SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

Transkriptio

1 Miten politiikkatoimet vaikuttavat nuorten syrjäytymiseen? Soterko -tutkimuspäivä Jukka Vuori Työterveyslaitos

2 Politiikkatoimien vaikuttavuus syrjäytymisen vähentämisessä VNK Raportti Mitä tiedämme politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen sekä hyvinvointierojen vähentämisessä? (Ristolainen, Varjonen & Vuori; VNK 2/2013) Raportissa kuvataan ja arvioidaan lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehtyjä politiikkatoimia ja niiden vaikuttavuutta ja annetaan suosituksia koskien tulevia toimenpiteitä

3 Esityksen sisältö 1. Taustaa: lähtökohdat arviolle 2. Tilanne nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä 1990 luvulta tähän päivään 3. Arviot tehtyjen toimien vaikutuksista koulutuksessa ja siirryttäessä työelämään 4. Suositukset jatkotoimiksi syrjäytymisen ehkäisemiseksi koulutuksessa ja siirryttäessä työelämään 5. Tietoaukot ja suositukset jatkotutkimusaiheiksi

4 Tutkimustieto vaikuttavuudesta on puutteellista Katsausta työstäessä kävi ilmi, että nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn tarkoitettujen politiikkatoimien vaikuttavuudesta ei ole juurikaan luotettavaa tutkimustietoa. Toimien seurannassa keskitytään yleensä vain toimeenpanoon ja saatavuuteen. Katsaukseen kootut arviot toimien vaikuttavuudesta perustuvat pääosin asiantuntijoiden arvioihin, käyttäen apuna tuloksia muista maista.

5 Nuorten opinto- ja työurasiirtymät ja syrjäytymisvaara Opintouran syrjäytymisvaaraa lisää siirtymä- eli nivelvaiheissa mm. yhteishaun ohittaminen, jääminen ilman opiskelupaikkaa tai koulutuksen keskeyttäminen. Siirtymä koulutuksesta työhön erityisen kriittinen samalla kun hallinonalakin muuttuu: työmarkkinat vaativat osaavaa työvoimaa. Muita siirtymiä mm. perhevapaalta työelämään ja maahanmuuttajien koulutus- ja työsiirtymät Koska siirtymissä ratkaistaan nuoren tulevaisuuden suunta, niihin vaikuttaminen on tehokasta.

6 Ketkä ovat suurimmassa syrjäytymisvaarassa? Suomen nuorisotyöttömyys on ollut koko 2000-luvun EUn keskiarvoa korkeampaa ja se on taas kasvanut taloudellisessa taantumassa. Pelkän peruskoulun varassa ja työvoiman ja opiskelun ulkopuolella on noin vuotiasta (Myrskylä 2012). Tämä on 5 % koko ikäryhmästä. Miehiä 64% Maahanmuuttajataustaisia, vieraskielisiä 23% Huostassa olleet yliedustettuina (Heino & Johnson 2010) Näistä yli nuorta ei ole myöskään ilmoittautunut työnhakijaksi, mikä voi olla merkki syrjäytymisvaaran erityisestä vakavuudesta.

7 Syrjäytymisen ehkäisy nuoruudessa Nuorten osalta keskeisin työ syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehdään kouluissa. Harpinen (2008) mukaan tehokkailla nuorten syrjäytymistä ehkäisevillä interventioilla on kolme tärkeää ominaisuutta: kohdistuvat sisäisen motivaation kasvattamiseen; pitäisi olla läpimenevä periaate opetuksessa. lisäävät nuoren taitoja selviytyä haasteistaan; voivat liittyä esimerkiksi oppimistyyleihin tai opintouraa koskeviin päätöksiin korostavat yhteenkuuluvuutta; toveriryhmät tärkeitä. Yksittäisellä opettajalla ei usein riittävästi tietoa ja resursseja ja usein kouluissa puuttuvat resurssit tukitoimiin.

