90. Kuntien tukeminen

Transkriptio

1 90. Kuntien tukeminen S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriön tehtävänä on valtion kuntapolitiikan osalta huolehtia kunnallisen itsehallinnon kehittämisestä sekä vastata valtion ja kuntien välisestä yhteistyöstä. Näihin tehtäviin kuuluu kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän kehittäminen, kuntien talouden yleinen seuranta ja ennakointi, kuntajakoasiat sekä kuntien hallintoa, henkilöstön palvelussuhde- ja eläketurvaa sekä kuntasektorin yhteistoimintaa koskevan lainsäädännön valmistelu. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Valtiovarainministeriö toteuttaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen suunnittelua ja toimeenpanoa koskevan puitelain pohjalta uudistuksen täytäntöönpanon edellyttämät lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet. Valtiovarainministeriö sovittaa yhteen ja ohjaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edellyttämää eri ministeriöissä tapahtuvaa lainvalmistelutyötä sekä tukee kuntia uudistuksen toimeenpanossa. Kuntarakennetta vahvistetaan elinvoimaisemmaksi, toimintakykyisemmäksi ja eheämmäksi yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Valtion kuntajakoselvittäjiä (erityinen selvitys) voidaan asettaa kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä. Kuntia tuetaan yhdistymiseen liittyvien esiselvitysten toteuttamisessa. Valmistellaan kuntajakolain uudistaminen siten, että kuntajaon muutosten valmisteluprosessia yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Kuntia tuetaan informaatio-ohjauksella ja yhteistoiminta-avustuksilla siten, että kuntien yhteistoimintaa varten muodostettavat yhteistoiminta-alueet ovat elinvoimaisia ja toimintakykyisiä yksikköjä. Syvällisen yhteistoiminnan tukemista koskevaa määräaikaista lakia on jatkettu vuosiksi ja samalla yhteistoiminta-avustuksen myöntämisedellytyksiä muutettu siten, että niissä otetaan paremmin huomioon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet ja sitä koskeva lainsäädäntö. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain perusteella erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat ja valtio selvittävät yhdessä kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyvät toimiin palvelujen turvaamiseksi. Kuntien parhaat palvelukäytännöt -hankkeen avulla edistetään kuntien palvelutuotannon uudistamista, tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä sekä parhaiden käytäntöjen innovaatioiden leviämistä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen arviointia toteutetaan jatkuvasti vuoteen 2012 saakka. Arviointiprosessin kuluessa selvitetään kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjaavan lainsäädännön mahdolliset kehittämistarpeet. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota kaupunkiseutujen suunnitelmien sisältöön ja niiden toteuttamiseen sekä yhdyskuntarakenteen eheytymiseen. Selonteko uudistuksen ensivaiheista annetaan eduskunnalle vuonna Kaikilla kunnilla tulee olla ennen selonteon antamista päätökset siitä, miten ne tulevat täyttämään puitelain velvoitteet. Kaikkien kuntien edistymistä puitelain tarkoituksen toteuttamisessa seurataan. Niiden kuntien kanssa neuvotellaan erikseen, jotka eivät näytä täyttävän puitelain velvoitteita. Peruspalveluohjelman taloudellisia ohjauskeinoja tehostetaan suunnittelukaudella siten, että ohjelma on poikkihallinnollinen kunnallisten palveluiden ja niiden rahoituksen kokonaisuuden ohjausväline poliittisessa päätöksenteossa. Kehitetään kunnalliseen itsehallintoon perustuvaa kansanvaltaista päätöksentekoa muuttuvissa olosuhteissa. Varmistetaan kunnallisen demokratian toteutumisedellytykset palveluketjujen ohjauksessa riippumatta siitä, mikä taho palvelut järjestää. Valtionavut kunnille Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä on kuvattu yleisperustelujen luvussa esitetyssä peruspalvelubudjettitarkastelussa. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää uudistetaan vuoden 2010 alusta puitelain pohjalta. Järjestelmästä tehdään nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi, läpinäkyvämpi ja kannustavampi. Kuntien erilaiset olosuhteet ja palvelutarpeet otetaan huomioon. Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään puitelain edellyttämin poikkeuksin ja säilyttämällä ylläpitäjäjärjestelmä lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun osalta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Kuntien yleisellä valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella pyritään osaltaan siihen, että kuntien lakisääteiset tehtävät ja niiden kokonaisrahoitus ovat tasapainossa alueittain ja kuntaryhmittäin. Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallisten peruspalveluiden tuottamista taloudellisemmin. Yhdistymisavustuksia maksetaan niihin kuntajaon muutoksiin, jotka tulevat voimaan viimeistään vuoden 2013 alusta. Kuntien yhdistymisiä toteutuu vuonna 2009 yhteensä 32, kun vuonna 2008 yhdistymisiä oli yksi. Vuoden 2009 yhdistymisissä on mukana 99 kuntaa ja kuntien lukumäärä vähenee 67 kunnalla. Yhdistyvissä kunnissa on yhteensä 1,13 miljoonaa asukasta. Kuntien harkinnanvaraisella rahoitusavustuksella pyritään huolehtimaan siitä, että vaikeimmassakin taloudellisessa asemassa olevat kunnat pystyvät suoriutumaan peruspalveluiden tuottamisesta ja näiden kuntien talouden tasapainoa voidaan parantaa. Harkinnanvaraista rahoitusavustusta varaudutaan maksamaan noin 40 kunnalle. Kuntien verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus on jaettu kolmelle hallinnonalalle siten, että sosiaali- ja terveysministeriön osuus on 57 %, opetusministeriön 37 % ja valtiovarainministeriön osuus 6 % tasausten kokonaismäärästä. Tasaus vähentää valtionosuuksia nettomääräisesti euroa. Tasauksen nettovaikutus edelliseen vuoteen verrattuna muuttuu siten, että valtionosuusmenot vähenevät mainituilla kolmella hallinnonalalla yhteensä euroa. Verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasauslisät ja -vähennykset (1 000 euroa) Lisäykset Vähennykset Netto Sosiaali- ja terveysministeriö Opetusministeriö Valtiovarainministeriö Yhteensä Vuonna 2009 valtionosuuksiin tehdään täysimääräinen 3,9 prosentin kustannustason tarkistus. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2007/2008 asukasluku on V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : K u n t a t a l o u s. Kuntatalouden tila on ollut poikkeuksellisen hyvä vuonna 2008 ja kuntatalouden arvioidaan pysyvän kokonaistasolla hyvänä vielä ensi vuonna. Kuntien rahoitusasema paranee valtion toimenpiteiden ansiosta nettomääräisesti 24 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna ja kustannusten nousua korvaavat indeksikorotukset mukaan lukien 327 miljoonalla eurolla. Kuntaliitosten ansiosta kunnallisvero alenee useissa kunnissa, mutta veroprosenttien erot ovat edelleen huomattavan suuria. Kunnilla on myös hyvä kassavaranto ja kertynyttä ylijäämää noin 4 mrd. euroa. Laskusuhdanteen myötä julkisen talouden tila on kuitenkin heikkenemässä nopeasti ja riskit kuntatalouden kiristymiselle ovat lisääntyneet huomattavasti. Suhdannekäänne näkyy jo yhteisöverotulossa; sen kasvu pysähtyi alkusyksystä ja lokakuun tilitys oli 13 prosenttia edellisvuoden vastaavaa aikaa alhaisempi. Yhteisöveron tuottoarviota on syksyn aikana alennettu 170 miljoonalla eurolla. Heikon talouden kuntien määrä kasvaa todennäköisesti jo ensi vuonna. Riskit