Kantelesärkän kalalaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Kontiolahti

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 87/2012/1 Itä-Suomi Dnro ISAVI/58/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kantelesärkän kalalaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Kontiolahti HAKIJA Heikki Mustonen Kantelesärkäntie 3 b Jakokoski TOIMINTA JA SIJAINTI Kantelesärkän kalalaitoksella kasvatetaan pääasiassa yli vuoden ikäisiä kirjolohia ruoka- ja onkikalaksi. Kantelesärkän lammessa ja Uilonpurossa on kalojen ongintapaikka. Laitos sijaitsee Kontiolahden kunnassa Kontiolahden kylässä Kantelesärkän lammen alapuolella Uilonpuron varrella tilalla Kantelesärkkä ( ). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 c) mukaan kalankasvatuslaitoksella, jossa kalan lisäkasvu on vähintään kiloa vuodessa, on oltava ympäristölupa. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 86/04/2 myöntänyt Heikki Mustoselle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Kantelesärkän tilalla tapahtuvalle kalankasvatustoiminnalle, jossa kalojen vuotuinen lisäkasvu on noin kg, vesilain mukaisen luvan johtaa vettä 150 l/s Kantelesärkän lammesta käytettäväksi kalankasvatuksessa ja kalastuslain mukaisen luvan pitää Uilonpurossa esteverkkoa ongintatoimintaa varten. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tuli tehdä mennessä. Hakija on esittänyt, että laitokselle rakennetaan kaksi uutta maa-allasta, lietetaskuja, lieteallas ja turvesuodatin. Muutokset ovat oleellisia, joten niihin tarvitaan lupa ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin mukaisesti. Lisäksi puron uomaa siirretään kalaaltaiden rakentamisen vuoksi. Uoman siirtämiseen tarvitaan vesilain 2 luvun 2 :n mukainen lupa, jos siitä voi aiheutua vesilain 1 luvun 15 :n mukaisia vahinkoja tai haittoja. Ympäristönsuojelulain 39 :n nojalla mainitut luvat käsitellään yhdessä ja ratkaistaan samalla päätöksellä. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2 (22) Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 11 c) nojalla toimivaltainen viranomainen kalankasvatuslaitosta koskevassa asiassa. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa Hakemusta on täydennetty seuraavilla tiedoilla: esteverkon pitämistarve, asemapiirros kalalaitoksen alueesta, uusien altaiden, lietetaskujen, lietealtaan ja turvesuodattimen rakennepiirustukset, käytettyjen kalarehujen fosforipitoisuus sekä asianosaistietoja. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa olevat luvat ja sopimukset Hakijalla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston antama ympäristö- ja vesitalouslupa sekä lupa pitää Uilonpurossa esteverkkoa. Kuopion lääninkonttori on päätöksellään antanut luvan pitää Uilonpurossa patoa ja myllyä. Alueen kaavoitustilanne Kalankasvatuslaitoksen alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Joensuun seudun yleiskaava Laitos sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M) ja suunnittelutarvealueella (suunn). Kalankasvatuslaitoksen alue on merkitty paikallisesti merkittäväksi matkailupalvelujen kohteeksi (rm). Sijaintipaikka ja sen ympäristö Uilonpuron varrella on asutusta alkaen noin kilometrin päästä kalalaitoksesta. Laitoksen lähiympäristössä lähin asuinrakennus on 180 metrin päässä eteläpuolella. Kantelesärkän lampi on muodostunut patoamalla. Uilonpurossa padon alapuolella on vanha mylly. Purouomaa on muokattu kalalaitoksen kohdalla. Kantelesärkän lampeen laskevan Myllypuron yläjuoksulla Pitkälammen luusuassa on Kontiolahden kalanviljelylaitos, jolla on lupa Pitkälammen vedenkorkeuden säännöstelyyn. Kantelesärkän kalalaitoksen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai pohjavesialueita. Toiminta Laitoksen toiminta on alkanut 1970-luvun lopulla. Kalat ruokitaan käsin. Rehun käyttömäärä on ympäristönsuojelun tietojärjestelmän (VAHTI) mukaan vuosina ollut 9,1 10,9 tonnia vuodessa (keskiarvo 10,3 t/v) ja kalojen lisäkasvu 8,0 10,2 tonnia vuodessa (keskiarvo 9,1 t/v) vuodessa. Ruokintaan käytetyn rehun fosforipitoisuus on lupamääräysten mukaan saanut olla keskimäärin korkeintaan 1 % ja se on ollut keskimäärin 0,85 %. Fosforipitoisuus tulee jatkossa olemaan keskimäärin 0,8 %.

3 3 (22) Laitoksella on neljä maa-allasta, joiden pinta-alat ovat 190 m 2, 330 m 2, 360 m 2 ja 430 m 2. Laitos ei ole rakentanut lupapäätöksessä rakennettavaksi hyväksyttyjä kahta uutta allasta, joiden vesitys olisi tapahtunut olemassa olevista kasvatusaltaista. Nyt hakija on esittänyt suunnitelman kahden 380 m²:n lisäaltaan rakentamisesta nykyisen jokiuoman kohdalle alimman vanhan altaan vierelle vuoden 2014 loppuun mennessä. Samalla rakennetaan lieteallas ja turvesuodatin altaiden alapuolelle. Kantelesärkän laitos johtaa kala-altaisiin vettä Kantelesärkän lammesta 150 l/s. Jokaiseen olemassa olevaan kala-altaaseen johdetaan vettä omalla putkellaan. Uusiin altaisiin vettä johdetaan sekä vanhoista altaista että Uilonpurosta. Vesi johdetaan kala-altaista takaisin puroon. Olemassa olevista maa-altaista poistetaan lietettä kerran vuodessa. Liete levitetään tilan pelloille lannoitteeksi. Hakija on esittänyt rakentavansa uusiin altaisiin vedenpoistoputken eteen lietetaskut. Lietettä poistetaan jatkuvatoimisesti taskuista lietealtaaseen, josta vesi poistuu uuden 120 m²:n turvesuodattimen kautta vanhaan purouomaan ja edelleen Uilonpuroon. Hakijan arvion mukaan lietetaskuilla saadaan poistettua 20 % kiintoaineen sisältämästä fosforista eli noin 12 kg fosforia vuodessa, jos kaikissa altaissa on lietetaskut. Kalalaitoksella on perkaamo, jossa käsitellään enintään kg kaloja vuodessa. Laitoksen asuin- ja perkaamotilat on liitetty yleiseen vesi- ja viemäriverkkoon. Kuolleet kalat ja perkausjäte kompostoidaan. Kompostoinnin lopputuote on käytetty maanparannusaineena. Vedenotto- ja purkuvesistö Vesistö ja virtaamat Kalankasvatuslaitos sijaitsee Vuoksen vesistöalueen Oriveden Pyhäselän alueella ja siellä tarkemmin Pielisjoen alaosan alueen Uilonpuron valuma-alueella (04.333). Laitoksen yläpuolella on Pitkälampi, Myllypuro sekä Kantelesärkän lampi ja alapuolella Uilonpuro. Puro laskee noin 5,5 km päässä laitoksesta Pielisjokeen. Uilonpuron valuma-alueen pinta-ala on 30,4 km². Valuma-alueesta on metsätalousmaata 76 % ja peltoja 8,5 %. Pielisjoen valuma-alueen pinta-ala on km². Pitkälammen padolla ja Kantelesärkän padolla virtaamat ovat seuraavat: Virtaama m³/s Pitkälammen pato Kantelesärkän laitos Keskiylivirtaama (MHQ) 1,15 Ylivirtaama (HQ) 2,0 Keskivirtaama (MQ) 0,21 0,26 Alivirtaama (NQ) 0,02 0,04 Uilonpuro ovat matala ja kapea. Se soveltuu huonosti virkistyskäyttöön. Kalankasvatus on kuormittanut Myllypuroa ja Uilonpuroa kymmeniä vuosia. Muita kuormittavia toimintoja ovat maa- ja metsätalous.

