Lausunto Varsinais-Suomen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisesta

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Lausunto Varsinais-Suomen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisesta 306/ /2015 Kaupunginhallitus Viestintä- ja kehittämispäällikkö Tiina Rinne-Kylänpää: Varsinais-Suomen liitossa on laadittu selvitys maakunnallisen vir kis tys alueyh dis tyk sen perustamiseksi. Selvityksen perusteella liitto esittää kunnille, et tä maakunnallinen virkistysalueyhdistys perustetaan. Maakuntahallitus on pyytänyt asiasta kuntien lausuntoa men nessä. Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaa erityisesti siihen, onko kunta val mis lähtemään mukaan esityksen mukaiseen virkistysalueyhdistyksen toimin taan. Lausuntopyyntö, esitys Varsinais-Suomen maakunnallisen vir kis tys alue yhdis tyk sen perustamisesta ja selvitysraportti ovat luettavissa esityslistan oheis ma te ri aa li na. Oheismateriaali: Lausuntopyyntö Varsinais-Suomen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisesityksestä Esitys Varsinais-Suomen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisesta Varsinais-Suomen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisen selvitys Yhdistyksen tehtävät Yhdistyksen tehtävänä olisi mm. jäsenkuntien virkistyskohteiden ja rei tis töjen ylläpito, suunnittelu, rakentaminen ja kehittäminen. Yhdistys rakentaisi yh teis työ ver kos toa, valvoisi jäsenten etua ja tiedottaisi toiminnasta pai kal lises ti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Yhdistys keräisi yhteen paik kaan ajantasaista tietoa virkistys- ja luontomatkailukohteista maakunnan alu eel la ja järjestäisi seminaareja ja koulutuksia jäsenilleen ja muille toi mi joil le. Suomessa toimii nyt yhdeksän maakunnallisen tason vir kis tys alue yh dis tys tä, jotka on perustettu vuosien välisenä aikana. Var si nais-suo men virkistysalueyhdistyksen toimintamalliehdotus on lähinnä Uudenmaan yhdis tyk sen toimintamallia.

2 Virkistysalueyhdistyksen kautta saatavia hyötyjä tasapainoisen virkistysalueverkoston kehittäminen ja ylläpito ko ko maa kun nas sa alueen asukkaiden pääsy erilaisiin virkistys- ja luon to koh tei siin positiiviset vaikutukset paikallistalouteen lisääntyneiden mat kai lu- ja elä mys pal ve lui den tuottamisen kautta virkistysalueiden saavutettavuuden paraneminen niin maan tie teel li sesti kuin väestöryhmittäin virkistyskohteiden laadun kohottaminen (virkistyskohteiden ke hit tämi seen paneutuva yhdistys standardoi laatua) rannikon ja saariston käyntikohteiden verkoston kehittyminen se kä ve nei li jöi den että muiden matkailijoiden näkökulmasta tehokkaampi virkistysaluekäyttö voidaan kanavoida aidosti vir kis tyskäyt töön tarkoitetuille alueille, muiden alueiden jokamiehen oi keuksiin perustuvan käyttötarpeen vähentyessä vastaavasti (paikallisen väes tön viihtyvyyden turvaaminen) yhdistyksellä on mahdollisuus hakea tukea ym pä ris tö mi nis te riöl tä maan han kin to ja tai vuokrausta varten (30 %) yhteishankintojen edut (esim. huoltotarvikkeet, polttopuut) Rahoitus Yhdistyksen perusrahoitus muodostuisi kuntien maksuista, jotka suh teu tetaan asukasmäärään (ehdotuksen mukaan 44 senttiä/asukas). Virkistysalueyhdistys voi hakea tukea ja hankerahoitusta vir kis tys koh tei densa ylläpitoon ja kehittämiseen sekä uusien virkistyskohteiden ja alueiden han kin taan kansallisista lähteistä ja EU-rahoitusohjelmista. Näissä myös kun nat voivat olla osatoteuttajina. Yhdistyksellä on mahdollisuus hakea tukea ympäristöministeriöltä maanhankintojen tekemiseen tai alueiden vuokraus ta varten (30 %). Pääasiallinen tavoite ei kuitenkaan ole uusien maa-aluei den hankinta, vaan olemassa olevien alueiden kehittäminen. Toimintamallivaihtoehdot Selvitysraportissa on tutkittu neljää erilaista toimintamallivaihtoehtoa (A, B, C ja D) toiminnan käynnistämiseksi. Toimintamalleissa A, B ja C yhdistyksen tehtävänä on suunnitella, ylläpitää, rakentaa ja kehittää jäsenkuntiensa ole mas sa ole via ja uusia virkistyskohteita. valvoa virkistyskohteiden käyttöä, kuntoa, ylläpitoa ja ke hit tä mis tä koh tei den laadullisen tason takaamiseksi. rakentaa, kehittää ja koordinoida yhteistyöverkostoa, toimia jä sen tensä edunvalvojana ja tiedottaa toiminnastaan sekä järjestää kou lu tuk sia

