnassa projektimaisten, lyhytkestoisten tehtävien suosio kasvaa. Nuorten kiinnostus omaehtoiseen, epämuodolliseen ja itsenäiseen toimintaan lisääntyy. Uutta yhteisöllisyyttä Perinteisen järjestötoiminnan rinnalle on syntynyt uudenlaista yhteisöllisyyttä, jossa korostuvat ihmisten aito halu toimia, oma-aloitteisuus ja konkreettiset teot. Toiminnassa hyödynnetään sosiaalista mediaa, jonka avulla välitetään tietoa ja kootaan ihmisiä yhteen. Järjestöjen tulee tarjota houkuttelevia mahdollisuuksia uudenlaisen yhteisöllisyyden rakentumiselle. Voidaan puhua myös uudesta demokratiasta, jossa teoilla on keskeinen asema. Uusi yhteisöllisyys kumpuaa sosiaalisten medioiden ja verkon mullistamasta yhteiskunnasta. Ne ovat muuttaneet tapamme viestiä. Viestintä ei enää tapahdu ylhäältä alas, vaan jokaisella yksilöllä ja yhteisöllä on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin verkon välineiden avulla. Erilaiset digitaaliset välineet ovat osa nuorten päivittäistä elämää. Verkko on monille nuorille sosiaalisen elämän ja vapaa-ajan tärkein väline. Verkon merkitys ulottuu opiskeluun, tiedonhankintaan ja kaikkialle elämään. Verkon hyödyntäminen korostuu erityisesti nuorisotyössä. Nuoria kohdataan ja tavoitetaan verkon kautta. Verkolla voi olla merkittävä rooli nuorten osallisuutta vahvistavana kanavana. 4H-nuorisotyötä on tehtävä myös verkossa. Monikulttuurisuus Erilaiset kulttuurit ovat tulleet pysyväksi osaksi suomalaista elämänmuotoa. Maahanmuuttajien määrä kasvaa, ja Suomessa asuu paljon jo usean sukupolven maahanmuuttajia. Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Suvaitsevaisuus ja kyky toimia erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa ovat jokaisen kansalaisen perustaitoja, joita tarvitaan yhä enemmän myös työelämässä. Nuorten tulee pystyä vuorovaikutukseen erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Nuorisovaihdot, leirit ja kehitysyhteistyö ovat osa monikulttuurista toimintaa. Kestävää hyvinvointia Hyvinvointi on tulevaisuudessa turvattava luonnon kantokyvyn mahdollistamissa rajoissa. Sitä tulee rakentaa kestävällä tavalla sekä kansallisesti että globaalisti. Kestävän kehityksen mukaiseen ajatteluun sisältyvät ekologiset, sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset ulottuvuudet. On ratkaistava mm. ilmastonmuutokseen ja väestörakenteen muutokseen liittyvät kysymykset. Erilaiset ympäristö- ja ruokaskandaalit vaikuttavat ihmisten arvostuksiin, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Kestävään kehitykseen liittyen puhutaan myös vihreästä taloudesta ja biotaloudesta. Vihreä talous vastaa tarpeeseen luoda parempaa elämää ilman, että ihmisarvoa tai ympäristöä vahingoitetaan. Biotalous on uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva osa vihreää taloutta. Menestys näillä alueilla on ratkaisevassa asemassa, kun pohditaan Suomen tulevaisuutta. Sen vuoksi niitä tulee pohtia myös osana nuorisotyötä. 4H-toiminnan sisällöt ovat yhteiskunnassa ajankohtaisempia kuin pitkään aikaan. Talouden raamit Talouden yleinen epävarmuus ja kestävyysvaje aiheuttavat säästöpaineita julkiseen talouteen. Valtion ja kuntien on jatkossa tehtävä selkeitä arvovalintoja julkisesti rahoitettavien palvelujen osalta. Näyttää siltä, että ihmisten on otettava enemmän vastuuta omasta elämästään ja läheistensä hyvinvoinnista. Epävarmuus heijastuu myös 4H-nuorisotyön rahoitukseen. Toiminnan turvaamiseksi on haettava aktiivisesti uusia ratkaisuja, joiden avulla voidaan vahvistaa taloudellista perustaa ja turvata työn jatkuminen. Toisaalta järjestöjä tarvitaan palvelujen tuottajina. 5

