Aineeton pääoma talouden ajurina

Transkriptio

1 No. 7/2013 Aineeton pääoma talouden ajurina Mikä on kansallisen aineettoman pääoman vaikutus taloudelliseen kasvuun? Kuinka kansallista kilpailukykyä voidaan mitata luotettavasti? Mitkä aineettomat ajurit vaikuttavat talouteen Pohjoismaissa? Hanke tuottaa välineitä päätöksentekijöille talouden aineettomien Hankkeen ajureiden nimi: Intellectual tunnistamiseksi Capital Analyses for (Political) Decision Making ICAPOLI Aineeton pääoma on yhä enenevissä määrin talouskasvun ajuri varsinkin korkean elintason maissa. Aineetonta pääoman rahallista arvoa ja vaikutuksia on kuitenkin vaikea mitata, ja tieteellisenä tutkimusalana aihe on vielä melko uusi. Intellectual Capital Analyses for Political Decision Making (ICAPOLI) -hankkeen tavoite on kehittää tieteellisesti luotettavia menetelmiä aineettoman pääoman taloudellisten vaikutusten analysoimiseksi talouskehityksen eri vaiheissa. Tutkimuksessa hyödynnetään ja kehitetään ELSS -tietokantaa, joka kattaa 48 maata ja 11 vuoden ajanjakson. ICAPOLI -hankkeen tulokset esitetään -sivuilla, joita kehitetään projektin kuluessa edelleen sekä käytettävyyden että tulosten osalta. Tulokset aineettoman pääoman vaikutuksista perustuvat Gobb-Douglas tuottofunktioon, joka on augmentoitu aineettoman pääoman indikaattoreilla. Tilastollisiin indikaattoreihin perustuvia vertailumenetelmiä on analysoitu, kehitetty edelleen ja sovellettu projektissa. Tällä hetkellä kirjoitus- tai julkaisuprosessissa ovat seuraavat tieteelliset artikkelit: 1) Towards measuring economic impact of intangible capital: results based on a new production function 2) Measuring Country Competitiveness: Are the Rankings Reliable? ja 3) Intangible Capital in Scandinavia Nordic Countries in comparison. ICAPOLI -hankkeessa rakentuu malli kansallisen aineettoman pääoman kehityspolusta, jonka mukaan talouden eri tasoilla vaikuttavat talouden erilaiset aineettomat ajurit. Tekijät: Pirjo Ståhle Carol Lin Sten Ståhle Volha Lazuka Anne Karjalainen

2 Johdanto ICAPOLI -hanke perustuu kolmeen aineettoman pääoman tutkimustraditioon, jotka eivät aiemmin ole keskustelleet keskenään. Indikaattorien muodostukseen ja analyysien validiteettiin on kiinnitetty erityistä huomiota, ja siten maavertailujen luotettavuus on korkeatasoista. Aineettoman pääoman kehittäminen ja hyödyntäminen ovat ratkaisevassa roolissa kansallisen hyvinvoinnin rakentamisessa, varsinkin Suomen kaltaisessa tietopohjaisessa yhteiskunnassa. Aineettoman pääoman taloudellisia vaikutuksia ei ole kuitenkaan tutkittu paljonkaan, ja aiemmin käytettyjen mittareiden luotettavuus on osoittautunut rajalliseksi. Aineettoman pääoman tutkimustraditio on suhteellisen nuori ja pohjaa kahteen eri kehityslinjaan, jotka eivät aiemmin ole juurikaan keskustelleet keskenään. Ensimmäinen kehityslinja on 1990-luvulta vakiintunut Intellectual Capital -koulukunta, jossa tietopääoman mallintaminen, raportointi ja tasomittaukset ovat tutkimusten keskiössä. Toinen tutkimuslinja käyttää tuottofunktiota laskiessaan aineettoman pääoman vaikutusta tuottavuuteen, ja se on saanut alkunsa 1980-luvulla. Kolmantena voidaan pitää kansantalouden kirjanpitoon keskittyvää koulukuntaa, ja se on vahvistunut etenkin 2000-luvulla. ICAPOLI -hankkeessa yhdistyy kaikkien kolmen koulukunnan lähestymistavat. ICAPOLI -hankkeen tavoitteena on luoda ymmärrystä aineettomien tekijöiden vaikutuksista taloudelliseen kehitykseen sekä antaa välineitä päätöksentekijöille talouden aineettomien ajureiden tunnistamiseksi. Tämä edellyttää sekä luotettavien menetelmien kehittämistä että tulosten esittämistä helposti ymmärrettävässä muodossa. ICAPOLI -hankkeessa on kehitetty aineettoman pääoman mittaus- ja analysointimenetelmiä, joiden avulla aineettoman pääoman tasoa, kehitystä ja taloudellisia vaikutuksia eri