Aho Karoliina, Saarijärvi Merja & Vesala Mari-Leena NAISTEN KOKEMUKSIA CPAP- HOIDOSTA JA OHJAUKSESTA SEKÄ HOIDON VAIKUTUKSISTA HEIDÄN ELÄMÄÄNSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aho Karoliina, Saarijärvi Merja & Vesala Mari-Leena NAISTEN KOKEMUKSIA CPAP- HOIDOSTA JA OHJAUKSESTA SEKÄ HOIDON VAIKUTUKSISTA HEIDÄN ELÄMÄÄNSÄ"

Transkriptio

1 Aho Karoliina, Saarijärvi Merja & Vesala Mari-Leena NAISTEN KOKEMUKSIA CPAP- HOIDOSTA JA OHJAUKSESTA SEKÄ HOIDON VAIKUTUKSISTA HEIDÄN ELÄMÄÄNSÄ Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma AMK SH18 ja TH9 Syyskuu 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Keski- Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Aika Tekijä/tekijät Karoliina Aho Merja Saarijärvi Mari- Leena Vesala Koulutusohjelma Hoitotyön koulutsohjelma sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja Työn nimi Naisten kokemuksia CPAP- hoidosta ja ohjauksesta sekä hoidon vaikutuksista heidän elämäänsä Työn ohjaaja Sivumäärä Lehtori Riitta Ala-Korpi 43+9 Työelämäohjaaja Unihoitaja Markku Keski-Rahkonen (KPKS) & Osastonhoitaja Anne Suvanto (SEKS) Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako CPAP-laitteen käyttö uniapneaa sairastavan naisen elämään ja mikä on ohjauksen merkitys hoidon onnistumiselle. Tutkimusaineisto on kerätty Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueelta huhti-elokuun 2008 aikana. Käytimme tutkimusmenetelmänä kvantitatiivista tutkimusta, joka perustuu tilastollisiin, laskennallisiin ja täsmällisiin tuloksiin. Toteutimme aineiston keruun ja tutkimuksemme kirjekyselynä, joka muodostui sekä monivalinta- että avokysymyksistä. Vastausprosentti oli 78,9 eli se oli hyvä. Analysoimme aineistoa tilastollisin menetelmin SPSS-tietokoneohjelman ja microsoft word 2007 excel ohjelman avulla. Avokysymyksiin käytimme sisällön analyysiä. Aineiston avulla pyrimme löytämään syitä suureen hoidon keskeyttämisprosenttiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suurin osa uniapneaa sairastavista naisista on ylipainoisia, yli neljäkymmentävuotta täyttäneitä hoitoon tyytyväisiä naisia. Hoito koettiin miellyttäväksi, koska se muutti elämän laadun paremmaksi heti hoidon aloituksen jälkeen. Suurimmiksi ongelmiksi koettiin maskin sopimattomuus, laitteesta lähtevä ääni ja nenän limakalvojen kuivuminen. Vastanneista melkein puolet olivat keskeyttäneet hoidon jossain vaiheessa näiden ja/tai muiden ongelmien takia, mutta jatkaneet sitä kuitenkin myöhemmin. Muita ongelmia olivat muunmuassa häpeän tunne, flunssa joka esti laitteen käytön, maskista jäävät rumat jäljet ja muiden vähättelevät asenteet sairautta kohtaan. Ohjauksesta heränneet mielipiteet olivat ristiriitaisia; 77,7 % vastanneista koki, että ohjausaikaa oli riittävästi, mutta avokysymyksissä tuli esiin useasti, että aikaa oli varattu riittämättömästi ohjaukselle. Lisäksi naiset kokivat, että ohjauskertoja pitäisi olla useampi ja kontrolleja tiheämmin. Ohjaajalta odotettiin kannustavaa ja motivoivaa työotetta. Syyllistämistä omasta tilastaan pelättiin. Kiinnostus vertaistukiryhmiä ja sopeutumisvalmennusta kohtaan oli suuri. Lisäksi yhdistystoiminnasta ja luentotyyppisistä asioista haluttiin lisää tietoa. Naiset toivoivat myös, että hoidon suunnittelun ja toteutuksen aikana otettaisiin myös perhe huomioon. Asiasanat: Uniapnea, CPAP- hoito, Ohjaus

3 ABSTRACT Unit Central Ostrobothnia University of Applied Sciences Date 30 Sep.2008 Degree programme Nursing degree programme, Nurse and Public Health Nurse Author Karoliina Aho Merja Saarijärvi Mari- Leena Vesala Name of thesis Women`s Experiences of CPAP- Treatment and Counseling and Treatments Impact on Their Life. Instructor Lecturer Riitta Ala-Korpi Pages 43+9 Supervisor Sleep Nurse Markku Keski-Rahkonen (KPKS), Head Nurse Anne Suvanto (SEKS) The purpose of this research was to study women`s sleeping syndrome and effects while using CPAP-equipment, and what is purpose of guiding to successful treatment. Researchmaterial was collected from South- and Central Ostrobothnia healt care distrrict during april to august Our research method was quantitative, which is based on statistics, countable and accurate results. We complited this research using letterquetionnaire. Answering per centage was 78,9 so it was good. We analysed our collected data using statistic method SPSS and microsoft office 2007 excel computer programme. The result of the study indicates that most of sleeping syndrome women patients are over forty years old, overweight and they are fully comfortable by treatment. The treatment was succesfull becauce it change a quality of life better immediately after starting. Biggest problems were; unsuitable mask, machinery noise drying and noses mucosa. Almoust half of respondents had stopped treatment because of those or others unsolved problems but continued it later. Other problems were feeling of the shame, flu, mask left ugly marks on the face and peoples attitudes. Opinions on the guiding were contradictiory; 77,7% respondents felt that there was sufficient time for guiding, but then from open-ended questions emerged that many woman think that there was too little time for guiding. Women also think that there should be more guiding times and more controls. They wish that mentor should be supportive and motived. Worst fear was condemning attitude. Women were interested in peer groups and orientation courses. They also wishe to have more information about club actions and different lessons. There should allow for whole family to be taken into consideration. Key words: Sleep apnoea, CPAP- treatment, Counseling

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT JOHDANTO 1 1 UNEN FYSIOLOGIA 3 2 UNIAPNEA SAIRAUTENA 4 3 RAKENTEELISET RISKITEKIJÄT 5 4 VAIKEUSASTEET 6 5 UNIAPNEAN OIREET 7 6 UNIAPNEAN TUTKIMUKSET JA TOTEAMINEN 8 7 HOITOMYÖNTYVYYS, MOTIVAATIO JA HOITOON SITOUTUMINEN 9 8 HOITO JA KUNTOUTUS Hoito Kuntoutus CPAP-hoito 13 9 OHJAUS AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET TUTKIMUSMENTELMÄT JA AINEISTON ANALYSOINTI TUTKIMUSKEN TOTEUTUS Tutkimuksen tavoite ja ongelmat Aineiston hankinta Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus TUTKIMUKSEN TULOKSET Vastanneiden ikäjakauma, painoindeksi ja hoitoajat Naisten kokemuksia CPAP- hoidosta CPAP -hoidon keskeyttäminen ja hoitoon liittyvät ongelmat CPAP- hoidon vaikutukset naisten elämään Naisten kokemukset ohjauksesta Asiat mitä naiset halusivat ohjaukselta CPAP-ohjauksen kehittämiseen Kehittämisehdotuksia CPAP-laitteeseen POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS UUDET TUTKIMUSAIHEET 40 LÄHTEET 41 LIITTEET

