1

Transkriptio

1 Vaikutusten ennakkoarviointi Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto,

2 IVA lyhyesti Ideana on arvioida ennalta tietyn suunnitelman tai päätöksen aiheuttamia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Vaikutukset voivat olla rahallisia, muuten mitattavia tai laadullisia. Vaikutuksia voi tarkastella ihmisryhmien, hv/terveyden osatekijöiden ja tavoitteiden toteutumisen kautta. Ratkaisua etsitään kuvaamalla erilaisia päätösvaihtoehtoja ja tarkastelemalla kunkin ve:n hyviä ja huonoja puolia. ( 2

3 Vaikutusten ennakkoarvioinnit Rakkaan lapsen monet nimet terveysvaikutusten arviointi (ympäristö), TVA (STM Oppaita 1991:1) terveysvaikutusten arviointi (laaja terveyskäsitys), TVA (Terveys ohjelma) sosioekonomiset terveyserot huomioiva terveysvaikutusten arviointi, TeVA ( mielenterveysvaikutusten arviointi, MIVA (STM Selvityksiä 2008:33) sosiaalisten vaikutusten arviointi, SVA (STM Oppaita 1996:2) sukupuolivaikutusten arviointi, SUVA ( lapsivaikutusten arviointi, LAVA ( > Tutkimus ja kehittäminen > Työkalut > Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä) ihmisiin kohdistuvat vaikutukset IVA (Stakes oppaita 68, 2007) ennakkovaikutusten arviointi EVA (Kuntaliitto 2011) 3

4 Ennakkoarviointi osana Hv-työtä Seuranta Ymmärrys Tavoitteet Tavoitteiden toteutus Kunnan (Alueen) oma seurantatieto, kokemustieto Ymmärrys ja Raportointi (Hyvinvointikertomus) Kunnan (Alueen) strategiset tavoitteet En na kk oa rvi oi nti Päätösvalmistelu, päätös, toteutus ja Valtakunnalliset indikaattorit 4

5 Milloin käytetään Oman työn kehittämisessä (Keravan esimerkki) Nopea ennakkoarviointi lautakuntavalmistelussa (Helsingin, Muuramen esimerkit) Tavanomainen ennakkoarviointi suunnitelmissa ja ohjelmissa (Kainuun esimerkki) Terveydenhuoltolaki Lakisääteisesti yhdyskuntasuunnittelussa (YVA, MRL), EU-ohjelmissa Säädösvalmistelussa 5

6 Terveydenhuoltolaki 11 2 luku Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 11 Terveys- ja hyvinvointivaikutusten huomioon ottaminen Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. (Hallituksen esitys Eduskunnalle terveydenhuoltolaiksi sekä laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain muuttamiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamiseksi (HE 90/2010) voimaan 5/2011)

7 Terveydenhuoltolaki 12 2 luku Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa - Väestöryhmittäinen seuranta ja raportointivelvollisuus sekä: Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä ja yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jos sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. (Hallituksen esitys Eduskunnalle terveydenhuoltolaiksi sekä laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain muuttamiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamiseksi (HE 90/2010 vp) voimaan 5/2011)

8 Kustannusperuste: säästöjä Palveluiden kustannukset usein tiedossa, edistämisen säästöt harvoin näkyvissä: Työttömien terveystarkastuksen hoitajan palkka 4-5x takaisin 1 koulukuraattori/8 koulupudokasta vähemmän (á1m ) päihdetyössä yhden henkilön kuukauden tehohoidon kustannukset kustantaisivat kahden työntekijän vuosipalkan lastensuojelun hinta /vuodessa? lonkkamurtuman hinta /ehkäisevät toimet? ks Matti: (Kiiskinen ym: Terveyden edistämisen mahdollisuuksien arviointi - vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus (STM:n julkaisuja 2008:1, Kuopion kaupunki, Valtiontalouden tarkastusvirasto: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy, www2.haukipudas.fi/dynastia5/kokous/kokous HTM,

