Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta.

Transkriptio

1 Häme Ympäristö ja luonnonvarat PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/352/07.00/2013 YSO/419/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta. ILMOITTAJA Elenia Lämpö Oy Y-tunnus: PL 4, HÄMEENLINNA KIINTEISTÖN OMISTAJA Elenia Lämpö Oy PL 4, HÄMEENLINNA Käyntiosoite: Harvialantie 13, TURENKI Kiinteistörekisteritunnus: PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI Janakkalan kunta Harvialantie 13, TURENKI VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulain 78 :n 2 momentti VIREILLETULOAIKA YMPÄRISTÖ JA MAANKÄYTTÖ Toimintahistoria ja nykytilanne Kohteessa on toiminut vuosina Turengin sokeritehdas, jonka voimalaitoksessa käytettiin polttoaineena mm. kivihiiltä. Kohde sijaitsee Turengin keskustan tuntumassa, Helsinki-Tampererautatien ja Harvialantien välissä, Sokeriportin päässä olevan tehdasalueen keskellä. Tutkitulle alueelle (Geopalvelu Oy, , työnro 13155, Turengin lämpölaitos 7/89/432/Janakkala; Maaperän pilaantuneisuusselvitys) rakennetaan lämpölaitos ja siihen liittyvä polttoainevarasto. Suoritemaksu 500 euroa (J1002) HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Kirkkokatu 12 PL 29, Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, Hämeenlinna

2 HAMELY/352/07.00/2013 2/10 Tutkittu alue on kaavoitettu teollisuustoimintaa varten. Tästä johtuen kunnostus tehdään PIMA-asetuksen (214/2007) ylempiä ohjearvoja käyttäen. Ylempi ohjearvo raskaille öljyjakeille (>C 21 -C 40 ) on mg/kg Tontti on entistä tehdasaluetta, ja sitä on täytetty täyttömailla. Osittain tontti on asfaltoitua pihaa, osittain sorapintaista ja osin vesakoitunutta pihaa. Kaakkoisrajan tuntumassa on kaksi käytöstä poistetuttua rautatiekiskoparia, sekä niihin liittyviä betonirakenteita ja perustuksia. Tontilla on öljysäiliön suoja-allas (säiliö poistettu) sekä neljä betonilaattaa, jotka ovat purettujen siilojen pohjia. Kaksi siiloa on vielä käytössä. MAAPERÄ SEKÄ PINTA- JA POHJAVESIOLOSUHTEET Maa- ja kallioperä Pintamaana tontilla on noin 1-4 m paksuinen täyttömaakerros, jonka maalajiksi tunnistettiin pääasiassa hiekka. Täyttömaakerroksen alla on noin 7-17 m paksuinen koheesiomaakerros, jonka maalajiksi määritettiin savinen siltti ja laiha savi. Maanpinta on tasossa noin Pohjavedet Alue sijaitsee Turengin sokeritehtaan I-luokan pohjavesialueen rajan tuntumassa. Vettä ei kuitenkaan käytetä laatuongelmien vuoksi, eikä todennäköisesti tulevaisuudessakaan tulla käyttämään yhdyskunnan vedenhankintaan. Veden pinta on ( ) ollut alueella noin 3,7 4,0 m syvyydessä maanpinnalta. TUTKIMUKSET Alueella on tehty vuosina 1998 ja 1999 (Maa ja Vesi Oy) sekä 2013 (Geopalvelu Oy) maaperän pilaantuneisuusselvityksiä, joista uusimmassa havaittiin yhdessä näytepisteessä öljyhiilivetypitoisuuden ylittävän PIMA-asetuksen ylemmän ohjearvon (syvyydellä noin 0,0-0,1 m). Öljyhiilivedyn arvioidaan olevan todennäköisesti peräisin kivihiilestä, jota oli havaittavissa maan pintakerroksessa asfaltoimattomalla alueella. Maaperänäytteitä otettiin kuudesta tutkimuspisteestä. Näytteitä laboratorioon lähetettiin 1-2 kpl kustakin tutkimuspisteestä. Näytteenotto tehtiin kairaamalla kierrekairaa tai läpivirtausotinta käyttäen perusmaahan (noin 1,2 2,6 m) asti. Kahdessa tutkimuspisteessä, 103 ja 104, porattiin timanttiporalla reikä ensin betonirakenteen läpi. Tutkimuspiste 103 sijaitsi vanhan öljysäiliön suoja-altaan pohjalla, ja tutkimuspiste 104 vanhan siilon pohjan kohdalla. Näytteenoton yhteydessä havaittiin maanpinnalla kivihiiltä tutkimuspisteiden 101, 102 ja 103 ympäristössä. Tutkimuspisteessä 104 syvyydellä 2,6-2,7 m havaittiin musta, pahanhajuinen, kostea maakerros. Laboratoriotutkimukset ja menetelmäkuvaukset Näytteet analysoitiin Ahma ympäristö Oy:n laboratoriossa Rovaniemellä. Ahma ympäristö Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio. Maaperänäytteistä analysoitiin alkuaineet, kokonaishiilivedyt (THC) ja viidestä näytteestä tutkittiin polyaromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet).

