Itä-Suomen lukioiden kansainvälisyyssuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-Suomen lukioiden kansainvälisyyssuunnitelma"

Transkriptio

1 BDO Audiator Oy Itä-Suomen lukioiden kansainvälisyyssuunnitelma Seppo Lyyra

2 JOHDANTO Tämän raportin tehtävänä on koota ja arvioida Itä-Suomen lukioiden kansainvälistymiseen liittyvään nykytilannetta ja tehdä tavoite-ehdotuksia, jotka edistävät lukioiden kansainvälistymistä. Valmistelutyötä on ohjannut Itä-Suomen lukioiden kansainvälisyyden ohjausryhmä ja tämän suunnitelman ohjauksesta on vastannut lukioiden rehtoreista koostuva työryhmä. Työryhmän puheenjohtajana on ollut Kuopion lukiotoimenjohtaja Leena Auvinen. Raportin tekijänä on toiminut syksyllä 2011 tehdyn kilpailutuksen perusteella erityisasiantuntija Seppo Lyyra BDO Audiator Oy:stä. Työtä on valmisteltu tekemällä tammikuun 2013 alussa sähköinen opettajakysely kahdeksassa Itä-Suomen lukiokunnassa. Kyselyyn vastasi yhteensä 184 lukio-opettajaa. Kaikista kolmesta Itä-Suomen maakunnasta oli suurin piirtein sama määrä vastaajia. Kyselyä täydentämään on järjestetty lukioiden rehtoreiden ja opettajien ryhmähaastatteluja. Haastatteluihin on osallistunut 17 henkilöä. Opiskelijamielipiteitä on kartoitettu haastattelemalla yhden lukion oppilaskunnan edustajat ja pyytämällä asiasta Lukiolaisten liiton Savo-Karjalan piirin hallituksen näkemyksiä. Tulokset tästä aineistosta on yhdistetty tähän raporttiin koottuihin toimenpide-ehdotuksiin. Tässä suunnitelmassa esitettävät Itä-Suomen lukioiden kansainvälistymisen tavoitteet ovat seuraavat: 1. Varmistetaan Itä-Suomen lukioiden kielitarjonnan monipuolisuus 2. Itä-Suomeen syntyy oppilaitosten Venäjä-osaamisen keskus 3. Itä-Suomen lukioiden kansainvälinen hanketoiminta keskitetään ja yhdistetään yhteiseen hankekeskukseen. 4. Lukioiden ns. kotikansainvälistymistä lisätään ja monikulttuurisuutta edistetään. Lukio-opiskelijat otetaan mukaan suunnitteluun. 5. Lukioiden kansainvälistymisen lähtökohtana on opettajien kansainvälistyminen Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet vaativat toteutuakseen toimivaltaisten viranomaisten, lukiokoulutuksen järjestäjäkuntien, päätöksiä. Lukiot käyttävät kansainvälisiin toimenpiteisiin tällä hetkellä 0,2-0,6 % lukion talousarviomäärärahasta. Tämä suunnitelma on rakennettu niin, ettei kunnille tulisi lisäkustannuksia. Tavoitteena on löytää uusia rahoituskanavia lukiokoulutuksen kansainvälistymisen rahoittamiseen ja saada tätä rahaa merkittävässä määrin Itä-Suomen lukioille. Ongelmaksi jää edelleen opiskelijoiden ulkomaan matkoista aiheutuvien kustannusten kohdistuminen opiskelijoille itselleen. Kuntarahoitusta opiskelijamatkoihin ei pienevillä lukiorahoilla saada ja hankerahoitusta tähän on vain harvoin tarjolla. 1

3 Tavoite 1 Varmistetaan Itä-Suomen lukioiden kielitarjonnan monipuolisuus Tausta: Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta velvoittaa lukiolaisen opiskelemaan pakollisena yhtä pitkää A-kieltä (yleensä englanti) ja B-kieltä (yleensä ruotsi). Muut kielivalinnat ovat vapaaehtoisia. Kuvaus: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2003) mukaan vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää opiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja -kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Tavoitteet: Lukioiden kielitarjonnan monipuolisuuteen liittyy kolme tavoitetta: 1) Kaikissa Itä-Suomen lukioissa voi englannin ja ruotsin lisäksi opiskella lähiopetuksena vähintään yhtä vierasta kieltä sellaisen määrän kursseja, että kielen voi lyhyenä kielenä kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. 2) Edellisen lisäksi jokaisessa Itä-Suomen lukioissa voi suorittaa vähintään kaksi kurssia venäjää, ranskaa, espanjaa tai saksaa. Lähiopetuksen rinnalla pienissä lukioissa voidaan käyttää osin etäopetusta. 3) Jokaisesta Itä-Suomen maakunnasta löytyy vähintään kaksi lukiokuntaa, joissa voi suorittaa myös toisen pitkän (A2) kielen lukion oppimäärän. Itä-Suomen suurimmissa kaupungeissa tulisi profiloitua joitakin nouseviin kieliin erikoistuvia lukioita. Resurssit: Valtakunnallista lukiokoulutuksen rahoitusta tullaan merkittävästi leikkaamaan vuosina 2014 ja 2015, joten kieliohjelman toteuttaminen joudutaan tekemään vähenevillä resursseilla kunnan omin varoin. Arviointi: Itä-Suomen lukioiden rehtorit ja lukiotoimesta vastavat lautakunnat arvioivat kunnan kieliohjelman laajuuden 2

4 Tavoitteen perustelut Lukiokoulutuksen normiohjausjärjestelmän osia ovat: lukiolaki ja -asetus valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma Lukiolaki 2 Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä tavoitteista ja tuntijaosta 4 Opetuksen tulee harjaannuttaa opiskelijaa monipuolisesti itseilmaisussa ja vuorovaikutustaidoissa ja ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti molemmilla kotimaisilla kielillä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003 Lukiokoulutuksessa voi opetuskielenä suomen ja ruotsin kielen lisäksi olla myös saame, romani tai viittomakieli (lukiolaki 6 ). Mikäli tätä mahdollisuutta käytetään, opetussuunnitelmaan tulee kirjata, missä oppiaineissa, missä määrin ja millä tavoin yllä mainittuja kieliä käytetään opetuksessa tai opiskelussa. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaan voidaan kirjata myös se, että osa opiskelusta voidaan järjestää myös muulla vieraalla kielellä. Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus joko suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan tai suomi/ruotsi äidinkielenä -oppimäärän mukaan. Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen/ruotsin kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. 3