9 Mitä hyötyä on käyttää? Luottamushenkilöt Lisää luottamusta päättäjiin Antaa päättäjille tietoa ja parantaa mahdollisuuksia punnita päätösten vaikutuksia Auttaa arvioimaan toteuttavatko päätökset organisaation strategisia tavoitteita Työntekijät Halvempia tai parempia palveluja Antaa laajempi näkökulma päätettävästä asiasta; seurausvaikutukset, kokonaisvaltaisuus, laaja-alaisuus (Kauppinen, Hallinnon tutkimus 2009/2 Järviö, Yhteiskuntapolitiikka 2005/1) 9

10 Käyttö kunnissa Ennakkoarviointia käytti itsenäisesti sote-palvelut järjestävistä kunnista 48%, isäntäkunnista 52%, palveluiden järjestämisvastuun siirtäneistä 48%, kuntayhtymän Katso oman kuntasi käyttö: JohB&y=2015&y=2013&y=2011&r=KOKOMAA&char ttype=pointer&cmp=r# jäsenkunnista 30% (THL 2013 Sosiaali- ja terveyspalvelut alueilla Mikä on terveyden edistämisen asema kunnissa? Tutkimuksesta tiiviisti 8)

11 Vaikutusten arviointi ja vertailu, malli 1 vaikutus 2 vaikutus 3 vaikutus 0-vaihtoehto Vaihtoehto 1 Vaihtoehto euroa euroa euroa 25 kpl 10 kpl 5 kpl turvattomuuden tunne lisääntyy, vastuun otto vähenee turvattomuuden tunne säilyy ennallaan, vastuun otto vähenee turvattomuuden tunne vähenee, vastuun otto kasvaa

12 Espoon ennakkoarviointimalli (lyh 3/11) Asia: valmistelun kohteena oleva asian aihe Asiasta päättävä taho ja lopullinen päätöksentekijä: esim. lautakunta kaupunginvaltuusto Valmistelija/t: valmistelun vastuuhenkilön/ -henkilöiden nimi, nimike ja tulosyksikkö Muut valmisteluun osallistuneet: esim. ketä asiantuntijoita on konsultoitu, järjestetyt asiakasarviointitilaisuudet Päivämäärä: arvioinnin valmistumispäivämäärä Vaikutukset Nykytila (0 vaihtoehto) Muutosesitys 1 Muutosesitys 2 Asiakas ja kaupunkilainen Palvelujen järjestäminen Henkilöstö Talous Ympäristö Johtopäätökset lisätietoja elina.palojarvi@espoo.fi tapani.kauppinen@thl.fi 12

13 Espoon ennakkoarviointimalli (lyh 3/11) 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö arvioi tarpeen, päätetään viime kädessä toimialan johtoryhmässä) Ennakkoarviointi täytyy tehdä: -jos valmisteltavalla asialla on merkittäviä vaikutuksia tietylle ihmisryhmälle tai alueelle -silloin kun lautakunta päättää palvelua koskevasta linjauksesta tai suunnitelmasta -tarpeen mukaan kun vastataan lausuntoihin, esityksiin tai kirjeisiin Ennakkoarviointia ei toteuteta silloin kun kyseessä on yksilöä koskeva asia, oikaisuvaatimus, viran tai toimen täyttäminen tai tiedoksi merkittävä asia. 2. Vaikutusten tunnistaminen - ohjetaulukko Vaikutusten tunnistaminen eri näkökulmista Asiakas ja kaupunkilainen Onko päätöksellä vaikutuksia johonkin tiettyyn ihmisryhmään? osukupuolen, iän, asuinpaikan, kulttuuritaustan tms. mukaan Onko tunnistamasi väestöryhmän sisällä jokin alaryhmä, johon vaikutukset erityisesti kohdistuvat? oterveyden, toimintakyvyn, tulojen, varallisuuden, koulutuksen, ammattiaseman, työllisyyden tai asuinalueen perusteella Mitkä tekijät ja miten, vaikuttavat tunnistamaasi väestöryhmään ja sen alaryhmään? oelinolosuhteet: työolot, asumisolot, toimeentulo, liikenne- ja liikkumismahdollisuudet oelintavat: tupakointi, alkoholin liikakäyttö, ravitsemus ja liikunta okulttuuriset tekijät: identiteetti, alakulttuurit, osallisuus ja yhteisöllisyys opalvelujen tasa-arvoisuus: sosiaali- ja terveyspalvelut, muut palvelut lisätietoja elina.palojarvi@espoo.fi tapani.kauppinen@thl.fi 13