4 4 (22) Kalankasvatuslaitoksen sijaintipaikka on Vuoksen vesienhoitoalueella (VHA1) Pielisjoki Pyhäselkä Orivesi -toimenpideohjelma-alueella. Veden laatu Pitkälammen, Myllypuron ja Uilonpuron veden laatua on tarkkailtu kalankasvatuslaitosten kuormitustarkkailun yhteydessä vuodesta 1990 alkaen. Näytteitä on pääsääntöisesti otettu kerran kuukaudessa kasvatuskaudella kesä syyskuussa sekä maaliskuussa. Pitkälammesta tuleva vesi on ollut pääsääntöisesti niukkaravinteista. Kokonaisfosforin pitoisuus on ollut keskimäärin 11 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 480 µg/l. Happipitoisuus ja hygieeninen laatu ovat olleet hyvät sekä ph noin 7. Myllypurossa vesi on rehevää ja ajoittain erittäin rehevää. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut µg/l (keskiarvo 62 µg/l). Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus (890 µg/l) kasvaa lähes kaksinkertaiseksi verrattuna Pitkälammen veteen. Sähkönjohtavuus nousee hieman kuormituksen vaikutuksesta. Humuspitoisuus nousee ajoittain Kontiolahden kalalaitoksen alapuolella hajakuormituksesta johtuen. Hygieeninen laatu on hyvä, vaikka ulosteperäisten bakteerien pitoisuudet ovat ajoittain nousseet. Kantelesärkän lammessa veden keskimääräiset ravinnepitoisuudet ovat hieman alempia kuin ylempänä Myllypurossa, mutta vesi on silti erittäin rehevää. Happitilanne on ajoittain heikentynyt, sähkönjohtavuus ei ole koholla ja ph on lähes neutraali. Ulosteperäisiä bakteereja todetaan vähäinen määrä säännöllisesti. Uilonpuron vesi on erittäin rehevää ja rehevämpää kuin yläpuolisessa lammessa. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut µg/l (keskiarvo 90 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuus µg/l (keskiarvo 973 µg/l). Uilonpurossa sähkönjohtavuus on korkeampi ja fekaalisia koleja on enemmän sekä happamuus, happipitoisuus ja humuspitoisuus ovat hieman huonommalla tasolla kuin Kantelesärkän lammessa. Kalasto ja kalastus Kantelesärkän kalalaitoksen päästöjen vaikutusalueella ei harjoiteta juurikaan kalastusta muualla kuin laitoksen omissa ongintalammikoissa. Toiminnan päästöt ja niiden ympäristövaikutukset Käytetyn rehumäärän perusteella laskettu fosforikuormitus on vuosina ollut hakemuksen mukaan kg/v (keskiarvo 51,3 kg/v). Laskennallinen typpikuormitus on ollut ympäristönsuojelun tietojärjestelmän (VAHTI) mukaan kg/v (keskiarvo 403 kg/v). Rehukerroin on ollut 1,09 1,3 (keskiarvo 1,15). Fosforin ominaiskuormitus tuotettua kalakiloa kohti on vuosina ollut keskimäärin 5,75 g/kg/v. Lähes koko kuormitus on tullut kasvatuskauden aikana touko syyskuussa. Rehun fosforipitoisuus on ollut 0,8 0,9 %. Kalankasvatuslaitoksen tarkkailua on tehty kolmen vuoden välein viisi kertaa vuodessa Kantelesärkän lammesta ja Uilonpurosta laitoksen alapuolelta. Näytteet on otettu maaliskuussa sekä kasvatuskaudella kesä syyskuussa. Tulosten mukaan fosforikuormitus on vuosina ollut keskimäärin 48 kg vuodessa (33 63 kg/v) ja kasvatuskaudella 44,3 kg (33 59 kg).

5 5 (22) Laitoksen vesistökuormitusta osoittaa ravinnepitoisuuksien selkeä kasvu sekä sähkönjohtavuuden ja bakteeripitoisuuden lievä kasvu laitoksen alapuolella sen yläpuoliseen mittausasemaan verrattuna. Kalalaitokselta tuleva kuormitus on voimakkainta kesällä kasvatuskauden aikana. Kantelesärkän kalankasvatuslaitoksen päästöt nostavat Uilonpuron ravinnepitoisuuksia entisestään. Vesi on erittäin rehevää. Uilonpuron virkistyskäyttö on vähäistä, eikä siinä juuri kalasteta. Näin ollen kalankasvatuksen vaikutus virkistyskäyttöön, purojen käyttökelpoisuuteen ja kalastukseen on hakijan arvion mukaan vähäinen. Uilonpuron vesi sekoittuu Pielisjoessa tehokkaasti suureen vesimassaan. Kuormitus ei ole havaittavissa Pielisjoessa. Toiminnassa syntyvän kalajätteen määrää on seurattu kuluneen lupakauden ajan. Kaloja on kuollut keskimäärin 0,4 tonnia vuodessa. Vuoden 2010 hellekesänä kuolleiden kalojen määrä oli 2 tonnia. Perkausjätettä syntyy noin 0,9 tonnia vuodessa. Sekajäte toimitetaan järjestetyn jätehuollon kautta kaatopaikalle. Maa-altaista on poistettu lietettä 100 m³ vuodessa. Paras käytettävissä oleva tekniikka Kuormitusta vähennetään kalojen hyvällä hoidolla ja altaiden riittävän tiheällä puhdistamisella. Maalammikoiden muuttaminen itsepuhdistuviksi keinoaltaiksi olisi kestämättömän kallis hanke. Muutos ei ole tarpeen, sillä laitoksen kuormitus ei vaikuta Pielisjoen veden laatuun. Kahteen uuteen altaaseen rakennetaan lietetaskut, joista lietettä poistetaan säännöllisesti. Lietetaskuja on tarkoitus rakentaa myös vanhoihin altaisiin kuormituksen alentamiseksi, jos tuotannon lisäämiseen myönnetään lupa. Lietevesi käsitellään lietealtaassa ja turvesuodattimella. Toiminnan tarkkailu Hakija esittää, että toiminnan tarkkailu järjestetään hakemuksen liitteenä olevan kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Käyttötarkkailuun kuuluu vähintään viikoittain tehty virtaamamittaus jokaisen käytössä olevan altaan poistomunkilta. Tiedot kirjataan hoitopäiväkirjaan. Yhteenlaskettu kokonaisvesimäärä ilmoitetaan vuosiyhteenvedossa valvontaviranomaisille. Hoitopäiväkirjaan merkitään viikoittain käytetyn rehun määrä ja laatu sekä fosforipitoisuus, kalasiirrot, perkaukset ja kalakuolemat, kalojen lääkitys sekä laitoksella tehdyt puhdistus- huolto- ja hoitotoimet. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta toimitetaan aina helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Laitoksen ravinnekuormitusta tarkkaillaan ainetaselaskelmilla ja vesinäytteillä. Laskennallinen kuormitus lasketaan vähentämällä rehun sisältämästä fosforista kalojen lisäkasvuun sitoutunut fosfori. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan kolmen vuoden välein laitokselle tulevasta vedestä altaisiin vettä johtavien putkien läheisyydestä ja lähtevästä vedestä poistomunkkien ylivirtaamasta. Lähtevän veden näyte on eri altaista kahdelta päivältä 12 tunnin aikana kahden tunnin välein kerätty kokoomanäyte. Tulevasta vedestä otetaan kertanäyte.

6 6 (22) Vesistötarkkailuun kuuluu näytteenotto kesä- ja elokuussa kahdesta näytepisteestä kolmen vuoden välein. Pisteet ovat Kantelesärkän lammessa ja Uilonpurossa. Näytteistä määritetään lämpötila, happi (pitoisuus ja kyllästysprosentti), ph, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaisfosfori, kokonaistyppi, fekaaliset koliformiset bakteerit, suolistoperäiset enterokokit ja a-klorofylli. Näytteet tutkitaan julkisen valvonnan alaisessa laboratoriossa. Näytetulokset toimitetaan kuukauden kuluessa näytteenotosta Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Kontiolahden ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitetaan viranomaisille yhteenvetoraportti, jossa käsitellään edellisen vuoden tuloksia ja toimintaa. Korvaukset Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei ole aiheutunut tai tule aiheutumaan korvattavaa haittaa tai terveyshaittaa. Laitoksen vaikutusalueella ei ole vedenottamoita, kaivoja tai uimarantoja. Uilonpurolla ei ole virkistyskäyttöarvoa eikä siinä kalasteta kuin onkimalla satunnaisesti. Toiminnasta ei ole haittaa asutukselle, joka on tullut alueelle myöhemmin kuin kalankasvatustoiminta. Hakijan esitys uusiksi lupamääräyksiksi Hakija on esittänyt laitoksen laskennalliseksi kokonaisfosforipäästörajaksi 60 kg vuodessa, rehun sisältämän fosforin enimmäispitoisuudeksi keskimäärin 0,8 % ja rehun käyttömääräksi kg vuodessa. Lisäkasvu olisi mainituilla arvoilla kg vuodessa. Rehun sisältämän fosforin määrä olisi 132 kg ja lisäkasvuun sitoutuisi 60 kg fosforia. Lietetaskujen puhdistustehoksi on arvioitu 20 % eli talteen saataisiin 12 kg fosforia vuodessa. Kokonaiskuormitus olisi 60 kg fosforia. Laitoksen käyttämään vesimäärään (enintään 150 l/s) ja esteverkon pitämiseen Uilonpurossa onginta-alueen rajaamiseksi ei haeta muutoksia. Purouoman siirto Hakija on esittänyt, että Uilonpuron uomaa siirretään kala-altaiden kohdalla noin 40 metriä pohjoisemmaksi. Puro on suunnitellulla muutoskohdalla kokonaan hakijan maalla. Siirto on tarpeen uusien kala-altaiden sekä lietealtaan ja turvesuodattimen rakentamiseksi. Entisen ja uuden uoman välinen alue pengerretään uudesta uomasta ja uusista kala-altaista saatavilla kaivumailla tasoon (N 60 ). Nykyinen luonnollinen maanpinnan korkeus tällä alueella on keskimäärin (N 60 ). Uuteen uomaan siirretään settipato vanhasta uomasta. Veden pinnankorkeus on tarkoitus olla (N 60 ) ja padon korkeus (N 60 ). Hakemuksen mukaan maksimivirtaama uudessa uomassa on 260 l/s ja keskivirtaama 40 l/s.

7 7 (22) HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Kontiolahden kunnassa sekä lisäksi erityistiedonantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Pielisjokiseudussa Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kontiolahden kunnanhallitukselta. Lausunnot 1) Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Laitoksen rehukertoimen (1,1) ja käytettyjen rehujen keskimääräisen fosforipitoisuuden (0,85 %) perusteella laitoksen fosforikuorma olisi suunnitellulla rehujen vuosikulutuksella noin 80 kg vuodessa. Fosforipäästö olisi 72 kg vuodessa rehun 0,8 %:n fosforipitoisuudella. Kuormitusta pitäisi pystyä alentamaan altaisiin asennettaviin lietetaskuihin perustuvalla lietteen talteenotolla rehujen fosforipitoisuudesta riippuen %, jotta laitoksen fosforipäästö olisi korkeintaan 60 kg vuodessa. Lietteenpoistolla voidaan vähentää fosforipäästöä merkittävästi vain, mikäli syntyvä liete saadaan otettua tehokkaasti talteen tuoreena ja jatkokäsiteltyä asianmukaisesti. Kantelesärkän kalalaitoksella kalankasvatusaltaat ovat maapohjaisia. Pohjan läheiset virtausolot eivät mahdollistane lietteen kertymistä tuoreena ja tehokkaasti lietetaskuihin. Lietetaskuihin mahdollisesti kertyvän lietteen fosforista on valtaosa jo liuennut veteen. Lietetaskuilla ei saavuteta hakemuksessa esitettyä fosforinpoistotehoa ja näin ollen hakemuksen mukaisella rehunkäytöllä laitoksen fosforipäästö ylittänee reilusti 60 kg vuodessa. Vesistöön johdettu kuormitus tulee pystyä mittaamaan luotettavasti. Kantelesärkän laitoksella käytetty vesi purkautuisi muutosten jälkeen vesistöön kahden altaan pinnan korkeuden säädössä käytettävän poistomunkin kautta. Munkkiin muodostuvasta ylisyöksystä virtaama lienee mahdollista määrittää suhteellisen tarkasti, jolloin myös kuormituksen mittaamisen edellytykset täyttyvät kohtuullisen hyvin. Turvesuodatuksesta puroon valuvan veden ja kuormituksen määrä lienee vähäinen ja vesimäärän mittaaminen on hankalaa. Tarkkailun järjestäminen turvesuodattimen päästöille saattaa olla kallista laitoksen tuottoon nähden. Uilonpuron uoma näyttää kuuluvan laitosalueella tilaan Kantelesärkkä RN:o 7:50. Siirrettäväksi suunniteltu aikoinaan perattu uomaosuus kulkee Kantelesärkän tilaan kuuluvien peltojen välissä. Siirrettävällä uomaosuudella ei ole sellaisia luontoarvoja, että ne olisivat siirron esteenä. Nykyinen ja uusi uomajakso sijoittuvat hakijan omistamalle maa-alueelle eikä uoman siirrolla uuteen kohtaan loukata yleistä etua. Siirto on vesilain mukaista. Hakemuksessa on esitetty asemakarttapiirros, mutta tarkemmat tiedot uoman mitoituksesta ja pintamateriaalista puuttuvat. Uilonpuron valuma-alue Kantelesärkän kalalaitoksen kohdalla on noin 26 km 2, minkä perusteella arvioituna kevään keskiylivirtaama on noin 1,8 m 3 /s ja harvoin toistuva ylivirtaama voi olla noin 3 m 3 /s. Uusi uomaosuus tulee mitoittaa ja rakentaa siten, että poikkeuksellisen tulvatilanteen vesi-

8 8 (22) määrätkään eivät aiheuta eroosiota. Tämä tulee lupamääräyksillä varmistaa, mikäli lupa uoman siirtoon myönnetään. Uoman siirto uuteen kohtaan tulee toteuttaa välisenä aikana, jotta uoman siirrosta mahdollisesti aiheutuva vesistön väliaikainen samentuminen ei ajoitu tavanomaiselle virkistyskäyttöajalle. Myllypuro Uilonpuro (valuma-alue purkukohdassa Pielisjokeen 34,39 km 2 ) on tyydyttävässä tilassa oleva pieni kangasmaiden joki. Luokitus on tehty vuosien vedenlaatutietojen sekä hydrologis morfologisen muuttuneisuuden perusteella. Luokitteluun ei ole ollut käytettävissä biologista aineistoa. Pitkälampi on tyypiltään pieni humusjärvi. Sitä ei ole voitu luokitella tietojen vähyyden vuoksi. Käytössä olevat vedenlaatutulokset ja hydrologis morfologinen muuttuneisuus viittaavat hyvään tilaan. Lähellä Pitkälampea olevan Kontiolahden kalanviljelylaitoksen yläpuolisella näyteasemalla vuosien mediaaniarvot ovat 9,0 µg/l fosforia ja 490 µg/l typpeä. Kantelesärkän kalalaitoksen kuormitus on nostanut Uilonpurossa veden kokonaisfosforipitoisuutta keskimäärin 20 µg/l. Uilonpuron alajuoksulla (asemat Uilonpuro 33 ja 79) ravinnepitoisuudet ovat ympäristöhallinnon seurantatietojen mukaan edelleen korkeita, vuosina kokonaisfosfori on ollut µg/l ja kokonaistyppi µg/l. Myllypuro Uilonpuro ei ole ollut vielä vesienhoidon suunnittelussa mukana. Purojen tilaa heikentävät kalankasvatus, maatalous ja hydrologis morfologiset muutokset. Alustavasti on arvioitu, että hyvä tila olisi mahdollista saavuttaa nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä. Kuormitusta tulee vähentää ja lisäksi tarvitaan kunnostustoimenpiteitä, joita ei ole mahdollista toteuttaa vuoteen 2015 ulottuvalla hoitokaudella. Tilatavoitetta voidaan tulevilla suunnittelukausilla lieventää myöhemmin tehtävien selvitysten perusteella, mikäli vesienhoidon järjestämisestä annetun lain 24 :n edellytykset täyttyvät. Kantelesärkän laitoksen lupamääräysten tarkistamisaika olisi hyvä sovittaa suunnittelukaudelle siten, että vesistökuormituksen vähentämistarpeet voidaan ottaa huomioon laitoksen kuormituksessa. Hakemuksessa ei ole arviota jätevesien kuormitusosuudesta Uilonpuron keskimääräisestä ainevirtaamasta. Kuormitus- ja virtaamatietojen sekä käytettävissä olevien vedenlaatutulosten perusteella karkeasti arvioiden kokonaisfosforiainevirtaama Uilonpuron alajuoksulla on 600 kg vuodessa. Kontiolahden kalanviljelylaitoksen osuus siitä on noin 25 % ja Kantelesärkän kalalaitoksen noin 10 %. Kokonaisfosforikuormitusta tulisi vähentää noin 200 kg vuodessa eli 30 % nykytasosta, jotta puron hyvä tila olisi mahdollista saavuttaa. Hakijan esittämä tarkkailuohjelma on riittämätön kalankasvatustoiminnan kuormituksen ja sen vesistövaikutusten arviointiin vesistössä, jonka ekologisesta tilasta ei ole tietoa. Hakemuksessa oletetaan, että lietetaskujen avulla fosforikuormitus ei kasva yli 60 kg:n, vaikka rehunkulutusta ja kasvatettavaa kalamäärää lisätään noin 50 %. Kuormitusrajaan pääseminen edellyttää oleellista kuormituksen vähentämistä lietteenpoistolla tai muilla teknisillä menetelmillä. Näin ollen laitoksen kuormitus tulee to-

9 9 (22) deta mittaamalla. Mittaukset joudutaan kuormituksen toteamiseksi tekemään kahden kalankasvatusaltaan vedenpoistosta. Kuormitusnäytteet tulisi ottaa kasvatuskaudella kuukausittain vähintään viikon mittaisina ympärivuorokautisina kokoomanäytteinä, jotta kuormitus saataisiin mittaamalla todettua edes välttävällä varmuudella. Lisäksi ainakin muutama näytejakso tulisi sijoittaa kasvatuskauden ulkopuolelle. Näytteenotto onnistuu luotettavasti vain automaatilla. Laitoksen kokoluokka ja purkuvesistön luonne huomioiden kuormitustarkkailu voitaisiin toteuttaa joka toinen tai kolmas vuosi. Tästä huolimatta luotettavan kuormitustarkkailun järjestäminen voi olla merkittävän kallista tämän kokoiselle laitokselle. Vesienhoitolain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaan biologiset laatutekijät ovat pintavesien tilan määrittelyssä ensisijaisia. Luvan saaja tulee velvoittaa veden laadun tarkkailun lisäksi seuraamaan kalankasvatuksen vaikutuksia biologisiin parametreihin, pohjaeläimistöön, kasviplanktoniin (piilevästöön) ja kalastoon. Biologinen näytteenotto olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa yhteistarkkailuna Kontiolahden kalanviljelylaitoksen kanssa. Biologinen tarkkailu tulisi tehdä ainakin kerran ennen seuraavaa lupamääräysten tarkistamisajankohtaa. Tulokset voidaan esittää lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen liitteenä. Vaikutustarkkailun kustannustason pitämiseksi kohtuullisena voidaan vesinäytteisiin perustuvaa tarkkailua keventää tarvittaessa ELY-keskuksen kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Kantelesärkän kalalaitokselle voidaan edelleen myöntää lupa kalankasvatukseen, jossa fosforikuormitus vesistöön on enintään 60 kg vuodessa. Hakemuksen mukainen toiminta edellyttäisi laitoksen päästötarkkailun muuttamista nykyisestä ainetasetarkasteluun perustuvasta tarkkailusta laitokselta vesistöön johdetusta vedestä luotettavasti mittaamalla tehtäväksi päästötarkkailuksi. Tämä edellyttää kattavan näytteenoton lisäksi luotettavan virtaamamittauksen järjestämistä kaikkiin kuormituspisteisiin. Lupa tulisi edelleen myöntää toimintaan, jossa rehunkulutukseen ja toteutuneeseen lisäkasvuun perustuva laskennallinen fosforipäästö ei ylitä luvassa asetettua fosforipäästörajaa. Jos laitoksella pystytään käyttämään rehua, jonka keskimääräinen fosforipitoisuus on enintään 0,80 % ja rehujen käyttötehokkuus pysyy entisellään (rehukerroin 1,1), voisi laitoksella kasvatettavien kalojen lisäkasvu 60 kg fosforikuormitusrajalla olla noin kg vuodessa. Laitoksen kuormitustarkkailu voidaan toteuttaa hakemuksen liitteenä esitetyn ohjelman mukaisesti, mikäli toiminnalle asetettavan fosforipäästörajan noudattamisen seuranta määrätään tapahtuvaksi laskennallisesti rehunkulutuksen ja kalojen lisäkasvun perusteella. 2) Pohjois-Karjalan ELY-keskus, kalatalousviranomainen Hakijan maalla olevan voimakkaasti muokatun purouoman siirtämiselle ei ole estettä. Purkuvesistön tilasta johtuen kuormituksen lisääminen ei ole suotavaa. Uilonpuron hyvän tilan saavuttaminen saattaa olla mahdollista, jos ravinnekuormitusta vähennetään huomattavasti.

10 10 (22) Purkuvesistön tyydyttävästä tilasta johtuen Kantelesärkän kalankasvatuslaitokselta tulevaa kuormitusta ei saa lisätä vaan sitä tulisi vähentää. Kuormitustarkkailun tulee olla luotettavaa, että rehunkäyttöä koskeva lupamääräys voitaisiin poistaa. Kalalaitoksen aiheuttaman vesistön arvon heikkeneminen ja kalataloudelliset haitat tulee kompensoida istuttamalla vuosittain Myllypuron Uilonpuron alueelle 50 pyyntikokoista ( g) kirjolohta. Istutuspaikoista tulee sopia kalatalousviranomaisen kanssa. Luvan hakijan tulee järjestää Myllypuron Uilonpuron alueella sähkökoekalastus viiden vuoden välein kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla tarvittaessa yhteistarkkailuna. Toiminnassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lisäksi hyvä jäteveden puhdistustulos tulee varmistaa huolellisella laitoshoidolla. 3) Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja Kontiolahden kunnanhallitus Laitoksen toiminnasta tai sen aiheuttamista haitoista ei ole tullut ilmoituksia nykyisellä lupakaudella. Kuormitusta vesistöön ei tule lisätä, vaan päästöt tulee rajata korkeintaan nykyiselle tasolle. Rehunkäyttöä ja kalamäärää on mahdollista lisätä, jos kuormitus ei lisäänny. Purouomaan laitokselta johdettava vesi tulee johtaa lietetaskujen kautta ja niistä poistettu lietevesi käsitellä lietealtaassa ja turvesuodattimessa. Laitoksen altaisiin 1 ja 4 tulee asentaa lietetaskut ja rakentaa tarvittavat putkiyhteydet lietealtaalle. Altaan 2 vedet tulee johtaa uuteen altaaseen eikä purouomaan. Kuolleet kalat ja perkuujäte tulee kompostoida yhdessä tilan muiden biojätteiden kanssa erillisessä tähän tarkoitukseen rakennetussa kompostorissa tai toimittaa biojätteen keräykseen. Muistutukset 1) AA ( ), BB ( ), CC ( ), DD ( ), EE ( ), FF ( ) ja GG ( ) Muistuttajat vaativat, että hakijan laitoksen vaikutukset Uilonpuron viiden viime vuoden aikana tapahtuneeseen erittäin merkittävään rehevöitymiseen tulee selvittää ennen kuin hakemus hyväksytään. Kalantuotantolaitosten kuormitusta tulisi vähentää, ettei puro täysin pilaannu. Kalantuotantoa on joka tapauksessa merkittävästi vähennettävä tai se on lopetettava kokonaan. Puron vaikutusalueen kiinteistöt on viime vuosina liitetty yleiseen viemäriin. 2) HH ( ) Muistuttajat vastustavat lupahakemuksen hyväksymistä, ellei fosforikuormitusta vähennetä oleellisesti. Hakijan ja Kontiolahden kalalaitoksen tulisi yhdessä rakentaa rauta- ja alumiiniyhdisteiden käyttöön perustuva saostus- ja selkeytysallas Uilonpuroon.

11 11 (22) Muistuttajat vaativat, että hakijan ja Kontiolahden kalalaitoksen tulee yhteisvastuullisesti maksaa elinkeinolleen aiheutuvasta tulonmenetyksestä vuosittain euroa haittakorvausta, jos lupa myönnetään ilman fosforikuormituksen vähentämistä. 3) II ( ) Muistuttajat ovat todenneet, että Uilonpuron tila on huonontunut 22 vuoden kuluessa, jonka ajan he ovat asuneet puron varrella. He ehdottavat, ettei rehunkäyttömäärää ja kasvatettavan kalan määrää lisätä. Puroveden laatua tulee tarkkailla jatkuvasti. Rehevöitynyt Uilonpuro tulee ennallistaa kalkitsemalla. Virkistyskäyttöhaitta tulee hyvittää 100 euron vuotuisella korvauksella. Hakijan vastine Hakijalle on varattu mahdollisuus vastineen antamiseen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Hakijan mukaan lausunnoissa tai muistutuksissa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, jotka estäisivät lupaehtojen hyväksymisen hakijan esittämässä muodossa. Hakija on vastannut kalatalousviranomaiselle, että sähkökoekalastukseen velvoittamista harkittaisiin vielä ja esittänyt tietoja laitoksen vaikutusalueen kalakannoista. Kantelesärkän lammella on saatu saaliiksi ainakin särkiä, ahvenia, haukia ja kirjolohia. Myllypurossa on ollut pikkunahkiaisia ja todennäköisesti kalalaitokselta karanneita taimenia. Satunnaisesti on saatu Pitkälammesta peräisin olevia ankeriaita. Todennäköisesti kalastoon kuuluvat myös made ja lahna. Muistuttajalle 1) hakija vastaa, että tien 43 alapuolisen Uilonpuron osuuden veden laatua ei ole tutkittu. Aluetta kuormittaa maa- ja metsätalous huomattavasti enemmän kuin kalankasvatus. Puron varressa on ollut peltoja, joita on lannoitettu ja lannoitetaan voimakkaasti. Siellä on laidunnettu ja siellä on ollut muun muassa sikala. Maatalouden päästöt ovat nyttemmin vähentyneet huolellisemman lannoituksen ja suojavyöhykkeiden ansiosta. Asutusjätevedet johdetaan nykyisin puhdistamolle. Myös kalankasvatuksen kuormitus on vakiintunut siedettävälle tasolle. Uilonpuro ei ole rehevöitynyt viimeisen viiden vuoden aikana vaan jo aikaisemmin, ja merkittävin rehevöittäjä on ollut maa- ja metsätalous. Muistutuksessa esitetyt vaatimukset tulee hylätä. Hakijan mukaan muistuttajien 2) vaatimukset tulee hylätä. Kalalaitosten toimintaa ohjataan lupamääräyksin. Hakijan laitoksen toiminta on ollut lupamääräysten mukaista. Vesistötarkkailun tulosten mukaan Uilonpuron vesi on ollut aina uimavedeksi kelpaavaa. Tien 43 alapuolista osaa purosta ei ole tutkittu. Tätä puronosaa kuormittaa maaja metsätalous. Kalalaitoksen toiminnasta ei ole tullut kuntaan valituksia viime vuosina. Toiminnasta ei nykyisellä päästötasolla tule aiheutumaan korvattavaa haittaa tulevalla lupakaudellakaan. Kalalaitoksen olemassa ollessa alueelle muuttaneet ovat olleet tietoisia laitoksen toiminnasta ja vaikutuksista. Muistutukseen 3) hakija vastaa, että vesistöä on tarkkailtu lupaehtojen mukaisesti. Vesi on ollut aina tutkimusaikaan uimakelpoista. Kalalaitosten toiminnasta ei ole valitettu kuntaan kuluneella lupakaudella. Toiminnasta ei nykyisellä päästötasolla tule aiheutumaan korvattavaa haittaa tulevalla lupakaudellakaan. Kalalaitoksen olemassa ollessa alueelle muuttaneet ovat olleet tietoisia laitoksen toiminnasta ja vaikutuksista.

12 12 (22) Purovesi on ollut neutraalia koko seurannan ajan, joten sen kalkitsemiselle ei ole tarvetta. Puron virkistyskäyttömahdollisuudet ovat vähäiset ilman ruoppausta. Kantelesärkän alapuolelle on kaivettu saunojen läheisyyteen uimapaikkoja. Kalastusta harjoitetaan lähinnä Kantelesärkän kalalaitoksen lammikoista. Kalankasvatuksesta on vain vähäistä haittaa Myllypuron ja Uilonpuron virkistyskäytölle ja kalastukselle. Muistutuksessa esitetyt vaatimukset tulee hylätä. MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä ovat olleet esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 86/04/2 perusteena olleet asiakirjat. Aluehallintovirastolla on ollut päätöstä tehtäessä käsillä valtioneuvoston hyväksymä Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015, Pohjois-Karjalan pintavesien hoidon toimenpideohjelma sekä ympäristöhallinnon tietojärjestelmästä (HERTTA) tulostetut tiedot kohdealueen vesistöjen ekologisen tilan määrittelemisestä. Aluehallintovirastossa on ollut Kantelesärkän kalalaitoksen hakemuksen kanssa samanaikaisesti käsiteltävänä ProAgria Pohjois-Karjalan Kontiolahden kalanviljelylaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemus (Dnro ISAVI/60/04.08/2011). Hakemukset on ratkaistu ympäristönsuojelulain 40 :n 1 momentin mukaisesti samanaikaisesti. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Heikki Mustosen Kontiolahden kunnassa sijaitsevan Kantelesärkän kalalaitoksen muutetulle toiminnalle ympäristöluvan, luvan johtaa edelleen vettä Kantelesärkän lammesta kalalaitokselle sekä luvan pitää edelleen esteverkkoa Uilonpurossa kalojen ongintatoimintaa varten. Aluehallintovirasto myöntää Heikki Mustoselle vesilain mukaisen luvan Uilonpuron uoman siirtämiseen Kantelesärkkä-kiinteistöllä ( ). Toiminnasta ei aiheudu vesilain mukaisia vesistöön sijoitettuihin rakenteisiin tai veden käyttöön liittyviä korvattavia vahinkoja eikä ennalta arvioiden myöskään ympäristönsuojelulain mukaisia vesistön veden laatuun tai sen käyttöön kohdistuvia korvattavia vahinkoja. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Veden johtaminen, rakenteet ja laitteet 1. Laitokselle saa johtaa vettä Kantelesärkän lammesta enintään 150 l/s. 2. Kasvatusaltaiden, mukaan lukien kaksi uutta allasta, vedentulo- ja -poistoputkien, lietealtaan ja turvesuodattimen sijainti ilmenevät hakemuksen täydennyksen liitteenä olevasta asemapiirroksesta MK 1:500. Altaista 2, 3 ja 4 poistuva vesi tulee johtaa uusien altaiden kautta Uilonpuroon. Uusiin altaisiin tulee rakentaa pääpiirustuksen 2 Lietetasku ( ) mukaiset lietetaskut.

13 Vesistöpäästöt 13 (22) 3. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Rakenteisiin voidaan tehdä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hyväksymiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua tai heikennä laitoksen ympäristönsuojelun tasoa. 4. Laitoksella kalojen ruokintaan vuosittain käytettävä kuivarehu saa sisältää fosforia enintään 100 kg ja vesistöön joutuva laskennallinen kokonaisfosforikuormitus saa olla enintään 60 kg vuodessa. Ravinnekuormitus lasketaan rehun sisältämän ja sillä tuotetun kalojen lisäkasvuun sitoutuneen fosforimäärän erotuksena. Joka kolmas vuosi alkaen vuodesta 2015 kuormitus lasketaan lisäksi laitokselle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä otettujen näytteiden kokonaisfosforipitoisuuden sekä virtaamatietojen perusteella. Laskennassa huomioidaan kala-altaista ja turvesuodattimelta tuleva kuormitus. 5. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kaloja ei saa ruokkia liikaa. Veden lämpötilaa ja happipitoisuutta tulee seurata. 6. Uusista kasvatusaltaista poistettava liete tulee käsitellä pääpiirustusten 3 ja 4 Turvesuodatin ja lieteallas, Kantelesärkän kalalaitos mukaisessa lietealtaassa ja turvesuodattimessa. 7. Altaiden lietetaskuihin kertyvä liete on poistettava jatkuvatoimisesti. Maa-altaiden pohjalta liete on poistettava vähintään kaksi kertaa vuodessa. Turvesuodattimen turve tulee vaihtaa tarvittaessa ja vähintään viiden vuoden välein. Poistettu liete ja turve on hyötykäytettävä ja sijoitettava niin, että se ei pilaa pohjavettä tai valu vesistöön. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Kemikaalien varastointi 8. Kalankasvatuslaitoksella on kaikessa toiminnassa huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava. Jätteet, kuten rehusäkit, on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Luvan haltijan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. 9. Kuolleet kalat ja perkausjäte on toimitettava hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan tai kompostoitava. Kompostin tulee olla tiivispohjainen ja sitä tulee hoitaa niin, ettei siitä aiheudu hajuhaittaa tai muita päästöjä ympäristöön. Seosainetta tulee käyttää riittävästi, kompostoitumisolosuhteita (lämpötila ja kosteus) tulee seurata ja niitä tulee pitää yllä siten, että materiaali kompostoituu. Kompostoinnin lopputuote tulee käyttää hyväksytyssä kohteessa. Kalajätettä ei saa haudata maahan. Kompostoitavasta materiaalista, seosaineiden käytöstä ja valmiista kompostointituotteesta on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, toimitusaika- ja paikka. 10. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä, toimitusaika ja -paikka sekä kuljettaja. 11. Laitoksella käytettävät pesuaineet, torjunta-aineet ja muut kemikaalit tulee varastoida omissa suljetuissa astioissaan siten, että ainetta ei pääse vuototapauksissa maaperään, pohjaveteen tai vesistöön.

14 14 (22) Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportointi Kalatalousvelvoite Toiminnan lopettaminen 12. Luvan saajan on ilmoitettava toimintaan liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 13. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti. 14. Luvan saajan on pidettävä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa käytetyt rehut allaskohtaisesti viikoittain, (määrä, tuotenimi, raekoko, fosforija typpipitoisuus), laitokselle tuotujen ja laitokselta poistettujen kalojen määrä viikoittain, tiedot todetuista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön ja häiriöiden johdosta tehdyt korjaukset. Tietojen säilytyksestä ja toimittamisesta tulee sopia erikseen valvontaviranomaisen kanssa. 15. Laitoksen velvoitetarkkailu tulee tehdä hakemuksen liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Altaista Uilonpuroon johdettavasta vedestä tulee kolmen vuoden välein maaliskuussa ja kesä syyskuussa ottaa näytteet 24 tunnin kokoomanäytteinä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa sovitulla tavalla. Lisäksi tulee määrittää turvesuodattimelta tulevan veden kokonaisfosforipitoisuus ja määrittää virtaama turvesuodattimen purkuputkesta vuonna 2015 maalis- sekä kesä syyskuussa. 16. Tarkkailujen tulokset, yhteenveto käyttöpäiväkirjan tiedoista ja jätekirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä tai muutoin sovittuina ajankohtina Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ELYkeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. 17. Luvan saajan tulee istuttaa kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueelle vuosittain 30 pyyntikokoista ( g) kirjolohta. Istutuksista tulee ilmoittaa etukäteen kalatalousviranomaiselle ja vesialueen omistajalle. 18. Jos laitoksen toiminta loppuu pysyvästi, on siitä ilmoitettava Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Laitoksen toiminnan päätyttyä kalankasvatustoimintaan kuuluvat laitteet ja rakenteet on poistettava vesialueelta. 19. Toiminnan vesistövaikutusten tarkkailua on jatkettava Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen edellyttämä määräaika, kuitenkin vähintään vuoden ajan kalankasvatuslaitoksen toiminnan loppumisesta ja rakenteiden poistamisesta.

15 15 (22) Uoman siirtäminen 20. Purouoman siirto on toteutettava asemapiirroksen MK 1:500 mukaisesti. Tarkempi suunnitelma uuden uoman mitoituksesta, rakenteista ja töiden toteuttamisesta tulee esittää Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle kolme kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. 21. Uusi uoman osa on rakennettava valmiiksi kuivatyönä ja yhdistettävä Uilonpuroon uuden uoman valmistuttua. 22. Kaivumassat on sijoitettava sellaiselle alueelle, etteivät massat pääse valumaan takaisin uomaan. Läjitysalueet on viimeisteltävä maisemaan sopiviksi. 23. Rakennustyöt on tehtävä välisenä aikana siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesistölle ja sen käytölle. Työt on tehtävä yhtäjaksoisesti loppuun saakka mennessä. 24. Rakennustöiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon ennen valmistumisilmoituksen tekemistä. 25. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Luvan saaja on muutoinkin vastuussa hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 26. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Pohjois-Karjalan ELYkeskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Uilonpuron varren maanomistajille ja vesialueen omistajalle. 27. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2021 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi pantava vireille mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista, lietteenpoistosta ja selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, selvitys vaikutusalueen kalastosta sekä toiminnan vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen, kuvaus kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittelystä sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimen-

16 16 (22) piteistä mahdollisten vahinkojen poistamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut vesiasetuksessa ja ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. KORVATTAVA PÄÄTÖS Tämä päätös korvaa lainvoiman saatuaan Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 86/04/2. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Aluehallintovirastolle jätetty hakemus koskee ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamista. Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamalla päätöksellä nro 86/04/2. Samalla päätöksellä on hyväksytty kahden uuden kasvatusaltaan rakentaminen laitosalueelle. Altaita ei ole kuluneella lupakaudella rakennettu. Nyt hakija on hakenut lupaa altaiden rakentamiseen eri paikkaan kuin aiemmassa hakemuksessa, rehunkäytön ja kalojen lisäkasvurajan nostamista sekä muutoksia laitokselta poistettavan lieteen käsittelyyn. Näin ollen hakemus käsitellään ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin nojalla toiminnan olennaisena muutoksena. Haettu purouoman siirto edellyttää vesilain mukaista lupaa. Toiminta sijoittuu kaavamääräysten mukaisesti. Toimittaessa lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Laitokselle rakennetaan kaksi uutta allasta ja niihin lietetaskut. Luvan saaja on ilmoittanut tarvittaessa rakentavansa lietetaskuja myös muihin altaisiin. Käytettävän rehun määrälle tai lisäkasvulle ei ole asetettu ylärajaa vaan päästöjä rajoitetaan asettamalla vuosittaiselle rehun sisältämän fosforin määrälle ja ainetaseen perusteella laskettavalle fosforikuormitukselle raja. Veden käyttö ja päästöt vesistöön eivät kasva. Laitoksella on mahdollista kasvattaa kalaa jonkin verran enemmän kuin aiemmin, kun käytetään laadukkaita rehuja ja lietettä poistetaan altaista tehokkaasti. Toimittaessa tämän luvan tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista Kantelesärkän kalankasvatuslaitoksen olosuhteissa. Vaatimuksiin vaikuttavat laitoksen ikä, pieni koko sekä sijainti. Vesistökuormitusta vähennetään ruokintaa optimoimalla, käyttämällä mahdollisimman vähän kuormittavia rehuja, hapettamalla vettä ja poistamalla lietettä riittävän tehokkaasti tarkoitukseen

