ProAgria Pohjois-Karjala ry os. Koskikatu 11 C JOENSUU puh.: Kontiolahden kalanviljelylaitoksen ympäristölupa, Kontiolahti

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 87/04/2 Dnro ISY-2003-Y-217 Annettu julkipanon jälkeen LUVAN HAKIJA ProAgria Pohjois-Karjala ry os. Koskikatu 11 C JOENSUU puh.: ASIA Kontiolahden kalanviljelylaitoksen ympäristölupa, Kontiolahti ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN ProAgria Pohjois-Karjala on ympäristölupavirastoon toimitetussa hakemuksessa hakenut Kontiolahden kalanviljelylaitokselle ympäristölupaa. Hakemusta on täydennetty Hakemus ei koske laitoksen yläpuolisen Pitkälammen säännöstelyä eikä veden johtamista sieltä kalanviljelylaitokselle. Hakijayhteisö on asti toiminut nimellä Pohjois-Karjalan Maaseutukeskus ry. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on päätöksellään ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n perusteella velvoittanut toiminnanharjoittajaa hakemaan Kontiolahden kalanviljelylaitokselle ympäristölupaa mennessä. Ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin 11) c) kohdan mukaan kalanviljelylaitoksella on oltava ympäristölupa, kun toimintaa harjoitetaan nyt kysymyksessä olevassa laajuudessa.

2 2 Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 6) nojalla toimivaltainen viranomainen kalankasvatusta koskevassa asiassa. LAITOSTA KOSKEVAT LUVAT Kontiolahden kalanviljelylaitoksella on seuraavat vesilain nojalla annetut luvat: 1) Itä-Suomen vesioikeuden päätös N:o 14/Va/ : lupa Pitkälammenpuron veden johtamiseen Kontiolahden kalanviljelylaitokselle, laitoksen vedentarpeen turvaamiseksi tapahtuvaan Pitkälammen säännöstelyyn ja laitoksella käytetyn veden johtamiseen laitoksen alapuolelle Myllypuroon. 2) Itä-Suomen vesioikeuden päätös N:o 40/Va/ : muutos 1) kohdan päätöksen vedenottotapaa koskeviin määräyksiin. 3) Itä-Suomen vesioikeuden päätös N:o 103/Va/ : tarkistuksia 1) kohdan päätöksen Pitkälammen veden korkeuslukuihin. LAITOKSEN SIJAINTI JA KAAVOITUSTILANNE Kontiolahden kalanviljelylaitos sijaitsee Kontiolahden kunnan Kontiolahden kylässä tilalla Jauhola RN:o 7:17 ja Kalalaitos RN:o 7:37 noin neljä kilometriä kuntakeskuksesta kaakkoon. Laitosalueen rakenteet sijoittuvat Pitkälammesta lähtevän Pitkälammenpuron luusuaan. Laitosalueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. HAKEMUS Kalanviljelylaitoksen toiminta Kontiolahden kalanviljelylaitos on aloittanut toimintansa vuonna 1958 Pitkälammen vesilaitoksen paikalla. Laitoksella kasvatetaan järvilohen, järvitaimenen ja kirjolohen poikasia

3 istukkaiksi. Mäti haudotaan ja 0+ -ikäluokan poikaset kasvatetaan sisätiloissa lasikuitualtaissa. Suuremmat poikaset kasvatetaan ulkona maa-altaissa. 3 Laitoksella on viime vuosina käytetty kalojen ruokintaan kuivarehua kiloa vuodessa. Lisäkasvu on ollut kiloa vuodessa. Kalalaitoksen rakenteet Laitos ottaa vetensä yläpuolisesta Pitkänlammenpurosta ja noin 1,4 km pitkän putken kautta yhdeksän metrin syvyydestä Pitkälammesta. Laitoksella käytettävän veden määrää ei ole rajoitettu, vaan veden käyttöä ohjataan säännöstelyrajojen avulla. Veden johtaminen ja Pitkälammen säännöstely tapahtuvat edellä kohdassa "Laitosta koskevat luvat" kerrotuilla vesioikeuden myöntämillä luvilla. Laitokselta vedet johdetaan alapuoliseen Myllypuroon, joka laskee Kantelesärkän lampeen ja siitä Uilonpurona Pielisjokeen. Kalanviljelylaitoksella on 13 maalammikkoa, kuusi Myllypuroon padottua purolammikkoa sekä poikaskasvatukseen käytettäviä betonista tai lasikuituista altaita yhteensä 100 kappaletta. Maalammikoiden yhteenlaskettu pinta-ala on m 2 ja tilavuus m 3, purolammikoiden yhteenlaskettu pinta-ala on m 2 ja tilavuus m 3, poikasaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala on 610,20 m 2 ja tilavuus 503,90 m 3. Laitoksen ympäristö Kontiolahden kalanviljelylaitoksen yläpuolisen noin 3,5 kilometriä pitkän Pitkälammen rannalla on vapaa-ajanasutusta. Laitoksen alapuolinen puro on Kantelesärkän lampeen asti nimeltään Myllypuro ja sen alapuolella nimeltään Uilonpuro. Kantelesärkän lammen luusuassa on Heikki Mustosen Kantelesärkän kalanviljelylaitos, joka on kasvattanut viime vuosina keskimäärin kg kirjolohta vuodessa vuonna 1982 annetun ennakkotoimenpidelausunnon nojalla.