14 Muureme: Palvelujen ostaminen (päihdetyön päiväkeskus 1/2) Muuramen kunnan sosiaalitoimen, Jyväskylän Katulähetyksen ja Muuramen seurakunnan sisältöasiantuntijat miettivät vaihtoehtoisia tapoja järjestää päihdetyön päiväkeskustoiminta. työkokous, 3 tuntia. Pohjaksi oli tehty SWOT-analyysi päihdetyön päiväkeskuksen nykytilasta Vaihtoehto I: Jatketaan nykyiseen tapaan ja sovitaan toiminnan vakiinnuttamisesta kunnan ja Katulähetyksen kesken ainakin 3-5 v. tähtäimellä Vaihtoehto II: Päihdetyön päiväkeskuksen toiminta lakkautetaan kokonaan Vaihtoehto III: Päihdetyön päiväkeskuksen toiminta siirtyy kunnan omaksi toiminnaksi. Vaihtoehto IV: Seutumalli. Kunta ostaa palveluja Jyväskylän Katulähetykseltä nykyisessä laajuudessaan. Vaihtoehtojen vertailu: Lopullinen syrjäytymisen ehkäisy toiminnan tavoitteena, vertaistuen saaminen asiakkaille, yhteistyöverkoston kokoaminen, yhteistoiminta, päihdetyön laatu ja rooli, terveysvaikutukset ja kustannusvaikutukset

15 Muurame: päihdetyön päiväkeskus 2/2 TAVOITTEET/ VAIKUTUKSET MALLI 1 Jatketaan nykyiseen tapaan, sovitaan toiminnan vakiinnuttamisesta 3-5v MALLI 2 Toiminta lakkautetaan viimeistään MALLI 3 Toiminta siirtyy kunnan omaksi toiminnaksi, kunta ei järjestä kirpputoritoimintaa (erill. sopimus), ½ työntekijän työpanos MALLI 4 Seutumalli. Kaikki Katulähetyksen Jkl:n palvelut käytettävissä seudullisesti. Ei toimipisteitä Muuramessa. Lopullinen syrjäytymisen ehkäisy toiminnan tavoitteena Vertaistuen saaminen asiakkaille Sivutuotteena sosiaalista kontrollia positiivisessa mielessä (vrt. sos. Isännöinti) Asiakkuudet siirtyvät muualle: sosiaalityö, terveyskeskus, seurakunta, päihdepalvelusäätiö Päihdetyön osaaminen täytyy hankkia jostakin (työllistetty, kouluttautuminen) Ei tavoita suurta osaa nykyisistä asukkaista Yhteistyöverkoston kokoaminen, yhteistoiminta Päihdetyön laatu ja rooli Terveysvaikutukset Kustannusvaikutukset Melko kallista kunnalle, vaikuttavuuden arviointi lähes mahdotonta Tarvitsee kaikkien tukea: Srk ja kunta keskeisiä Kunta säästää /vuosi (vrt 1 x 6 kk laitoskuntoutusjakso) lyhyellä tähtäyksellä Pitkällä tähtäyksellä kustannukset noussevat, ellei tilalle tule korvaavia palveluita Kunnan menot As Oy Kettulan remontti-kustannuksiin lisääntyy Yhteistyö terveystoimen kanssa tiivistyy ennaltaehkäistäisiin paremmin terveysongelmia ja sitä kautta kustannukset laskisivat (huom. erikoissairaanhoidon kustannukset) Mahdollinen vaikutus: toimeentulotuen hakemisen väheneminen ruokapaketit??? Asiakkaille lisää menoja matkustamisesta Palvelujen keskittäminen laskee hoitopäivän hintaa Ruokajakelu Muurameen mahdollinen vaikutus: toimentulotuen hakemisen väheneminen???

