Arviointi oppimisen edellytyksenä ja tukena

Transkriptio

1 Arviointi oppimisen edellytyksenä ja tukena 1 Kolme päivää, kolme teemaa 1. Oppimisen arviointi ja tavoitteellinen oppiminen 2. Kohti yhtenäisiä arviointimenetelmiä ja oppimisen tuen ratkaisuja 3. Sähköisen arvioinnin mahdollisuudet +orientaatiotehtävä ja kehittämistehtävä (3 op)!" Oppiminen, arviointi & opetussuunnitelmauudistus Risto Hotulainen & Terhi Ojala / Tämän päivän tavoite: -palauttaa mieliin uudistuvan opetussuunnitelman perusteita -tarkastella oppimista, oppimaan oppimista -paneutua oppimisen arviointiin tavoitteiden asetannan kautta -tutustua erilaisiin mahdollisuuksiin tunnistaa ja tukea lapsen vahvuuksia -aloittaa itselle soveltuvan ja työtä hyödyttävän kehittämistehtävän suunnittelu Päivän jälkeen osallistujalla tulisi olla ymmärrys ja keinot siitä miten arvioida oppilaan edistymistä ja miten arviointi ja oppilaalle suunniteltava ja annettava yleinen tuki ovat osa kasvatusta ja opetusta. 3 1

2 Orientaatiokysymykset: Osallistutko koulusi tai kuntasi opetussuunnitelmaprosessiin? Miten oppimisen arviointia on käsitelty koulusi ops -keskusteluissa ja miten se kirjoitetaan opetussuunnitelmaan? Mikä oppimisen arviointiin liittyen on sinulle vaikeinta? JYVÄSKYLÄ Onko sinulla tällä hetkellä jokin akuutti oppimisen arviointiin liittyvä ongelma? 4 ESIOPETUKSEEN LIITTYVÄ ARVIOINTI: Toimintakulttuurin ja pedagogien toimintatapoihin liittyvä arviointi. Esiopetussuunnitelma korostaa lapsen ja vanhempien osallisuutta ja lapsen mielenkiinnon kohteista lähtevää toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Meitä askarruttavat esioppilaiden arvioinnissa seuraavat asiat: - Kuinka huolehtia siitä, että arviointi on samalla sekä realistista että kannustavaa. - Millaisia arviointimenetelmiä esiopetuksessa tarvittaisiin, jotta tukea tarvitsevat lapset havaittaisiin. - Antaako arviointimme riittävää informaatioita vanhemmille. - Kuinka esioppilaan osallisuus arviontiin toteutetaan (itsearviointi). 5 Jokaisen yksilön arviointi 12 esikoululaisen joukossa. Ehkä se, että kohtaavatko päivähoidon näkemykset lapsesta sen näkemyksen, mikä vanhemmilla on lapsestaan. Yhteisen näkemyksen löytäminen (riippuu vanhemmista) ja jos lapsen kehityksessä on jotain haasteita; kuinka pystymme vastaamaan niihin. 6 2