maissa voidaan vertailla siten, että keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutukset sekä kansalliset erityspiirteet tulevat huomioiduksi. ICAPOLI:ssa on kiinnitetty erityistä huomiota menetelmien validiteettiin: indikaattorien muodostamisen ja maavertailujen yleisimmät validiteettiongelmat on kyetty ratkaisemaan ja tulosten luotettavuus on siten korkealla tasolla. Useimmissa kansainvälisissä maavertailuissa (mm. WEF ja IMD 2012/2013) ajallisia vaikutuksia tai maiden erityispiirteitä ei ole indeksien muodostuksessa huomioitu, mikä vaikuttaa niiden tulosten validiteettiin. ICAPOLI -hankkeessa kehitetyt aineettoman pääoman indikaattorit ja niihin perustuvat analyysit on tallennettu ELSS -tietokantaan ja siihen perustuvaan simulaatiotyökaluun (kts.

3 Aineisto Aineettoman pääoman indikaattoreita sisältävä ELSS - tietopankki kattaa vuodet ja sisältää 48 maata. Aineistona hankkeessa on aineettoman pääoman mittaamiseen kehitetty tietopankki, joka kattaa tällä hetkellä vuodet ja sisältää 48 maata (laajennetaan kattamaan 59 maata ja vuodet ). Se sisältää 48 perusindikaattoria neljästä eri kategoriasta: inhimillinen pääoma, markkinapääoma, prosessipääoma ja innovaatiopääoma (uudistumispääoma). Nämä kategoriat sisältävät kukin 12 indikaattoria, joista muodostuu jokaiselle kategorialle yksi yleisindeksi. Nämä taas yhdessä muodostavat kansallisen aineettoman pääoman (NIC) komposiitti-indeksin jokaiselle maalle kattaen vuodet Tietopankki sisältää päämuuttujaa, joissa on huomioitu seuraavat tekijät: 1. Taloudellinen ja maantieteellinen alue (tai alueet), johon maa kuuluu (2) 2. Maa sen kehitysasteen mukaan (2) 3. Kansallisen aineettoman pääoman (National Intellectual Capital / NIC) komposiitti-indeksi arvot (1+4) 4. NICin vaikutus BKT:n muodostukseen % -osuutena BKT:sta ( ) 5. NICin vaikutus BKT:n vuotuiseen kasvuun ( ) 6. Merkittävät aineelliset taloudelliset ajurit (4+4+20) 7. Luonnonvarat ja muut suuresti vaikuttavat taloudelliset edut (4+1) 8. Infrastruktuuri ja talouden rakenteet, jotka vaikuttavat maan suorituskykyyn (3+4) 9. Demografiset tekijät, jotka vaikuttavat NICin hyödyntämiseen (5). Aineettoman pääoman simuloimiseen ja vertailuun on luotu internet-pohjainen työkalu. (Data Explorer), joka löytyy osoitteesta Tulokset ICAPOLI -hankkeessa on kehitetty ensimmäinen kattava aineettoman pääoman taloudellisia vaikutuksia mittaava menetelmä, eli aineettoman pääoman tekijöillä augmentoitu Gobb-Douglas tuottofunktio. Menetelmä yhdistää kolme aineettoman pääoman keskeistä tutkimustraditiota: Intellectual capital -tradition, joka on keskittynyt tietopääoman mallintamiseen, raportointiin ja tasojen mittaamiseen sekä tutkimustraditiot, joissa on keskitytty toisaalta aineettoman pääoman rahalliseen arvoon ja toisaalta aineettomien tekijöiden tuottavuusvaikutusten mittaamiseen. Prosessissa olevia artikkeleita: Towards Measuring Economic Impact of Intangible Capital: Results based on a New Production Function (Pirjo Ståhle, Sten Ståhle, Carol Lin) Artikkeli esittelee uuden tuottofunktion, jolla mitataan aineettoman pääoman taloudellisia vaikutuksia eri maissa ja talouden eri tasolla olevissa maaryhmissä. Tulokset osoittavat, etteivät pääoma ja työvoima ole kehittyneissä maissa talouden vahvimpia ajureita. Rikkaissa maissa prosessipääoma on talouden vahvin ja innovaatiopääoma toisiksi vahvin ajuri. Ruotsissa ja Suomessa innovaatiopääoma on ollut talouden vahvin ajuri viimeisen kymmenen vuoden ajan. Alhaisella kehitystasolla tärkeimmät aineettomat ajurit ovat markkinapääoma ja inhimillinen pääoma. Siirtymävaiheessa olevissa maissa inhimillinen pääoma ja prosessipääoma vahvistuvat ja niistä tulee pääasiallisia aineettomia ajureita taloudelliselle kasvulle. Tulokset voi tiivistää seuraavanlaiseen malliin aineettomien talousajurien kehityspolusta.