5 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus: on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Hallitusohjelman mukaisesti lukioissa tulisi olla uudistetut opetussuunnitelmat käytössä syksyllä Suomen lukiolaisten liiton tavoiteohjelma vuodelle 2013 Lukion merkitys hyvän ja laajan kielitaidon hankkimisessa on merkittävä. Kielten opetuksen tulee antaa valmiudet opiskellun kielen täysipainoiseen käyttöön. Lukiossa on opiskeltava äidinkielen lisäksi vähintään kahta vapaavalintaista kieltä, joista ainakin toisen on oltava pitkä A-kieli. Täydentävässä kyselyssä Suomen lukiolaisten liitto, Savo-Karjalan piirin hallitus, suhtautuu positiivisesti lukioiden kansainvälistymiseen ja kannustaa siihen. Lukiolaisten liitto näkee lukion keskeisenä tehtävänä opiskelijan yhteiskunnallisten, työelämä- ja jatkoopintovalmiuksien kehittämisen, joka nykypäivänä edellyttää vahvaa kansainvälisyyttä. Lukiolaisten liiton mukaan myös mielekäs kieltenopiskelu vaatii kansainvälisyyttä. 4

6 Mitkä opetukseen liittyvät tekijät edistävät parhaiten kansainvälistymistä. Opettajavastaukset 1/2013 Lukion kansainväliset projektit ja osallistuminen niihin 34% Lukion koko kielitarjonnan monipuolisuus 26% Mahdollisuus osallistua lyhyisiin opiskelijavierailuihin (noin viikko) muihin maihin 22% Osana tätä selvitystä tehtiin Itä-Suomen lukio-opettajille sähköinen kysely. Kyselyssä lukio-opettajia pyydettiin arvioimaan mitkä opetukseen liittyvät tekijät edistävät parhaiten lukioiden kansainvälistymistä. Opettajat pitävät tärkeimpinä kansainvälisiä projekteja, kielitarjonnan monipuolisuutta ja mahdollisuutta osallistua lyhyisiin opintovierailuihin. Omaa englanninkielistä opetustarjontaa, pitkien A2-kielten valintamahdollisuutta ja verkon kautta tehtäviä etäkursseja ei pidetty tärkeimpinä kansainvälistymisen näkökulmasta. Mitkä kieltenopetukseen liittyvät asiat edistävät parhaiten kansainvälisyyttä. Opettajavastausten määrä 1/2013 Lukion koko kielitarjonnan monipuolisuus Useamman lyhyen kielen opiskelumahdollisuus Lukion oma englanninkielinen opetustarjonta Pitkien A2-kielten valintamahdollisuus ja niiden opiskelu Verkon kautta sähköisesti tapahtuva vieraskielinen opetustarjonta Verkon kautta itsenäisesti tehtävät kielten etäkurssit

7 Tavoite 2 Itä-Suomeen syntyy oppilaitosten Venäjä-osaamisen keskus Tausta: Kaikissa Itä-Suomen maakuntaohjelmissa tunnistetaan ja korostetaan Venäjän läheisyyttä ja yhteistyötarvetta. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelmassa on selvästi ilmaistu alueen tahtotila Venäjä-osaamiskeskuksen syntymiseen. Joensuussa on myös lautakunnassa hyväksytty Joensuun kaupungin varhaiskasvatuksen ja koulutuspalveluiden kansainvälisyysstrategia. Kuvaus: Itä-Suomeen syntyy kahden vuoden päästä oppilaitosten Venäjä-osaamisen keskus, jossa työskentelee 2-6 työntekijää. Lukiokoulutuksen lisäksi mukaan voitaisiin ottaa ammatillinen koulutus, vapaan sivistystyön oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistokoulutus. Osaamiskeskus voitaisiin luoda osaksi Itä-Suomen yliopisto ja sen sjjaintipaikkana voisi olla Joensuu. Vastaavalla mallilla voidaan tarvittaessa synnyttää myös muita osaamiskeskuksia esimerkiksi kiina-osaamisen keskus Kuopioon. Tavoitteet: Lukioiden näkökulmasta Venäjä osaamiseen liittyy kolme tavoitetta, joita osaamiskeskus voi edistää: 1) Venäjän kielitaidon parantaminen Itä-Suomen lukioissa. Painopisteenä lukion lyhyiden kielten venäjän valintojen lisääntyminen puolella nykyisestä ja sellaisen kielitaidon hankkiminen, että opiskelijat pystyvät toimimaan venäjän kielellä erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä (esim. kaupan ja matkailun kausiapulaisina). 2) Venäläisen kulttuurituntemuksen syventäminen lukiokoulutuksessa ja Venäjältä tulleiden maahanmuuttajien integroiminen lukiokoulutukseen. 3) Itä-Suomen lukioiden hankeyhteistyö Venäläisten partnereiden kanssa. Rahoituksen hakeminen näihin hankkeisiin ja hankebyrokratian hoitaminen lukioiden puolesta. Resurssit: Osaamiskeskus voi syntyä vuoden mittaisen valmisteluhankkeen kautta, jossa osaamiskeskuksen toimintatavat, organisoituminen ja rahoitus suunnitellaan. Valmisteluvaiheen kustannukset noin euroa, johon saatavissa ulkopuolista rahoitusta. Osaamiskeskuksen pystyvän toiminnan rahoituksesta 70 % voidaan hankkia ulkopuolisella hankerahoituksella, kun organisaatio ottaa tehtäväkseen hankehallinnointia ja kirjaa nämä kulut hanketoimintaan. Arviointi: Osaamiskeskuksen tarpeellisuuden arvioivat ensimmäisessä vaiheessa Itä-Suomen lukioiden rehtorit, kauppakamarit ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. 6