3 OPPILAAN ITSEARVIOINTI: Oppilaan omaan arviointiin luottaminen on myös vaikeaa. Usein lahjakas oppilas vähättelee taitojaan ja sanoo pystyvänsä parempaankin, kun taas heikko oppilas luulee osaavansa, vaikka käytännössä kokeet/tuntiaktiivisuus kertoo muuta. Mikä on riittävän hyvää osaamista arvosanaan 10, jos ryhmässä on erittäin lahjakkaita oppilaita? Esimerkiksi joissakin matematiikan ryhmissä 9.-luokkalainen on osannut ratkoa oikein ylioppilaskokeiden tehtäviä. Voiko kuitenkin toiselle oppilaalle, joka on erittäin ahkera ja taitava antaa arvosanan 10, vaikkei hän osannutkaan ylioppilaskokeen tehtävää? Mielestäni voi. Entä mikä on riittävää osaamista arvosanaan 5? Tai riittävää yrittämistä? 7 OPPIAINEET, MONIALAISUUS, LAAJA-ALAINEN OPPIMINEN: Opetan kotitaloutta ja terveystietoa ja kummankin aineen arviointi on omanlaisensa. Tärkeintä kuitenkin on se, että on etukäteen tehnyt oppilaille selväksi kurssin tavoitteet ja mitä osa-alueita arviointi pitää sisällään. Objektiivisuus on vaikeinta, tai siihen pyrkiminen. Haluaisin nähdä oppilaan positiivisen näkökulman läpi ja antaa aina mahdollisimman hyvä arvosanan, mutta oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus ei aina anna mahdollisuutta niin hyvään numeroon kuin haluaisi. Taitoaineiden (ku, mu, li ja käsityö) numeroarviointi mietityttää, pitäisikö luopua kokonaan? Arvioinnin pohtiminen eri oppiaineiden näkökulmasta, monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja laaja-alaisen osaamisen vinkkelistä on iso urakka. Vuosiluokkaistamista ei tehdä hetkessä ja pelkään, että energia menee epäolennaiseen, eikä keskitytä arvioinnin syvimpään olemukseen 8 ARVIOINNIN MONIPUOLISUUS, TASAPUOLISUUS, OIKEUDENMUKAISUUS: Arvioinnin tasapuolisuus ja riittävä monipuolisuus. Saan eniten päänsärkyä pohtiessani numeroiden antamisen lähestyessä sitä, käsittelenkö varmasti oppilaita tasavertaisesti, niin että oppiminen ja asetettujen tavoitteitten saavuttaminen on varmasti ja ainoastaan arvioinnin kohteena eikä oppilas persoonineen ja luonteenpiirteineen. Olenko huomannut riittävän hyvin niin sen hiljaisen kuin äänekkään oppilaan osaamisen +? Olen taito- ja taideaineiden opettaja. Arvioinnin oikeudenmukaisuus, monipuolisuus, tasapuolisuus. Oppilaiden oppimisvaikeudet ja yksilöllinen arviointi mietityttää erityisesti! 9 3

4 Vaikeinta on mielestäni arvioida objektiivisesti (oppilaan edistyminen vrt. osaamisen taso suhteutettuna tavoitetasoon tai muiden tasoon). Jatkuvan formatiivisen arvioinnin käytännön toteuttaminen Itselleni vaikeinta on rajanveto arvioinnissa, ero arvosanojen välillä, (7 vai 8, hyvä vai tarvitset harjoitusta jne.). Vaikka työvuosia ts. mihin raja asettuu erilaisissa tapauksissa on jo 24, usein arviointi tuottaa harmaita hiuksia; kaipaisin uudistusta arviointitapoihin ja todistuksiin, monesti täytyy valita joko -tai, ja kun kuitenkin lapsissa niitä sävyjä löytyisi niin monenlaisia... Valmiit pohjat tuntuvat usein liian musta-valkoisilta. 10 Kiitettävät taidot on suhteellisen helppo arvioida, mutta 7-8 oppilaiden arviointi on välillä haasteellista. Niitä tulee pyöriteltyä välillä liikaakin kevätarvioinnissa. Varmaankin ikuisuuskysymys. Välillä pähkäilen myös itse käytäntöä: laitanko vain rastin vai annanko joka kohdasta myös sanallisen arvioinnin. Taito- ja taideaineissa yleensä laitan yhdestä aineesta kirjallista palautetta (lähinnä se mikä sujuu parhaiten) ja muista vain rastit. Jokaisen oppilaan työskentelytaitojen ja osaamisen tavoitetasojen näkyväksi saattaminen Luotettavan ja keskeisen datan havainnoiminen ja saaminen tarpeeksi monipuolisilla näytöillä 11 Minulle oppimisen arvioinnissa on haastavinta se, että haluaisin arvioida enemmän muilla tavoilla kuin kokeilla ja kirjallisilla suorituksilla. Kuinka arvoida muilla tavoilla? Kuinka arvioida objektiivisesti ja niin, että se on jotenkin perusteltavissa huoltajille. Saada kaikki osapuolet opettaja, oppilas ja vanhempi ymmärtämään, että arviointia ja palautetta annetaan eri muodoissa pitkin vuotta. Lukuvuositodistus ei ole todellakaan ainoa arvioinnin väline. 12 4

