TURVALLISUUSOHJELMA

Transkriptio

1 TURVALLISUUSOHJELMA

2 ESPOON TURVALLISUUSOHJELMA Kannen kuva: Heidi-Hanna Karhu Taitto: Espoon kaupungin viestintä Paino: Espoon kaupungin painatuspalvelut

3 SISÄLLYS YHTEENVETO 4 VII OHJELMAN PAINOPISTEET JA TOIMENPITEET 28 I TURVALLISUUSOHJELMAN TAUSTA JA TAVOITTEET 5 Turvallisuusohjelmat I,II ja III... 6 II III TURVALLISUUSOHJELMAN VALMISTELU ESPOOSSA JA YHTEISTYÖRAKENTEET 7 TURVALLISUUDEN MITTARIT 9 Asuinalueiden ja keskusten turvallisuus Lasten ja nuorten turvallisuus Lasten ja nuorten kehityksen ja hyvinvoinnin riskitekijöitä Väkivalta Väkivaltainen radikalisoituminen ja extremismin ennaltaehkäisy Päihteet Väestönryhmien väliset suhteet...37 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat sekä palotapaturmat Liikenneturvallisuus Infrastruktuurin haavoittuvuus SISÄLLYS 3 IV ESPOON TURVALLISUUSKEHITYKSEEN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ 11 VIII TURVALLISUUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 45 V TULEVAISUUDEN TURVALLISUUSKEHITYKSESTÄ 14 IIX OHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA TIEDOTTAMINEN 47 VI ESPOON TURVALLISUUSTASO 16 Turvallisuuden tunne Vammautumiset ja tapaturmat Poliisitilastot Pelastuslaitoksen tilastot Tilastojen yhteenveto Espoon tunnuslukuja IX TURVALLISUUTEEN LIITTYVIÄ MUITA ESPOO - OHJELMIA JA LÄHTEET 49 Espoon turvallisuuteen liittyviä ohjelmia...50 Lähteet...50 Kaupungin sisäiset...50 Kaupungin ulkoiset...50 Sähköiset lähteet... 51

4 YHTEENVETO YHTEENVETO 4 Valtioneuvosto asetti hankkeen laatimaan sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosille Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Tämän vision saavuttaminen vaatii turvallisuusviranomaisten, kuntien, järjestöjen, elinkeinoelämän ja eri hallinnon alan välisen yhteistyön lisäämistä. Turvallisuus on ihmisten perusoikeus ja yhteinen asia, johon niin eri viranomaiset, yhteisöt, elinkeinoelämä kuin kansalaiset itsekin voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa. Turvallisuus laaja-alaisena käsitteenä tarkoittaa sekä fyysistä että henkistä turvallisuutta. Se voidaan jakaa myös objektiiviseen (tieto) ja subjektiiviseen (tunne). Valtakunnallisena tavoitteena sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on ollut, että kaikissa Suomen kunnissa olisi laadittu turvallisuussuunnitelma tai -ohjelma vuoden 2011 loppuun mennessä. Espoon turvallisuusohjelma on alueellista sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoa. Tavoitteena on lisätä espoolaisten turvallisuuden tunnetta ja parantaa turvallisuutta vähentämällä onnettomuuksien, tapaturmien, rikosten ja häiriöiden määrää. Espoon turvallisuusohjelmassa esitetään Espoossa tehtävän turvallisuusyhteistyön päätoimintalinjat ja keskeiset valtuustokauden tavoitteet, mittarit, keinot ja seuranta. Ohjelmassa kuvataan Espoon turvallisuuden nyky- ja tavoitetila ja haasteet sekä keskeiset turvallisuuden kehittämisen painopistealueet. Tilastojen valossa turvallisuus on yksi Espoon kilpailutekijöistä.

5 I TURVALLISUUSOHJELMAN TAUSTA JA TAVOITTEET TURVALLISUUSOHJELMAN TAUSTA JA TAVOITTEET 5 Kuva: Espoon kaupunki

6 TURVALLISUUSOHJELMAT I,II JA III TURVALLISUUSOHJELMAN TAUSTA JA TAVOITTEET 6 Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 1999 kansallisen rikoksentorjuntaohjelman Turvallisuustalkoot, jonka tavoitteena oli luoda yhteinen toimintapolitiikka rikollisuuden vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Espoon turvallisuusstrategian johtoryhmän alaisuudessa toimineet kuusi työryhmää liikenne-, rakennetun ympäristön-, onnettomuuksien ehkäisyn-, rikoksentorjunnan-, ympäristö- sekä yritysturvallisuustyöryhmä laativat raportit oman toiminta-alueensa turvallisuuden kehittämiseksi. Valtioneuvoston päätöksessä Arjen turvaa Sisäisen turvallisuuden I ohjelmassa (SM 44/2004) on vahvistettu linjaukset paikallisen turvallisuuden edelleen kehittämiseksi. Sisäisen turvallisuuden ohjelma II on nimetty teemalla Turvallinen elämä jokaiselle. Valtioneuvosto hyväksyi Sisäasiainministeriön johdolla valmistellun uuden sisäisen turvallisuuden ohjelman Ohjelma on yksi hallituksen keskeisistä periaatepäätöksistä. Vuonna 2012 valmistui sisäisen turvallisuuden ohjelma III Turvallisempi huominen. Tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Sisäisen turvallisuuden ohjelman linjausten myötä paikalliseen turvallisuussuunnitteluun ovat osapuoliksi vahvasti muun ohessa tulleet pelastusviranomaiset ja vapaaehtoisjärjestöt, koska sisäisen turvallisuuden ohjelma kiinnittää yhteisen huomion rikosten ohessa myös onnettomuuksien ja tapaturmien torjuntaan. Sisäisen turvallisuuden ohjelman painopiste osa-alueet ovat: syrjäytymisestä johtuvat turvallisuushaasteet arjen turvallisuushaasteet yritystoiminnan turvallisuus väkivallan ja muiden rikosten uhka Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista sekä turvallisesta yhteiskunnasta ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja suomalaisen yhteiskunnan tai kansainvälistyvän maailman muutosilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta. Hyvä sisäinen turvallisuus syntyy monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa sisäistä turvallisuutta on myös varautuminen suuronnettomuuksiin ja normaaliolojen häiriötilanteisiin. Espoon turvallisuusohjelma on laadittu yhteistyötahoja edustavan turvallisuusstrategian johtoryhmän johdolla ja asiakirjan kokoamisesta on vastannut turvallisuusstrategian ohjausryhmä. Suurin osa yhteiskunnan eri toimijoiden turvallisuustyötä tapahtuu preventiivisesti ja on osa toimijan normaaleja palveluprosesseja. Esimerkiksi kunnan toimiva sosiaalihuolto ehkäisee omalta osaltaan tehokkaasti syrjäytymistä. Turvallisuusohjelmassa kuvataan useita turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä. Toimenpiteiden toteutuksen lisäksi hyödyt turvallisuusohjelmasta voivat olla: yhteisen tilannekuvan saaminen alueen turvallisuustilanteesta ja painopisteistä voimavarojen entistä tehokkaampi allokointi yhteistyön tiivistyminen organisaation sisällä ja toimijoiden kesken uusien turvallisuuden toimintamallien luonti osaksi toimivia palveluprosesseja

7 II TURVALLISUUSOHJELMAN VALMISTELU ESPOOSSA JA YHTEISTYÖRAKENTEET TURVALLISUUSOHJELMAN VALMISTELU ESPOOSSA JA YHTEISTYÖRAKENTEET 7 Kuva: Vladimir Pohtokari