4 4 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hakemuksesta antaman lausunnon tietojen mukaan vesistön laskennallinen keskivirtaama Kontiolahden kalaviljelylaitoksen kohdalla on noin 210 l/s. Pitkälammen säännöstely tasoittaa virtaamavaihteluita. Vuosina kesän kuukausikohtaiset keskivirtaamat ovat olleet kesäkuussa 163 l/s, heinäkuussa 145 l/s, elokuussa 139 l/s ja syyskuussa 131 l/s. Ympäristökeskuksen mukaan Kontiolahden ja Kantelesärkän kalalaitosten välisen Myllypuron lähivaluma-alue on ojitettua metsämaata. Ensimmäiset puron läheisyyteen sijoittuvat asuinkiinteistöt ovat noin kilometri Kantelesärkän kalalaitokselta alavirtaan. Kalalaitoksen alapuolisen Uilonpuron varrella on noin kolmen kilometrin matkalla ennen Pielisjokea laajahkoja puroon rajoittuvia peltoalueita. Uilonpuro purkautuu Pielisjoen Kangasveteen, joka on Kuurnan voimalaitospadon vaikutuksesta syntynyt Pielisjoen laajentuma. Pitkälammesta Myllypuroon purkautuva vesi on luontaisesti lievästi hapanta, humusvaikutteista ja luokiteltavissa rehevyystasoltaan karuksi; esimerkiksi fosforipitoisuus on suhteellisen alhainen eli noin 12 µg/l. Myllypurossa ja Uilonpurossa veden laadussa tapahtuu avovesikautena selvä muutos yläjuoksulta alajuoksulle tultaessa. Kontiolahden kalanviljelylaitoksen yläpuolella vesistön ravinteisuus ilmentää karuutta, sen alapuolella selvää rehevyyttä ja Kantelesärkän kalalaitoksen alapuolella vesi on erittäin rehevää. Kontiolahden ja Kantelesärkän kalalaitosten lisäksi vesistöä kuormittaa metsätalous- ja peltoalueilta tuleva hajakuormitus. Laitoksen alapuolisessa vesistössä ei kalasteta satunnaista ongintaa lukuun ottamatta. Päästöt ympäristöön ja niiden rajoittaminen Kontiolahden kalanviljelylaitoksen kasvatusmäärä on vuosina ollut kg vuodessa (keskimäärin kg/v).

5 5 Kun rehukerroin on vuodesta 1993 alkaen ollut 1,00-1,17, niin laitoksen laskennallinen ravinnekuormitus alapuoliseen vesistöön on vuotuisesta kasvatusmäärästä riippuen ollut 157,5-269,0 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Vuodesta 2000 lähtien fosforikuormitus tuotettua kalakiloa kohti laskettuna on ollut alle 6 gp/kg. Laitoksen vesistötarkkailua on tehty vuosittain kolme kertaa vuodessa ja kuormitustarkkailua viisi kertaa vuodessa (kesä-syyskuu). Kontiolahden kalanviljelylaitoksen kuormitus näkyy erityisesti ravinnepitoisuuksien selvänä nousuna. Fosforipitoisuus nousi vuosien vesistötarkkailutulosten mukaan laitoksen kuormituksen johdosta keskimäärin tasosta 12 µg/l tasoon 62 µg/l. Kalanviljelylaitoksen alapuolinen Myllypuro on luokiteltavissa ravinteisuudeltaan selvästi reheväksi. Laitokselta on poistettu lietettä viime vuosina m 3 /v. Maa-altaista liete poistetaan imuvaunulla kaksi kertaa kasvatuskaudessa ja perusteellisemmin altaiden ollessa tyhjillään. Maa-altaiden liete viedään laitosalueella olevaan saostusaltaaseen ja osa siitä voidaan käyttää maanparannusaineena. Poikasaltaissa on automaattinen lietteenpoisto, liete johdetaan selkeytysaltaasta saostusaltaaseen. Laitoksella käytetään pieniä määriä (muutamia kymmeniä litroja vuodessa) formaliinia pienten kalanpoikasten kylvetyksessä pintaloisten torjumiseksi. Formaliini säilytetään erillisessä varastotilassa viileässä valolta suojattuna. Muita varsinaisia ongelmajätteitä laitoksella ei synny. Kuolleet kalat (noin kg/v) kompostoidaan ja haudataan maahan Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kompostointiin käytetään terässiiloa, jossa on seassa myös kasviainesta. Kompostoinnin tehostamiseksi siiloon on mahdollista pumpata ilmaa. Laitoksella ei synny perkausjätettä. Kontiolahden kalanviljelylaitoksen vaikutusalueella ei ole vedenottamoita, kaivoja eikä uimarantoja. Vaikutusalueella ei ole rauhoitus- eikä luonnonsuojelualueita.

6 Hakijan mukaan kalanviljelyslaitoksen toiminta ei vaikuta merkittävästi ympäristön tilaan Laitos on toiminut jo 45 vuotta, joten haitalliset vaikutukset olisivat jo tulleet näkyviin. 6 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakija esittää, että Kontiolahden kalanviljelylaitoksen kuormitus- ja vesistötarkkailua jatketaan pääosin nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesistötarkkailu toteutetaan kolme kertaa kasvatuskaudella laitoksen ylä- ja alapuoleisessa tarkkailupisteessä. Kuormitusnäytteet otetaan viisi kertaa kasvatuskaudessa. Hakijan esitys keskeisiksi lupaehdoiksi Hakija esittää, että laitokselle myönnetään kuormituslupa, jossa kasvatusmääriä säätelee käytettävissä oleva veden määrä ja asetettava kuormitusraja. Vuosittaisen lisäkasvun ollessa kg sen tuottamiseen käytetään noin kg kuivarehua. Tällöin vuotuinen laskennallinen kuormitus olisi 175 kg fosforia ja kg typpeä. Tällöin laskennallinen kuormitus pysyy nykyisellä tasolla ja ominaiskuormitus tuotettua kalakiloa kohti olisi alle ympäristöministeriön vahvistamassa kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeessa uusille maalaitoksille vuodeksi 2005 asetetun tavoitetason eli 6 grammaa fosforia tuotettua kalakiloa kohti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselta, Pohjois- Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kontiolahden kunnanhallitukselta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kontiolahden kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään

7 7 Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Pielisjokiseutu -lehdessä Lausunnot 1. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on luvan myöntämisen edellytyksistä ja lupamääräysten osalta lausunut: "Kontiolahden kalanviljelylaitoksella on kasvatettu kaloja jo yli 40 vuotta ja samaa vesistöä kuormittavalla Kantelesärkän kalalaitoksella noin 30 vuotta. Pitkälammesta Pielisjokeen laskevan puron vesi on siten ollut kalankasvatuksen voimakkaasti kuormittama jo kymmeniä vuosia. Puro on matala ja kapea ja soveltuu siksi huonosti virkistyskäyttöön. Vaikka Kontiolahden kalanviljelylaitoksen kuormitus selvästi kohottaa purkuvesistön ravinnetasoa ja heikentää hygieenistä laatua, laitoksen kuormituksesta yksinään taikka yhdessä samaa vesistöä kuormittavan Kantelesärkän kalalaitoksen kanssa ei ole arvioitavissa olevaa yleistä terveyshaittaa. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei myöskään aiheudu asianmukaisesti toimittaessa pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Hakijalla on käyttöoikeus tarvittaviin maaja vesialueisiin omistusoikeuden ja yhteisten alueiden osakkuuden kautta. Näin ollen ympäristökeskus katsoo, että edustamansa yleisen edun kannalta arvioituna luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Mikäli ympäristölupa laitoksen toimintaan myönnetään, ympäristökeskus esittää, että lupamääräyksiä annettaessa huomioidaan seuraavaa: Kuormitusta koskevien määräysten antaminen Laitokselle asetetaan kokonaisfosforin vesistöpäästöä koskeva luparaja. Rehunkulutusta koskevia tai muita tuotantotasoa rajoittavia lupamääräyksiä ei ole tarpeen asettaa. Perustelu: Kontiolahden kalanviljelylaitoksella voidaan toteuttaa tarkkailu, jolla voidaan pelkästään päästömittauksiin perustuen varmistaa toiminnalle asetettavien kuormitusrajojen noudattaminen. Tarkkailusuunnitelma Hakemuksessa esitettyä tarkkailusuunnitelmaa tarkennetaan seuraavasti: - Kuormitusnäytteet otetaan kokoomanäytteinä. Lähtevän veden näytteet kerätään vähintään viiden perättäisen vuorokauden mittaisena jaksona automaattista näytteenotinta käyttäen. Kutakin näytevuorokautta koskevasta 24 tunnin kokoomasta pakastetaan osanäyte ja näin koottu koko jakson kuormitusnäyte toimitetaan julkisen valvonnan alaiseen vesientutkimuslaitokseen analysoitavaksi. Tulevan veden näyte voidaan koota näytejakson aikana kuntakin näytevuorokautta edustavina kertanäytteinä. - Kuormitusnäytteiden ja vesistönäytteiden tulokset toimitetaan ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa näytteenotosta ja vuosiyhteenvetona seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

8 Luvan saaja velvoitetaan laatimaan erillinen luvassa määrättävät tarkennukset huomioiva tarkkailuohjelma ja toimittamaan se viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristöviranomaiselle. Ympäristökeskukselle määrätään oikeus tehdä tarkkailuohjelmaan tarpeelliseksi katsottavia muutoksia. Perustelu: Hakemuksessa esitetty tarkkailuohjelma ei ole riittävän yksiselitteinen. Mahdollisten tulkintaerimielisyyksien välttämiseksi on tarpeen, että lupakäsittelyn yhteydessä hyväksyttävä tarkkailuohjelma on selkeä ja kaikki tarkkailun keskeiset elementit yksiselitteisesti esille tuova. Ei myöskään ole tarkoituksenmukaista ja asianosaisten yksityisten kansalaisten oikeusturvan vuoksi asiallista, että tarkkailuohjelma on hajautettuna hakemusasiakirjoihin ja mahdollisiin siitä tehtäviin muistutuksiin. Siksi on tärkeää, että lupapäätöksessä tehtävät muutokset ja tarkennukset hakemuksessa esitettyyn tarkkailuohjelmaan esitetään luvan saajan toimesta erillisenä asiakirjana. Tarkkailuohjelmaa saattaa olla olosuhteiden muuttumisen, laitoksen toimintatason alentamisen tai jonkin muun syyn takia tarpeellista muuttaa luvassa määrättyä tarkoituksenmukaisemmaksi. Lupaa koskevan muutoshakemuksen tekemistä ympäristölupavirastolta voidaan tällöin pitää kohtuuttoman raskaana menettelynä. Lietteen jatkokäsittely Luvan saaja velvoitetaan tehostamaan kalankasvatusaltaista poistettavan lietteen jatkokäsittelyä esim. kirkastevesien turvesuodatuksella ja lietteen kompostoinnilla. Perustelu: Vesipitoisen kalankasvatuslietteen loppusijoittaminen maapohjaiseen altaaseen ei vastaa ympäristön kannalta parasta sovellettavissa olevaa käytäntöä. Maahanimeytystä voidaan käyttää vain pienehköjen kirkastevesimäärien käsittelyyn, muulloin tulisi käyttää erillistä vaihdettavaa suodatinkerrosta. Saostusaltaaseen laskeutuva liete on järkevää saattaa edelleen hyötykäyttöön, esim. maanparannusaineeksi kompostoinnin jälkeen. Luvan tarkistaminen Luvan tarkistamista koskeva hakemus tulee tehdä kahdeksan vuoden kuluttua nyt myönnettävän luvan myöntämispäivämäärästä lukien. Hakemukseen tulee velvoitetarkkailutulosten yhteenvedon perusteella tehtävän vesistövaikutusarvion lisäksi liittää selvitys kustannuslaskelmineen vesistökuormituksen edelleen vähentämiseksi tarkistettavan luvan kuormitustasosta. Perustelu: Kontiolahden kalanviljelylaitos on toiminut jo yli 40 vuoden ajan. Laitoksen toiminta on ollut vakaata ja viranomaisten suuntaan avointa. Laitoksen toiminnasta ei ole odotettavissa ennalta arvaamattomia vaikutuksia ympäristöön, minkä vuoksi luvan tarkistamista koskevaa hakemusta ei ole tarpeen tehdä esitettyä aikaisemmin. Kuormituksen vähentämistä koskeva selvitys on tarpeen, koska kalankasvatuksessa kuten muussakin ympäristöä kuormittavassa toiminnassa on jatkuvasti pyrittävä mahdollisimman pieneen ympäristökuormitukseen." 8

9 9 2. Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksikkö on lausunut, että hakemuksen mukaisen ympäristöluvan myöntämiselle ei ole yleisen kalatalousedun kannalta estettä. Laitos on ollut toiminnassa jo vuodesta 1958 alkaen, joten tilanne laitoksen kuormitusvaikutusten osalta on jo ehtinyt vakiintua. Lisäksi vaikutukset kohdistuvat pääasiassa asumattomille alueille, jotka eivät ole enää muutenkaan luonnontilaisia. Laitoksen kuormitusvaikutuksia ei ole mitattavissa Pielisjoella sen suuren virtaaman ja hyvien sekoittumisolosuhteiden ansiosta. Laitoksen toiminta hyödyntää merkittävästi yleistä kalatalousetua, sillä se on toiminut uhanalaisen Saimaan järvilohen sopimuskasvattajana. Laitoksella on huomattava maakunnallinen merkitys myös muiden arvokalojen poikastuottajana. Laitoksen poistovesien puhdistamiseen ei ole olemassa tehokasta teknis-taloudellista menetelmää, mutta lietteen tehokkaaseen poistoon maa-altaista ja lietteen ympäristöystävälliseen käsittelyyn tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. 3. Kontiolahden ympäristölautakunta on huomauttanut, että lupahakemus on osin toiminnan päästöjä ja vaikutuksia vähättelevä ja ristiriitainen verrattuna laitoksen kuormitustarkkailutuloksiin, jotka osoittavat laitoksen lisäävän Myllypuron rehevyyttä ja bakteeritasoja sekä alentavan veden käyttökelpoisuusluokkaa. Hakemuksesta poiketen Uilonpuron varrella on yksityisiä uimarantoja ja rantasaunoja, joiden virkistyskäyttöä veden laadun huonontuminen haittaa tai estää aiemmin käytetyn uimarannan käytön kokonaan. Puron varrella on asutusta, joka kärsii jonkin verran päästöistä. Laitoksen ympäristövaikutukset näkyvät selvästi alapuolisten purojen rehevöitymisenä ja Uilonpuron suistossa Pielisjoella vesikasvillisuudessa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tulee vuosittain yksittäisiä ilmoituksia Uilonpuron huonosta tai epäilyttävästä veden laadusta. Laitoksen kuormitustasoa ei voida nykyisestään enää nostaa, vaan sitä olisi mahdollisuuksien mukaan vähitellen laskettava kasvatusaltaiden uusimisella, paremmalla hoidolla (lietteen poisto useammin kuin kahdesti kesässä), rehun käytön optimoinnilla ja muilla laitosteknisillä keinoilla.

10 10 Laitoksen lietteen käsittelyä ja kuolleiden kalojen käsittelyä tulee tehostaa siten, että ravinnepitoisia lietteitä tai eloperäisiä jätteitä ei haudata terässiilossa tai muuten kuopissa maaperään. Mainitut jätteet on käsiteltävä kuivikkeiden kanssa asianmukaisessa jätelain vaatimukset täyttävässä kompostissa, jonka jälkeen muodostuva komposti on toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön esimerkiksi peltoviljelyyn. Vaihtoehtoisesti kuolleet kalat voidaan toimittaa käsiteltäväksi muuhun ympäristöluvitettuun paikkaan ja liete suoraan peltoviljelyyn. Lietteen poistamisesta kasvatusaltaista, sen käsittelystä ja jatkotoimittamisesta on huolehdittava siten, ettei ravinnepitoisia päästöjä pääse vesistöön. Lietteiden ja kuolleiden kalojen käsittelystä on raportoitava tarkkailussa. Ravinnepitoisen lietteen ja muun eloperäisen jätteen jatkokäytössä on otettava huomioon valtioneuvoston kyseessä olevalle jätteelle asettamat hyötykäyttötavoitteet. Lupahakemusta on täydennettävä selvityksellä siitä, miten laitoksen ja laitoksen tontilla olevan asuinrakennuksen sosiaalijätevedet käsitellään. Ympäristölautakunta edellyttää, että laitos ja sitä palveleva asuinrakennus liittyvät talousjätevesien osalta alueelle rakennettavaan viemäriverkostoon, jolloin vesistöihin mahdollisesti joutuvaa kuormitusta saadaan siltä osin vähennettyä. Hakemusta tulee täydentää jätelainsäädännön mukaisilla selvityksillä korjaamotoiminnasta ja muusta vastaavasta toiminnasta syntyvien öljyisten ja muiden ongelmajätteiden varastoinnista ja toimittamisesta. Talousjätehuollon osalta laitos on liittynyt järjestettyyn jätehuoltoon. Muut mahdolliset toiminnasta syntyvät hyöty- ynnä muut jätteet tulee toimittaa asianmukaisiin hyödyntämispaikkoihin. Lisäksi ympäristölautakunta edellyttää, että lupaa myönnettäessä otetaan huomioon ne haitat, jotka aiheutuvat Pitkälammen säännöstelystä. Veden korkeuden alaraja on liian alhaalla, josta aiheutuu lahden rehevöitymistä ja rantojen liettymistä. 4. Kontiolahden kunta on yhtynyt lausunnossaan kunnan ympäristölautakunnan lausuntoon.

11 11 Muistutukset 1. AA ja BB ovat Uilonpuron alaosaan rajoittuvien tilojen omistajina katsoneet, että heidän tiloilleen on aiheutunut merkittävää haittaa kalanviljelytoiminnasta. Tiloilla harjoitettiin aiemmin maatilamatkailua, mutta se jouduttiin lopettamaan, koska keskikesällä parhaaseen loma-aikaan vesi oli uimakelvotonta. Myös rantasaunan käyttö lopetettiin luvun taitteessa, koska saunomisen jälkeen oli mentävä peseytymään kotitaloon. Muistuttajien omistaman noin 300 metriä pitkän, rakennuskelpoisen ranta-alueen hyötykäyttö on nykyisessä tilanteessa mahdotonta ja siitä on aiheutunut mittavat taloudelliset tappiot. Maatilamatkailun harjoittaminen ja virkistyskäyttö ovat näin ollen mahdottomia. Fosforikuormitus aiheuttaa kesäisin Uilonpuron suistoalueella vesistön limoittumista, vesikasvillisuuden runsastumista ja veden laadun heikkenemistä. Muistuttajat vaativat, että ympäristölupaa myönnettäessä muistuttajien tiloille aiheutuva haitta on korvattava. Ensisijaisesti on pyrittävä sellaisen puhdistustekniikan käyttöön ottoon, että fosforipäästöt voidaan minimoida. Nykyisin on käytössä sellaista puhdistustekniikkaa, jolla voidaan merkittävästi alentaa fosforipäästöjä. 2. CC ja DD ovat ilmoittaneet asuneensa tilalla 16 vuotta. Alkuaikoina Uilonpuron vesi oli huomattavasti kirkkaampaa ja puhtaampaa. Purossa uitiin ja luonnonkalakin nousi Pielisjoesta puroon. Puro rehevöityy vuosi vuodelta, pohjakasvillisuus lisääntyy ja aika-ajoin vesi haisee voimakkaasti. Kalojen kulkureitti Pitkälammesta on estynyt. Kalalaitoksen käyttämään kuivarehumäärään ja fosforikuormitukseen tulee kiinnittää huomiota ja kuormitusmäärää tulisi pienentää. Vesistön tilaa tulee tarkkailla jatkuvasti. Heikki Mustonen ja Pohjois-Karjalan maaseutukeskus on yhteisvastuullisesti määrättävä maksamaan puron virkistyskäytölle aiheutuvasta haitasta 200 euron vuotuinen korvaus. Muistuttajat vaativat katselmuksen suorittamista asian johdosta.

12 12 3. EE ja FF ovat saapuneessa muistutuksessaan ilmoittaneet asuneensa Uilonpuron varressa noin kaksi vuotta. Yläpuolisten kalanviljelylaitosten käyttämä rehu rehevöittää Uilonpuroa ja luonnollisesti myös Pielisjokea, johon puro laskee. Muistuttajilla on ollut tarkoitus kunnostaa puron yhteydessä olevaan vanhaan "lohilammikkoon" uimapaikka. Veden tulisi olla uimakelpoista koko kesän. Kalanviljelylaitosten luvista olisi päätettävä niin, että toiminnasta ei koidu alajuoksun asukkaille haittaa eikä ympäristöä kuormiteta tarpeettomasti. Uilonpuron tulisi olla ympärivuotiseen virkistyskäyttöön soveltuva. Kenelläkään sen varrella asuvalla tai toimintaa harjoittavalla ei ole oikeutta pilata yhteisiä vesistöjä. Muistuttajat eivät halua kalanviljelyä lisättävän tulevaisuudessa, ympäristölupahakemusten hyväksymistä nykyisilläkin kasvatusmäärillä tulisi harkita kriittisesti. HAKIJAN SELITYS Pohjois-Karjalan TE-keskuksen lausunnon johdosta hakijalla ei ole huomautettavaa. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija lausuu, että tarkkailusuunnitelmaa tarkennetaan ja lietteen käsittelyä pyritään tehostamaan yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa. Kontiolahden kunnan ja Kontiolahden ympäristölautakunnan lausunnoissa ei ole ilmoitettu, missä laitoksen alapuolella olevat "yksityiset uimarannat" sijaitsevat. Uilonpuro on niin pieni, että siinä ei käytännössä voi uida ilman ruoppausta tai purouoman muuttamista. Uilonpuro on ollut kalanviljelykäytössä noin 45 vuotta. Asutus on tullut alueelle huomattavasti myöhemmin, joten naapuruussuhdelaissa määritellyn aikaprioriteettiperiaatteen mukaan alueelle muuttaneiden tiedossa on ollut, että alueella on kalankasvatusta. Alueella ei ole kaavoitusta, vaan rakentaminen on tapahtunut poikkeusluvilla. Maan käytössä ei ole myöskään ole tapahtunut muutoksia, joiden perusteella kalankasvatus ei voisi jatkua nykyisessä laajuudessaan.

13 13 Laitos on pienentänyt kuormitustaan merkittävästi ja 1990-lukuihin verrattuna ja saavuttanut jo nyt vuodelle 2005 asetetun kuormituksen tavoitetason. Jatkossakin otetaan käyttöön uusia menetelmiä kuormituksen pienentämiseksi sikäli, kun ne ovat taloudellisesti toteuttamiskelpoisia. Kuolleiden kalojen käsittely on toteutettu ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Asiaa voidaan edelleen tarkentaa erikseen laadittavalla jätehuoltosuunnitelmalla. Hakija liittyy jätevesiverkkoon heti, kun se on mahdollista. Jätehuollossa on noudatettu ja tullaan noudattamaan annettuja määräyksiä. Laitoksella on yläpuolisen vesistön säännöstelyyn voimassa oleva lupa, johon ei ole haettu muutoksia. Tältä osin lausunto on jätettävä huomiotta. AA:n ja BB:n muistutuksen johdosta hakija lausuu, että Uilonpuron suistoa Pielisjoella kuormittavat myös maatalous, lehmien laidunnus ja metsien ojitus. Alueen virtausoloja ovat voineet heikentää myös joen veden nosto ja pengertie, jotka heikentävät veden virtausta alueella. Kalanviljelylaitosten vesistötarkkailujen tulosten mukaan vesi ei ole laitosten alapuolella ollut koskaan uimakelvotonta, joskin veden laatu on heikentynyt hieman ajoittain. Kontiolahden kalanviljelylaitokselta tuleva vesistökuormitus on puolittunut vuodesta 1981 vuoteen Tällä hetkellä ei ole olemassa sellaisia taloudellisesti toteuttamiskelpoisia menetelmiä, joilla kalankasvatuksen poistovesiä voidaan tehokkaasti puhdistaa. Miljoonan euron investoinneilla kuormitusta voitaisiin laskea vain %, joten tätä taustaa vasten investointi ei ole järkevä. Ympäristökeskuskin on lausunnossaan todennut, että laitosta on hoidettu ammattimaisesti ja se on tehnyt voitavansa ympäristökuormituksen vähentämiseksi. CC:n ja DD:n muistutuksen johdosta hakija on lausunut, että CC:n ja DD:n muistutuksen mukaan puron vesi on ollut 16 vuotta sitten nykyistä puhtaampaa. Mikäli näin on ollut, niin aluetta kuormittaa nykyisin jokin muu taho kuin kalankasvatus, koska sen kuormitus on pienentynyt merkittävästi 16 viime vuoden aikana.

14 14 Laitoksen käyttämiä rehumääriä, kasvatusmääriä, kuormitusta ja vesimääriä on seurattu koko laitoksen toiminnan ajan. Laitos on toiminut lupaehtojensa mukaisesti ja toiminta on ollut avointa niin ympäristökeskuksen kuin muidenkin tahojen suuntaan. Uilonpuro on ollut kalanviljelykäytössä jo 45 vuotta ja viranomaislausuntojen perusteellakin sen virkistyskäyttömahdollisuudet ovat vähäiset ilman ruoppausta. Tämän vuoksi ja aikaprioriteettiperiaatteen mukaan vaadituille korvauksille ei ole olemassa lakisääteistä perustetta. CC:llä ja DD:llä on alueelle tullessaan ollut tiedossa, että Uilonpuron varrella on kalanviljelyä. Lausunnossa ja muistutuksissa ei ole esitetty mitään sellaisia seikkoja, jotka estäisivät ympäristöluvan myöntämisen haetussa muodossa Kontiolahden kalanviljelylaitokselle. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON KATSELMUS Ympäristölupavirasto on suorittanut Kontiolahden kalanviljelylaitoksella katselmuksen, josta laadittu kertomus on liitetty asiakirjoihin. Katselmuksella on tutustuttu laitosalueeseen ja muistuttajien rantatiloihin Uilonpuron varressa. Hakija jätti katselmuksella ympäristölupavirastolle Kontiolahden kalanviljelylaitoksen käyttövesi- ja vesistötarkkailun yhteenvedon vuodelta Raportin mukaan laitos käytti vuonna 2003 kuivarehua kg, lisäkasvu oli kg. Rehunkäytön perusteella arvioitu fosforikuormitus oli 142 kg fosforia ja typpikuormitus 647 kg typpeä vuodessa. MERKINTÄ Ympäristölupavirastossa on ollut ProAgria Pohjois-Karjala ry:n Kontiolahden kalanviljelylaitoksen hakemuksen kanssa samanaikaisesti ratkaistavana Heikki Mustosen Kantelesärkän kalalaitoksen ympäristölupahakemus (dnro ISY-2003-Y-139). Asiaa ratkaistaessa ovat olleet käsillä vesioikeuden päätösten N:o 14/Va/78, , N:o 40/Va/83, ja N:o 103/Va/83, perusteena olleet asiakirjat.

15 15 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU ASIOIDEN KÄSITTELEMINEN YHDESSÄ Ympäristölupavirasto antaa samanaikaisesti päätöksen numero 86/04/2 Kantelesärkän kalalaitoksen ympäristölupa-asiassa. Perustelu: Asioiden ratkaiseminen ympäristönsuojelulain 40 :n nojalla samanaikaisesti on tarpeen, koska hankkeiden yhteisvaikutus Uilonpurossa on lupaharkinnassa otettava huomioon. LUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää ProAgria Pohjois-Karjala ry:lle (aiemmin Pohjois- Karjalan maaseutukeskus ry) ympäristöluvan Kontiolahden kalanviljelylaitoksen toimintaan, jossa kalojen vuotuinen lisäkasvu on noin kg. Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä.