ovat lisääntyneet etenkin kunnissa, joissa taseet eivät ole kunnossa ja joissa yhteisöveron painoarvo on suuri. Metsäteollisuuden supistusten lisäksi myös monilla muilla paikkakunnilla on vireillä irtisanomisia tai lomautuksia, jotka koskettavat yhteensä useita tuhansia ihmisiä. Haasteita lisää se, että nykyiset palkankorotukset pitävät kuntien menojen kasvua nopeana samalla kun kuntien investointitarpeet pysyvät suurina. Talousarvioesitykseen sisältyy paljon elvyttäviä toimia, jotka vaikuttavat myös kuntatalouteen. Ne eivät kuitenkaan ole välttämättä riittäviä, mikäli laskusuhdanne jatkuu voimakkaana. Valiokunta korostaa, että kuntien ja valtion on varauduttava lisäämään elvyttäviä ja kuntataloutta tukevia toimia. Valiokunnan mielestä jo ensi vuonna on myös ryhdyttävä valmistelemaan sellaisia työllisyyttä parantavia hankkeita ja investointeja, jotka voidaan tarvittaessa käynnistää heti vuoden 2010 alussa. Tämä on tärkeää, koska ennusteiden Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 mukaan talous- ja työllisyyskehitys heikkenee erityisesti vuonna 2010, jolloin tarvitaan työllisyyttä ja talouskasvua tukevien toimien lisäämistä. Kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin on varattu ensi vuodelle 15 miljoonaa euroa, mikä on 5 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Pitkään jatkuneen hyvän talouskehityksen ansiosta harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen tarve on vähentynyt huomattavasti; avustusta hakevien kuntien määrä puolittui vuonna 2008 vuoteen 2005 verrattuna. Talouden ja työllisyyden heikkeneminen lisännee nopeasti harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen tarvetta. Valiokunta pitää tärkeänä, että kuntien tilannetta seurataan ja että momentin määrärahaa lisätään tarvittaessa. Valiokunta toteaa, että luottamuksen säilyttäminen kuntatalouden kestävyyteen pitkällä tähtäimellä on keskeistä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että valtio sitoutuu toteuttamaan pitkäjänteistä ja vakaata kuntapolitiikkaa, jotta kunnallisten peruspalveluiden saatavuus ja laatu voidaan turvata koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasituksella. K u n t a r a k e n t e e n u u d i s t a m i n e n. Kunta- ja palvelurakenteita uudistetaan vuoden 2012 loppuun voimassa olevan puitelain mukaisesti. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuntien yhteistoiminta on lisääntymässä ja puitelain mukaiset väestöpohjavelvoitteet sosiaali- ja terveystoimen osalta ovat toteutumassa hyvin. Puitelain velvoitteiden toteuttamisessa on ongelmia noin 30 kunnassa. Ammatillisen peruskoulutuksen osalta suurin osa koulutuksen järjestäjistä saavuttanee väestöpohjatavoitteen vuoden 2009 aikana. Kuntaliitosten osalta prosessi on edennyt odotettua nopeammin. Vuoden 2009 alusta tulee voimaan 32 kuntaliitosta, joissa on mukana 99 kuntaa. Kuntamäärä vähenee tällöin 415 kunnasta 348 kuntaan. Vuonna 2010 toteutuu vielä 5 kuntaliitosta, minkä lisäksi vireillä on 9 liitosselvitystä. Valiokunta korostaa, että kuntaliitokset eivät yksin ratkaise väestörakenteen muutoksen aiheuttamia haasteita, vaan samalla on huolehdittava palvelurakenteen ja palvelujen tuotantotapojen kehittämisestä. Valiokunta pitää tärkeänä, että palvelut eivät pirstaloidu ja että perusterveydenhuoltoon, siihen läheisesti liittyvään sosiaalihuoltoon ja erikoissairaanhoitoon luodaan talouden perustaltaan vahvat järjestelyvastuualueet, jotka tukevat palveluiden järjestämistä ja jotka ovat myös kuntalaisten kannalta toimivia. Kuntaliitosten lukuisuuden vuoksi kuntien yhdistymisavustuksiin osoitettu määräraha kasvaa ensi vuonna lähes 100 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Valiokunta pitää