5 1 JOHDANTO Suomessa unenaikaisista hengityskatkoksista eli uniapneasta kärsii ihmistä (Ylikoski 2000). Pelkästään Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on noin 300 potilasta ja Etelä- Pohjanmaan alueella yli 200 uniapeapotilasta asukasta kohden, joilla on käytössä CPAP-laite ja heidän määrä lisääntyy koko ajan. Hoitoon pääsy pitkittyy jatkuvasti kasvavien jonojen vuoksi, koska tieto uniapneasta on alkanut levitä vasta viime vuosina. Uniapneaa ei vielä tiedosteta sairaudeksi, vaikka kyseessä on vakava tila. Hoitamattomana uniapnea heikentää elämänlaatua huomattavasti ja voi johtaa kohtalokkaisiin tilanteisiin, kuten liikenneonnettomuuksiin. (Huovinen & Partinen 2007.) Uniapnea on toiselta nimeltään obstruktiivinen uniapneasyndrooma eli OSAS. Unen aikana uniapneaa sairastavan ylempien hengitysteiden lihakset rentoutuvat liikaa, joka aiheuttaa hengitysteiden tukkeutumisen ja näin ollen henkilö kärsii hengityskatkoksista ja hapen puutteesta. Uniapneaa hoidetaan kirurgisesti, kuorsauskiskoilla, CPAPlaitteella ja potilaan omilla elämäntapamuutoksilla, esimerkiksi laihduttamalla. (Lojander 2005.) Uniapnean paras hoitovaste saadaan CPAP-laitteella (Continuous Positive Airway Pressure). Laitteen tarkoitus on pitää ylähengitystiet avoimena unen aikana ja estää hengityskatkoksien syntymistä. Hoito parantaa potilaiden elämänlaatua välittömästi. Hoito edellyttää perusteellista unitutkimusta unipoliklinikalla ja sitoutumista hoidon jatkuvuuteen. (Lojander 2005.) Hoito muuttaa suuresti nukkumistilannetta ja sitä kautta vaikuttaa laitetta käyttävän ja hänen läheisten elämään. Tästä syystä hoitohenkilökunnan ja kuntouttajan välillä tulee olla hyvä, luottamuksellinen suhde, jotta hoidon aloittaminen kävisi vaivattomasti ja olisi jatkuvaa. (Hengitysliiton tutkimuksia 2004, ) Tässä opinnäytetyössä selvitimme naisten kokemuksia CPAP-hoidosta ja sen ohjauksesta sekä millaisia vaikutuksia hoidolla on heidän elämäänsä. Etsimme tämän opinnäytetyön avulla ongelmakohtia, jotka voivat johtaa mahdolliseen hoidon keskeytymiseen. sekä antaa hoitohenkilökunnalle uusia eväitä hyvän ohjauksen toteuttamiseen. Työssä tuomme esille naisten toiveita, tuntemuksia, ajatuksia ja kehittämisehdotuksia liittyen CPAP-hoitoon, laitteeseen ja ohjaukseen. Tutkimusongelmia olivat: miten naiset kokevat CPAP hoidon, millaisia vaikutuksia CPAP-hoidolla on heidän elämäänsä, millaisena naiset kokevat ohjauksen, millaisia asioita naiset haluavat ohjaukselta ja miten CPAP-ohjausta voidaan kehittää. Tutkimus rajattiin koskettamaan Keski- ja Etelä-Pohjanmaan aluetta. Tutkimukseen vastanneet olivat CPAP-hoitoa käyttävät naiset, jotka ovat saaneet siihen tarvittavan ohjauksen Käytimme tutkimusmetodeinamme laadullista ja määrällistä yhdistettyinä. Näiden kahden menetelmän yhdistämistä kutsutaan nimellä triangulaatio. (Janhonen & Mikkonen. 2003, 12-14) Valitsimme määrällisen tutkimuksen, jotta saisimme mahdollisimman suuren määrän ja luotettavia tuloksia kyseisestä aiheesta. (Hirsjärvi ym. 2007, ) Laadullisen tutkimustyylin valitsimme lisäksi, jotta saisimme tiettyihin

6 2 kysymyksiin tarkennusta. Tutkimuksessamme määrällinen ja laadullinen tutkimus tukivat toisiaan. Tutkimustuloksissa ilmeni, että CPAP-hoito koetaan hyvänä ja tärkeänä hoitomuotona, mutta kehittämishaasteita löytyy paljon. Naiset eivät häpeä käyttää CPAP-laitetta, eikä se häiritse läheisiä tai naisten seksuaalielämää. Sairastuminen on saanut naiset parantamaan elämäntapojaan parempaan suuntaan. Naiset kokivat ohjausajan riittäväksi, mutta tiedon määrän riittämättömäksi. Kehittämishaasteita naiset antoivat CPAPlaitteeseen ja ohjaukseen.

7 3 1 UNEN FYSIOLOGIA Uni on aktiivinen tila, jossa on useita eri vaiheita sekä tehtäviä. Unen aikana vuorottelee perusuni ja vilkeuni eli REM-uni. Syvä perusunivaihe sijoittuu iltayöhön, jossa aivot saavat lepoa. Tämä vaihe on erittäin tärkeä etenkin otsalohkolle. REM-uni on vaihe, jonka aikana silmissä tapahtuu nopeita liikkeitä, aivosähkökäyrässä, hengityksessä ja verenpaineessa tapahtuu huomattaviakin vaihteluja. REM-uni säätelee muistamista, oppimista ja mielialaa. (Kansanterveyslaitos 2007.) Unen aikana energiavarastot täydentyvät ja aivot latautuvat. Emme tiedä unen täsmällistä merkitystä, mutta tiedämme, että jos ei nuku, ei jaksa elää. Riittävä uni tuottaa ihmiselle hyvää oloa ja elämänlaatu paranee. (Partinen & Huovinen. 2007, ) Riittävä unen tarve on hyvin tärkeää ihmisen terveydelle ja jaksamiselle. Unessa töissä rasittunut elimistö palautuu. Uni on erittäin tärkeää myös tiedollisille toiminnoille, koska unen aikana päivän asiat tallentuvat ja järjestäytyvät. Kun ihminen nukkuu hyvin ja tarpeeksi, on hän päivän aikana vireä ja mieliala iloinen. Ihmisen valvoessa liikaa myös mieliala huononee ja olo saattaa muistuttaa jopa humalatilaa. Unen puute laskee suorituskykyä ja vaikeuttaa oppimista. (Kansanterveyslaitos 2007.) Aikuinen ihminen tarvitsee 7-9 tuntia unta vuorokaudessa, jotta voisi hyvin. Vähäinen uni saattaa aiheuttaa muutoksia aineenvaihdunnassa, hermostossa ja hormonien tuotannossa. Väsymys alentaa kognitiivisia toimintoja ja lisää riskiä joutua onnettomuuksiin. (Kassara, Paloposki, Holmia, Murtonen, Lipponen, Ketola & Hietanen. 2005, 129.) Työterveyslaitoksen mukaan 35 % suomalaisista aikuisista nukkuu liian vähän. Liian vähäiset unet heikentävät työmotivaatiota ja sillä on paljon haitallisia terveysvaikutuksia. Unihäiriöt ovat verenpaineen, ylipainon, diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä. (Härmä 2005.)

8 4 2 UNIAPNEA SAIRAUTENA Apnea tarkoittaa käsitteenä kymmenen sekunnin mittaista katkosta hengitysilmavirtauksessa. Uniapea tarkoittaa toistuvia unenaikaisia hengityskatkoksia ja niistä aiheutuvia oireita, kuten kuorsaus, aamupäänsärky, väsymys, nukahtelutaipumus, muistihäiriöt sekä keskittymisvaikeudet. (Seppä, Tuomilehto & Kokkarinen ) Uniapneasta kärsiviä on Suomessa jo noin (Ylikoski 2000). Uniapnea on vielä hieman tuntematon sairaus, josta tieto on alkanut levitä vasta lähivuosina. Potilaiden määrä kasvaa jatkuvasti tiedon sairaudesta levitessä. Uniapnealla on paljon vaikutuksia elämänlaatuun ja se lisää vaaraa äkkikuolemiin, liikenneonnettomuuksiin sekä lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. (Seppä, Tuomilehto & Kokkarinen ) Uniapneaa on kolmea eri tyyppiä; obstruktiivinen, sentraalinen ja sekamuotoinen. Kaikissa uniapneatyypeissä on samankaltaiset oireet. (Polo ) Obstruktiivisessa uniapneassa pitkään jatkunut kuorsaaminen vaurioittaa ja veltostuttaa ylähengitysteiden osia niin, että niiden jäntevyys ei enää riitä avaamaan tukosta, jolloin sisäänhengityksen aikana ilmatiet pysyvät tukossa. Voimakkaat sisäänhengitys-yritykset venyttävät kudoksia edelleen, jolloin kudokset saattavat veltostua henkitorven takaseinämään asti, joka johtaa pahaan noidankehään. (Polo ) Tuoreen tutkimuksen mukaan joka viidellä lievästi ylipainoisella aikuisella on oireeton uniapnea. (Seppä, Tuomilehto & Kokkarinen ) Sentraalisen uniapean aiheuttaa hengityskeskuksen vajaatoiminta, verenkiertohäiriöt ja hermovauriot (Anttila. ym. 2005, 198.). Sentaraalisessa uniapneassa kaikkien hengityslihasten toiminta lakkaa ja tämä aiheuttaa hengityskatkokset (Korpi & Tala 1997, 35.). Sekatyyppisessä uniapneassa on piirteitä molemmista, sekä obstruktiivisesta että sentraalisesta uniapeasta (Anttila ym. 2005, 198).