8 TURVALLISUUSOHJELMAN VALMISTELU ESPOOSSA JA YHTEISTYÖRAKENTEET 8 Kaupungin ylimpänä turvallisuuden yhteistyöelimenä on toiminut 1980-luvun puolivälistä lukien turvallisuusstrategian johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on kaupunginjohtaja ja varapuheenjohtajana poliisipäällikkö. Ryhmässä on edustettuna kaupungin ylimmän johdon ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen johdon lisäksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Espoon seurakunnat, Helsingin seudun kauppakamari sekä edustus kaupunginosayhdistyksistä (2010 alkaen edustus Espoon kaupunginosayhdistysten liitosta). Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Johtoryhmän sihteerinä sekä turvallisuusstrategian ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kaupungin turvallisuuspäällikkö. Ohjausryhmän jäsenet koostuvat kuuden turvallisuustyöryhmän ja viiden alueellisen hyvinvointityöryhmän puheenjohtajista. Työryhmät ja vetovastuut ovat: liikenneturvallisuus - Espoon tekninen ja ympäristötoimi rakennetun ympäristön turvallisuus- Espoon tekninen ja ympäristötoimi ympäristöturvallisuus - Espoon tekninen ja ympäristötoimi onnettomuuksien ennalta ehkäisy - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos rikostorjunta - Länsi-Uudenmaan poliisilaitos yritysturvallisuus - Helsingin seudun kauppakamari Hyvinvointityöryhmät ovat: Espoon keskuksen hyvinvointityöryhmä Espoonlahden hyvinvointityöryhmä Leppävaaran hyvinvointi Tapiolan hyvinvointityöryhmä Matinkylä-Olarin hyvinvointityöryhmä Työryhmien ja hyvinvointityöryhmien jäsenrakenne korostaa heterogeenisyyttä ja laaja-alaisuutta. Hyvinvointityöryhmissä korostuu vahva sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä suomenkielisen opetuksen näkökulma. Keskeisimmät kuntalaisten turvallisuutta koskevat huolenaiheet ovat asuinalueiden ja keskusten yleinen järjestys sekä turvallisuus, liikenneturvallisuus, paloturvallisuus sekä ympäristöturvallisuuteen ja luonnonilmiöihin varautuminen. Jäljempänä mainittujen kuntalaiskyselyn, luottamushenkilöiltä tulleiden palautteiden sekä sisäisen turvallisuuden ohjelman määrittelemien painopisteiden avulla on valittu Espoon turvallisuusohjelman osa-alueet, jotka ovat: asuinalueiden ja keskusten turvallisuus lasten ja nuorten turvallisuus päihteet väkivalta väestönryhmien väliset suhteet koti- ja vapaa-ajan sekä palotapaturmat liikenneturvallisuus sekä infrastruktuurin haavoittuvuus Johdon seminaarissa tammikuussa 2009 varmistettiin, että kaupungin ylin johto on hyväksynyt edellä mainitut turvallisuuden painotukset. Laaja FCG Efeco Oy:n kyselytutkimus Kaupunki ja kuntapalvelut Espoossa 2015 toteutettiin syksyllä Kysely kattoi laajasti kunnan palvelutuotannon ja sisälsi myös runsaasti kuntalaisten turvallisuuden tunnetta koskevia kysymyksiä. Turvallisuusohjelma asiakirjan lopullinen valmistelu tapahtui konserniesikunnan konserniohjausryhmässä. Päivitystä tehdessä asioita käsiteltiin turvallisuustyöryhmien asiantuntijoiden kanssa. Kaupungissa on toteutettu useita turvallisuuteen läheisesti liittyviä ohjelmia. Ohjelmat on lueteltu asiakirjan lopussa kappaleessa 10.1.

9 III TURVALLISUUDEN MITTARIT TURVALLISUUDEN MITTARIT 9 Kuva: Heidi-Hanna Karhu

10 TURVALLISUUDEN MITTARIT 10 Turvallisuus näkyy useassa kohdin Espoon arvoissa, visiossa ja tarinassa joko suoraan tai osana asiakokonaisuutta. Kuntalaisturvallisuus on osa Espoon kaupungin asukas- ja asiakaslähtöistä arvoa. Kuntalaisturvallisuustyö tukee Espoon vision saavuttamista: Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Kuntalaisturvallisuus näkyy Espoo- tarinan kohdassa Kaikkien Espoo : Hyvät palvelut lisäävät alueen elinvoimaa, kuntalaisten toimeliaisuutta ja arjen sujuvuutta. Kaupungin palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita, ovat kaikkien saatavilla ja ne ovat laadukkaasti ja tehokkaasti järjestettyjä. Turvalliset ja innostavat päiväkodit ja koulut antavat espoolaisille lapsille ja nuorille hyvät lähtökohdat elämään. Kaupunki panostaa laadukkaaseen opetukseen ja kasvatukseen yhteistyössä vanhempien kanssa. Terveys, hyvinvointi ja onnellisuus kehittyvät ennen kaikkea läheisistä ihmissuhteista. Siksi toteutamme palvelut yhteistyössä asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Vaikeimmat haasteet ratkomme yhdessä. Perhe- ja sosiaalipalvelujen sekä terveys-, mielenterveys- ja vanhuspalvelujen toiminnan painopiste on ennaltaehkäisyssä. Kaupunki tekee läheistä yhteistyötä alueellaan toimivien seurakuntien kanssa erityisesti kerhotoiminnassa, syrjäytymisen ehkäisyssä ja sen vahinkojen korjaamisessa, perheneuvonnassa, vanhustyössä ja maahanmuuttajien kotouttamisessa. Turvallisuuden tunteen mittarit ovat: FCG, Kaupunki- ja kuntapalveluiden laatu -vuosittaisen kyselytutkimuksen turvallisuuden tunteen kehittyminen myönteiseen suuntaan kaupunki tilasto turvallisuusohjelman 8 osa-aluetta; asuinalueiden- ja keskusten turvallisuus, lasten ja nuorten turvallisuus, väkivalta, päihteet, väestönryhmien väliset suhteet, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat sekä paloturmat, liikenneturvallisuus ja infrastruktuurin haavoittuvuus FCG, Kaupunki- ja kuntapalveluiden laatu tutkimuksen osio Asuinalueen turvallisuus kaupunki tilasto Tilastoihin perustuvat mittarit ovat: katuturvallisuusindeksi (poliisin tilasto) poliisin tietoon tullut rikollisuus (Tilastokeskuksen tilasto) rikoslaki rikokset (poliisin tilasto) rakennuspalot (pelastuslaitoksen tilasto) tieliikenneonnettomuustilastot (kaupunki tilastot) Vertailuvuodet sijoittuvat vuosien väliselle ajanjaksolle.

11 IV ESPOON TURVALLISUUSKEHITYKSEEN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ ESPOON TURVALLISUUSKEHITYKSEEN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ 11 Kuva: Heidi-Hanna Karhu