6 Toiminnan päälinjaukset vuosille Kolme askelta työelämään 1 4H-kerhot yleis- ja teemakerhot kerhoa Kilpailut TOP-tehtäväpankki tehtävää Puutarha ja viherympäristö Metsä ja luonto Eläimet Koti ja keittiö Taitavat kädet Teknologia Kansainvälisyys Viestintä- ja vuorovaikutustaidot Töitä ja omaa rahaa Ympäristö ja kierrätys Kasvu vastuulliseksi ja yritteliääksi Ajokortti työelämään (8 t) työnhaku ja työelämän pelisäännöt 4H-työelämäkurssit 2 Lastenhoito Koiranhoito Kotityö Pihatyö Metsätyö Osaava kerhonohjaaja 4H-yritys Muut paikallisesti järjestettävät kurssit Työpaikka 4H-yhdistykset työllistävät yli nuorta vuosittain 4H-Yritys yli 300 yritystä nuoren / ryhmän yritys henkilökohtainen ohjaaja myynti /vuosi 3 Kosketuspintoja työelämään ja yrittäjyyteen Kolme askelta työelämään Kolme askelta työelämään -toimintamalli on 4H-järjestön vastaus nuorten syrjäytymistä koskeviin ajankohtaisiin haasteisiin. Sen avulla tuetaan nuorten elämänhallintaan liittyvien taitojen kehittymistä sekä nuorten kasvua työelämään ja yrittäjyyteen. Kolme askelta työelämään -toimintamalli tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja nuorisotakuulle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Kolme askelta työelämään -toimintamalli sisältää 4H-nuorisotyön avaintuotteet, jotka ovat ryhmätoiminta, koulutukset, työllistäminen ja nuorten yritykset. Ryhmätoiminta Ryhmätoiminnan tärkein muoto on 4H-kerho. 4H-yhdistykset vastaavat kerhotoiminnan organisoinnista paikallistasolla. Kerhoja ohjaavat vapaaehtoiset ohjaajat, joille tarjotaan tehtävää tukevaa koulutusta. Lasten, nuorten ja vapaaehtoisten ohjaajien tärkeimpänä työvälineenä on jatkuvasti uudistuva ja kehittyvä TOP-tehtäväpankki. Kerhojen toimintaa aktivoidaan vuosittain valtakunnallisilla TOP-kilpailuilla sekä Vuoden 4H-kerho -kilpailulla. Tavoitteena on, että 4Hyhdistykset tarjoavat jäsenilleen laadukasta kerhotoimintaa kaikkialla Suomessa. Nuorten työelämätaidot Nuorten työelämätaitoja kehitetään Ajokortti työelämään -kursseilla, 4H-työelämäkursseilla, 4H-yrityskursseilla sekä paikallisesti kehitetyillä, nuoria työelämään valmentavilla kursseilla. Nuorten työhyvinvointi otetaan huomioon asianmukaisissa koulutuksissa ja ohjeistuksissa esimerkiksi siten, että järjestetään heille vertaistapaamisia. Tavoitteena on, että kaikissa yhdistyksissä järjestetään nuoria työelämään valmentavia kursseja. Osa yhdistyksistä toteuttaa 4H-työpajatoimintaa. Nuorten työllistyminen Nuori voi työllistyä joko 4H-yhdistyksen välittämiin tai tarjoamiin töihin tai perustaa oman 4H-Yrityksen. Nuoret saavat mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä ohjatusti perustamalla 4H-Yrityksen. Yritysten perustamista tuetaan kouluttamalla yritysohjaajia. Vuosittain valitaan vuoden 4H- Yritys. Tavoitteena on, että kaikki 4H-yhdistykset työllistävät nuoria ja että 4H-Yritys on tuotteena käytössä kaikissa 4Hyhdistyksissä. 6