8 Tavoitteen perustelut Itä-Suomen maakuntien maakuntasuunnitelmat korostavat Venäjän erityisasemaa Maakuntasuunnitelma on osa maakunnan lakisääteistä suunnittelujärjestelmää. Suunnitelmassa esitetään maakunnan tavoiteltu kehitys vuoden päähän ja ilmaistaan maakunnan kehittämistahto. Maakuntasuunnitelmaan kuuluva yksi osa-alue on koulutus ja osaaminen. Suunnitelmasta päättää maakuntavaltuusto nelivuotiskausittain. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma, Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta Nuorten kansainvälistymistä, suvaitsevaisuutta ja ympäristövastuullisuutta edistetään. Erityisesti nuorten arvot ja odotukset vaikuttavat siihen, mihin suuntaan Pohjois-Karjalan on tulevaisuudessa suunnattava asuin- ja elinympäristön kehittämistä. Globalisaatio synnyttää myös uusia mahdollisuuksia osaamisen viennille. Pohjois-Karjalan kannalta Venäjän kasvavien markkinoiden läheisyys voi jatkossa olla merkittävä kilpailuetu. Pohjois-Karjalalla on sijaintinsa ja syntyneiden yhteistyösuhteiden perusteella vahvimmat siteet Karjalan tasavallan, Petroskoin ja Sortavalan toimijoihin sekä Pietariin. Kansainvälisen tason osaamista ja osaamisen tuotteistamista on vahvistettava. Panostetaan erityisesti nuorten sekä maahanmuuttajien työelämään sijoittumiseen ja osaamisen hyödyntämiseen. Pohjois-Karjala tavoittelee maan johtavan Venäjä-osaamisen keskittymää kokoamalla ja yhdistämällä verkostomaisesti nykyistä osaamista sekä vahvistamalla osaamisen avainalueita. Erityistä osaamista maakunnassa on jo nyt esimerkiksi kulttuuri- ja opetusvaihdossa. Joensuussa sijaitseva Itä-Suomen koulu on Suomen ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiva kielikoulu, jonka erityistehtävänä on lisätä venäjän kielen taitoa ja kulttuurin tuntemusta (Itä-Suomen koulu toimii myös Imatralla ja Lappeenrannassa). Venäjän kielen opetuksen tarjonnan ja kiinnostuksen lisäämiseen kaikilla koulutustasoilla on panostettava. Maakunnan tavoitteena on saada venäjän kieli toiseksi vieraaksi kieleksi perusopetuksessa. Merkittävän mahdollisuuden Pohjois-Karjalan Venäjäosaamiselle tarjoavat jo tänä päivänä Venäjältä kotoisin olevat maahanmuuttajat, joiden osaamisen hyödyntämiseen panostetaan. Etelä-Savon maakuntasuunnitelma, Koulutus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja tukee erityisesti kärkiosaamisalojen menestystä Venäjän ja Pietarin läheisyys ovat mahdollisuus Etelä-Savon elinkeinoelämälle. Kanssakäymisen lisääntymistä helpottaa ja syventää Venäjän kielen ja kulttuurin nykyistä parempi osaaminen ja tunteminen sekä Venäjä-koulutusvaihdon lisääntyminen. Venäjän kielen opiskelumahdollisuuksia on entisestään parannettava. Koulutuksen Venäjä-osaamista tulee kehittää edelleen verkottamalla maakunnan toimijoita venäläisten toimijoiden kanssa, kehittämällä uusia Venäjään liittyviä koulutussisältöjä ja koulutuskokonaisuuksia. 7

9 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma, Kansainvälistyminen yritysten menestyksen edellytyksenä Kansainvälisiin verkostoihin pääseminen edellyttää liiketoimintaosaamisen kokonaisvaltaista kehittämistä, missä alueen korkeakoulut, oppilaitokset ja yritykset tekevät yhteistyötä. Venäjän kasvun mahdollisuudet suomalaisille yrityksille ovat niin mittavat, että Venäjään liittyvää tuntemusta on lisättävä liiketoimintaosaamisessa, kulttuurin tuntemuksessa ja kielessä. Tässä on haastetta koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiselle kaikilla koulutustasoilla. Venäjältä tulevien matkailijoiden suuri merkitys aluetalouteen Venäjän tilastokeskus Rosstatin vuoden 2012 kolmen ensimmäisen kvartaalin matkailutilastojen mukaan venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 10 % viime vuoden vastaavan ajankohtaan verrattuna. Lomamatkailu Venäjältä ulkomaille kasvoi 6 %. Suomi on tilastokärjessä kaikkien matkojen osalta IVY-maiden ulkopuolelle. Tammi-syyskuussa 2012 venäläiset tekivät maahamme 3,9 milj. matkaa (+18 %). Tilastokeskuksen matkailutilaston mukaan venäläisten matkailutulojen yhteismäärä Suomessa oli noin 1,1 miljardia euroa. Matkailun edistämiskeskus on arvioinut, että viisumivapauden myöntäminen venäläisille kaksinkertaistaisi matkustajamäärän muutamassa vuodessa. Se merkitsisi rahassa yli miljardin euron lisätuloa vuosittain Suomen kansantalouteen. Hankerahoituksen erityisosaamistarve Tärkeimpänä lähialueyhteistyön rahoituslähteenä hanketoiminnassa tullee jatkossa olemaan EU:n ja Venäjän väliset rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat (nyk. ENPI CBC). Ohjelma on hallinnoinnin ja hankekirjanpidon näkökulmasta niin haastava, että hankehallinnointi vaatii erityisosaamista. Venäläisen kulttuurituntemuksen syventäminen Itä-Suomen lukioissa, rasismin ja piilorasismin vähentäminen Koulu on keskeinen suomalais- ja maahanmuuttajanuorten kohtaamisen areena. Kouluissa esiintyvää rasismia on käsitelty väitöskirjassaan Anne-Mari Souto (2011). Hänen mukaansa rasismi ja nuorten ryhmäsuhteiden jähmeys koulussa ilmeni muun muassa siinä, että suomalais- ja maahanmuuttajanuorten välit kääntyivät paljolti valtataisteluksi, jossa kamppailtiin koulutilan hallinnasta. Tässä kamppailussa sekä maahanmuuttajanuoret että suomalaisnuoret joutuivat ottamaan kantaa arkiseen rasismiin. Suomalaisnuorelle avoin rasismin vastustaminen saattoi merkitä ulossulkemista suomalaisnuorten ryhmistä. Näkemyksensä Souto tiivistää väitöskirjassaan seuraavasti: "Koulu tilana ei ole neutraali vaan rasismin muokkaamien valtasuhteiden merkitsemä ja jakama. Koulussa liikkuminen on maahanmuuttajanuorille alituista tasapainoilua rasismin synnyttämän uhan ja pelon kanssa." 8