5 TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI: Erityisopettajana vaikeinta itselleni on määrittää, milloin tulee arvioida oppilasta suhteessa hänen omaan kehitykseen ja milloin on syytä arvioida suhteessa ikäluokkaan. Myös erilaisten tukitoimien (esim. tehostetussa ja erityisessä tuessa, jos ainetta ei ole yksilöllistetty) vaikutus arviointiin ei ole vielä nuorelle opelle täysin selvää. Myös ilmiölähtöisen oppimisen kohdalla arviointi on vielä aikamoinen kysymysmerkki, kun arviointi on yhäkin hyvin oppiainekohtaista. Erityisen tuen oppilaan arvioiminen ryhmässä. 13 KOETTU AJAN PUUTE: Arviointi kokonaisuutena on vaikeaa. Olen pohtinut sitä, kuinka opettajien työaika riittää uuden Ops:in mukaiseen arviointiin. Aikaresurssia pitäisi olla tarpeeksi, jotta arviointi tehdään kunnolla => työaika uusiksi? Arviointihan tuo mukanaan myös muun työskentelyn aika perinpohjaisen muutoksen. Suuri määrä oppilaita - vähän aikaa 14 PROSESSIN ARVIOINTI: Itse koen, että haastavinta oppimisen arvioinnissa on prosessin arviointi. Siihen pyrimme kehittämään koulumme tasolla luokka-asteittain toimivia malleja. Toisaalta teemme jo prosessin arviointia jatkuvasti antaen oppilaille palautetta heidän työskentelystään ja tuotoksistaan, mutta tarkoitus olisi tehdä tätä tietoisemmin ja säännöllisemmin jatkossa. 15 5

6 KOKEET ARVIOINNIN POHJANA: Ehkäpä oppimisen kokonaisvaltainen arviointi on vielä haastavaa. Liian helposti kokeilla on iso merkitys oppilaan arvioinnissa. 16 VERTAISARVIOINTI: Olen tottunut arvioimaan sanallisesti sekä suullisesti että kirjallisesti numeraalisen arvioinnin lisäksi. helpompaa tai tuloksellisempaa. Pyrin välttämään pelkkää feedbackin antamista ja pyrin liittämään mukaan aina jotain feedforwardia eli kannustavaa palautetta, joka suuntaa tulevaan, antaa ohjeita, miten edistyminen jatkossa voisi olla Kerään itsearviointia oppilailta säännöllisesti ja vertaan sitä omaan käsitykseeni heidän oppimisestaan. Kerään arviointia myös omasata työstäni ja käytän saamaani tietoa itseni kehittämiseen. Käytän omasta mielestäni monipuolisesti erilaisia tapoja arvioida: hyväksyn kaikenlaisen näytön ja jonkin alueen vahva suoritus voi kompensoida toisen alueen heikompaa osaamista. Huomioin erilaisten oppijoiden kyvyt antaa näyttöjä oppimisestaan mahdollisimman pitkälle mutta varmasti voisin kehittää tätä osa-aluetta edelleen. Vertaisarviointia olen käyttänyt tähän mennessä vähiten ja sen tiedon kerääminen voisi olla tulevaisuuden haasteeni. 17 MUITA HUOMIOITA / HUOLENAIHEITA: ü Minua kiinnostaa tämä uusi lähestymistapa arviointiin. ü Oppilaiden eritasoisuus ja liian suuret kuvitelmat vanhemmilta, oppilailta ja esimiesportaalta (rehtori, opo, konsultti) ü Ehkä vaikeinta tulee olemaan oppimisen arviointi suhteessa tavoitteisiin ja arvioituna oppilaan suoritusten perusteella. ü Oppimisen arviointi on todella monipuolinen ja vaikea osa opettajan työtä. ü Oppimisen arvioinnissa on mielestäni vaikeaa heterogeenisen ryhmän arviointi. 18 6