7 Strategiakaudella jatkamme pitkäjänteistä työtä Kolme askelta työelämään -toimintamallin parissa. Kolme askelta työelämään -toimintamalli on osa jokaisen 4H-yhdistyksen toimintaa ja viestintää. Avaintuotteet toteutuvat mahdollisimman tasalaatuisina kaikissa yhdistyksissä. Kolme askelta työelämään -toimintamallia hyödynnetään osana nuorisotakuun toteutusta. 4H tunnetaan Kolme askelta työelämään -toimintamallistaan kaikkialla Suomessa, ja se on osa verkkonuorisotyötä. Aktiiviseksi kansalaiseksi tekoja lähellä ja kaukana Tekoja lähellä ja kaukana -toimintamalli kertoo 4H:n kansalaiskasvatuksesta. Siinä yhdistyvät nuorten oman toiminnan tukeminen ja nuorten tekeminen. 4H tukee nuorten mahdollisuuksia oppia erilaisia tietoja ja taitoja, osallistua ja vaikuttaa kasvaa aktiivisiksi kansalaisiksi. Nuorilla on kyky ja halu olla aktiivisia toimijoita omissa lähiyhteisöissään ja koko maailmassa. Koulutettuja vapaaehtoisia ja toimihenkilöitä tarvitaan mukaan tukemaan nuorten omaa toimintaa: tarjoamaan tiloja ja mahdollisuuksia, innostamaan, kannustamaan ja auttamaan tarvittaessa. 4H tukee ohjaajia tarjoamalla tehtävään liittyvää koulutusta. Aktiivinen kansalaisuus toteutuu parhaiten käytännön tekoina, jotka lisäävät hyvinvointia lähellä ja kaukana. Tekoihin sisältyvät tutut 4H-aiheet: puutarha ja viherympäristö, metsä ja luonto, eläimet, koti ja keittiö, taitavat kädet, teknologia, kansainvälisyys, viestintä- ja vuorovaikutustaidot, töitä ja omaa rahaa sekä ympäristö ja kierrätys. Teoissa toteutuu kestävän kehityksen mukainen ajattelutapa. Tekoja lähellä ja kaukana -toimintamalli yhdistää eri-ikäisiä ihmisiä kaupungeissa ja maaseudulla. Se luo mahdollisuuksia uudenlaiselle vapaaehtoisuudelle ja yhdessä tekemiselle. Verkolla on toiminnassa merkittävä rooli. Verkossa jaetaan tietoa, kerrotaan tarinoita, verkostoidutaan ja kohdataan. Verkon kautta on helppo tulla toimintaan mukaan. Toimintaa tukevat 4H:n valtakunnalliset tuotteet ja ohjaajien työkalut. Lähtökohtana ovat kuitenkin paikalliset tarpeet ja oman paikkakunnan nuorten tukeminen. Strategiakauden aikana nuorten oman toiminnan asema järjestössä vahvistuu ja nuorista kasvaa aktiivisia kansalaisia. Tekoja lähellä ja kaukana -toimintamallista tulee osa 4Hjärjestön toimintaa. Toimihenkilöt ja vapaaehtoiset osaavat toimia nuorten oman toiminnan innostajina, kannustajina ja tukijoina. Nuorten aktiivisuus näkyy 4H-nuorten tekeminä käytännön tekoina, jotka lisäävät omaa ja yhteistä hyvinvointia. Toimintaa tukee ammattimaisesti toteutettu viestintä. TEKOJA LÄHELLÄ JA KAUKANA KESTÄVÄ TEKEMINEN, OSALLISTUMINEN JA VAIKUTTAMINEN LASTEN JA NUORTEN TEKOJA TUKEA, VÄLINEITÄ, TILOJA = MAHDOLLISUUKSIA HYVINVOINTIA LÄHELLÄ JA KAUKANA 7