10 Tavoite 3 Itä-Suomen lukioiden kansainvälinen hanketoiminta keskitetään ja yhdistetään yhteiseen hankekeskukseen. Tausta: Lukio-opetukseen liittyvää kansainvälistä hanketoimintaa kukin lukio hoitanut pääasiassa yksin, ilman erityistä hankeosaamista ja vähäisen hankemahdollisuustietoisuuden varassa. Tästä johtuen kansainvälisiin hankkeisiin on hakeuduttu pääasiassa rahoituksen ohjaamina eli lukiot ovat lähteneet suurelta osin hankkeisiin saadakseen rahoitusta riippumatta siitä mihin hanketoiminta suuntautuu ja kohdentuu. Kuvaus: Rahoituksen hankkiminen, lukioiden välisen yhteistoiminnan suunnittelu ja hankebyrokratian hoitaminen auttaa kaikkia alueen lukioita. Itä-Suomen lukioiden hankekeskuksen toiminta voidaan käynnistysvaiheen jälkeen tuottaa niin ettei se aiheuta kustannuksia lukiokunnille vaan rahoitus hoidetaan kirjaamalla tehtyä työtä hankehallinnointiin. Keskuksen luonteva sijoituspaikka on Itä-Suomen yliopisto, joka toimii koko Itä-Suomen alueella. Yliopistolla on hyvää osaamista hankerahoituksesta ja hankehallinnoinnista. Tavoitteet: Lukioiden hankekeskuksen perustamiseen liittyy kolme tavoitetta: 1) Lukiot kertovat hankekeskukselle hankaideansa. Lukioiden yhteinen hanketoimisto hakee yhteistyökumppanit ja parhaan hankerahoitusmuodon. Tavoitteena löytää isoja, yli euron, kansainvälisiä hankkeita, joissa alueen lukiot laajasti mukana. 2) Lukiot siirtävät tekemänsä kansainvälisen hankehallinnoinnin yhteiselle hankekeskukselle, jossa on riittävää osaamista eri hankemuotojen hallinnon hoitamiseen (Comenius-hankkeiden hankehallinnointi säilyisi edelleen lukioiden omana työnä). 3) Hankekeskuksen tekemä hallinnointi kirjataan osaksi hanketoiminnan kuluja. Lukioiden maksuosuudeksi jää mahdollinen hankkeen omarahoitusosuus, joka voi olla myös työaikaa. Hankekeskus toimii omakustannusperiaatteella vuoden kestävän käynnistysvaiheen jälkeen. Resurssit: Valmisteluvaiheen kustannukset noin euroa (1 htv), josta Itä-Suomen lukioiden maksuosuus 1000 / lukiokunta. Lopulle haetaan valmisteluvaiheen hankerahoitusta. Itä-Suomen lukioiden hankekeskuksen voisi työskennellä aluksi kaksi työntekijää, joista toinen toimisi hankkeiden talous- ja hallintosihteerinä vastaten käynnissä olevien hankkeiden hallinnoinnista ja taloushallinnosta. Toisen työntekijän, hankesuunnittelijan, tehtävänä olisi etsiä tarvittavat hankerahoitusmahdollisuudet ja tehdä hankesuunnitelmat. Arviointi: Itä-Suomen lukiot arvioivat yhdessä onko alueella riittävää kiinnostusta yhteisen hankekeskuksen perustamiseen. Tämän hankkeen ohjausryhmä arvioi valmisteluhankkeen tarpeen ja käynnistää hankevalmistelun, jos tahtotila sen tekemisen on olemassa. 9

11 Tavoitteen perustelut Mitkä seuraavista tekijöistä estävät lukion kansainvälistä toimintaa ja osallistumista kansainvälisiin vierailuihin. Opettajavastaukset 1/2013 Itä-Suomi yht. P-Savo P-Karjala E-Savo Kustannukset, lukiolla ei ole rahoitusta näihin kuluihin 49% 45% 48% 54% Työlääksi koettu hallinnointi ja kansainvälisen toiminnan rahoitukseen liittyvä byrokratia 21% 27% 31% 29% Opettajille lukion kansainvälisestä toiminnasta tuleva lisätyö 14% 14% 15% 12% Opiskelijat eivät ole valmiita itse maksamaan kansainväliseen toimintaan liittyviä kustannuksia Opiskelijoiden haluttomuus osallistua kansainvälisiin vierailuihin Opiskelijan lähteminen häiritsee suunniteltua opetusta eikä oppimistavoitteita voida saavuttaa, jos opiskelijat ovat viikonkin poissa kurssilta. 6% 5% 6% 7% 2% 2% 1% 4% 2% 3% 1% 1% Tehdyn opettajakyselyn mukaan rahoituksen järjestyminen ja hankehallinnoinnin koetaan eniten estävän kansainväliseen toimintaan osallistumista. Rahoituksesta opettajakyselyn sanallisissa täydennyksissä lähes puolet opettajista tuo esille rahoitukseen liittyvät ongelmat. Mikä muutos tai uudistus kannustaisi lukio-opettajia lisääntyvään kansainvälisen toimintaan? Opettajavastaukset sisältävät mm. seuraavia asioita: Projektien suunnittelu on aikaa vievää toimintaa. Kokoukset, opiskelijahuollolliset tehtävät ja muu byrokratia lisääntyy koko ajan. Oma opetuksenikin normaalien kurssien osalta tarvitsee kehittämistä. Aika ei yksinkertaisesti riitä kaikkiin näihin. 10

12 Niin mukavaa kuin kansainvälisten projektien järjestäminen onkin, siihen menevä aika tulisi jossain määrin huomioida sen jakson opetusvelvollisuuden pienentämisenä, jos rahallista korvausta työstä ei muuten ole mahdollista saada. Tuntemani mukaan moni kieltenopettaja kokee, että kansainvälisyyteen liittyvät asiat (esim. yhteydenpito ulkomaiseen kouluun ja opintomatkojen järjestäminen sekä erilaisten aineistojen etsiminen ja valinta eri projekteja varten) aiheuttaa paljon palkatonta lisätyötä muun koulutyön lisäksi. Hankerahoituksen muuttaminen pysyväksi rahoitukseksi. Byrokratian vähentäminen. Asianmukainen palkkio tehdystä työstä. Nyt kaikki toiminta "hyväntekeväisyyttä" oman työn ohella ja itse matkoista tulee opettajalle jonkin verran lisäkustannuksia. Aikaa enemmän kansainvälisen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen - nyt se joudutaan tekemään muun työn ohella. Hankerahoitus sekä omasta työstä lähteminen kansainväliseen toimintaan on vaikeaa, koska sijaisia ei saa palkata! Kokonaisvaltainen kaupungin kansainvälisten asioiden suunnittelu ja apu erilaisten toimintojen järjestämisessä - kontaktit, rahoitus jne. Kaikki Itä-Suomen kunnat joutuvat tällä hetkellä tuottamaan kuntapalveluita vähenevillä taloudellisilla resursseilla, koska tulot ja menot eivät ole tasapainossa. Lukioiden valtioosuudet supistuvat merkittävästi vuosina 2014 ja 2015 (yhteensä noin 51 M ). Tästä johtuen ei ole mahdollista esittää lukiokoulutuksen kansainvälistymiseen lisärahoitusta, joka tulisi kunnasta muualta kuin lukiokoulutuksen sisältä. Lukioiden yhteisen hankekeskuksen avulla voidaan löytää ja tuoda Itä-Suomen lukioille uusia rahoitusmahdollisuuksia. Keskittämällä hankkeiden talous ja hallinnointi osaavalle hankekeskukselle voidaan opettajien keskeisenä kansainvälistymisen esteenä pitämää hankehallinnointia, byrokratiaa ja opettajien lisätyötä vähentää. 11