9 5 3 RAKENTEELISET RISKITEKIJÄT Uniapnean riskitekijät jaetaan kolmeen eri ryhmään, jotka ovat rakenteelliset, toiminnalliset ja hormonaaliset. Rakenteellisiin tekijöihin kuuluu ylipaino, ahdas nenä, pieni alaleuka, suuret nielurisat, nivelreuma ja marfanin oireyhtymä (perinnöllinen sairaus, jossa luuston, silmien, sydämen ja verisuonten muutoksia) sekä muut keuhkojen ja rintakehän muutokset. Henkilön mahdollisuutta sairastua uniapneaa tulisi ajatella silloin, jos henkilö painaa yli 100 kilogrammaa, etenkin silloin, kun siihen liittyy keskivartalon lihavuus. (Polo 2000, ) Toiminnallisia riskitekijöitä ovat keski-ikä, alkoholin käyttö, verenpainetauti, vähäinen uni ja rauhoittavat lääkkeet. Alkoholin juominen ennen nukkumista rentouttaa ylähengitystiet, joka aiheuttaa kuorsausta sekä pidentää apneajakson kestoa, koska kyky havahtua ärsykkeisiin alentuu. (Polo 2000, ) Hormonaalisia tekijöitä on muun muassa miessukupuoli, vaihdevuodet ohittaneet naiset, kilpirauhasten vajaatoiminta, akromegalia (kasvuhormonin liikatuotanto). Kuorsausta ja uniapneaa esiintyy tutkitusti enemmän miehillä kuin naisilla, joka saattaa johtua testosteronin vaikutuksista kurkunpään rakenteisiin. (Polo 2000, ) Arviolta 4 % miehistä ja 2 % naisista sairastaa uniapneaa. (SBU 2007.) Uniapnean ehkäisy painottuu perusterveydenhuoltoon. Sairauden syntyä voi ehkäistä pitämällä paino hallinnassa, tupakoimattomuudella sekä alkoholin käytön vähentämisellä. Myös rauhoittavien lääkkeiden käyttöä tulisi välttää tai vähentää. Suurentuneet risakudokset voivat vaikeuttaa hengitystä, joten ne olisi syytä poistattaa. (Harju jne. 2005, 11.)

10 6 4 VAIKEUSASTEET Uniapnean vaikeusaste määräytyy sen mukaan, kuinka paljon yli kymmenen sekunnin hengityskatkoksia esiintyy nukuttaessa tunnin aikana. Vaikeusaste mitataan unipolygrafisella tutkimuksella, joka tehdään yleensä potilaan kotona. Kotona nukkumisen etu on siinä, että asiakas nukkuu niin sanotun normaalin yön. Kun taas sairaalassa se voisi häiriytyä. Polygrafisessa tutkimuksessa asiakas kytketään laitteisiin, jotka mittaavat ja rekisteröivät asiakkaan unen aikana tapahtuvat muutokset verrattuna normaaliin uneen. (EMG 2008.) Uniapnean asteet jaotellaan neljään ryhmään. Normaaliksi uneksi luokitellaan uni, jossa on alle viisi hengityskatkosta tunnin aikana. Taulukossa 1 nähdään vaikeusasteiden luokittelu. AHI (apnea-hypopneaindeksi) tarkoittaa hengityskatkosten määrää tunnissa. (Harju, Ebeling, Haapaniemi, Jäntti, Karhu, Keinänen, Kinnunen, Kinnunen, Koivunen, Kubin, Marjeta, Mäkitaro, Niemelä, Patala-Pudas, Savolainen & Tolonen 2005, 10.) TAULUKKO 1. Uniapnea vaikeusasteet Ei uniapneaa AHI alle 5/h Lievä uniapnea Keskivaikea uniapnea AHI 5-10/h AHI 16-30/h Vaikea uniapnea AHI yli 30/h ( Harju ym. 2005, 10)

11 7 5 UNIAPNEAN OIREET Uniapnean jäljille pääsee helposti, jos sitä vain osaa epäillä. Yleensä potilas hakeutuu lääkäriin usein puolison valittaman kuorsauksen takia tai yöllä tapahtuvien toistuvien hengityskatkojen vuoksi, jatkuvan päiväväsymyksen tai nukahtelutaipumuksen vuoksi. (Polo 2000, ) Yksin asuva ei välttämättä itse huomaa uniapnean oireita, koska kukaan ei ole kuulemassa hänen kuorsaustaan ja unenaikaisia hengityskatkoksia. Hoitamattoman uniapnean jatkuessa pitkään kehittyy henkilölle päiväväsymystä, valveaikaisia oireita ja unenaikaisia oireita. (Polo 2000, 557.) Valveaikaisina oireina uniapneaa sairastavalla saattaa esiintyä aamupäänsärkyä, joka johtuu riittämättömästä hapetuksesta unen aikana ja huonosta unen laadusta. Muita oireita ovat muun muassa päiväväsymys, nukahtelutaipumus, muistihäiriöt, keskittymisvaikeudet, mielialahäiriöt, impotenssi ja närästys. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002, 19.) Unenaikaisia oireita on hyvä tiedustella partnerilta, joka useimmiten niitä havaitsee. Oireita ovat äänekäs kuorsaus, levoton yöuni, hengityskatkokset, yöhikoilu ja närästys. Henkilöä itseään usein häiritsee lisääntynyt yöllinen virtsaaminen. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002, 19.)

12 8 6 UNIAPNEAN TUTKIMUKSET JA TOTEAMINEN Epäiltäessä uniapneaa tehdään perusterveydenhuollossa oirekysely sekä riskitekijöiden kartoitus (alkoholin ja lääkkeiden käyttö). Potilaalle tehtävässä perusterveydentarkastuksessa keskitytään erityisesti yleisstatukseen (ruumiinrakenne painoindekseineen, nenän, suun ja nielun rakenne, kasvojen ja leukojen morfologia) sekä potilaan yleiseen terveydentilaan (verenpaine, keuhkojen toiminta, psyykkinen tila). Erikoissairaanhoidossa uniapneaepäilyn yhteydessä tehdään unirekisteröinti taudin vaikeusasteen määrittämiseksi sekä mahdollisesti kuvantamis- ja laboratoriotutkimuksia. Tarvittaessa konsultoidaan korva,- nenä,- kurkku, -suu ja erikoishammaslääkäriä, jotta voidaan varmistua diagnoosista. Tätä tarvitaan, jotta voidaan auttaa niitä, joille leikkauksesta olisi hyötyä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002.) Uniapnean vaikeusastetta kuvataan indeksiluvuilla (mm. AHI), jotka pohjautuvat tunnin aikana todettuihin poikkeaviin hengitystapahtumiin ja muutoksiin veren happikyllästeisyystasossa, hengitysliikkeissä ja hengitysteiden ilmavirtauksessa. (Puustinen, Pahkala & Pukkila 2005.)

13 9 7 HOITOMYÖNTYVYYS, MOTIVAATIO JA HOITOON SITOUTUMINEN Hoitomyöntyvyydellä tarkoitetaan sitä, että asiakas tekee sitä, miten hoitohenkilökunta häntä neuvoo, esim. ruokavalion ja liikunnan noudattaminen tai oikean lääkemäärän ottaminen. Hoitomyöntyvyys-käsitteeseen liittyy myös moraalinen käsitys. Hoitoa laimin lyötyjä ihmisiä pidetään usein vastuuttomina. (Savikko & Pitkälä 2005, 7 23.) Hoitoon sitoutumisella tarkoitetaan, että asiakas osallistuu aktiivisesti omaan hoitoonsa ja hänellä on halu hoitaa itseään. Hoitoon sitoutuminen on asiakkaan ja hoitajan yhteistyötä, jossa he päättävät hoidon tavoitteista ja miten hoito toteutetaan. Hoitoon sitoutumiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten elämäntilanne, omat ennakkokäsitykset, sairauden laatu ja asiakkaan oma persoonallisuus. Hoitoon sitoutuminen riippuu asiakkaan omasta halusta ja kyvystä muuttaa vaikkapa elämäntapojaan. (Savikko & Pitkälä 2005, 7 23.) Motivaatio on muokkautunut latinan kielen sanasta, joka tarkoittaa liikkumista. Motivaatio on persoonallisuuteen liittyvä piirre, jolloin luonne ja seuraukset ovat ihmisen taipumuksia, esim. saamattomuus. Motivaatio on ennen kaikkea aktivoivaa ja ohjaa toimintaan sekä vaikuttaa suuresti hoitoon sitoutumiseen. Motivaatio on elämäntapamuutoksen, kuntoutuksen ja hoitoon sitoutumisen elinehto. Jos asiakas ei motivoidu hoitoonsa, ei hän silloin voi sitoutuakaan noudattamaan annettuja hoito-ohjeita. (Savikko & Pitkälä 2005, 7 23.) Vaikeimpina asioita, mitä hoitohenkilökunta kohtaa, on hoitoon sitoutumattomuus. Asiakkaalla on luontainen halu miellyttää hoitotyön ammattilaisia ja siksi antavat hoitajille paremman mielikuvan hoitomyöntyvyydestään kuin se todella on. Asiakkaat eivät usein myönnä hoitoon sitoutumattomuuttaan hoitohenkilökunnalle eivätkä itsellekään, esim. ylipainoisuutensa kieltäminen, ja kuvittelemat liikunnan harrastamisesta vaikka todellisuus on jotain toista. (Savikko & Pitkälä 2005, 7 23.) Jotta tavoitteet saavutettaisiin, on hoitoon sitoutuminen ehdotonta esim. elämäntapa muutoksissa, jotka vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin ja lisäävät hoidon turvallisuutta minimoimalla sairaudesta aiheutuvia haittoja. (Savikko & Pitkälä 2005, 7-23.)

