Sote -uudistuksen tilannekatsaus

Transkriptio

1 Sote -uudistuksen tilannekatsaus Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

2 Viestit sote -johdolle Sote -uudistus etenee - intensiivisessä lainvalmisteluvaiheessa Sote -palveluiden järjestäminen irrotetaan kuntien tehtävistä kunnille jää yleinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä => läpileikkaava politiikka yhteistyö kunnan tehtävien kanssa rakennetaan Muutos tehdään alueilla => valmistelu toiminnalliseen muutoksen palveluintegraation toteuttaminen - sisällöllinen kehittäminen

3 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3 ½ prosenttiyksikköä suhteessa BKT luottamusväli - mediaani / keskiarvo olennaista riski ja rakenteelliset seikat, ei yksin pistearvo Väestön ikääntyminen ja ikäsidonnaisten menojen kasvu, alhainen tuottavuuden ja talouskasvun aikakausi lähes puolet kohdistuu kuntatalouteen => kuntatalous nykyrakenteilla ei kestä ja perusoikeudet vaarantuvat Kustannusten hallinnan tavoite uudistuksessa 3 mrd euroa alhaisempi sote-menojen taso vuoden 2030 alussa kuin nykyisessä perusuran mukaisessa ennusteessa (some -malli)

4 Taloudellisen huoltosuhteen kehitys

5 Sirpaloituneen palvelujärjestelmän ongelmien vähentäminen Sirpaloitunut palvelujärjestelmä 297 kuntaa manner-suomessa Pohjoismaisessa vertailussa hajautunut järjestämisvastuu Kuntien eriytyvä kantokyky - vaarantaa yhdenvertaisuuden palveluiden saatavuudessa

6 Miksi: sote -uudistuksen tavoitteet Miten kustannustenhallinta saavutetaan: resurssien niukkuuden näkökulman tunnistaminen, tunnustaminen ja sisäistäminen enemmän ei ole parempaa =>määrä ei korvaa vaikuttavuutta vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen - uudenlaiset tavat toimia

7 Miksi: sote -uudistuksen tavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen vaikuttavampi palvelu ja ennaltaehkäisy parempi ja yhdenvertaisempi palveluihin pääsy => sosiaalinen oikeudenmukaisuus Perustuslaissa säädetyn sosiaalisen perusoikeuden yhdenvertaisen toteutumisen turvaaminen

8 Sote-uudistus - toiminnallinen muutos Ihminen ja vaikuttavuus keskiössä Asiakaskeisyys integraatiossa asiakkailla mahdollisuus saada oikeita, tarpeisiin vaikuttavia palveluita oikea-aikaisesti asiakkaan saama palvelu on sujuva kokonaisuus palvelussa yhdistetään asiakkaan tarpeiden mukaisesti joustavasti erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden keinoja, toimenpiteitä ja osaamisia. palvelu- ja hoitoketjuja johdetaan kokonaisuutena ja asiakastieto siirtyy sujuvasti toimijoiden välillä. palveluketjut ovat useisiin eri tuottajiin perustuvassa kokonaisuudessa välttämättä organisaatiorajat ylittäviä

9 Yhteinen ICT Uusi sote-rakenne Valtioneuvosto Sote-järjestämispäätös: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittävien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset, palvelulupaus, laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet Muut yhteiset tukipalvelut Yhteishankinnat Asiantuntija-arviot itsehallintoalueiden oman tuotannon laadusta, vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta suhteessa muihin tuotantotapoihin Toimitilapalvelut Henkilöstö- ja taloushallintopalvelut ICT -palvelut Tutkimuksen koordinaatiopalvelut Mahdolliset laite- infrastruktuuripalvelut Itsehallintoalueet Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Maakuntien liittojen tehtävät ELY-keskusten alueiden ja niiden elinkeinkeinoelämän kehittämistehtävät Mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto Itsehallintoalueet (maakunnat maakuntajaon pohjalta) 18 kpl, joista 15 järjestää sotepalvelut itse ja 3 aluetta yhdessä toisen itsehallintoalueen kanssa 5 yliopistosairaalaa ja 7 muuta laajan päivystyksen yksikköä Kunnat (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) Kunnat Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

