Satu Laukkanen turvallisuuskoordinaattori

Transkriptio

1 Satu Laukkanen turvallisuuskoordinaattori

2 Konsernihallinto Konserniesikunta Rahoitus ja talous Turvallisuus- ja valmius Turvallisuus- ja valmius/satu Laukkanen

3 Turvallisuus- ja valmiusryhmä huolehtii: kaupungin yleisestä turvallisuusasioiden koordinoimisesta ja edistämisestä turvallisuusstrategisesta suunnittelusta sekä kokonaisvalmiuden ja varautumisen suunnittelusta ja ohjaamisesta, siltä osin kuin tehtävä ei kuulu muulle viranomaiselle. Ryhmässä työskentelee kaupungin turvallisuuspäällikkö, tietoturvapäällikkö, tietosuojavastaava, poliisikoordinaattori ja turvallisuuskoordinaattori

4 Taustaa turvallisuusohjelmalle Toimeenpanee Sisäministeriön laatimaa sisäisen turvallisuuden ohjelman III Turvallisempi huominen (v. 2012) tavoitteita alueellisesti: Suomi Euroopan turvallisin maa Ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena Kaikissa Suomen kunnissa turvallisuusohjelma laadittu

5 Valmistelu Laadittu yhteistyötahoja edustavan turvallisuusstrategian johtoryhmän johdolla Asiakirjan kokoaminen turvallisuusstrategian ohjausryhmän vastuulla Lopullinen valmistelu konserniesikunnan konserniohjausryhmässä Päivitysten yhteydessä asioita käsitelty turvallisuustyöryhmien asiatuntijoiden kanssa

6 Tavoitteet Lisätä espoolaisten turvallisuuden tunnetta, niin että he kokevat asuinalueensa, yhteisönsä ja kaupunkikeskukset turvallisina. Parantaa turvallisuutta vähentämällä onnettomuuksien tapaturmien ja rikosten määrää

7 Painopisteet Asuinalueiden ja keskusten turvallisuus Lasten ja nuorten turvallisuus Väkivalta Päihteet Väestöryhmien väliset suhteet Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat & palotapaturmat Liikenneturvallisuus Infrastruktuurin haavoittuvuus

8 Asuinalueiden ja keskusten turvallisuus Yleinen järjestys ja turvallisuus koettiin hyvin hoidetuksi Espoossa Vuonna 2015 vastaajista 91 % Vuonna 2016 vastaajista 95 % Asuinalueen turvallisuus koettiin hyvin hoidetuksi Vuonna 2015 vastaajista 93 % (Lähde: FCG, Kuntapalvelut Espoossa 2015&16) Vuonna 2016 kysely lähetettiin 4000:lle ja vastausaktiivisuus oli 32 %. Kuntalaispalvelukyselyn koko raportti vuodelta 2016 on luettavissa FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Tilastot_ja_tutkimukset/Palvelut/Kaupunki _ja_kuntapalvelut_2016(107721)

9 Asuinalueiden ja keskusten turvallisuus Viihtyvyys keskeistä turvallisuudelle Haasteina viihtyisyydelle vaikkei varsinaista turvallisuusriskiä olisikaan Ilkivalta Metelöinti ja julkijuopottelu Anniskelupaikkojen keskittyminen kaupunkikeskuksiin Valvontaresurssien niukkuus Yhteistyötä kehitettävä tehokkaalla verkostoitumisella ja uusilla toimintatavoilla

10 Asuinalueiden ja keskusten turvallisuus; toimenpiteet Ilkivallan ja häiriökäyttäytymisen puuttumiseen nollatoleranssi Sotkut, töhrimiset poistetaan heti ja omaisuus korjataan (Broken Windows malli) Poliisin tehostettu valvonta ongelma-alueilla kuten ravintolaedustat Kameravalvonnan kehittäminen kaupunkikeskuksiin Uusien ja vanhojen asuinalueiden rakenteiden kehittäminen kuten: Espoon virastokeskuksen ympäristön kehittäminen Mun idea- kokeilu

11 Arkkitehtikutsukilpailun voittaja Nopat Suunnittelutoimisto: Arkkitehtitoimisto A6 Rakennuttaja: Hausia Oy Kerrosala k-m2 Liiketilaa 500 k-m Asukkaita n. 260 hlöä. Rakentaminen

12 Lasten ja nuorten turvallisuus Valtaosa lapsista, nuorista ja perheistä voi hyvin Hyvinvoinnin polarisaatio on todellista, osalla perheistä, lapsista ja nuorista on kasvavia ongelmia ja pahoinvointia, kuten: Lähisuhde- ja perheväkivalta Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat Varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat Tukiverkostojen puuttuminen

13 Lasten ja nuorten turvallisuus; toimenpiteitä Tukipalveluiden riittävyys Ehkäisevien palveluiden vahvistaminen (Nupoli) Poikkihallinnollinen yhteistyö ja kolmannen sektorin sekä diakoniatyön yhteistyön lisääminen Nopea, tehokas ja moniammatillinen puuttuminen tilanteisiin, joissa lapsen tai nuoren terveys, turvallisuus tai hyvinvointi on uhattuna