14 10 8 HOITO JA KUNTOUTUS 8.1 Hoito Konservatiivinen hoito on yleensä jokin muu kuin leikkaushoito. Uniapneassa konservatiivisia hoitoja ovat muun muassa: painonhallinta, asentohoito, lääkehoito, kiskot ja/tai CPAP -hoito. (Partinen ym. 2007, 102.) Liikalihavuudella on huomattava merkitys uniapneaan sairastumisella, koska liika rasvakudos tekee ilmatiet ahtaiksi. Ylimääräinen rasvakudos aiheuttaa puristuksen, joka pienentää nielun läpimittaa. Ylipaino on yksi suurin yksittäinen riskitekijä sairastua uniapneaan. (Lojander 2005.) (Taulikko 2) Lihavuutta luokitellaan painon mukaan (Body mass index, BMI), joka lasketaan kaavalla paino/pituus² (metreinä) (Suomalainen lääkäriseura Duodecim 2007) TAULUKKO 2. Painon luokittelu painoindeksin (BMI) perusteella Painoindeksi Painoluokka 18,5-24,9 Normaali paino Lievä lihavuus 30-34,9 Merkittävä lihavuus 35-39,9 Vaikea lihavuus 40 tai yli Sairaalloinen lihavuus (Suomalainen lääkäriseura Duodecim 2007) 70% uniapneaa sairastavista ovat ylipainoisia. Laihdutus on yksi uniapnean hoitomuoto, jota käytetään yhdessä CPAP-hoidon kanssa. Laihdutuksella pyritään vähentämään hengitysteiden kuormitusta. Jo 10 %:n laihdutus vähentää huomattavasti hengityskatkosten määrää (Partinen ym. 2007, 102) ja jopa jo 4-5kg painon pudotus saattaa vähentää uniapnean oireita. Mikäli ylipainoinen uniapneetikko onnistuu laihtumaan normaaliin painoon, saattaa hän parantua uniapneasta. (Lojander 2005.)

15 11 Laihdutuksella on myös muita positiivisia terveysvaikutuksia, koska se vähentää riskiä sairastua muihin sairauksiin, kuten esimerkiksi diabetekseen. Keinoja pudottaa painoa on monia, mutta parhaita tuloksia on saatu laihdutusryhmissä. (Partinen ym. 2007, 102) Ryhmäohjauksella on saatu parempia tuloksia kuin yksilöohjauksella. Yksilö voi kokea ryhmässä voimaantumista ja saada tukea päästäkseen tavoitteeseensa. (Kyngäs, Kääriäinen, Poskiparta, Johansson, Hirvonen & Renfors 2007, 104.) Painonhallinta edellyttää elämäntapojen pysyvää muutosta ruokatottumuksissa ja liikunnassa. Apua voi painonhallintaan saada mm. ravitsemusterapeutilta. (Partinen ym. 2007, 102.) Asentohoitoa voidaan käyttää silloin, kun kyseessä on lievä uniapnea. Useimmat ihmiset kuorsaavat enemmän selällään nukkuessa, joten asentohoidossa heitä pyritään ohjaamaan kylkiasentoon, kiinnittämällä esimerkiksi tennispallo yöpuvun selkään tai asettamalla tyynyjä estämään selälleen kääntymisen. Hoidossa on kuitenkin ongelmallista potilaiden motivointi eikä asentohoidon positiivisista vaikutuksista ole tehty pitemmällä aikavälillä tarkempia tutkimuksista. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002, 41.) Viimevuosina uudistuneet lasertekniikat ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia uniapnean hoitoon. RFTA (radio frequency thermal ablation) on hoitomuoto, jossa suulakea lämmitetään niin, että kudokset vaurioituvat. Tästä käynnistyy paranemisprosessi, joka jäykistää kudoksia ja lisää jäntevyyttä, jolloin kuorsaaminen vähenee. (Ylikoski 2000.) Uniapnean hoidossa on kokeiltu monenlaisia lääkkeitä. Parhaimmat vaikutukset on saatu progesteroni-johdannaisilla. Kuitenkin kontrolloiduissa tutkimuksissa parhaiten uniapneaan on vaikuttanut lumelääke. Uniapneaa sairastavalla saattaa olla myös masennusta, joka hoidetaan tavallisilla masennuslääkkeillä. Mikäli uniapneetikko kärsii vaikeasta liikalihavuudesta, voidaan sitä hoitaa lääkehoidolla. Ennen kuin lihavuuden lääkehoito voidaan aloittaa, on potilaan laihduttava vähintään neljä kilogrammaa ruokavalio-muutoksilla. Kela korvaa laihdutuslääkkeet, jos potilas saa lääkäriltä B-lausunnon. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002, 41.) Kiskojen tarkoituksena on työntää alaleukaa eteenpäin tuoden lisää tilaa hengitysteihin. Kiskoja voidaan käyttää, jos potilas kärsii lievästä tai kohtalaisesta uniapneasta. Kiskot vähentävät hengityskatkosten määrää, muttei hoito ole yhtä tehokas kuin CPAP-hoito. Suurimmalla osalla kiskoja käyttävistä esiintyy ensimmäisten kuukausien aikana haitta-

16 12 vaikutuksia, kuten esimerkiksi hammaskivut, lisääntynyt syljen eritys sekä ylipurenta. (SBU 2007.) Kirurgisten toimenpiteiden tarkoituksena on saada lisää tilaa hengitysteihin. Uniapnean leikkaushoidossa hengitysteitä ahtauttavat rakenteelliset tekijät korjataan. Esimerkiksi nenän väliseinän vinous, nenä-polyypit, suurentuneet risat, pehmeän suulaen ja nielun korjaaminen kirurgisesti auttavat uniapneaa sairastavaa potilasta. Yleisimpiä leikkauksia ovat nenään ja nieluun kohdistuvat leikkaukset. (Puustinen, Pahkala & Pukkila 2005.) 8.2 Kuntoutus Kuntoutus järjestetään osana perusterveydenhuoltoa. Lääkinnällistä kuntoutusta ovat neuvonta ja ohjaus, kuntoutustarvetta selvittävä tutkimustyö, toimintakyvyn arviointi, työkokeilut, erilaiset terapiat, sopeutumisvalmennus, apuvälinepalvelut ja kuntoutusohjaus. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002, 41.) Taudin hoidon ja kuntoutuksen lähtökohtana ovat elämäntapojen muutokset, joista keskeisin on laihduttaminen. Laihduttamisessa voidaan käyttää apuna ravitsemusneuvontaa, josta on suurin apu uniapnean lievemmässä muodossa. Kuntoutuksessa ovat tärkeimpiä asioita liikunta, laihdutus, painonhallinta, tupakoinnin lopetus ja alkoholin käytön vähentäminen. (Lehtinen, Paljakka, Puolanne & Vilkkumaa 2004.) Uniapnea-potilaalle tulee antaa elämäntapaohjausta, koska sillä on suuri merkitys uniapneaa sairastettaessa. Tupakoivien nenä ja nielu on usein ahtaampi kuin ei tupakoivien ja heillä on oireet pahempia kuin tupakoimattomilla. Tästä syystä etenkin uniapneetikoille suositellaan tupakoinnin lopettamista. Alkoholi saa lihakset rentoutumaan, jolloin hengitystiet tulevat ahtaammiksi ja kuorsaaminen pahenee. Perusedellytyksenä on, että uniapneetikko vähentää alkoholin käyttöä. Alkoholin ja tupakoinnin lopettamisessa motivointi on tärkeintä. (Suomen Unihoitajatseura ry 2006) Elämäntapa-ohjauksessa tulee keskustella asiakkaan kassa ja auttaa häntä asettamaan realistisia tavoitteita. (Kyngäs ym.2007, 90.) Sopeutumisvalmennus on ohjausta sairastuneelle ja hänen läheisilleen, jotka auttavat heitä