3 HAMELY/352/07.00/2013 3/10 Alkuaineanalyysit teetettiin alihankintana Suomen Ympäristöpalvelu Oy:n laboratoriossa Oulussa. Suomen Ympäristöpalvelu Oy on Mittatekniikan keskuksen akkreditoima (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratorio T23 1. Alkuaineanalyysissä (ICP-OES) määritettiin 12 alkuainetta kuningasvesiuutoksena. Määritetyt alkuaineet olivat: Arseeni (As), barium (Ba), kadmium (Cd), koboltti (Co), kromi (Cr), kupari (Cu), molybdeeni (Mo), nikkeli (Ni), lyijy (Pb), vanadiini (V), sinkki (Zn) ja antimoni (Sb). Analyysien mittausepävarmuudet vaihtelevat alkuaineittain. Näytteiden kokonaishiilivedyt (THC) analysoitiin asetoni-heksaani uuttoa käyttäen ISO standardista modifioidulla menetelmällä. GC- MS-menetelmä, jossa on jaottelu kahteen fraktioon; diesel C 10 -C 21 ja voiteluöljy C 21 -C 40. Neljästä näytteestä tutkittiin myös bensiinijakeet C 5 - C 10. Analyysin määritysraja on 50 mg/kg ja mittausepävarmuus ± 25 %. Polyaromaattisille yhdisteille (PAH) tehtiin asetoni-heksaani uutto ISO standardista modifioidulla menetelmällä. Analyysi tehtiin GC-MSmenetelmällä, jossa analysoitiin 16 yhdistettä ja kokonaispitoisuus. Määritysraja 0.10 mg/kg ja mittausepävarmuus ± % riippuen kyseessä olevasta yhdisteestä. TULOKSET Tutkimuspisteen 102 maaperänäytteessä havaittiin öljyhiilivetyjä. Näytteen öljyhiilivetypitoisuudet ylittivät PIMA-asetuksen ylemmät ohjearvot keskitisleille ja raskaille öljyjakeille. Näytteen öljyhiilivetypitoisuus mg/kg koostui suurimmaksi osaksi raskaista öljyjakeista, (C 21 -C 40 ) joita oli mg/kg, tosin keskitisleitäkin (C 10 -C 21 ) löytyi 300 mg/kg. Pitoisuudet ylittävät PIMA-asetuksen raskaille tisleille asetetun ylemmän ohjearvon mg/kg ja keskitisleille asetetun alemman ohjearvon 300 mg/kg. Korkeita öljyhiilivetypitoisuuksia havaittiin ainoastaan maan pintakerroksessa (0,0-0,1 m). Ohuen pintakerroksen alapuolella ei havaittu kynnys- ja ohjearvojen ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Öljyhiilivety on todennäköisesti peräisin kivihiilestä, jota oli havaittavissa maan pintakerroksessa asfaltoimattomalla alueella (syvyydellä noin 0,0 0,1 m). Tutkimuspisteessä 102 havaittiin myös polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteitä) kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia. Tutkimuspisteen maaperänäytteessä oli fenantreenia 1.7 mg/kg (kynnysarvo 1 mg/kg) ja bentso(a)pyreeniä 0.27 mg/kg (kynnysarvo 0.2 mg/kg). Pitoisuudet ovat kuitenkin alle asetuksen alempien ohjearvojen (fenantreeni 5 mg/kg ja bentso(a)pyreeni 2 mg/kg). Kaikissa tutkituissa maaperänäytteissä havaittiin arseenia yli PIMAasetuksen kynnysarvon 5 mg/kg. Arseenipitoisuus näytteissä oli 6-14 mg/kg. Pitoisuus jää alle alemman ohjearvon (50 mg/kg). Kanta- Hämeessä on maaperän arseenipitoisuuksien todettu olevan korkeampia kuin tavanomaisien arseenipitoisuuksien muualla Suomessa ja asetuksen kynnysarvojen ylittyvän kaikissa maalajeissa. PIMA-asetuksen kynnysarvot ylittyivät kolmessa pisteessä myös kadmiumin, koboltin ja lyijyn osalta. Tutkimuspisteessä 101 havaittiin kadmiumia 4.9 mg/kg. Kadmiumin kynnysarvo asetuksessa on 1 mg/kg. Pitoisuus jää alle alemman ohjearvon, joka kadmiumilla on 10 mg/kg. Tutkimuspisteessä 104 havaittiin kobolttia 23 mg/kg. Pitoisuus on yli kyn-