7 ü ü ü ü Miten esittää arviointi niin, että se ymmärretään kuten arvioinin antaja on tarkoittanut. Vaikeinta on osata arvioida kokonaisvaltaisesti oppilaita yksilöinä, arvioida oppilasta yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaan. Arviointi menee helposti välinekeskusteluksi: Miten arvioidaan? Milloin arvioidaan? Millä arvioidaan? Arviointi on opettajille myös hyvin herkkä aihe ja mielipiteitä on valtavasti laidasta laitaan kuinka oppilasta tulisi arvioida. Miten löytäisimme sellaiset arvioinnin välineet, jotka palvelisivat mahdollisimman laajasti kaikkia eikä vähiten oppilasta itseään. ü Opettajien innostaminen ja mukaan saaminen. 19 Oppiminen on tehokkainta ü kun luokassa vallitsee positiivinen ja motivoiva ilmapiiri ü kun oppimistavoitteet ja niiden arviointi on oikeassa suhteessa lapsen kykyihin ja taitoihin ü kun onnistumisprosentti oppimistilanteessa on vähintään 90 ü kun oppimistilanteet järjestetään niin, että oppilaat oppivat myös toisltaan ja auttavat toisiaan oppimaan ü kun opittua harjoitellaan ja kerrataan ü kun opetuksessa hyödynnetään myös uuden teknologian tuottamia menetelmiä ja apuvälineita (esim. Eka-peli) ü kun systemaattisesti opetellaan myös oppimisstrategioita Timo Ahonen 20 Opitun pysyvyys luento 5% lukeminen 10% audiovisuaalinen 20% demonstraatio 30% keskustelu 50% tekemällä oppiminen 75% National Training Laboratories, Bethel, Maine 21 7

8 22 OPPILAAN MUUTTUVA ROOLI -yhdessä tekeminen ja osallistuminen -tutkiva ja luova työskentely MUUTTUVA MAAILMA -ympäristö, globalisoituminen, talous, työelämä, teknologia, OPS 2016 MUUTTUVA OPETUS -oppimiskäsitys -yhteistyö ja kokonaisuuksien rakentaminen MUUTTUVA SIVISTYSKÄSITYS JA OSAAMINEN -laaja-alaisuus, eettisyys, kestävyys -oppimisen taidot, tiedonhallinta ja vuorovaikutus Irmeli Halinen Avainkompetenssit (OECD) Johanna Juvonen 2015 Kyky hyödyntää työkaluja (kieli, teknologia ym.) Kyky toimia autonomisesti Kyky toimia heterogeenisissa ryhmissä 24 8

9 Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, että minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Päiväkotien ja koulujen vaikutus lapsen elämään on merkittävä riippumatta lapsen kotitaustasta. Sajaniemi, Suhonen, Nislin & Mäkelä Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella. Opettajan lämminhenkisyys Arviointi edistää oppimista ja uskoa itseen oppijana. 26 Rakentava palaute Koulun arviointikulttuuri tukee oppimista Oppilaan tukeminen oppimisprosessin ymmärtämisessä Itsearviointi, vertaisarviointi Osallisuutta edistävä, keskusteleva, vuorovaikutteinen toimintatapa Rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri Oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan Arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys Arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa Arvioinnin monipuolisuus 27 9

10 Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa. Arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaa, temperamenttia, muita henk koht ominaisuuksiin Oppilas tietää tavoitteen ja arviointiperusteet. Arvioinnin perustuminen tavoitteisiin ja kriteereihin Jako opintojen aikaiseen arviointiin ja päättöarviointiin Opintojen aikainen arviointi pääosin opintojen ohjaamista palautteen avulla Päättöarvioinnissa osaamisen tason arviointi Oppilaita ohjataan niin yksilöinä kuin ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tärkeää myös vertaisarvioinnin taitojen kehittäminen. Itse- arvioinnin edellytyksiä kehitetään Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen ja monipuoliset arviointikäytännöt Tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä. Lievätkin oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon Opetushallitus 2015 arviointi- ja näyttötilanteita suunnitellessa. 28 Koulukohtaisesti päätettävät asiat arvioinnista Annetaanko lukuvuositodistuksen lisäksi muita todistuksia / arviointitiedotteita, käydäänkö arviointikeskusteluja? Todistusarviointi kriteerien pohjalta Miten ja millä vuosiluokilla käytetään sanallista ja millä numeroarviointia todistuksissa? Valinnaisten aineiden arviointi Miten tuetaan kehittymistä? Huoltajien huomiointi Terhi Toikkanen Oppimisen arviointi auttaa opettajaa koska se Ø toimii itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin välineenä Ø auttaa suuntaamaan opetusta oppilaiden tarpeiden mukaisesti Ø luo perustan opetuksen eriyttämiselle Ø auttaa oppilaiden mahdollisten tuen tarpeiden tunnistamisessa 30 10

11 Risto Hotulainen & Terhi Ojala / YHTEENVETOA: 1. Kirkasta työskentelyn / oppimisen tavoitteet ja avaa ne selkeästi oppilaille. Varmista ymmärrys: mitä oppilaalta odotetaan? 2. Kerro yksityiskohtaisesti oppilaille, mitkä ovat työskentelyn / oppimisen arviointiperusteet. 3. Varmista, että työskentelylle / oppimiselle ja edistymiselle ei ole esteitä. Harjoituta oppimisstrategioita. 4. Salli erilaiset tavat oppia ja työskennellä sekä suosi sitä, että myös oppilaat opettavat toisilleen. 5. Ajalla saa varioida. 5. Hyödynnä tieto- ja viestintäteknologiaa sekä opetuksessa että arvioinnissa 6. Havainnoi ja dokumentoi työskentelyä ja oppimista monipuolisesti ja säännöllisesti. 7. Ops sallii monenlaisen etenemisen, tekemisen ja kokeilemisen. Risto Hotulainen & Terhi Ojala / Kehittämistehtävä 1. Valitse yksi seuraavista vaihtoehdoista: A) kirjoita / osallistu koulun opetussuunnitelman arviointitekstin kirjoittamiseen osana koulun kehittämistyötä. TAI B) suunnittele omien osaamisalueittesi kautta uusi kurssi/oppimiskokonaisuus, jolle asetat tavoitteet ja pohdi miten tavoitteiden toteutumista arvioidaan. TAI C) videoi omaa opetustasi ja tarkastele sen avulla vuorovaikutustasi oppilaiden kanssa. (Video on vain omaan käyttöösi) 2. Valitse itsellesi tästä koulutusryhmästä pari ja vaihtakaa yhteystiedot / sopikaa keskinäinen yhteydenpitotapa. Kirjoittakaa yhdessä tehtävän tavoiteteksti. Se lähetetään spostilla Terhille kahden viikon kuluessa ensimmäisestä koulutuspäivästä. (Otsikkokenttään tekijöiden nimet + koulutuspaikkakunta) 33 11

12 3. Aloita kehittämistehtäväsi työstäminen, pidä parisi ajan tasalla työskentelyn etenemisestä. 4. Työn tulee olla valmis toisen ja kolmannen koulutuspäivän välissä; kaksi viikkoa ennen oman avi- alueesi viimeistä koulutuspäivää. 5. Arvioi tehtäväsi tavoitteiden toteutuminen kirjallisesti ja lähetä teksti parillesi ja Terhille kaksi viikkoa ennen oman avi- alueesi viimeistä koulutuspäivää