16 Kainuu: työttömien terveystarkastus Aloita ennakkoarviointi jos: lautakunta oma-aloitteisesti tekee selvityksen tai suunnitelman tarpeen mukaan kun vastataan lausuntoihin, esityksiin tai kirjeisiin valmisteltavalla asialla on merkittäviä vaikutuksia tietylle ihmisryhmälle tai alueelle Ei arviointia: yksilöhuoltojaosto, oikaisuvaatimukset, viranhaltijoiden nimeämiset ja tiedoksi merkittävät asiat Asia: Työttömille suunnatut terveystarkastukset Kainuussa Toimielin: Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hankkeen ohjausryhmän kokous 30/ Valmistelija(t): projektipäällikkö Matti Heikkinen Esittelijä: Toiminta jatkuu nykyisellään: Vaihtoehto 1: Vaihtoehto 2: Esitys: Työttömille suunnattuja terveystarkastuksia ei ole järjestetty. Työttömille suunnattuja terveystarkastuksia järjestetään Kainuun maakunta -kuntayhtymän terveysasemilla osana perusterveydenhuollon kansanterveystyötä. Terveystarkastukset hankitaan ostopalveluna. Vaikutus asiakkaisiin ja asukkaisiin Terveydentila jää selvittämättä ja sairaudet voivat pahentua. Työttömät ruuhkauttavat päivystysvastaanottoa. Asiakkaan kokonaisterveydentila jää selvittämättä. Heikommassa asemassa olevat voivat huonommin. Ei vaikutusta kansansairauksiin. Palvelut olisivat saatavilla kattavasti ympäri Kainuuta kaikille kainuulaisille. Asiat hoidossa kun jokaiselle työttömälle tehdään tarkastus ja tarvittavat jatkotoimenpiteet. Keskeisiä kansansairauksia voidaan ennaltaehkäistä. Olisi kohdennettua, räätälöityä palvelua, kun ostetaan juuri tälle ryhmälle. Asiakkaiden tarpeet tulevat hyvin huomioiduiksi. Tarkastusten jatkuvuus voi kärsiä, koska ostopalveluissa tuottaja voi vaihtua kilpailutuksen myötä, tiedonkulku voi katketa salassapito ym. säädökset. 16

17 Kainuu: työttömien terveystarkastus Vaikutus henkilöstöön Vaikutus johtamiseen, palvelujen järjestämiseen ja tuotantotapoihin Työttömien kanssa työskentelevien henkilöiden, kuten sosiaali- ja terveydenhuolto ja työ- ja elinkeinohallinto[stheim121], työn kuormitus lisääntyy. Asiakkaiden tarpeisiin ei voida vastata. Asiakasta koskevia päätöksiä, suunnitelmia ja ratkaisuja joudutaan tekemään vähäisemmillä tiedoilla.[stheim122] Asiakkaat hakeutuvat hoitoon entistä sairaampina, jolloin erityissairaanhoidon tarve kasvaa. Hoitoprosessit pidentyvät. Yhteistyötä julkisen sektorin terveydenhuollon kanssa ei ole.[stheim127] Asiakasta koskevia palveluita / ratkaisuja joudutaan tekemään vähäisemmillä tiedoilla.[stheim128] Esimerkiksi nimetyt työntekijät[stheim123], jotka vastaavat terveystarkastuksista. [1] Toimiva ajanvarauskäytäntö sekä tiedonsiirtoon ja -suojaan liittyvät asiat huomioitava.[stheim124] Nykyisiä ja uusia työmenetelmiä tuettava. [2] Kuntayhtymän omat lääkärit / terveydenhuollon osaajat voimavara! Lisää verkostomaista yhteistyötä ja poikkihallinnollista yhteistyötä (sosiaali- ja terveyspalvelut, työllistämis- ja kuntouttamispalvelut). Yhteistyö korostuu siirtymävaiheissa, työnhakija palaamassa työelämään. esim. sairaslomalta, kuntoutustuelta. [3] Tiedonsiirto huomioitava ostopalvelussa. Hankinnat kilpailutettava.[stheim125] Ostopalvelun tuottajat vaihtuvat.[stheim126] Lisää yhteistyötä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä.[stheim129] Mahdollisuus räätälöidä ja ostaa työterveyshuollon tyyppinen ratkaisu. Tämä olisi perusteltua siitä näkökulmasta, että tavoitteena on työmarkkinoille pääseminen / suuntautuminen. Vaikutus talouteen Lyhyellä aikavälillä voi säästää Lyhyellä aikavälillä lisää terveydenhuollon Voi tulla omaa toimintaa kalliimmaksi (lyhyellä ja pitkällä terveydenhuollon kustannuksia terveyspalveluiden ja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. aikavälillä) kustannuksia.[stheim1210] lääkäripalveluiden lisääntyneenä Esimerkiksi terveyteen ja työkykyyn Pitkällä aikavälillä lisää sosiaali- ja kysyntänä. liittyvän alkuhaastattelun hinta v. terveydenhuollon kustannuksia. Pitkällä aikavälillä säästää 2009 oli keskimäärin 250 euroa Valtionosuusjärjestelmä tukee terveydenhuollon kustannuksia. [4] per/hlö. [7] Lääkäripalveluiden toiminnan järjestämistä. Palvelu kohdentuu osin terveyspalveluiden kilpailutettu hinta oli 260 Valtionosuudet suuntautuvat johonkin ja erikoissairaanhoidon suurkäyttäjiin, e/h. [8] [stheim1212] muuhun mikä auttaa hallitsemaan palveluiden Esimerkkihinnoilla palvelu on toimintaan.[stheim1211] Huomioi käyttöä ja kysyntää pitkällä aikavälillä. [5] mahdollista ostaa vuosittain n. 150 myös kuntien ja kuntayhtymän välinen Vaikutus välillisesti kuntatalouteen (yli 500 henkilölle, mikäli toiminta sopimus palveluiden järjestämisestä. pv työttömänä ollut henkilö siirtyy esim. järjestetään valtionosuuden sairauslomalle tai kuntoutukseen). [6] suuruisena. tapani.kauppinen@thl.fi 17