17 17 (22) soveltuvilla puhdistusmenetelmillä. Hakija rakentaa lietealtaan ja turvesuodattimen altaista johdettavan lieteveden käsittelyyn. Vesistövaikutukset kohdistuvat puroon, joka on kapea ja vähävetinen. Se ei juuri sovellu virkistyskäyttöön. Perkaamon jätevedet johdetaan nykyisin jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn. Kalalaitoksen päästöt eivät lisäänny, joten ne eivät heikennä vesistön tilaa nykyisestä. Myllypuron tai Uilonpuron tilaa ei ole luokiteltu vesienhoidon suunnitteluun kuuluvassa ekologisen tilan luokittelussa. Uilonpuro on menettänyt luonnontilansa, kun se on padottu. Purojen tilan parantamiselle asetetaan mahdollisesti tavoitteita seuraavalla suunnittelukaudella. Vaikutusmahdollisuuksia ovat päästöjen vähentäminen ja purojen kunnostus. Uilonpurosta tuleva vesi ei vaikuta Pielisjoen huomattavasti suurempaan vesimäärään eikä veden laatuun. Kantelesärkän laitoksen kalankasvatustoiminnan lupamääräyksissä on päästöjen rajoittamisessa otettu huomioon Vuoksen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 asetettujen vesistön tilatavoitteiden saavuttaminen ja säilyttäminen. Laitoksen vesistökuormitusta ei ole mahdollista lisätä. Uilonpuron vesistöalueen kalankasvatuksen yhtäaikaisesti annettavissa Kontiolahden kalanviljelylaitoksen lupamääräysten tarkistamispäätöksessä ja Kantelesärkän kalalaitoksen ympäristöluvan muutospäätöksessä on laitosten päästöt mitoitettu niin, että toiminnoista ei aiheudu merkittävää vesistön pilaantumista. Uilonpuron nykyinen ja uusi sijoituspaikka sijaitsevat hakijan omistamalla alueella. Nykyinen uoma ei ole luonnontilainen vaan sitä on muokattu jo aiemmin kalankasvatus- ja ongintatoiminnan tarpeisiin. Uoman siirtoon liittyvä uusien kasvatusaltaiden rakentaminen mahdollistaa lietteenpoiston tehostamisen. Allastilan lisäys parantaa kalojen elinolosuhteita ja vähentää kalakuolemien riskiä hellejaksojen aikana. Uoman siirto on tarpeen kalalaitoksen toiminnan kehittämiseksi ja sen päästöjen vähentämiseksi. Siirto ei loukkaa yksityistä tai yleistä etua. Vesilain mukainen lupa voidaan myöntää. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Kalastuslain 27 :n tarkoittaman esteverkon pitäminen Uilonpurossa on edelleen tarpeen onginta-alueen rajaamiseksi. LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Määräyksillä 1 ja 2 on vahvistettu hakijan esittämät kasvatusallasjärjestelyt ja rakenteelliset päästöjen vähentämistoimet. Rakenteiden kunnossapidosta on annettu lupamääräys 3. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi laitoksen fosforikuormitukselle on annettu enimmäisraja, jolla estetään vesistön pilaantumista. Vuotuinen fosforipäästöraja säilyy ennallaan. Suuri osa Uilonpuron kuormituksesta on peräisin kalankasvatuksesta. Puron tilan parantamiseksi kuormitusta ei voida nostaa. Laitoksen toimintaa ja ve-

18 18 (22) sienkäsittelyä on mahdollista tehostaa uusien altaiden lietteenpoistolla sekä kiinnittämällä huomiota ruokintatekniikkaan ja rehun laatuun. Lupamääräyksen mukainen kuormitus (60 kg fosforia vuodessa) mahdollistaa 100 kg fosforia sisältävän rehumäärän vuosittaisen käytön. Saatavilla olevilla laadukkailla rehuilla saatu lisäkasvu on noin kg, jos rehun fosforipitoisuus on 0,9 %. Matalafosforista rehua (0,8 % fosforia) käyttäen on kg:n lisäkasvu mahdollinen. Rehukertoimeksi on laskelmissa arvioitu 1,0. Lietevedet johdetaan lietealtaaseen, josta vesi johdetaan suodatuksen jälkeen takaisin vesistöön. Liete käytetään maanparannusaineena. Lietteen käytöstä aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisystä on annettu lupamääräys. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteen haltijaa koskee lisäksi jätelain yleinen huolehtimisvelvollisuus jätehuollon järjestämisestä. Jäte on myös hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jäte tulee hyödyntää ensisijaisesti materiaalina. Kompostointi on hyvin hoidettuna kalajätteen käsittelyyn soveltuva menetelmä. Tiiviiltä kompostointialustalta ei pääse valumaan ravinteikkaita vesiä ympäristöön. Seosaineen riittävällä määrällä varmistetaan, ettei kalajäte ala mädäntyä hapettomissa olosuhteissa ja aiheuta hajuhaittoja. Kompostoitumisolosuhteiden ylläpitämisellä varmistetaan, että lopputuote on mahdollista hyötykäyttää esimerkiksi lannoitevalmisteena. Sivutuoteasetuksen mukaisen eläinperäisen jätteen kompostoinnin tulee täyttää Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) vaatimukset. Jätteenkäsittelyltä ei vaadita vakuutta, kun kyseessä on jätteen hyötykäyttö. Kuolleiden kalojen hautaaminen maahan ei ole sallittua. Kalojen hautaaminen maahan hakijan esittämässä laajuudessa vastaa niiden sijoittamista kaatopaikalle. Tällöin sijoituspaikalla tulisi olla valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (VNp 861/1997) mukaiset pohjarakenteet. Mainitun säädöksen mukaan valtaosa biohajoavasta jätteestä tulee hyödyntää kaatopaikalle sijoittamisen sijaan. Lisäksi kuolleiden kalojen hautaamisesta voi aiheutua roskaantumista ja haittaeläinten lisääntymistä. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailussa kerätään tietoa myös seuraavaa lupamääräysten tarkistamisvaihetta varten. Vesistökuormitus lasketaan Kantelesärkän kalalaitoksen nykyisissä olosuhteissa luotettavimmin ainetaseeseen perustuen. Uusien altaiden rakentamisen jälkeen vettä johdetaan kala-altaista Uilonpuroon kahdesta kohdasta, joista virtaamamittaus ja näytteenotto ovat mahdollisia. Tulosten luotettavuuden varmistamiseksi kuormitus lasketaan sen jälkeen määräajoin sekä ainetaseella että käyttövesitarkkailun tulosten perusteella. Valvontaviranomaiset voivat antaa ohjeet häiriötilanteista aiheutuvien enempien vahinkojen ehkäisemiseksi, kun niille ilmoitetaan tapahtuneista häiriöistä välittömästi.