17 13 sopeutumaan nykytilanteeseen. Omaisten mukana oloa pidetään erittäin tärkeänä sen onnistumisen kannalta. (Lehtinen, Paljakka, Puolanne & Vilkkumaa 2004.) Uniapnea vaikuttaa suuresti sitä sairastavaan ja hänen läheistensä arkeen (Lehtinen, Paljakka, Puolanne & Vilkkumaa 2004). Sopeutumisvalmennuksen tehtävänä on antaa tukea ja valmiuksia pitkäaikaissairauteen sairastuneelle oppia elämään asian kanssa käyttäen apuna omia voimavarojaan. Valmennus on pääasiassa psykososiaalista tukea. Sopeutumisvalmennus koostuu tiedon antamisesta, ryhmätyöskentelystä, keskusteluista, liikunnasta, levosta ja vuorovaikutuksesta. (Rissanen ) Sopeutumisvalmennus toteutetaan usein ryhmäohjauksena. Valmennusta järjestävät erikoissairaanhoidon yksiköt, jotka suunnittelevat kurssit ja toteuttavat ne yhdessä järjestöjen kanssa. Kursseja järjestävät myös kuntoutuslaitokset, joihin asiakas voi saada perusterveydenhuollon maksusitoumuksen tai saada lääkärin lausunnolla kelan tuen. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan vuonna 2000 kelan tuella kuntoutettiin 219 uniapneapotilasta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002, 46.) 8.3 CPAP-hoito CPAP-hoidossa eli ylipainehengityshoidossa (Continuous Positive Airways Pressure) johdetaan hengitysteihin huoneilmaa pienellä paineella maskin kautta. Ylipaine estää ylähengitysteiden ahtautumisen, jolloin hengityskatkoksia ei synny. CPAP-laite on ensisijainen hoito uniapeaa sairastaville. (Brander 2007.) Laitetta tulee käyttää vähintään viitenä yönä viikossa noin neljän tunnin ajan yössä, hyödyn saavuttamiseksi (STM 2002, 43). CPAP-hoidon keksi Professori Colin E. Sullivani vuonna Suomessa on käytössä noin CPAP -laitetta, mutta hoitoa tarvitsevia on kuitenkin huomattavasti enemmän. Yleensä hoito antaa avun uniapnean oireisiin etenkin päiväväsymykseen. Tulos kuitenkin riippuu hoitomyöntyvyydestä, käyttöön liittyvistä epämukavuuksista ja laitteen yleisestä sopivuudesta potilaalle. (Partinen ym. 2007, 102.) Suurin osa uniapneetikoista kokee saavansa CPAP -hoidosta apua (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002, 43). Ongelmia kokee kuitenkin % potilaista ja noin 20 % ei kykene käyttämään laitetta ollenkaan. Syitä tähän voi olla tukehtumisen tunne, pakokauhun tunne,

18 14 vaikeus uloshengittää tai psykososiaaliset syyt perheyhteisössä (Brander & Mansury 1991.) Hoidon ongelmia ovat muun muassa: suun, nenän limakalvojen kuivuminen, nuha, tukkoisuus, nenäverenvuodot, naamarin ärsyttämä iho, silmien ärsyyntyminen, hoidon epämukavuus, ahtaanpaikan kammo tai jokin muu psykiatrinen häiriö ja huono hoitomyöntyvyys (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002, 43). CPAP-hoitoa tulee jatkaa läpi koko iän, jollei uniapnea parane vaikka laihduttamalla. CPAP-hoito ei paranna sairautta, vaan auttaa vain laitetta käytettäessä. (Partinen ym. 2007, 102.) Hoito on yksinkertainen, tehokas ja taloudellinen menetelmä hoitaa uniapneaa. (Brander & Mansury 1991). CPAP-hoitoa aloitettaessa on tärkeää, että huomioidaan potilaan yksilölliset tarpeet. Tavoitteena on saada potilas sitoutumaan hoitoon ja ymmärtämään hoidon tärkeys. Hoitoon ohjauksessa tulee kertoa laitteeseen koskevat tärkeät seikat, kuten toimintamekanismi ja vaikutukset. (Suomen Unihoitajatseura ry 2006.)

19 15 9 OHJAUS Ohjaus on yksi tärkeä työmuoto hoitotyössä. Ohjauksen voi määritellä tavaksi toimia yhdessä potilaan kanssa keskustelun avulla niin, että potilas saa apua tunteidensa, ajatustensa ja tekojensa jäsentämisessä. Lisäksi ohjaus auttaa potilasta löytämään omat voimavaransa ja sen miten niitä käyttää. Tähän päästessään hän voi tehdä valintoja, tekoja sekä hallita elämäänsä. Ohjauksessa aina toinen osapuoli auttaa toista. (Kristoffersen, Nortvedt & Skaug. 2006, 455.) Ohjausprosessin kulkua esittää kuvio 1. Sairastuminen tuo tullessaan ihmiselle ja läheisille paljon tunteita, kuten epävarmuus, pelko, avuttomuus ja turvattomuus. Tästä syystä on hyvin tärkeää, että sairastuneiden läheiset tietävät sairaudesta ja siihen liittyvistä asioista mahdollisimman paljon, jotta voivat selvitä tilanteesta. Tutkimusten mukaan riittävä tieto auttaa potilasta selviytymään ja tekemään päätöksiä hoidon suhteen. Potilasohjauksessa lähtökohtana on ennen kaikkea potilaan tarpeet, joista lähdetään suunnittelemaan ohjauksen toteutusta ja sisältöä. (Iso-kivijärvi, Keskitalo, Kukkola, Ojala, Olsbo, Pohjola, Väänänen 2006.) Ohjausprosessin kulku (Iso-kivijärvi, Keskitalo, Kukkola, Ojala, Olsbo, Pohjola, Väänänen. 2006) Ohjaustilanne rakentuu sanallisesta ja sanattomasta viestinnästä. Tavoitteena on, että potilas ja ohjaaja ymmärtävät toisiaan ja ovat yhteisymmärryksessä. Ohjaussuhde rakentuu hyvälle vuorovaikutukselle, jossa asiakas on asiantuntija. (Kyngäs, ym. 2007, )

20 16 Ohjauksessa työstetään uusia tietoja ja taitoja niin, että ohjattava omaksuu ne omikseen. Ohjauksen tavoitteet ja sisällön määrittää aina ohjattava itse, ei sairaanhoitaja, kuten yleisesti luullaan. Sairaanhoitajan tulee ottaa huomioon potilaan toiveet ja tarpeet ohjausta suorittaessa. Hyvä ohjaussuhde potilaan kanssa on kulmakivi onnistuneeseen ohjaukseen. Onnistuneessa ohjaussuhteessa on inhimillistä lämpöä, aitoutta ja empatiaa. (Kyngäs, Kääriäinen, Poskiparta, Johansson, Hirvonen& Renfors. 2007, ) Ohjaus tilanteessa potilaan tulee antaa ajatella, tuntea ja ilmaista itseään vapaasti, kun taas ohjaajan tehtävänä on kuunnella ja antaa rehellistä palautetta (Kristoffersen, ym. 2006, 456). Ohjaus on tutkitun ja hyväksi havaitun tiedon käyttöä, jossa korostuvat ohjaajan persoonalliset taidot ja luovuus. Hoitotyössä ohjauksella on vaikutusta hoidon laatuun ja potilastyytyväisyyteen. Ohjaus parantaa hoitoon sitoutumista ja sairauteen sopeutumista. Vuorovaikutuksellinen ohjaus vähentää epävarmuuden tunnetta, ahdistusta ja pelkoa, jota potilas usein tuntee sairastuessaan. (Ohtonen 2006.) Ohjaaminen on raskasta ja energiaa vievää toimintaa ohjaajalta. Ohjaaja tulee hyvin lähelle ohjattavaa ja hänen elämäänsä, joka saattaa aiheuttaa kivuliaan ohjaussuhteen. Useimmat meistä vastustavat muutosta ja haluavat pysyä entisellään, koska eivät näe mitään ongelmaa. Ohjattavan tulee olla sitoutunut muutoksiin, koska ihmistä, joka ei ole suostuvainen muutokseen, ei voi ohjata. (Burnard 2005, 188.)

21 17 10 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET TAULUKKO 3 sisältää aikaisempia uniapneasta ja CPAP-hoidosta tehtyjä tutkimuksia, joissa muunmuassa käsitellään ohjauksen ja vertaistuen merkitystä uniapneapotilaille. Tutkija(t), vuosi Tausta ja tarkoitus Keskeisimmät tulokset Ylinen & Ylitalo 2006 Selvittää uniapeaa sairastavien vertaistuen tarve Keski-Pohjanmaan alueella. - Tarve suuri - Tukea ja tietoa haluttiin saada pienryhmissä mieluummin keuhkopoliklinikan henkilökunnalta Isosaari Kauhajärvi 2006 & Kuvailla millaista ohjausta CPAP-hoidon aloittava potilas saa Seinäjoen keskussairaalassa. Tavoitteena kehittää hoidon aloittavan ohjausta. - Henkilökunta oli ammattitaitoista. - Henkilökunnalta sai kysyä epäselviä asioita -> tieto oli selvää ja ymmärrettävää. - Yksilölliset tarpeet otettiin huomioon. - Potilaat kokivat hyvänä ohjausmenetelmänä itsenäistä CPAPlaitteen käytön harjoittelua. - Potilaille jäi epävarma olo CPAPlaitteen käytöstä. Korpi & Tala 1997 Kerätä tietoa uniapeasta, ihmisen mukautumisesta sairauteen Tärkein tulos oli opaslehtinen: sairaus nimeltä obstruktiivinen uniapnea. Hengitysliitto 2004 Koota hengityskuntoutusta koskevaa aineistoa kansainvälisistä tutkimustietokannoista. Tarkoituksena kehittää hengityskuntoutusta. Suomalaisia hoito- ja kuntoutuskäytäntöjä palvellen tehty kirjallisuuskatsaus hengityskuntoutuksesta. Lahtinen 2008 Selvittää naisten kokemuksia saamastaan ohjauksesta CPAPhoitoa aloittaessa Hoidon ohjauksessa oli pääosin hyvin ja potilaat olivat tyytyväisiä, mutta esiin nousi kuitenkin epäkohtia, joita tulisi vielä kehittää.