12 ESPOON TURVALLISUUSKEHITYKSEEN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ 12 Useat Espoon asukkaiden sosio-demografiset piirteet luovat hyvän perustan alueen turvallisuudelle. Espoon väestö on keskimääräistä koulutetumpaa, varakkaampaa ja terveempää ja huoltosuhde on suhteellisen alhainen. Myös alkoholin myynti asukasta kohti on suurista kaupungeista vähäisintä. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on prosentuaalisesti korkein kuudesta suurimmasta kaupungista. Vastaavasti Espoossa on prosentuaalisesti vähiten yli 65-vuotiaita suurten kaupunkien joukossa. Ulkomaalaisten suhteellinen osuus Suomessa on suurin pääkaupunkiseudulla. Espoossa on suhteellisesti vähiten yksin asuvia verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Poliisin tietoon tulleita, väkilukuun suhteutettuja, henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia sekä liikennerikoksia on Espoossa vähiten verrattaessa muihin Alle15-vuotiaiden osuus, % 65 vuotta täyttäneiden osuus, % suuriin kaupunkeihin. Päihteiden vaikutuksen alaisina tehtyjä rikoksia on Espoossa tuhatta asukasta kohden vähiten suurista kaupungeista. Tutkimusten mukaan valtaosa espoolaisista voi hyvin, on tyytyväinen elämäänsä ja suhtautuu toiveikkaasti tulevaisuuteen. Eri väestöryhmien ja alueiden väliset sosioekonomiset ja hyvinvointi- ja terveyserot ovat kuitenkin kasvaneet. Myös ongelmien periytyminen ja ylisukupolvinen syrjäytyminen on nähtävissä. Eriarvoisuuden lisääntyminen, suhteellisen köyhyyden ja tuloerojen kasvu, hyvinvoinnin ja terveyden polarisaatio (osa voi entistä huonommin), juurettomuus sekä kasvavat sosiaaliset ongelmat asettavat haasteita turvallisuustyölle. Turvallisuussuunnittelun ja turvallisuuden parantamisen kannalta syrjäytymisen ehkäisy ja elinolosuhteiden parantaminen on tärkeää. Ulkomaan kansalaisten osuus, % Työttömyysaste , % Vähintään keskiasteen suorittaneet, 15- vuotiaista, % Tietoja ei saatavilla Koko maa 6 suurinta kaupunkia, keskiarvo Espoo Kuvio 1. % - väestöstä vuosina (Lähde: Tilastokeskus.)

13 Koko maa Espoo Oulu Tampere Vuosi 2015 Vuosi 2014 Vuosi 2013 Vantaa Helsinki Kuvio 2. Poliisin tietoon tullut rikollisuus/ 1000 henkeä, vertailu kuusi suurinta kaupunkia ja koko maa. (Lähde: Tilastokeskus) Turku ESPOON TURVALLISUUSKEHITYKSEEN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ 13

14 V TULEVAISUUDEN TURVALLISUUSKEHITYKSESTÄ TULEVAISUUDEN TURVALLISUUSKEHITYKSESTÄ 14 Kuva: Jussi Helimäki

15 Sisäasiainministeriön turvallisuushankkeen työryhmän mukaan tulevat turvallisuuden megatrendit Suomessa vuoteen 2020 mennessä suurissa kaupungeissa ovat: Väestö asutus keskittyy voimakkaasti suuriin kaupunkeihin maahanmuuttajat sijoittuvat kasvukeskuksiin ikääntyvien ja iäkkäiden määrä kasvaa voimakkaasti Työ- ja elinkeinotoiminta työttömyys saattaa siirtyä yli sukupolvien työpaikkojen vaatimustasojen erot kasvavat Asuminen ja rakennettu ympäristö monet sosiaaliset riskitekijät kasaantuvat kasvukeskuksiin yksin kotona asuvien iäkkäiden määrä kasvaa Liikenne ja liikkuminen turvallisuustekniikan hyödyntäminen ajoneuvoissa lisääntyy huomattavasti automaattinen liikenteenvalvonta kasvaa autojen keskinopeudet kasvavat Internet internetin ja sosiaalisten medioiden suosio jatkaa kasvua turvallisuusuhat eivät ole sidoksissa maantieteellisen sijaintiin - viiteryhmä löytyy jokaiselle, myös ääriliikkeen edustajalle tietotekniikkaan perustuvien järjestelmien haavoittuvuus kasvaa Palvelut ja viranomaisten toiminta julkisten palvelujen tuottajat keskittävät palvelujaan väestön keskittymisen myötä hälytyspalveluiden ja muiden peruspalveluiden tasaveroiselle saatavuudelle on haasteita Turvallisuus ja turvallisuuspalvelut tiivis yhdyskuntarakenne merkitsee lyhyttä toimintavalmiusaikaa mielikuvien merkitys kasvaa - turvallisuudesta tulee imagotekijä jolla kilpaillaan veronmaksajista tapaturmien ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyn merkitys korostuu yksityisen turva-alan kasvu jatkuu kotona entistä iäkkäämpänä asuvat vanhukset tarvitsevat nopeaa ensiapua Elämäntavat ja osallisuus nuorten syrjäytyminen ja nuorisotyöttömyys on merkittävä ongelma kuilu rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa huono-osaisuus kasaantuu tietyille asuinalueille erot hyvin ja huonosti voivien nuorten välillä kasvaa nuorten liikuntatottumukset polarisoituvat yksin asuminen lisää köyhyysriskiä väestön psyykkinen oireilu lisääntyy -nuorten masennus, mielenterveyshäiriöt ja itsetuhokäyttäytyminen Onnettomuudet ja tapaturmat tapaturmien merkitys kansanterveydelle pysyy suurena koti ja vapaa-ajan tapaturmien lukumäärä kasvaa ikääntyneiden vammautumisriski kasvaa entisestään alkoholiin liittyvien tapaturmakuolemien määrä kasvaa Rikollisuus ja väkivalta rikollisuus vähenee, mutta keskittyy suurimpiin kaupunkeihin ammattimainen ja rajat ylittävä rikollisuus kasvaa Omatoiminen turvallisuuden edistäminen turvallisuusodotukset viranomaisia kohtaan kasvavat TULEVAISUUDEN TURVALLISUUSKEHITYKSESTÄ 15

16 VI ESPOON TURVALLISUUSTASO ESPOON TURVALLISUUSTASO 16 Kuva: Kimmo Brandt

17 Espoon turvallisuustasoa verrattiin kuuteen suurimpaan kaupunkiin. Espoon sisäisiä tunnuslukuja tarkasteltiin aikasarjana. TURVALLISUUDEN TUNNE Asuinalueen turvallisuutta piti Espoossa vastaajista 93 % hyvin hoidettuna. Osuus on vertailuryhmän keskiarvoa 6 % parempi tulos. Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on noussut prosenttiyksikön. Tapiolan ja Matinkylä- Olarin palvelupiirin alueilla ollaan tyytyväisiä asuinalueen turvallisuuteen Espoon keskuksen palvelupiirin alueella tyytymättömämpiä. Tyytyväisyys on lisääntynyt Leppävaaran alueella. Espoo 2015, n=605, ka.=4, Espoo 2014, n=566, ka.=4, Espoo Alueet Espoo 2013, n=626, ka.=4,13 Espoo 2012, n=1381, ka.=4,15 Espoo 2011, n=665, ka.=4,05 Leppävaara 2015, n=163, ka.=4,27 Tapiola 2015, n=98, ka.=4,42 Matinkylä-Olari 2015, n=88, ka.=4,28 Espoonlahti 2015, n=108, ka.=4, ESPOON TURVALLISUUSTASO 17 Espoon keskus 2015, n=122, ka.=4, Helsinki 2012, n=1549, ka.=4, Jyväskylä 2012,n=775, ka.=3, Vertailu Lahti 2012, n=505, ka.=4,04 Oulu 2012, n=420, ka.=4,07 Turku 2012, n=569, ka.=4, Vantaa 2012, n=568, ka.=4, vertailukunnat,ka.=4, Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti Kuvio 3. Kysymyksen Miten hyvin asuinalueen turvallisuus on hoidettu kunnassa? vastaukset. (FCG, Kuntapalvelut Espoossa 2015.)