4 Aineettoman pääoman kehityspolun malli ohjaa investointeja tärkeysjärjestykseen maan kehitysasteen mukaan. Tällä kehityspolunmallilla on käytännöllisiä seurauksia, sillä se voi ohjata poliittista päätöksentekoa niiden maiden osalta, jotka pyrkivät siirtymään alhaisilta aineettoman pääoman tasoilta korkeammalle tasolle. Mallin mukaan investoinnit aineettomaan pääomaan on mahdollista laittaa tärkeysjärjestykseen maan kehitysasteen mukaan. Aineettomalla pääomalla on havaittavissa jatkuvaa positiivista vaikutusta BKT:n reaalikasvun osalta kehittyneissä maissa. Niinpä aineetonta pääomaa voidaan pitää olennaisena ajurina tulevaisuuden jatkuvalle, kestävälle ja vakaalle kasvulle edistyneissä tietoyhteiskunnissa. Vuosina aineettoman pääoman vaikutus bruttokansantuotteeseen on ollut kehittyneissä maissa 12 %, keskitason maissa 26 % ja alimman tason maaryhmässä 33 %. NICin vaikutus BKT:hen oli korkeimmillaan Ruotsissa 72,5 %, toisiksi korkein USA:ssa 70,3 % ja Suomessa 69,7 %. Vuotuiseen kasvuun aineeton pääoma vaikutti voimakkaimmin Taiwanissa, Ruotsissa, Suomessa, Islannissa ja Tanskassa. Measuring Country Competitiveness: Are the Rankings Reliable? (Ståhle,P., Ståhle,S., Lazuka, V. & Karjalainen, A.) Kilpailukykyä mittaavat maavertailut (country rankings / country reports) jättävät huomioimatta ajan vaikutukset ja maakohtaiset erot komposiittiindikaattoreiden muodostuksessa. Tämä vääristää tuloksia ja heikentää niiden luotettavuutta. Artikkeli käsittelee kansallisen kilpailukyvyn mittaamista ja analyysien luotettavuutta. Vertailussa oli kahdeksan kansainvälistä kilpailukykyraporttia. Tulokset osoittivat että suurin osa kansallista kilpailukykyä mittaavista organisaatioista antaa liian vähän tietoa siitä, miten indikaattorit on muodostettu, ja että niillä on selkeitä puutteita analyysin validiteetissa. Vakavimmat ongelmat liittyvät 1) teoreettisten viitekehysten puuttumiseen komposiitti-indeksien muodostamisen taustalla, 2) monimuuttuja-analyysien puutteeseen ja 3) poikkeavan datan (outlier treatment) käsittelyn heikkouteen. Kaikki tarkastellut maavertailut jättävät myös huomioimatta ajan vaikutukset ja maakohtaiset erot muodostaessaan komposiitti-indikaattoreita. Ajan vaikutukset olisi tärkeä ottaa laskelmissa huomioon, sillä nykypäivänä tehtyjen investointien vaikutukset kansallisen kilpailukyvyn parantamiseen näkyvät tyypillisesti viiveellä. Empiiristen laskelmien pohjalta nykyiset indeksit tuottavat kansallisesta kilpailukyvystä merkittävästi erilaisia tuloksia kuin ne, joissa on otettu ajan vaikutukset huomioon.