4 HAMELY/352/07.00/2013 4/10 nysarvon (20 mg/kg), mutta alle alemman ohjearvon, joka on asetuksessa 100 mg/kg. Lyijyä havaittiin 61 mg/kg tutkimuspisteessä 102. Lyijyn kynnysarvo on 60 mg/kg. Pitoisuus on alle alemman ohjearvon, joka on 200 mg/kg. Kahdessa tutkimuspisteessä havaittiin sinkkiä PIMA-asetuksen alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus (250 mg/kg). Tutkimuspisteessä 101 oli sinkkiä 300 mg/kg ja 260 mg/kg pisteessä 106. Pitoisuudet jäävät alle ylemmän ohjearvon, joka on 400 mg/kg. Pilaantuneen maan määräksi arvioidaan noin 300 m 2 :n alueella noin 30 m 3 (noin 60 t). RISKINARVIO Kulkeutumisriskin arviointi Tontin pintamaana on täyttömaakerros ja täyttömaakerroksen (noin 1-4 m) alla on silttiä ja savista silttiä, moreenia. Kiinteistö sijaitsee Turengin sokeritehtaan (nro ) I-luokan pohjavesialueen rajan tuntumassa. Vettä ei kuitenkaan käytetä laatuongelmien vuoksi, eikä todennäköisesti tulevaisuudessakaan tulla käyttämään yhdyskunnan vedenhankintaan. PIMA-asetuksen aiemmat ja ylemmät ohjearvon ylittävät öljyhiilivetypitoisuudet todettiin tutkimuspisteessä 102 syvyydessä 0,0-0,1 metriä. Öljyhiilivetyjen aiheuttamiin pohjaveden pilaantumisriskeihin vaikuttaa merkittävästi se, mitä öljytuotetta maaperässä esiintyy. Kulkeutumisen kautta öljyhiilivedyt aiheuttavat merkittävän maaperän tai pohjaveden pilaantumisriskin, sillä öljyhiilivedyt yleensä ottaen kulkeutuvat / liukenevat helposti pohjaveteen. Tosin raskaiden öljyjakeiden, kuten voiteluöljyn tai raskaan polttoöljyn, sisältävät hiilivedyt pidättyvät voimakkaasti maaperään eivätkä käytännössä liukene lainkaan veteen. Tämän vuoksi niistä ei myöskään voi yleensä aiheutua laaja-alaista pohjaveden pilaantumista. Suurimmillaan pohjaveden pilaantumisriski on yleensä kohteissa, joissa maaperään on päässyt bensiiniä. Havaitut öljyjakeet ovat enimmäkseen raskaita öljyjakeita. Kevyitä polttoöljyjakeita löytyy pieni osa näytteiden öljyhiilivetypitoisuuksista. Kevyen polttoaineen sisältämät alifaattiset hiilivedyt ovat erittäin niukkaliukoisia eivätkä nekään juuri liiku pohjaveden mukana. Luultavasti alueen öljyhiilivedyt ovat peräisin kivihiilestä, jota on ohuena, soramaisena kerroksena maan pinnalla. Terveysriskin arviointi Maan syöminen tai suora ihokosketus saattaa aiheuttaa terveysriskin pilaantuneen maa-aineksen välityksellä. Tontin nykyisessä käyttötarkoituksessa pilaantuneelle maalle altistuminen (mm. maan tahattoman nielemisen, hengitysilman tai haitta-aineiden imeytymisen ihon läpi) ei ole todennäköistä, koska pilaantunut maa-aines sijaitsee keskellä teollisuusaluetta, jossa ei oleskella. Haihtumisen kautta tapahtuva altistuminen ei tutkimustulosten perusteella ole mahdollista, koska haihtuvia hiilivetyjä ei havaittu. Yleensä raskaat öljyjakeet ovat vaarattomia, mikäli ne eivät sisällä PAHyhdisteitä suuria määriä. Mineraaliöljy-yhdisteet eivät ole myöskään