3 ja seminaareja jäsenilleen ja muille toimijoille. järjestää toiminnan rahoitus ja muut tarvittavat resurssit sekä ha kea han ke ra hoi tus ta ja toteuttaa hankkeita. Rahoitusmuodot Toimintamallivaihtoehto A Rahoitusmuoto on kunnan asukasmäärään suh teu tet tu jäsenmaksu. Toimintamallivaihtoehto B Rahoitusmuoto on sama kiinteä jäsenmaksu kai kil le kunnille. Toimintamallivaihtoehto C Rahoitusmuoto on jokin muu rahoitusmuoto Toimintamallivaihtoehto D Rahoitusmuoto on kunnan asukasmäärään suh teu tet tu jäsenmaksu. Toimintamallivaihtoehto D eroaa muista vaihtoehdoista siinä, että siinä yhdis tyk sen toiminnan sisältö on huomattavasti suppeampaa kuin muissa vaihto eh dois sa: yhdistys ei mm. ylläpidä kohteita eikä voi ostaa niitä. Vaihtoehdot on esitetty yksityiskohtaisesti raportissa. Varsinais-Suomen liiton esitys Varsinais-Suomen liitto suosittelee virkistysalueyhdistyksen toi min ta mallia A, koska siinä yhdistys toimii laajalla kentällä edistäen virkistys- ja luonto mat kai lu koh tei den käyttöä, ylläpitämistä ja kehittämistä. Li sä pe rus tee na tä män mallin valinnalle on tasainen vuosittainen rahoituspohja, jonka kaut ta edis tä mis työ tä on mahdollista toteuttaa vaikuttavasti ja suun ni tel mal li ses ti. Toimintamalli A sisältää seuraavat pääkohdat: 1 Maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perusrahoitus muodostuu kun tien asukaslukuun suhteutetusta maksusta (0,44 euroa/asukas/vuosi). Tällä ra hoi tuk sel la perustettava yhdistys muo dos tuu uskottavaksi toimijaksi vir kis tys aluei den ja -reittien kehit tä mi ses sä maakunnassa. Yhdistyksen bud jet ti jaetaan hallinnon osuu teen ja ylläpidon ja kehityksen rahoitusosuuteen. Kun nal li sen pää tök sen teon jälkeen rahoitusta tarkastellaan uudelleen sen riit tävyy den varmistamiseksi. 2 Varsinais-Suomen liiton rooli virkistysalueyhdistyksen pe rus ta mispro ses sin alkuvaiheessa on merkittävä ja koostuu työpanoksesta ja muus ta prosessin edistämisestä. Liiton rooli kuitenkin pienenee toimin nan käynnistyttyä kunnolla. Tavoitteena on oma erillinen yh dis-

4 Kaupunginhallitus tys, jossa liitto on mukana jäsenenä. 3 Maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen toiminnan käyn nis tä misen tavoite on vuosi Esityksen mukaan Naantalin vuosittainen maksuosuus olisi euroa (asu kas lu vun mukaisesti laskettuna). Naantalin kaupungin alueel la merkittävin virkistysalue on saaristo, jossa sijaitsee mm. matkailun kan nal ta merkittävät saariston rengastien reitit. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus esittää lausuntonaan maakunnallisen vir kistys alue yh dis tyk sen perustamisesityksestä seuraavaa: Naantalin kaupunki suhtautuu myönteisesti maakunnallisen vir kis tys alue yh dis tyk sen perustamiseen ja on valmis läh temään mukaan yhdistyksen toimintaan edellyttäen, että mukaan lähtevät kunnat muodostavat yli puolet Varsinais-Suomen asukasmäärästä. KAUPUNGINHALLITUS: Viestintä- ja kehittämispäällikkö Tiina Rinne-Kylänpää: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle Jan Lindströmin esityksestä Vilhelm Junnilan kannattamana. Varsinais-Suomen liitossa on laadittu selvitys maakunnallisen vir kis tys alueyh dis tyk sen perustamiseksi. Selvityksen perusteella liitto esittää kunnille, et tä maakunnallinen virkistysalueyhdistys perustetaan. Maakuntahallitus on pyytänyt asiasta kuntien lausuntoa men nessä. Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaa erityisesti siihen, onko kunta val mis lähtemään mukaan esityksen mukaiseen virkistysalueyhdistyksen toimin taan. Lausuntopyyntö, esitys Varsinais-Suomen maakunnallisen vir kis tys alue yhdis tyk sen perustamisesta ja selvitysraportti ovat luettavissa esityslistan oheis ma te ri aa li na. Oheismateriaali: Lausuntopyyntö Varsinais-Suomen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisesityksestä Esitys Varsinais-Suomen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen

5 perustamisesta Varsinais-Suomen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisen selvitys Yhdistyksen tehtävät Yhdistyksen tehtävänä olisi mm. jäsenkuntien virkistyskohteiden ja rei tis töjen ylläpito, suunnittelu, rakentaminen ja kehittäminen. Yhdistys rakentaisi yh teis työ ver kos toa, valvoisi jäsenten etua ja tiedottaisi toiminnasta pai kal lises ti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Yhdistys keräisi yhteen paik kaan ajantasaista tietoa virkistys- ja luontomatkailukohteista maakunnan alu eel la ja järjestäisi seminaareja ja koulutuksia jäsenilleen ja muille toi mi joil le. Suomessa toimii nyt yhdeksän maakunnallisen tason vir kis tys alue yh dis tys tä, jotka on perustettu vuosien välisenä aikana. Var si nais-suo men virkistysalueyhdistyksen toimintamalliehdotus on lähinnä Uudenmaan yhdis tyk sen toimintamallia. Virkistysalueyhdistyksen kautta saatavia hyötyjä tasapainoisen virkistysalueverkoston kehittäminen ja ylläpito ko ko maa kun nas sa alueen asukkaiden pääsy erilaisiin virkistys- ja luon to koh tei siin positiiviset vaikutukset paikallistalouteen lisääntyneiden mat kai lu- ja elä mys pal ve lui den tuottamisen kautta virkistysalueiden saavutettavuuden paraneminen niin maan tie teel li sesti kuin väestöryhmittäin virkistyskohteiden laadun kohottaminen (virkistyskohteiden ke hit tämi seen paneutuva yhdistys standardoi laatua) rannikon ja saariston käyntikohteiden verkoston kehittyminen se kä ve nei li jöi den että muiden matkailijoiden näkökulmasta tehokkaampi virkistysaluekäyttö voidaan kanavoida aidosti vir kis tyskäyt töön tarkoitetuille alueille, muiden alueiden jokamiehen oi keuksiin perustuvan käyttötarpeen vähentyessä vastaavasti (paikallisen väes tön viihtyvyyden turvaaminen) yhdistyksellä on mahdollisuus hakea tukea ym pä ris tö mi nis te riöl tä maan han kin to ja tai vuokrausta varten (30 %) yhteishankintojen edut (esim. huoltotarvikkeet, polttopuut) Rahoitus Yhdistyksen perusrahoitus muodostuisi kuntien maksuista, jotka suh teu tetaan asukasmäärään (ehdotuksen mukaan 44 senttiä/asukas). Virkistysalueyhdistys voi hakea tukea ja hankerahoitusta vir kis tys koh tei densa ylläpitoon ja kehittämiseen sekä uusien virkistyskohteiden ja alueiden han kin taan kansallisista lähteistä ja EU-rahoitusohjelmista. Näissä myös

6 kun nat voivat olla osatoteuttajina. Yhdistyksellä on mahdollisuus hakea tukea ympäristöministeriöltä maanhankintojen tekemiseen tai alueiden vuokraus ta varten (30 %). Pääasiallinen tavoite ei kuitenkaan ole uusien maa-aluei den hankinta, vaan olemassa olevien alueiden kehittäminen. Toimintamallivaihtoehdot Selvitysraportissa on tutkittu neljää erilaista toimintamallivaihtoehtoa (A, B, C ja D) toiminnan käynnistämiseksi. Toimintamalleissa A, B ja C yhdistyksen tehtävänä on suunnitella, ylläpitää, rakentaa ja kehittää jäsenkuntiensa ole mas sa ole via ja uusia virkistyskohteita. valvoa virkistyskohteiden käyttöä, kuntoa, ylläpitoa ja ke hit tä mis tä koh tei den laadullisen tason takaamiseksi. rakentaa, kehittää ja koordinoida yhteistyöverkostoa, toimia jä sen tensä edunvalvojana ja tiedottaa toiminnastaan sekä järjestää kou lu tuk sia ja seminaareja jäsenilleen ja muille toimijoille. järjestää toiminnan rahoitus ja muut tarvittavat resurssit sekä ha kea han ke ra hoi tus ta ja toteuttaa hankkeita. Rahoitusmuodot Toimintamallivaihtoehto A Rahoitusmuoto on kunnan asukasmäärään suh teu tet tu jäsenmaksu. Toimintamallivaihtoehto B Rahoitusmuoto on sama kiinteä jäsenmaksu kai kil le kunnille. Toimintamallivaihtoehto C Rahoitusmuoto on jokin muu rahoitusmuoto Toimintamallivaihtoehto D Rahoitusmuoto on kunnan asukasmäärään suh teu tet tu jäsenmaksu. Toimintamallivaihtoehto D eroaa muista vaihtoehdoista siinä, että siinä yhdis tyk sen toiminnan sisältö on huomattavasti suppeampaa kuin muissa vaihto eh dois sa: yhdistys ei mm. ylläpidä kohteita eikä voi ostaa niitä. Vaihtoehdot on esitetty yksityiskohtaisesti raportissa. Varsinais-Suomen liiton esitys Varsinais-Suomen liitto suosittelee virkistysalueyhdistyksen toi min ta mallia A, koska siinä yhdistys toimii laajalla kentällä edistäen virkistys- ja luonto mat kai lu koh tei den käyttöä, ylläpitämistä ja kehittämistä. Li sä pe rus tee na