10 Sote-uudistuksessa ja itsehallintoalueiden perustamisessa eteneminen Raide 1: sote -järjestämisuudistus sote-järjestämistehtävä ja rahoitus irrotetan kuntapohjasta HE-luonnoksen linjausten tavoite huhtikuu, HE-luonnos lausunnoille Raide 2: sote - valinnanvapaus- ja monikanavarahoitusuudistus selvityshenkilöryhmä (pj. prof. Brommels) aloittanut työnsä selvityshenkilöiden esiselvitys vaihtoehtoineen , huhtikuussa STM:n informointi ehdotuksista, raportti ehdotuksineen toukokuu -16 hallituksen linjatessa huhtikuussa HE:n järjestämisuudistuksesta sisältöä sillä jo kuva valinnanvapautta ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskevista ehdotuksista => koordinaatio

11 Sote-järjestämisuudistuksessa valmisteltava lainsäädäntö Huhtikuuhun 2016 mennessä valmisteltavat lakiluonnokset: sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki (mm. omaisuusjärjestelyt) maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) maakuntien valtionosuuslaki (valtionrahoitus maakunnille) uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain, vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain, arkistolain, tietohallintolain yms. hallinto-oikeudellisen ja informaatio-oikeudellisen yleislainsäädännön muutokset viranhaltijoita sekä virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää henkilöstösiirtojen johdosta koskevat muutokset Luettelo voi vielä osin elää

12 Sote-järjestämislaki Järjestämistehtävä: järjestämisvastuu siirretään kunnilta itsehallintoalueille (maakunnille) kysymys pääkaupunkiseuden mahdollisista erityispiireistä ratkaistaaan Voimavarojen kohdentamisen velvoitteet Järjestämistehtävän määrittely Integraatiota ja julkisen sote-tuotannon perusteita koskevat säännökset laajan ympärivuorokautisen sairaalayksiköiden palveluverkko, sosiaalialan osaamiskeskusten ja vaativimpien sosiaalipäivystysten integraatio siihen velvoitteet tukeutua järjestämisessä niihin, erva-alueiden tehtäviä vastaavat uudet, vahvemmat yhteistyövelvoitteet järjestämissopimus erva-alueen maakuntien kesken integraation toteuttamisesta tietointegraation perusteet (rekisterinpitäjä) jne

13 Sote -järjestämislaki jatkoa Sote -ohjausmalli ja kehittämisrakenteet valtioneuvoston järjestämispäätös ja asetuksella säädettävät, pysyvämmät asiat (pysyväisluonteset työnjaot) ohjaus- ja kehittämisrakenteita ja dialogista ohjausta koskeva selvityshenkilöraportti julkistuu tammikuun 2016 lopulla neuvottelumenettely maakunta - valtio STM:n ohjausyksikkö Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen monituottajamallin toteutus Sote-järjestämiskyvyn arviointimenettely osana valtioneuvoston järjestämispäätöksen valmistelua heikko sote-järjestämiskyky käynnistää aina itsehallintoalueen itsenäisyyden edellytyksiä koskevan arviointimenettelyn

14 Voimaanpanolaki Sote - ja rahoituksen siirtymäjärjestelyt Kuntien kuuluminen itsehallintoalueisiin (maakuntiin) kunnittain Väliaikaishallinto sekä 1. vaalit Henkilöstön siirtoa koskevat järjestelyt ensisijaisesti lailla täsmennetään että toteutetaan liikkeenluovutuksen periaattein Omaisuuden siirtoa koskevat periaatteet ja järjestelyt Valtakunnallisten maakuntien tukipalveluyhtiöiden perustaminen Valtakunnallisten yhtiöiden perustaminen tilahallinta - toimitilapalvelut yhteishankinnat - yhteishankintayksikkö ja arvioinnin asiantuntijatuki ICT-palvelut erikseen määriteltävät muut tukipalvelut

15 Maakuntalaki Itsehallintoalueiden toimintaa, taloutta ja hallintoa koskeva perussäädös (vrt. kuntien osalta kuntalaki) Tehtäväala - suhde kuntaan yleinen toimiala? mahdollisuudet sopia tehtävistä kunnan kanssa? Suhde valtioon ja kuntiin neuvottelumenettely valtion kanssa, oma osio julkisen talouden suunnitelmassa Maakuntakonserni Aluejaon muuttaminen