16 16 LUPAMÄÄRÄYKSET Laitoksen rakenteet 1. Kalanviljelyssä käytetään laitosalueella olevia 13 maalammikkoa (pinta-ala m 3 ), kuutta Myllypuroon padottua purolammikkoa (pinta-ala m 3 ) ja yhteensä noin 100 betonista tai lasikuituista allasta. Vesitys on järjestetty yläpuolisesta Pitkälammenpurosta ja putkella Pitkälammen syvänteestä. Laitoksen kasvatustilojen sijainti ja vesityksen järjestäminen ilmenevät hakemuksen liitteenä 2 olevasta asemapiirroksesta 1:500. Vesistön pilaantumisen ehkäiseminen 2. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistöön joutuva kuormitus on mahdollisimman pieni. 3. Laitoksella saa käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään kg vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. Rehun fosforipitoisuus saa olla enintään 1 %. 4. Fosforipäästö vesistöön saa olla kokonaisfosforina laskien enintään 160 kg vuodessa. Fosforikuormitus lasketaan käytetyn rehun fosforimäärän ja kalojen lisäkasvuun sitoutuneen fosforimäärän erotuksena. Vesistöön joutuva ominaiskuormitus ei saa ylittää 6 grammaa fosforia tuotettua kalakiloa kohti. 5. Maa-altaat ja purolammikot on puhdistettava lietteestä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Altaiden tyhjennys vedestä on tehtävä lietteen irtoamisen estämiseksi hitaasti välttäen nopeita virtaaman vaihteluita. Altaiden puhdistuksesta on hyvissä ajoin ennakolta ilmoitettava Kontiolahden ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kasvatushallien altaiden ja betonialtaiden lietteenpoistojärjestelmän vesi on johdettava selkeytysaltaan kautta vesistöön. Selkeytysaltaaseen kertyvä liete johdetaan saostusaltaaseen.

17 17 Poistettu liete on käsiteltävä ja sijoitettava niin, että se ei pääse pilaamaan pohjavettä tai valumaan vesistöön. Saostusaltaista poistuvan veden käsittelyä on tehostettava turvesuodattimella tai muulla vastaavan tehoisella järjestelmällä viimeistään vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lietteenkäsittelyn tehostamissuunnitelma on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Vesimäärän mittaaminen 6. Laitokselle johdettava vesimäärä on mitattava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Määräykset ympäristön muun pilaantumisen ehkäisemiseksi 7. Toiminnasta syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Kuolleet kalat on poistettava altaista mahdollisimman pian. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle. Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä ja toimitusaika ja -paikka. Kuolleiden kalojen käsittely, kuljetus, varastointi ja kompostointi on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla. Häiriö- ja poikkeustilanteet 8. Luvan saajan on ilmoitettava kalanviljelylaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.

18 18 Tarkkailu- ja raportointimääräykset 9. Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Tiedot on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 10. Laitoksen käyttö- ja kuormitus- ja vesistötarkkailu toteutetaan hakemussuunnitelman liitteenä 9 olevan vesistö- ja kuormitustarkkailuohjelmaesityksen mukaisesti täydennettynä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen muistutuksessa esitetyillä lisäyksillä ja täsmennyksillä. Korjattu tarkkailuohjelma on toimitettava ympäristökeskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailutulosten raportointi Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Kontiolahden ympäristönsuojeluviranomaiselle toteutetaan tarkkailuohjelmassa tarkemmin määriteltävällä tavalla. Tarkkailujen tulokset on lisäksi vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen ja etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 11. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti ja vakavissa tapauksissa myös Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselle sekä Pohjois-Karjalan TE-keskukselle. 12. Kalanviljelylaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on ennen toimenpiteitä ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

19 19 ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Korvausta veden johtamisesta vesistöön aiheutuvasta vahingosta, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, voidaan päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2012 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävä mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoitoja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat suunnitelmat ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Tämän päätöksen saatua lainvoiman lakkaavat olemasta voimassa vesioikeuden päätöksen N:o 14/Va/ määräykset 3 (ruokinnan järjestäminen ja lietteen poisto), 5 (käyttötarkkailu), 6 (kalataudeista ilmoittaminen) ja 7 (kuormitus- ja vesistötarkkailu). ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

20 20 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntäminen Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Kalanviljelylaitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ympäristönsuojeluasetuksen 37 :n mukaisesti. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista arvioidessa on otettu huomioon laitoksen ikä, tekniset ratkaisumahdollisuudet, vesistön muu kuormitus sekä purkualueen vesistön soveltuvuus muuhun käyttöön. Laitoksen kuormitus ja vesistövaikutukset eivät asetetuilla päästörajoilla kasva aikaisemmasta. Uilonpuron vesistöalueen kalankasvatuksen yhtäaikaisesti myönnettävissä ympäristöluvissa Kontiolahden ja Kantelesärkän laitosten ravinnekuormitusta on rajoitettu niin, että ympäristösuojelulain 42 :n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Luvan mukaisesti toimittaessa Kontiolahden kalanviljelylaitoksen päästöistä vesistöön ei Myllypurossa eikä yhdessä alapuolisen Kantelesärkän kalalaitoksen päästöjen kanssa Uilonpurossa aiheudu ennalta arvioiden sellaista vesistön pilaantumista, josta aiheutuisi korvattavia edunmenetyksiä ja joista olisi luvan myöntämisen yhteydessä määrättävä korvauksia. Myllypuron ja Uilonpuron käyttöä virkistykseen rajoittaa osaltaan niiden virtaaman pienuus ja etenkin Uilonpuron alajuoksulla vesistöön kohdistuva muu kuormitus maa- ja metsätaloudesta. Ennakoimattomien vahinkojen osalta annetaan erillinen ohjaus.

21 21 Määräysten perustelut Rehunkäyttöä ja vesistökuormitusta on luvassa rajoitettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi hakemuksessa esitettyä pienemmäksi. Laitoksen vesistökuormituksen vähentämiseksi annetaan määräykset suurimmasta sallitusta vuotuisesta rehun käyttömäärästä ja fosforikuormituksesta. Lisäksi asetetaan määräys tuotettua kalakiloa kohti laskettavalle fosforin ominaiskuormitukselle (enintään 6 g/kg), joka on tiukempi, kuin valtioneuvoston vesiensuojelun tavoiteohjelman 2005 asettama keskimääräinen tavoite 7 g fosforia kasvatettua kalakiloa kohti. Vuotuinen fosforikuormitusraja (160 kg fosforia) perustuu seuraavaan laskelmaan: Kuivarehun sisältämä fosfori kg x 0.9 % (P-pit.) = 279 kg Lisäkasvuun sitoutuva vähennetään kg x 0,4 % = 119 kg Vesistöön joutuva 160 kg Kalanviljelytoiminta ei asetettavilla kuormitusrajoilla ennalta arvioiden aiheuta vesistön tilan ja käyttökelpoisuuden huonontumista nykyisestä. Laitoksen saostusaltaiden lietteenkäsittelyä määrätään tehostettavaksi turvesuodattimella tai muulla vastaavan tehoisella järjestelmällä niin, että ympäristön ja pohjaveden pilaantumisen vaara estyy. Määräykset 2 5 annetaan ympäristönsuojelulain 43 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n nojalla. Toiminnan luonteesta johtuen ympäristöhaittoja voidaan tehokkaimmin vähentää antamalla määräys rehun määrästä ja suurimmasta sallitusta fosforikuormituksesta. Määräys 7 jätteiden käsittelystä annetaan ympäristönsuojelulain 45 :n 1 momentin nojalla. Määräys 8 toimista häiriö- ja poikkeustilanteissa annetaan ympäristönsuojelulain 43 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n nojalla.

22 22 Määräykset 6 ja 9-11 annetaan ympäristönsuojelulain 46 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n nojalla. Ympäristönsuojelulain 46 ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 edellyttävät tarpeellisia määräyksiä toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja toiminnan vaikutusten tarkkailusta sekä valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista. Toiminnan harjoittajaa koskee ympäristönsuojelulain 5 :n mukainen selvilläolovelvollisuus toiminnan ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristönsuojelulain 81 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle toimintaa koskevista muutoksista tai poikkeavista tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen (määräys 12). Määräaika lupamääräysten tarkistamishakemuksen tekemiseen on syytä asettaa samaksi kuin Kantelesärkän kalalaitoksen ympäristöluvassa. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto pitää tarpeellisena asettaa fosforipäästörajan lisäksi rehun käyttöä koskeva lupamääräys. Käytetyn rehumäärän ja kasvatetun kalamäärän perusteella voidaan ainetaselaskennalla saada luotettava tieto kuormituksesta. Kuormituksen mittaaminen pelkästään viisi kertaa kasvatuskaudessa tehtävällä kuormitustarkkailu ei olisi riittävän luotettavaa. Kontiolahden ympäristölautakunnan ja Kontiolahden kunnan vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Laitosalueella sijaitsevan asunnon jätevesien käsittelyjärjestelmään kohdistuvat vaatimukset jätetään tutkimatta tähän asiaan kuulumattomina. Lupa Pitkälammen säännöstelyyn on annettu Itä-Suomen vesioikeuden päätöksessä N:o 14/Va/ , johon ei ole säännöstelyn ja veden johtamisen osalta haettu muutosta. Ympäristölupavirasto ei ota tutkittavaksi säännöstelyyn kohdistuvia vaatimuksia tähän asiaan kuulumattomina.

23 23 AA:n ja BB:n, CC:n ja DD:n sekä EE:n ja FF:n vesistökuormituksen vähentämistä koskevat vaatimukset otetaan huomioon vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi annetuissa määräyksissä ja ratkaisun perusteluissa näkyvällä tavalla. Alapuolisen vesistön pilaantumisen estämiseksi laitoksen hakema rehunkäyttömäärä kg vuodessa on rajoitettu kg:aan vuodessa. AA:n ja BB:n vaatimus heidän tiloilleen aiheutuvan haitan korvaamisesta hylätään edellä luvan myöntämisen perusteluissa lausutuilla syillä. CC:n ja DD:n vaatimus puron virkistyskäytölle aiheutuvan haitan korvaamisesta hylätään seuraavin perustein: Nyt yhdessä ratkaistavien hakemusten mukaisista toiminnoista tosin aiheutuu rehevyystason nousua Uilonpurossa tilan RN:o 110:0 kohdalla, mutta tästä ei voida katsoa aiheutuvan muistuttajien kiinteistölle ympäristövahinkolain 4 :n mukaisen sietämisvelvollisuuden ylittävää korvattavaa haittaa, kun otetaan huomioon Uilonpuron luontaisista vesimäärä- ja laatuvaihteluista aiheutuvat rajoitukset virkistyskäytölle tilan kohdalla. Ennalta arvaamattomien vahinkojen osalta annetaan erillinen määräys. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulain 39, 40, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56 ja 72 Ympäristönsuojeluasetuksen 5, 19, 30 ja 37 Ympäristövahinkolain 4 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 840 euroa (kalanviljelylaitos, jonka lisäkasvu on kg vuodessa). Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001).

24 24 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle, Pohjois-Karjalan TEkeskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Kontiolahden kunnassa. Tieto kuulutuksesta julkaistaan Pielisjokiseutu -lehdessä. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto.

25 25 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy perjantaina Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.

26 V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 87/04/2 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Puhelin: (017) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.