7 Kaupunginhallitus tä män mallin valinnalle on tasainen vuosittainen rahoituspohja, jonka kaut ta edis tä mis työ tä on mahdollista toteuttaa vaikuttavasti ja suun ni tel mal li ses ti. Toimintamalli A sisältää seuraavat pääkohdat: 1 Maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perusrahoitus muodostuu kun tien asukaslukuun suhteutetusta maksusta (0,44 euroa/asukas/vuosi). Tällä ra hoi tuk sel la perustettava yhdistys muo dos tuu uskottavaksi toimijaksi vir kis tys aluei den ja -reittien kehit tä mi ses sä maakunnassa. Yhdistyksen bud jet ti jaetaan hallinnon osuu teen ja ylläpidon ja kehityksen rahoitusosuuteen. Kun nal li sen pää tök sen teon jälkeen rahoitusta tarkastellaan uudelleen sen riit tävyy den varmistamiseksi. 2 Varsinais-Suomen liiton rooli virkistysalueyhdistyksen pe rus ta mispro ses sin alkuvaiheessa on merkittävä ja koostuu työpanoksesta ja muus ta prosessin edistämisestä. Liiton rooli kuitenkin pienenee toimin nan käynnistyttyä kunnolla. Tavoitteena on oma erillinen yh distys, jossa liitto on mukana jäsenenä. 3 Maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen toiminnan käyn nis tä misen tavoite on vuosi Esityksen mukaan Naantalin vuosittainen maksuosuus olisi euroa (asu kas lu vun mukaisesti laskettuna). Naantalin kaupungin alueel la merkittävin virkistysalue on saaristo, jossa sijaitsee mm. matkailun kan nal ta merkittävät saariston rengastien reitit. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus esittää lausuntonaan maakunnallisen vir kistys alue yh dis tyk sen perustamisesityksestä seuraavaa: Naantalin kaupunki suhtautuu myönteisesti maakunnallisen vir kis tys alue yh dis tyk sen perustamiseen ja on valmis läh temään mukaan yhdistyksen toimintaan edellyttäen, että mukaan lähtevät kunnat muodostavat yli puolet Varsinais-Suomen asukasmäärästä. KAUPUNGINHALLITUS: Viestintä- ja kehittämispäällikkö Tiina Rinne-Kylänpää : Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle Jan Lindströmin esityksestä Vilhelm Junnilan kannattamana.

8 Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen esittely, Uudenmaan vir kis tys alue yhdis tys ry:n säännöt ja lisäselvitys virkistysalueyhdistyksen mahdollisesta resur soin nis ta oheistetaan. Oheismateriaali: Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen esittely Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:n säännöt Lisäselvitys virkistysalueyhdistyksen mahdollisesta resursoinnista. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus esittää lausuntonaan maakunnallisen vir kistys alue yh dis tyk sen perustamisesityksestä seuraavaa: Naantalin kaupunki suhtautuu myönteisesti maakunnallisen vir kis tys alue yh dis tyk sen perustamiseen ja on valmis läh temään mukaan yhdistyksen toimintaan edellyttäen, että mukaan läh te vät kunnat muodostavat yli puolet Varsinais-Suomen asukas mää räs tä. KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti Junnilan esityksestä ja Aal lon ja Tuunan kannattamana antaa seuraavan lausunnon: "Kau pun gin hal li tus esittää lausuntonaan maa kun nal li sen virkis tysalue yh dis tyk sen pe rus ta mis esi tyk ses tä seuraavaa: Naantalin kaupunki suhtautuu periaatteessa myön tei ses ti maakun nal li sen vir kis tys alue yh dis tyk sen perustamiseen, mutta ei al ku vai hees sa osal lis tu yhdistyksen toimintaan, vaan päättää hank kei siin osallistumisesta erikseen. Lisäksi kaupunginhallitus päättää selvittää ny kyis ten vir kis tysaluei den kehittämistarpeet ja ympäristöministeriön val tionavun, LEADER-, METSO ja muun tukirahoituksen saatavuuden suunnitteilla oleville uu sil le virkistysalueille."