5 HAMELY/352/07.00/2013 5/10 huomattavan toksisia tai kertyviä. Nykyisen käyttötarkoituksen perusteella ei altistuksesta voi katsoa johtuvan merkittäviä terveysvaikutuksia. Tulevaisuudessa leviämisen kautta tapahtuva altistuminen on mahdollista esim. pohjaveden pilaantumisen myötä. ÖIjy-yhdisteet aiheuttavat selvää maku- ja hajuhaittaa pilaantuneeseen veteen. Ekologisen riskin arviointi Öljyhiilivetyjen vaikutuksista maaperä- ja vesieliöille on saatavilla kirjallisuudessa suhteellisen vähän tietoa. Ympäristövaikutukset ovat mahdollisia pilaantuneen alueen maaperän eliöstölle paikallisesti. PUHDISTUKSEN TAVOITETASOT Puhdistuksen tavoitteena on poistaa uuden lämpölaitoksen rakentamisen yhteydessä rakennettavalta alueelta maaperän pintakerros, jossa öljyhiilivetyjen ylempi ohjearvo ylittyy. Kunnostusmenetelmänä käytetään massanvaihtoa, jossa kunnostustavoitteen ylittävät pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan pois ja korvataan tarvittaessa puhtailla mailla. Osittain puhdistettava alue sijoittuu alueelle v rakennettavan rakennuksen kohdalle. Maaperästä poistetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan alueelle tai laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä ko. jätettä. KUNNOSTUKSEN TOTEUTUS Puhdistusaikataulu Kunnostustyöt on tarkoitus tehdä talven aikana. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta sekä tarkkailu Työsuojelu Kaivu tehdään rakennuttajan asettaman ympäristöteknisen työmaavalvojan valvonnassa. Kaivannosta poistetaan kaikki sellaiset massat, joiden haitta-ainepitoisuus ylittää kunnostuskriteerit. Massanvaihto lopetetaan, kun kaikki kunnostuskriteerin ylittävät pilaantuneet maat on poistettu. Kaivannot täytetään tarpeen mukaan puhtailla mailla. Puhdistustavoitteiden saavuttaminen varmistetaan ottamalla kunnostetulta alueelta loppunäyte laboratoriossa analysoitavaksi ympäristöteknisen työmaavalvojan toimesta. Työmaalla noudatetaan työsuojeluohjeita ja varmistetaan työmaavalvojan toimesta, ettei kukaan työntekijöistä altistu haitta-aineille puutteellisten suojavälineiden vuoksi tai vääristä työtavoista johtuen. Ympäristövaikutukset ja -haittojen ehkäisy Kunnostettava kohde sijaitsee syrjässä muilta toiminnoilta, eikä ole odotettavissa, että sivulliset altistuisivat kunnostustyöstä mahdollisesti ai-

