LUJITEMUOVITEOLLISUUDEN PALOTURVALLISUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUJITEMUOVITEOLLISUUDEN PALOTURVALLISUUS"

Transkriptio

1 Muovi- ja elastomeeritekniikka LUJITEMUOVITEOLLISUUDEN PALOTURVALLISUUS Pauli Reuhkala Jyrki Vuorinen 2007

2 Alkulause Tämä lujitemuovialan yritysten paloturvallisuutta ja lujitemuovituotannon paloriskejä koskevan selvityksen tarkoituksena on ollut koota yhteen toimialakohtaiset keskeisimmät vaatimukset ja erityistekijät lujitemuovituotannon paloturvallisuuden parantamiseksi. Tämä raportti on tarkoitettu kaikille lujitemuovialalla toimiville henkilöille ja myös työntekijöiden koulutuksen ja perehdyttämisen apuvälineeksi, mutta myös yleisemmin lujitemuovialan yritysten ja paloturvallisuuteen keskittyväksi turvallisuusjohtamisen apuvälineeksi. Ajatus ja tarve perehtyä lujitemuovialan paloriskinhallintaan muodostui yhtäaikaisesti sekä Muoviteollisuus ry:n lujitemuovijaostossa, Seinäjoen yliopistokeskuksessa käynnissä olevan Muovikomposiittitekniikan Epanet professuurin johtoryhmässä sekä FinnBoat ry:ssä. Osapuolet löysivät toisensa alan toimijoiden aktiivisuuden ansiosta ja yhteistyön tuloksena syntyi tämä raportti ja siitä jalostettu koulutusmateriaali. Aiheesta ei ole varsinaista aikaisempia julkaisuja tai muuta koottua tietoa keskittyen juuri tuotannon paloturvallisuuteen ja ennakoivaan palontorjuntaan. Raakaainetoimittajilla ja maahantuojilla on tuotteisiinsa liittyvää materiaalia ja tämän lisäksi haastateltiin käytännön toimijoita ja koottiin esimerkkejä niin tapahtuneista tulipakoista kuin myös paloriskien hallinnasta käytännössä. Haluammekin esittää kiitokset kaikille niille henkilöille, joiden lausuntojen, kommenttien tai muun myötävaikutuksen avulla aineistoon on saatu monia näkökulmia ja kokemukseen perustuvaa tietoa. Nämä näkemykset vaikuttivat vahvasti raportin sisältöön ja lähestymistapaan. Edelleen kiitämme venetehtaita sekä muita lujitemuovialan yrityksiä, jotka ovat antaneet kokemuksiaan käyttöön. Esitämme suuret kiitokset myös Venealan Keskusliitto Finnboat ry:lle sekä Finanssialan keskusliitolle, joiden osarahoituksella selvitys on tehty. Erityiset kiitokset selvitystyötä ohjanneen johtoryhmän jäsenille: Veli-Matti Ojala, Finanssialan keskusliitto, Jouko Huju, FinnBoat, Esko Aho, Muovilami Oy ja Aulis Nikkola, Muoviteollisuus / Lujitemuovijaosto. Aiheen käsittelyssä on rajauduttu olemassa oleviin valmistusteknologioihin, ja siten myös keskitytty yrityksissä tällä hetkellä vallitsevaan tilanteeseen. Ei niinkään paloriskien vähentämiseen uusien tekniikoiden käyttöönoton myötä. Esitetyt tarkistuslistat etenkin viranomaismääräysten osalta on laadittu tekijöiden sen hetkisen tietämyksen perusteella. Kaikki laki- ja asetusperustaa koskevat tiedot vanhenevat ja vaativat päivittämistä ja ovat muutenkin tässä raportissa lähinnä ohjeellisia ja aihepiiriin opastavia. Toivomme, että raportti antaa teille ideoita ja ohjeita turvallisemman toiminnan aikaansaamiseksi lujitemuovituotteita valmistavassa teollisuudessa. Seinäjoella Pauli Reuhkala ja Jyrki Vuorinen

3 Alkulause Johdanto Paloturvallisuus - säädösperusta Rakenteellinen ja paloturvallisuus Yrityksen pelastussuunnitelma Räjähdyssuojausasiakirja Sähkölaiteturvallisuus Työturvallisuuslainsäädäntö Kemikaalisäädökset Tulityöt Tuhopolton torjunta Lujitemuovituotannolle ominaiset paloriskit Tapausesimerkkien tulokset Orgaaniset peroksidit Asetoni Staattisen sähkövarauksen riskit Lujitemuovituotannolle ominaisia erityisriskejä Sähköpaloriskit Lujitemuovituotannon jätteiden käsittelyyn liittyvät riskit Ympäristöriskit - sammutusjätevedet Vahinkoesimerkkejä lujitemuovialalla toetutuneista paloriskeistä ja läheltäpiti tilanteista Venetehtaan tuotantohallin palo Lasikuitupölyn syttyminen Muotin päädyn syttyminen Peltisen jäteasetoniastian syttyminen Jäteasetonin syttyminen 200 l tynnyrissä Hartsisangon syttyminen tulityökipinän seurauksena Veneen valmistusvaiheessa tapahtunut räjähdys Kittisangon syttyminen tuotantotiloissa Astian syttyminen Gel-Coat ruiskua käsiteltäessä Huokoslakan syttyminen Lasikuitualan yrityksen tehdashallin palo Asetonin aiheuttamia läheltäpiti tilanteita (useita) Jäteastian itsesyttymisen läheltäpititapaus Teak-öljyrättien kuumeneminen. Läheltäpititapaus Peroksidien ja kiihdyttimien virheellinen säilytys. Läheltäpititapaus Juuri laminoidun tuoreen laminaattipinnan syttyminen Venetehtaan uhkaava tulipalon alku Venetehtaan / Teollisuushallin palo Venetehtaan palo Venetehtaan palo Palontorjunta ja turvallisuus laminointitöissä Varastointi Reaktiiviset raaka-aineet peroksidit Turvallisuus ja palontorjunta tuotannossa Yhteenveto

4 1. Johdanto Tässä raportissa käydään läpi lujitemuovialan tuotantolaitosten paloturvallisuustekijöitä. Yleensä paloturvallisuuden perustekijöiden varmistamiseksi on olemassa määrätty säädöspohja ja lainsäädännön tuomat velvoitteet yrityksille. Raportin alussa onkin kooste siitä toimintaa säätelevästä säädöspohjasta, joka keskeisesti liittyy paloturvallisuuteen. Tulipalot ja räjähdysvaara ovat läsnä lähes kaikilla työpaikoilla, mutta riskin suuruus vaihtelee voimakkaasti toimialoittain. Lujitemuovialalla käsitellään säännöllisesti palo- ja räjähdysvaarallisia aineita, joten riskit ovat suuremmat kuin työpaikassa, jossa niitä ei käsitellä lainkaan. Näin myös työturvallisuusvaatimukset nousevat lujitemuovialalla astetta korkeammalle ja arvatenkin viranomaisvaatimukset ja -tarkastukset tulevat tältä osin jatkossa olemaan tarkempia, aivan kuten on käynyt räjähdyssuojausasioissakin. Monet lujitemuovialan ja lujitemuovirakenteisia veneitä rakentavat yritykset ovat olleet pieniä, mutta viime vuosien alalla jatkuneen kasvun myötä kasvaneet niin, että mm. moni turvallisuusjohtamiseen tai esimerkiksi työsuojelun ja työturvallisuuteen liittyvät asiat alkavat vaatia järjestäytyneempää ja systemaattisempia toimintatapoja. Esille tulevat asiakokonaisuudet ja vastuut ovat uusia monille alan toimijoille. Edelleen toiminnanharjoittajien kannattaa huomioida rakenteellisen paloturvallisuuden vaatimukset toiminnassaan. Ei ole tavatonta, että lujitemuovialan yritys joutuu tilanteeseen, jossa on selvitettävä rakennuksen soveltuminen olemassa olevaan toimintaan. Rakennusmääräysten mukaan palovaarallisuusluokan 2. toimintaa ei voi esim. suorittaa normaalissa P3-luokan rakennuksessa ilman erityisiä suojaustoimia, kuten mm. sprinklausta, vaikka lujitemuovituotanto ei sitä muuten välttämättä edellyttäisikään. Raportissa tarkastellaan lujitemuovialalla tapahtuneita tulipaloja ja läheltäpiti tilanteita. Raportti antaa tietoa lujitemuovialan keskeisimmistä paloriskeistä sekä toimintamalleja miten paloriskejä voidaan minimoida riskienhallinnan periaatteiden avulla. Riskit ovat todennäköisesti toteutuneet aiemmin joko omassa toiminnassa tai muualla. Siksi on perusteltua hankkia kokemustietoa omien tarkastelujen pohjaksi. Omankin yrityksen puitteissa on tärkeätä kerätä tietoa tapahtuneista vahingoista ja läheltäpiti tilanteista. Tämän tehdyn selvityksen varsinainen sisältö ja tulokset on käsitelty luvusta 3 alkaen. Raportin lukemisen voi haluttaessa hyvin aloittaa tästä. Lujitemuovituotanto ja paloturvallisuus Lujitemuovi tai lujitemuovituote itsessään ei juuri koskaan ole palon syttymisen syynä. Varsinaisina syttymisen aiheuttajina ovat yleensä muut ja usein ulkopuoliset tekijät tai sitten raaka-aineiden ja/tai tuotannon apuaineiden käsittelystä ja siihen liittyvän inhimillisen virheen tai yhteensattumien seurauksena johtuvasta syttymisestä ja sitä seuranneesta tapahtumaketjusta. Yrityksen turvallisuuskulttuurilla on tärkeä merkitys paloturvallisuuden toteutumisessa. Määräävinä tekijöinä ovat turvallisuustietämys ja motivaatio. Vain näiden seurauksena voi toteutua haluttujen menettelytapojen noudattaminen. Lähes kaikki riskit ovat ihmisten aiheuttamia ja niihin voidaan vaikuttaa. 2