18 Kainuu: työttömien terveystarkastus Vaikutus Kainuun elinvoimaan Entistä sairaampi väestö, joka siirtyy eläkkeelle ja kuolee aiemmin. [9] [stheim1213] [10] Työttömien tilanne heikkenee, syrjäytyminen syvenee, ammattitaito häviää. [stheim1214] Investointi työikäisen väestön elinvoimaan. Kainuun elinvoiman perustana terve ja hyvinvoiva kainuulainen. Ehkäisee syrjäytymistä, työttömyyden pitkittymistä ja ennen aikaisia siirtymisiä eläkkeelle [stheim1215] (yhteys rakenteelliseen työttömyyteen). Edistää työllisyyttä. Investointi terveydenhuollon palveluja tuottaville yrityksille. Vaikutus terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen Ei vaikutusta terveys- ja hyvinvointieroille. Terveys- ja hyvinvointierot vähintään säilyvät.[stheim1216] Kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja. Kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja. Huomioi myös kehittämishankkeet Kainuulainen työkunto ( ) sekä Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli ( ) -hankkeissa on mallinnettu terveystarkastus ja toimintamalli. (Mahdollinen optio Kainuulainen työja terveyskunnon toimintamalli - hankkeelle ) THL:n kehittämishanke, Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke, kestää vuoden 2010 loppuun. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE) tavoitteet ja toimenpiteet tukevat pitkäaikaistyöttömien terveyden ja työkyvyn edistämistä

19 Hki: Kouluterveydenhoitaja 1/3 Terltk: 120 arviota vuonna 2009: "Ratkaisulla ei Helsingin olosuhteissa ole merkittäviä terveysvaikutuksia." "Asian laadun vuoksi terveysvaikutusten arviointia ei tehdä." LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA KOULUTERVEYDENHOITAJAN LÄSNÄOLOSTA KOULUILLA KAIKKINA KOULUPÄIVINÄ Terke "Päätösvaihtoehdot laaditaan ns. nollavaihtoehtona, esitysvaihtoehtona 1 ja esitysvaihtoehtona 2. Tässä toivomusponnessa vaikutuksia arvioidaan seuraavilla ulottuvuuksilla: peruspalvelujen tasapuolinen saatavuus ja laatu, fyysinen elinympäristö, sosiaalinen elinympäristö ja elintavat