tärkeänä, että kuntien yhdistymisavustuksia käytetään rakenteiden uudistamiseen ja toiminnan tehostamiseen eikä sellaisten olemassa olevien järjestelmien ylläpitämiseen, jotka ovat epätaloudellisia ja jotka vastaavat huonosti palvelutarpeisiin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan useat tutkimukset osoittavat, että erityisesti 1970-luvun kuntaliitokset eivät tuoneet talouden säästöä, vaan liitoskunnissa kustannukset nousivat vertailukuntia nopeammin. Valiokunnan mielestä kuntaliitostukeen tulisi liittää myös kannustavia ja tulokseen liittyviä elementtejä. Parhaillaan valmistellaan kuntien toimintaan läheisesti vaikuttavaa lainsäädäntöä kuten terveydenhuoltolakia sekä aluehallintoon liittyviä uudistuksia. Valiokunta pitää tärkeänä, että valmisteilla oleva lainsäädäntö muodostaa kuntien ja muiden toimijoiden kannalta johdonmukaisen kokonaisuuden ja että se yhteensovitetaan huolella niihin ratkaisuihin, jotka edistävät puitelain tavoitteiden toteutumista. 03. KuntaIT:n toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä muihin toimintamenoihin 2) kuntien informaatioteknologiaan kohdennettuihin, kuntien tietovarantojen hyväksikäytön edellytyksiä parantaviin kehittämishankkeisiin sekä tietoteknisten palveluiden järjestämiseen 3) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin ja 4) EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : KuntaIT ohjaa kuntien tietohallintokehitystä. Se toimii verkostomaisesti yhteistyössä kuntasektorin, valtionhallinnon ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Määrärahalla vahvistetaan ja nopeutetaan kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa tuottavuutta sekä edistetään kuntien ja julkishallinnon yhteisiä informaatioteknologian kehittämishankkeita ja sähköisten toimin- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 tatapojen käyttöönottoa. Hankkeista päätetään yhdessä kuntasektorin kanssa. Toiminnallisen tuloksellisuuden Toimenpiteet tavoitteet Palvelurakenneuudistuksen ja sähköisten toimintatapojen edistäminen kuntahallinnossa. Käynnistetään ja koordinoidaan kuntasektorin käyttöön tarkoitettuja valtakunnallisia tietohallinnon kehittämiseen ja sähköisiin palveluihin liittyviä hankkeita yhteistoiminnassa kuntatoimijoiden ja muun julkishallinnon kanssa. Toimeenpannaan jo käynnistyneitä tietohallinnon ja sähköisen asioinnin kehittämistoimenpiteitä, kuten asiakaspalvelukeskushanketta, tietojohtamisen ja kunnallisten palvelualueiden kehittämishankkeita sekä kuntien tietohallinnon arkkitehtuurin kehittämistoimenpiteitä. Kuntien ja koko julkishallinnon Kartoitetaan eri hallinnonalojen peruspalvelujen järjestämi- tietohallinnon yhteistyön tiivistäminenseen liittyvä IT-rahoitus ja varmistetaan rahoituksen suuntaaminen yhdenmukaisesti. Edistetään perusrekisterien täysimääräistä hyödyntämistä julkishallinnon palvelutoiminnan järjestämistä ja tuottamista tukevissa tietojärjestelmissä. Määrärahan arvioitu käyttö KuntaIT:n toimintamenot Kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeet Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuvat tasaukset ja siirtymätasaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kuntien valtionosuuslain (1147/1996) mukaisen 1) kuntien yleisen valtionosuuden ja 2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun puitelain mukaisesti kunnallinen kuluttajaneuvonta ja holhoustoimen edunvalvontapalvelujen järjestäminen siirretään kustannusneutraalisti valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi vuoden 2009 alusta. Myös kunnallisen elatustuen rahoitusvastuu siirtyy valtiolle Tehtävien siirrot vähentävät yleistä valtionosuutta yhteensä euroa. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon kuluttajaneuvonnan siirron vuoksi euroa, josta euroa siirtona momentille ja euroa siirtona momentille sekä edunvalvontapalvelujen vuoksi euroa ( euroa siirtona momentille ). Elatustuen hallintomenoihin rahoittamiseen liittyvänä vähennyksenä on otettu huomioon euroa siirtona momentille Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeiden rahoittamiseksi vuosina 2007 ja 2008 tehdyn määräaikaisen euron vähennyksen jatkaminen vuodelle Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kuntien valtionosuuslain muuttamisesta siten, että kuntien yleisestä valtionosuudesta vähennetään tehtävien siirtoon liittyen 3,75 euroa asukasta kohden vuodesta 2009 lukien ja kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeiden rahoittamiseen liittyvän määräaikaisen vähennyksen takia 0,96 euroa asukasta kohden vuonna Yleisen valtionosuuden keskimääräiseen euromäärään on tehty 3,9 prosentin kustannustason tarkistus. Luvun perusteluihin viitaten määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasauslisät sekä -vähennykset. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon (1 000 euroa) Perusosa keskimääräinen euromäärä (29,68 /as) * vv 2007/2008 asukasluku josta kustannustason tarkistus (3,9 %) Kuntakohtaiset määräytymisperusteet saaristolisä syrjäisyyslisä taajamarakennelisä kielilisä asukasluvun muutokseen perustuva lisä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Yleinen valtionosuus yhteensä, ilman valtionosuusvähennyksiä Valtionosuuden vähennykset (-21,63 /as) vuosina 1997 ja 1998 toteutetut julkisen talouden säästöpäätökset (-7,53 /as) valtionosuusuudistus: perustemuutosten aiheuttama valtionosuusmenojen lisäys, vastaava valtionosuuden vähennys (-2,74 /as) valtionosuusuudistus: verotuloihin perustuvaan tasaukseen tehdyn perustemuutoksen aiheuttama valtionosuusmenojen lisäys, vastaava valtionosuuden pienentäminen (-0,48 /as) kuntait (-0,96 /as) Virve-rahoitus (-0,37 /as) työmarkkinatukiuudistus, siirtymäkauden vähennys (-5,8 /as) edunvalvonta (-1,88 /as) kuluttajaneuvonta (-0,92 /as) elatustuki (-0,95 /as) Valtionosuuden vähennykset yhteensä Työmarkkinatukiuudistus korjauserä Verotuloihin perustuva tasaus -253 Yleinen valtionosuus, yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Asukasluvun muutos 111 Tehtävämuutokset holhoustoimen edunvalvonta, josta euroa siirtona momentille kuluttajaneuvonta siirtona momentille kuluttajaneuvonta siirtona momentille elatustuen hallintomenot siirtona momentille Verotuloihin perustuva tasaus Indeksikorotus Kuntien yhdistymisen vaikutus Muut muutokset Yhteensä T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu muuttuneista verotulotasaustiedoista talousarvio talousarvio tilinpäätös Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntajako sekä kuntien yhteistoiminnan tukeminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kuntajakolain (1196/1997) 38 :n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin 2) kuntajakolain 39 :n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen 3) ennen vuotta 2008 voimassa olleen kuntajakolain 40 :n (167/2005) mukaiseen investointi- ja kehittämishankkeiden tukeen 4) enintään euroa kuntajakolain 8 :n mukaisten erityisten selvitysten toimittamisesta aiheutuneiden kustannusten maksamiseen sekä avustuksiin kunnille niistä kustannuksista, joita niille aiheutuu yhdistymiseen liittyvistä esiselvityksistä ja 5) enintään euroa kuntien valtionosuuslain 13 a :n mukaisten yhteistoiminta-avustusten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Säännökset yhdistymisavustusten muodosta ja tasosta on uudistettu vuoden 2008 alusta ja sen jälkeen toteutettavissa kuntajaon muutoksissa. Samalla on luovuttu kuntajaon muutosten yhteydessä