8 töstä. Sen vuoksi kaikkien nuorten tulisi omaksua kestävän kehityksen näkökulmia osaksi omaa elämäänsä. Kestävän kehityksen mukainen ajattelu ja toiminta ovat luonteva osa 4H-nuorisotyötä. Strategiakauden aikana vahvistamme kestävän kehityksen ulottuvuutta 4H-nuorisotyössä. Asiaa tarkastellaan erityisesti kestävän elämäntavan ja uusiutuvien luonnonvarojen näkökulmasta (biotalous). 4H panostaa työhyvinvointiin Henkilöstö on järjestömme tärkein voimavara. Koko järjestölle valmistuu ensimmäinen henkilöstöstrategia vuonna Henkilöstöstrategian mukaisesti strategiakaudella kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön hyvinvointiin. Verkkoperustaisen nuorisotyön kehittäminen Kehittämällä verkkoperustaista nuorisotyötä 4H-järjestö vastaa nuorten elämässä tapahtuneeseen muutokseen. Nuoret eivät mene verkkoon, he ovat siellä, ja verkon todellisuus on heille osa oikeaa elämää. 4H-nuorisotyön tulee näkyä ja tavoittaa nuoret siellä, missä he liikkuvat. Verkon punoutuessa osaksi nuorten arkielämää digitaaliset kansalaistaidot ja niiden harjoittelu muuttuvat yhä merkityksellisemmiksi. 4H:n luonteva tehtävä on olla mukana kasvattamassa digitaalisen ajan kansalaisia. Verkon hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia parantaa 4H-nuorisotyön palveluja kaikkialla Suomessa, myös kylissä, joissa harrastusmahdollisuudet ovat niukkoja. Verkon avulla tavoitetaan nuoria, joita ei muuten tavoitettaisi. Verkko mahdollistaa uusien pedagogisten menetelmien hyödyntämisen ja toiminnan organisoimisen kustannustehokkaasti. Strategiakaudella toteutamme erillishankkeen 4H-nuorisotyö verkossa, jonka avulla halutaan turvata kaikkien nuorten tasavertaiset mahdollisuudet harrastaa ja käyttää nuorisotyön palveluja. Hankkeessa kehitämme uusia tapoja hyödyntää verkon tarjoamia mahdollisuuksia 4H-nuorisotyössä. Hanke toteutetaan osana 4H-verkkopalvelujen kokonaisuudistusta. Kestävä elämäntapa Kestävän kehityksen tavoitteena on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Jokaisen on tulevaisuudessa kannettava vastuuta ympäris- Henkilöstölle tehdään työtyytyväisyyskysely vuosina 2014 ja Yhdistysten käyttöön kehitettävä arviointi- ja kehittämistyökalu tukee osaltaan työhyvinvoinnin parantamista. Toimihenkilöpäivillä on teemana työhyvinvointi, ja työhyvinvoinnin eri ulottuvuuksia käsitellään yhtenäisesti eri puolilla Suomea. Yhdistysten ja toimihenkilöiden kanssa käytävien tulos- ja kehityskeskustelujen kehityskeskusteluosuutta vahvistetaan. Luottamushenkilöille tarjotaan koulutusta mm. henkilöstö- ja talousjohtamisessa. Henkilöstön osaamiseen panostetaan ja kehitetään varahenkilöjärjestelmää. 4H-yhdistysten ja 4H-liiton tietotekniikka ja verkkoyhteydet pyritään saamaan tasolle, joka mahdollistaa nykyaikaiset työskentelytavat. Tunnettuus rakennetaan viestinnällä Viestinnän tehtävä on tukea järjestössä tehtävää nuorisotyötä ja tehdä se näkyväksi. Kerromme lapsille ja nuorille, vanhemmille, medialle, sidosryhmille ja päättäjille, että 4H on hyvä harrastus 2010-luvulla. Verkko on muuttanut tapaamme viestiä. 4H:n viestintä vastaa siihen muutokseen, joka ihmisten viestintäkäytöksessä on tapahtunut. 4H:n julkisuuskuvaa rakennetaan voimakkaammin nuorten tekemisen ja heidän tarinoidensa päälle, sillä ne kiinnostavat. Samalla panostamme siihen, että saamme nuoret viestimään asiaamme toisille nuorille. Kiinnitämme ihmisten huomion tuottamalla heitä hyödyttäviä sisältöjä. Jäsenlehden ilmestymisen päätyttyä liiton viestintäresursseja kohdennetaan uudestaan tehokkaampaan tunnettuus- ja mediatyöhön, jotta 4H:n viestit saadaan näkyviin informaatiotulvan aikakaudella. Liiton viestinnässä tuotetaan yhä enemmän viestintämateriaalia, jota yhdistykset voivat käyttää sellaisenaan. 4H-intra on sisäisen viestinnän pääkanavana. 8