5 Jokaisen lujitemuovituotannossa työskentelevän tulisi osata alkusammutusvälineiden käyttö. Alkusammutusta on harjoiteltava käytännössä. Jokaisen työntekijän on tiedettävä alkusammutusvälineiden sijainnit. Toimintaa vaaratilanteissa tulee opetella ja harjoitella. Jätteenkäsittelyä varten on oltava toimivat järjestelmät Kaikkien on tiedettävä toimintaohjeet ja lajiteltava jätteet sen mukaisesti Harjoittelemalla näitä asioita saadaan ihmiset ymmärtämään, kuinka paljon he itse voivat vaikuttaa turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön sekä ympäristösuojelullisiin asioihin. Toimiva paloturvallisuus lähtee ennaltaehkäisystä ja varautumisesta. Toimivaa paloturvallisuutta voi hahmotella kolmeen päätekijään: Minimoidaan tulipalon syttymisriski. Varustaudutaan niin, että palonalku havaitaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja luodaan edellytykset tehokkaalle sammuttamiselle ja huolehditaan rakenteellisen paloturvallisuuden riittävyydestä. Olennaisinta on tietoisesti minimoida tulipalon syttymisriski. Hyvä palontorjunta ei välttämättä vaadi kehittyneintä saatavissa olevaa tekniikkaa, vaan tärkeintä on, että jokainen työntekijä tietää työympäristönsä palovaarat ja omaksuu paloturvalliset toimintatavat päivittäisissä työtehtävissä. Tulipalo on parempi ja helpompi ehkäistä, kuin sammuttaa!. Usein kuitenkin paloturvallisuuteen liittyviä asioita on yrityksissä käsitelty ja tehty käytännön sammutusharjoituksia ja annettu muuta asiaan liittyvää koulutusta, mutta silti kaikesta koulutuksesta huolimatta ja joskus jopa melko piankin koulutuksen jälkeen on tapahtunut palon syttyminen. Yleisen mallin mukaan turvallisuuden muodostumisessa edeltävinä vaikuttavina tekijöinä ovat organisaatioilmapiiri ja työpaikan turvallisuusilmapiiri. Määräävinä tekijöinä ovat turvallisuustietämys ja motivaatio ja vain näiden seurauksena voi toteutua haluttujen menettelytapojen noudattaminen. Paloturvallisuus ja palon syttymisen estäminen käytännön lujitemuovituotannossa liittyy yrityksen yleiseen turvallisuuskulttuuriin, joka ilmenee työnantajan ja työntekijöiden yleisenä ilmapiirinä ja suhtautumisena turvallisuusasioihin. Turvallisia menettelyjä ja työtapoja ei käytännössä noudateta, ellei kyseisiä toimenpiteitä pidetä riittävän merkittävinä. Tietämys käytettävistä raaka-aineista, työmenetelmistä ja niihin liittyvistä mahdollisista riskeistä ovat avainasemassa. Samoin kuin säntillinen pitäytyminen oikeiksi määritellyissä työmenetelmissä ja toimintatavoissa. Yleisesti ihmisen omaksuma tieto suodattuu henkilökohtaisten asenteiden, arvojen ja arkikokemusten ja koulutuksen läpi. Se mikä on arkijärjen mukaan totta toiselle, ei ole sitä välttämättä toiselle. Ääritilanteissa turvallisuussäännöt voivat näyttäytyä naurettavilta ja turhalta vaivannäöltä jos ei ole käytettävissä tietoa, joka on säännön takana ja johon sääntö perustuu ja mikä tieto siis tarvittaisiin ohjesäännön hyväksymiseen. Asiaa voi auttaa esim. selvittämällä miten ihmiset näkevät asian. Sen jälkeen voi olla edellytyksiä ryhtyä muuttamaan riskikäsityksiä ja näin kehittämään turvallisuusasenteita ja parantamaan tuotannon lattiatasolla realisoituvaa turvallisuutta. 3

6 Vähimmillään turvallisuuskulttuuri sisältää yhteiset arvot ts. mitä pidetään tärkeinä ja sisäiset normit ts. tavat joilla asiat halutaan tehdä ja toteuttaa, ja jotka perustuvat yhteiseen tietoon ja näkemykseen miten asiat ovat ja toimivat. Yleisenä periaatteena ja yleisinä arvoina voidaan helposti pitää mm. että onnettomuudet, tulipalot ja vahingot ovat turhia niitä voidaan pitkälti välttää. Hävikit ja toiminnan keskeytykset ovat turhia ne voidaan välttää. Lähes kaikki riskit ovat ihmisten aiheuttamia ja niihin voidaan vaikuttaa. Riskien toteutuminen johtuu usein siitä, että niihin ei ole osattu, huomattu tai ehditty riittävän ajoissa kiinnittää huomiota. Riskejä otetaan myös tietoisesti. Mahdollisuus ajan ja vaivan säästöön houkuttelee oikotien käyttöön. Usein kaikki onkin mennyt hyvin kaikesta huolimatta, mutta riskin otto johtaa väistämättä aina silloin tällöin vahinkoihin. Yritysten toiminnassa on monenlaisia riskejä, joista tulipalo ja mm. siitä aiheutuvat omaisuusriskit ja toiminnan ja tuotannon keskeytymisriskit ovat vain osa kokonaisuutta. Tässä raportissa keskitytään tulipalon riskeihin lujitemuovituotannossa ja niiden riskien syiden ja torjunnan tarkasteluun. Tällaisen tiedon myötä henkilöstön osaaminen paranee, ja kun ymmärretään syitä ja seurauksia, ymmärretään työtehtävät, ohjesäännöt ja asioiden liittyminen kokonaisuuteen paremmin. Tällainen ei paranna pelkästään turvallisuuskulttuuria vaan koko yrityskulttuuria. Riskienhallinnan päävaiheet ovat: 1) Riskien tunnistaminen ja arviointi. Selvitetään mitä kaikkea voi sattua ja mitä on muualla sattunut. Miksi? Mitä voi seurata ja mitä on seurannut? Miten suuri on aiheutuva riski? Mitkä riskit ovat suurimmat? 2) Riskien torjunnan suunnittelu ja toimenpiteet. Mietitään miten vahingot voidaan välttää tai niiden seurauksia vähentää. Tehdään käytännön toimenpiteitä riskien vähentämiseksi. 3) Suunnittelu miten toimitaan vahingon sattuessa ja miten vahingosta toivutaan. 4) Tilanteen seuranta ja vahingoista oppiminen. Miten asiat todellisuudessa sujuvat. Tarkistuslistat ovat eräs apuväline riskien tunnistamiselle. Niissä on lueteltu tyypillisiä riskejä ja niiden avulla voidaan asia kerrallaan miettiä, liittyykö tämä omaan toimintaan. Tarkistuslista on vain niin hyvä kuinka kattavasti siihen on osattu huomioida mahdollisia riskejä. Hyvä tarkistuslista on sellainen, että se sisältää toteamuksia hyvistä käytännöistä. Tällöin tarkistuslista toimii samalla turvallisuusohjeena ja auttaa määrittämään toiminnan tavoitetason. Yleisesti riskien hallinnan lähtökohtana on riskien tunnistaminen. Tehdyn selvitystyön aikana tunnistamisen ja tiedostamisen taso on alkanut kohentua yrityksissä tehtyjen haastattelujen, keskustelujen ja joskus useidenkin vuosien takaisten läheltäpiti tilanteiden etsimisen ja tarkastelujen myötä. Tämä raportti osaltaan on apuvälineenä tiedon jalkauttamisessa mahdollisimman laajalle aina työntekijöiden työhön opastamiseen asti. Esimerkkitapausten ja tarkistuslistojen myötä tiedostamisesta voidaan edetä aktiiviseen vaikuttamiseen ja käytännön muutoksiin ja kehittämistoimiin, joiden avulla riskejä voidaan pienentää tai niiden toteutumisen todennäköisyyttä vähentää. 4

7 Riskit ovat todennäköisesti toteutuneet aiemmin joko omassa toiminnassa tai muualla. Siksi on perusteltua hankkia kokemustietoa omien tarkastelujen pohjaksi. Omankin yrityksen puitteissa on tärkeätä kerätä tietoa tapahtuneista vahingoista ja läheltäpiti tilanteista. Tapauksista pitää myös osata keskustella ja työstää eteenpäin. Pelkkä asian saattaminen kaikkien tietoon ei riitä. Palamisen ja syttymisen perusteet ja käsitteet Aina palamista, paloturvallisuutta ja palontorjuntaa käsiteltäessä on hyvä palauttaa mieleen palamiseen ja syttymiseen liittyvät perustekijät ja aiheeseen liittyvä perusterminologia. Erilaisten vaaratilanteiden muodostumisella tai välttämisellä on aina määrätyt edellytykset ja lainalaisuudet. Kyse on reaktioista, reaktioiden lähtemisestä liikkeelle ja niiden häiriöttömästä etenemisestä. Palava tai syttyvä aine voi yleisesti olla olomuodoltaan kaasuna höyrynä, nesteenä, pölynä, kiinteänä. Leimahduspiste on alin lämpötila, jossa nesteestä haihtuu palavaa kaasua tai höyryä niin paljon, että neste syttyy, jos vaikutusalueella on syttymisen aiheuttaja. Räjähdyskelpoisen ilmaseoksen muodostuminen on olennainen perusasia, johon liittyy olennaisina syttymis-/ räjähdysrajat: Alempi syttymisraja on pienin palavan aineen pitoisuus, millä seos voi syttyä. Ylempi syttymisraja on suurin pitoisuus, millä seos voi vielä syttyä. Vastaavasti liian rikas seos ei enää syty. Minimisyttymisenergia on pienin energiamäärä, joka voi toimia sytyttäjänä, jolla tietty aina syttyy. Käytännössä lähes huomaamaton staattisen sähköpurkauksen aiheuttaman kipinä sisältää useinkin riittävän minimisyttymisenergiamäärän esim. räjähdyskelpoisen asetoni-ilma -seoksen sytyttämiseksi. Minimisyttymisenergiaan voivat vaikuttaa mm. lämpötila, paine, happipitoisuus ja kosteus. Pölyillä vaikuttavat lisäksi hiukkaskoko, hiukkaskokojakauma, turbulenssi. Kaasuseoksilla syttyminen arvioidaan helpoimmin syttyvän komponentin mukaan. Mikäli pölyn ja ilman seos sisältää lisäksi palavaa kaasua, voi syttymisenergia laskea alle tunnetun minimisyttymisenergian, vaikka kaasun pitoisuus olisi paljonkin alle alemman räjähdysrajan. Tällaisten (hybridiseosten) syttymisvaara on siis huomattavasti suurempi ja esim. staattisen sähkön purkaus saattaa olla hyvinkin todennäköinen riski. Kosketuskohdassa muodostuvat kipinät, joita ei välttämättä edes näe tai kuule, voivat aiheuttaa syttymisen. Etenkin asetonihöyry on lujitemuoviteollisuudessa usein läsnä oleva syttyvä aine, jonka minimisyttymisenergia on räjähdyskelpoisella ilma-asetoni - seoksella huomattavan alhainen, lähes huomaamaton kipinä voi toimia sytyttäjänä. Edelleen räjähdyskelpoisen asetoni / ilma kaasuseoksen esiintyminen on lujitemuoviteollisuudessa hyvin usein vallitseva tilanne. Palon syttymiseen tarvitaan kolme osatekijää: palava aine, palamiseen tarvittava hapettava aine (yleensä ilman happi), syttymiseen tarvittava energia (syttymislähde / 5