14 Väkivalta ja päihteet n.70 % pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillystä alkoholin vaikutuksen alaisena Toimenpiteitä Poliisin kohdennettu näkyvä partiointi Perus-, erityis-, ja kriisipalveluita tarjotaan ja kehitetään kaikille lähisuhde- ja perheväkivallan osapuolille Työpaikkaväkivallan turvallisuusjärjestelyt ja säännöllinen koulutus Poliisin katuturvallisuusindeksi

15 Toimenpiteet; päihteet Vaikuttaminen anniskelupolitiikkaan Espoon alueella: Lausunnot anniskelupaikkojen soveltuvuudesta ja häiriöalttiudesta sekä jatkoajoista asuinalueille PAKKA- toiminta (paikallinen alkoholipolitiikka) Alkoholin käyttötilanteiden valvonta Julkiset tilaisuudet ml. Järjestäjien valvonta Julkiset tilat (kadut, liikennevälineet, puistot, urheilukentät, uimarannat yms.) 0- toleranssi leikkipuistot

16 Väestöryhmien väliset suhteet Yhteistyön kehittäminen ja rakentaminen pitkäjänteisesti kaupungin ja maahanmuuttajien järjestöjen välille Rekrytointia entistä aktiivisemmin palvelutuotantoon

17 Toimenpiteet; Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat& palotapaturmat Keskitytty kotona ja sen välittömässä läheisyydessä tapahtuviin onnettomuuksiin ja niiden ehkäisyyn Pääkohdat: Kodin paloturvallisuus Tapaturmien ehkäisy Kiinteistön turvallisuus Asunnon yleinen turvallisuus Syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten ja vanhusten tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy sekä eri viranomaistahojen yhteistyön tehostaminen Kodeissa käy useita eri toimijoita Pelastuslaki 379/2011, 42,yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemisessä

18 Toimenpiteet; Liikenneturvallisuus Onnettomuusmäärät laskivat kuudetta vuotta peräkkäin 2016 Tieverkoston suunnittelu ja huolto Liikennevalvonta Liikennekasvatus Liikenneturvallisuusmateriaalia saataville kaikille kuntalaisille

19 Infrastruktuurin haavoittuvuus Kriittinen infrastruktuuri käsittää rakenteet ja toiminnot, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan jatkuvalle toiminnolle: Fyysisiä laitoksia ja rakenteita Sähköisiä toimintoja ja palveluja Nyky- yhteiskunnan haavoittuvuudet Ilmaston muutos (laajat veden- ja sähkönsaannin häiriöt) Suuri riippuvuus tietotekniikasta & sähköstä Terveysriskit (pandemiat)

20 Mitä tehdään käytännössä? Hallinnollista yhteistyötä Poikkihallinnollista kaupungin sisällä PKS- alue ja 6 suurinta kaupunkia (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku) Viranomaiset paikallistasolla Ministeriöt (valtakunnallinen) Hyvinvointikertomuksen työikäisten hyvinvointisuunnitelmassa turvallisuusohjelman toimenpiteitä mukana ->seuranta ja raportointi Kaikkien aktiivinen puuttuminen kaupunkiympäristön viihtyisyyden tueksi Kohdennetut turvallisuuskävelyt kaupunkikeskuksiin

21 Espoon kaupungin palautekanava Espoo.fi pääsivulla klikkaa yläpalkista ASIOI VERKOSSA, sitten klikkaa anna palautetta

22 Palautesivusto aukeaa uudelle välilehdelle, valitse sieltä aihe, mistä haluat palautteen antaa. Palaute ohjautuu järjestelmästä asiasta vastaavalle henkilölle

23 Voit myös ladata puhelimeen websovelluksen palautteen antamiseen

24 Kiitos! Muista käyttää heijastinta, älä ole liikenteen ninja!

25 Katuturvallisuusindeksi 160,00 140,00 Katuturvallisuusindeksi: 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0, Helsinki Vantaa Espoo Tampere Turku Oulu Painokertoimella 10 - törkeä pahoinpitely, ryöstö, törkeä ryöstö Painokertoimella 5 - pahoinpitely, lievä pahoinpitely Painokertoimella 1 - rattijuopumus, törkeä rattijuopumus, vesiliikennejuopumus - vahingonteko, törkeä vahingonteko, lievä vahingonteko Lähde: Polstat Indeksi on muutosta ilmaiseva suhdeluku. Suhteellista arvoa verrataan jonkin vuoden koko maan suhteelliseen arvoon, joka on 100. Yleensä suurempi arvo eli yli 100 tarkoittaa parempaa arvoa kuin vertailuvuoden arvo. Katuturvallisuusindeksi lasketaan ilmoitettujen rikosten ja asukasluvun avulla. Tietyt nimikkeet saavat painokertoimen. Asukasluku jaetaan painotetulla rikosmäärällä. Luku suhteutetaan tietyn vuoden koko maan arvoon