9 Toteutamme 4H-verkkopalveluiden kokonaisuudistuksen. Kehitämme 4H-viestintää tuomalla esiin nuoria ja heidän tarinoitaan ja aktivoimalla heitä viestinnän tekijöiksi. Siirrämme resursseja media- ja sidosryhmäviestintään ja parannamme järjestön yleistä tunnettuutta. Jatkamme visuaalisen ilmeen parissa edellisellä strategiakaudella tehtyä kehitystyötä. Koulutamme yhdistyksiä uusien viestintävälineiden käyttöön ja viestinnän suunnittelemiseen. Kehitämme 4H-intraa vastaamaan kiivastahtisen työn tarpeita. 4H-piirien ja -liiton toimintojen asiakaslähtöinen uudistaminen Työryhmän ehdotus Suomen 4H-liiton valtuuskunta asetti joulukuussa 2011 työryhmän selvittämään järjestön nykyisen toiminta- ja organisaatiomallin toimivuutta, tehokkuutta ja kustannusrakennetta. Työryhmä jätti ehdotuksensa toukokuun 2012 lopussa, minkä jälkeen ehdotusta on käsitelty aktiivisesti 4H-järjestöväen keskuudessa, ja 4H-liitto on saanut asiasta runsaasti lausuntoja ja kannanottoja. Työryhmä ehdottaa, että 4H-järjestön tukipalvelut yhdistyksille järjestetään asiakaslähtöisesti palveluprosesseihin perustuvien tiimien avulla. Palveluprosessit ja vastaavat tiimit voivat koskea mm. nuorisotyötä, järjestötyötä ja henkilöstöä, taloutta, tietohallintoa, viestintää ja hanketoimintaa. Palvelutiimeissä ovat edustettuina tukiorganisaatio, yhdistykset ja nuoret. Uudistuksen tavoitteet 1. Palvelu- ja organisaatiouudistuksella halutaan parantaa yhdistysten tukipalveluja tarjoamalla yhdenmukaiset palvelut eri puolella maata. Yhdistysten vaikutusmahdollisuudet paranevat, kun ne tulevat suoraan 4Hliiton jäseniksi. Yhdistysten ja nuorten ääni 4H-nuorisotyön kehittämisessä ja toteutuksessa tulee nykyistä paremmin esille palvelutiimien jäsenyyden kautta. 2. Palvelut yhdistyksille tuotetaan joustavalla ja tehokkaalla tavalla mm. siten, että alueyksiköiden rajat eivät ole rajoitteena palveluverkoston rakentamisessa. Uusi toimintamalli mahdollistaa henkilöstön työnjaon ja erikoistumisen kehittämisen. Keskustoimiston ja alueyksiköiden lisäksi vertais- ja muita palveluja hankitaan yhdistyksiltä. Yhdistyksille maksetaan asianmukainen korvaus. 3. Tukipalvelujen tuotanto mitoitetaan käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Kustannussäästöjä haetaan mm. hallinnollisista menoista. Erityisesti taloushallinnon tehokkuuden odotetaan paranevan huomattavasti. 4. Hanketoiminnan uudelleen järjestäminen parantaa mm. valtakunnallista edunvalvontaa, osaamisen kehittämistä, oma- ja väliaikaisrahoitusmahdollisuuksia sekä valtakunnallista koordinaatiota. Hanketoiminnalla haetaan lisää resursseja yhdistysten nuorisotyöhön. Työryhmän mielestä asetetut palvelu- ja muut tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten yhdistämällä 4H-liiton ja -piirien organisaatiot ja toiminnat. Tämän mukaisesti esitetään, että järjestössä omaksutaan 2-portainen organisaatiomalli, jossa järjestö koostuu itsenäisistä 4H-yhdistyksistä ja keskusjärjestöstä eli Suomen 4H-liitosta. Liitto muodostuu keskustoimistosta ja tarvittavasta määrästä alueyksiköitä. 4H-piirit purkavat toimintansa, jolloin varat, velat ja vastuut tulevat uuden keskusliiton vastuulle. Piirien henkilöstö siirtyy liiton palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Alueyksiköiden tueksi perustetaan alueneuvostot, joiden tehtävänä on mm. tuoda toimintaan alueellista asiantuntemusta ja olla perusta alueelliselle vaikuttamiselle mm. edunvalvonnan, sidosryhmäyhteistyön, varainhankinnan ja viestinnän osalta. Liiton hallitus kutsuu alueneuvostoihin jäsenet alueen 4Hyhdistyksiä kuultuaan. 9

10 10

11

12 4H on valtakunnallinen, sitoutumaton nuorisojärjestö. 4H-harrastuksessa lapsi ja nuori kasvaa kohti vastuullista ja yritteliästä aikuisuutta. Lapsen ja nuoren kehitysvaiheet huomioon ottavassa toiminnassa opitaan itse tekemällä. 4H-kerhossa omaksutaan käytännön taitoja ja tietoja koulutetun ohjaajan tuella. 4H-koulutukset ja -kurssit syventävät nuoren osaamista. Toiminnassa saadaan valmiuksia aktiiviseen kansalaisuuteen, yrittäjyyteen ja työelämään. Suomen 4H-liitto Karjalankatu 2 A HELSINKI

4H-nuorisotyö 2014-2016 TEKOJA JA TEKIJÖITÄ. Suomen 4H-liitto Edustajakokous 26.4.2013

4H-nuorisotyö 2014-2016 TEKOJA JA TEKIJÖITÄ. Suomen 4H-liitto Edustajakokous 26.4.2013 4H-nuorisotyö 2014-2016 TEKOJA JA TEKIJÖITÄ 4 H Suomen 4H-liitto Edustajakokous 26.4.2013 Yhteinen tekemisen tahto 4H on valtakunnallisesti toimiva, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton nuorisojärjestö.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

NAANTALIN 4H-YHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011

NAANTALIN 4H-YHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 Sivu 1 / 5 NAANTALIN 4H-YHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 Naantalin 4H-yhdistys 4H-yhdistyksen toimintaa ohjaavat järjestön yhteinen päämäärä, toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet. Sääntöjen mukaisesti

Lisätiedot

Vapaaehtoisena 4H:ssa

Vapaaehtoisena 4H:ssa Vapaaehtoisena 4H:ssa Vapaaehtoistoiminnan ohjelma 1. 4H ON TOIMIHENKILÖIDEN JA VAPAAEHTOISTEN YHTEISTYÖTÄ 4H-toiminta perustuu ammattitaitoisten toimihenkilöiden ja vapaaehtoisten hyvään yhteistyöhön.

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat

Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (7) Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat nuoret +15 nuorten yrittäjyyden tukeminen ja heidän keskinäinen verkottuminen nuorten työllistäminen yhdistyksen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

4H-Yritys. Ohjattuja yrittäjyyden ensiaskeleita

4H-Yritys. Ohjattuja yrittäjyyden ensiaskeleita 4H-Yritys Ohjattuja yrittäjyyden ensiaskeleita 4H-Yritys on Osa 4H-nuorisotyötä. Valmis työväline nuorten yritystoiminnan tukemiseen ja käynnistämiseen. Mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä ohjatusti. TYÖELÄMÄVALMIUDET

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 MONIKULTTUURINEN TYÖ

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 MONIKULTTUURINEN TYÖ SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 MONIKULTTUURINEN TYÖ KÖLVI-TOIMINTA - Kölvi-toiminta tukee toimintaan osallistuvia kasvamaan yhteisönsä 4 ja yhteiskuntansa täysivaltaisiksi

Lisätiedot

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 Punaisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana 16.1.2012 Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n Kehittämisseminaari 13.1.2012 Sirpa Suomalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Pohjanmaan Pelastusalan

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke Peli Pelaaminen Pelaamisen muodot Perinteiset pihapelit Vanhat tutut korttipelit (pasianssit, tuppi...) Pulmapelit (Sudoku,

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Vuosikertomus 2011 Suomen 4H-liitto 4 H

Vuosikertomus 2011 Suomen 4H-liitto 4 H Vuosikertomus 2011 Suomen 4H-liitto 4 H Puheenjohtajan kynästä Vuonna 2011 sitoutunut 4H-väki näytti jälleen voimansa. Perustoiminnan tulokset olivat erinomaiset. Erikseen on syytä mainita Ajokortti työelämään

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus. Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus. Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu. EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Suomi - maailman osaavin kansakunta vuonna 2020 Miksi EuroSkills

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Martoissa on arjen mahdollisuus Vuosikokous 26.4.2014 Tavoitteet 2015 Toiminnan tunnettuuden parantaminen sisältölähtöisesti Kestävän kehityksen edistäminen kotitalousneuvonnan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET Tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen 29.03.2012 Aktuaareille 1 FINANSSIALAN HENKILÖSTÖ IÄN MUKAAN 2011 900 800 Vakuutusyhtiöt Pankit 700 600 500 400 300 200 100 0 18

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot