Sorsakosken kalanviljelylaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen, Leppävirta ja Pieksämäki

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 42/2013/1 Dnro ISAVI/16/04.08/2012 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen ASIA Sorsakosken kalanviljelylaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen, Leppävirta ja Pieksämäki HAKIJA Terhontammi Oy TOIMINTA JA SIJAINTI Sorsakosken kalanviljelylaitoksella kasvatetaan lohikalojen poikasia. Laitos sijaitsee Leppävirran kunnan ja Pieksämäen kaupungin rajalla niin, että laitokselta poistettava vesi johdetaan Sorsaveden Tulilahteen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 73/03/2 myöntänyt Terhontammi Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kalanviljelyyn sekä vesilain mukaisen luvan veden johtamiseen laitokselle ja yläpuolisen vesistön säännöstelylle. Kalojen vuotuinen lisäkasvu on noin kg. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tuli tehdä mennessä. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 11 c) nojalla toimivaltainen viranomainen kalanviljelylaitosta koskevassa asiassa. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa Hakemusta on täydennetty asemapiirroksella, tiedoilla säännöstelyrakenteista ja säännöstelyn toteutuksesta, Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tiedoilla, kaavakartoilla sekä täsmennyksillä kuormitustiedoista ja asianosaisista. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2 (16) HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristö- ja vesitalouslupa Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman Terhontammi Oy:n Sorsakosken kalanviljelylaitoksen voimassa olevan luvan lupamääräykset: Toiminnan sijoittamista, rakenteita, vesimäärää ja vesistön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat määräykset 1. Laitoksella saa käyttää kalojen ruokintaan mahdollisimman vähän fosforia sisältävää (fosforipitoisuus enintään 1,2 %) kuivarehua enintään kiloa vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. 2. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että laitokselta vesistöön joutuva fosforikuormitus on mahdollisimman pieni ja ainetaseesta laskettuna enintään 80 kg vuodessa. 3. Laitokselle saadaan johtaa vettä Kolihdasta. Vesimäärä on mitattava Pohjois- Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kolihtaa ja Korpista saadaan säännöstellä seuraavasti: Kolihta ylävedenpinta N ,50 m ja alavedenpinta N ,00 m Korpinen ylävedenpinta N ,15 m ja alavedenpinta N ,75 m 4. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Rakenteisiin voidaan tehdä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Määräykset muun ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi 5. Toiminnasta syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen käsittelypaikoissa. Kuolleet kalat on poistettava altaista mahdollisimman pian. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä ja toimitusaika ja -paikka. Kuolleiden kalojen hävittämisessä tulee lisäksi noudattaa mitä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 1022/2000 (muutos 6/2001) eläinjätteen käsittelystä on säädetty. Häiriö- ja poikkeustilanteet 6. Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatuslaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Leppävirran kunnan ja Jäppilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.

3 3 (16) Alueen kaavoitustilanne Tarkkailu- ja valvontamääräykset 7. Luvan saajan on pidettävä ympäristön- ja terveydensuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, haudotut mätimäärät, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Lisäksi käyttöpäiväkirjaan on merkittävä laitoksen käyttämät vesimäärät sekä säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet, patojen avaukset ja muut hoitotoimenpiteet. Tiedot on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 8. Laitoksen kuormitusta ja vesistövaikutuksia on tarkkailtava Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailuohjelman sisältöä. Tarkkailujen tulokset, yhteenveto käyttöpäiväkirjan tiedoista ja jätekirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä tai muutoin sovittuina ajankohtina Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Leppävirran kunnan ja Jäppilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille sekä vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. 9. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava Leppävirran kunnan ja Jäppilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ja vakavissa tapauksissa myös Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Etelä-Savon ja Pohjois-Savon TE-keskuksille. 10. Kalankasvatuslaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, kokeiluista tai toiminnan lopettamisesta on riittävän ajoissa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Leppävirran kunnan ja Jäppilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030, jonka maakuntavaltuusto on hyväksynyt , laitosalue on osoitettu merkinnällä e2 kalanviljelylaitokseksi. Sorsakosken kalanviljelylaitoksen vaikutusalueella (yläpuolinen säännöstelyalue ja alapuolinen jätevesien vaikutusalue) ovat voimassa Leppävirran kunnanvaltuuston hyväksymä Osmajärven ranta-asemakaava ja hyväksymä Sorsaveden rantayleiskaava sekä Pieksänmaan kunnanvaltuuston hyväksymä Sorsaveden, Syvänsin ja Suonteen rantaosayleiskaava, jossa Pieksämäen kaupungin alueella sijaitsevat laitosalueen osat on merkitty erityisalueeksi (EK kalanviljelylaitos). Sijaintipaikka ja sen ympäristö Laitoksen kasvatustilat sijaitsevat Kolihtan ja Sorsaveden Tulilahden välisen puron äärellä. Terhontammi Oy:llä on voimassa oleva vuokrasopimus tiloihin Kolmisoppi- Kurjenpolvi ( ) ja Kolmisoppikurjenpolvi II ( ), joiden alueella kalanviljelyyn tarvittavat rakennukset ja rakenteet sijaitsevat. Sorsaveden saaristo -niminen Natura-alue sijaitsee noin lähimmillään noin kahden kilometrin etäisyydellä laitokselta Sorsavedelle päin.

4 Toiminta ja kasvatustilat 4 (16) Laitosalueen ympäristön maankäytössä ja ympäristöolosuhteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ympäristöluvan myöntämisen ( ) jälkeen. Laitoksen toiminta on alkanut jo 1960-luvulla. Laitoksella harjoitetaan istutus- ja pienpoikasten tuotantoa, kasvatuslajeina ovat siika ja järvilohi. Laitoksella on myös siikojen emokalastoa. Viime vuosina kasvatusmäärä (lisäkasvu) on ollut kg vuodessa. Perkaustoimintaa laitoksella ei ole. Laitoksen vesitys tapahtuu kahta runkovesilinjaa (halkaisija 250 mm) pitkin. Lisäksi haudontatiloihin on kaksi pienempää (halkaisijat 90 mm ja 110 mm) vesityslinjaa. Vesitysjärjestelyissä ei ole tapahtunut muutoksia verrattuna tilanteeseen vuonna Veden käyttömäärä on keskimäärin noin 50 l/s ja se vaihtelee välillä l/s. Laitosalueelle on vuosina rakennettu 10 kpl uusia lasikuitualtaita niin sanotulle uudelle kasvatusalueelle kasvatushallin pohjoispuolelle. Käytössä olevien kasvatusaltaiden yhteispinta-ala on noin 440 m 2 ja yhteistilavuus noin 310 m 3. Poikasten ruokinta tapahtuu automaateilla. Mädin kuoriutumisen ja alkukasvatusvaiheen jälkeen poikaset siirretään ulkoaltaisiin. Tuotanto siirretään laitokselta pois osin 0-vuotiaana (4 6 kk:n ikä) ja osin 1- tai 2- vuotiaina. Yhteenveto Sorsakosken laitoksella kasvatetusta kalamäärästä ja laskennallisesta ravinnekuormituksesta vuosina : Vuosi Lisäkasvu kg/v Rehumäärä kg/v Rehukerroin Fosforikuormitus kg/v Typpikuormitus kg/v ,0 21, ,98 33, ,96 28, ,98 30, ,93 37, ,93 50, ,00 75, ,00 72, ,92 70,2 395 Laskelmassa kaloihin sitoutuvan fosforin määrä on 0,4 % lisäkasvusta ja typen määrä 2,75 % lisäkasvusta.

5 5 (16) Jätehuolto Laitoksella on käytetty muun muassa desinfiointiin vuosittain seuraavat määrät kemikaaleja: kloriitti (5 10 % aktiivista kloriittia) kg muut pesuaineet kg kloramin-t-hydraatti (kylvetykseen) kg Virkon-S kg paikallisantisepti (Betadine) 1 2 kg Toiminnassa syntyy vuositasolla seuraavat määrät jätteitä: kuolleet kalat kg puiset trukkilavat kg pakkaukset, ym. sekajäte kg Kemikaalien käytössä ja jätehuollossa laitoksella on pyritty mahdollisimman ympäristöystävälliseen toimintamalliin. Säännöstely Laitoksen yläpuolisia järviä säännöstellään kasvatukseen tarvittavan vedensaannin turvaamiseksi. Säännöstely on lupakaudella toteutunut aikaisemman käytännön mukaisesti. Keskimääräiset vedenkorkeudet Kolihdassa ja Korpisessa ovat kahden kuukauden jaksoissa olleet seuraavat: Järvi Tammihelmikuu Maalishuhtikuu Toukokesäkuu Heinäelokuu Syyslokakuu Marrasjoulukuu Kolihta Korkeus 101,6 102,0 101,6 101,8 102,0 102,2 101,6 102,0 101,4 102,0 101,6 102,0 Korpinen Korkeus 110,2 110,6 110,2 110,6 111,6 112,0 111,0 111,8 110,2 111,6 111,0 111,8 Vesistötiedot ja kuormituksen vaikutukset purkuvesistön tilaan Veden laatua on seurattu tarkkailuohjelman mukaisesti laitoksen yläpuolisessa Kolihtassa ja purkuvesien vaikutusalueella Sorsaveden Tulilahdessa vuosittain sekä lisäksi kolmen vuoden välein noin kilometrin etäisyydellä Tulilahdessa sijaitsevassa 34 metrin syvänteessä. Kolihtassa ja laitoksen alapuolella Tulilahdessa ravinnepitoisuudet ja humuspitoisuutta ilmentävä kemiallinen hapenkulutus ovat olleet samalla tasolla. Vesi on ollut suh-

6 6 (16) teellisen vähähumuksista ja keskiravinteista. Klorofyllipitoisuus on ollut suhteellisen alhainen. Tililahden syvännepisteessä vesi on karumpaa kuin lähempänä laitosta. Hakijan mukaan vedenlaatuseurannan perusteella voidaan päätellä, että kalanviljelylaitoksen toiminta ei lupakaudella tapahtuneesta kasvatusmäärän lisäyksestä huolimatta ole aiheuttanut haitallisia vedenlaadun muutoksia laitoksen alapuolisella vesialueella. Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 on Sorsaveden ekologinen tila luokiteltu hyväksi. Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille ei ole esitetty kalankasvatukselle lisätoimenpiteitä vesistökuormituksen vähentämiseksi. Hakijan esitys tulevan lupakauden lupamääräyksiksi Hakija esittää, että tulevalla lupakaudella tarkistetuissa lupamääräyksissä laitoksen laskennallinen fosforikuormitus säilyy nykyisen luvan mukaisella tasolla (enintään 80 kg vuodessa). Laitoksen tuotantoa ja rehun käyttöä tulee kuitenkin voida lisätä nykyisestä, mikäli se on esimerkiksi tuotantosuunnan vaihdolla tai rehujen kehitystyön seurauksena mahdollista nettokuormitusta lisäämättä. Laitoksen yläpuolisten järvien säännöstelyä ja veden johtamista laitokselle esitetään jatkettavaksi nykyisin lupamääräyksin. Kuolleet kalat haudataan maahan tai toimitetaan muuten asianmukaisesti käsiteltäväksi tai sijoitettavaksi. Kierrätykseen kelpaava jäte toimitetaan hyödynnettäväksi ja loppusijoitettava jäte toimitetaan kaatopaikalle. Lisäksi hakija esittää, että laitoksella voidaan toteuttaa rakenteiden ikääntymisestä johtuvat ja toiminnan parantamiseen liittyviä muutostöitä, jotka eivät lisää laitoksen aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Muutostöistä ilmoitetaan ja niiden toteutuksesta sovitaan valvontaviranomaisen kanssa ennen töiden aloittamista. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa, Leppävirran kunnassa ja Pieksämäen kaupungissa sekä lisäksi erityistiedonantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Savon Sanomissa. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueilta ja kalatalousviranomaisilta, Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kunnanhallitukselta sekä Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kaupunginhallitukselta.

7 7 (16) Lausunnot 1) Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Hakemuksen mukaan toiminnassa ei ole tulossa sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat käytettävään vesimäärään (ka. noin 50 l/s). Vesimäärän tarpeen muuttumattomuuden takia hakija on esittänyt, että Kolihtan ja Korpisen säännöstelyä koskeva lupa pidetään ennallaan. ELY-keskus ei näe estettä säännöstelyn ja vedenoton jatkamiselle hakijan esittämällä tavalla. Vesistön säännöstelystä ei ole tullut valituksia ELY-keskukselle. Hakija on esittänyt, että tulevalla lupakaudella laskennallinen fosforikuorma säilytetään entisellään (80 kg/a). Nykyistä rehunkäyttörajaa, kg/a, hakija esittää muutettavaksi niin, että tuotantoa ja rehun käyttöä voitaisiin lisätä, mikäli se on mahdollista esimerkiksi tuotantosuunnan vaihdolla tai rehujen kehittymisen seurauksena nettokuormitusta lisäämättä. Vesistötarkkailutietojen perusteella alapuolisen vesistön fosforipitoisuudet ovat olleet näytepisteissä lähes samalla tasolla kuin yläpuolisessa vesistössä. Vesistössä havaittujen pitoisuuksien perusteella ei ole estettä laskennallisen fosforikuorman pitämiseksi ennallaan 80 kg/a. Rehunkäyttörajan nykyistä määrää voidaan muuttaa, mikäli nettokuormitus ei lisäänny. Tuottajalla on mahdollisuus vastata luvan voimassaolon aikana mahdollisesti tapahtuvaan rehujen kehitykseen sekä tuotantoon vaikuttaviin markkinatilanteen muutoksiin. ELY-keskus suosittaa toiminnanharjoittajaa suosimaan toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan kiertovesijärjestelmää, joka edustaa kalankasvatuksen parasta käyttökelpoista tekniikkaa. ELY-keskus esittää, että laitoksen vesistötarkkailu toteutetaan vuosittain kahdesta pisteestä (Kolihta 69 ja Tulilahti 3) sekä kolmen vuoden välein Tulilahdessa sijaitsevasta syvänteestä. Klorofylli-a ja kokonaisfosfori mitataan pisteistä Kolihta 69 ja Tulilahti 3 elokuussa joka vuosi. Joka toinen vuosi kaikista pisteistä otetaan laaja vesinäyte, jolloin määritetään happi, kiintoaine, ph, sähkönjohtokyky, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, klorofylli-a sekä bakteerit. ELY-keskus esittää, että bakteereina määritetään suolistoperäiset enterokokit ja Escherichia coli, jolloin tuloksia voidaan verrata uimaveden laatuvaatimuksiin. Laitoksen vesistötarkkailusuunnitelma tulee päivittää ja toimittaa ELY-keskukselle. Jätteet, myös kuolleet kalat, tulee toimittaa hyötykäyttöön. Kuolleita kaloja saa haudata maahan vain, jos lähialueella ei ole toimivaa laitosta, jolla on oikeus vastaanottaa kalajätettä. 2) Pohjois-Savon ELY-keskus, kalatalousviranomainen Kalatalousviranomainen on lausunut, että laitoksen kuormituksella ei ole ollut vaikutusta Sorsaveden tilaan eikä tiedossa ole kalakannoille tai kalastukseen kohdistuneita haittoja. 3) Etelä-Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat vastuualue ELY-keskuksella ei ole asiasta lausuttavaa.

8 8 (16) 4) Etelä-Savon ELY-keskus, kalatalousviranomainen Laitoksen ravinnepäästöt ovat vaatimattomat. Niistä ei aiheudu haittaa yleiselle kalatalousedulle. Lupamääräykset voidaan uudistaa hakemuksessa esitetyssä muodossa. 5) Keski-Savon ympäristölautakunta (Leppävirran kunnan ja Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen) Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan estettä luvan myöntämiselle hakijan esittämällä tavalla ei ole, kun laitoksen fosforikuormitus ei kasva nykyisestä. Kyseessä on verrattain pieni kalankasvatuslaitos, jonka toiminnan vaikutukset ovat olleet näkyvissä vain ajoittaisena lievänä fosforipitoisuuden nousuna välittömästi laitoksen alapuolisessa näytteenottopisteessä. Kauemmassa näytteenottopisteessä ravinnepitoisuudet ovat olleet pienempiä kuin laitoksen yläpuolisessa näytteenottopisteessä, eikä toiminnan vaikutuksia ole ollut havaittavissa. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat noin kahden kilometrin etäisyydellä laitoksen alapuolella Tulilahden rannalla. Ympäristönsuojeluviranomaisen tietoon ei ole tullut veden laatuun tai säännöstelyn liittyviä valituksia. Kalanviljelylaitoksen aiheuttama kuormituksen on arvioitu olevan 2 % fosforin ja 3 % typen ominaiskuormituksesta Sorsaveden alueella. Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 on Sorsaveden ekologinen tila luokiteltu hyväksi. Rehevyysluokituksessa (ravinteet ja levämäärä) Sorsaveden tila olisi erinomainen, mutta kalojen nousuesteellisyys alentaa luokkaa hyvään. Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille ei ole esitetty erityisiä toimenpiteitä kalankasvatukselle. Toimenpidesuosituksena on todettu, että vähäfosforisen rehun käytöllä, automaattiruokinnalla ja kalojen hyvinvoinnista huolehtimalla alennetaan ominaiskuormitustasoa. Sorsakosken kalanviljelylaitoksella nämä suositukset ovat käytössä. Laitoksen toiminta täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset ko. tuotantosuunnan ja kokoluokan laitokselle. Hakijan vastine Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Ely-keskus esittää vesistötarkkailun muuttamista siten, että pisteistä Kolihta 69 ja Tulilahti 3 tehdään vuosittain klorofylli-a ja kokonaisfosforimääritykset ja joka toinen vuosi tehtäviin laajempiin analyyseihin lisätään kiintoainemääritys. Kiintoainemäärityksen lisääminen analyyseihin on perusteltua sen mahdollisesti tuoman lisäinformaation (humus/hajakuormitus) vuoksi. Tulilahden syvännepisteestä tulee vesianalyysit tehdä kuitenkin vain kerran neljässä vuodessa, jotta samaan aikaan saadaan laajemmat tulokset myös muista näytteenottopisteistä. Laitoksella vuosittain syntyvän kuolleista kaloista koostuvan biojätteen määrä on suhteellisen pieni. Kyseinen jäte ei myöskään ominaisuuksiltaan ole verrattavissa esimerkiksi kalojen perkauksessa syntyvään jätteeseen. Hakijan näkemyksen mukaan jätteen ensisijainen käsittelytapa tulee jatkossakin olla hautaaminen laitoskiinteistön alueelle paikallisen eläinlääkintäviranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti.

9 9 (16) MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä ovat olleet esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 73/03/2 perusteena olleet asiakirjat. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU YMPÄRISTÖLUVAN JA VESILAIN MUKAISEN LUVAN TARKISTAMINEN Aluehallintovirasto tarkistaa Terhontammi Oy:n osin Leppävirran kunnassa ja osin Pieksämäen kaupungissa sijaitsevan Sorsakosken kalanviljelylaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 73/03/2 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tarkistettujen lupamääräysten mukainen toiminta mahdollistaa noin kg:n vuotuisen kasvatusmäärän. Tarkistettujen lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa ympäristönsuojelulain tai vesilain mukaisesti toimenpitein estettävää, hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset 1. Laitoksen vesitysjärjestelyt, altaiden sijoittuminen ja säännöstelypatojen rakenne ilmenevät päivätystä hakemuksen täydennyksen asemapiirroksesta ja patojen poikkileikkauskuvista. 2. Laitokselle saadaan johtaa vettä Kolihdasta keskimäärin noin 50 l/s. Vesimäärä on merkittävä laitoksen käyttöpäiväkirjaan. Kolihtaa ja Korpista saadaan säännöstellä seuraavasti: Kolihta ylävedenpinta N ,50 m alavedenpinta N ,00 m Korpinen ylävedenpinta N ,15 m alavedenpinta N ,75 m 2. Säännöstelyrakenteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Niihin voidaan tehdä Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Määräykset vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi 3. Kalojen ruokintaan laitoksella vuosittain käytettävä kuivarehu saa sisältää fosforia enintään 120 kg. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa.

10 10 (16) 4. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että laitokselta vesistöön joutuva fosforikuormitus on mahdollisimman pieni ja ainetaseesta laskettuna enintään 80 kg vuodessa. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 5. Kalanviljelylaitoksella on kaikessa toiminnassa huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava. Jätteet (mm. rehusäkit) on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Luvan haltijan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. 6. Kuolleet kalat on toimitettava hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan tai kompostoitava. Kompostia tulee hoitaa niin, ettei siitä aiheudu hajuhaittaa tai muita päästöjä ympäristöön. Seosainetta tulee käyttää riittävästi, kompostoitumisolosuhteita (lämpötila ja kosteus) tulee seurata ja niitä tulee pitää yllä siten, että materiaali kompostoituu. Kuolleita kaloja ei saa haudata maahan. 7. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä, toimitusaika ja -paikka sekä kuljettaja. Kemikaalien varastointi 8. Laitoksella käytettävät pesuaineet ja muut kemikaalit tulee varastoida omissa suljetuissa astioissaan siten, että ainetta ei pääse vuototapauksissa maaperään, pohjaveteen tai vesistöön. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Luvan saajan on ilmoitettava toimintaan liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Pohjois-Savon ELY-keskukselle sekä Leppävirran kunnan ja Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 10. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti. Tarkkailu ja raportointi 11. Luvan saajan on pidettävä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa käytetyt rehut viikoittain, (määrä, tuotenimi, raekoko, fosfori- ja typpipitoisuus), laitokselle tuotujen ja laitokselta poistettujen kalojen määrä viikoittain, tiedot todetuista kalataudeista, käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista (desinfiointi- ja puhdistusaineet), laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön ja häiriöiden johdosta tehdyt korjaukset. Lisäksi käyttöpäiväkirjaan on merkittävä laitoksen käyttämät vesimäärät sekä säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet, patojen avaukset ja muut hoitotoimenpiteet. Tiedot on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 12. Laitoksen päästötarkkailu on toteutettava käytetyn rehun määrään, sen fosforipitoisuuteen ja kalojen lisäkasvuun perustuvalla ainetaselaskelmalla.

11 11 (16) Laitoksen vesistötarkkailua on jatkettava aikaisemman tarkkailun mukaisesti niin, että vesinäytteet otetaan vuosittain heinä-elokuussa laitoksen yläpuolelta (Kolihta 69), laitoksen alapuolisesta purosta ja Sorsaveden Tulilahdesta (piste 3). Lisäksi joka kolmas vuosi otetaan näytteet Sorsaveden Tulilahden syvänteestä (piste 4). Analyyseihin lisätään kiintoainepitoisuuden määrittäminen. 13. Vesistötarkkailun tulokset sekä yhteenveto käyttöpäiväkirjan tiedoista ja jätekirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ja Etelä-Savon ELY-keskuksille, Leppävirran kunnan ja Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille sekä vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ELY-keskuksille muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. 14. Laitoksen edellä kuvatusti päivitetty vesistötarkkailuohjelma on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle tarkistettavaksi ja tiedoksi Leppävirran kunnan ja Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille viimeistään Toiminnan lopettaminen 15. Jos laitoksen toiminta loppuu pysyvästi, on siitä ilmoitettava Pohjois-Savon ELYkeskukselle ja kunnallisille ympäristönsuojeluviranomaisille vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Laitoksen toiminnan päätyttyä kalanviljelytoimintaan varten tapahtuvan säännöstelyn lopettamisesta on tehtävä vesilain mukainen hakemus Itä-Suomen aluehallintovirastolle viimeistään vuoden kuluessa toiminnan päättymisestä. Toiminnan vesistövaikutusten tarkkailua on jatkettava Pohjois-Savon ELY-keskuksen edellyttämä määräaika, kuitenkin vähintään vuoden ajan kalanviljelyn loppumisesta. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, voidaan päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen edellytykset Kysymyksessä on Sorsakosken kalanviljelylaitoksen toistaiseksi voimassa olevan ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen. Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamalla päätöksellä nro 73/03/2. Nyt annetulla päätöksellä toimintaa ei laajenneta, eikä päästöjä ja ympäristövaikutuksia lisätä eikä laitoksen päästöjen vaikutusalueella ole tapahtunut sellaisia muutoksia, että lupaharkinta tulisi tehdä ja luvan myöntämisen edellytykset tarkastella uudelleen. Edellytykset laitoksen yläpuolisten vesistöjen säännöstelyn jatkamiseen ovat vesilain perusteella olemassa.

12 12 (16) Toimittaessa tämän luvan tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on, kun otetaan huomioon laitoksen koko, parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista Sorsakosken kalanviljelylaitoksen olosuhteissa. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Tarkistettujen lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten mukainen kalanviljely ei vaikuta veden laatuun niin, että se vaarantaisi Vuoksen vesienhoitosuunnitelmassa ja aluetta koskevassa vesienhoidon toimenpideohjelmassa asetettujen vesistöjen tilatavoitteiden säilymisen. Kalanviljelylaitoksen toiminnassa ja päästöissä ei tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti toimittaessa tapahdu muutoksia, jotka todennäköisesti merkittävästi heikentäisivät Sorsaveden saaristo -nimisen (FI ) Natura verkostoon kuuluvan alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Naturaverkostoon, joten lupamääräysten tarkistamisen johdosta ei ole tarpeen tehdä luonnonsuojelulain 65 :n mukaista vaikutusten arviointia. Lupamääräysten perustelut Säännöstely ja veden johtaminen pysyvät ennallaan eikä niistä ennalta arvioiden vastaisuudessakaan aiheudu kenellekään edunmenetyksiä. Säännöstelyrakenteiden kunnossapidosta on annettu lupamääräys. Vesistössä ei ole tarkkailun tulosten perusteella todettu laitoksen päästöistä johtuvaa merkittävää vesistön pilaantumista. Vesistökuormitusta rajoitetaan asettamalla vuosittain käytettävän rehun fosforimäärälle raja, joka mahdollistaa toiminnan jatkamisen nykyisessä laajuudessa. Rehun fosforimäärän vuotuinen yläraja kannustaa käyttämään mahdollisimman vähäfosforisia rehuja. Käytettäessä 1,2 % fosforia sisältäviä poikasrehuja mahdollistaa nyt asetettu rajoitus noin rehukilon käytön. Vuotuisena fosforikuormituksen päästörajana on säilytetty 80 kg fosforia vuodessa. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteen haltijaa koskee lisäksi jätelain yleinen huolehtimisvelvollisuus jätehuollon järjestämisestä. Jäte on myös hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jäte tulee hyödyntää ensisijaisesti materiaalina. Kompostointi on hyvin hoidettuna kalajätteen käsittelyyn soveltuva menetelmä. Seosaineen riittävällä määrällä varmistetaan, ettei kalajäte ala mädäntyä hapettomissa olosuhteissa ja aiheuta hajuhaittoja. Kuolleiden kalojen hautaaminen maahan ei ole sallittua.

13 13 (16) Kemikaalien ja pesuaineiden säilyttäminen on tehtävä niin, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa. Valvontaviranomaiset voivat antaa ohjeet häiriötilanteista aiheutuvien enempien vahinkojen ehkäisemiseksi, kun niille ilmoitetaan tapahtuneista häiriöistä välittömästi. Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailussa kerätään tietoa myös seuraavaa lupamääräysten tarkistamisvaihetta varten. Kun otetaan huomioon laitoksen kasvatusmäärä ja siitä aiheutuva vesistökuormitus sekä alapuolisen vesistön käyttö muun muassa virkistykseen ja kalastukseen, on laitoksen vesistövaikutusten tarkkailua syytä jatkaa samassa laajuudessa kuin edellisellä lupakaudella. Samalla vertailukelpoisuus aikaisemman vesistötarkkailun tuloksiin säilyy. Päivitettävä vesistötarkkailuohjelma, jossa esitetään yksityiskohtaisesti muun muassa näytepisteiden sijainti, analyysit ja tarkkailuajankohdat sekä raportointi, on syytä toimittaa tarkistettavaksi ELY-keskukselle ja tiedoksi kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Näin ohjelma on tarvittaessa myös asianosaisten saatavilla. Luvan saaja on vastuussa toiminnastaan aiheutuvista ympäristövaikutuksista vielä toiminnan päättymisen jälkeen. Valvova viranomainen voi tarkkailutulosten perusteella arvioida, milloin tarkkailu voidaan lopettaa. Koska säännöstelyä toteutetaan kalanviljelylaitoksen vesityksen turvaamiseksi, on toiminnan mahdollisesti loppuessa säännöstelyn lopettaminen tehtävä vesilain mukaisessa lupakäsittelyssä annettavan päätöksen mukaisesti. VASTAUS ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunnoissa esitetty vaatimus tarkkailun järjestämisestä joka toinen vuosi laajan ja joka toinen vuosi suppeamman (kokonaisfosfori ja klorofylli-a) analyysivalikoiman mukaisesti on hylätty. Alapuolisen vesistön ominaisuudet ja muun muassa Natura-alueen läheisyys huomioon ottaen näytteenotto ja analyysivalikoima on syytä säilyttää entisellään kuitenkin niin, että analyyseihin lisätään kiintoainemääritys. Jotta toteutettava ohjelma on kootusti saatavissa, on se määrätty toimitettavaksi tarkastettavaksi ELY-keskukselle. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tarkistettu lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2022 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi pantava vireille mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista, kooste säännöstelyn toteutuksesta ja selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, kuvaus kuolleiden kalojen ja

14 14 (16) muiden jätteiden käsittelystä sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä mahdollisten vahinkojen poistamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut vesiasetuksessa ja ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN KORVATTAVA PÄÄTÖS Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Tämä päätös korvaa saatuaan lainvoiman Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman lupapäätöksen nro 73/03/2 luparatkaisua lukuun ottamatta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ympäristönsuojelulaki 42 43, 45 46, 50, 52, 55, 56, 72, 90 ja 105 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15 ja 19 Vesilaki (587/2011) 2 luku 7, 3 luku 20, 4 luku 3 :n 2 momentti ja 7 luku 2 :n 2 momentti Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan kalanviljelylaitosta, jossa kalan lisäkasvu on alle kg/v, koskevan päätöksen käsittelymaksu on euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta, tässä tapauksessa siis euroa.

15 15 (16) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Terhontammi Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Pohjois-Savon ELY-keskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Pohjois-Savon ELY-keskus / kalatalousviranomainen (sähköisesti) Etelä-Savon ELY-keskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Etelä-Savon ELY-keskus / kalatalousviranomainen (sähköisesti) Leppävirran kunta Pieksämäen kaupunki Leppävirran kunnan ja Pieksämäen kaupungin yhteinen ympäristönsuojeluviranomainen (Keski-Savon ympäristölautakunta) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Leppävirran kunnan ja Pieksämäen kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla.

16 16 (16) MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liite Valitusosoitus Ahti Itkonen Antti Ylitalo Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Ahti Itkonen ja ympäristöneuvos Antti Ylitalo. Asian on esitellyt Antti Ylitalo.

17 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, Mikkeli postiosoite: PL 50, Mikkeli puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.