18 Keväällä 2016 tehdyssä kyselytutkimuksessa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta. Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan myös kokemaansa turvallisuutta asuinalueella ja keskustassa. Pieni osa vastaajista ei osannut sanoa kantaansa tai eivät uskalla liikkua yksin muista syistä. Muista lähes kaikki (99 %) kokevat turvalliseksi tai melko turvalliseksi kävellä asuinalueellaan päivällä ja suuri enemmistö (89 %) myös myöhään illalla. Myös keskusta koetaan päivällä turvalliseksi tai melko turvalliseksi (97 %). Myöhään illalla keskustan kokee joka neljäs (26 %) turvattomaksi. Joka kymmenes (10 %) ei uskalla mennä sinne yksin. Espoolaiset kokevat pääsääntöisesti yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hyvin hoidetuksi. 91 % osuus on vertailuryhmän keskiarvoon nähden korkea ja noussut edellisestä kerrasta kaksi prosenttiyksikköä. Espoo 2015, n=606, ka.=4, Espoo 2014, n=564, ka.=4, ESPOON TURVALLISUUSTASO 18 Espoo Alueet Espoo 2013, n=626, ka.=4,02 Espoo 2012, n=1380, ka.=3,99 Espoo 2011, n=663, ka.=3,93 Leppävaara 2015, n=165, ka.=4,06 Tapiola 2015, n=98, ka.=4,19 Matinkylä-Olari 2015, n=88, ka.=4,20 Espoonlahti 2015, n=108, ka.=4, Espoon keskus 2015, n=122, ka.=4, Helsinki 2012, n=1549, ka.=3, Jyväskylä 2012,n=778,ka.=3, Vertailu Lahti 2012, n=504, ka.=3,78 Oulu 2012, n=420, ka.=3,90 Turku 2012, n=571, ka.=3, Vantaa 2012, n=536, ka.=3, vertailukunnat,ka.=3, Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti Kuvio 4. Miten hyvin yleinen järjestys ja turvallisuus on hoidettu asuinkunnassa (FCG, Kuntapalvelut Espoossa 2015)

19 2016 vuoden alkupuolella tehdyssä Kuntapalvelujen laatu -tutkimuksessa espoolaisista vastaajista 95 % arvioi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hyvin hoidetuksi. Osuus on edelleen vertailuryhmän keskiarvoon nähden korkea. Tyytyväisten osuus on noussut edellisestä kerrasta neljä prosenttiyksikköä. Espoo 2016, n=1265, ka.=4, Espoo 2015, n=606, ka.=4, Espoo Espoo 2014, n=564, ka.=4,09 Espoo 2013, n=626, ka.=4, Alueet Espoo 2012, n=1380, ka.=3,99 Espoo 2011, n=663, ka.=3,93 Leppävaara 2016, n=304, ka.=4,16 Tapiola 2016, n=206, ka.=4,3 Matinkylä-Olari 2016, n=184, ka.=4,15 Espoonlahti 2016, n=244, ka.=4, ESPOON TURVALLISUUSTASO Espoon keskus 2016, n=211, ka.=4, Helsinki 2016, n=1054, ka.=4, Vertailu Lahti 2015, n=464, ka.=3,87 Oulu 2016, n=518, ka.=3,97 Turku 2016, n=581, ka.=4, Vantaa 2016, n=1040, ka.=3, Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti Kuvio 5. Miten hyvin yleinen järjestys ja turvallisuus on hoidettu asuinkunnassa (FCG, Kuntapalvelut Espoossa 2016)

20 VAMMAUTUMISET JA TAPATURMAT Tapaturmia ja vammautumisia verrataan Länsi- Uudenmaan pelastusalueen Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen alueellisella tapaturmakatsauksen tilastoilla. Tilastokeskus ei julkaise kaupunkivertailuna tapaturman aiheuttamien kuolemantapausten tilastoa Tapaturmaiset kuolemat Länsi- Uudenmaan pelastusalueella vuosina ESPOON TURVALLISUUSTASO Miehet Naiset Yhteensä Liikenne, kevyt Liikenne,moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys (*) Muut tapaturmat Yhteensä (*) Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä Kuvio 6: Tapaturmaiset kuolemat ( Lähde: THL). 20 Kaatumisilla ja putoamisilla on keskeinen merkitys vuodeosastohoitojaksojen määriin Länsi- Uudenmaan pelastusalueella (Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio, Vihti). Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot Länsi- Uudenmaan pelastusalueella vuosina Miehet Naiset Yhteensä Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatumis- ja putoamistapaturma Veteen vajoaminen Hengitystä estävät tapaturmat Tulipalo Paleltuminen Myrkytys (muu kuin alkoholi) Alkoholimyrkytys Muu tapaturma Yhteensä Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan (Lähde:THL).

21 Koko maassa tapaturmaisesti tai väkivaltaan kuolleiden luokassa suurimmat aiheuttajat viiden vuoden vertailuajanjaksolla olivat kaatuminen ja putoaminen, itsensä vahingoittaminen ja muut tapaturmat ja tapaturmien myöhäisvaikutukset ESPOON TURVALLISUUSTASO Muut maakuljetustapaturmat Maaliikennetapaturmat Hukkumistapaturmat Vesikuljetustapaturmat Muut ja määrittämättömät kuljetustapaturmat Tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset Myrkytystapaturmat pl. tapaturmainen alkoholimyrkytys Muut tapaturmat ja tapaturmien myöhäisvaikutukset Itsemurhat Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely vuosi 2014 vuosi 2013 vuosi 2012 vuosi 2011 Kuvio 8. Kuolleisuus tapaturmiin ja väkivaltaan Suomessa vertailuvuodet ( Lähde: Tilastokeskus)

22 POLIISITILASTOT Indeksi on muutosta ilmaiseva suhdeluku. Suhteellista arvoa verrataan jonkin vuoden koko maan suhteelliseen arvoon, joka on 100. Yleensä suurempi arvo eli yli 100 tarkoittaa parempaa arvoa kuin vertailuvuoden arvo. Katuturvallisuusindeksi lasketaan ilmoitettujen rikosten ja asukasluvun avulla. Tietyt nimikkeet saavat painokertoimen. Asukasluku jaetaan painotetulla rikosmäärällä. Luku suhteutetaan tietyn vuoden koko maan arvoon ESPOON TURVALLISUUSTASO Kuvio 9. Kuntavertailu , Katuturvallisuusindeksi. (Polstat 2016.) Espoossa on selvästi alemmat luvut rikoslakirikoksissa kuin muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa Tampere, Oulu, Vantaa ja Turku Helsinki Tampere Vantaa Turku Espoo Oulu Espoo 091 Helsinki 092 Vantaa 837 Tampere 853 Turku 564 Oulu vuosi 2009 vuosi 2010 vuosi 2011 vuosi 2012 vuosi 2013 vuosi 2014 vuosi 2015 Kuvio 10. Kuntavertailu , rikoslakirikokset (pois lukien liikennerikokset) per asukasta. (Polstat 2016.)

23 Espoossa on asukaslukuun suhteutettuna suurten kaupunkien parhaat tilastot koskien pahoinpitelyrikoksia Espoo 091 Helsinki 092 Vantaa vuosi 2009 vuosi 2010 vuosi 2011 vuosi 2012 vuosi 2013 vuosi Tampere vuosi Turku Kuvio 11. Kuntavertailu , pahoinpitelyrikokset per asukasta. (Polstat 2016.) Espoossa on asukaslukuun suhteutettuna hyvä tilanne koskien omaisuusrikoksia. 564 Oulu ESPOON TURVALLISUUSTASO Espoo 091 Helsinki 092 Vantaa 837 Tampere 853 Turku 564 Oulu vuosi 2009 vuosi 2010 vuosi 2011 vuosi 2012 vuosi 2013 vuosi 2014 vuosi 2015 Kuvio 12. Kuntavertailu , omaisuusrikokset per asukasta. (Polstat 2016.)