8 lämpö, kipinä jne.) Yhdenkin puuttuminen poistaa palovaaran. Ketjureaktioita ei synny. Syttymisen kehittyminen paloksi edellyttää häiriintymätöntä ketjureaktiota Palamisen perusedellytykset ovat: palamiskykyinen aine happi energia (syttymisen aiheuttaja) häiriintymätön ketjureaktio Palamiskykyinen aine voi olla kaasua, nestettä tai kiinteää ainetta. Happea tarvitaan palamisilmaksi. Energian tehtävä on käynnistää palaminen, joten sitä on oltava riittävästi. Ketjureaktion yhdenkin osareaktion täydellinen katkaiseminen lopettaa koko palamisreaktion., tai vastaavasti räjähdyskelpoisen kaasuseoksen esiintyessä mahdollisten sytytyslähteiden poistamalla eliminoidaan tai hallitaan sinänsä olemassa oleva paloriski. A Lämpötila B Lämpötila Syttyvä aine Happi Häiriintymätön ketjureaktio Syttyvä aine Happi Kuva 1: Kun yksikin palamisen / syttymisen perusedellytys puuttuu, palaminen estyy kokonaan. /1/ Palaminen tapahtuu yleensä kaasumaisessa muodossa, joitakin poikkeuksia on olemassa. Kaasujen palamisnopeus on riippuvainen niiden pitoisuudesta ilmassa. Syttymis- tai räjähdyskelpoisen kaasuseoksenkin käyttäytyminen syttymisen tapahduttua riippuu palavan aineen ja hapen pitoisuuksilla. Syttyminen kyllä voi tapahtua kaikilla alemman ja ylemmän syttymisrajan välisillä ainespitoisuuksilla, mutta voimakkain lämmöntuotto ja palamisnopeus (räjähdyspaine) saavutetaan vain optimipitoisuuden alueella (stökiömetrinen seos). Samojen reaktiivisten aineiden kohdalla tapahtuneiden syttymisten välillä on siis käytännössä eroja. Joskus havaitaan syttyminen, joka ei kuitenkaan aiheuta suurta vahinkoa. Toisaalla taas vain hieman eri olosuhteissa sama ilmiö / toiminta voikin aikaansaada hyvinkin rajun syttymisen. 6

9 . Kuva 2: Syttymisrajat ja syttymisväli /1/ Nesteiden ja kiinteiden aineiden palamisnopeus taas on riippuvainen siitä, miten nopeasti niistä muodostuu palamiskykyisiä kaasuja. Kaasujen muodostuminen puolestaan riippuu muodostuvan lämmön määrästä. Muodostuva paloteho vastaavasti riippuu palavan aineen aineominaisuuksista, ts. aineen palamislämpö / polttoarvo (thermal heat, heat of combustion). Itsesyttymisessä (spontaneous ignition) tapahtuu fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia reaktioita itsesyttyvässä tai itsesyttymistä aiheuttavassa aineessa, joiden johdosta aine lämpenee (itselämpeneminen, ilman ulkopuolista lämmöntuontia) /2/. Jos systeemin lämmöntuotto on suurempi kuin lämpöhäviöt, niin syttymislämpötila ylittyy ja aine syttyy palamaan. Lämmön kehittyminen johtuu yleensä hitaasta kemiallisesta hapettumisesta, mutta myös biologinen toiminta voi olla syynä. Lämpö häviää aineesta yleensä johtumalla pinnalle, josta se siirtyy ympäristöön kuljettumalla tai säteilemällä. Otolliset olosuhteet ovat olemassa itsesyttymiselle silloin, kun itsestään syttyvät aine on hyvin lämpöeristetty ja se pääsee kosketukseen ilman hapen kanssa. Itsesyttymisessä syttymisenergia on peräisin itse aineesta, eikä syttymiseen tarvita mitään ulkopuolista vaikutusta (energian tuontia). Lujitemuoviteollisuuden perusraaka-aineen, tyydyttymättömän polyesterihartsin kovettumisreaktio on eksoterminen, eli lämpöä tuottava reaktio. Valmiissa tuotteessa ainevahvuus suhteessa pinta-alaan on niin pieni, että lämmön haihtuminen kovettumisen yhteydessä on yleensä ongelmatonta. Sen sijaan tuotannossa syntyvät ylijäämähartsia sisältävät jäte-erät sisältävät selvän paloriskin. Jäte-eriä kerrytettäessä hylkyyn meneviä tuoreita ja kovettumassa olevia lujiterakenteita voidaan puristaa kokoon, niihin voidaan yhdistää työvaiheissa käytettyjä suojamuoveja, näiden lisäksi samaan erään voi epähuomiossa joutua kovettumassa olevaa ylijäämä hartsia ym. Useiden tekijöiden yhteysvaikutuksesta voi helpostikin muodostua ainesvahvuudeltaan kriittisen massan ylittävä jäte-erä, jossa lämpöä tuottavien reaktioiden lämpömäärä ei pääse haihtumaan ympäristöön, vaan jäte-erä alkaa kuumentua. Veneteollisuudessa käytetyllä tiikkiöljyllä on myös määrätty itsesyttymistaipumus. Öljyistä voimakkaimmin tämä ilmiö esiintyy kuitenkin pellavaöljyllä. Ilmiö perustuu siihen, että öljyn kuivuminen on hapettumisreaktio. Kuivuessaan pellavaöljy sitoo happea itseensä ja hapettuminen tuottaa lämpöä. Kun öljyä käytettään puun 7

10 pintakäsittelyyn, muodostuva lämpö haihtuu varsin nopeasti, mutta trasselituppo tai rätti tai orgaanisessa (palavassa) massassa, esim. sahanpurussa, muodostuvaa lämpö johtuu pois huomattavasti hitaammin. Kohoava lämpö puolestaan kiihdyttää hapettumista, mikä lisää lämpöä entisestään. Jos rätissä on öljyä runsaasti, syntyy noidankehä, joka joissain tapauksissa johtaa öljyn itsesyttymiseen. Pellavaöljyllä kyllästettyjen huokoisten aineiden syttymiseen vaadittava lämpötila on 80 C asteen tietämissä. Kylmäpuristettu pellavaöljy syttyy herkemmin kuin keitetty versio. Yhtenä lisätekijänä herkkään syttymiseen mainitaan se, että usein pellavaöljyä ohennetaan herkemmin leimahtavalla nesteellä, esimerkiksi tärpätillä. Edelleen riskiä kohottaa ulkoinen lämpötila, esim. auringonpaiste, tai sisätiloissa, vedolta suojattu tila (esim. veneen sisätiloissa). Lämpimässä paikassa oleva mytistetty öljyinen trasseli syttyy herkemmin kuin viileässä paikassa oleva. Pellava-/ tiikkiöljyrätit suositellaan säilytettäviksi viileässä paikassa kannellisessa metalliastiassa, tai hävittämään tuoreeltaan polttamalla. Kootun aineiston mukaan lujitemuovituotannon keskeiset paloturvallisuustekijät liittyvät asetoniin ja reaktiivisiin raaka-aineisiin (orgaaniset peroksidit, kovettumisvaiheessa oleva hartsi). Syttymisen aiheuttaja voi esim. olla staattisen sähköpurkauksen aiheuttaman kipinä tai itsesyttymisilmiö. Hartsien kovettajina käytetyt orgaaniset peroksidit toimivat eksotermisten reaktioiden käynnistäjinä ja ovat jo itsessään reaktiivisia, sisältäen mm. happea, jolloin esim. palamiseen tarvittava happi on mukana itse aineessa. Peroksidit ovat siis voimakkaasti hapettavia aineita ja aikaansaavat aineissa nopeastikin käynnistyviä kemiallisia hapettumisreaktioita. Peroksidien riskien tiedostaminen ja oikea käyttö onkin keskeinen lujitemuovialan paloturvallisuuden tekijä. 8

11 2. Paloturvallisuus - säädösperusta Lujitemuovialan tuotannolle ominaista on määrätty syttymisherkkyys, palon leviämisnopeus ja palokaasujen muodostuminen. Lujitemuoviteollisuuden tuotanto kuuluu yleisesti palovaarallisuusluokkaan 2. Lujitemuoviteollisuuden lisäksi palovaarallisuusluokkaan 2 kuuluvia muita teollisuuden aloja ovat mm. lastulevyteollisuus. Mekaaninen puuteollisuus (kuiva puutavara), myllyt, rehuvarasto, palavien nesteiden teollinen käsittely tai varastointi (leimahduspiste enintään 55 o C), sahateollisuus. Vaahtomuoviteollisuus, vaneriteollisuus. Sinänsä tämä on siis melko tavanomainen luokka valmistavan teollisuuden osalta, mutta edellyttää vaarojen ja syttymisherkkyyksien tiedostamista, oikeiden menettelytapojen omaksumista, jolloin riskejä voidaan järkevällä tasolla hallinta ilman tarvetta tuotantotilojen rakenteellisen paloturvallisuuden tai muiden varojärjestelmien ylimitoittamiseen. Palovaarallisuusluokkaan 2 sisällytetään toiminnat, joihin liittyy huomattava tai suuri palovaara tai joissa voi esiintyä räjähdysvaara, kuten toiminnat, joissa tuotannossa tai varastoinnissa syntyy prosessin laadun tai muun syyn johdosta sellaisia höyryjä tai hienojakoisia pölyjä, jotka yhdessä ilman kanssa voivat muodostaa räjähtävän tai helposti syttyvän seoksen; toiminnat, joissa käsitellään tuotannon tai varastoinnin yhteydessä herkästi syttyviä ja nopeasti lämpöä luovuttavia raaka-aineita, puolivalmisteita tai valmisteita; toiminnat, joissa teollisesti käsitellään tai varastoidaan eriasteisesti palavia nesteitä, joiden leimahduspiste on enintään 55 o C ja joiden höyryt voivat muodostaa ilman kanssa räjähtävän seoksen; toiminnat, joissa käsitellään varsinaisia räjähdysaineita tai aineita, jotka esimerkiksi veden, ilman, kitkalämmön tai tärähdyksen vaikutuksesta voivat syttyä itsestään tai räjähtää. Toiminnanharjoittajan kannattaa huomioida myös rakenteellinen paloturvallisuus toiminnassaan ja yleensä turvallisuusjohtaminen laajemminkin kokonaisuutena, mm siksi, että muodostuisi käsitys oman yrityksen kokonaisriskistä ja turvallisuustasosta ja - kulttuurista. Tämä antaa pohjaa miettiä keinoja, miten toiminnan turvallisuustasoa voidaan nostaa ja riskejä pienentää, mutta osaltaan varmistaa sen, että toimintaa säätelevät laki- ja asetusperusteet täyttyvät. Rakenteellinen paloturvallisuuden muistilistojen lisäksi tähän lukuun on koottu yhteen yrityksille asetettuja keskeisiä paloturvallisuuteen vaikuttavia aihepiirejä ja niihin liittyviä viranomaismääräyksiä, kuten - Yrityksen pelastussuunnitelma - Räjähdyssuojausasiakirja - Sähkölaiteturvallisuus - Kemikaalisäädökset - Kemikaalisäädökset - Tulityöt ja tuhopolton torjunta 9