13 Tavoite 4 Lukioiden kotikansainvälisyyttä lisätään ja monikulttuurisuutta edistetään. Lukio-opiskelijat otetaan mukaan suunniteluun. Tausta: Lukio-opetuksen pitää kannustaa opiskelijaa toimimaan opiskeluyhteisössä ja yhteiskunnassa paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteena on, että opiskelija oppii edistämään yhdessä muiden kanssa ihmisoikeuksia, demokratiaa, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä (valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä tavoitteista ja tuntijaosta). Kuvaus: Kotikansainvälisyydellä tarkoitetaan kansainvälistymistä kotimaassa. Se voi olla esimerkiksi tapahtumien järjestämistä ja ulkomaisten vierailuja omassa koulussa, maahanmuuttajaopiskelijoihin tutustumista, kielten harrastamista ja vieraisiin kulttuureihin perehtymistä. Pääsääntöisesti kotikansainvälistymiseen liittyvät toimet voidaan rahoittaa lukion olemassa olevilla resursseilla. Tavoitteet: Lukioiden kotikansainvälisyyteen liittyy kaksi tavoitetta: 1) Lukiot ottavat itselleen omassa kunnassaan merkittävän roolin kunnan kotouttamistehtävässä integroimalla suunnitelmallisesti ja entistä paremmin maahanmuuttajia lukiokoulutukseen. 2) Lukioiden monikulttuurista kohtaamista lisätään kotikansainvälisyyden keinoilla. Jokainen Itä-Suomen lukio määrittelee syyslukukauden alussa yhdessä oppilaskunnan kanssa kotikansainvälisyyteen liittyvän kehitysalueen ja tekee suunnitelman siihen pääsemiseksi. Resurssit: Ei erityistä resurssitarvetta. On asenneasia. Arviointi: Itä-Suomen lukiot pyytävät kunnastaan asiasta lausunnon kotouttamissuunnitelmasta vastaavalta viranhaltijalta. Lausunnot arvioidaan pohtien lukioiden roolia kotoutustehtävässä. 12

14 Tavoitteen perustelut Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä tavoitteista ja tuntijaosta Koulujen toimintakulttuurit 3 Lähtökohtana opetuksessa on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tavoitteena on, että opiskelija oppii arvostamaan luonnon ja kulttuurien monimuotoisuutta. Opetuksen tulee tukea opiskelijan kasvua aikuisen vastuuseen omasta ja muiden ihmisten hyvinvoinnista, elinympäristön tilasta sekä kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta. Opiskelijaa perehdytetään elinkeinoelämään ja yrittäjyyteen. Opiskelijan kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta syvennetään. Tavoitteena on, että opiskelija omaksuu hyvät tavat ja osaa ilmaista kulttuuri-identiteettiään sekä että hän tiedostaa oman persoonallisen erityislaatunsa. Opetussuunnitelman perusteissa (2004) toimintakulttuuri määritellään seuraavasti: Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri vaikuttaa myös kaikkeen oppituntien ulkopuoliseen koulun toimintaan, kuten juhliin, teemapäiviin sekä erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin. Lukioiden kansainvälisen toimintakulttuuri kolme kehää (www.polkka.fi): Ulkoiset tunnusmerkit Ääneen lausutut tavoitteet, toimintatavat Normit, arvot, myytit 13

15 Opetushallituksen myöntämät valtionavustukset 2012, kotikansainvälisyys vakiintuu ja monipuolistuu Vuoden 2012 avustuskierroksella valtaosaan kansainvälisyyshakemuksista ei enää liittynyt merkittävää kansainvälistä matkustamista. Suurin osa tuettavista hankkeista koskeekin koulutuksen kehittämistyötä, jossa kansainvälisyys on teema, eikä enää vain konkreettinen paikka, jonne pyritään matkustamaan. Valtaosa opetushallituksen päättämistä avustusmäärärahasta kohdennettiin erilaisille tiedeopetuksen tai kielivarannon kehittämisen hankkeille. Ns. kotikansainvälisyydestä onkin tulossa yhä merkittävämpi osa koulujen kansainvälisyyttä. Tehdyssä kyselyssä opettajat näkivät kansainvälistymiseen liittyvät toiminnan kielten opetusta laajempana eli aivan samoin kuin ne on opetussuunnitelmaan kirjattu. Mikä seuraavista lukion opiskelijoiden kansainväliseen toimintaan liittyvistä asioista on lähinnä omaa mielipidettäsi? Opettajavastaukset Itä-Suomi 1/2013 Lukion kansainväliseen toimintaan kuuluu kielten opiskelun lisäksi monia muita asioita (mm. suvaitsevaisuus, EU-tietoisuus, kulttuurien vuorovaikutus, kestävä kehitys). Lukion kansainvälisessä toiminnassa korostuu suvaitsevaisuus sekä eri maiden ja kulttuurien tuntemus. Kansainvälisyyteen liittyvät tavoitteet ovat vain yksi osa lukiokoulutusta eikä niitä tule ylikorostaa, koska lukion opiskelurytmi muutenkin on kiireinen. Lukion kansainvälisen toiminnan perustana on kielitaito. Lukion kansainvälisyydessä tärkeintä on faktoihin perustuva tieto Euroopasta, globaalista maailmasta ja muista kansainvälisistä asioista. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 14