22 18 11 TUTKIMUSMENTELMÄT JA AINEISTON ANALYSOINTI Käytimme tutkimusmetodeinamme laadullista- ja määrällistätutkimusta yhdistettyinä. Näiden kahden menetelmän yhdistämistä kutsutaan nimellä triangulaatio. Kyselylomakkeissamme on vaihtelevia tyylejä selvittää asioita eli tutkimme samaa asiaa kahden eri metodin avulla. (Janhonen & Mikkonen. 2003, ) Valitsimme määrällisen tutkimuksen, jotta saisimme mahdollisimman suuren määrän ja luotettavia tuloksia kyseisestä aiheesta. (Hirsjärvi ym. 2007, ) Laadullisen tutkimustyylin valitsimme lisäksi, jotta saisimme tiettyihin kysymyksiin tarkennusta. Tutkimuksessamme määrällinen ja laadullinen tutkimus tukivat toisiaan. Laadullisen tutkimuksen perusprosessi on sisällönanalyysi, jossa pyritään löytämään yhtäläisyyksiä ja eroja tutkittavasta aineistosta. Sisällönanalyysillä voi tutkia kirjoitettua tekstiä ja tutkia tapahtumien merkitystä sekä syy-seuraussuhdetta. Aineistosta tiivistetään tärkeimmät esille nousseet asiat, jolla tuotetaan kuvaus aineistosta. (Janhonen & Mikkonen 2003, ) Määrällisessä tutkimuksessa pyritään mittaamaan tutkittava aineisto numeroin. Ihmisiä koskevaa tietoa on usein hankala mitata numeroin tai ei ole sellaisenaan mitattavissa. Sen sijaan mitataan jotain sellaista, mistä voidaan tehdä johtopäätöksiä. (Erätuuli, Leino & Yli-luoma 1994, ) Analysoimme määrällisen aineiston matemaattisesti, muodostamalla taulukoita SPSS tietokoneohjelmalla ja Microsoft Word 2007 Excelillä.

23 19 12 TUTKIMUSKEN TOTEUTUS 12.1 Tutkimuksen tavoite ja ongelmat Tutkimuspyyntö tuli työelämästä Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin unipoliklinikalta. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan keuhkopoliklinikan unihoitaja kertoi havainnoineensa naisten keskeyttävän uniapnean CPAP-hoidon useammin kuin miehet ja pohti, mitkä asiat saavat naiset harkitsemaan hoidon keskeyttämistä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää naisten kokemuksia CPAP hoidosta ja löytää hoidon kehittämiskohtia. Tavoitteena on etsiä hoidon mahdollisia ongelmakohtia, joita etsimme kyselylomakkeen avulla. Tutkimuksen avulla etsimme asioita, johon hoitohenkilökunnan tulisi kiinnittää huomiota saadessaan potilaaksi uniapeaa sairastavan naisen. Tietoa saamme myös siitä, miten naiset kokivat saamansa ohjauksen ja millaista ohjausta he haluaisivat. Tarkoituksena on naisten kokemuksien avulla löytää mahdollisia syitä suureen hoidon keskeyttämisprosenttiin ja huonoon hoitomyöntyvyyteen. Selvitimme kyselyn avulla, miten CPAP-hoito vaikuttaa heidän arkielämäänsä, esimerkiksi elämäntapoihin, matkusteluun, seksuaalisuuteen tai sosiaalisiin suhteisiin. Tahdoimme selvittää, kokevatko naiset CPAP-laitteen käytön epämiellyttävänä. Tutkimustehtäviä olivat: 1. Miten naiset kokevat CPAP-hoidon? 2. Millaisia vaikutuksia CPAP-hoidolla on heidän elämäänsä? 3. Millaisena naiset kokevat ohjauksen? 4. Millaisia asioita naiset haluavat ohjaukselta? 5. Miten CPAP-ohjausta voidaan kehittää?

24 Aineiston hankinta Kohderyhmänämme oli Keski- ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien uniapneaa sairastavat naiset, jotka ovat saaneet ohjauksen CPAP-hoidon käyttöön. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa haimme Keski- ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiireiltä tutkimuslupaa. Tutkimusluvan hyväksyi sairaanhoitopiirien eettinen lautakunta. Liite 4. Toteutimme tutkimuksemme kirjekyselynä. Tällaisessa kyselun muodossa lomakkeet lähettää jokin organisaatio, joka hoitaa postituksen ja osoitteiden hankinnan. (Hirsjärvi ym 1997, 192.) Aineisto kerättiin uniapeaan sairastavia hoitavan henkilöstön avulla. Kyselylomakkeet Lähetettiin Keski- ja Etelä-Pohjanmaan keskussairaaloiden unipoliklinikalle, jossa uniapneaa sairastavien hoidosta vastaava hoitaja lähetti kyselylomakkeet kriteerimme täyttäville uniapeaa sairastaville naishenkilöille, joilla on käytössä CPAP-laite ja jotka olivat saaneet sen käyttöön tarvittavan ohjauksen. Kriteereinämme olivat, että vastaajat ovat naispuolisia, CPAP-hoitoa käyttäviä ja Keskija Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta. Henkilöille lähetetyt kirjeet sisälsivät kyselylomakkeen lisäksi palautuskuoren ja saatekirjeen. Kirjekyselyssä kyselylomakkeet lähetettiin tutkittaville ja he postittavat ne takaisin tutkijalle palautuskuoressa. (Hirsjärvi ym 1997, 129) Kohdehenkilöt lähettivät vastauksensa palautuskuoressa takaisin Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan ja Etelä- Pohjanmaan alueelta vastaukset tulivat suoraan tutkijoille. Kyselylomake sisälsi monivalintakyselyn sekä avokysymyksiä. Avokysymyksissä kysytään vain kysymys ja jätetään vastaajalle tyhjätila, mihin voi vastata. Monivalintakysymyksissä on annettu vastausvaihtoehdot, joista vastaaja vlitsee itseensä sopivan. (Hirsjärvi 1997, 194) Avokysymyksissä vastanneet henkilöt saivat tarkentaa valitsemiaan vastauksia ja omin sanoin kertoa tuntemuksistaan sekä kokemuksistaan. Tavoitteena meillä oli saada molempien, Keski- ja Eteläpohjanmaan sairaanhoitopiirien alueilta sadan henkilön tutkimusotos, jolloin meillä olisi ollut käytössä 200 henkilön vastaukset. Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 168 kappaletta, Keski-Pohjanmaan alueelle 68 kappaletta ja Etelä-Pohjanmaan alueelle 100 kappaletta. Keski- Pohjanmaan

25 21 lomakkeiden määrä jäi vähäiseksi, koska Keski- Pohjanmaalla asuu paljon ruotsinkielisiä ja me emme olleet tehneet kyselylomaketta ruotsinkielellä. Kirjekysely ei yleensä tuota korkeaa vastausprosenttia, joten suurin ongelma kirjetutkimuksessa on vastauskato. (Hirsjärvi ym 1997, 192.) Kuitenkin saimme onnistuneesti vastausprosentiksi 78, 9 %, joka on tämäntyyppisessä tutkimusmuodossa hyvä Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Keskeiset eettiset kysymykset nousivat tiedonhankintatavoista ja mahdollisista koejärjestelyistä. Tutkimuksen kohdistuessa ihmiseen on erityisen tärkeää saada henkilöiden suostumus sekä antaa heille tarvittava tieto tutkimuksen tarkoituksesta ja siihen liittyvistä riskeistä. (Hirsjärvi ym. 2007, ) Tiedot hankimme kyselylomakkeilla, jotka lähettivät keskussairaaloiden unihoitajat naispuolisille henkilöille, joilla on käytössä CPAP-laite. Emme missään tutkimuksen vaiheessa tavanneet henkilökohtaisesti kyselyyn osallistuneita naisia, emmekä pyytäneet heidän henkilötietojaan, joten henkilöllisyys pysyi meiltä salassa. Näin pystyimme vakuuttamaan, ettei henkilökohtaisista vastauksista pysty tunnistamaan kyseisiä henkilöitä. Vastausten analysoinnin jälkeen lomakkeet tuhottiin, jolloin julkiseen tarkasteluun jäivät tietokoneohjelmalla analysoidut taulukot. Kyselylomakkeet palautettiin Keski-Pohjanmaalla unihoitaja Markku Keski-Rahkoselle, joka toimitti ne edelleen meille. Etelä-Pohjanmaalla vastanneet lähettivät palautuskuoressa kyselylomakkeet nimettöminä suoraan meille. Tutkimusta tehdessä on huomioitava vastaajan kunnioittava kohtelu ja punnittava mahdolliset riskit, joita tutkittavalle voi osallistumisesta koitua. (Hirsjärvi ym. 1997, 29) Turvallisuuden takaamiseksi vastaajat pysyivät meille anonyymeinä, emmekä saaneet tietoon mitään muuta kuin mitä kyselylomakkeessa tiedustelimme. Liite 3. Tutkimuksen luotettavuuden takaamiseksi tahdoimme saada kattavan määrän monenikäisiltä naisilta. Tavoitteenamme oli saada 100 henkilön otos molemmilta sairaanhoitopiireiltä. Tutkimuksen luetettavuuteen vaikutti se että osa vastanneista jätti

26 22 kyselylomakkeen kohtia tyhjiksi ja osa kysymyksistä ei koskettanut heidän sen hetkistä elämäntilannettaan.