6 HAMELY/352/07.00/2013 6/10 heutuvalle pölyämiselle tai muille vaaratekijöille. Haitta-aineiden kulkeutuminen kaivettavista pilaantuneista maista estetään. Pilaantuneet massat läjitetään väliaikaisesti vesitiiviin muovikalvon päälle tai kuormataan suoraan ajoneuvoon. Maat kuljetetaan mahdollisimman nopeasti alueelta pois ja kuormat peitetään pressuilla. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoitus asiakirjoineen on toimitettu tiedoksi Janakkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Määräykset Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muuten määrätä. 1. Puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen ELY-keskukselle ja Janakkalan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. 2. Ilmoituksessa tarkoitetun kohdealueen maaperä on puhdistettava valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiseen ylempään ohjearvotasoon. Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu kohteen alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä, on maaperä puhdistettava valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen ylempään ohjearvotasoon. 3. Käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen pitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. 4. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: pilaantunut maaaines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa vaarallisen jätteen raja-arvon. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maaaineksen haitta-ainepitoisuus alittaa kynnysarvon.

7 HAMELY/352/07.00/2013 7/10 Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. 5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely. Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan pilaantuneen maa-aineksen siirroista on laadittava siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maaainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. 6. Maaperän puhdistustyön yhteydessä esille tulevat jätteet on poistettava. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Janakkalan kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan käsittely- tai kierrätyspaikkaan. 7. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maaainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. 8. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen ELYkeskukselle ja Janakkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta.

8 HAMELY/352/07.00/2013 8/10 Määräysten perustelut Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maamassojen ja muiden jätteiden määrä, haitta-aineiden pitoisuudet, käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Tiivistelmä loppuraportista tulee toimittaa Hämeen ELY -keskukselle myös sähköisellä lomakkeella suomi.fi -asiointipalvelun kautta ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenottoja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-7) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-7) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 8) kannalta. Kohteen maaperän puhdistukselle määräyksessä 2 edellytettyä tavoitetasoa voidaan pitää riittävänä tehtyjen tutkimusten ja riskinarvion perusteella sekä alueen maankäyttö huomioiden. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella, kohteessa ei ole asuinrakennuksia, ravintokasvien viljelyä tai päiväkotia. Maa-ainesjätteen luokittelussa on noudatettava ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2007 esitettyjä periaatteita. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä annetut vaarallisen jätteen raja-arvot tai jolla on jokin muu ko. asetuksen mukaisista vaaraominaisuuksista. Pilaantuneeseen maaainekseen sovellettavia vaarallisen jätteen raja-arvoja on esitetty ympäristöhallinnon ohjeen 2/2007 liitteessä 14. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen ( /331) mukaisesti, kriteereinä mm jätteen koostumus, jätteen orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus, jätteen haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusominaisuudet (määräys 5). Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella.

9 HAMELY/352/07.00/2013 9/10 Jätelain mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä mm. jätteen luokittelusta ja käsittelystä. Tästä syystä muun kuin pilaantuneen maa-ainesjätteen asianmukainen käsittely edellyttää, että jätteen luokittelussa ja käsittelyssä noudatetaan Janakkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita (määräys 6). Maaperän puhdistaminen pilaantuneella alueella ja pilaantuneen maaaineksen poistaminen ja toimittaminen käsiteltäväksi luvan omaavaan paikkaan voidaan tehdä ilmoitukseen perustuen ilman ympäristölupaa, koska pilaantuneen maaperän pilaantumisen aste ja laajuus on ilmoituksen liitteenä raportoiduissa tutkimuksissa riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa massanvaihtomenetelmää, eikä puhdistamisesta aiheudu muuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4, 7, 8, 75, 77, 78, 96, 105 Ympäristönsuojeluasetus 25, 26, 27 Jätelaki 5, 12, 13, 15, 17, 118, 119, 121 Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista /331 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2013 (907/2012) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992, muut. 961/1998) nojalla. Maksun määrä 500 perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2013 (907/2012). Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 50 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 10 h. Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös (saantitodistuksella) Elenia Lämpö Oy, PL 4, HÄMEENLINNA

10 HAMELY/352/07.00/ /10 Jäljennös päätöksestä (sähköisesti) Janakkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Hämeen ELY -keskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Janakkalan kunnan virallisella ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja päätöksestä antaa ympäristöinsinööri Maria Väänänen, p MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen viimeistään Valitusosoitus on liitteenä. Diplomi-insinööri Olli Valo Ympäristöinsinööri Maria Väänänen LIITTEET Valitusosoitus