16 Tavoite 5 Lukioiden kansainvälistymisen lähtökohtana on opettajien kansainvälistyminen. Tausta: Lukio-opettajien kansainvälistä toiminta voidaan lisätä opettajien kansainvälisten vierailujen ja kansainvälisen kielikoulutuksen avulla. Tutustumalla eri kieliin ja kulttuureihin opettajat kiinnostuvat kansainvälisistä asioista ja tuovat kansainvälisyyttä osaksi omaa lukio-opetustaan, jolloin kansainvälisyys siirtyy myös lukio-opiskelijoille. Kuvaus: Ensimmäisen vuoden aikana järjestetään lukioiden rehtoreiden kansainvälisiä vierailuja. Toisen vuonna järjestetään opettajavierailuja ja kannustetaan opettajia osallistumaan kansainväliseen kielikoulutukseen. Tavoitteet: Lukio-opettajien kansainvälistymiseen liittyy kaksi tavoitetta: 1) Kaikki Itä-Suomen lukioiden rehtorit osallistuvat seuraavan vuoden aikana vähintään yhteen kansainväliseen vierailuun. Rehtoreille tarjotaan oman koulun kansainvälisten hankkeiden lisäksi myös mahdollisuutta osallistua vain rehtoreille suunnattuun vierailuun. Rehtoreiden kautta kiinnostus kansainvälisen toimintaan saadaan siirrettyä myös opettajille. 2) Lukio-opettajista 20 % osallistuu seuraavien kolmen vuoden aikana kansainväliseen vierailuun, kansainväliin hankkeeseen tai kielikoulutukseen. Kielikoulutuksessa haetaan kustannustehokkaita toteutustapoja koulutusyrityksiltä ostettujen maksullisten kielikoulutusten sijaan. Resurssit: Rehtorivierailuihin tarvitaan noin 2000 / lukio ensimmäisen vuoden aikana. Toisen vuoden aikana opettajavierailuissa tai kansainvälisessä kielikoulutuksessa opettajalle voisi jäädä 100 omavastuu tai vaihtoehtoisesti opettaja käyttäisi loma-aikaansa tähän. Osallistuminen koulun projektiin, jossa opiskelijoita on mukana, tulee olla opettajalle maksuton. Arviointi: Itä-Suomen lukioiden rehtorit esittävät kustannuksen kohdentamista lukiokoulutuksen määrärahoihin vuosille 2014 ja

17 Tavoitteen perustelut Kuntalaki Opettajakysely Kuntalain mukaan kunta toimii ensisijaisesti omalla alueellaan. Kunnan asukkaiden intressit suuntautuvat kuitenkin myös kuntarajojen ulkopuolelle. EU-tasolla itsehallinnon peruskirjassa on tunnustettu kuntien oikeus kansainväliseen yhteistyöhön. Kuntien kansainvälinen toiminta on kuitenkin oltava kunnan asukkaiden edunmukaista eikä se kunnan maksamana saa olla pelkkää virkistystoimintaa. Millaiseen opettajien kansainväliseen toimintaan olisit halukas osallistumaan. Opettajavastaukset 1/2013 Itä-Suomi yht. P-Savo P-Karjala E-Savo Lyhyet opettajaryhmän vierailut ulkomaille Lyhyet opiskelijaryhmien vierailut ulkomaille, joihin opettaja lähtee mukaan. Kansainväliset projektit ja hankkeet Kansainvälinen kielikoulutus Kansainväliset asiantuntijavaihdot EU-ohjelmien kautta Pitkät opinto- ja vaihtojaksot ulkomailla Ei mikään edellisistä 8% 6% 6% 7% 4% 2% 3% 2% 2% 24% 23% 25% 24% 23% 22% 23% 25% 20% 21% 18% 21% 13% 13% 13% 15% 11% 12% 13% Vain kaksi prosenttia Itä-Suomen lukio-opettajista ei halua osallistua itse mihinkään lukion kansainvälistymiseen. Opettajat ovat valmiita osallistumaan kansainvälisiin vierailuihin, kielikoulutukseen ja asiantuntijavaihtoon sekä kansainvälisiin projekteihin ja opiskelijoiden kanssa tehtäviin opintovierailuihin. Pitkiin opettajien koulutus- ja vaihtojaksoihin kiinnostuneiden määrä on 6 % Itä-Suomen opettajista. 16

18 Toimenpano- ja vireilla olosuunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi Ohjausryhmä tekee pohjaesityksen Itä-Suomen lukioiden kansainvälisyyssuunnitelmasta. Tämä ohjausryhmän käsittelemä kv-suunnitelma lähetään tarvittaessa lausunnolle esimerkiksi maakuntaliittoihin. Ohjausryhmä päättää suunnitelman julkistamisesta. Ohjausryhmä järjestää Itä-Suomen lukioiden kansainvälisyyspäivän ja kutsuu koolle Itä- Suomen lukioiden rehtorit. Osana päivää esitellään ohjausryhmän ehdotus Itä-Suomen lukioiden kansanvälisyyssuunnitelmaksi. Päivän aikana sovittaan myös yhteisistä kvtavoitteista vuodelle Kukin lukio vie Itä-Suomen lukioiden kv-suunnitelman lukiokoulutuksesta vastaavaan lautakuntaan hyväksyttäväksi yleisellä tasolla. Lautakuntatasolla voidaan myös asettaa lukiokohtaisia tavoitteita vuodelle 2014 jo ennen talousarviotavoitteiden asettamista. Näillä tavoitteilla on poliittisen tahtotilan merkitys, joten niiden tulisi ohjata vuoden 2014 lukioiden kansainvälisyyteen liittyvää talous- ja toimintasuunnittelua. Tarvittaessa rehtorit voisivat lautakuntakäsittelyn jälkeen allekirjoittaa lukioiden kvtahtotilaa kuvaavan yleisen puitesopimuksen tavoitteisiin pääsemiseksi. 17

19 Itä-Suomen lukioiden kansainvälisyyssuunnitelman haasteena tulee olemaan suunnitelman pitäminen vireillä ja toimintaa ohjaavana. Vireilläolosuunnitelma on tässä kuvattu vuosikellona, jossa asetetut tavoitteet ohjaavat talousarviovalmistelua ja lukioiden lukuvuosisuunnittelua. Itä-Suomen lukioiden yhteiset kansainvälisyyspäivät toimivat kohtaamisen ja verkottumisen vuotuisena foorumina. Asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointi johtaa kansainvälisyystavoitteiden uudelleen arviointiin, joka puolestaan varmistaa kansainvälisten asioiden vireilläolon ja jatkuvuuden. Kvsuunnitelman tavoitteet Arviointi Talous- ja toimintasuunnitelma Tavalmistelu Lukuvuosisuunnitelmat Lukioiden kv-päivät 18