16 Maakuntalaki jatkoa Vaalit ja valtuusto Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet (ks. ajatus vaikuttamistoimielimistä) Maakuntastrategia (sisältää palveluntuotantostrategian) Hallintorakenteet, toimielimet ja johtaminen Henkilöstö ja hallintomenettely hallintosääntö keskeinen ohjausasiakirja Talous: taloudenhoito ja talouden tasapainosääntö Talouden sekä järjestämis- ja kantokyvyn arviointimenettely => voi johtaa itsehallintoalueen yhdistämiseen toiseen laissa säädettyjen kriisikriteerien täyttyessä (nk. kriisimenettely) Ulkoinen tarkastus ja tarkastuslautakunta Yhtiöittämisvelvollisuus Oikeussuoja - oikaisuvaatimus ja maakuntavalitus

17 Rahoituksen peruslinjaus Hallitus on linjannut rahoituksen jatkovalmistelua seuraavasti: Kunnilla ei voi olla merkittävää vastuuta sote-palvelujen rahoituksesta. Pääasiallinen rahoitusvastuu olisi ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon kanssa. Tulevien itsehallintoalueiden rahoitus valmistellaan ensisijassa valtion rahoitusvastuun pohjalta. Vaihtoehtoisena mallina selvitetään myös mallia, jossa osa rahoituksesta perustuisi itsehallintoalueiden omaan verotusoikeuteen. Tarkempi rahoitusmalli valmistellaan huhtikuussa 2016 lausunnolle lähetettävään esitysluonnokseen - maakuntien valtionosuuslaki kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki verolakien muutokset

18 Rahoituksen peruslinjaus 2 Kokonaisveroaste ei saa nousta ja työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla Perustuslain mukaisen yhdenvertaisuusperiaatteen huomioon ottaminen Veromallit ja tuloverotuksen muutos, kuntakohtainen laskenta

19 Rahoitusratkaisun toteutus: osa 1 Yhden veronmaksajan periaate tarkastellaan julkista taloutta kokonaisuutena Sote -menot/ laskennallisia sotekustannuksia vastaavat menot irrotetaan kuntataloudesta Sote -menoja / laskennallisia sotekustannuksia vastaavat tulot irrotetaan kuntataloudesta

20 Rahoitusratkaisun toteutus, osa 2 Sote-rahoitus ja itsehallintoalueiden rahoitus A) nykyisten tuloverotuksen lajien uudistamisella ja alentamalla kunnallisveroa B) valtion sote -verolla: kunnallisverotuksen veroasteikko ja alentamalla kunnallisveroa C) valtion sote-veron / tuloverouudistuksen ja maakuntaveron yhdistelmällä sekä alentamalla kunnallisveroa Kunnat alentavat kunnallisverotuksen veroprosenttejaan rahoitussiirtoa vastaavasti muutoksessa olisi mahdollinen määräaikainen verokatto

21 Omaisuusjärjestelyt - lähtökohtia Itsehallintoalueille siirtyviä tehtäviä vastaava omaisuus siirtyy Yhden veronmaksajan periaate julkista taloutta katsotaan kokonaisuutena Omaisuus maksetaan vain kerran periaate

22 Omaisuusjärjestelyiden vaihtoehdot Kunnat luovuttavat kiinteistöomaisuutta maakunnalle korvausta vastaan. Velat ja tarpeeton omaisuus jää kunnille. Kunnilta lunastetaan tarpeellinen omaisuus maakunnille. Velat ja tarpeeton omaisuus jää kunnille. Kunnilta vuokrataan tarvittavat tilat maakunnille. Velat ja tarpeeton omaisuus jää kunnille (vuokramalli). Kunnat perustavat yhtiön, joka vuokraa toimitilat maakunnille. Kunnat päättävät veloista ja yhtiöön siirtyvistä kiinteistöistä (vuokramalli yhtiön kautta). Omaisuus erotetaan maakunnille ns. jakautumis- mallilla. SOTEen liittyvä omaisuus ja velat siirtyvät kunnilta itsehallintoalueille/yhtiölle. Taseeltaan riittävän vakavaraisella yhtiöllä mahdollisuus sulattaa tarpeeton omaisuus. Kolme päämallia vuokramalli, jakautumismalli ja suppea jakautumismalli Sote-uudistuksen projektiryhmä puoltaa valmistelun jatkoa jakautumismallilla selvitetään maa-alueiden omistuksen jäämistä kuntiin Suppea jakautumismalli vaihtoehto