24 PELASTUSLAITOKSEN TILASTOT ESPOON TURVALLISUUSTASO vuosi 2010 Helsinki Länsi-Uusimaa Keski-Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme vuosi 2011 Kymenlaakso Etelä-Karjala vuosi 2012 Kuvio 13. Pelastustoimen alueelliset tehtävämäärät Etelä-Savo Keski-Suomi Pirkanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa vuosi 2013 Pohjois-Savo Pohjois-Karjala vuosi 2014 Jokilaaksot Kainuu Oulu-Koillismaa Lappi vuosi Espoolla on parhaimmat vertailuluvut Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen alueen tehtävissä/10000 asukas Espoo ( as.) Hanko (9028 as.) Inkoo (5574 as.) Karkkila (8981 as.) Kauniainen (9358 as.) Kirkkonummi (38215 as.) Lohja (47653 as.) Raasepori (28703 as.) Siuntio (6205 as.) Vihti (29015 as.) vuosi 2010 vuosi 2011 vuosi 2012 vuosi 2013 vuosi 2014 vuosi 2015 Kuvio 14. Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen tehtävämäärät kunnittain vuosina

25 Vuoden 2011 tehtävämäärähuipun jälkeen, määrät ovat tasaantuneet. Vuonna 2015 tehtävämäärät olivat alhaisimmat kolmeen vuoteen. Rakennuspalojen määrät nousivat merkittävästi vuonna 2012 mutta lähtivät laskuun vuonna Kuvio 15. Pelastuslaitoksen tehtävät Espoossa vuosina Vuonna 2015 liikenneonnettomuuksien määrä Espoossa oli alhaisin kuuteen vuoteen Kuvio 17. Rakennuspalot ja rakennuspalovaarat Espoossa vuosina ESPOON TURVALLISUUSTASO Kuvio 16. Pelastuslaitoksen liikenneonnettomuustehtävät Espoossa vuosina

26 TILASTOJEN YHTEENVETO Rikoslakirikosten, vammautumisten ja onnettomuuksien tilastojen valossa Espoo on turvallinen kaupunki vertailtaessa sitä muihin suuriin kaupunkeihin. Turvallisuuden tunteen osalta Espoo on suurten kaupunkien kärkikastia. ESPOON TUNNUSLUKUJA ESPOON TURVALLISUUSTASO Turvallisuuden tunne on Maslowin tarvehierarkiassa yksi viidestä ihmisen perustarpeesta. Turvallisuuden tunteen merkitys on korostunut myös suomalaisessa turvallisuuskeskustelussa. Osana laajaa kuntalaisille suunnattua kuntapalveluiden laatututkimusta (FCG, Kuntapalvelut Espoossa 2015) kysyttiin noin kahden tuhannen Espoolaisen mielipidettä turvallisuudesta. Tutkimustulokset ovat kokonaisuudessaan luettavissa Espoo.fi sivustolla. Kysymys oli: Jos ajattelette elämistä Espoossa yleensä, miten hyvin seuraavat asiat on hoidettu. Vastausvaihtoehdot olivat: Asiat ovat kunnassani: 5 = erittäin hyvin, 4 = melko hyvin, 3 = en osaa sanoa, 2 = melko huonosti, 1 = erittäin huonosti. 26 Yleinen järjestys ja turvallisuus Asuinalueen turvallisuus Oman asuinalueen keskuksen turvallisuus Lasten ja nuorten turvallisuus Päihde- ja väkivaltaongelmien ehkäisy Väestönryhmien välisten hyvien suhteiden edistäminen Syrjäytymisen estäminen Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ja palotapaturmien ehkäisy Ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liityvien uhkien torjunta Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti Kuvio 18. Miten hyvin turvallisuusasiat on hoidettu kunnassa? vastaukset. (FCG, Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2015.)

27 Espoolaiset ovat edelleen pääosin tyytyväisiä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä oman asuinalueensa turvallisuuteen. Suuri osa vastaajista oli tyytyväisiä myös oman asuinalueen keskuksen turvallisuuteen sekä lasten ja nuorten turvallisuuteen. Kantaa ottaneiden enemmistö piti tapaturmien ehkäisyä hyvin hoidettuna. Suurin osa vastanneista ei osannut ottaa kantaa päihde - ja väkivaltaongelmien ehkäisyn, väestöryhmien suhteiden edistämisen tai syrjäytymisen estämisen hoitoon. Kantaa ottaneista jokseenkin yhtä suuri osa piti syrjäytymisen ehkäisyä huonosti kuin hyvin hoidettuna. Ilmaston muutoksen ja ympäristöuhkien torjuntaa pidettiin useammin hyvin kuin huonosti hoidettuna. Oman asuinalueen keskuksen turvallisuutta piti vastaajista 76 % hyvin hoidettuna. Kysymys ei ole ollut mukana ennen vuotta 2009 Espoossa eikä myöskään vertailutietoja muista kaupungeista ole. Tutkimuksessa korostuivat kaupunkikeskusten erot. Vastausten perusteella Espoon keskus koettiin muita selvästi turvattomammaksi. Espoon alueet Espoo Espoo 2015, n=606, ka.=4,02 Espoo 2014, n=564, ka.=3,91 Espoo 2013, n=626, ka.=3,81 Espoo 2012, n=632, ka.=3,75 Espoo 2011, n=665, ka.=3,64 Espoo 2010, n=688, ka.=3,66 Espoo 2009, n=757, ka.=3,63 Espoo 2008, kysymys ei mukana Espoo 2006, kysymys ei mukana Espoo 2005, kysymys ei mukana Espoo 2003, kysymys ei mukana Leppävaara 2015, n=165, ka.=3,98 Tapiola 2015, n=97, ka.=4,30 Matinkylä-Olari 2015, n=88, ka. 4,05 Espoonlahti 2015, n=107, ka.=4,08 ESPOON TURVALLISUUSTASO 27 Espoon keskus 2015, n=124, ka.=3, Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti Kuvio 19. Kysymyksen Miten hyvin oman asuinalueen keskuksen turvallisuusasiat on hoidettu kunnassa? vastaukset. (FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa 2015.)

28 VII OHJELMAN PAINOPISTEET JA TOIMENPITEET OHJELMAN PAINOPISTEET JA TOIMENPITEET 28 Kuva: Heidi-Hanna Karhu

29 Kuuden turvallisuustyöryhmän ja viiden alueellisen hyvinvointityöryhmän laatiman riskianalyysin, kuntalaiskyselyn, luottamushenkilöiltä tulleiden palautteiden sekä sisäisen turvallisuuden ohjelman määrittelemien linjausten perusteella valittiin Espoon turvallisuusohjelman painopistealueet; asuinalueiden ja keskusten turvallisuus, lasten ja nuorten turvallisuus, päihteet, väkivalta, väestönryhmien väliset suhteet, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat sekä palotapaturmat, liikenneturvallisuus sekä infrastruktuurin haavoittuvuus. ASUINALUEIDEN JA KESKUSTEN TURVALLISUUS Yleisten alueiden turvallisuus on käsitteenä laaja. Myös turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja toimijoita on paljon. Kuntalaiskyselyn mukaan asuinalueiden ja keskusten turvallisuus on keskeistä viihtyvyydelle. Ilkivallan teot rakenteille, graffitit, metelöinti ja julkijuopottelu yleisillä paikoilla aiheuttavat epäviihtyisyyttä ja häiriöitä vaikkei varsinaista turvallisuusriskiä olisikaan. Yleisille alueille on kaikilla vapaa pääsy ja ilman erityistä syytä on ketään sieltä vaikea häätää. Espoolle on ominaista, että suuralueiden sisällä on elinolojen mm. sosiaalinen osallistuminen ja tuki, yhteisöllisyys, turvallisuus ja rauhallisuus, tulot ja varallisuus, työllisyys, koulutustausta, huoltosuhde, sairastavuus, asuinolot, asuntokanta ja asuinympäristö sekä väestön hyvinvoinnin ja elintapojen osalta erilaisia alueita. Haasteita aiheuttavat mm. asukkaiden sosiaalisten ongelmien ja palvelutarpeen kasautuminen. Lisäongelmia tuo anniskelupaikkojen keskittyminen kaupunkikeskuksiin. Myös maahanmuuttajien määrä osalla pienalueista on huomattavasti Espoon keskimääräistä korkeampi. Maahanmuuttajien osalta haasteita aiheuttavat mm. kotoutumiseen liittyvät kysymykset sekä uhka vastakkaisasettelun ilmapiirin voimistumisesta. Vaikka yksityinen henkilö voi toimia turvallisuutta edistävästi myös yleisellä alueella, on varsinaisiin ongelmatapauksiin puuttuminen poliisin tai virallistettujen toimijoiden kuten vartiointiliikkeiden tai muiden järjestyksenvalvojien tehtävä. Valvontaresurssien niukkuuden vuoksi keskeistä on uusien menettelytapojen käyttäminen ja tehokas verkostoituminen kaikkien toimijoiden kesken. OHJELMAN PAINOPISTEET JA TOIMENPITEET 29 Toimenpide Vastuu- ja yhteistyötahot Vähennetään alueellista segregaatiota asunto- ja asuttamispolitiikan avulla. Vahvistetaan erilaisia tukipalveluja ja varhaista tukea niille alueille joilla tuen tarvetta esiintyy paljon. Huolehditaan poliisin toimintaedellytyksistä. Poliisin näkyvyys ja lähestyttävyys arjessa ja ongelma-alueilla mm. jalkautumalla ihmisten pariin sekä muiden lähipoliisitoiminnan keinoin. Poliisi valvoo tehostetusti viikonloppuisin ongelma-alueiden (mm. ravintolaedustat) yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Puututaan välittömästi ilkivaltaan ja häiriökäyttäytymiseen (nollatoleranssi). Ns. Broken Windows mallin mukaan poistetaan välittömästi yleisillä ja yksityisillä paikoilla havaitut töhrimiset ja roskat sekä korjataan ilkivaltaisesti rikottu omaisuus. Kaupunkikeskusten sekä tulevien metroasemien ja niiden lähialueiden valvontakamerat kartoitetaan ja valvontakameroiden käytön koordinointia kehitetään mm. hyödyntämällä järjestelmiä erityisesti poliisin esitutkinnassa. Kaupungin omistaman ja poliisin käytössä olevan kameravalvontajärjestelmän edelleen kehittäminen kattamaan suurimmat kaupunkikeskukset. Kaupunki Poliisi Poliisi Kaupunki, yritykset, taloyhtiöt Kunta, VR, yritykset, poliisi

30 Ehkäistään yleisötapahtumiin liittyviä lieveilmiöitä lupaehtojen paremmalla kontrollilla. Yleisötapahtumien valmistelussa lisätään viranomaisyhteistyötä ja koordinoidaan lupaehtoja laaditun yhteisohjeen mukaisesti. Kerätään palautetta tapahtumien järjestäjiltä, osallistujilta ja muilta kansalaisilta. Haastetaan asukasyhdistykset ja taloyhtiöt turvallisuuden parantamiseksi yhteisöllisin keinoin ja asukkaiden välistä sosiaalista kontrollia korostaen. Varmistetaan yhteisöllisyyden ja mielekkään tekemisen mahdollistavien toimintojen ja tilojen riittävyys. Luodaan uusille ja vanhoille asuntoalueille rakenteita, jotka tukevat yleistä järjestystä ja turvallisuutta: mm. näkyvyyttä parannetaan valaistuksella ja maiseman avaamisella Kaupunki, poliisi Kaupunki, pelastuslaitos, poliisi Kaupunki, asukasyhdistykset, taloyhtiöt OHJELMAN PAINOPISTEET JA TOIMENPITEET Toteutetaan Ruotsin mallin mukaisia turvallisuuskävelyitä 2-3 vuoden välein eri kaupunkikeskuksissa. Panostetaan turvallisuudesta tiedottamiseen olemassa olevien viestimien kautta. Lehdistön ja radion lisäksi kaupungin omat vuosittaiset julkaisut sekä kiinteistöyhtiöiden ja asukasyhdistysten julkaisut kytketään. Rakennetaan Espoon suuriin kauppakeskuksiin, kokonaisturvallisuuden malli (vrt. Sellon malli). Panostetaan aluetuntemukseen, alueellisten tarpeiden ja aluetta koskevan yhteisen tiedon ja ymmärryksen lisääntymiseen ja sitä kautta nopeampaan puuttumiseen ja tuen järjestymiseen. Kaupunki, poliisi, asukasyhdistykset Kaupunki, taloyhtiöt Kaupunki, pelastuslaitos, poliisi, yhdistykset, yritykset, Helsingin seudun keskuskauppakamari Kaupunki, asukasyhdistykset 30 LASTEN JA NUORTEN TURVALLISUUS Julkisuudessa on viime vuosina keskusteltu runsaasti lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä ja kasautumisesta. Yleisesti ottaen voi todeta, että valtaosa lapsista, nuorista ja perheistä voi hyvin. Hyvinvoinnin polarisaatio on kuitenkin todellista: osalla perheistä, lapsista ja nuorista on kasvavia ongelmia ja pahoinvointia. LASTEN JA NUORTEN KEHITYKSEN JA HYVINVOINNIN RISKITEKIJÖITÄ Vaikka valtaosa espoolaisista lapsista ja nuorista voi hyvin, niin samanaikaisesti hyvinvoinnin uhat ja tuen tarve ovat kasvaneet. Kentän toimijoiden mukaan lasten ja nuorten hyvinvointia heikentävät vanhemmuuden oheneminen, perheiden jaksamisongelmat, lisääntyvä neuvottomuus kasvatusasioissa ja rajojen asettamisessa sekä arkirutiinien väistyminen. Vanhemmat ovat myös usein epätietoisia missä nuoret viettävät viikonloppujaan. Osassa perheistä hyvinvoinnin uhkia ovat myös lähisuhde- ja perheväkivalta, vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat, varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat sekä tukiverkostojen puuttuminen. Osalla lapsista ja nuorista hyvinvointia ja kehitystä heikentävät lisääntynyt henkinen pahoinvointi ja mielenterveysongelmat sekä niiden hoitamattomuus, jaksamisongelmat, sosiaalisten taitojen ja suhteiden puuttuminen sekä mielekkään tekemisen puute. Huolta aiheuttavat myös yksinäisyys, kiusaaminen ja nuorten keskinäinen väkivalta sekä päihteiden käyttö ja huonot elintavat. Syrjäytymisen uhkaa voivat aiheuttaa muun muassa oppimisvaikeudet, poissaolot ja koulun jättäminen peruskouluun (koulutuksellinen syrjäytyminen) sekä näköalattomuus ja juurettomuus. Nuorten häiriöille on tyypillistä häiriöiden kasautuminen samoille nuorille. Perheiden sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja kehityksen riskejä ovat myös tukipalvelujen ja ennalta ehkäisevien palvelujen riittämättömyys ja niukka re-

31 sursointi, oikea-aikaisen ja riittävän varhaisen avun puute, hoitoon pääsyn vaikeudet ja pitkät jonotusajat. Kehittämistä on myös palvelujärjestelmän eri toimijoiden sekä kolmannen sektorin välisessä moniammatillisessa yhteistyössä. Syrjäytymisriskissä olevien perheiden määrä on Espoossakin kasvussa ainakin, jos tilannetta arvioidaan perheneuvolapalveluihin hakeutuvien asiakkuuksien perusteella, lastensuojeluilmoitusten määrän kasvuna ja lasten kaltoin kohteluun liittyvien ilmoitusten lisääntymisenä. Lastensuojeluilmoituksiin liittyvien selvitysten tulokset kertovat siitä, että osa espoolaisista lapsista elää perheissä, joissa väkivalta, päihteet ja erilaiset mielenterveysongelmat ovat lasten arkipäivää. Toimenpide Nuorten elinvoimaisuus (NOW) -kehitysohjelma. Tajua mut - viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena. Kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin riskitekijöiden ja syrjäytymisuhkien varhaista tunnistamista, varhaista puuttumista ja tukea (Omatila, Nupoli) Tuetaan perheiden ja vanhemmuuden sekä lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä: mm. perheiden voimavarojen vahvistaminen ja avun tuominen lasten ja perheiden arkeen. Vahvistetaan ehkäiseviä palveluita ja kehitetään erityisesti lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointia tukevia ja suojaavia tekijöitä sekä lasten ja nuorten psykososiaalista tukea ja osallisuutta (esim. Nupoli). Turvataan tukipalveluiden riittävyys: huolehditaan mm. lapsiperhepalvelujen, oppilashuollon ja mielenterveyspalvelujen voimavarojen riittävyydestä. Puututaan nopeasti, tehokkaasti ja moniammatillisesti tilanteisiin, joissa lapsen turvallisuus, terveys ja hyvinvointi ovat uhattuina: esim. perheväkivaltaan, lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja kaltoin kohteluun. Määritellään selkeä vastuutaho lasten pahoinpitely ja hyväksikäyttöasioille. Vastuu- ja yhteistyötahot Kaupunki Kaupunki Kaupunki Kaupunki Kaupunki Kaupunki OHJELMAN PAINOPISTEET JA TOIMENPITEET 31 Turvataan ympärivuorokautisen sosiaali- ja kriisipäivystyksen toimintaedellytykset. Hyödynnetään harkinnanvaraisen toimeentulotuen käyttöä ennalta ehkäisevänä toimena vähentämään köyhyyden ja eriarvoisuuden aiheuttamaa turvattomuuden riskiä Kehitetään moniammatillista ja hallintokuntien rajat ylittävää yhteistyötä kaikkien lapsiperheiden parissa toimivien välillä palveluiden jatkumon rakentamiseksi ja turvaamiseksi. Lisätään yhteistyötä kolmannen sektorin ja seurakunnan diakoniatyön kanssa. Vähennetään nuorten toimettomuutta mahdollistamalla mielekäs tekeminen ja ainakin yksi harrastus kaikille lapsille ja nuorille. Vahvistetaan erilaisten tukea antavien verkostojen toimintaa, yhteisöllisyyttä sekä nuorten tulevaisuudenuskoa. Lisätään koulunkäynnin mielekkyyttä ja myönteisiä koulukokemuksia vaikuttamalla mm. opintoihin kiinnittymiseen, koulun ilmapiiriin, viihtyvyyteen ja vuorovaikutukseen Varmistetaan erilaisten tukitoimien riittävyys. Kiinnitetään huomiota koulutuksen nivelvaiheisiin. Kaupunki, seurakunta, järjestöt Kaupunki, järjestöt, yhdistykset Kaupunki Kaupunki Kaupunki

32 Puututaan välittömästi (0-toleranssi) koulu ja päiväkotikiusaamiseen. KiVa -koulu koulukiusaamisen vastainen toimenpideohjelma tulee toteuttaa laajasti Espoon kouluissa. Tarkistetaan koulujen turvallisuus- ja kriisisuunnitelmien, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemissuunnitelmien sekä poikkeustilanteiden tiedotusjärjestelmät ja harjoitellaan tilanteista selviämistä. Parannetaan oppilaitosten turvallisuutta ja eri toimijoiden valmiuksia toimia kouluturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Toimenpiteitä ovat ohjeistus, koulutus ja harjoittelu. Tehdään perustetusta poikkihallinnollisesta kouluturvallisuustyöryhmästä pysyvä. Kaupunki, pelastuslaitos, poliisi Kaupunki, vanhemmat Kaupunki, poliisi OHJELMAN PAINOPISTEET JA TOIMENPITEET Vaikutetaan lasten ja nuorten väkivaltaa koskeviin asenteisiin: esim. kohdennetut ja teemalliset vanhempainillat, valistustuntien pitäminen eri viranomaisten toimesta. Kehitetään suunnitelmallisesti päiväkoti- ja koulurakennusten sekä niiden pihojen kuntoa turvallisuuden näkökulmasta. Kartoitetaan nykytilanne. Valaistukseen näillä alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota. Otetaan liikenneturvallisuus korostetusti huomioon osana kaupunkisuunnitteluna oppilaitosten lähialueiden suunnittelussa. Toimenpiteinä mm. nopeusrajoitukset, liikenteen esteettömyys, havaittavuus, opasteet, sujuvuus ja lasten jättöpaikat. VÄKIVALTA Kaupunki Tilapalvelut liikelaitos Tekninen - ja ympäristötoimi/ Kaupunkisuunnittelukeskus 32 Väkivalta on ruumiillista koskemattomuutta, oikeuksia tai etuja loukkaavaa tai vahingoittavaa voimakeinojen käyttöä. Useimmiten sanalla väkivalta viitataan nimenomaan ruumiilliseen voimankäyttöön, mutta on olemassa myös muun muassa käsitteet henkinen väkivalta sekä rakenteellinen väkivalta. Henkisellä väkivallalla viitataan toisen ihmisen loukkaamiseen esimerkiksi sanallisesti. Rakenteellisella väkivallalla viitataan puolestaan epäsuoraan väkivaltaan, joka juontuu henkilöiden välisistä suhteista tai sosiaalisista rakenteista. Suomi on kansainvälisesti vertaillen turvallinen maa. Väkivaltarikoksia lukuun ottamatta suomalaisten todennäköisyys joutua rikoksen uhriksi on pienempi kuin muissa EU-maissa. Suomalainen vakava väkivalta ei yleensä kohdistu sattumanvaraisesti valikoituihin uhreihin. Yleensä tekijä ja uhri ovat toisilleen tuttuja ja väkivaltaan liittyy päihteiden käyttö. Työpaikalla tapahtuvaa fyysistä väkivaltaa tai uhkailua kohtaa Suomessa vuosittain runsaat henkilöä. Työväkivaltatapahtumassa työntekijää loukataan sanallisesti, uhataan tai pahoinpidellään työhön liittyvissä oloissa niin, että hänen turvallisuutensa, hyvinvointinsa ja terveytensä vaarantuu suorasti tai epäsuorasti. Väkivaltaa tai sillä uhkaamista voivat käyttää asiakkaat tai se voi tulla työyhteisön sisältä. Työväkivalta on käsitteenä laajempi kuin työpaikkaväkivalta. Työväkivalta voi olla sellaista uhkaavaa tai loukkaavaa käyttäytymistä, joka tapahtuu työpaikan ulkopuolella, mutta on selvästi sidoksissa työntekijän työhön tai ammattiasemaan (esim. telehäirintä, kotirauhan häirintä, työmatkalla kohdattu väkivalta). Työväkivallan riskiammatteja ovat muun muassa sosiaali- ja terveysalan, palvelualojen sekä opetus- ja kasvatusalan tehtävät. Tutkimusten ja tilastojen mukaan väkivaltatilanteet opetus- ja kasvatusalalla ovat lisääntyneet. Arkityössä väkivaltatilanteita tapahtuu päivittäin. Tilanteet ovat useimmiten oppilaiden tai lasten keskinäistä vä-

33 lien selvittelyä tai erityistä tukea tarvitsevan oppilaan käyttäytymisestä johtuvaa, joihin alalla työskentelevät joutuvat osallisiksi. Espoossa kouluväkivaltaa ennaltaehkäisevää suunnittelutyötä ja toimintaohjeita henkilöstölle tehdään yhteistyössä Espoon sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen, työsuojelun, Jorvin lastenpsykiatrian sekä Länsi-Uudenmaan poliisin ja pelastuslaitoksen kesken. Kouluturvallisuuteen panostetaan oppilaitosten peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa muun muassa rakentamiseen liittyvillä turvallisuusohjeilla sekä toimialojen välisellä yhteistyöllä. Espoossa tehdyn riskianalyysin perusteella ongelma alueita Espoossa ovat: lähisuhde ja perheväkivalta rasistinen väkivalta Koulujen opetushenkilöstölle on järjestetty vuosittain Koulujen ja lukioiden toimintaohjeet väkivaltatilanteisiin - koulutusta Länsi- Uudenmaan poliisin toimesta ja ohjeen jalkauttamista tehdään edelleen. Ohjeen avulla henkilöstö oppii ennaltaehkäisevästi tunnistamaan ja puuttumaan alalla ilmenevää väkivaltaa. Ohje opastaa toimijoita myös kohdekohtaisen turvallisuussuunnittelun ja -toimintaohjeiden laadinnassa. Toimenpide / Lähisuhde ja perheväkivallan esto Eri toimijoiden vastuita, palveluketjuja ja hoitopolkuja selkiytetään. Peruspalveluissa otetaan käyttöön uusia työvälineitä lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistamiseen ja puheeksiottamiseen. Dokumentointia, tiedonkeruuta ja seurantaa kehitetään. Peruspalveluja, erityispalveluja ja kriisipalveluja tarjotaan ja kehitetään kaikille lähisuhde- ja perheväkivallan osapuolille. Laaditaan koulutussuunnitelma ja toimintaohjeet henkilöstölle ja yhteistyötahoille. Rasistiseen väkivaltaan liittyviä kysymyksiä käsitellään erikseen kohdassa 7.5. Espoossa on laadittu Espoon kaupungin lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma, Puhu - älä lyö. Ohjelma käsittelee laajasti ilmiötä. Ohjelman toimenpideluettelo siirrettiin sellaisenaan turvallisuusohjelman tätä aihe-aluetta koskevaksi toimenpideluetteloksi. Vastuu- ja yhteistyötahot Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimi, Omatila *), Lyömätön linja, Miehen linja Sosiaali- ja terveystoimi OHJELMAN PAINOPISTEET JA TOIMENPITEET 33 *)Espoon kaupungin Omatila tarjoaa apua ja tukea lähisuhdeväkivaltaa, seksuaalista väkivaltaa tai hyväksikäyttöä kohdanneille naisille, miehille ja lapsille. Omatila auttaa myös lähisuhteissaan väkivaltaa käyttäviä. Omatila tarjoaa akuutissa tilanteessa lyhytaikaista turvattua asumista sekä yksilö- ja ryhmämuotoista tukea. Omatila kouluttaa ja toteuttaa erilaisia kampanjoita hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisemiseksi. Omatila toimii 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. Puhu - älä lyö -ohjelman sekä monikulttuurisasiain neuvottelukunta kannanoton Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajaperheiden turvallisuus Espoossa toimenpiteiden lisäksi väkivallan ehkäisyn toimenpiteiksi ehdotetaan: Toimenpide Huolehditaan, että väkivallan uhkan omaavilla työpaikoilla on väkivallan torjumiseen ja rajoittamiseen tarvittavat turvallisuusjärjestelyt tai -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen. Työnantajan tulee ohjeistaa ja kouluttaa henkilökuntansa väkivaltatilanteiden varalle. Traumaattisten työtilanteiden jälkeen varmistetaan mahdollisuus jälkipuintiin. Vastuu- ja yhteistyötahot Kaupunki

34 Vaikutetaan siihen, että lasten, vanhusten, vammaisten ja aikuisväestön kanssa työskentelevien ammattiryhmien koulutusohjelmiin sisältyisi väkivallan ehkäisyyn ja hoitoon perehdyttäviä osioita. Yhteistyötä mm. sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa lisätään ja niiltä pyydetään opinnäytetöitä väkivaltailmiöön liittyen. Vanhuksiin kohdistuvasta väkivallasta ja hoitamatta jättämisestä kirjataan seurantatietoja nykyistä systemaattisemmin kotihoitokäynneillä, jotta vanhusten kaltoin kohteluun pystytään puuttumaan. Kaupunki, oppilaitokset Kaupunki OHJELMAN PAINOPISTEET JA TOIMENPITEET 34 Neuvoloissa otetaan käyttöön perheväkivaltaa kartoittava systemaattinen seulonta kaikille asiakkaille (mini-interventio). Kyselyn perusteella asiakkaat ohjataan jatkoavun piiriin. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa terveystarkastusten kyselyihin lisätään kysymykset kartoittamaan väkivallan esiintymistä lapsen elämässä. Varmistetaan omalta osalta Espoon lyömättömän linjan ja Omatilan toimintaedellytykset. Poliisin näkyvä partiointi Espoon katuväkivallan esiintymis-alueilla (mm. liikenneasemat, kauppa-/ostoskeskukset, ravintoloiden edustat). VÄKIVALTAINEN RADIKALISOITUMINEN JA EXTREMISMIN ENNALTAEHKÄISY Sisäministeriö julkaisun Kansallisen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma, tavoitteena on: turvata erilaisten ennaltaehkäisevien toimintojen aukottomuus hyvien käytäntöjen helppo saatavuus ja valmiuksien tasavertaisuus valtakunnallisesta kehittää ja käynnistää erilaisia tukipalvelumuotoja radikalisoituneen henkilön irrottautumiseen väkivaltaisesta toiminnasta sekä tarjota tukipalvelua myös henkilön perheille ja lähipiirille Ohjelman tavoitteissa huomioidaan edellä mainittujen lisäksi: järjestötoiminnan kehittäminen yhtenä tukipalvelumuotona eri alojen ammattilaisten osaamisen ja asiantuntemuksen lisääminen väkivaltaisesti radikalisoituneiden tai radikalisoitumassa olevien henkilöiden tunnistamiseen ja radikalisoitumiskehityksen katkaisemiseen poliisin tietoisuuden laajentaminen poliisin erityisvastuusta radikalisoitumisen ennaltaehkäisyssä ja viharikosten tutkinnassa Kaupunki Kaupunki Poliisi lasten ja nuorten tunnistamis- ja suojautumiskyvyn vahvistaminen väkivaltaiseen radikalisoitumiseen ja ekstremismiin yllyttäviltä viesteiltä ja propagandalta Ohjelman tavoitteena on myös aiheeseen liittyvä tasapainoinen ja selkeä viestintä käyttämällä sanoja ja puhumalla niin, että ketään ei loukata, leimata tai radikalisoida yksilöitä tai ryhmiä. Väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyä koordinoi Sisäministeriö. Muut viranomaiset ja toimijat vastaavat toimista ja niiden kehittämisestä omien vastuualueidensa mukaisesti. Kunnat, järjestöt ja yhteisöt osallistuvat toimenpideohjelman toimeenpanoon yhteistyön periaatteen mukaisesti. Tavoite on kaikilla toimijoilla yhteinen; turvallinen ja viihtyisä Suomi myös jatkossa, maa jossa ihmiset kokevat osallisuutta ja osallistuvasti yhteiskunnan kehittämiseen väkivallattomin keinoin. Espoon sosiaali- ja terveyspalveluista osallistui kaksi työntekijää vuonna 2014 EU:n radikalisoitumisesta tietoisuutta lisäävän verkoston (RAN= Radicalisation Awareness Network) järjestämiin seminaareihin. Suunnitelmissa on lisätä tietoisuutta radikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn Espoossa eri ammattiryhmille sosiaali- ja terveyspalveluissa, nuorisopalveluissa sekä