20 Liite: Otteita opettajien sanallista vastauksista: Mikä toteutettavissa oleva muuttuva tekijä tai toimenpide edistäisi parhaiten lukio-opiskelijoiden kansainvälistymistä? - Haluaisin itse tarjota opiskelijoille soveltavan kansainvälisyyskurssin (osittain englanniksi), jonka sisältö olisi eri maihin ja kulttuureihin tutustumista, monikulttuurisuus, Suomessa asuvien ulkomaalaisten vierailuja, työ- ja opiskelumahdollisuudet eri maissa jne. Tämä kurssi voisi olla myös yhteistyökurssi historian, yhteiskuntaopin ja uskonnon kanssa. - Pitäisi olla valtakunnallisia kursseja, joiden puitteissa tällaista voisi tehdä. Jos homma olisi oppilaan lukujärjestyksessä, järjestelyt eivät olisi niin hankalia, eivätkä oppilaat joutuisi olemaan pois tunneilta niin paljon. - Kurssimuotoisessa lukiossa on vaikea valmistella vierailuja suuntaan ja toiseen. Kurssi pitää olla hajallaan lukuvuoden aikana, mutta sille ei oikein löydy paikkaa lukujärjestyksestä. Yhden jakson sisällä sitä usein ei voi toteuttaa. Ja tämä ei koske pelkästään vierailuja, vaan kaikenlaista yhteydenpitoa, esim. sähköisesti. Muualla Euroopassa sama luokka on kasassa koko vuoden, - Lähtijöitä on, jos opiskelijalla on mahdollisuus saada taloudellista tukea matkustamiseen. Rahoituksen puute estää monia opiskelijoita osallistumasta kv-toimintaan. - Kaikki potentiaaliset vaihto-ohjelmista tai opintomatkoista kiinnostuneet eivät ole valmiina työskentelemään "tuplasti", hurjasti kotona opiskellen. Opetusjärjestelyjä tai vaihtoehtoisia tavoitteita voisi järjestellä opintomatkoja enemmän suosiviksi. - Verkkoaikakaudella projekteja voi toteuttaa myös verkossa. Yhteinen tapaaminen jossain projektin vaiheessa on monella tavalla inspiroiva ja opettavainen. - kansainvälisyys luontevasti lukion arkeen, kuten vaihtarit, esim. englanninkieliset oppitunnit/kurssit, oppiaineisiin integroitu kansainväliset aiheet, kansainvälisyyteen liittyvät yhteiset tapahtumat - Paikkakunnalla olevien ulkomailta tulleiden opiskelijoiden kanssa tapaaminen jonkin teeman ympärillä niin, että olisi käytettävä vierasta kieltä. - Yrittäjien vierailut lukioissa. He voisivat kertoa kielitaidon merkityksestä yhä kansainvälistyvämmässä yritysmaailmassa. - Asennemuutokset vieraita kulttuureja kohtaan (sekä kodeissa että oppilaitoksissa), esim. suhtautuminen maahanmuuttajiin ja heidän kulttuureihinsa, avoimuuden lisääntyminen, suvaitsevaisuuden parantaminen (saattaa olla vahvoja kotoa saatuja malleja suhtautua kaikkeen erilaiseen jne.). Parhaiten kansainvälistytään omalla paikkakunnalla, sillä sehän on jo läsnä. Pitäisi aloittaa ruohonjuuritasolta, ei tarvitse kehitellä aina jotain kansainvälisyysprojektia tms. - Eri oppiaineissa kansainvälisyyden, globaalisuuden, suvaitsevaisuuden ja rasismin vastaisuuden esilletuonti säännöllisesti. Koulun sisäiset teemapäivät ja -viikot. Vaihto-ohjelma oman maan sisällä, esim. suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulun välillä. Mikä muutos tai uudistus kannustaisi lukio-opettajia lisääntyvään kansainvälisen toimintaan? - Kansainvälisyys näkyväksi, tavoiteltavaksi ja arkiseksi asiaksi! Parhaiten kv-kiinnostusta lisäävät aidot vuorovaikutustilanteet vaikkapa eri maiden opettajien ja opiskelijoiden kanssa. - Opettajan tulisi saada sijainen kv-toiminnan ajaksi. - Ongelmana on yleensä ajan ja rahan puute. Ei kukaan rupea työläisiin kv-projekteihin muun työn ohessa ilman palkkaa. Vastaus on siis kunnon resursointi. - Rahoitus, ettei tarvitsisi omasta pussista maksaa kuluja tärkeään toimintaan. - Sijaiskiellon kumoaminen, päivärahojen maksaminen ulkomaan opintovierailuilta. - Kunnan/kaupungin kv-koordinaattori voisi hoitaa hankkeisiin liittyvän hallinnointyön., koulun oma kv-budjetti - Kansainvälisessä toiminnassa mukana olevat opettajat tarvitsevat mahdollisuuden ideoida ja vaikuttaa tämän toiminnan sisältöön, aikatauluihin ym. Ei ole motivoivaa, jos liian paljon toiminnasta menee esim. tietyn vanhan kaavan mukaan tai yhden ihmisen toiveitten ja suunnitelmien mukaan. - Kansainvälinen toiminta tulisi olla työmäärältään sopivaa, ei liian laajaa ja siten rasittavaa. 19

21 Liite 2: Itä-Suomen kauppakamareiden lausunto kansainvälisyysuunnitelmaan Etelä-Savon kauppakamari Kuopion kauppakamari Pohjois-Karjalan kauppakamari Kommenttipyyntönne Kommentti Itä-Suomen lukioiden kansainvälistymissuunnitelmaan Kiitämme mahdollisuudesta kommentoida Itä-Suomen lukioiden kansainvälistymissuunnitelmaa. Pyydätte kauppakamareiden kantaa lukioiden kielitarjontaan ja Venäjä-osaamisen keskuksen perustamisen tarpeellisuuteen. Näihin liittyen haluamme nostaa esille muutamia huomioita: - Venäjän kielen ja kulttuurin osaaminen on erittäin tärkeää Itä-Suomen ja sen elinkeinoelämän elinvoimaisuudelle. Venäjän osaamista tarvitaan venäjälle suuntaavan viennin onnistumiseksi, venäläisten matkailijoiden houkuttelemiseksi ja palvelemiseksi alueella sekä Itä-Suomessa asuvien venäläisten entistä paremmaksi hyödyntämiseksi paikallisissa yrityksissä. On välttämätöntä, että venäjän osaamisen vahvistaminen on mahdollista alueen lukioissa. - Venäjän kielen lisäksi Itä-Suomessa tarvitaan entistä monipuolisemmin eri kielten ja kulttuureiden osaamista. Yhä useammat yritykset tarvitsevat palvelukseensa Aasian kielien osaajia (esim. kiina ja japani) ja Etelä-Amerikan kasvavat markkinat kasvattavat espanjan ja portugalin kielten osaajien tarvetta. - Itä-Suomen alueella on lukuisia lukioita. Ehdotamme, että eri lukiot tarjoavat erilaisia kielen opetuksen valikoimia. Venäjään erikoistuneiden lukioiden lisäksi olisi hyvä saada myös muihin nouseviin kieliin erikoistuvia lukioita. Tämä on mahdollista erityisesti Itä-Suomen suuremmissa kaupungeissa, joissa on useita lukioita. Uskomme, että erikoistuminen eri kieliin ja kulttuureihin ei vain tue alueen elinkeinoelämän tarpeita vaan myös kasvattaa lukioiden vetovoimaa kotikuntaa ja maakuntaa laajemmaksi. - Itä-Suomen koulu ISK on Suomen ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiva kielikoulu. Koulu toimii jo kolmella paikkakunnalla: Imatralla, Joensuussa ja Lappeenrannassa. Itä- Suomen koulun erityistehtävänä on lisätä venäjän kielen taitoa ja kulttuurin tuntemusta sekä edistää valmiuksia yrittäjyyteen. Voidaanko Itä-Suomen koulua hyödyntää entistä laajemmin Venäjä-osaamisen keskuksena? Esititte kysymyksen myös siitä, millaisen roolin kauppakamarit voivat ottaa nuorten kotikansainvälistymisessä. Kauppakamarit jäsenineen voivat mm. tarjota sekä suomalaisille että muualta muuttaneille nuorille harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja. Luokille voidaan luoda mahdollisuuksia käydä yritysvierailuilla paikallisissa kansainvälisesti toimivissa yrityksissä. Lisäksi kauppakamarit voivat kohtuullisen työmäärän rajoissa pitää esitelmiä kouluilla kansainvälisyyden merkityksestä työelämässä. Etelä-Savon kauppakamari Kuopion kauppakamari Pohjois-Karjalan kauppakamari Markku Kakriainen Silja Huhtiniemi Anne Vänskä Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja 20