12 Keskeisimmistä aihepiireistä on liitteisiin koottu hieman laajemmat tiedot perusteista ja taustatiedoista aiheittain. Tämän raportin kirjallisuus- ja lähdeluettelossa löytyy myös muuta aiheisiin liittyvää kirjallisuutta sekä Internet-linkkejä aiheeseen. Erityisen maininnan tässä yhteydessä kuitenkin vaativat kaksi tämänkin koosteen keskeistä kirjallisuuslähdettä: Yritysturvallisuuden käsikirja, Juha E. Miettinen, Kauppakaari, Talentum Media Oy, Hki 2002 ISBN sekä Yritysturvallisuus käytännössä Turvallisuusjohtamisen portfolio, Juha Leppänen, Talentum, Helsinki 2006, ISBN Tässä luvussa on koottu yhteen mm. näistä ja muista kirjallisuuslähteistä ja viranomaistiedotteista saatavilla olevaa paloturvallisuuteen liittyvää asiakokonaisuutta. / 3, 4 / Huomionarvoinen tietolähde on myös vapaasti saatavilla oleva Pk-yritysten riskienhallinnan työvälinesarja (PK-RH). Työvälineet koostuvat selkeistä tietokorteista ja tarkistuslistoista. Tästä kokonaisuudesta löytyy paloriskien hallintaan tietokortit seuraavasti: Paloriskit, pelastussuunnittelu, rakenteellinen ja tekninen palontorjunta sekä päivittäinen palontorjunta. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu erityiset tarkistuslistat aiheista pelastussuunnittelu, rakenteellinen palontorjunta, tekninen palontorjunta, sammutusvalmiudet, palavat aineet ja materiaalit, tulipalon vaaraa aiheuttavat laitteet sekä päivittäinen palontorjunta. Tähän aineistoon kannattaa ehdottomasti tutustua jokaisessa yrityksessä. Nämä on saatavilla internetistä joko hakusanalla Pk-yrityksen riskienhallinta työvälineet (PK-RH) tai www-sivuilta Laki- ja asetusperusteet sekä tekniset rakennemääräykset. Paloturvallisuuteen ja pelastustoimintaan liittyviä asioita säädellään lainsäädännön kautta ja erilaisten teknisten rakennemääräysten avulla. Taustalla on pelastuslaki ja - asetus paloturvallisuuden, pelastustoiminnan ja väestönsuojelun toteuttamisesta. /5, 6/ Voimassa oleva lainsäädäntö korostaa kiinteistön omistajan sekä haltijan vastuuta niin palo- ja kuin muidenkin turvallisuusasioiden ylläpidosta ja kehittämisestä sekä yrityksissä että yleisen paloturvallisuuden edistämiseksi yksityisissä talouksissakin. Yksityisen henkilön osalta tämä näkyy selvimmin lakiin kirjattuna velvoitteena palovaroittimien käytöstä kaikissa asuin-, majoitus- ja hoitotiloissa. Yritysten edellytetään laatimaan mm. pelastussuunnitelma ja räjähdyssuojaus asiakirja, ja niiden avulla määrittämään ja varautumaan ennakoitavissa oleviin riskeihin ja tarvittaessa vähentämään tai poistamaan riskejä tarvittavin käytännön toimenpitein ja/tai muutoksin sekä henkilöstön koulutuksen kautta. Asiaan liittyy myös laki pelastustoimen laitteiden teknisistä vaatimuksista ja tuotteiden paloturvallisuudesta (562/1999). Tässä yhteydessä näitä ei ole tarkoituksenmukaista käydä yksityiskohtaisesti läpi, koska ne ovat löydettävissä esim. internetistä hakusanalla pelastustoimilaki, pelastuslaki tai muita tarkoitukseen sopivia hakusanoja käyttämällä. Alueelliset pelastuslaitokset ylläpitävät myös tietopankkeja, joista löytyy tietoa yrityksiltä vaadittavista toimenpiteistä ja siitä miten velvoittavat viranomaisvaatimukset voidaan käytännössä suorittaa. 10

13 Paljon koottua tietoa sekä ja malleja tarvittavista asiakirjoista löytyy osoitteesta:. Myös vakuutusehdot edellyttävät, että viranomaisten määräämät tai säädöksissä vaaditut vahinkojen estämiseen tai rajoittamiseen tarkoitetut laitteet ja rakenteet, kuten alkusammutuskalusto, savunpoistolaitteisto, palo-osastointi, paloilmoitin ja automaattinen sammutuslaitteisto, jne. pidetään toimintakunnossa, huolletaan ja tarkastetaan asianmukaisesti. Vakuutuksenottajan tulee huolehtia, että vakuutuskohdetta koskevat säädöksissä vaaditut suunnitelmat ja ohjelmat on laadittu ja niiden mukaisesti toimitaan. Säädösten vaatimia suunnitelmia ja ohjelmia ovat Pelastussuunnitelma sähkölaitteistojen huolto- ja kunnossapito-ohjelma paloilmoittimen kunnossapito-ohjelma automaattisen sammutuslaitteiston kunnossapito-ohjelma räjähdyssuojausasiakirja vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusselvitys. Edelleen palotarkastusta varten kiinteistössä tulee olla seuraavat asiakirjat (kiinteistöön kuuluvat dokumentit): Palotarkastajan saatavilla olevat asiakirjat Luettelo olemassa olevista suunnitteluasiakirjoista Luettelo olemassa olevista käyttö- ja huolto-ohjeista Lyhyt kuvaus paloturvallisuuden kannalta olennaisista laitteista ja muista rakennusteknisistä ratkaisuista Muut mahdolliset paloturvallisuuteen vaikuttavat tekijät (oletettu käyttötapa, palokuormarajoitukset, henkilörajoitukset) Palo- ja pelastustoimen ohjeistus Luettelo paloturvallisuuteen vaikuttavista laitteista ja tiedot niiden paikoista Tulipalon sammutuksen kannalta merkittävät rakennustekniset ratkaisut: osastorajat ja muut sopivat katkaisulinjat Yleisesti myös vakuutuskohteena olevan rakennuksen tulee täyttää rakennusluvan tai toimenpideluvan myöntämishetkellä voimassa olevat Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset E1 (rakennusten paloturvallisuus), C2 (kosteus) ja D1 (kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteet). Vakuutusyhtiöiltä on saatavissa myös erityinen omaisuussuojeluohje, jossa vaatimukset on esitetty kokonaisuudessaan aihepiireittäin. Tässä raportissa keskitytään lähinnä paloturvallisuuteen liittyviin aiheisiin. 11

14 2.1 Rakenteellinen ja paloturvallisuus. Tulen ominaisuuksiin kuuluu se, että se voi syttyä ja palaa vain sopivien olosuhteiden vallitessa. Syttyminen ja palaminen edellyttävät, että happi, palava aine ja riittävän korkea palamislämpötila ovat oikeassa suhteessa toisiinsa. Jos yksikin näistä puuttuu, palaminen loppuu ja palo sammuu. Tulen ja tulipalon sammuttaminen, leviämisen ja palon kehittymisen estäminen kuin myös syttymisen ennaltaehkäisy perustuu myös tämän ilmiön hallintaan. Kiinteistöjen rakenteellisten ratkaisujen avulla pyritään vaikuttamaan näihin asioihin ja estämään tulipalojen syttyminen sekä eteneminen mahdollisimman tehokkaasti. Rakenteellinen paloturvallisuus käsittää kiinteistöjen rakennemääräykset sekä teknisen palontorjunnan ja sammutusvalmiudet sekä yleensä kiinteiden rakenteiden ja järjestelmien muodostamaa kokonaisuutta, jonka avulla pyritään estämään tulipaloja ja niiden etenemistä rakenteissa. Keskeisimmät rakenteellisen paloturvallisuuden perusasiat ovat: palonkestävien materiaalien käyttö palonkestävien osastojen rakentaminen kantavat rakenteet merkityt poistumis- ja sammutusreitit turvavalaistus savunpoistojärjestelmät yleinen järjestys ja siisteys. Kiinteistöjen teknisissä rakennemääräyksissä paloturvallisuuden saavuttamiseksi määrätään tiettyjä olennaisia perusvaatimuksia. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että rakennuksen kantavien rakenteiden on kestettävä tulipaloa tietty vähimmäisaika ennen sortumista tai hajoamista. Palon sekä savun syntymisen ja leviämisen kohdalla olennainen vaatimus tarkoittaa sitä, että leviämistä rajoitetaan rakenteellisten ratkaisujen avulla (osastointi). Palo ei saa myöskään levitä viereisiin rakennuksiin ja kiinteistön sisällä olevien ihmisten on pystyttävä poistumaan sieltä esteettä, jotta olennainen perusvaatimus täyttyisi. Rakenteellisten ratkaisujen perusteella määräytyy rakennuksen palonkestävyyttä ilmaiseva paloluokka. Rakennuksen paloluokka Rakennemääräysten mukaisesti rakenteet (rakennukset) luokitellaan palonkestävyytensä mukaisesti kolmeen paloluokkaan: P1-luokan rakennus (paloteknisesti vaativin luokka) P2-luokan rakennus P3-luokan rakennus 12

15 Rakennuksen paloluokka on nähtävissä ja selvitettävissä kunkin rakennuksen osalta rakennuksen dokumenteista. Huomioitavaa on, että jos kohteen toimiala tai tuotanto muuttuu, niin palovaarallisuusluokkakin voi muuttua. Muutoksesta tulee ilmoittaa kohteen palotarkastajalle palotarkastuksen yhteydessä. Teollisen toiminnan palovaarallisuusluokka Edelleen rakennusten lisäksi teollinen toiminta (tuotanto ja varastointi) jaotellaan kahteen palovaarallisuusluokkaan: Palovaarallisuusluokka 1: o Toiminnat, joihin liittyy vähäinen tai kohtuullinen palovaara Palovaarallisuusluokka 2: o Toiminnat, joihin liittyy huomattava tai suuri palovaara taikka joissa voi esiintyä räjähdysvaara. Lujitemuovituotanto kuuluu yleisesti palovaarallisuusluokkaan 2, siksi on huomionarvoista pitää mielessä rakennuksen paloteknisten ratkaisujen riittävyys. Tämä on erityisesti huomioitava, esimerkiksi kun (pieni / aloittava) lujitemuoviyritys toimintansa laajetessa ottaa tai suunnittelee ottavansa käyttöön esim. sopivimmin lähistöllä olemassa olevia vanhoja teollisuustiloja esim. laminointiyksikkönsä lisätiloiksi. Virnaomais- ja rakennusmääräysten mukainen rakennuksen virallinen soveltuvuus ajateltuun toimintaan saattaa tällöin jäädä huomioimatta, mikä voi johtaa huomattaviin hankaluuksiin jatkossa. On siis aina selvitettävä, että rakennus soveltuu tällaiseen toimintaan. Palovaarallisuusluokan 2. toimintaa ei voi esim. suorittaa normaalissa P3-luokan rakennuksessa ilman korotettua suojaustasoa. Koska lasikuitualan toiminnan palovaarallisuusluokka on perustasoa vaativampaa, toiminnanharjoittajien kannattaa huomioida rakenteellisen paloturvallisuuden vaatimukset toiminnassaan kuten myös muut paloturvallisuuden tärkeät osatekijät. Suojaustaso Suojaustaso tarkoittaa tuotanto- ja varastotilojen vaadittavasta varustelutasoa, mm. pelastus- ja sammutustyötä helpottavien laitteiden ja määrää valitun/tarvittavan suojaustason mukaisesti. Suojaustaso vaikuttaa rakennuksen paloluokkaan, suurimpaan sallittuun osastokokoon, savunpoistoon sekä kantavien ja osastoivien rakennusosien paloluokkavaatimuksiin. Rakennuksessa suoritettavan toiminnan palovaarallisuusluokan mukaisesti säädökset saattavat joskus edellyttää korotetun suojaustason mukaisia ratkaisuja: Jos toiminta on palovaarallisuusluokkaa 2, kuten mm. lujitemuovituotanto on, edellytetään P3 luokan rakennukselta suojaustasoa 3. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sprinklausta, joka olemassa olevaan rakennukseen voi olla niin hankalasti järjestettävissä, että järkevämpää on siirtää tuotanto P2 luokan rakennukseen tai jo valmiiksi sprinklattuun tuotantotilaan. / 6 / 13

16 Palo-osastointi Rakennusmääräysten mukaan kiinteistöt tulee mm. jakaa paloteknisiin osastoihin, eli yleensä kiinteistö jaetaan palonkestävien seinien tai palo-ovien avulla pienemmiksi tiloiksi eli palo-osastoiksi. Yhdessä palo-osastossa mahdollisesti syttyvän tulipalo ei näin pitäisi päästä leviämään palavan osaston ulkopuolelle. Rakennuksen perusratkaisujen osalta osastoinnit ja niitä vastaavat rakenneratkaisut ja tehdään rakennuksen suunnitteluvaiheessa, eikä rakennuksen käyttäjä myöhemmin juurikaan voi niihin vaikuttaa. Käytännön tuotantotoiminnan vuoksi saatetaan jälkikäteen tehdä läpivientejä tai muita muutoksia, jotka vaikuttavat mm. suunnitellun osastoinnin säilymiseen. Myöhemmin suoritettavissa palotarkastuksissa juuri läpivientien (palokatkojen) toteutuksessa on usein havaittu puutteita. Siksi ne kannattaa ajoissa huomioida. Palotekniset osastot erotetaan toisistaan osastoivin rakenneosin, joilta edellytetään määrättyä palonkestoa minuuteissa, esim. EI 60, EI 120. Osastoivien rakenteiden läpi kulkevien asennusten (kanavat, kaapeliläpiviennit ym.) tiivistyksiä kutsutaan palokatkoiksi. Myös palokatkolta tulee edellyttää samaa paloluokkaa kuin ympäröivältä rakennusosalta. Läpiviennit ja niiden puutteellinen tiivistys onkin yksi kiinteistöjen keskeisimmistä paloturvallisuuden riskeistä. Olemassa olevat läpiviennit tulisi kartoittaa ja todeta niiden kunto ja mahdollinen kunnostustarve. Palokatko täyttää sille asetetut vaatimukset kun paloluokka saavutetaan ja katkoon on jätetty riittävästi varauksia uusille kaapeloinneille, jolloin myös helpotetaan kunnossapitoa. Palokatkojärjestelmiä mm. seuraavasti: palokatkomassat, pinnoitetut villalevyt, silikonivaahdot ja vaahdotetut tyynyt, tiiviste-elementit. Näistä erotetaan erilaiset palokitit, joilla voidaan ainoastaan paikata pieniä (halkaisija alle 50 mm) aukkoja. Massoja on kipsi- vermikuliittipohjaisina ja myös sementtipohjaisina, joiden huono puoli on kuitenkin kovettuminen ja kutistuminen. Osa kiinteistöjen läpivienneistä saatetaan jättää tiivistämättä toteamalla rakennuksen olevan yhtä ja samaa palo-osastoa. Edelleen läpivientejä on saatettu tiivistää epäkelvoilla ratkaisuilla. Niin ikään rakennusten käyttötapaosastointi on saattanut unohtua tai sen merkitys on hämärtynyt. Käyttötapaosastointiin ja sen puutteiden korjaamiseen tulisikin kiinteistön omistajan kiinnittää huomioita. Pelastustoimilain mukaan kiinteistön omistaja on viime kädessä vastuussa kiinteistönsä paloturvallisuudesta. Huomioitavaa Palo-ovet tulee pitää suljettuina osastoivan oven tulee yleensä olla itsestään sulkeutuva ja salpautuva. Palo-ovia ei saa kiilata auki, eikä itsestään sulkeutuvien ovien välissä saa pitää mitään tavaraa Automaattisia palo-ovia on koestettava väh. 4 krt vuodessa ja koestuksista on pidettävä kirjaa. 14

17 Jos ovea pidetään auki normaalikäytössä, se on varustettava laittein, jotka sulkevat oven palon sattuessa (savuilmaisimet oven molemmin puolin ja aukipitolaite) Tällöin ovi kannattaa liittää paloilmoitin/sammutusjärjestelmään, jos kohteessa on sellainen, jotta sulkeutuminen järjestelmän reagoidessa toteutuu. Savunpoiston järjestäminen Savunpoistojärjestelmän avulla poistetaan tulipalotilanteessa savua ja palokaasuja palavasta kohteesta. Yksinkertaisimmillaan savunpoistojärjestelmä muodostuu avattavista luukuista ja aukoista, joiden kautta tulipalossa syntyvä savu voidaan poistaa. Rakennukseen järjestettävästä ja sen eri tiloihin soveltuvasta savunpoistosta voidaan neuvotella paikallisen pelastusviranomaisen kanssa. Rakennuksen palo-osasto jaetaan yleensä savusuluilla enintään 1600 m 2 :n savulohkoihin, joista järjestetään savunpoisto. Savulohkoja muodostettaessa otetaan huomioon muun muassa palokuorman jakautuminen. Suurien palokuormakeskittymien kohdalle järjestetään korkeat savusulut ja riittävät savunpoistoaukot. Savusulkuina voidaan käyttää kohteen rakennusosia kuten palkkeja tai kuumuutta kestäviä seinämiä ja verhoja. Palovaarallisuusluokka 2 - Lujitemuovituotanto yleensä 2,0 5,0 % osaston alasta automaattisella sammutuslaitteistolla varustetut tilat 0,5 1,0 % osaston alasta Aukkopinta-alaan vaikuttavat rakenteiden ja irtaimiston savunmuodostusominaisuudet ja savusulkujen käyttö. Savunpoistoluukkujen pinta-ala mitoitetaan ohjearvojen ylärajan mukaan, jos savunmuodostus on runsasta, kuten lujitemuovituotannossa savunpoisto voidaan järjestää painovoimaisena käyttämällä pääosin erillisiä savunpoistoluukkuja sekä lisäksi huonetilan yläosassa sijaitsevia helposti avattavia tai helposti rikottavia ikkunoita tai käyttämällä automaattista savunpoistolaitteistoa. Automaattinen savunpoistolaitteisto tulee kysymykseen silloin, kun turvallinen poistuminen saattaa vaarantua tai pelastus- ja sammutustehtävät sitä edellyttävät tilan koon, sijainnin, palokuorman määrän tai laadun, henkilömäärän tai muun vastaavan syyn johdosta. Savunpoisto voidaan järjestää myös koneellisesti. Laitteistoon kuuluu silloin moottorikäyttöisiä suuritehoisia imureita ja/tai puhaltimia. Suojaustason 3 yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei savunpoisto vaaranna tai viivytä sammutuslaitteiston toimintaa. Poistumisreitit ja turvavalaistus Paloturvallisuusmääräykset edellyttävät poistumisreittien selkeätä merkitsemistä, jotta palavasta tai muuten vaurioituneesta kiinteistöstä voi päästä nopeasti ulos turvallisesti. 15

18 Vastaavasti merkitty sammutusreitti tarkoittaa reittiä, jota pitkin tapahtumapaikalle saapunut pelastuslaitoksen yksikkö pääsee kohteeseensa. Merkitseminen tehdään käyttämällä erilaisia standardoituja merkkitauluja sekä nuolia osoittamaan suunta, mitä kautta kiinteistöstä on mahdollista päästä ulos hätätilanteessa tai jota kautta pelastusyksiköt pääsevät toimintakohteeseensa. Tulipalotilanteessa kiinteistössä on yleensä savua ja valot eivät ehkä toimi, ovat opasteet usein pintakäsitelty itsevalaisevalla pinnoitteella. Näin ne hohtavat itsekseen jonkin aikaan myös pimeässä ja savun seassa, jolloin ne ovat helpommin löydettävissä ja seurattavissa. Turvavalaistus on rakenteellisen paloturvallisuuden osa-alue, joka liittyy läheisesti merkittyihin poistumisreitteihin. Turvavalaistus on valaistusjärjestelmä, joka toimii myös sähkökatkoksen aikana, jollainen syntyy yleensä tulipalotilanteessa. Useimmiten turvavalaistus on myös kiinteä osa merkittyjä poistumisreittejä, koska turvavalaisimia voidaan käyttää myös poistumisopasteiden valaisemisessa. Turvavalaisimet ovat periaatteessa normaaleja valaisimia, mutta ne toimivat joko kokonaan tai ainakin sähkökatkon aikana paristojen tai akun avulla. Paloilmoitin- ja sammutusjärjestelmät Erilaiset paloilmoitin- ja sammutusjärjestelmät liittyvät kiinteästi rakenteelliseen paloturvallisuuteen ja niitä tarkastellaan tässä omana kokonaisuutenaan niiden merkittävyyden takia. Vastaavasti automaattinen sprinklerilaitteisto tarvittavine vesijärjestelyineen kuvataan erillisessä osassa asian laajuuden ja merkittävyyden vuoksi. Paloilmoitinjärjestelmä on tekninen järjestelmä, jonka tehtävänä on havaita tulipalo heti sen alkuvaiheessa ja ilmoittaa asiasta automaattisesti eteenpäin esimerkiksi vartiointiliikkeen hälytyskeskukseen, yrityksen omaan kiinteistö- tai muuhun valvomoon tai suoraan palolaitokselle. Paloilmoitinjärjestelmä voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla. Yleisimmin käytetyt tekniikat ovat savunmuodostuksen tai tulipalosta syntyvän lämmön ilmaiseminen. Savuilmaisin toimii periaatteessa siten, että ilmaisin mittaa valvottavan kohteen ilman koostumusta ja jos se havaitsee siinä riittävän suuren määrän palokaasuja tai niiden hiukkasia se laukeaa ja siirtää tiedon eteenpäin valvomoon. Vastaavasti lämpöilmaisin mittaa valvottavan tilan lämpötilaa ja jos se nousee liian korkeaksi, ilmaisin siirtää hälytyksen eteenpäin sovittuun valvomoon. Paloilmaisin valvoo toiminta-alueellaan tulipalon aiheuttamia fysikaalisia ja/tai kemiallisia ilmiöitä. Se voi olla toiminnassa jatkuvasti tai lyhyin aikavälein. Ilmaisimet jaetaan toimintatapansa mukaan seuraavasti /6 /: Lämpötilailmaisimet (enintään 30 m valvonta-alue, 4 metrin korkeudelle) Savuilmaisimet (enintään 60 m valvonta-alue, enintään 6 m korkeudelle) Yhdistelmäilmaisin (L-ilmaisin) ilmaisimeen on yhdistetty kahden tai useamman ilmaisintyypin toiminnot 16

19 Liekki-ilmaisin antaa ilmoituksen, kun liekistä lähtevä infrapuna- tai ultraviolettisäteily tai niiden yhdistelmä ylittää ilmaisimeen asetetut raja-arvot. Lisäksi paloilmoitinjärjestelmään voidaan liittää standardisoimattomia (EN-54) ilmaisimia: Kanavailmaisin (K-ilmaisin) reagoi ilmanvaihtokanavassa virtaavan ilman sisältämin palamistuotteisiin Näytteenottoilmaisin (N-ilmaisin) reagoi valvottavasta tilasta putkistolla ilmaisimeen imettyyn ilman palamisesta ja / tai pyrolyysissä muodostuneisiin palamistuotteisiin Kaasuilmaisin reagoi palamisessa tyypillisesti vapautuviin kaasuihin. Siitä, mikä on lujitemuovituotannon käytännön paloriskejä ajatellen käyttökelpoisin ilmaisin, ei ole saatavilla kirjallisuustietoa. Kun huomioidaan, että reaktiiviset raakaaineet tuottavat jo huomattavan aikaisessa vaiheessa kaasuja, saattaisi lujitemuovialalle ominaisten mahdollisten syttymissyiden varalle jokin kanava-, näytteenotto, tai spesifi kaasuilmaisin olla määrättyjen tuotantoalueiden kohdalla juuri käyttökelpoisin ilmaisin, jotta tarvittava hälytys olisi mahdollista saada ilmaisimen kautta riittävän ajoissa. Sopivan ilmaisimen etsiminen vaatisi kuitenkin laajempaa jatkoselvitystä, käytännön testausta ja mahdollisesti yhteistyötä anturivalmistajan kanssa. Erilaisten ilmaisimien lisäksi paloilmoitus voidaan tehdä käsin paloilmoituspainikkeen avulla. Kaikki paloilmaisimet on liitettävä paloilmoitinkeskukseen. Ilmaisimet voivat olla osoitteellisia, ja paloilmoitinkeskuksesta voidaan nähdä hälytyksen aiheuttama yksittäinen ilmaisin tai ilmaisinryhmä. Paloilmaisimet voivat antaa paloilmoituksen lisäksi myös ennakkovaroituksen sekä huoltoilmoituksen. Ennakkovaroitus ja huoltoilmoitukset toimivat ensimmäisenä ilmoituksena valvotuissa tiloissa, eikä niitä vielä siirretä hälytyskeskukseen. Paloilmoittimen osalta on siis tärkeää, että se liitetty hätäkeskukseen. Tämä vaatii sopimuksen hätäkeskuksen kanssa. Lisäksi on erittäin tärkeää, että kohteessa puututaan ja selvitetään syyt erheellisiin ilmoituksiin. Paloilmoittimiin liittyy myös TUKES-opas "Heikoin lenkki", nal.pdf Vastaavasti mm. poistumisvalaistuksista ja muista pelastustoimen laitteista löytyy helposti ajantasaista tietoa TUKESin sivuilta: 17

20 Rakennuksen omistajan velvollisuudet Rakennuksen omistajan on huolehdittava siitä, että automaattiset ilmoitus-, sammutusja savunpoistojärjestelmät pidetään toimintakuntoisina, huolletaan ja tarkastetaan säädösten edellyttämällä tavalla. Rakennuksen omistajan tulee huolehtia seuraavista velvoitteista: säilyttää asennusliikkeen antama asennustodistus laitteiston käyttöiän ajan huolehtia, että laitteistolle on tehty käyttöönottotarkastus teettää laitteistolle määräaikaistarkastukset säilyttää tarkastustodistukset pitää laitteisto toimintakunnossa laatia laitteistolle kunnossapito-ohjelma ja huolehtia sen noudattamisesta huolehtia, että laitteistolla on hoitaja ja että laitteistolle pidetään kunnossapitopäivakirjaa ilmanvaihtokanavien tarkistus ja puhdistus lujitemuovituotantotiloissa kerran vuodessa. mahdollisten tulisijojen nuohous Paloilmoittimelle on nimettävä vastaava hoitaja, joka vastaa järjestelmän käyttökunnosta ja huollon järjestämisestä. Tilojen tai niiden käyttötarkoitusten muutosten yhteydessä tulee aina tarkastaa myös paloilmoitinjärjestelmien kattavuus sekä ilmoitintyyppien soveltuminen tilojen uuteen käyttötarkoitukseen. Muutostöiden yhteydessä voidaan tarvittaessa palotarkastajan luvalla tilapäisesti kytkeä osa paloilmoitinjärjestelmästä pois käytöstä. Tällöin tulee erityisjärjestelyin varmistua riittävästä palotorjunnasta mekaanisin välinein tai henkilövalvonnalla esimerkiksi tulitöiden yhteydessä. Palo-osastoivat rakennusosat on pidettävä kunnossa siten, että ne estävät palon ja savukaasujen leviämisen osastosta toiseen ajan, joka on määritelty rakennusluvassa tai pelastusviranomaisen suorittamassa palotarkastuksessa. Palo-osastoivan oven tulee olla itsestään sulkeutuva ja salpautuva. Jos ovea pidetään auki normaalikäytössä, se on varustettava laittein, jotka sulkevat oven palon sattuessa. Palo-osastoivissa rakenteissa olevat putki-, sähkökaapeli- ja vastaavat läpiviennit eivät saa heikentää rakennusosan osastoivuutta. Ilmavaihtokanavien ja laitteiden pudistamisesta määrätään sisäasianministeriön asetuksessa nro 802 / Kerran vuodessa on tarkistettavat ja puhdistettava ilmanvaihtokanavat, jotka ovat sellaisessa teollisuus- tai muussa tilassa, missä kanaviin kerääntyy paljon palavia aineita. Myös ilmanvaihtokanavat ja laitteistot, jotka ovat sellaisessa huonetilassa, missä teollisesti valmistetaan tai teknisesti käytetään palavia nesteitä. (myös pelastuslaki 22 : 3) ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot on huollettu ja puhdistettu määrävälein). 18

21 Automaattinen sprinklerilaitteisto Automaattisen sprinklerilaitteiston tarkoitus ilmaista tulipalo ja sammuttaa se mahdollisimman alkuvaiheessa tai pitää palo hallinnassa, kunnes varsinaiset muut sammutustoimet päästään aloittamaan / 7 /. Sprinklerit laukeavat tietyssä lämpötilassa, jolloin ne levittävät sammutusvettä palavalle alueelle ja sen välittömästi uhkaavalle alueelle. Veden virtaus hälytysventtiilin läpi aiheuttaa automaattisen paloilmoituksen. Laukeamislämpötila valitaan sopivaksi ympäristön lämpötilaan nähden. Ainoastaan palon välittömässä läheisyydessä olevat riittävän lämpövaikutuksen alaisiksi joutuneet sprinklerit laukeavat. Sprinklerit voidaan edelleen jakaa niiden tuottamien pisaroiden koon mukaan. Suuria pisaroita tuottavien sprinklereiden etuna on niiden hyvä tunkeutumiskyky, mutta huono jäähdytysvaikutus. Pieniä pisaroita tuottavien sprinklereiden kohdalla tilanne on päinvastoin - etuna parempi jäähdytysvaikutus, mutta voivat siksi viivyttää viereisten sprinklereiden toimintaa. Sprinklerilaitteisto on yleensä aina tarkoitettu suojaamaan rakennus kokonaisuudessaan. Sprinklerilaitteiston kiistaton hyöty on siinä, että se pystyy estämään totaalivahingon silloin kun toteutetut palontorjuntatoimet eivät ole kyenneet estämään palon syttymistä. Erittäin merkittävä asia on myös, että keskeytysvahingot jäävät vähäisiksi ja toimintaan ei aiheudu pitkäaikaista häiriötä. Sprinklattu tuotantotila on myös myyntiarvoltaan huomattavasti tavanomaista tuotantotilaa arvokkaampaa, joten kiinteistön tavanomaista parempi jälkimarkkina-arvo on perusteltua myös huomioida sprinklerilaitteiston investointikustannusta arvioitaessa. Sprinklerilaitteistoa varten tarvitaan Riittävä tuoton omaava vesilähde Vesilähteen tulee automaattisesti kyetä syöttämään tarvittava vesimäärä Vedensyötön kriteerit ovat riittävä tilavuusvirta ja paine, määrällinen jatkuvuus ja luotettavuus, ja puhtaus (ei kuituja, lietteitä ym.) Sovellettavan sprinkleriluokan mukaan veden tulee riittää seuraavia toiminta-aikoja varten LH: 30 min (kevyt luokka) OH: 60 min (normaali luokka) HHP: 90 min (raskas luokka, tuotanto) HHS: 90 min (raskas luokka, varastointi) yhdestä tai useammasta sprinkleriasennuksesta. Jokainen sprinkleriasennus koostuu asennusventtiilistä laitteineen Putkisto Kattoon tai varastotelineistöihin kiinnitettävät sprinklerit 19

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Pelastuspäällikkö Petri Talikka Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset

Lisätiedot

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta Hannu Olamo 14.4.2010 Paloilmoittimia koskevat säännökset pelastuslaissa Laitteiden kunnossapidosta nykyistä vastaavat vaatimukset SM:n asetuksenantovaltuutta

Lisätiedot

Taskuopas paloturvallisuudesta ja palontorjunnasta lujitemuovituotannossa

Taskuopas paloturvallisuudesta ja palontorjunnasta lujitemuovituotannossa Taskuopas paloturvallisuudesta ja palontorjunnasta lujitemuovituotannossa Lukijalle Oppaaseen on koottu tietoa Tampereen Teknillisen Yliopiston v. 2007 julkaisemasta, Pauli Reuhkalan ja Jyrki Vuorisen

Lisätiedot

KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS

KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS Turvallisuusohje 2016 2016 1 Kirkkojen paloturvallisuus Sisällysluettelo 1 Turvallisuusohjeen tarkoitus... 2 2 Rakenteellinen paloturvallisuus... 2 3 Palontorjuntalaitteisto...

Lisätiedot

Uloskäytävät ja lukitukset

Uloskäytävät ja lukitukset 2014 Uloskäytävät ja lukitukset Päijät-Hämeen pelastuslaitos 25.11.2014 Sisältö 1. Yleistä... 2 2. Uloskäytävien vähimmäisleveys... 2 3. Kulkureitin pituus... 3 4. Uloskäytävien merkitseminen ja valaiseminen...

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

ERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko

ERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko ERHE -hanke Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko 19.11.2007 ERHE -hanke Hanke erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi erheellinen paloilmoitus

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista, Tukes 8.-9.11.2011 Sisältö Voimassa olevat asetukset ja laitteita koskevat pelastuslain säännökset

Lisätiedot

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu 2016 2017 Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011 16 ) (VN asetus pelastustoimesta 407/2011 3 ) Tarkastettu Pelastusviranomaisen hyväksyntä / 20 / 20 Sallan kunta

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö www.pelastustoimi.fi https://prontonet.fi/ Kaikki tulipalot 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2001-2003 keskiarvo

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGIN NORMAALILYSEO RATAKATU HELSINKI

RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGIN NORMAALILYSEO RATAKATU HELSINKI Pauli Korhonen 9.8.2016 1 (5) RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA ATEX 1999/92/EY ja VNA 576/2003 MUKAISESTI HELSINGIN NORMAALILYSEO RATAKATU 6 00120 HELSINKI 1 9.8.2016 RSA TEHTY Ex/PKo REV. PVM. SELITYS LAAT. TARK.

Lisätiedot

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Onnettomuuksien ehkäisy 2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja UPL 9.2.2012 Onnettomuuksien ehkäisy Katto-

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet Paloseminaari 18, Paloturvallisuus ja standardisointi 10.2.2016, HILTON Kalastajatorppa Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 9.11.2016 Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset

Lisätiedot

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Paloseminaari 17, Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh 22.09.2016 Sivu 1 / 1 3883/2016 02.05.00 37 Taksat ja maksut Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh. 09 816 26840 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta

Lisätiedot

sähköpostitse osoitteeseen (allekirjoitettuna ja skannattuna) 2. postitse osoitteeseen:

sähköpostitse osoitteeseen (allekirjoitettuna ja skannattuna) 2. postitse osoitteeseen: OHJE 1 (7) POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelma (jatkossa toteuttamissuunnitelma) tarkoittaa toiminnanharjoittajan laatimaa suunnitelmaa siitä,

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2013 Osa 6 Painelaitteet Painelaitteet Tukes edistää painelaitteiden turvallisuutta valvomalla painelaitesäädösten noudattamista tiedottamalla

Lisätiedot

Palonehkäisyn uudet tuulet

Palonehkäisyn uudet tuulet pelastuslain (ja rakentamismääräysten) muutokset esitys FinnSec-messuilla 13.10.2011 Rakentamisen ja paloturvallisuuden perussäädökset uusiutuivat tänä vuonna Rakentamismääräyskokoelman osa E1 - Rakennusten

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA Esko Mikkola ja Tuomo Rinne VTT Copyright VTT LÄHTÖKOHTIA Maanalaisissa tiloissa tulipalo on erityisen vaarallinen: Poistuminen hidasta (pitkät etäisyydet, nousut,

Lisätiedot

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, 10600 Tammisaari IDO Kylpyhuone Oy:n yleisötiedote 2016 Yrityksen yhteystiedot ja vastuuhenkilö: IDO Kylpyhuone Oy Wärtsilänkatu

Lisätiedot

Maatilan pelastussuunnitelma

Maatilan pelastussuunnitelma Vaaratilanteiden arviointi on suoritettu (pvm) / / Säädös tai muu peruste Palavien nesteiden varastointi - Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 - KTM päätös

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen

Lisätiedot

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi rakenteellisen turvallisuuden arviointi MTK Loimaa, syyskokous 1.12.2015 johtava rakennustarkastaja Harri Salminen Loimaan kaupunki Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista

Lisätiedot

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen HIKLU Rakenteellinen paloturvallisuus Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita Jarkko Häyrinen 7.2.2012 Sähköverkkoon kytkettävien Sähköverkkoon kytkettävillä palovaroittimilla varustettavat

Lisätiedot

AS OY UNTO TURVALLISUUSTARKASTUS

AS OY UNTO TURVALLISUUSTARKASTUS AS OY UNTO TURVALLISUUSTARKASTUS TARKASTETTAVA KIINTEISTÖ Kiinteistön postiosoite Agricolankatu 13 / Kaarlenkatu 1 Kaupunki Helsinki Kaupunginosa Kallio Kiinteistössä tarkastettuja rakennuksia 1 Tämä tarkastusraportti

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Tämä ohje käsittelee pelastuslain 379/2011 20 mukaisen poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelman laatimista. Poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelma

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO Rakenteellisen paloturvallisuuden huomioon ottaminen lupakäsittelyssä Vanhempi opettaja Heikki Nupponen PALOTEKNISTEN ASIOIDEN KÄSITTELYJÄRJESTYS RAKENNUSSUNNITELMIEN

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

PALOILMOITINKESKUS MC 805 KÄYTTÖ- JA HOITO- OHJEET

PALOILMOITINKESKUS MC 805 KÄYTTÖ- JA HOITO- OHJEET PALOILMOITINKESKUS MC 805 KÄYTTÖ- JA HOITO- OHJEET KUNNOSSAPITO-OHJELMA KESKUKSEN NUMERO : Palo Vika HÄTÄKESKUS : Puh LISMAR OY Telinetie 3 33880 LEMPÄÄLÄ p 03 31249110 f 03 3672116 http//www.lismar.fi

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Jorma Jantunen Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista, Hotelli Käpylä 27.09.2016

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta

Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta Turvaohje 6/2007 Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta SISÄLLYSLUETTELO 1. Turvaohjeen tarkoitus 2. Turvaohjeen velvoittavuus 3. Viranomaismääräykset 4. Määritelmiä 5.

Lisätiedot

Tukimateriaaliin on koottu opetusvideoiden sisältämät opetukset, jotka tulee käydä keskustelunomaisesti läpi, aina kun video on katsottu.

Tukimateriaaliin on koottu opetusvideoiden sisältämät opetukset, jotka tulee käydä keskustelunomaisesti läpi, aina kun video on katsottu. Opetusvideoiden tukimateriaali Turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille tarkoitetut opetusvideot on tarkoitettu katsottavaksi ohjatusti. Ilman tukimateriaalia saattaa videoiden sanoma jäädä epäselväksi.

Lisätiedot

Tekniikka ja turvallisuus. Ilpo Leino SPEK

Tekniikka ja turvallisuus. Ilpo Leino SPEK Tekniikka ja turvallisuus Ilpo Leino SPEK 1 Turvallisuus EI ole pelkkää tekniikkaa 2 Turvallisuus ON tekniikkaa 3 Turvallisuus ON tekniikkaa ja OIKEAA asennetta sekä osaamista! 4 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Kerrostalon yleisten tilojen palovaroittimet

Kerrostalon yleisten tilojen palovaroittimet 2016 Kerrostalon yleisten tilojen palovaroittimet Päijät-Hämeen pelastuslaitos MOk 31.3.2016 Sisältö 1 Yleistä... 1 2 Määritelmiä... 1 3 Palovaroittimien sijoittaminen... 2 4 Palovaroitinjärjestelmän asentaminen...

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI 1.10.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi 044

Lisätiedot

Pelastustoimen laitteet. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki,

Pelastustoimen laitteet. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, Pelastustoimen laitteet Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Palovaroitinasetus Kotimainen lausuntokierros kesällä 2008 EU -ilmoitus uusitaan (min 3 kk) Pelastuslain (468/2003) mukaan hankittavat

Lisätiedot

AJONEUVOLIIKKEIDEN OMAISUUSRIKOSTORJUNTA

AJONEUVOLIIKKEIDEN OMAISUUSRIKOSTORJUNTA AJONEUVOLIIKKEIDEN OMAISUUSRIKOSTORJUNTA TURVALLISUUSOHJE 2016 1 Ajoneuvoliikkeiden omaisuusrikostorjunta Sisällysluettelo 1 Liikkeiden omaisuusrikostentorjunta... 2 2 Rakenteellinen murtosuojaus ja ulkoalueet...

Lisätiedot

Yleisötiedote MASTON Oy:n toiminnasta ja tehtaalla käytettävien kemikaalien turvallisuudesta

Yleisötiedote MASTON Oy:n toiminnasta ja tehtaalla käytettävien kemikaalien turvallisuudesta TURVALLISUUSSELVITYS 0/6 Yleisötiedote MASTON Oy:n toiminnasta ja tehtaalla käytettävien kemikaalien turvallisuudesta MASTON Oy Teollisuustie 10 02880 Veikkola YLEISTÄ Maston Oy valmistaa ja myy aerosolimaaleja

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo 2 (4) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuote- ja rakennemäärittelyt sekä palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinän tuuletusraon palovaatimusten täyttyminen...

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön määräys A:60

Sisäasiainministeriön määräys A:60 Sisäasiainministeriön määräys A:60 Paloilmoittimien hankinta, asennus, käyttöönotto, huolto, ja tarkastus SISÄLTÖ 1 Soveltamisala 2 Määritelmät 3 Paloilmoittimen määrittelyt 3.1 Perusmäärittelyt 3.2 Muut

Lisätiedot

KODIN TURVALLISUUS Puutaloalueet

KODIN TURVALLISUUS Puutaloalueet KODIN TURVALLISUUS Puutaloalueet päällikkö Tomi Honkakunnas 112 Sivu 1 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLIIKELAITOS ALUEELLINEN PELASTUSLAITOS VUODESTA 2004 ALKAEN Noin 310 vakinaista ja noin 450 sivutoimista

Lisätiedot

Kaapelit ja paloturvallisuus. ST-käsikirja 39

Kaapelit ja paloturvallisuus. ST-käsikirja 39 Kaapelit ja paloturvallisuus. ST-käsikirja 39 Tuotenumero: 412135 67,00 (+ alv 10%) normaalihinta 50,25 (+ alv 10%) jäsenhinta Kaapelointien paloturvallisuuteen suoraan tai epäsuorasti liittyvät vaatimukset

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA Tuulettuvat julkisivut 27.10.2016 Julkisivuyhdistys / Jukka Sevón Lämmöneristeet Mineraalivillateristeet (kivi-, silikaatti, tai lasivillat) Muovipohjaiset eristeet Puupohjaiset

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Turvallisuus ennen kaikkea ODOROX hajuhapella.

Turvallisuus ennen kaikkea ODOROX hajuhapella. ODOROX hajuhappi Turvallisuus ennen kaikkea ODOROX hajuhapella. Et voi nähdä tai kuulla vuotoa, mutta voit haistaa sen. 02 ODOROX hajuhappi Luota nenääsi. ODOROX hajuhappi. ODOROX hajuhapella on helposti

Lisätiedot

TURVALLISEEN HUOMISEEN

TURVALLISEEN HUOMISEEN TURVALLISEEN HUOMISEEN perheen pelastautumissuunnitelma 1 Poistu palavasta rakennuksesta, mutta älä mene savuun! Tulipalo yllättää aina, ja huonetilaan alkaa heti muodostua tultakin vaarallisempaa savua.

Lisätiedot

Poistumisreittien. merkitseminen ja valaiseminen

Poistumisreittien. merkitseminen ja valaiseminen Poistumisreittien merkitseminen ja valaiseminen Käsitteitä Turvavalaistus Poistumisvalaistus Varavalaistus Poistumisreittivalaistus Avoimen alueen valaistus Riskialttiin työalueen valaistus Opasvalaisimet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kukkola Timo Räjähteiden säilytys räjähdeturvallisuussäädöksissä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kukkola Timo Räjähteiden säilytys räjähdeturvallisuussäädöksissä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kukkola Timo 13.-14.10.2016 Räjähteiden säilytys räjähdeturvallisuussäädöksissä Rankkaa säädöstekstiä louhintaräjähteiden säilytyksestä Räjähteiden turvallisuussäädökset

Lisätiedot

www.finlex.fi Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 20.3.2015/300 Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Väestönsuojelua ja poikkeusoloja koskeva lainsäädäntö

Sisällysluettelo. Väestönsuojelua ja poikkeusoloja koskeva lainsäädäntö Sisällysluettelo Palo- ja pelastuslainsäädäntö (Suluissa viimeinen muutos) Väestönsuojelua ja poikkeusoloja koskeva lainsäädäntö Pelastuslaki 379/2011 (928/2015)... 11 yleiset säännökset... 11 yleiset

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Palontutkinnassa opittua Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät Oulu

Palontutkinnassa opittua Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät Oulu Palontutkinnassa opittua Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät Oulu 16.11.2016 Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Palotarkastaja Pasi Nyman Oulu-Koillismaan p: 044-703 8682 pelastuslaitos pasi.nyman@ouka.fi

Lisätiedot

Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo

Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo Hietaniemi J. & Rinne T. SISÄLTÖ Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallisen paloturvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sara Lax Tukesin valvomien kemikaalilaitosten arviointi

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sara Lax Tukesin valvomien kemikaalilaitosten arviointi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sara Lax 28.3.2012 Tukesin valvomien kemikaalilaitosten arviointi Kemikaalilaitosten selvitysvelvoite ja tarkastustaajuus Kemikaalien määrä ja luokitus Laajamittainen

Lisätiedot

SAVUNPOISTOSUUNNITELMA

SAVUNPOISTOSUUNNITELMA SAVUNPOISTOSUUNNITELMA 25.5.2016 Muutos kappaleessa 5. Savunpoistopuhaltimien mallit muutettu. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/rno Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.no SANEERAUS SAVUNPOISTOSUUNNITELMA

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

PIENTALOJEN OMAVALVONTA

PIENTALOJEN OMAVALVONTA Omavalvonnan lakitausta Omavalvonta on pelastuslain 379/2011 78 mukaista valvontaa. Tämän omavalvontalomakkeen täyttäminen ja palauttaminen annettujen ohjeiden mukaisesti on velvoittavaa. Pelastuslaitos

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa 1 TURVALLINEN TYÖSKENTELY Turvallinen työskentely on keskeinen osa kemian osaamista. Kokeellisissa töissä noudatetaan kemikaali, jäte ja työturvallisuuslainsäädäntöä.

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Käyttöohje. 1 Yleiskatsaus käyttölaitteesta. Käyttölaite Kiertovalitsin

Käyttöohje. 1 Yleiskatsaus käyttölaitteesta. Käyttölaite Kiertovalitsin FI Käyttöohje Käyttölaite Kiertovalitsin 1 Yleiskatsaus käyttölaitteesta 1 Käyttötilan näyttö / vikakoodin näyttö / huoltonäyttö 2 Kiertonuppi (lämpötila) 1 2 Tähän asiakirjaan liittyvää tietoa 2.1 Asiakirjan

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksien ehkäisy 2012, Espoo 7.2.2012 Johtaja, dosentti Direktör, docent Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Olycksutredningscentralen Uutisointia:

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu -

IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu - MUISTIVIIKKO 2016 IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu - 17 Ikäihmisten asumisturvallisuus vinkkejä turvallisuuden parantamiseen Palotarkastaja Eerik Virtanen, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Lisätiedot

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät 8.2.2017 Paljon on kysymyksiä, vähemmän vastauksia? SSTY Kyberturvallisuusseminaari 19.10.2016 Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa- alue,

Lisätiedot

Pelastustoimen laitteiden tuotevalvonta

Pelastustoimen laitteiden tuotevalvonta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 27.9.2016 Karoliina Meurman Pelastustoimen laitteiden tuotevalvonta Ajankohtaisia asioita 1 Palovaroittimet Uusi versio standardista EN 14604 tulossa Ei merkittäviä

Lisätiedot

Tulipalot sisustustekstiilit Tiia Ryynänen

Tulipalot sisustustekstiilit Tiia Ryynänen Tulipalot sisustustekstiilit 27.8.2007 Tiia Ryynänen Voidaanko palokuolemia vähentää sisustusmateriaalien oikeilla valinnoilla? Useimmat sisustusmateriaalit syttyvät palamaan liekin kosketuksesta ja osalla

Lisätiedot

Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus

Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus 17.5.2016 Kehärata Kehäradalla on kaksi tunnelia; Lentoaseman tunneli, pituus 8230 m Kivistön tunneli, pituus 432 m Molemmat tunnelit täyttävät

Lisätiedot

Omatoiminen varautuminen ja työpaikan paloturvallisuus

Omatoiminen varautuminen ja työpaikan paloturvallisuus Omatoiminen varautuminen ja työpaikan paloturvallisuus Kirjaston henkilökunnan turvallisuuskoulutus 10.12.2013 Koulutussuunnittelija Jorma Narvi Koulutuksen tavoite Koulutuksen jälkeen jokainen työntekijä

Lisätiedot

Tulevien nestekaasusäädösten sisältö. Ylitarkastaja Urho Säkkinen

Tulevien nestekaasusäädösten sisältö. Ylitarkastaja Urho Säkkinen Tulevien nestekaasusäädösten sisältö Ylitarkastaja Urho Säkkinen Hallinnolliset asiat ja säilytystä koskevat rajoitukset kemikaaleja koskevassa hallintoasetuksessa Turvallisuuteen liittyvät asiat omassa

Lisätiedot

STIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet

STIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet { STIHL AK 10, 20, 30 Turvallisuusohjeet suomi Sisällysluettelo Alkuperäisen käyttöohjeen käännös Painettu kloorittomalle paperille. Painovärit sisältävät kasviöljyjä, paperi on kierrätyskelpoista. 1

Lisätiedot

Maatilan pelastussuunnitelma

Maatilan pelastussuunnitelma Tilan nimi: Osoite: Tarkastus tehty (pvm), tarkastus tehdään vuosittain omatoimisesti: 1. Turvallisuuden peruslähtökohdat a Pelastussuunnitelma on laadittu Työntekijät ovat tutustuneet suunnitelmaan Räjähdyssuojausasiakirja

Lisätiedot

Radioaktiivisten aineiden kuljetus

Radioaktiivisten aineiden kuljetus Radioaktiivisten aineiden kuljetus Santtu Hellstén STUK Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Helsinki 10. 11.12.2015 Aiheita Vastuista: lähetys, vastaanotto, koulutus STUKin uusi opas turvajärjestelyistä

Lisätiedot

Poistumiskoe velvoitetaan toteutettavaksi, mikäli

Poistumiskoe velvoitetaan toteutettavaksi, mikäli OHJE 1 (6) POISTUMISKOE Tämä ohje käsittelee pelastuslain 379/2011 20 mukaisen poistumiskokeen suunnittelemista ja toteuttamista. Poistumiskoe liittyy hoitolaitosten ja palvelu- ja tukiasumisen kohteiden

Lisätiedot

PALONEHKÄISYN PERINNEPÄIVÄT Padasjoki Henkilöturvallisuutta parantavan sammutuslaitteiston valinta

PALONEHKÄISYN PERINNEPÄIVÄT Padasjoki Henkilöturvallisuutta parantavan sammutuslaitteiston valinta PALONEHKÄISYN PERINNEPÄIVÄT Padasjoki 26. 27.5.2010 Henkilöturvallisuutta parantavan sammutuslaitteiston valinta Norja teki sen..... eli sääti rakentamismääräyksissä sprinklauksen pakolliseksi asuinkerrostaloissa

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja

HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja Savunpoistopuhaltimien oikean huollon varmistamiseksi tämä ohje tulee toimittaa käyttäjälle.

Lisätiedot

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena Hanasaaren kulttuurikeskus 28.8.2007 Sprinklaus henkilösuojauksessa missä mennään tällä hetkellä Seppo Männikkö Pelastuspäällikkö Tampereen

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

julkinen ja yksityinen tila menevät sekaisin kulunrajoitusta ja -ohjausta ihmisille toiminta osin ympärivuorokautista asennusalustoja ja -reittejä

julkinen ja yksityinen tila menevät sekaisin kulunrajoitusta ja -ohjausta ihmisille toiminta osin ympärivuorokautista asennusalustoja ja -reittejä Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP SSTY Seminaari 19.10.2016 Kananmunan kuori suoja säätä (lämpö, kylmä, kosteus, tuuli) vastaan suoja ääntä vastaan suoja asiattomia (eläimet, ihmiset) vastaan suoja

Lisätiedot

Oletettuun palonkehitykseen perustuva suunnittelu. Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17

Oletettuun palonkehitykseen perustuva suunnittelu. Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17 1 Oletettuun palonkehitykseen perustuva suunnittelu Prosessikaavio 2 Suunnitteluvaiheessa 3 Hankkeen suunnitteluvaiheessa voidaan tehdä kustannustehokkaimmat valinnat paloturvallisuuden(kin) osalta. Suunnitellun

Lisätiedot

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Heidi Niemimuukko 12.3.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esitys Turvallisuusjohtamisjärjestelmä konseptina Miksi turvallisuusjohtamista? Johtamisjärjestelmässä

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA. YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi

PELASTUSSUUNNITELMA. YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi PELASTUSSUUNNITELMA YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi 2 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN YLLÄPITO 3 2. SUUNNITTELUVELVOITE 5 3. HÄTÄILMOITUSOHJE 6 4. ELVYTYSOHJE 7 5. HUOMIOITAVAT VAARATILANTEET

Lisätiedot