erikseen maksettavasta investointi- ja kehittämishankkeiden tuesta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon (1 000 euroa) Yhdistymisavustus vuoden 2009 kuntien yhdistymiset, 32 liitosta vuoden 2008 kuntien yhdistymiset, 1 liitos vuoden 2007 kuntien yhdistymiset, 14 liitosta vuoden 2006 kuntien yhdistymiset, 1 liitos 897 vuoden 2005 kuntien yhdistymiset, 10 liitosta Yhteensä, 58 liitosta Valtionosuusmenetysten kompensaatio vuoden 2009 yhdistymiset vuoden 2008 yhdistymiset 934 vuoden 2007 yhdistymiset vuosien yhdistymiset 15 Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Investointi- ja kehittämishankkeiden tuki vuoden 2007 yhdistymiset Kuntajakolain mukaiset selvityskustannukset ja yhdistymisiin liittyviin esiselvityksiin myönnettävä avustus (enintään) 760 Yhteistoiminta-avustukset Kaikki yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Yhdistymisavustus Valtionosuusmenetysten kompensaatio Investointi- ja kehittämishankkeiden tuki Yhteistoiminta-avustukset Yhteensä toteutuma toteutuma arvio arvio Kuntien yhdistymisiä Kuntien määrän vähennys Määräraha, milj. 55,0 44,0 142,5 105,2 josta ko. vuoden yhdistymisten osuus, milj. 37,7 2,1 111,7 13,1 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu vuoden 2009 yhdistymisten johdosta maksettavien valtionosuusmenetysten kompensaatioiden muutoksesta talousarvio talousarvio tilinpäätös Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kuntien valtionosuuslain 13 :n mukaisten harkinnanvaraisten rahoitusavustusten maksamiseen kunnille. S e l v i t y s o s a : Avustusta voidaan myöntää kunnalle, joka ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten taloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Siihen vaikuttavina tekijöinä otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Rahoitusavustuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Valtionapuviranomainen voi asettaa avustuksen myöntämiselle ja käytölle myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja. Rahoitusavustus voidaan seuraavina vuosina jättää myöntämättä tai se voidaan myöntää alennettuna, jos suunnitelmaa tai asetettuja ehtoja ei ole noudatettu toteutuma arvio tavoite Määräraha, milj. euroa 21,0 20,0 15,0 Negatiivisten vuosikatteiden kunnat, kpl Negatiivisten vuosikatteiden kunnat ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta kpl Erotus talousarvio III lisätalousarvio II lisätalousarvio 2008 talousarvio tilinpäätös Holhoustoimen edunvalvonta (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yleisen edunvalvonnan järjestämisestä annetun lain (443/1999) 6 :ssä tarkoitettuihin edunvalvontapalvelun tuottajille maksettaviin korvauksiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitettu kunnille vuonna 2008 aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen. Holhoustoimen edunvalvontapalvelujen järjestäminen siirtyy kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen vuoden 2009 alusta kunnilta valtiolle holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetun lain (575/2008) mukaisesti. Ennen vuotta 2009 voimassa olevan lainsäädännön perusteella kunnille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset on korvattu kunnille jälkikäteen toimintaa seuraavana varainhoitovuotena. Vuoden 2009 edunvalvonnasta valtiolle aiheutuvat kustannukset maksetaan momentilta Edunvalvontapalvelujen tuottajille maksetaan vuoden 2008 kustannuksista korvaus valtiovarainministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti. Korvausperusteena on käytetty edunvalvontakohtaisesti määräytyvää korvausta. Korvausta suoritetaan vähintään 70 euroa ja enintään 240 euroa edunvalvontaa kohti talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7