5 Nykyisten normalisoitujen indeksien pohjalta kilpailukyky näyttäytyy kasvavana trendinä niin kehittyneiden ja kehittyvien maiden osalta. Kun näitä indeksejä laskiessa otetaan huomioon ajan vaikutukset, kehittyneiden maiden osalta kilpailukyvyn trendi on jopa laskeva tai vähintään paikalleen pysähtynyt. Sen sijaan kehittyvien maiden kilpailukyvyn trendi on voimakkaasti kasvava. Artikkelin tulokset antavat täysin uudenlaisia keinoja ymmärtää maiden välistä taloudellista todellisuutta. Ajan vaikutusten lisäksi on laskelmissa tärkeää ottaa huomioon maakohtaiset erot, kuten kaupungistumisaste ja talouden rakenne (teollisuuden ja palvelusektorin osuus BKT:n muodostuksesta), sillä niiden huomiotta jättäminen aiheuttaa alueiden välisen vinouman (interspatial bias) tuloksissa. Intangible Capital in Nordic Countries Suomessa aineettoman pääoman rakenne ja taloudellinen vaikutus samanlainen kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Islanti ja Norja poikkeavat muista Pohjoismaista. Kansallisen aineettoman pääoman (NIC) vaikutus BKT:n muodostukseen on ollut Pohjoismaista varsinkin Ruotsissa (72,5 %), Suomessa (69,7 %) ja Tanskassa (67,6 %) korkealla tasolla vuonna Näissä maissa NIC:n rakenteellinen vaikutus on hyvin samankaltainen. Islanti ja Norja sen sijaan muodostavat omat erityistapauksensa. Vuoden 2008 paikkeilla talouskriisi vaikutti Pohjoismaista rajuimmin nimenomaan Islannissa (silti NIC:n vaikutus Islannin BKT:n muodostukseen on vuonna 2011 ollut 56,4 %). Norjan osalta tuloksia on tulkittava maan erityispiirteiden kautta, esimerkiksi runsaat luonnonvarat, kuten öljy ja maakaasu voivat vaikuttaa sen tarpeeseen nojautua aineettomiin tekijöihin muita Pohjoismaita vähemmän (NICin vaikutus Norjan BKT:n muodostukseen on ollut Pohjoismaista alhaisin 49,1 %). Pohjoismaissa yleisesti ottaen innovaatiopääoma on ollut tärkein NIC-ajuri talouden kasvulle vuonna Näin on ollut varsinkin Ruotsissa (21,2 %) ja Suomessa (19,3 %). Innovaatiopääomasta (kuten yritysten että valtion hallinnon T&K rahoituksesta ja patenteista per asukas) on Suomessa tullut talouden tärkein ajuri vuodesta 2008 lähtien. Toiseksi tärkein aineeton ajuri Pohjoismaissa on ollut prosessipääoma. Tanskassa prosessipääoma (kuten tehokkuus niin hallinnon kuin hyödykkeiden ja palveluiden jakelun osalta) on ollut tärkein ja innovaatiopääoma toiseksi tärkein talouden aineeton ajuri. Finanssikriisin (vuoden 2008) jälkeen Tanskassa kaikki muut NIC-ajurit ovat olleet voimakkaassa nousussa, paitsi markkinapääoma. Islannissa ajurit käyttäytyvät jokseenkin samankaltaisesti kuin Tanskassa, mutta muutokset eri NIC-ajureiden osalta ovat talouskriisin jälkeen olleet paljon dramaattisempia. Ruotsissa prosessipääoma (alhaisen korruptiotason ja hallinnon tehokkuuden lisäksi tietokoneiden ja matkapuhelinyhteyksien määrä) on ollut toiseksi tärkein NIC-ajuri, Suomessa sen sijaan inhimillinen pääoma (kuten T&K tutkijoiden määrä) on ollut toiseksi tärkein NIC ajuri taloudelliselle kasvulle vuonna 2011.