27 23 13 TUTKIMUKSEN TULOKSET 13.1 Vastanneiden ikäjakauma, painoindeksi ja hoitoajat Vastanneista 83,5 % oli yli 51-vuotiaita (Taulukko 4). TAULUKKO 4. Vastanneiden ikäjakauma ,8% 0,8% 13,2% 38% 45,5% alle 30 -vuotta vuotta vuotta vuotta Yli 60 -vuotta N=119 Painoindeksin mukaan vastanneista 78,5 %:lla oli merkittävä, vaikea tai sairaalloinen lihavuus (Taulukko 5). TAULUKKO5. Vastanneiden painoindeksi(bmi) % 10,7% 34,7% 18,2% 25,6% 18,5-24, , ,9 40 tai yli N= 114 Kyselyssämme selvitimme kuinka kauan vastanneet olivat käyttäneet CPAP- hoitoa. Alle 1 -vuotta käyttäneitä oli 19 %, 27,3 % oli käyttänyt 1-2 vuotta, 23,1 % oli käyttänyt 2-5

28 24 vuotta sekä yli 5 vuotta käyttäneitä oli 30,6 % vastanneista (N=121) 13.2 Naisten kokemuksia CPAP- hoidosta Vastanneet naiset kokivat, että CPAP- hoito on miellyttävä ja hyvä hoitomuoto (Taulukko 6). TAULUKKO 6. Naisten tuntemuksia CPAP- hoidosta ,6% ,8% Miellyttävältä Epämiellyttävältä N=119 Kyselyssämme naiset saivat täsmentää avokohtaan ajatuksiaan, miksi hoito tuntui miellyttävältä tai epämiellyttävältä. Kysymysten perusteella naiset totesivat unen laadun olevat parempaa ja rauhallisempaa laitetta käytettäessä. Nukun yöt paremmin, en osaisi enää nukkua ilman CPAP- laitetta Hyvältä, kuorsaus ja painajaiset loppuivat Naiset kokivat myös olevansa päivän aikaan virkeämpiä, koska ovat saaneet levätyksi kunnolla yöunen aikana. Naiset kokivat myös mielialan olevan korkeammalla alkaessaan käyttää CPAP-laitetta. Pääosin hyvältä, jos en käytä niin olen puoli nukuksissa koko päivän Laitteen ansioista saan nukuttua, ilman sitä torkahtelen kokopäivän

29 25...mutta kuitenkin 24,8 % naisista koki hoidon jollaintapaa epämiellyttävänä. Puolison kuoleman jälkeinen suruaika laitetta ei voi käyttää itkiessä Epämiellyttävältä, mutta ei muuta vaihtoehtoa ole Haluaisin päästä eroon laitteesta Naiset kokivat hoidon miellyttävänä ja hyvänä asiana heidän arjessa jaksamisen kannalta. He olivat virkeämpiä CPAP-hoidon aikana. Kuitenkin osa naisista koki, että laite on ainoa vaihtoehtoinen hoitaa sairautta ja sitä on pakko käyttää, vaikka se tuntuu epämiellyttävältä. Naiset eivät kokeneet CPAP-laitetta käyttäessään häpeän tunnetta. 19 % vastanneista koki joskus häpeää käyttäessään laitetta.(taulukko 7) TAULUKKO 7. Häpeän tunteminen hoidon aikana ,2% ,8% 19% Häpeän käyttää Joskus häpeän käyttää En häpeä käyttää N=121 Avokysymyksissä paljastui, että mm. yökylään mennessä hävettää ottaa laite mukaan ja selittää esim. lapsille ja sukulaisille, miksi joutuu käyttämään kyseistä hoitomuotoa. (Taulukko 7) Ei ole normaalia nukkua kuonokoppa päässä Jos menee johonkin, niin sairaus huomataan ja joutuu säälin kohteeksi. Siksi olisi kiva jos laite olisi pieni ja hiljainen, ettei perheenkään tarvitse hävetä. Lapsenlapset pelkäsivät laitetta

30 26 Julkisesti ehkä kyllä häpeän käyttää Naiset eivät tunteneet häpeää käyttäessään CPAP-hoitoa. Häpeän tunteminen vaihteli naisilla paikan ja tilanteen mukaan. Heitä hävetti ajoittain kertoa sukulaisille ja ystäville CPAP-laitteesta ja sairastamastaan uniapneasta CPAP -hoidon keskeyttäminen ja hoitoon liittyvät ongelmat Vastanneista 44,6 % ovat keskeyttäneet hoidon jossain vaiheessa epämiellyttävyyden tai muiden ongelmien takia. Kuitenkin miltei kaikki ovat myös jatkaneet hoitoa keskeyttämisen jälkeen. (Taulukko 8). TAULUKKO 8. CPAP- hoidon keskeyttäneet ja hoitoa jatkaneet naiset ,6% 42,1% Keskeyttänyt hoidon ,6% Jatkanut keskeyttämisen jälkeen Ei jatkaneet hoitoa keskeyttämisen jälkeen Avokysymyksessä mainittiin, että he ovat joutuneet keskeyttämään hoidon flunssan takia, koska he kokivat, että laiteen käyttäminen on flunssaisena mahdotonta ja monet naisista tunsivat laitteen kanssa nukkumisen hankalalta ja unta häiritsevältä. Flunssan takia keskeyttänyt Kytkeydyn koneeseen: rytmihäiriöitä, nukahtaminen vaikeaa, herään usein, harvoin pystyn pitämään laitetta yli 6h. Pitkiä pausseja koneen käytössä Nuha estää laitteen käytön

31 27 Vastanneista naisista 65,3 % koki monenlaisia ongelmia CPAP-hoidossa. Avokysymysten perusteella suurimpana ongelmana vastanneet kokivat maskin istuvuuden, sen koon, materiaalin ja ergonomisen suunnittelun; myös aamulla painautuneet jäljet kasvoilla oli suuri häiritsevä tekijä. Maskin koko ei ollut sopiva ja se vuotaa Maski aiheutti allergisen reaktion Aamuisin rumat jäljet naamassa, koska remmit painavat, kamalat jäljet jotka kestävät tuntikaupalla ennen kuin häviävät Toisen isona ongelmana avokysymyksestä ilmeni limakalvojen kuivuminen ja flunssan tyyppinen oireilu. Useammat naisen moittivat myös laitteen pitämää ääntä, joka häiritsi myös joskus kumppania. Ongelmana koettiin myös maskin liikkuminen unen aikana, vaihtaessa asentoa maski siirtyy pois kasvoilta ja tietyissä asennoissa nukkuminen ei onnistu tämän takia ollenkaan esimerkiksi mahallaan nukkuminen. Voimakas ääni häiritsee Ei voi yhtä vapaasi nukkua, koska maski tiellä ja yöllä kääntyessä se siirtyy pois kasvoilta Kesällä laite hiostaa Laitteen puhaltama kylmä ilma aiheutti flunssan Suurin osa naisista keskeytti hoidon flunssan tai flunssan tyyppisen oireilun vuoksi, myös maskin epämiellyttävyys oli yksi osatekijä keskeyttämiseen. He kokivat, että laitteen kanssa nukkuminen on vaikeaa, koska maski ei pysynyt nukkuessa paikallaan. Rumat jäljet ja painaumat kasvoilla häiritsivät naisia.

32 CPAP- hoidon vaikutukset naisten elämään Vastanneista 62 % otti CPAP-laitteen mukaansa yli vuorokauden mittaisille matkoille. (Taulukko 9) TAULUKKO 9. CPAP-laite matkoilla mukana % 16,5% 20,7% Mukana matkoilla Joskus mukana matkoilla Ei mukana matkoilla N=120 Avokysymyksissä naiset pohtivat CPAP-laitteeseen liittyviä mahdollisia tullijärjestelyitä ja lentokoneen tavaratiloja. En ole pitempiä matkoja tehnyt laitteen kanssa. Enkä tulekaan ottamaan. Ajattelen mahdollisia tulliselvityksiä ja onhan se lisänä matkatavaroissakin Jos matkan pituus yli 2 vuorokautta Aina laite mukana matkalla Naiset kertoivat, että CPAP- laite vie matkalaukussa paljon tilaa, tuo lisäpainoa eikä kunnollista CPAP -laitteen kantolaukkua ei ole saatavilla. Laite painaa Laiskuus Vastauksista kävi myös ilmi, että mökillä yöpyminen on hankalaa, koska mökeissä ei