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Opetuksen tilanne ja valtionavustuksen hakeminen Anna-Kaisa Mustaparta Tiedotukset lääneittäin 19.- 28.1.09 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vieraiden

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Lukiokokeilu (-21)

Lukiokokeilu (-21) Lukiokokeilu 2016-2020 (-21) Lukiokokeilu Munkkiniemen yhteiskoulu on mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen tuntijakokokeilussa. lukiolaki (629/1998) 15 kokeilu käynnistynyt 1.8.2016

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2016-2017 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu 2.2.2015 Kysymyksiä ja väittämiä Avaa älypuhelimen tai kannettavan selaimella m.socrative.com room number: 800953 Vastaa kysymykseen

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Teemaopinnot. Pro Lukio Valtakunnallinen lukioseminaari Kimmo Koskinen

Teemaopinnot. Pro Lukio Valtakunnallinen lukioseminaari Kimmo Koskinen Teemaopinnot Pro Lukio Valtakunnallinen lukioseminaari 3.11.2016 Kimmo Koskinen VN asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (942/2014) Lukiokoulutuksessa

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET LAPPEENRANNAN PERUSKOULUJEN VAPAAEHTOISEN A2-KIELEN VALINTAOPAS 2016 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSTOIMI KIELIVALINTA LOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN A2-KIELEN VALINTA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

KUNNAN KOULUTOIMEN MERKITYS KOULUJEN KANSAINVÄLISTYMISESSÄ - KANSAINVÄLISYYSSTRATEGIA APUNA OPSIN TOTEUTTAMISESSA

KUNNAN KOULUTOIMEN MERKITYS KOULUJEN KANSAINVÄLISTYMISESSÄ - KANSAINVÄLISYYSSTRATEGIA APUNA OPSIN TOTEUTTAMISESSA KUNNAN KOULUTOIMEN MERKITYS KOULUJEN KANSAINVÄLISTYMISESSÄ - KANSAINVÄLISYYSSTRATEGIA APUNA OPSIN TOTEUTTAMISESSA Rehtori Esa Räty Joensuun Niinivaaran lukio Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 5.9.2013

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA Kevään karnevaalien aloituspäivänä 11.11. 2009 Turun normaalikoulu Marjut Kleemola VIERASKIELISIÄ Lukiokoulutuksessa (2006) koko maassa 3248 Norssissa 2006: 35 2009: 43 Ammatillisessa

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA

TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA Valtuustoaloite alueellisen kielikokeilun valmistelun aloittamiseksi - Lassi Kaleva ym. (TRE: 509/12.00.01/2016) Valtuustoaloite

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto MUNKKINIEMEN KOULUTUSSÄÄTIÖ SR:N PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Jyväskylän yliopiston työseminaari 26-27.11.2012 Kansainvälisyys

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS Kansainvälisyys on aina jollain tavalla osa koko yhdistyskentän toimintaa. Kun yhdistys pitää kansainvälisyyttä tärkeänä arvona ja kansainvälisiä opiskelijoita potentiaalisina

Lisätiedot

Perusopetuksen tuntijako

Perusopetuksen tuntijako Opetus- ja kasvatuslautakunta 117 26.11.2015 Perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 998/12.00.01/2015 OPEKAS 117 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254, koulutoimenjohtaja Per-Olof Nyström

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

KESKENERÄINEN ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE

KESKENERÄINEN ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE Monialaisen oppimiskokonaisuuden nimi ja eheyttämisen tapa (OPS:n perusteiden mukaan: OHJE: Tähän voidaan jo merkitä, jos oppilaiden kiinnostuksen kohteet ovat olleet ensisijainen syy oppimiskokonaisuuden

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 VN asetuksen 942/2014 valtakunnalliset tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan

Lisätiedot

KESKENERÄINEN YRITYS TEHDÄ ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE

KESKENERÄINEN YRITYS TEHDÄ ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE Monialaisen oppimiskokonaisuuden nimi ja eheyttämisen tapa (OPS:n perusteiden mukaan: OHJE: Tähän voidaan jo merkitä, jos oppilaiden kiinnostuksen kohteet ovat olleet ensisijainen syy oppimiskokonaisuuden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo

Lisätiedot

LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.

LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10. LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN PÄIVITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Tervetuloa! Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Ylioppilas Lukion oppimäärä min. 75 kurssia (pakolliset,

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Oulun kaupungin kieliohjelma

Oulun kaupungin kieliohjelma Oulun kaupungin kieliohjelma Lähtökohdat Oulun kaupungin kieliohjelma on laadittu varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, ja se on osa varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmia. Kieliohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Lapin koulutusfoorumi. Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen

Lapin koulutusfoorumi. Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen Lapin koulutusfoorumi Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen 14.1.2015 - Juha Narkilahti- Taustaa Prosessi voi olla rinnastettavissa ammatillisen koulutuksen vastaavaan Kemijärven kokemukset ministeriön

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo Kansainvälistymismahdollisuudet Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo 12.10.2012 Miksi ulkomaille? Kielitaitoni koheni Sain haluamani kesätyöpaikan Pääsin kursseille, joita Jyväskylässä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?

Lisätiedot