8 Syrjäytymisen ehkäisy nuorten siirtyessä työelämään Syrjäytymisriskissä olevien nuorten tilanne on usein jo koulutuksen jälkeen heikko: v noin kolmannes nuorista TE-toimistoissa sijoitettiin toimenpiteisiin. Malmberg-Heimosen (2005) mukaan pakottamiseen perustuvat toimenpiteet eivät toimi hyvin sellaisilla henkilöillä, joilla ei ole tarpeeksi voimavaroja tilanteessa menestyksekkäästi selviytymiseen. Suomessa nuorten työpajatoiminta on ollut keskeistä syrjäytymisvaaran ehkäisyssä. Työpajatoiminta ei kuitenkaan kytkeydy työmarkkinoihin eivätkä nuoret näin pääse luomaan omaa työuraa.

9 Arvio 1990 luvun laman vaikutuksista 1990-luvun laman aikana yhteiskunnallinen paine kohdistui erityisesti aikuisten nopeasti kasvaneen työttömyyden torjuntaan, nuoret jätettiin paljolti odottamaan vuoroaan. Nuorten ohjaus heikentyi merkittävästi ja opintouran siirtymävaiheissa, etenkin koulutuksesta työhön siirtymässä ongelmat syvenivät. Koulutuksen merkitys työelämästä syrjäytymisen ehkäisijänä nousi keskeiseksi. Tukijärjestelmä sidottiin koulutukseen tai muuhun soveltavaan toimenpiteeseen hakeutumiseen

10 Tilanne nyt Nykyään yli 90% jatkaa toisen asteen tutkintotavoitteiseen koulutukseen; n. 2% jää kokonaan ilman koulutuspaikkaa Jopa 20% keskeyttää toisen asteen koulutuksen. Erityisopiskelijoilla ja maahanmuuttajilla suurempi riski Maahanmuuttajat jättävät hakematta toisen asteen koulutukseen tai keskeyttävät sen varhaisessa vaiheessa muita useammin Maahanmuuttajilla riski osallistua vain nivelvaihekoulutuksiin pääsemättä koulutusuralle ja heillä ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus ei vastaa nuorisotakuun tavoitteisiin

11 Toimenpiteitä 2000 luvulta 2010 luvulle Nuorten työpajat vuodesta 2006: tuettu työnteko polkuna koulutukseen Saattaenvaihto-toimenpiteet erityistuen tarpeessa oleville (642/2010) Nivelvaihekoulutukset (mm. ammattistartti, ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus) Koulutustakuu, muutokset Psykologi- ja kuraattoripalvelut takaava laki tulossa

12 Nuorisotyöttömyyden torjumisen kärkikeinona Nuorisotakuu Työmarkkinatuki (1592/1993): velvollisuus hakeutua ammatilliseen koulutukseen tai muuhun toimenpiteeseen Nuorisotakuu: suunnitelma ja takuu toimenpiteestä 3 kk kuluessa; yhteiskuntatakuuna jo vuodesta 2005 Muita muun muassa: nuorisolaki (72/2006) ja muutokset: kunnan nuorisotyö, etsivä nuorisotyö, moniammatillinen yhteistyö, Palkkatuki (Sanssi-kortti), Nuorten aikuisten osaamisohjelma

13 Miten nuorten syrjäytymisen ehkäisy on onnistunut? Koulutuksesta toiseen ohjaaminen koetaan turhauttavana ja osa kokee velvoittavat toimenpiteet lannistavina ja jättäytyy kokonaan pois palveluiden piiristä (mm. Aho ym. 2012; Malmberg-Heimonen 2005). Usein nuorille tehdyt suunnitelmat eivät johda tavoitteen mukaisesti toimenpiteisiin (Pitkänen ym. 2007). Työpajatoiminta edesauttaa oppimista, mutta pajat eivät pysty tarjoamaan väylää työuralle. Oppilaanohjausta on kehitetty jatkuvasti, mutta se ei vieläkään tavoita kaikkia oppilaita riittävästi. Etsivä nuorisotyö tuonut yli 5000 nuorta palveluiden piiriin.