33 29 aina ole saatavilla sähköä, jotta hoidon toteutus olisi mahdollista. Mökillä ei ole sähköä, joten laitetta ei voi silloin käyttää Vastanneet pitivät CPAP-laitetta mukana matkoilla, mutta kokivat hankaluuksia laitteen kuljetuksessa ja sen käytöstä paikoissa, joissa ei ole saatavilla sähköä laitteelle. Kyselyssämme selvitimme, miten naiset ovat muuttaneet elämäntapoja aloitettuaan CPAP- hoidon, etenkin ruokavalion ja liikunnan suhteen. Vastanneet totesivat lisänneenä jonkin verran liikuntaa ja muuttaneet ruokailutottumuksiaan parempaan suuntaan. (Taulukko 10) TAULUKKO 10. Sairauden vaikutukset elämäntapoihin: ruokavalio ja liikunta ,6% 48% 31,4% 33% 26% 11,6% Ruokavalio Liikunta N=112 N=108 Vaikuttanut Jonkinverran vaikuttanut Ei vaikutusta Selvitimme myös kyselykaavakkeessamme vastanneiden alkoholin käyttöä (N=118) ja tupakointia (N=119) sekä onko uniapneaan sairastuminen ja CPAP-laitteen käyttö muuttanut näitä tottumuksia. Vastanneista 67,8 % ei käyttänyt alkoholia lainkaan ja 87,6 % ei tupakoinut. 10,7 % vastanneita uniapnea vaikutti heidän alkoholin käyttöön vähentävästi ja vastanneista 19 % totesi, että sairastumisella oli vain vähän tai ei ollenkaan merkitystä heidän alkoholin käyttöön. Tarkastellessamme tupakointia 7,4 % on vähentänyt hieman tai ei ollenkaan. 3,3 % on vähentänyt runsaasti tupakointia. Vastanneet olivat sitä mieltä, että CPAP-hoito ei häiritse heidän seksuaalista elämäänsä. (Taulukko 11)

34 30 TAULUKKO 11. Vaikutukset seksuaalielämään ,3% 19% 73,6% Häiritsee Joskus häiritsee Ei häiritse N=116 Kuitenkin ilmeni, että joskus vastanneet kokivat, että laite vie seksuaaliset halut. Avokysymyksessä monet vastanneet kertoivat elävänsä yksin tai olevansa leski ja siksi eivät kokeneet kysymystä heille ajankohtaiseksi ja tarpeelliseksi. Halut menöö Ei enää, ikä vaikuttaa Tällaisiin kysymyksiin vaikea vastata kun asuu yksin Ei ole häirinnyt nyt olen leski Remmien painaumat eivät kaunista ketään, eikä maskin kanssa makaavaa puolisoa ole kiva katsella Puoliso muuttanut viereiseen huoneeseen, poikkeamme toistemme luona kylässä Laite ei estä hyvänyön suukon antoa Naiset eivät kokeneet CPAP-laitteen häiritsevän seksuaalielämää ja monet vastanneista elivät yksin tai olivat jääneet leskeksi, mistä johtuen kysymykseen oli osalla vaikea vastata. Vastanneista 71,1 % vastasi, ettei CPAP-laite häiritse kumppania. 14 % vastanneiden kumppaneista häiritsi joskus elämää. (Taulukko 12)

Konkret om sömnapné. Vad bör göras?

Konkret om sömnapné. Vad bör göras? Konkret om sömnapné. Lohja 16.11.2011 Pia Andersson ResMed Finland Oy Vad bör göras? Pia Andersson ResMed Finland Oy Normaali uni 1. 1 Hereillä olo 2. 2 Perusuni S1-S4 (Non-REM tai NREM) 3. 3 Vilkeuni

Lisätiedot

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia

Lisätiedot

!"##$"%&$'(')'*+((!"#""$$%&'()!&*+,-!#-.$"

!##$%&$'(')'*+((!#$$%&'()!&*+,-!#-.$ !"##$"%&$'(')'*+((!"#""$$%&'()!&*+,-!#-.$" Sitratori 3, 00420 Helsinki, puh. (09) 369 7440 Hyvä uni on nektaria keholle ja mielelle Kunnon yöunet Markku Partinen, Maarit Huovinen: UNIKOULU AIKUISILLE

Lisätiedot

Nauti taas. kauniista unista. Uniapnea

Nauti taas. kauniista unista. Uniapnea Uniapnea Nauti taas 2015 Koninklijke Philips N.V. Kaikki oikeudet pidätetään. Teknisiä tietoja voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Tavaramerkit ovat Koninklijke Philips N.V. (Royal Philips) tai

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Onko sinulla sairauden riski? Helppokäyttöinen opas, jonka avulla voit selvittää riskisi sairastaa uniapneaa

Onko sinulla sairauden riski? Helppokäyttöinen opas, jonka avulla voit selvittää riskisi sairastaa uniapneaa Onko sinulla sairauden riski? Helppokäyttöinen opas, jonka avulla voit selvittää riskisi sairastaa uniapneaa Uniapnean arviointiopas: selvitä sairauden riskisi a Ylset merkit ja oireet b Mikä on uniapnea?

Lisätiedot

Uniapnea liikennelentäjällä

Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea (Käypä hoito suositus 2010) DGN: Anamneesi, kliininen tutkimus, yöpolygrafia Oireet: Levoton yöuni, unihäiriöt, unettomuus Yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaneritys

Lisätiedot

Oireet päivällä. a Uniapnean yleiset merkit ja oireet

Oireet päivällä. a Uniapnean yleiset merkit ja oireet a Uniapnean ylset merkit ja oireet Usmmat ihmiset vät tiedä, onko hllä uniapnea. Sairauden huomaa usn vuodekumppani, joka havaitsee oireet. Oireet päivällä Nukahtelu kesken rutiinitoimien Päänsärky aikaisin

Lisätiedot

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Nukkuminen ja hengitys Makuuasento Keuhkojen tilavuus pienenee Oikovirtauksen lisääntyminen Nielun läpimitan pieneneminen

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Hengitystukihoidon laitetyypit

Hengitystukihoidon laitetyypit Hengitystukihoidon laitetyypit 11.2.2015 Noninvasiivisen hengityslaitehoidon peruskurssi Ulla Anttalainen, LT, Keuhkosairauksien ja allergologian el. Luennon sisältö Hengityksen vajaatoiminta Laitetyypit

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Uniapneassa esiintyy lyhytkestoisia unenaikaisia. Aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoito. Näin hoidan

Uniapneassa esiintyy lyhytkestoisia unenaikaisia. Aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoito. Näin hoidan Näin hoidan Juha Seppä, Henri Tuomilehto ja Jouko Kokkarinen Aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoito Obstruktiivista uniapneaa sairastavia on Suomessa arviolta yli 150 000. Uniapnea on edelleen alidiagnosoitu

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1 ESOMAR-terveiset Maris Tuvikene Julkinen 1 Taustaa Markkinatutkimuksessa tunnistetaan kahdenlaista tietoa: Subjektiivinen: mielipiteet, tunteet, aikomukset, harkinta, preferenssi Objektiivinen: käyttäytyminen

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Jussi Kettunen UNIAPNEALAITTEEN TESTAUS

Jussi Kettunen UNIAPNEALAITTEEN TESTAUS Jussi Kettunen UNIAPNEALAITTEEN TESTAUS UNIAPNEALAITTEEN TESTAUS Jussi Kettunen Opinnäytetyö Syksy 2015 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette? Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Uniapnean hoito muutti elämäni.

Uniapnean hoito muutti elämäni. OPAS UNIAPNEAA SAIRASTAVILLE Uniapnean hoito muutti elämäni. Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. Kyllä elämä on ihanaa. Harvoin tapaa ihmistä, joka

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Ensiapukoulutus seuratoimijat 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Tavoitteet Elottomuuden tunnistaminen hengitys Tajuttomuus / Elottomuus 112 aktivointi PPE Hengitys Normaali hengitys on rauhallista, tasaista,

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kuten tässäkin artikkelissa, uniapneasta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä obstruktiivista. ja tällaista apneaa saattaa esiintyä esimerkiksi

Kuten tässäkin artikkelissa, uniapneasta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä obstruktiivista. ja tällaista apneaa saattaa esiintyä esimerkiksi 4701 Katsausartikkeli Uniapnea haaste terveydenhuollolle PAULA MAASILTA ANNE PIETINALHO Tärkein tieto Uniapneaa sairastavalla esiintyy yön aikaisia hengityskatkoja runsaasti tai pitkäkestoisina, ja ne

Lisätiedot

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartta Psykologi Riikka Turku riikka.turku@iki.fi Täydennyskoulutus 22.1.2015 OTA-ohjauskartta Yhdessä tekemisen kautta vastausprosentti

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito

Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Näiden sivujen tarkoituksena on antaa tietoa Sinulle ja perheellesi lasten ruokaaineallergian siedätyshoidosta. Tiedon avulla haluamme auttaa sinua selviytymään

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet Tehtävät 1 Minun stressini stressiin liittyvät tehtävät 15 A. Mikä sinua stressaa? Voit ajatella, mitkä asiat tämänhetkisessä arjessasi, elämäntilanteessasi tai vaikkapa yksittäisissä tilanteissa aiheuttavat

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot