Itä-Suomen lukioiden kansainvälisyyssuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-Suomen lukioiden kansainvälisyyssuunnitelma"

Transkriptio

1 BDO Audiator Oy Itä-Suomen lukioiden kansainvälisyyssuunnitelma Seppo Lyyra

2 JOHDANTO Tämän raportin tehtävänä on koota ja arvioida Itä-Suomen lukioiden kansainvälistymiseen liittyvään nykytilannetta ja tehdä tavoite-ehdotuksia, jotka edistävät lukioiden kansainvälistymistä. Valmistelutyötä on ohjannut Itä-Suomen lukioiden kansainvälisyyden ohjausryhmä ja tämän suunnitelman ohjauksesta on vastannut lukioiden rehtoreista koostuva työryhmä. Työryhmän puheenjohtajana on ollut Kuopion lukiotoimenjohtaja Leena Auvinen. Raportin tekijänä on toiminut syksyllä 2011 tehdyn kilpailutuksen perusteella erityisasiantuntija Seppo Lyyra BDO Audiator Oy:stä. Työtä on valmisteltu tekemällä tammikuun 2013 alussa sähköinen opettajakysely kahdeksassa Itä-Suomen lukiokunnassa. Kyselyyn vastasi yhteensä 184 lukio-opettajaa. Kaikista kolmesta Itä-Suomen maakunnasta oli suurin piirtein sama määrä vastaajia. Kyselyä täydentämään on järjestetty lukioiden rehtoreiden ja opettajien ryhmähaastatteluja. Haastatteluihin on osallistunut 17 henkilöä. Opiskelijamielipiteitä on kartoitettu haastattelemalla yhden lukion oppilaskunnan edustajat ja pyytämällä asiasta Lukiolaisten liiton Savo-Karjalan piirin hallituksen näkemyksiä. Tulokset tästä aineistosta on yhdistetty tähän raporttiin koottuihin toimenpide-ehdotuksiin. Tässä suunnitelmassa esitettävät Itä-Suomen lukioiden kansainvälistymisen tavoitteet ovat seuraavat: 1. Varmistetaan Itä-Suomen lukioiden kielitarjonnan monipuolisuus 2. Itä-Suomeen syntyy oppilaitosten Venäjä-osaamisen keskus 3. Itä-Suomen lukioiden kansainvälinen hanketoiminta keskitetään ja yhdistetään yhteiseen hankekeskukseen. 4. Lukioiden ns. kotikansainvälistymistä lisätään ja monikulttuurisuutta edistetään. Lukio-opiskelijat otetaan mukaan suunnitteluun. 5. Lukioiden kansainvälistymisen lähtökohtana on opettajien kansainvälistyminen Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet vaativat toteutuakseen toimivaltaisten viranomaisten, lukiokoulutuksen järjestäjäkuntien, päätöksiä. Lukiot käyttävät kansainvälisiin toimenpiteisiin tällä hetkellä 0,2-0,6 % lukion talousarviomäärärahasta. Tämä suunnitelma on rakennettu niin, ettei kunnille tulisi lisäkustannuksia. Tavoitteena on löytää uusia rahoituskanavia lukiokoulutuksen kansainvälistymisen rahoittamiseen ja saada tätä rahaa merkittävässä määrin Itä-Suomen lukioille. Ongelmaksi jää edelleen opiskelijoiden ulkomaan matkoista aiheutuvien kustannusten kohdistuminen opiskelijoille itselleen. Kuntarahoitusta opiskelijamatkoihin ei pienevillä lukiorahoilla saada ja hankerahoitusta tähän on vain harvoin tarjolla. 1

3 Tavoite 1 Varmistetaan Itä-Suomen lukioiden kielitarjonnan monipuolisuus Tausta: Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta velvoittaa lukiolaisen opiskelemaan pakollisena yhtä pitkää A-kieltä (yleensä englanti) ja B-kieltä (yleensä ruotsi). Muut kielivalinnat ovat vapaaehtoisia. Kuvaus: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2003) mukaan vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää opiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja -kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Tavoitteet: Lukioiden kielitarjonnan monipuolisuuteen liittyy kolme tavoitetta: 1) Kaikissa Itä-Suomen lukioissa voi englannin ja ruotsin lisäksi opiskella lähiopetuksena vähintään yhtä vierasta kieltä sellaisen määrän kursseja, että kielen voi lyhyenä kielenä kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. 2) Edellisen lisäksi jokaisessa Itä-Suomen lukioissa voi suorittaa vähintään kaksi kurssia venäjää, ranskaa, espanjaa tai saksaa. Lähiopetuksen rinnalla pienissä lukioissa voidaan käyttää osin etäopetusta. 3) Jokaisesta Itä-Suomen maakunnasta löytyy vähintään kaksi lukiokuntaa, joissa voi suorittaa myös toisen pitkän (A2) kielen lukion oppimäärän. Itä-Suomen suurimmissa kaupungeissa tulisi profiloitua joitakin nouseviin kieliin erikoistuvia lukioita. Resurssit: Valtakunnallista lukiokoulutuksen rahoitusta tullaan merkittävästi leikkaamaan vuosina 2014 ja 2015, joten kieliohjelman toteuttaminen joudutaan tekemään vähenevillä resursseilla kunnan omin varoin. Arviointi: Itä-Suomen lukioiden rehtorit ja lukiotoimesta vastavat lautakunnat arvioivat kunnan kieliohjelman laajuuden 2

4 Tavoitteen perustelut Lukiokoulutuksen normiohjausjärjestelmän osia ovat: lukiolaki ja -asetus valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma Lukiolaki 2 Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä tavoitteista ja tuntijaosta 4 Opetuksen tulee harjaannuttaa opiskelijaa monipuolisesti itseilmaisussa ja vuorovaikutustaidoissa ja ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti molemmilla kotimaisilla kielillä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003 Lukiokoulutuksessa voi opetuskielenä suomen ja ruotsin kielen lisäksi olla myös saame, romani tai viittomakieli (lukiolaki 6 ). Mikäli tätä mahdollisuutta käytetään, opetussuunnitelmaan tulee kirjata, missä oppiaineissa, missä määrin ja millä tavoin yllä mainittuja kieliä käytetään opetuksessa tai opiskelussa. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaan voidaan kirjata myös se, että osa opiskelusta voidaan järjestää myös muulla vieraalla kielellä. Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus joko suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan tai suomi/ruotsi äidinkielenä -oppimäärän mukaan. Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen/ruotsin kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. 3

5 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus: on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Hallitusohjelman mukaisesti lukioissa tulisi olla uudistetut opetussuunnitelmat käytössä syksyllä Suomen lukiolaisten liiton tavoiteohjelma vuodelle 2013 Lukion merkitys hyvän ja laajan kielitaidon hankkimisessa on merkittävä. Kielten opetuksen tulee antaa valmiudet opiskellun kielen täysipainoiseen käyttöön. Lukiossa on opiskeltava äidinkielen lisäksi vähintään kahta vapaavalintaista kieltä, joista ainakin toisen on oltava pitkä A-kieli. Täydentävässä kyselyssä Suomen lukiolaisten liitto, Savo-Karjalan piirin hallitus, suhtautuu positiivisesti lukioiden kansainvälistymiseen ja kannustaa siihen. Lukiolaisten liitto näkee lukion keskeisenä tehtävänä opiskelijan yhteiskunnallisten, työelämä- ja jatkoopintovalmiuksien kehittämisen, joka nykypäivänä edellyttää vahvaa kansainvälisyyttä. Lukiolaisten liiton mukaan myös mielekäs kieltenopiskelu vaatii kansainvälisyyttä. 4

6 Mitkä opetukseen liittyvät tekijät edistävät parhaiten kansainvälistymistä. Opettajavastaukset 1/2013 Lukion kansainväliset projektit ja osallistuminen niihin 34% Lukion koko kielitarjonnan monipuolisuus 26% Mahdollisuus osallistua lyhyisiin opiskelijavierailuihin (noin viikko) muihin maihin 22% Osana tätä selvitystä tehtiin Itä-Suomen lukio-opettajille sähköinen kysely. Kyselyssä lukio-opettajia pyydettiin arvioimaan mitkä opetukseen liittyvät tekijät edistävät parhaiten lukioiden kansainvälistymistä. Opettajat pitävät tärkeimpinä kansainvälisiä projekteja, kielitarjonnan monipuolisuutta ja mahdollisuutta osallistua lyhyisiin opintovierailuihin. Omaa englanninkielistä opetustarjontaa, pitkien A2-kielten valintamahdollisuutta ja verkon kautta tehtäviä etäkursseja ei pidetty tärkeimpinä kansainvälistymisen näkökulmasta. Mitkä kieltenopetukseen liittyvät asiat edistävät parhaiten kansainvälisyyttä. Opettajavastausten määrä 1/2013 Lukion koko kielitarjonnan monipuolisuus Useamman lyhyen kielen opiskelumahdollisuus Lukion oma englanninkielinen opetustarjonta Pitkien A2-kielten valintamahdollisuus ja niiden opiskelu Verkon kautta sähköisesti tapahtuva vieraskielinen opetustarjonta Verkon kautta itsenäisesti tehtävät kielten etäkurssit

7 Tavoite 2 Itä-Suomeen syntyy oppilaitosten Venäjä-osaamisen keskus Tausta: Kaikissa Itä-Suomen maakuntaohjelmissa tunnistetaan ja korostetaan Venäjän läheisyyttä ja yhteistyötarvetta. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelmassa on selvästi ilmaistu alueen tahtotila Venäjä-osaamiskeskuksen syntymiseen. Joensuussa on myös lautakunnassa hyväksytty Joensuun kaupungin varhaiskasvatuksen ja koulutuspalveluiden kansainvälisyysstrategia. Kuvaus: Itä-Suomeen syntyy kahden vuoden päästä oppilaitosten Venäjä-osaamisen keskus, jossa työskentelee 2-6 työntekijää. Lukiokoulutuksen lisäksi mukaan voitaisiin ottaa ammatillinen koulutus, vapaan sivistystyön oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistokoulutus. Osaamiskeskus voitaisiin luoda osaksi Itä-Suomen yliopisto ja sen sjjaintipaikkana voisi olla Joensuu. Vastaavalla mallilla voidaan tarvittaessa synnyttää myös muita osaamiskeskuksia esimerkiksi kiina-osaamisen keskus Kuopioon. Tavoitteet: Lukioiden näkökulmasta Venäjä osaamiseen liittyy kolme tavoitetta, joita osaamiskeskus voi edistää: 1) Venäjän kielitaidon parantaminen Itä-Suomen lukioissa. Painopisteenä lukion lyhyiden kielten venäjän valintojen lisääntyminen puolella nykyisestä ja sellaisen kielitaidon hankkiminen, että opiskelijat pystyvät toimimaan venäjän kielellä erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä (esim. kaupan ja matkailun kausiapulaisina). 2) Venäläisen kulttuurituntemuksen syventäminen lukiokoulutuksessa ja Venäjältä tulleiden maahanmuuttajien integroiminen lukiokoulutukseen. 3) Itä-Suomen lukioiden hankeyhteistyö Venäläisten partnereiden kanssa. Rahoituksen hakeminen näihin hankkeisiin ja hankebyrokratian hoitaminen lukioiden puolesta. Resurssit: Osaamiskeskus voi syntyä vuoden mittaisen valmisteluhankkeen kautta, jossa osaamiskeskuksen toimintatavat, organisoituminen ja rahoitus suunnitellaan. Valmisteluvaiheen kustannukset noin euroa, johon saatavissa ulkopuolista rahoitusta. Osaamiskeskuksen pystyvän toiminnan rahoituksesta 70 % voidaan hankkia ulkopuolisella hankerahoituksella, kun organisaatio ottaa tehtäväkseen hankehallinnointia ja kirjaa nämä kulut hanketoimintaan. Arviointi: Osaamiskeskuksen tarpeellisuuden arvioivat ensimmäisessä vaiheessa Itä-Suomen lukioiden rehtorit, kauppakamarit ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. 6

8 Tavoitteen perustelut Itä-Suomen maakuntien maakuntasuunnitelmat korostavat Venäjän erityisasemaa Maakuntasuunnitelma on osa maakunnan lakisääteistä suunnittelujärjestelmää. Suunnitelmassa esitetään maakunnan tavoiteltu kehitys vuoden päähän ja ilmaistaan maakunnan kehittämistahto. Maakuntasuunnitelmaan kuuluva yksi osa-alue on koulutus ja osaaminen. Suunnitelmasta päättää maakuntavaltuusto nelivuotiskausittain. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma, Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta Nuorten kansainvälistymistä, suvaitsevaisuutta ja ympäristövastuullisuutta edistetään. Erityisesti nuorten arvot ja odotukset vaikuttavat siihen, mihin suuntaan Pohjois-Karjalan on tulevaisuudessa suunnattava asuin- ja elinympäristön kehittämistä. Globalisaatio synnyttää myös uusia mahdollisuuksia osaamisen viennille. Pohjois-Karjalan kannalta Venäjän kasvavien markkinoiden läheisyys voi jatkossa olla merkittävä kilpailuetu. Pohjois-Karjalalla on sijaintinsa ja syntyneiden yhteistyösuhteiden perusteella vahvimmat siteet Karjalan tasavallan, Petroskoin ja Sortavalan toimijoihin sekä Pietariin. Kansainvälisen tason osaamista ja osaamisen tuotteistamista on vahvistettava. Panostetaan erityisesti nuorten sekä maahanmuuttajien työelämään sijoittumiseen ja osaamisen hyödyntämiseen. Pohjois-Karjala tavoittelee maan johtavan Venäjä-osaamisen keskittymää kokoamalla ja yhdistämällä verkostomaisesti nykyistä osaamista sekä vahvistamalla osaamisen avainalueita. Erityistä osaamista maakunnassa on jo nyt esimerkiksi kulttuuri- ja opetusvaihdossa. Joensuussa sijaitseva Itä-Suomen koulu on Suomen ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiva kielikoulu, jonka erityistehtävänä on lisätä venäjän kielen taitoa ja kulttuurin tuntemusta (Itä-Suomen koulu toimii myös Imatralla ja Lappeenrannassa). Venäjän kielen opetuksen tarjonnan ja kiinnostuksen lisäämiseen kaikilla koulutustasoilla on panostettava. Maakunnan tavoitteena on saada venäjän kieli toiseksi vieraaksi kieleksi perusopetuksessa. Merkittävän mahdollisuuden Pohjois-Karjalan Venäjäosaamiselle tarjoavat jo tänä päivänä Venäjältä kotoisin olevat maahanmuuttajat, joiden osaamisen hyödyntämiseen panostetaan. Etelä-Savon maakuntasuunnitelma, Koulutus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja tukee erityisesti kärkiosaamisalojen menestystä Venäjän ja Pietarin läheisyys ovat mahdollisuus Etelä-Savon elinkeinoelämälle. Kanssakäymisen lisääntymistä helpottaa ja syventää Venäjän kielen ja kulttuurin nykyistä parempi osaaminen ja tunteminen sekä Venäjä-koulutusvaihdon lisääntyminen. Venäjän kielen opiskelumahdollisuuksia on entisestään parannettava. Koulutuksen Venäjä-osaamista tulee kehittää edelleen verkottamalla maakunnan toimijoita venäläisten toimijoiden kanssa, kehittämällä uusia Venäjään liittyviä koulutussisältöjä ja koulutuskokonaisuuksia. 7

9 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma, Kansainvälistyminen yritysten menestyksen edellytyksenä Kansainvälisiin verkostoihin pääseminen edellyttää liiketoimintaosaamisen kokonaisvaltaista kehittämistä, missä alueen korkeakoulut, oppilaitokset ja yritykset tekevät yhteistyötä. Venäjän kasvun mahdollisuudet suomalaisille yrityksille ovat niin mittavat, että Venäjään liittyvää tuntemusta on lisättävä liiketoimintaosaamisessa, kulttuurin tuntemuksessa ja kielessä. Tässä on haastetta koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiselle kaikilla koulutustasoilla. Venäjältä tulevien matkailijoiden suuri merkitys aluetalouteen Venäjän tilastokeskus Rosstatin vuoden 2012 kolmen ensimmäisen kvartaalin matkailutilastojen mukaan venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 10 % viime vuoden vastaavan ajankohtaan verrattuna. Lomamatkailu Venäjältä ulkomaille kasvoi 6 %. Suomi on tilastokärjessä kaikkien matkojen osalta IVY-maiden ulkopuolelle. Tammi-syyskuussa 2012 venäläiset tekivät maahamme 3,9 milj. matkaa (+18 %). Tilastokeskuksen matkailutilaston mukaan venäläisten matkailutulojen yhteismäärä Suomessa oli noin 1,1 miljardia euroa. Matkailun edistämiskeskus on arvioinut, että viisumivapauden myöntäminen venäläisille kaksinkertaistaisi matkustajamäärän muutamassa vuodessa. Se merkitsisi rahassa yli miljardin euron lisätuloa vuosittain Suomen kansantalouteen. Hankerahoituksen erityisosaamistarve Tärkeimpänä lähialueyhteistyön rahoituslähteenä hanketoiminnassa tullee jatkossa olemaan EU:n ja Venäjän väliset rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat (nyk. ENPI CBC). Ohjelma on hallinnoinnin ja hankekirjanpidon näkökulmasta niin haastava, että hankehallinnointi vaatii erityisosaamista. Venäläisen kulttuurituntemuksen syventäminen Itä-Suomen lukioissa, rasismin ja piilorasismin vähentäminen Koulu on keskeinen suomalais- ja maahanmuuttajanuorten kohtaamisen areena. Kouluissa esiintyvää rasismia on käsitelty väitöskirjassaan Anne-Mari Souto (2011). Hänen mukaansa rasismi ja nuorten ryhmäsuhteiden jähmeys koulussa ilmeni muun muassa siinä, että suomalais- ja maahanmuuttajanuorten välit kääntyivät paljolti valtataisteluksi, jossa kamppailtiin koulutilan hallinnasta. Tässä kamppailussa sekä maahanmuuttajanuoret että suomalaisnuoret joutuivat ottamaan kantaa arkiseen rasismiin. Suomalaisnuorelle avoin rasismin vastustaminen saattoi merkitä ulossulkemista suomalaisnuorten ryhmistä. Näkemyksensä Souto tiivistää väitöskirjassaan seuraavasti: "Koulu tilana ei ole neutraali vaan rasismin muokkaamien valtasuhteiden merkitsemä ja jakama. Koulussa liikkuminen on maahanmuuttajanuorille alituista tasapainoilua rasismin synnyttämän uhan ja pelon kanssa." 8

10 Tavoite 3 Itä-Suomen lukioiden kansainvälinen hanketoiminta keskitetään ja yhdistetään yhteiseen hankekeskukseen. Tausta: Lukio-opetukseen liittyvää kansainvälistä hanketoimintaa kukin lukio hoitanut pääasiassa yksin, ilman erityistä hankeosaamista ja vähäisen hankemahdollisuustietoisuuden varassa. Tästä johtuen kansainvälisiin hankkeisiin on hakeuduttu pääasiassa rahoituksen ohjaamina eli lukiot ovat lähteneet suurelta osin hankkeisiin saadakseen rahoitusta riippumatta siitä mihin hanketoiminta suuntautuu ja kohdentuu. Kuvaus: Rahoituksen hankkiminen, lukioiden välisen yhteistoiminnan suunnittelu ja hankebyrokratian hoitaminen auttaa kaikkia alueen lukioita. Itä-Suomen lukioiden hankekeskuksen toiminta voidaan käynnistysvaiheen jälkeen tuottaa niin ettei se aiheuta kustannuksia lukiokunnille vaan rahoitus hoidetaan kirjaamalla tehtyä työtä hankehallinnointiin. Keskuksen luonteva sijoituspaikka on Itä-Suomen yliopisto, joka toimii koko Itä-Suomen alueella. Yliopistolla on hyvää osaamista hankerahoituksesta ja hankehallinnoinnista. Tavoitteet: Lukioiden hankekeskuksen perustamiseen liittyy kolme tavoitetta: 1) Lukiot kertovat hankekeskukselle hankaideansa. Lukioiden yhteinen hanketoimisto hakee yhteistyökumppanit ja parhaan hankerahoitusmuodon. Tavoitteena löytää isoja, yli euron, kansainvälisiä hankkeita, joissa alueen lukiot laajasti mukana. 2) Lukiot siirtävät tekemänsä kansainvälisen hankehallinnoinnin yhteiselle hankekeskukselle, jossa on riittävää osaamista eri hankemuotojen hallinnon hoitamiseen (Comenius-hankkeiden hankehallinnointi säilyisi edelleen lukioiden omana työnä). 3) Hankekeskuksen tekemä hallinnointi kirjataan osaksi hanketoiminnan kuluja. Lukioiden maksuosuudeksi jää mahdollinen hankkeen omarahoitusosuus, joka voi olla myös työaikaa. Hankekeskus toimii omakustannusperiaatteella vuoden kestävän käynnistysvaiheen jälkeen. Resurssit: Valmisteluvaiheen kustannukset noin euroa (1 htv), josta Itä-Suomen lukioiden maksuosuus 1000 / lukiokunta. Lopulle haetaan valmisteluvaiheen hankerahoitusta. Itä-Suomen lukioiden hankekeskuksen voisi työskennellä aluksi kaksi työntekijää, joista toinen toimisi hankkeiden talous- ja hallintosihteerinä vastaten käynnissä olevien hankkeiden hallinnoinnista ja taloushallinnosta. Toisen työntekijän, hankesuunnittelijan, tehtävänä olisi etsiä tarvittavat hankerahoitusmahdollisuudet ja tehdä hankesuunnitelmat. Arviointi: Itä-Suomen lukiot arvioivat yhdessä onko alueella riittävää kiinnostusta yhteisen hankekeskuksen perustamiseen. Tämän hankkeen ohjausryhmä arvioi valmisteluhankkeen tarpeen ja käynnistää hankevalmistelun, jos tahtotila sen tekemisen on olemassa. 9

11 Tavoitteen perustelut Mitkä seuraavista tekijöistä estävät lukion kansainvälistä toimintaa ja osallistumista kansainvälisiin vierailuihin. Opettajavastaukset 1/2013 Itä-Suomi yht. P-Savo P-Karjala E-Savo Kustannukset, lukiolla ei ole rahoitusta näihin kuluihin 49% 45% 48% 54% Työlääksi koettu hallinnointi ja kansainvälisen toiminnan rahoitukseen liittyvä byrokratia 21% 27% 31% 29% Opettajille lukion kansainvälisestä toiminnasta tuleva lisätyö 14% 14% 15% 12% Opiskelijat eivät ole valmiita itse maksamaan kansainväliseen toimintaan liittyviä kustannuksia Opiskelijoiden haluttomuus osallistua kansainvälisiin vierailuihin Opiskelijan lähteminen häiritsee suunniteltua opetusta eikä oppimistavoitteita voida saavuttaa, jos opiskelijat ovat viikonkin poissa kurssilta. 6% 5% 6% 7% 2% 2% 1% 4% 2% 3% 1% 1% Tehdyn opettajakyselyn mukaan rahoituksen järjestyminen ja hankehallinnoinnin koetaan eniten estävän kansainväliseen toimintaan osallistumista. Rahoituksesta opettajakyselyn sanallisissa täydennyksissä lähes puolet opettajista tuo esille rahoitukseen liittyvät ongelmat. Mikä muutos tai uudistus kannustaisi lukio-opettajia lisääntyvään kansainvälisen toimintaan? Opettajavastaukset sisältävät mm. seuraavia asioita: Projektien suunnittelu on aikaa vievää toimintaa. Kokoukset, opiskelijahuollolliset tehtävät ja muu byrokratia lisääntyy koko ajan. Oma opetuksenikin normaalien kurssien osalta tarvitsee kehittämistä. Aika ei yksinkertaisesti riitä kaikkiin näihin. 10

12 Niin mukavaa kuin kansainvälisten projektien järjestäminen onkin, siihen menevä aika tulisi jossain määrin huomioida sen jakson opetusvelvollisuuden pienentämisenä, jos rahallista korvausta työstä ei muuten ole mahdollista saada. Tuntemani mukaan moni kieltenopettaja kokee, että kansainvälisyyteen liittyvät asiat (esim. yhteydenpito ulkomaiseen kouluun ja opintomatkojen järjestäminen sekä erilaisten aineistojen etsiminen ja valinta eri projekteja varten) aiheuttaa paljon palkatonta lisätyötä muun koulutyön lisäksi. Hankerahoituksen muuttaminen pysyväksi rahoitukseksi. Byrokratian vähentäminen. Asianmukainen palkkio tehdystä työstä. Nyt kaikki toiminta "hyväntekeväisyyttä" oman työn ohella ja itse matkoista tulee opettajalle jonkin verran lisäkustannuksia. Aikaa enemmän kansainvälisen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen - nyt se joudutaan tekemään muun työn ohella. Hankerahoitus sekä omasta työstä lähteminen kansainväliseen toimintaan on vaikeaa, koska sijaisia ei saa palkata! Kokonaisvaltainen kaupungin kansainvälisten asioiden suunnittelu ja apu erilaisten toimintojen järjestämisessä - kontaktit, rahoitus jne. Kaikki Itä-Suomen kunnat joutuvat tällä hetkellä tuottamaan kuntapalveluita vähenevillä taloudellisilla resursseilla, koska tulot ja menot eivät ole tasapainossa. Lukioiden valtioosuudet supistuvat merkittävästi vuosina 2014 ja 2015 (yhteensä noin 51 M ). Tästä johtuen ei ole mahdollista esittää lukiokoulutuksen kansainvälistymiseen lisärahoitusta, joka tulisi kunnasta muualta kuin lukiokoulutuksen sisältä. Lukioiden yhteisen hankekeskuksen avulla voidaan löytää ja tuoda Itä-Suomen lukioille uusia rahoitusmahdollisuuksia. Keskittämällä hankkeiden talous ja hallinnointi osaavalle hankekeskukselle voidaan opettajien keskeisenä kansainvälistymisen esteenä pitämää hankehallinnointia, byrokratiaa ja opettajien lisätyötä vähentää. 11

13 Tavoite 4 Lukioiden kotikansainvälisyyttä lisätään ja monikulttuurisuutta edistetään. Lukio-opiskelijat otetaan mukaan suunniteluun. Tausta: Lukio-opetuksen pitää kannustaa opiskelijaa toimimaan opiskeluyhteisössä ja yhteiskunnassa paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteena on, että opiskelija oppii edistämään yhdessä muiden kanssa ihmisoikeuksia, demokratiaa, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä (valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä tavoitteista ja tuntijaosta). Kuvaus: Kotikansainvälisyydellä tarkoitetaan kansainvälistymistä kotimaassa. Se voi olla esimerkiksi tapahtumien järjestämistä ja ulkomaisten vierailuja omassa koulussa, maahanmuuttajaopiskelijoihin tutustumista, kielten harrastamista ja vieraisiin kulttuureihin perehtymistä. Pääsääntöisesti kotikansainvälistymiseen liittyvät toimet voidaan rahoittaa lukion olemassa olevilla resursseilla. Tavoitteet: Lukioiden kotikansainvälisyyteen liittyy kaksi tavoitetta: 1) Lukiot ottavat itselleen omassa kunnassaan merkittävän roolin kunnan kotouttamistehtävässä integroimalla suunnitelmallisesti ja entistä paremmin maahanmuuttajia lukiokoulutukseen. 2) Lukioiden monikulttuurista kohtaamista lisätään kotikansainvälisyyden keinoilla. Jokainen Itä-Suomen lukio määrittelee syyslukukauden alussa yhdessä oppilaskunnan kanssa kotikansainvälisyyteen liittyvän kehitysalueen ja tekee suunnitelman siihen pääsemiseksi. Resurssit: Ei erityistä resurssitarvetta. On asenneasia. Arviointi: Itä-Suomen lukiot pyytävät kunnastaan asiasta lausunnon kotouttamissuunnitelmasta vastaavalta viranhaltijalta. Lausunnot arvioidaan pohtien lukioiden roolia kotoutustehtävässä. 12

14 Tavoitteen perustelut Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä tavoitteista ja tuntijaosta Koulujen toimintakulttuurit 3 Lähtökohtana opetuksessa on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tavoitteena on, että opiskelija oppii arvostamaan luonnon ja kulttuurien monimuotoisuutta. Opetuksen tulee tukea opiskelijan kasvua aikuisen vastuuseen omasta ja muiden ihmisten hyvinvoinnista, elinympäristön tilasta sekä kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta. Opiskelijaa perehdytetään elinkeinoelämään ja yrittäjyyteen. Opiskelijan kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta syvennetään. Tavoitteena on, että opiskelija omaksuu hyvät tavat ja osaa ilmaista kulttuuri-identiteettiään sekä että hän tiedostaa oman persoonallisen erityislaatunsa. Opetussuunnitelman perusteissa (2004) toimintakulttuuri määritellään seuraavasti: Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri vaikuttaa myös kaikkeen oppituntien ulkopuoliseen koulun toimintaan, kuten juhliin, teemapäiviin sekä erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin. Lukioiden kansainvälisen toimintakulttuuri kolme kehää (www.polkka.fi): Ulkoiset tunnusmerkit Ääneen lausutut tavoitteet, toimintatavat Normit, arvot, myytit 13

15 Opetushallituksen myöntämät valtionavustukset 2012, kotikansainvälisyys vakiintuu ja monipuolistuu Vuoden 2012 avustuskierroksella valtaosaan kansainvälisyyshakemuksista ei enää liittynyt merkittävää kansainvälistä matkustamista. Suurin osa tuettavista hankkeista koskeekin koulutuksen kehittämistyötä, jossa kansainvälisyys on teema, eikä enää vain konkreettinen paikka, jonne pyritään matkustamaan. Valtaosa opetushallituksen päättämistä avustusmäärärahasta kohdennettiin erilaisille tiedeopetuksen tai kielivarannon kehittämisen hankkeille. Ns. kotikansainvälisyydestä onkin tulossa yhä merkittävämpi osa koulujen kansainvälisyyttä. Tehdyssä kyselyssä opettajat näkivät kansainvälistymiseen liittyvät toiminnan kielten opetusta laajempana eli aivan samoin kuin ne on opetussuunnitelmaan kirjattu. Mikä seuraavista lukion opiskelijoiden kansainväliseen toimintaan liittyvistä asioista on lähinnä omaa mielipidettäsi? Opettajavastaukset Itä-Suomi 1/2013 Lukion kansainväliseen toimintaan kuuluu kielten opiskelun lisäksi monia muita asioita (mm. suvaitsevaisuus, EU-tietoisuus, kulttuurien vuorovaikutus, kestävä kehitys). Lukion kansainvälisessä toiminnassa korostuu suvaitsevaisuus sekä eri maiden ja kulttuurien tuntemus. Kansainvälisyyteen liittyvät tavoitteet ovat vain yksi osa lukiokoulutusta eikä niitä tule ylikorostaa, koska lukion opiskelurytmi muutenkin on kiireinen. Lukion kansainvälisen toiminnan perustana on kielitaito. Lukion kansainvälisyydessä tärkeintä on faktoihin perustuva tieto Euroopasta, globaalista maailmasta ja muista kansainvälisistä asioista. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 14

16 Tavoite 5 Lukioiden kansainvälistymisen lähtökohtana on opettajien kansainvälistyminen. Tausta: Lukio-opettajien kansainvälistä toiminta voidaan lisätä opettajien kansainvälisten vierailujen ja kansainvälisen kielikoulutuksen avulla. Tutustumalla eri kieliin ja kulttuureihin opettajat kiinnostuvat kansainvälisistä asioista ja tuovat kansainvälisyyttä osaksi omaa lukio-opetustaan, jolloin kansainvälisyys siirtyy myös lukio-opiskelijoille. Kuvaus: Ensimmäisen vuoden aikana järjestetään lukioiden rehtoreiden kansainvälisiä vierailuja. Toisen vuonna järjestetään opettajavierailuja ja kannustetaan opettajia osallistumaan kansainväliseen kielikoulutukseen. Tavoitteet: Lukio-opettajien kansainvälistymiseen liittyy kaksi tavoitetta: 1) Kaikki Itä-Suomen lukioiden rehtorit osallistuvat seuraavan vuoden aikana vähintään yhteen kansainväliseen vierailuun. Rehtoreille tarjotaan oman koulun kansainvälisten hankkeiden lisäksi myös mahdollisuutta osallistua vain rehtoreille suunnattuun vierailuun. Rehtoreiden kautta kiinnostus kansainvälisen toimintaan saadaan siirrettyä myös opettajille. 2) Lukio-opettajista 20 % osallistuu seuraavien kolmen vuoden aikana kansainväliseen vierailuun, kansainväliin hankkeeseen tai kielikoulutukseen. Kielikoulutuksessa haetaan kustannustehokkaita toteutustapoja koulutusyrityksiltä ostettujen maksullisten kielikoulutusten sijaan. Resurssit: Rehtorivierailuihin tarvitaan noin 2000 / lukio ensimmäisen vuoden aikana. Toisen vuoden aikana opettajavierailuissa tai kansainvälisessä kielikoulutuksessa opettajalle voisi jäädä 100 omavastuu tai vaihtoehtoisesti opettaja käyttäisi loma-aikaansa tähän. Osallistuminen koulun projektiin, jossa opiskelijoita on mukana, tulee olla opettajalle maksuton. Arviointi: Itä-Suomen lukioiden rehtorit esittävät kustannuksen kohdentamista lukiokoulutuksen määrärahoihin vuosille 2014 ja

17 Tavoitteen perustelut Kuntalaki Opettajakysely Kuntalain mukaan kunta toimii ensisijaisesti omalla alueellaan. Kunnan asukkaiden intressit suuntautuvat kuitenkin myös kuntarajojen ulkopuolelle. EU-tasolla itsehallinnon peruskirjassa on tunnustettu kuntien oikeus kansainväliseen yhteistyöhön. Kuntien kansainvälinen toiminta on kuitenkin oltava kunnan asukkaiden edunmukaista eikä se kunnan maksamana saa olla pelkkää virkistystoimintaa. Millaiseen opettajien kansainväliseen toimintaan olisit halukas osallistumaan. Opettajavastaukset 1/2013 Itä-Suomi yht. P-Savo P-Karjala E-Savo Lyhyet opettajaryhmän vierailut ulkomaille Lyhyet opiskelijaryhmien vierailut ulkomaille, joihin opettaja lähtee mukaan. Kansainväliset projektit ja hankkeet Kansainvälinen kielikoulutus Kansainväliset asiantuntijavaihdot EU-ohjelmien kautta Pitkät opinto- ja vaihtojaksot ulkomailla Ei mikään edellisistä 8% 6% 6% 7% 4% 2% 3% 2% 2% 24% 23% 25% 24% 23% 22% 23% 25% 20% 21% 18% 21% 13% 13% 13% 15% 11% 12% 13% Vain kaksi prosenttia Itä-Suomen lukio-opettajista ei halua osallistua itse mihinkään lukion kansainvälistymiseen. Opettajat ovat valmiita osallistumaan kansainvälisiin vierailuihin, kielikoulutukseen ja asiantuntijavaihtoon sekä kansainvälisiin projekteihin ja opiskelijoiden kanssa tehtäviin opintovierailuihin. Pitkiin opettajien koulutus- ja vaihtojaksoihin kiinnostuneiden määrä on 6 % Itä-Suomen opettajista. 16

18 Toimenpano- ja vireilla olosuunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi Ohjausryhmä tekee pohjaesityksen Itä-Suomen lukioiden kansainvälisyyssuunnitelmasta. Tämä ohjausryhmän käsittelemä kv-suunnitelma lähetään tarvittaessa lausunnolle esimerkiksi maakuntaliittoihin. Ohjausryhmä päättää suunnitelman julkistamisesta. Ohjausryhmä järjestää Itä-Suomen lukioiden kansainvälisyyspäivän ja kutsuu koolle Itä- Suomen lukioiden rehtorit. Osana päivää esitellään ohjausryhmän ehdotus Itä-Suomen lukioiden kansanvälisyyssuunnitelmaksi. Päivän aikana sovittaan myös yhteisistä kvtavoitteista vuodelle Kukin lukio vie Itä-Suomen lukioiden kv-suunnitelman lukiokoulutuksesta vastaavaan lautakuntaan hyväksyttäväksi yleisellä tasolla. Lautakuntatasolla voidaan myös asettaa lukiokohtaisia tavoitteita vuodelle 2014 jo ennen talousarviotavoitteiden asettamista. Näillä tavoitteilla on poliittisen tahtotilan merkitys, joten niiden tulisi ohjata vuoden 2014 lukioiden kansainvälisyyteen liittyvää talous- ja toimintasuunnittelua. Tarvittaessa rehtorit voisivat lautakuntakäsittelyn jälkeen allekirjoittaa lukioiden kvtahtotilaa kuvaavan yleisen puitesopimuksen tavoitteisiin pääsemiseksi. 17

19 Itä-Suomen lukioiden kansainvälisyyssuunnitelman haasteena tulee olemaan suunnitelman pitäminen vireillä ja toimintaa ohjaavana. Vireilläolosuunnitelma on tässä kuvattu vuosikellona, jossa asetetut tavoitteet ohjaavat talousarviovalmistelua ja lukioiden lukuvuosisuunnittelua. Itä-Suomen lukioiden yhteiset kansainvälisyyspäivät toimivat kohtaamisen ja verkottumisen vuotuisena foorumina. Asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointi johtaa kansainvälisyystavoitteiden uudelleen arviointiin, joka puolestaan varmistaa kansainvälisten asioiden vireilläolon ja jatkuvuuden. Kvsuunnitelman tavoitteet Arviointi Talous- ja toimintasuunnitelma Tavalmistelu Lukuvuosisuunnitelmat Lukioiden kv-päivät 18

20 Liite: Otteita opettajien sanallista vastauksista: Mikä toteutettavissa oleva muuttuva tekijä tai toimenpide edistäisi parhaiten lukio-opiskelijoiden kansainvälistymistä? - Haluaisin itse tarjota opiskelijoille soveltavan kansainvälisyyskurssin (osittain englanniksi), jonka sisältö olisi eri maihin ja kulttuureihin tutustumista, monikulttuurisuus, Suomessa asuvien ulkomaalaisten vierailuja, työ- ja opiskelumahdollisuudet eri maissa jne. Tämä kurssi voisi olla myös yhteistyökurssi historian, yhteiskuntaopin ja uskonnon kanssa. - Pitäisi olla valtakunnallisia kursseja, joiden puitteissa tällaista voisi tehdä. Jos homma olisi oppilaan lukujärjestyksessä, järjestelyt eivät olisi niin hankalia, eivätkä oppilaat joutuisi olemaan pois tunneilta niin paljon. - Kurssimuotoisessa lukiossa on vaikea valmistella vierailuja suuntaan ja toiseen. Kurssi pitää olla hajallaan lukuvuoden aikana, mutta sille ei oikein löydy paikkaa lukujärjestyksestä. Yhden jakson sisällä sitä usein ei voi toteuttaa. Ja tämä ei koske pelkästään vierailuja, vaan kaikenlaista yhteydenpitoa, esim. sähköisesti. Muualla Euroopassa sama luokka on kasassa koko vuoden, - Lähtijöitä on, jos opiskelijalla on mahdollisuus saada taloudellista tukea matkustamiseen. Rahoituksen puute estää monia opiskelijoita osallistumasta kv-toimintaan. - Kaikki potentiaaliset vaihto-ohjelmista tai opintomatkoista kiinnostuneet eivät ole valmiina työskentelemään "tuplasti", hurjasti kotona opiskellen. Opetusjärjestelyjä tai vaihtoehtoisia tavoitteita voisi järjestellä opintomatkoja enemmän suosiviksi. - Verkkoaikakaudella projekteja voi toteuttaa myös verkossa. Yhteinen tapaaminen jossain projektin vaiheessa on monella tavalla inspiroiva ja opettavainen. - kansainvälisyys luontevasti lukion arkeen, kuten vaihtarit, esim. englanninkieliset oppitunnit/kurssit, oppiaineisiin integroitu kansainväliset aiheet, kansainvälisyyteen liittyvät yhteiset tapahtumat - Paikkakunnalla olevien ulkomailta tulleiden opiskelijoiden kanssa tapaaminen jonkin teeman ympärillä niin, että olisi käytettävä vierasta kieltä. - Yrittäjien vierailut lukioissa. He voisivat kertoa kielitaidon merkityksestä yhä kansainvälistyvämmässä yritysmaailmassa. - Asennemuutokset vieraita kulttuureja kohtaan (sekä kodeissa että oppilaitoksissa), esim. suhtautuminen maahanmuuttajiin ja heidän kulttuureihinsa, avoimuuden lisääntyminen, suvaitsevaisuuden parantaminen (saattaa olla vahvoja kotoa saatuja malleja suhtautua kaikkeen erilaiseen jne.). Parhaiten kansainvälistytään omalla paikkakunnalla, sillä sehän on jo läsnä. Pitäisi aloittaa ruohonjuuritasolta, ei tarvitse kehitellä aina jotain kansainvälisyysprojektia tms. - Eri oppiaineissa kansainvälisyyden, globaalisuuden, suvaitsevaisuuden ja rasismin vastaisuuden esilletuonti säännöllisesti. Koulun sisäiset teemapäivät ja -viikot. Vaihto-ohjelma oman maan sisällä, esim. suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulun välillä. Mikä muutos tai uudistus kannustaisi lukio-opettajia lisääntyvään kansainvälisen toimintaan? - Kansainvälisyys näkyväksi, tavoiteltavaksi ja arkiseksi asiaksi! Parhaiten kv-kiinnostusta lisäävät aidot vuorovaikutustilanteet vaikkapa eri maiden opettajien ja opiskelijoiden kanssa. - Opettajan tulisi saada sijainen kv-toiminnan ajaksi. - Ongelmana on yleensä ajan ja rahan puute. Ei kukaan rupea työläisiin kv-projekteihin muun työn ohessa ilman palkkaa. Vastaus on siis kunnon resursointi. - Rahoitus, ettei tarvitsisi omasta pussista maksaa kuluja tärkeään toimintaan. - Sijaiskiellon kumoaminen, päivärahojen maksaminen ulkomaan opintovierailuilta. - Kunnan/kaupungin kv-koordinaattori voisi hoitaa hankkeisiin liittyvän hallinnointyön., koulun oma kv-budjetti - Kansainvälisessä toiminnassa mukana olevat opettajat tarvitsevat mahdollisuuden ideoida ja vaikuttaa tämän toiminnan sisältöön, aikatauluihin ym. Ei ole motivoivaa, jos liian paljon toiminnasta menee esim. tietyn vanhan kaavan mukaan tai yhden ihmisen toiveitten ja suunnitelmien mukaan. - Kansainvälinen toiminta tulisi olla työmäärältään sopivaa, ei liian laajaa ja siten rasittavaa. 19

21 Liite 2: Itä-Suomen kauppakamareiden lausunto kansainvälisyysuunnitelmaan Etelä-Savon kauppakamari Kuopion kauppakamari Pohjois-Karjalan kauppakamari Kommenttipyyntönne Kommentti Itä-Suomen lukioiden kansainvälistymissuunnitelmaan Kiitämme mahdollisuudesta kommentoida Itä-Suomen lukioiden kansainvälistymissuunnitelmaa. Pyydätte kauppakamareiden kantaa lukioiden kielitarjontaan ja Venäjä-osaamisen keskuksen perustamisen tarpeellisuuteen. Näihin liittyen haluamme nostaa esille muutamia huomioita: - Venäjän kielen ja kulttuurin osaaminen on erittäin tärkeää Itä-Suomen ja sen elinkeinoelämän elinvoimaisuudelle. Venäjän osaamista tarvitaan venäjälle suuntaavan viennin onnistumiseksi, venäläisten matkailijoiden houkuttelemiseksi ja palvelemiseksi alueella sekä Itä-Suomessa asuvien venäläisten entistä paremmaksi hyödyntämiseksi paikallisissa yrityksissä. On välttämätöntä, että venäjän osaamisen vahvistaminen on mahdollista alueen lukioissa. - Venäjän kielen lisäksi Itä-Suomessa tarvitaan entistä monipuolisemmin eri kielten ja kulttuureiden osaamista. Yhä useammat yritykset tarvitsevat palvelukseensa Aasian kielien osaajia (esim. kiina ja japani) ja Etelä-Amerikan kasvavat markkinat kasvattavat espanjan ja portugalin kielten osaajien tarvetta. - Itä-Suomen alueella on lukuisia lukioita. Ehdotamme, että eri lukiot tarjoavat erilaisia kielen opetuksen valikoimia. Venäjään erikoistuneiden lukioiden lisäksi olisi hyvä saada myös muihin nouseviin kieliin erikoistuvia lukioita. Tämä on mahdollista erityisesti Itä-Suomen suuremmissa kaupungeissa, joissa on useita lukioita. Uskomme, että erikoistuminen eri kieliin ja kulttuureihin ei vain tue alueen elinkeinoelämän tarpeita vaan myös kasvattaa lukioiden vetovoimaa kotikuntaa ja maakuntaa laajemmaksi. - Itä-Suomen koulu ISK on Suomen ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiva kielikoulu. Koulu toimii jo kolmella paikkakunnalla: Imatralla, Joensuussa ja Lappeenrannassa. Itä- Suomen koulun erityistehtävänä on lisätä venäjän kielen taitoa ja kulttuurin tuntemusta sekä edistää valmiuksia yrittäjyyteen. Voidaanko Itä-Suomen koulua hyödyntää entistä laajemmin Venäjä-osaamisen keskuksena? Esititte kysymyksen myös siitä, millaisen roolin kauppakamarit voivat ottaa nuorten kotikansainvälistymisessä. Kauppakamarit jäsenineen voivat mm. tarjota sekä suomalaisille että muualta muuttaneille nuorille harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja. Luokille voidaan luoda mahdollisuuksia käydä yritysvierailuilla paikallisissa kansainvälisesti toimivissa yrityksissä. Lisäksi kauppakamarit voivat kohtuullisen työmäärän rajoissa pitää esitelmiä kouluilla kansainvälisyyden merkityksestä työelämässä. Etelä-Savon kauppakamari Kuopion kauppakamari Pohjois-Karjalan kauppakamari Markku Kakriainen Silja Huhtiniemi Anne Vänskä Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja 20

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattoritapaaminen 29.- 30.10.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Minkä kielten opetusta mukana olevat kunnat ja koulut aikovat lisätä tai kehittää?

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Kiinan kielen kasvava merkitys

Kiinan kielen kasvava merkitys Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50

Lisätiedot

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille KOTIKANSAINVÄLISYYS Kansainvälisyystaitoja kaikille Sisältö Miksi kotikansainvälisyyttä?... 3 Kotikansainvälisyys haastaa pohtimaan arvoja ja asenteita... 4 Kotikansainvälisyys on mahdollisuus kaikille...

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

SUK Opetus- ja kulttuuriministeriö. no. / /

SUK Opetus- ja kulttuuriministeriö. no. / / Opetus- ja kulttuuriministeriö SUK L 0 7. 02. 2014 no. / / SUOMEN KIELTENOPETTAJIEN LIITTO SUKOL RY:N LAUSUNTO LUKIO KOULUTUKSEN YLEISIÄ VALTAKUNNALLISIA TAVOITTEITA JA TUNTIJAKOA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh.

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh. Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 24 19.09.2017 24 Perusopetuksen

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN KIELTENOPETTAJA 2010

EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN KIELTENOPETTAJA 2010 TIEDOTE 16/2010 1 (5) 2.3.2010 Perusopetuksen, lukio-opetuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen järjestäjille EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Opetuksen tilanne ja valtionavustuksen hakeminen Anna-Kaisa Mustaparta Tiedotukset lääneittäin 19.- 28.1.09 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vieraiden

Lisätiedot

MUUTOS AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEISIIN 2015

MUUTOS AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEISIIN 2015 MÄÄRÄYS 18.5.2017 OPH-662-2017 Aikuisten lukiokoulutuksen järjestäjille Voimassaoloaika 18.5.2017 alkaen Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu Lukiolaki 629/1998, 10 2 ja 4 mom.

Lisätiedot

Kaikki menevät Kiinaan! Yanzun tulevaisuus kansainvälisyyshankkeena. Opetushallitus opetusneuvos Paula Mattila 7.3.2012 Hgin yliopisto

Kaikki menevät Kiinaan! Yanzun tulevaisuus kansainvälisyyshankkeena. Opetushallitus opetusneuvos Paula Mattila 7.3.2012 Hgin yliopisto Kaikki menevät Kiinaan! Yanzun tulevaisuus kansainvälisyyshankkeena Opetushallitus opetusneuvos Paula Mattila 7.3.2012 Hgin yliopisto ENSIMMÄINEN OSA. Mitä kansainvälisyydestä sanotaan avainasiakirjoissa?

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Lukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous

Lukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous Lukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous 25.10.2017 Tausta Hallituksen päätös lukiouudistuksen toteuttamisesta keväällä 2017. Lukiouudistus

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten perusopetus

Uudistuva aikuisten perusopetus Uudistuva aikuisten perusopetus 29.8.2017 Leena Nissilä Teijo Koljonen Opetushallitus Turvapaikanhakijatilanteesta ja muusta maahanmuutosta johtuvat toimet OKM:n hallinnonalalla OKM: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän

Lisätiedot

Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen

Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael 2.5.2017 Tiina Pilbacka-Rönkä PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 82

Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 18.05.2016 Sivu 1 / 5 759/2016 12.01.00.00 82 Lausunto valtuustoaloitteeseen alueellisesta kielikokeilusta Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Outi Saloranta-Eriksson,

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

ESITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS

ESITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS ESITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistava opetus - yleistä Oppilas, joka ei vielä osaa suomea tai tarvitsee tukea suomen kielen vahvistamisessa, aloittaa koulunkäyntinsä perusopetukseen valmistavassa

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten perusopetus

Uudistuva aikuisten perusopetus Uudistuva aikuisten perusopetus 15.5.2017 Leena Nissilä Teijo Koljonen Opetushallitus Turvapaikanhakijatilanteesta ja muusta maahanmuutosta johtuvat toimet OKM:n hallinnonalalla OKM: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Aluekehitysviranomaisen tehtävät

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN

PARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN HUIPPULAADUKAS OPISKELU JA TUTKIMUS OPPIMISEN ILO JA HALU YLIOPISTOJEN RESURSSIEN PARANTAMINEN PARASTA SUOMELLE TEKin

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

Lukiokokeilu (-21)

Lukiokokeilu (-21) Lukiokokeilu 2016-2020 (-21) Lukiokokeilu Munkkiniemen yhteiskoulu on mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen tuntijakokokeilussa. lukiolaki (629/1998) 15 kokeilu käynnistynyt 1.8.2016

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tavoitteena on tarjota syksystä 2018 alkaen Omnian ammatillisille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa ü ü

Tavoitteena on tarjota syksystä 2018 alkaen Omnian ammatillisille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa ü ü 2 AMMATTILUKIO Entinen lukiopolku-nimitys Syksystä 2018 alkaen Ammattilukiolla tarkoitetaan lukioopintoja ammatillisten opintojen rinnalla. Visio: päivälukiolaisilla mahdollisuus sisällyttää lukion oppimäärään

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016 Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2015-2016 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Kv-strategian synty, JOENSUU. Esa Räty, lukion rehtori, kv-koordinaattori, Joensuun kaupunki

Kv-strategian synty, JOENSUU. Esa Räty, lukion rehtori, kv-koordinaattori, Joensuun kaupunki Kv-strategian synty, JOENSUU Esa Räty, lukion rehtori, kv-koordinaattori, Joensuun kaupunki Asukkaita noin 74 000, ydinkaupunki ja laaja maaseutu, Venäjän raja. Voidaan puhua seudusta Koulutustoimeen perustettiin

Lisätiedot

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Työelämä muuttuu monipuolisen

Työelämä muuttuu monipuolisen Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

KUNNAN KOULUTOIMEN MERKITYS KOULUJEN KANSAINVÄLISTYMISESSÄ - KANSAINVÄLISYYSSTRATEGIA APUNA OPSIN TOTEUTTAMISESSA

KUNNAN KOULUTOIMEN MERKITYS KOULUJEN KANSAINVÄLISTYMISESSÄ - KANSAINVÄLISYYSSTRATEGIA APUNA OPSIN TOTEUTTAMISESSA KUNNAN KOULUTOIMEN MERKITYS KOULUJEN KANSAINVÄLISTYMISESSÄ - KANSAINVÄLISYYSSTRATEGIA APUNA OPSIN TOTEUTTAMISESSA Rehtori Esa Räty Joensuun Niinivaaran lukio Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 5.9.2013

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Päivitetyn opetussuunnitelman mukainen tuntijako on hyväksytty varhaiskas vatus- ja koulutuslautakunnassa 11.2.2009/13.

Päivitetyn opetussuunnitelman mukainen tuntijako on hyväksytty varhaiskas vatus- ja koulutuslautakunnassa 11.2.2009/13. Varhaiskasvatus- ja 74 10.06.2009 Varhaiskasvatus- ja 5 20.01.2010 Varhaiskasvatus- ja 107 15.12.2010 Sivistyslautakunta 91 13.11.2013 Lukion opetussuunnitelman päivittäminen 157/30.304/2009 Varhaiskasvatus-

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 18.5.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Toiminnan tavoitteet Tarjota nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus

Lisätiedot

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Aikis -hankkeen tavoitteena on koordinoida aikuisille maahanmuuttajille tarkoitetun suomen ja ruotsin

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kv-strategiasta käytäntöön: Verkostot koulun johdon ja koulutoimen näkökulmasta Case Joensuu Esa Räty, lukion rehtori, kv-koordinaattori, Joensuun

Kv-strategiasta käytäntöön: Verkostot koulun johdon ja koulutoimen näkökulmasta Case Joensuu Esa Räty, lukion rehtori, kv-koordinaattori, Joensuun Kv-strategiasta käytäntöön: Verkostot koulun johdon ja koulutoimen näkökulmasta Case Joensuu Esa Räty, lukion rehtori, kv-koordinaattori, Joensuun kaupunki Joensuu, asukkaita noin 73 000, ydinkaupunki

Lisätiedot