23 Henkilöstö- ja eläkeratkaisut Kuntien henkilöstöä siirtyy merkittävästi itsehallintoalueen palvelukseen sote-henkilöstö Liikkeenluovutuksen periaatteet Itsehallintoalueet ja niiden yhtiöt Kevan jäsenyhteisöksi Eläkkeiden rahoitusmallin jatkovalmistelu käynnissä - (VM ja STM),

24 Tehokkuutta tukevat ratkaisut 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon monipuolisuutta laajennetaan Itsehallintoalue tuottaa tarvittavat palvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa, lisäksi se voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita Järjestämistehtävä ja tuotanto erillään itsehallintoalueen sisäisessä organisaatiossa, tätä tukevat asiantuntijapalvelut Eri tuotantotapojen vertailtavuuden ja järjestelmällisen vertailun lisääminen ja kilpailun tehostaminen Julkisten ja julkisesti rahoitettujen yksityisten sotepalveluiden laatu- ja kustannustietojen tulee olla julkisia avoimen vertailun mahdollistamiseksi Yksityinen sektori ja avoin vertailu julkisen tuotannon kirittäjänä

25 Tehokkuutta tukevat ratkaisut 2 Maakuntien omistama yhteishankintayksikkö hoitaa itsehallintoalueiden päättämissä hankinnoissa kilpailutuksen tukee strategisen hankintatoimen järjestämisessä ja innovatiivisissa hankinnoissa lisäksi osallistuu itsehallintoalueiden oman tuotannon tehokkuuden ja talouden arviointiin harkittaessa omaa tuotantoa suhteessa palveluiden hankkimiseen muilta; laajempi arviointi esim. THL:n tehtäväksi Maakunnille yhteiset, näiden omistamat tukipalvelut toimitilapalvelut; mahdollisesti laiteinfrastruktuuripalvelut talous- ja henkilöstöhallinto; ICT-palvelut, tavoitteena täydellinen tietointegraatio todennäköisimmin osakeyhtiöpohjainen ratkaisu valtion ja isojen kaupunkien sekä kuntayhteistyön hyvät kokemukset käytössä

26 Toimintaverkon uudistaminen Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköiden määräksi linjataan 12 (sairaala ja siihen liittyvä vaativan sosiaalipäivystyksen yksikkö) Muiden alueiden keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen suppeamman päivystyksen yksiköinä, joita 12 laajan päivystyksen yksikköä ja ensihoitojärjestelmä tukevat Maan eri osissa on näin etäisyydet ja muut alueelliset erityispiirteet huomioiden saatavilla ympärivuorokautisen päivystyksen palveluita ja muita erikoistason palveluita

27 Asiakkaan valinnanvapauden laajentaminen Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö: käyttäjälle mahdollisuus valita itse palveluiden julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja valinnanvapaus pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin erityistason palveluissa Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö saadaan voimaan vahvistetaan perustason palveluita ja turvataan nopea hoitoon pääsy yksilön valinnanmahdollisuuksia tuetaan palveluiden yhtenäisillä laatukriteereillä ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla Selvityshenkilöt ja valmistelu käynnistynyt

28 Uudistuksen toimeenpanossa eteneminen Projektiryhmän viesti: muutos tehdään alueilla! alueuudistus.fi Alueiden oma-aloitteinen muutos ei kuitenkaan esteitä uudistukselle Alueilla sovitaan vetäjästä Sote Akatemia ja muutostuki käyntiin 2017 Valtioneuvoston muutoshallinto

29 Kunnan ja sote -tehtävistä vastaavan maakunnan rajapinta Yhteinen asiakas- ja yhteistyörajapinta raja-aitoja syntyy ja kaatuu tavoite: innovaatioiden ja uusien toimintamallien raja edellyttää suunnitelmallista yhteistyön järjestämistä Maakuntalaki ja sote -järjestämislaki tulevat luomaan puitteet yhteistyölle Vaikuttamistoimielimet - yhteys kuntiin

30 Ajankohtaista Sote -ohjausrakennetta ja ohjausta koskeva selvitys -keskustelu Dialoginen ohjaus

31 Lisätiedot #sote #aluehallinto