20 Hki: Kouluterveydenhoitaja 2/3 "Esitysvaihtoehto 1 edustaa toivomusponnen esitystä terveydenhoitajasta jokaiseen kouluun jokaisena koulupäivänä. Tässä järjestelmässä saatavuus ei olisi tasapuolista kaikille helsinkiläisille perusasteen oppilaille. Toiset saisivat suhteessa enemmän palveluita kuin toiset. Mitattu laatu ei välttämättä paranisi. Sen sijaan oppilaat kokisivat järjestelyn fyysisesti ja myös sosiaalisen elinympäristön näkökulmasta turvallisena. Tässäkään vaihtoehdossa terveydenhoitajan koululla läsnäoloajat eivät suoranaisesti vaikuta oppilaan elintapoihin. Tämä malli tuottaa 4,8 miljoonan euron lisäkustannukset vuositasolla.."

21 Hki: Kouluterveydenhoitaja 3/3 "Terveyslautakunta hyväksyi lausunnon äänin 6 ( Autti, Kousa, Kuuskoski, Ravela, Tuoinen, Malinen) 2 (Razai, Muurinen) jäsen Tuomisen jäsen Autin kannattamana lausunnon toiseksi viimeiseksi kappaleeksi ehdottamalla lisäyksellä esittelijän ehdotukseen: "

22 Oman työn kehittäminen (työllisyysyksikön toiminta 1/2) Keravalla työllisyysyksikön toiminnan kehittämistä tarkasteltiin 1) voimavarojen 2) menettelytapojen osalta Työllistämistoiminnan menettelytavoissa mietittiin, millä tavoin toimintaa harjoitetaan A) Pääasiallisesti pyritään toimimaan asiakaslähtöisesti, menettelytavat vaihtelevat B) Joustava, asiakkaan henkilökohtaiset tarpeet ja toiveet huomioonottava C) Pelkästään työllistämiseen tähtäävä toiminta Mallien vaikutuksia tarkasteltiin asiakkaan elämäntilanteen, motivaation, perheenjäsenien, ihmissuhteiden, toimeentulon, terveydentilan ja itsetunnon osalta. 22

23 Keravan työllisyysyksikön toiminnan kehittäminen 2/2 ASIA- KAS Elämäntilanne 2.0. Nollavisio - asiakkaalle pyritään osoittamaan hänelle mahdollisimman hyvin sopiva työpaikka ottaen huomioon hänen henk.koht.tarpeensa ja resurssinsa - asiakas saa jonkin verran tukea ja apua selviytyäkseen työssäolosta - monia pettymyksiä työnhaussa kokeneet asiakkaat saattavat motivoitua uudelleen huomattuaan, että heille on mahdollista löytää työpaikka - lisäksi henk.koht. tuki erilaisten käytännön ongelmien ratkaisussa luo uutta uskoa omaan selviytymiseen 2.1. Kuntouttavampi/ yksilöllisempi toimintamalli - käytetään enemmän aikaa asiakkaaseen tutustumiseen ja hänen vahvuuksiensa ja heikkouksiensa selvittämiseen, mikä edesauttaa oikeanlaisen työpaikan valinnassa - voidaan tehdä henkilökohtaisempia ja elämän eri osa-alueita kokonaisvaltaisemmin huomioonottavia ratkaisuja - edellisessä kohdassa (nollavisio) mainittujen asioiden hoitamiseen käytetään enemmän aikaa ja resursseja 2.2. Työllistämiseen tähtäävä - mahdollisuus siihen, että asiakas ohjataan vääränlaiseen työhön kasvaa, esim. työ on liian vaativaa, mikä aiheuttaa stressiä ja näin lisää asiakkaan ongelmia - vastuu työssäpärjäämisessä ja ongelmien ratkaisusta jää ihmiselle itselleen - alkuun esim. työaikojen noudattaminen omatoimisesti saattaa olla hankalaa - ilman tukea arkipäivän asiat voivat olla liian vaikeita yksin hallittaviksi, motivaatio katoaa Motivaatio

24 Esimerkkejä netissä: 24