6 Innovaatiopolitiikan haasteet Aineettoman pääoman vaikutusta taloudelliseen kasvuun ei vielä riittävästi tunnisteta eikä hyödynnetä Suomi on siirtynyt vahvasti tieto- ja innovaatiopohjaiseen talouteen, ja on tältä osin maailman johtavia maita. Tästä huolimatta aineettoman pääoman ajureita tunnetaan huonosti eikä niiden vaikutuksia osata analysoida. Näin ollen myös investointien strateginen allokointi tulevaisuuteen on epämääräisellä pohjalla. Kansallisen kilpailukyvyn eri osa-alueiden (innovaatioiden, teknologian, aineettoman pääoman, luovuuden, tietoyhteiskunnan, hyvinvoinnin) mittaamiseen kehitettyjen maavertailujen luotettavuus vaihtelee. Luotettavimpien analyysien pohjalta päätöksentekijöille pitäisi luoda sovellettavia työkaluja resurssien strategisen allokoinnin avuksi. Toimenpide-ehdotukset Talouden aineettomista ajureista ei ole saatavilla analyyttisiä helppokäyttöisiä välineitä päätöksenteon tueksi. Jotta aineettoman pääoman investoinnit kohdentuisivat oikein talouskasvun näkökulmasta, tulisi huomioida seuraavaa: Poliittisten päättäjien kannattaa fokusoida investoinnit aineettoman pääoman eri osa-alueisiin hyödyntäen ICAPOLI -hankkeessa tuotettuja tuloksia aineettoman pääoman taloudellisista vaikutuksista. Aineettoman pääoman analyyseistä tulisi tehdä yksinkertaisia työkaluja päätöksenteon tueksi. Tällä hetkellä aineettoman pääoman taloudellisten vaikutusten seuranta ei ole riittävästi mukana kansallisen tason strategisessa suunnittelussa. Talouden rakennemuutoksia ohjattaessa päättäjien tulisi huolehtia aineettoman pääoman ajureiden vahvistamisesta. Tarkempaa benchmarkkausta kannattaa tehdä markkinapääoman osalta Ruotsiin, joka on ainoana Pohjoismaista kyennyt lisäämään sen taloudellista vaikutusta, sekä Tanskaan, joka vuoden 2008 jälkeen on onnistunut lisäämään dramaattisesti aineettoman pääomansa talousvaikutuksia (muiden paitsi markkinapääoman osalta). Suomen kehitys aineettoman pääoman taloudellisessa hyödyntämisessä on viime vuosikymmenen aikana ollut positiivinen, mutta suhteellisen vähäinen.

7 Tarkempi lukeminen Cobb, C. W. & Douglas, P. H. (1928), A Theory of Production, American Economic Review 18 (Supplement), pp Edvinsson, L. & Malone, M. (1997). Intellectual Capital: Realising Your Company s True Value by Finding its Hidden Brainpower. Harper Collins, New York. Lin, C. Y., Edvinsson, L., National Intellectual Capital: A Comparison of 40 Countries. Springer, New York, Dordrecht, Heidelberg, London. Lin, Y.Y. and Edvinsson, L. (2008). National intellectual capital: Comparison of the Nordic Countries, Journal of Intellectual Capital, 9(4), (Highly Commended Award Winner at the Literati Network Awards for Excellence 2009) Lin, C.Y.Y. and Edvinsson, L. (Accepted) National Intellectual Capital in Israel and Financial Crisis Impact, International Journal of Knowledge Based Development Lin, C.Y.Y. and Edvinsson, L. (2012) National Intellectual Capital Model and Measurement, International Journal of Knowledge Based Development, 3(1), Solow R. (1957). Technical Change and the Aggregate Production Function, The Review of Economics and Statistics, Vol. 39, No. 3, pp Ståhle, P. & Bounfour, A Understanding Dynamics of Intellectual Capital. Journal of Intellectual Capital, special issue of Intellectual Capital of Communities: The Next Step. Vol 9, No. 2, Ståhle, S. & Ståhle, P. (2012). Towards measures of national intellectual capital: A critical analysis of the CHS model, Journal of Intellectual Capital, Vol. 13 Iss: 2, pp Ståhle, P., Ståhle, S. & Aho, S. (2011), Value added intellectual coefficient (VAIC): a critical analysis, Journal of Intellectual Capital, Vol. 12 Iss: 4, pp Ståhle, P. and Ståhle, S. (Forthcomming). Measuring intellectual capital: A critical analysis of the methods of Baruch Lev. Ståhle, P. & Ståhle, S. (2006), Intellectual Capital and National Competitiveness: Conceptual and methodological challenges, Capital Immateriel, Connaissance et Performance, 2006, pp Yang, C.C. and Lin, Y.Y. (2009). Does intellectual capital mediate the relationship between HRM and organizational performance? Perspective of a health care industry in Taiwan, International Journal of Human Resource Management, 20(9), (SSCI)