14 Tilanne nyt koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on korkeatasoinen ja suurimmalta osin toimii hyvin. Ongelmia on oppilaanohjauksen kattavuudessa, toisen asteen opintojen aloittamisessa sekä erityisesti ammatillisten opintojen loppuun saattamisessa. Keskeinen koulutustakuujärjestelmä on muiden Pohjoismaiden mallin mukaisesti kehitetty estämään koulutusuralta syrjäytymistä, ja toiselle asteelle siirtymän osalta tämä toimii hyvin nuorten enemmistön osalta. Kuitenkin suurimmassa syrjäytymisvaarassa oleville lääkkeeksi tarjotaan yksipuolisesti lisäkoulutusta, mikä on monille liian vaikeata ja turhauttavaa.

15 tilanne nyt Syrjäytymisvaarassa oleville monesti tarjottavaan työpajatoimintaan osallistuminen ei tuo mukanaan näkymiä työmarkkinoille. Oppisopimuskoulutuksen osalta työnantajat eivät suosi syrjäytymisvaarassa olevia. Kynnys työmarkkinoille on tältä osin Suomessa korkealla ja koulutuksen tarjoaminen ainoana ratkaisuna on hankalaa. Taustalla pelko halpatyömarkkinoista Monissa Keski-Euroopan maissa asia hoidettu sujuvammin, mutta myös ongelmia ilmenee.

16 Suositukset jatkotoimenpiteiksi koulutuksessa Tehostetaan oppilaanohjausta tavoittamaan kaikki oppilaat, erityisesti maahanmuuttajataustaiset ja passiivisemmat oppilaat. Painotetaan oppimistilanteissa sisäistä motivaatiota, ydintaitojen oppimista sekä yhteenkuuluvuutta. Lisätään oppisopimuskoulutuksen käyttöä etsimällä syrjäytymisvaarassa oleville sopivia toimialoja ja työnantajia. Kehitetään työpajatoimintaa siten, että sieltä on suoremmin näkymiä ja mahdollisuuksia edetä työelämään.

17 Tilanne ja suositus opinnot päättäneiden parissa Nuorisotakuu on periaatteessa hyvä järjestelmä. Käytännössä suurena ongelmana on takuun toimeenpano koskien maahanmuuttujataustaisia, kouluttamattomia, koulutuksen keskeyttäneitä ja mukautetun koulutuksen saaneita nuoria. Monilla TE-toimistoilla on vaikeuksia vastata takuun velvoitteisiin. Syinä mm. ettei nuorille löydy sopivia tukimuotoja tai ettei osata valita sopivaa toimenpidettä. Suositus: Kehitetään TE-toimistojen kykyä vastata nuorisotakuun velvoitteisiin näiden ryhmien osalta. Vältetään syrjäytymistä ehkäistäessä velvoittavien toimenpiteiden painottamista ja keskitytään voimavaroja ja sisäistä motivaatiota lisääviin toimenpiteisiin.

18 Tietoaukot Tutkimusrahoitus nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on ollut vähäistä. Kehittämisrahaa on tarjolla esim. ESRn puitteissa, mutta sen käyttö on hallinnollisesti jäykkää. Näin vaikuttavuustutkimusta on ollut hyvin vähän. Puuttuu tietoa syrjäytymisvarassa olevien nuorten työkyvystä ja heidän työstään kiinnostuneista yrityksistä. Tarvitaan tutkimukseen perustuvia toimintamalleja nuorten sijoittamiseksi työhön tai toimenpiteisiin. Tarvitaan tietoa ratkaisuista, joilla heikosti koulutetut saataisiin paremmin osallistumaan työhön ilman että syntyisi yhtäältä koulutettujen ja toisaalta heikosti koulutettujen työmarkkinat.

19 Tutkimusta koskevat suositukset Rahoituksen osalta Valtioneuvostossa näyttäisi olevan suunnitelmia vahvistaa vaikutustutkimuksen rahoitusta. Soterko on valmis auttamaan kehitettyjen menetelmien ja hyvien käytäntöjen arvioimisen suunnittelussa. Lisätään tutkimusta kouluttamattomien nuorten työkyvystä ja selviytymisestä työelämässä Lisätään tutkimusta yrityksistä, jotka menestyksekkäästi palkkaavat heikosti koulutettuja nuoria. Kehitetään tutkimukseen perustuvia välineitä heikosti koulutettujen nuorten työkyvyn määrittämiseksi ja sijoittamisen helpottamiseksi.

20 Kiitoksia