LUJITEMUOVITEOLLISUUDEN PALOTURVALLISUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUJITEMUOVITEOLLISUUDEN PALOTURVALLISUUS"

Transkriptio

1 Muovi- ja elastomeeritekniikka LUJITEMUOVITEOLLISUUDEN PALOTURVALLISUUS Pauli Reuhkala Jyrki Vuorinen 2007

2 Alkulause Tämä lujitemuovialan yritysten paloturvallisuutta ja lujitemuovituotannon paloriskejä koskevan selvityksen tarkoituksena on ollut koota yhteen toimialakohtaiset keskeisimmät vaatimukset ja erityistekijät lujitemuovituotannon paloturvallisuuden parantamiseksi. Tämä raportti on tarkoitettu kaikille lujitemuovialalla toimiville henkilöille ja myös työntekijöiden koulutuksen ja perehdyttämisen apuvälineeksi, mutta myös yleisemmin lujitemuovialan yritysten ja paloturvallisuuteen keskittyväksi turvallisuusjohtamisen apuvälineeksi. Ajatus ja tarve perehtyä lujitemuovialan paloriskinhallintaan muodostui yhtäaikaisesti sekä Muoviteollisuus ry:n lujitemuovijaostossa, Seinäjoen yliopistokeskuksessa käynnissä olevan Muovikomposiittitekniikan Epanet professuurin johtoryhmässä sekä FinnBoat ry:ssä. Osapuolet löysivät toisensa alan toimijoiden aktiivisuuden ansiosta ja yhteistyön tuloksena syntyi tämä raportti ja siitä jalostettu koulutusmateriaali. Aiheesta ei ole varsinaista aikaisempia julkaisuja tai muuta koottua tietoa keskittyen juuri tuotannon paloturvallisuuteen ja ennakoivaan palontorjuntaan. Raakaainetoimittajilla ja maahantuojilla on tuotteisiinsa liittyvää materiaalia ja tämän lisäksi haastateltiin käytännön toimijoita ja koottiin esimerkkejä niin tapahtuneista tulipakoista kuin myös paloriskien hallinnasta käytännössä. Haluammekin esittää kiitokset kaikille niille henkilöille, joiden lausuntojen, kommenttien tai muun myötävaikutuksen avulla aineistoon on saatu monia näkökulmia ja kokemukseen perustuvaa tietoa. Nämä näkemykset vaikuttivat vahvasti raportin sisältöön ja lähestymistapaan. Edelleen kiitämme venetehtaita sekä muita lujitemuovialan yrityksiä, jotka ovat antaneet kokemuksiaan käyttöön. Esitämme suuret kiitokset myös Venealan Keskusliitto Finnboat ry:lle sekä Finanssialan keskusliitolle, joiden osarahoituksella selvitys on tehty. Erityiset kiitokset selvitystyötä ohjanneen johtoryhmän jäsenille: Veli-Matti Ojala, Finanssialan keskusliitto, Jouko Huju, FinnBoat, Esko Aho, Muovilami Oy ja Aulis Nikkola, Muoviteollisuus / Lujitemuovijaosto. Aiheen käsittelyssä on rajauduttu olemassa oleviin valmistusteknologioihin, ja siten myös keskitytty yrityksissä tällä hetkellä vallitsevaan tilanteeseen. Ei niinkään paloriskien vähentämiseen uusien tekniikoiden käyttöönoton myötä. Esitetyt tarkistuslistat etenkin viranomaismääräysten osalta on laadittu tekijöiden sen hetkisen tietämyksen perusteella. Kaikki laki- ja asetusperustaa koskevat tiedot vanhenevat ja vaativat päivittämistä ja ovat muutenkin tässä raportissa lähinnä ohjeellisia ja aihepiiriin opastavia. Toivomme, että raportti antaa teille ideoita ja ohjeita turvallisemman toiminnan aikaansaamiseksi lujitemuovituotteita valmistavassa teollisuudessa. Seinäjoella Pauli Reuhkala ja Jyrki Vuorinen

3 Alkulause Johdanto Paloturvallisuus - säädösperusta Rakenteellinen ja paloturvallisuus Yrityksen pelastussuunnitelma Räjähdyssuojausasiakirja Sähkölaiteturvallisuus Työturvallisuuslainsäädäntö Kemikaalisäädökset Tulityöt Tuhopolton torjunta Lujitemuovituotannolle ominaiset paloriskit Tapausesimerkkien tulokset Orgaaniset peroksidit Asetoni Staattisen sähkövarauksen riskit Lujitemuovituotannolle ominaisia erityisriskejä Sähköpaloriskit Lujitemuovituotannon jätteiden käsittelyyn liittyvät riskit Ympäristöriskit - sammutusjätevedet Vahinkoesimerkkejä lujitemuovialalla toetutuneista paloriskeistä ja läheltäpiti tilanteista Venetehtaan tuotantohallin palo Lasikuitupölyn syttyminen Muotin päädyn syttyminen Peltisen jäteasetoniastian syttyminen Jäteasetonin syttyminen 200 l tynnyrissä Hartsisangon syttyminen tulityökipinän seurauksena Veneen valmistusvaiheessa tapahtunut räjähdys Kittisangon syttyminen tuotantotiloissa Astian syttyminen Gel-Coat ruiskua käsiteltäessä Huokoslakan syttyminen Lasikuitualan yrityksen tehdashallin palo Asetonin aiheuttamia läheltäpiti tilanteita (useita) Jäteastian itsesyttymisen läheltäpititapaus Teak-öljyrättien kuumeneminen. Läheltäpititapaus Peroksidien ja kiihdyttimien virheellinen säilytys. Läheltäpititapaus Juuri laminoidun tuoreen laminaattipinnan syttyminen Venetehtaan uhkaava tulipalon alku Venetehtaan / Teollisuushallin palo Venetehtaan palo Venetehtaan palo Palontorjunta ja turvallisuus laminointitöissä Varastointi Reaktiiviset raaka-aineet peroksidit Turvallisuus ja palontorjunta tuotannossa Yhteenveto

4 1. Johdanto Tässä raportissa käydään läpi lujitemuovialan tuotantolaitosten paloturvallisuustekijöitä. Yleensä paloturvallisuuden perustekijöiden varmistamiseksi on olemassa määrätty säädöspohja ja lainsäädännön tuomat velvoitteet yrityksille. Raportin alussa onkin kooste siitä toimintaa säätelevästä säädöspohjasta, joka keskeisesti liittyy paloturvallisuuteen. Tulipalot ja räjähdysvaara ovat läsnä lähes kaikilla työpaikoilla, mutta riskin suuruus vaihtelee voimakkaasti toimialoittain. Lujitemuovialalla käsitellään säännöllisesti palo- ja räjähdysvaarallisia aineita, joten riskit ovat suuremmat kuin työpaikassa, jossa niitä ei käsitellä lainkaan. Näin myös työturvallisuusvaatimukset nousevat lujitemuovialalla astetta korkeammalle ja arvatenkin viranomaisvaatimukset ja -tarkastukset tulevat tältä osin jatkossa olemaan tarkempia, aivan kuten on käynyt räjähdyssuojausasioissakin. Monet lujitemuovialan ja lujitemuovirakenteisia veneitä rakentavat yritykset ovat olleet pieniä, mutta viime vuosien alalla jatkuneen kasvun myötä kasvaneet niin, että mm. moni turvallisuusjohtamiseen tai esimerkiksi työsuojelun ja työturvallisuuteen liittyvät asiat alkavat vaatia järjestäytyneempää ja systemaattisempia toimintatapoja. Esille tulevat asiakokonaisuudet ja vastuut ovat uusia monille alan toimijoille. Edelleen toiminnanharjoittajien kannattaa huomioida rakenteellisen paloturvallisuuden vaatimukset toiminnassaan. Ei ole tavatonta, että lujitemuovialan yritys joutuu tilanteeseen, jossa on selvitettävä rakennuksen soveltuminen olemassa olevaan toimintaan. Rakennusmääräysten mukaan palovaarallisuusluokan 2. toimintaa ei voi esim. suorittaa normaalissa P3-luokan rakennuksessa ilman erityisiä suojaustoimia, kuten mm. sprinklausta, vaikka lujitemuovituotanto ei sitä muuten välttämättä edellyttäisikään. Raportissa tarkastellaan lujitemuovialalla tapahtuneita tulipaloja ja läheltäpiti tilanteita. Raportti antaa tietoa lujitemuovialan keskeisimmistä paloriskeistä sekä toimintamalleja miten paloriskejä voidaan minimoida riskienhallinnan periaatteiden avulla. Riskit ovat todennäköisesti toteutuneet aiemmin joko omassa toiminnassa tai muualla. Siksi on perusteltua hankkia kokemustietoa omien tarkastelujen pohjaksi. Omankin yrityksen puitteissa on tärkeätä kerätä tietoa tapahtuneista vahingoista ja läheltäpiti tilanteista. Tämän tehdyn selvityksen varsinainen sisältö ja tulokset on käsitelty luvusta 3 alkaen. Raportin lukemisen voi haluttaessa hyvin aloittaa tästä. Lujitemuovituotanto ja paloturvallisuus Lujitemuovi tai lujitemuovituote itsessään ei juuri koskaan ole palon syttymisen syynä. Varsinaisina syttymisen aiheuttajina ovat yleensä muut ja usein ulkopuoliset tekijät tai sitten raaka-aineiden ja/tai tuotannon apuaineiden käsittelystä ja siihen liittyvän inhimillisen virheen tai yhteensattumien seurauksena johtuvasta syttymisestä ja sitä seuranneesta tapahtumaketjusta. Yrityksen turvallisuuskulttuurilla on tärkeä merkitys paloturvallisuuden toteutumisessa. Määräävinä tekijöinä ovat turvallisuustietämys ja motivaatio. Vain näiden seurauksena voi toteutua haluttujen menettelytapojen noudattaminen. Lähes kaikki riskit ovat ihmisten aiheuttamia ja niihin voidaan vaikuttaa. 2

5 Jokaisen lujitemuovituotannossa työskentelevän tulisi osata alkusammutusvälineiden käyttö. Alkusammutusta on harjoiteltava käytännössä. Jokaisen työntekijän on tiedettävä alkusammutusvälineiden sijainnit. Toimintaa vaaratilanteissa tulee opetella ja harjoitella. Jätteenkäsittelyä varten on oltava toimivat järjestelmät Kaikkien on tiedettävä toimintaohjeet ja lajiteltava jätteet sen mukaisesti Harjoittelemalla näitä asioita saadaan ihmiset ymmärtämään, kuinka paljon he itse voivat vaikuttaa turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön sekä ympäristösuojelullisiin asioihin. Toimiva paloturvallisuus lähtee ennaltaehkäisystä ja varautumisesta. Toimivaa paloturvallisuutta voi hahmotella kolmeen päätekijään: Minimoidaan tulipalon syttymisriski. Varustaudutaan niin, että palonalku havaitaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja luodaan edellytykset tehokkaalle sammuttamiselle ja huolehditaan rakenteellisen paloturvallisuuden riittävyydestä. Olennaisinta on tietoisesti minimoida tulipalon syttymisriski. Hyvä palontorjunta ei välttämättä vaadi kehittyneintä saatavissa olevaa tekniikkaa, vaan tärkeintä on, että jokainen työntekijä tietää työympäristönsä palovaarat ja omaksuu paloturvalliset toimintatavat päivittäisissä työtehtävissä. Tulipalo on parempi ja helpompi ehkäistä, kuin sammuttaa!. Usein kuitenkin paloturvallisuuteen liittyviä asioita on yrityksissä käsitelty ja tehty käytännön sammutusharjoituksia ja annettu muuta asiaan liittyvää koulutusta, mutta silti kaikesta koulutuksesta huolimatta ja joskus jopa melko piankin koulutuksen jälkeen on tapahtunut palon syttyminen. Yleisen mallin mukaan turvallisuuden muodostumisessa edeltävinä vaikuttavina tekijöinä ovat organisaatioilmapiiri ja työpaikan turvallisuusilmapiiri. Määräävinä tekijöinä ovat turvallisuustietämys ja motivaatio ja vain näiden seurauksena voi toteutua haluttujen menettelytapojen noudattaminen. Paloturvallisuus ja palon syttymisen estäminen käytännön lujitemuovituotannossa liittyy yrityksen yleiseen turvallisuuskulttuuriin, joka ilmenee työnantajan ja työntekijöiden yleisenä ilmapiirinä ja suhtautumisena turvallisuusasioihin. Turvallisia menettelyjä ja työtapoja ei käytännössä noudateta, ellei kyseisiä toimenpiteitä pidetä riittävän merkittävinä. Tietämys käytettävistä raaka-aineista, työmenetelmistä ja niihin liittyvistä mahdollisista riskeistä ovat avainasemassa. Samoin kuin säntillinen pitäytyminen oikeiksi määritellyissä työmenetelmissä ja toimintatavoissa. Yleisesti ihmisen omaksuma tieto suodattuu henkilökohtaisten asenteiden, arvojen ja arkikokemusten ja koulutuksen läpi. Se mikä on arkijärjen mukaan totta toiselle, ei ole sitä välttämättä toiselle. Ääritilanteissa turvallisuussäännöt voivat näyttäytyä naurettavilta ja turhalta vaivannäöltä jos ei ole käytettävissä tietoa, joka on säännön takana ja johon sääntö perustuu ja mikä tieto siis tarvittaisiin ohjesäännön hyväksymiseen. Asiaa voi auttaa esim. selvittämällä miten ihmiset näkevät asian. Sen jälkeen voi olla edellytyksiä ryhtyä muuttamaan riskikäsityksiä ja näin kehittämään turvallisuusasenteita ja parantamaan tuotannon lattiatasolla realisoituvaa turvallisuutta. 3

6 Vähimmillään turvallisuuskulttuuri sisältää yhteiset arvot ts. mitä pidetään tärkeinä ja sisäiset normit ts. tavat joilla asiat halutaan tehdä ja toteuttaa, ja jotka perustuvat yhteiseen tietoon ja näkemykseen miten asiat ovat ja toimivat. Yleisenä periaatteena ja yleisinä arvoina voidaan helposti pitää mm. että onnettomuudet, tulipalot ja vahingot ovat turhia niitä voidaan pitkälti välttää. Hävikit ja toiminnan keskeytykset ovat turhia ne voidaan välttää. Lähes kaikki riskit ovat ihmisten aiheuttamia ja niihin voidaan vaikuttaa. Riskien toteutuminen johtuu usein siitä, että niihin ei ole osattu, huomattu tai ehditty riittävän ajoissa kiinnittää huomiota. Riskejä otetaan myös tietoisesti. Mahdollisuus ajan ja vaivan säästöön houkuttelee oikotien käyttöön. Usein kaikki onkin mennyt hyvin kaikesta huolimatta, mutta riskin otto johtaa väistämättä aina silloin tällöin vahinkoihin. Yritysten toiminnassa on monenlaisia riskejä, joista tulipalo ja mm. siitä aiheutuvat omaisuusriskit ja toiminnan ja tuotannon keskeytymisriskit ovat vain osa kokonaisuutta. Tässä raportissa keskitytään tulipalon riskeihin lujitemuovituotannossa ja niiden riskien syiden ja torjunnan tarkasteluun. Tällaisen tiedon myötä henkilöstön osaaminen paranee, ja kun ymmärretään syitä ja seurauksia, ymmärretään työtehtävät, ohjesäännöt ja asioiden liittyminen kokonaisuuteen paremmin. Tällainen ei paranna pelkästään turvallisuuskulttuuria vaan koko yrityskulttuuria. Riskienhallinnan päävaiheet ovat: 1) Riskien tunnistaminen ja arviointi. Selvitetään mitä kaikkea voi sattua ja mitä on muualla sattunut. Miksi? Mitä voi seurata ja mitä on seurannut? Miten suuri on aiheutuva riski? Mitkä riskit ovat suurimmat? 2) Riskien torjunnan suunnittelu ja toimenpiteet. Mietitään miten vahingot voidaan välttää tai niiden seurauksia vähentää. Tehdään käytännön toimenpiteitä riskien vähentämiseksi. 3) Suunnittelu miten toimitaan vahingon sattuessa ja miten vahingosta toivutaan. 4) Tilanteen seuranta ja vahingoista oppiminen. Miten asiat todellisuudessa sujuvat. Tarkistuslistat ovat eräs apuväline riskien tunnistamiselle. Niissä on lueteltu tyypillisiä riskejä ja niiden avulla voidaan asia kerrallaan miettiä, liittyykö tämä omaan toimintaan. Tarkistuslista on vain niin hyvä kuinka kattavasti siihen on osattu huomioida mahdollisia riskejä. Hyvä tarkistuslista on sellainen, että se sisältää toteamuksia hyvistä käytännöistä. Tällöin tarkistuslista toimii samalla turvallisuusohjeena ja auttaa määrittämään toiminnan tavoitetason. Yleisesti riskien hallinnan lähtökohtana on riskien tunnistaminen. Tehdyn selvitystyön aikana tunnistamisen ja tiedostamisen taso on alkanut kohentua yrityksissä tehtyjen haastattelujen, keskustelujen ja joskus useidenkin vuosien takaisten läheltäpiti tilanteiden etsimisen ja tarkastelujen myötä. Tämä raportti osaltaan on apuvälineenä tiedon jalkauttamisessa mahdollisimman laajalle aina työntekijöiden työhön opastamiseen asti. Esimerkkitapausten ja tarkistuslistojen myötä tiedostamisesta voidaan edetä aktiiviseen vaikuttamiseen ja käytännön muutoksiin ja kehittämistoimiin, joiden avulla riskejä voidaan pienentää tai niiden toteutumisen todennäköisyyttä vähentää. 4

7 Riskit ovat todennäköisesti toteutuneet aiemmin joko omassa toiminnassa tai muualla. Siksi on perusteltua hankkia kokemustietoa omien tarkastelujen pohjaksi. Omankin yrityksen puitteissa on tärkeätä kerätä tietoa tapahtuneista vahingoista ja läheltäpiti tilanteista. Tapauksista pitää myös osata keskustella ja työstää eteenpäin. Pelkkä asian saattaminen kaikkien tietoon ei riitä. Palamisen ja syttymisen perusteet ja käsitteet Aina palamista, paloturvallisuutta ja palontorjuntaa käsiteltäessä on hyvä palauttaa mieleen palamiseen ja syttymiseen liittyvät perustekijät ja aiheeseen liittyvä perusterminologia. Erilaisten vaaratilanteiden muodostumisella tai välttämisellä on aina määrätyt edellytykset ja lainalaisuudet. Kyse on reaktioista, reaktioiden lähtemisestä liikkeelle ja niiden häiriöttömästä etenemisestä. Palava tai syttyvä aine voi yleisesti olla olomuodoltaan kaasuna höyrynä, nesteenä, pölynä, kiinteänä. Leimahduspiste on alin lämpötila, jossa nesteestä haihtuu palavaa kaasua tai höyryä niin paljon, että neste syttyy, jos vaikutusalueella on syttymisen aiheuttaja. Räjähdyskelpoisen ilmaseoksen muodostuminen on olennainen perusasia, johon liittyy olennaisina syttymis-/ räjähdysrajat: Alempi syttymisraja on pienin palavan aineen pitoisuus, millä seos voi syttyä. Ylempi syttymisraja on suurin pitoisuus, millä seos voi vielä syttyä. Vastaavasti liian rikas seos ei enää syty. Minimisyttymisenergia on pienin energiamäärä, joka voi toimia sytyttäjänä, jolla tietty aina syttyy. Käytännössä lähes huomaamaton staattisen sähköpurkauksen aiheuttaman kipinä sisältää useinkin riittävän minimisyttymisenergiamäärän esim. räjähdyskelpoisen asetoni-ilma -seoksen sytyttämiseksi. Minimisyttymisenergiaan voivat vaikuttaa mm. lämpötila, paine, happipitoisuus ja kosteus. Pölyillä vaikuttavat lisäksi hiukkaskoko, hiukkaskokojakauma, turbulenssi. Kaasuseoksilla syttyminen arvioidaan helpoimmin syttyvän komponentin mukaan. Mikäli pölyn ja ilman seos sisältää lisäksi palavaa kaasua, voi syttymisenergia laskea alle tunnetun minimisyttymisenergian, vaikka kaasun pitoisuus olisi paljonkin alle alemman räjähdysrajan. Tällaisten (hybridiseosten) syttymisvaara on siis huomattavasti suurempi ja esim. staattisen sähkön purkaus saattaa olla hyvinkin todennäköinen riski. Kosketuskohdassa muodostuvat kipinät, joita ei välttämättä edes näe tai kuule, voivat aiheuttaa syttymisen. Etenkin asetonihöyry on lujitemuoviteollisuudessa usein läsnä oleva syttyvä aine, jonka minimisyttymisenergia on räjähdyskelpoisella ilma-asetoni - seoksella huomattavan alhainen, lähes huomaamaton kipinä voi toimia sytyttäjänä. Edelleen räjähdyskelpoisen asetoni / ilma kaasuseoksen esiintyminen on lujitemuoviteollisuudessa hyvin usein vallitseva tilanne. Palon syttymiseen tarvitaan kolme osatekijää: palava aine, palamiseen tarvittava hapettava aine (yleensä ilman happi), syttymiseen tarvittava energia (syttymislähde / 5

8 lämpö, kipinä jne.) Yhdenkin puuttuminen poistaa palovaaran. Ketjureaktioita ei synny. Syttymisen kehittyminen paloksi edellyttää häiriintymätöntä ketjureaktiota Palamisen perusedellytykset ovat: palamiskykyinen aine happi energia (syttymisen aiheuttaja) häiriintymätön ketjureaktio Palamiskykyinen aine voi olla kaasua, nestettä tai kiinteää ainetta. Happea tarvitaan palamisilmaksi. Energian tehtävä on käynnistää palaminen, joten sitä on oltava riittävästi. Ketjureaktion yhdenkin osareaktion täydellinen katkaiseminen lopettaa koko palamisreaktion., tai vastaavasti räjähdyskelpoisen kaasuseoksen esiintyessä mahdollisten sytytyslähteiden poistamalla eliminoidaan tai hallitaan sinänsä olemassa oleva paloriski. A Lämpötila B Lämpötila Syttyvä aine Happi Häiriintymätön ketjureaktio Syttyvä aine Happi Kuva 1: Kun yksikin palamisen / syttymisen perusedellytys puuttuu, palaminen estyy kokonaan. /1/ Palaminen tapahtuu yleensä kaasumaisessa muodossa, joitakin poikkeuksia on olemassa. Kaasujen palamisnopeus on riippuvainen niiden pitoisuudesta ilmassa. Syttymis- tai räjähdyskelpoisen kaasuseoksenkin käyttäytyminen syttymisen tapahduttua riippuu palavan aineen ja hapen pitoisuuksilla. Syttyminen kyllä voi tapahtua kaikilla alemman ja ylemmän syttymisrajan välisillä ainespitoisuuksilla, mutta voimakkain lämmöntuotto ja palamisnopeus (räjähdyspaine) saavutetaan vain optimipitoisuuden alueella (stökiömetrinen seos). Samojen reaktiivisten aineiden kohdalla tapahtuneiden syttymisten välillä on siis käytännössä eroja. Joskus havaitaan syttyminen, joka ei kuitenkaan aiheuta suurta vahinkoa. Toisaalla taas vain hieman eri olosuhteissa sama ilmiö / toiminta voikin aikaansaada hyvinkin rajun syttymisen. 6

9 . Kuva 2: Syttymisrajat ja syttymisväli /1/ Nesteiden ja kiinteiden aineiden palamisnopeus taas on riippuvainen siitä, miten nopeasti niistä muodostuu palamiskykyisiä kaasuja. Kaasujen muodostuminen puolestaan riippuu muodostuvan lämmön määrästä. Muodostuva paloteho vastaavasti riippuu palavan aineen aineominaisuuksista, ts. aineen palamislämpö / polttoarvo (thermal heat, heat of combustion). Itsesyttymisessä (spontaneous ignition) tapahtuu fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia reaktioita itsesyttyvässä tai itsesyttymistä aiheuttavassa aineessa, joiden johdosta aine lämpenee (itselämpeneminen, ilman ulkopuolista lämmöntuontia) /2/. Jos systeemin lämmöntuotto on suurempi kuin lämpöhäviöt, niin syttymislämpötila ylittyy ja aine syttyy palamaan. Lämmön kehittyminen johtuu yleensä hitaasta kemiallisesta hapettumisesta, mutta myös biologinen toiminta voi olla syynä. Lämpö häviää aineesta yleensä johtumalla pinnalle, josta se siirtyy ympäristöön kuljettumalla tai säteilemällä. Otolliset olosuhteet ovat olemassa itsesyttymiselle silloin, kun itsestään syttyvät aine on hyvin lämpöeristetty ja se pääsee kosketukseen ilman hapen kanssa. Itsesyttymisessä syttymisenergia on peräisin itse aineesta, eikä syttymiseen tarvita mitään ulkopuolista vaikutusta (energian tuontia). Lujitemuoviteollisuuden perusraaka-aineen, tyydyttymättömän polyesterihartsin kovettumisreaktio on eksoterminen, eli lämpöä tuottava reaktio. Valmiissa tuotteessa ainevahvuus suhteessa pinta-alaan on niin pieni, että lämmön haihtuminen kovettumisen yhteydessä on yleensä ongelmatonta. Sen sijaan tuotannossa syntyvät ylijäämähartsia sisältävät jäte-erät sisältävät selvän paloriskin. Jäte-eriä kerrytettäessä hylkyyn meneviä tuoreita ja kovettumassa olevia lujiterakenteita voidaan puristaa kokoon, niihin voidaan yhdistää työvaiheissa käytettyjä suojamuoveja, näiden lisäksi samaan erään voi epähuomiossa joutua kovettumassa olevaa ylijäämä hartsia ym. Useiden tekijöiden yhteysvaikutuksesta voi helpostikin muodostua ainesvahvuudeltaan kriittisen massan ylittävä jäte-erä, jossa lämpöä tuottavien reaktioiden lämpömäärä ei pääse haihtumaan ympäristöön, vaan jäte-erä alkaa kuumentua. Veneteollisuudessa käytetyllä tiikkiöljyllä on myös määrätty itsesyttymistaipumus. Öljyistä voimakkaimmin tämä ilmiö esiintyy kuitenkin pellavaöljyllä. Ilmiö perustuu siihen, että öljyn kuivuminen on hapettumisreaktio. Kuivuessaan pellavaöljy sitoo happea itseensä ja hapettuminen tuottaa lämpöä. Kun öljyä käytettään puun 7

10 pintakäsittelyyn, muodostuva lämpö haihtuu varsin nopeasti, mutta trasselituppo tai rätti tai orgaanisessa (palavassa) massassa, esim. sahanpurussa, muodostuvaa lämpö johtuu pois huomattavasti hitaammin. Kohoava lämpö puolestaan kiihdyttää hapettumista, mikä lisää lämpöä entisestään. Jos rätissä on öljyä runsaasti, syntyy noidankehä, joka joissain tapauksissa johtaa öljyn itsesyttymiseen. Pellavaöljyllä kyllästettyjen huokoisten aineiden syttymiseen vaadittava lämpötila on 80 C asteen tietämissä. Kylmäpuristettu pellavaöljy syttyy herkemmin kuin keitetty versio. Yhtenä lisätekijänä herkkään syttymiseen mainitaan se, että usein pellavaöljyä ohennetaan herkemmin leimahtavalla nesteellä, esimerkiksi tärpätillä. Edelleen riskiä kohottaa ulkoinen lämpötila, esim. auringonpaiste, tai sisätiloissa, vedolta suojattu tila (esim. veneen sisätiloissa). Lämpimässä paikassa oleva mytistetty öljyinen trasseli syttyy herkemmin kuin viileässä paikassa oleva. Pellava-/ tiikkiöljyrätit suositellaan säilytettäviksi viileässä paikassa kannellisessa metalliastiassa, tai hävittämään tuoreeltaan polttamalla. Kootun aineiston mukaan lujitemuovituotannon keskeiset paloturvallisuustekijät liittyvät asetoniin ja reaktiivisiin raaka-aineisiin (orgaaniset peroksidit, kovettumisvaiheessa oleva hartsi). Syttymisen aiheuttaja voi esim. olla staattisen sähköpurkauksen aiheuttaman kipinä tai itsesyttymisilmiö. Hartsien kovettajina käytetyt orgaaniset peroksidit toimivat eksotermisten reaktioiden käynnistäjinä ja ovat jo itsessään reaktiivisia, sisältäen mm. happea, jolloin esim. palamiseen tarvittava happi on mukana itse aineessa. Peroksidit ovat siis voimakkaasti hapettavia aineita ja aikaansaavat aineissa nopeastikin käynnistyviä kemiallisia hapettumisreaktioita. Peroksidien riskien tiedostaminen ja oikea käyttö onkin keskeinen lujitemuovialan paloturvallisuuden tekijä. 8

11 2. Paloturvallisuus - säädösperusta Lujitemuovialan tuotannolle ominaista on määrätty syttymisherkkyys, palon leviämisnopeus ja palokaasujen muodostuminen. Lujitemuoviteollisuuden tuotanto kuuluu yleisesti palovaarallisuusluokkaan 2. Lujitemuoviteollisuuden lisäksi palovaarallisuusluokkaan 2 kuuluvia muita teollisuuden aloja ovat mm. lastulevyteollisuus. Mekaaninen puuteollisuus (kuiva puutavara), myllyt, rehuvarasto, palavien nesteiden teollinen käsittely tai varastointi (leimahduspiste enintään 55 o C), sahateollisuus. Vaahtomuoviteollisuus, vaneriteollisuus. Sinänsä tämä on siis melko tavanomainen luokka valmistavan teollisuuden osalta, mutta edellyttää vaarojen ja syttymisherkkyyksien tiedostamista, oikeiden menettelytapojen omaksumista, jolloin riskejä voidaan järkevällä tasolla hallinta ilman tarvetta tuotantotilojen rakenteellisen paloturvallisuuden tai muiden varojärjestelmien ylimitoittamiseen. Palovaarallisuusluokkaan 2 sisällytetään toiminnat, joihin liittyy huomattava tai suuri palovaara tai joissa voi esiintyä räjähdysvaara, kuten toiminnat, joissa tuotannossa tai varastoinnissa syntyy prosessin laadun tai muun syyn johdosta sellaisia höyryjä tai hienojakoisia pölyjä, jotka yhdessä ilman kanssa voivat muodostaa räjähtävän tai helposti syttyvän seoksen; toiminnat, joissa käsitellään tuotannon tai varastoinnin yhteydessä herkästi syttyviä ja nopeasti lämpöä luovuttavia raaka-aineita, puolivalmisteita tai valmisteita; toiminnat, joissa teollisesti käsitellään tai varastoidaan eriasteisesti palavia nesteitä, joiden leimahduspiste on enintään 55 o C ja joiden höyryt voivat muodostaa ilman kanssa räjähtävän seoksen; toiminnat, joissa käsitellään varsinaisia räjähdysaineita tai aineita, jotka esimerkiksi veden, ilman, kitkalämmön tai tärähdyksen vaikutuksesta voivat syttyä itsestään tai räjähtää. Toiminnanharjoittajan kannattaa huomioida myös rakenteellinen paloturvallisuus toiminnassaan ja yleensä turvallisuusjohtaminen laajemminkin kokonaisuutena, mm siksi, että muodostuisi käsitys oman yrityksen kokonaisriskistä ja turvallisuustasosta ja - kulttuurista. Tämä antaa pohjaa miettiä keinoja, miten toiminnan turvallisuustasoa voidaan nostaa ja riskejä pienentää, mutta osaltaan varmistaa sen, että toimintaa säätelevät laki- ja asetusperusteet täyttyvät. Rakenteellinen paloturvallisuuden muistilistojen lisäksi tähän lukuun on koottu yhteen yrityksille asetettuja keskeisiä paloturvallisuuteen vaikuttavia aihepiirejä ja niihin liittyviä viranomaismääräyksiä, kuten - Yrityksen pelastussuunnitelma - Räjähdyssuojausasiakirja - Sähkölaiteturvallisuus - Kemikaalisäädökset - Kemikaalisäädökset - Tulityöt ja tuhopolton torjunta 9

12 Keskeisimmistä aihepiireistä on liitteisiin koottu hieman laajemmat tiedot perusteista ja taustatiedoista aiheittain. Tämän raportin kirjallisuus- ja lähdeluettelossa löytyy myös muuta aiheisiin liittyvää kirjallisuutta sekä Internet-linkkejä aiheeseen. Erityisen maininnan tässä yhteydessä kuitenkin vaativat kaksi tämänkin koosteen keskeistä kirjallisuuslähdettä: Yritysturvallisuuden käsikirja, Juha E. Miettinen, Kauppakaari, Talentum Media Oy, Hki 2002 ISBN sekä Yritysturvallisuus käytännössä Turvallisuusjohtamisen portfolio, Juha Leppänen, Talentum, Helsinki 2006, ISBN Tässä luvussa on koottu yhteen mm. näistä ja muista kirjallisuuslähteistä ja viranomaistiedotteista saatavilla olevaa paloturvallisuuteen liittyvää asiakokonaisuutta. / 3, 4 / Huomionarvoinen tietolähde on myös vapaasti saatavilla oleva Pk-yritysten riskienhallinnan työvälinesarja (PK-RH). Työvälineet koostuvat selkeistä tietokorteista ja tarkistuslistoista. Tästä kokonaisuudesta löytyy paloriskien hallintaan tietokortit seuraavasti: Paloriskit, pelastussuunnittelu, rakenteellinen ja tekninen palontorjunta sekä päivittäinen palontorjunta. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu erityiset tarkistuslistat aiheista pelastussuunnittelu, rakenteellinen palontorjunta, tekninen palontorjunta, sammutusvalmiudet, palavat aineet ja materiaalit, tulipalon vaaraa aiheuttavat laitteet sekä päivittäinen palontorjunta. Tähän aineistoon kannattaa ehdottomasti tutustua jokaisessa yrityksessä. Nämä on saatavilla internetistä joko hakusanalla Pk-yrityksen riskienhallinta työvälineet (PK-RH) tai www-sivuilta Laki- ja asetusperusteet sekä tekniset rakennemääräykset. Paloturvallisuuteen ja pelastustoimintaan liittyviä asioita säädellään lainsäädännön kautta ja erilaisten teknisten rakennemääräysten avulla. Taustalla on pelastuslaki ja - asetus paloturvallisuuden, pelastustoiminnan ja väestönsuojelun toteuttamisesta. /5, 6/ Voimassa oleva lainsäädäntö korostaa kiinteistön omistajan sekä haltijan vastuuta niin palo- ja kuin muidenkin turvallisuusasioiden ylläpidosta ja kehittämisestä sekä yrityksissä että yleisen paloturvallisuuden edistämiseksi yksityisissä talouksissakin. Yksityisen henkilön osalta tämä näkyy selvimmin lakiin kirjattuna velvoitteena palovaroittimien käytöstä kaikissa asuin-, majoitus- ja hoitotiloissa. Yritysten edellytetään laatimaan mm. pelastussuunnitelma ja räjähdyssuojaus asiakirja, ja niiden avulla määrittämään ja varautumaan ennakoitavissa oleviin riskeihin ja tarvittaessa vähentämään tai poistamaan riskejä tarvittavin käytännön toimenpitein ja/tai muutoksin sekä henkilöstön koulutuksen kautta. Asiaan liittyy myös laki pelastustoimen laitteiden teknisistä vaatimuksista ja tuotteiden paloturvallisuudesta (562/1999). Tässä yhteydessä näitä ei ole tarkoituksenmukaista käydä yksityiskohtaisesti läpi, koska ne ovat löydettävissä esim. internetistä hakusanalla pelastustoimilaki, pelastuslaki tai muita tarkoitukseen sopivia hakusanoja käyttämällä. Alueelliset pelastuslaitokset ylläpitävät myös tietopankkeja, joista löytyy tietoa yrityksiltä vaadittavista toimenpiteistä ja siitä miten velvoittavat viranomaisvaatimukset voidaan käytännössä suorittaa. 10

13 Paljon koottua tietoa sekä ja malleja tarvittavista asiakirjoista löytyy osoitteesta:. Myös vakuutusehdot edellyttävät, että viranomaisten määräämät tai säädöksissä vaaditut vahinkojen estämiseen tai rajoittamiseen tarkoitetut laitteet ja rakenteet, kuten alkusammutuskalusto, savunpoistolaitteisto, palo-osastointi, paloilmoitin ja automaattinen sammutuslaitteisto, jne. pidetään toimintakunnossa, huolletaan ja tarkastetaan asianmukaisesti. Vakuutuksenottajan tulee huolehtia, että vakuutuskohdetta koskevat säädöksissä vaaditut suunnitelmat ja ohjelmat on laadittu ja niiden mukaisesti toimitaan. Säädösten vaatimia suunnitelmia ja ohjelmia ovat Pelastussuunnitelma sähkölaitteistojen huolto- ja kunnossapito-ohjelma paloilmoittimen kunnossapito-ohjelma automaattisen sammutuslaitteiston kunnossapito-ohjelma räjähdyssuojausasiakirja vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusselvitys. Edelleen palotarkastusta varten kiinteistössä tulee olla seuraavat asiakirjat (kiinteistöön kuuluvat dokumentit): Palotarkastajan saatavilla olevat asiakirjat Luettelo olemassa olevista suunnitteluasiakirjoista Luettelo olemassa olevista käyttö- ja huolto-ohjeista Lyhyt kuvaus paloturvallisuuden kannalta olennaisista laitteista ja muista rakennusteknisistä ratkaisuista Muut mahdolliset paloturvallisuuteen vaikuttavat tekijät (oletettu käyttötapa, palokuormarajoitukset, henkilörajoitukset) Palo- ja pelastustoimen ohjeistus Luettelo paloturvallisuuteen vaikuttavista laitteista ja tiedot niiden paikoista Tulipalon sammutuksen kannalta merkittävät rakennustekniset ratkaisut: osastorajat ja muut sopivat katkaisulinjat Yleisesti myös vakuutuskohteena olevan rakennuksen tulee täyttää rakennusluvan tai toimenpideluvan myöntämishetkellä voimassa olevat Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset E1 (rakennusten paloturvallisuus), C2 (kosteus) ja D1 (kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteet). Vakuutusyhtiöiltä on saatavissa myös erityinen omaisuussuojeluohje, jossa vaatimukset on esitetty kokonaisuudessaan aihepiireittäin. Tässä raportissa keskitytään lähinnä paloturvallisuuteen liittyviin aiheisiin. 11

14 2.1 Rakenteellinen ja paloturvallisuus. Tulen ominaisuuksiin kuuluu se, että se voi syttyä ja palaa vain sopivien olosuhteiden vallitessa. Syttyminen ja palaminen edellyttävät, että happi, palava aine ja riittävän korkea palamislämpötila ovat oikeassa suhteessa toisiinsa. Jos yksikin näistä puuttuu, palaminen loppuu ja palo sammuu. Tulen ja tulipalon sammuttaminen, leviämisen ja palon kehittymisen estäminen kuin myös syttymisen ennaltaehkäisy perustuu myös tämän ilmiön hallintaan. Kiinteistöjen rakenteellisten ratkaisujen avulla pyritään vaikuttamaan näihin asioihin ja estämään tulipalojen syttyminen sekä eteneminen mahdollisimman tehokkaasti. Rakenteellinen paloturvallisuus käsittää kiinteistöjen rakennemääräykset sekä teknisen palontorjunnan ja sammutusvalmiudet sekä yleensä kiinteiden rakenteiden ja järjestelmien muodostamaa kokonaisuutta, jonka avulla pyritään estämään tulipaloja ja niiden etenemistä rakenteissa. Keskeisimmät rakenteellisen paloturvallisuuden perusasiat ovat: palonkestävien materiaalien käyttö palonkestävien osastojen rakentaminen kantavat rakenteet merkityt poistumis- ja sammutusreitit turvavalaistus savunpoistojärjestelmät yleinen järjestys ja siisteys. Kiinteistöjen teknisissä rakennemääräyksissä paloturvallisuuden saavuttamiseksi määrätään tiettyjä olennaisia perusvaatimuksia. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että rakennuksen kantavien rakenteiden on kestettävä tulipaloa tietty vähimmäisaika ennen sortumista tai hajoamista. Palon sekä savun syntymisen ja leviämisen kohdalla olennainen vaatimus tarkoittaa sitä, että leviämistä rajoitetaan rakenteellisten ratkaisujen avulla (osastointi). Palo ei saa myöskään levitä viereisiin rakennuksiin ja kiinteistön sisällä olevien ihmisten on pystyttävä poistumaan sieltä esteettä, jotta olennainen perusvaatimus täyttyisi. Rakenteellisten ratkaisujen perusteella määräytyy rakennuksen palonkestävyyttä ilmaiseva paloluokka. Rakennuksen paloluokka Rakennemääräysten mukaisesti rakenteet (rakennukset) luokitellaan palonkestävyytensä mukaisesti kolmeen paloluokkaan: P1-luokan rakennus (paloteknisesti vaativin luokka) P2-luokan rakennus P3-luokan rakennus 12

15 Rakennuksen paloluokka on nähtävissä ja selvitettävissä kunkin rakennuksen osalta rakennuksen dokumenteista. Huomioitavaa on, että jos kohteen toimiala tai tuotanto muuttuu, niin palovaarallisuusluokkakin voi muuttua. Muutoksesta tulee ilmoittaa kohteen palotarkastajalle palotarkastuksen yhteydessä. Teollisen toiminnan palovaarallisuusluokka Edelleen rakennusten lisäksi teollinen toiminta (tuotanto ja varastointi) jaotellaan kahteen palovaarallisuusluokkaan: Palovaarallisuusluokka 1: o Toiminnat, joihin liittyy vähäinen tai kohtuullinen palovaara Palovaarallisuusluokka 2: o Toiminnat, joihin liittyy huomattava tai suuri palovaara taikka joissa voi esiintyä räjähdysvaara. Lujitemuovituotanto kuuluu yleisesti palovaarallisuusluokkaan 2, siksi on huomionarvoista pitää mielessä rakennuksen paloteknisten ratkaisujen riittävyys. Tämä on erityisesti huomioitava, esimerkiksi kun (pieni / aloittava) lujitemuoviyritys toimintansa laajetessa ottaa tai suunnittelee ottavansa käyttöön esim. sopivimmin lähistöllä olemassa olevia vanhoja teollisuustiloja esim. laminointiyksikkönsä lisätiloiksi. Virnaomais- ja rakennusmääräysten mukainen rakennuksen virallinen soveltuvuus ajateltuun toimintaan saattaa tällöin jäädä huomioimatta, mikä voi johtaa huomattaviin hankaluuksiin jatkossa. On siis aina selvitettävä, että rakennus soveltuu tällaiseen toimintaan. Palovaarallisuusluokan 2. toimintaa ei voi esim. suorittaa normaalissa P3-luokan rakennuksessa ilman korotettua suojaustasoa. Koska lasikuitualan toiminnan palovaarallisuusluokka on perustasoa vaativampaa, toiminnanharjoittajien kannattaa huomioida rakenteellisen paloturvallisuuden vaatimukset toiminnassaan kuten myös muut paloturvallisuuden tärkeät osatekijät. Suojaustaso Suojaustaso tarkoittaa tuotanto- ja varastotilojen vaadittavasta varustelutasoa, mm. pelastus- ja sammutustyötä helpottavien laitteiden ja määrää valitun/tarvittavan suojaustason mukaisesti. Suojaustaso vaikuttaa rakennuksen paloluokkaan, suurimpaan sallittuun osastokokoon, savunpoistoon sekä kantavien ja osastoivien rakennusosien paloluokkavaatimuksiin. Rakennuksessa suoritettavan toiminnan palovaarallisuusluokan mukaisesti säädökset saattavat joskus edellyttää korotetun suojaustason mukaisia ratkaisuja: Jos toiminta on palovaarallisuusluokkaa 2, kuten mm. lujitemuovituotanto on, edellytetään P3 luokan rakennukselta suojaustasoa 3. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sprinklausta, joka olemassa olevaan rakennukseen voi olla niin hankalasti järjestettävissä, että järkevämpää on siirtää tuotanto P2 luokan rakennukseen tai jo valmiiksi sprinklattuun tuotantotilaan. / 6 / 13

16 Palo-osastointi Rakennusmääräysten mukaan kiinteistöt tulee mm. jakaa paloteknisiin osastoihin, eli yleensä kiinteistö jaetaan palonkestävien seinien tai palo-ovien avulla pienemmiksi tiloiksi eli palo-osastoiksi. Yhdessä palo-osastossa mahdollisesti syttyvän tulipalo ei näin pitäisi päästä leviämään palavan osaston ulkopuolelle. Rakennuksen perusratkaisujen osalta osastoinnit ja niitä vastaavat rakenneratkaisut ja tehdään rakennuksen suunnitteluvaiheessa, eikä rakennuksen käyttäjä myöhemmin juurikaan voi niihin vaikuttaa. Käytännön tuotantotoiminnan vuoksi saatetaan jälkikäteen tehdä läpivientejä tai muita muutoksia, jotka vaikuttavat mm. suunnitellun osastoinnin säilymiseen. Myöhemmin suoritettavissa palotarkastuksissa juuri läpivientien (palokatkojen) toteutuksessa on usein havaittu puutteita. Siksi ne kannattaa ajoissa huomioida. Palotekniset osastot erotetaan toisistaan osastoivin rakenneosin, joilta edellytetään määrättyä palonkestoa minuuteissa, esim. EI 60, EI 120. Osastoivien rakenteiden läpi kulkevien asennusten (kanavat, kaapeliläpiviennit ym.) tiivistyksiä kutsutaan palokatkoiksi. Myös palokatkolta tulee edellyttää samaa paloluokkaa kuin ympäröivältä rakennusosalta. Läpiviennit ja niiden puutteellinen tiivistys onkin yksi kiinteistöjen keskeisimmistä paloturvallisuuden riskeistä. Olemassa olevat läpiviennit tulisi kartoittaa ja todeta niiden kunto ja mahdollinen kunnostustarve. Palokatko täyttää sille asetetut vaatimukset kun paloluokka saavutetaan ja katkoon on jätetty riittävästi varauksia uusille kaapeloinneille, jolloin myös helpotetaan kunnossapitoa. Palokatkojärjestelmiä mm. seuraavasti: palokatkomassat, pinnoitetut villalevyt, silikonivaahdot ja vaahdotetut tyynyt, tiiviste-elementit. Näistä erotetaan erilaiset palokitit, joilla voidaan ainoastaan paikata pieniä (halkaisija alle 50 mm) aukkoja. Massoja on kipsi- vermikuliittipohjaisina ja myös sementtipohjaisina, joiden huono puoli on kuitenkin kovettuminen ja kutistuminen. Osa kiinteistöjen läpivienneistä saatetaan jättää tiivistämättä toteamalla rakennuksen olevan yhtä ja samaa palo-osastoa. Edelleen läpivientejä on saatettu tiivistää epäkelvoilla ratkaisuilla. Niin ikään rakennusten käyttötapaosastointi on saattanut unohtua tai sen merkitys on hämärtynyt. Käyttötapaosastointiin ja sen puutteiden korjaamiseen tulisikin kiinteistön omistajan kiinnittää huomioita. Pelastustoimilain mukaan kiinteistön omistaja on viime kädessä vastuussa kiinteistönsä paloturvallisuudesta. Huomioitavaa Palo-ovet tulee pitää suljettuina osastoivan oven tulee yleensä olla itsestään sulkeutuva ja salpautuva. Palo-ovia ei saa kiilata auki, eikä itsestään sulkeutuvien ovien välissä saa pitää mitään tavaraa Automaattisia palo-ovia on koestettava väh. 4 krt vuodessa ja koestuksista on pidettävä kirjaa. 14

17 Jos ovea pidetään auki normaalikäytössä, se on varustettava laittein, jotka sulkevat oven palon sattuessa (savuilmaisimet oven molemmin puolin ja aukipitolaite) Tällöin ovi kannattaa liittää paloilmoitin/sammutusjärjestelmään, jos kohteessa on sellainen, jotta sulkeutuminen järjestelmän reagoidessa toteutuu. Savunpoiston järjestäminen Savunpoistojärjestelmän avulla poistetaan tulipalotilanteessa savua ja palokaasuja palavasta kohteesta. Yksinkertaisimmillaan savunpoistojärjestelmä muodostuu avattavista luukuista ja aukoista, joiden kautta tulipalossa syntyvä savu voidaan poistaa. Rakennukseen järjestettävästä ja sen eri tiloihin soveltuvasta savunpoistosta voidaan neuvotella paikallisen pelastusviranomaisen kanssa. Rakennuksen palo-osasto jaetaan yleensä savusuluilla enintään 1600 m 2 :n savulohkoihin, joista järjestetään savunpoisto. Savulohkoja muodostettaessa otetaan huomioon muun muassa palokuorman jakautuminen. Suurien palokuormakeskittymien kohdalle järjestetään korkeat savusulut ja riittävät savunpoistoaukot. Savusulkuina voidaan käyttää kohteen rakennusosia kuten palkkeja tai kuumuutta kestäviä seinämiä ja verhoja. Palovaarallisuusluokka 2 - Lujitemuovituotanto yleensä 2,0 5,0 % osaston alasta automaattisella sammutuslaitteistolla varustetut tilat 0,5 1,0 % osaston alasta Aukkopinta-alaan vaikuttavat rakenteiden ja irtaimiston savunmuodostusominaisuudet ja savusulkujen käyttö. Savunpoistoluukkujen pinta-ala mitoitetaan ohjearvojen ylärajan mukaan, jos savunmuodostus on runsasta, kuten lujitemuovituotannossa savunpoisto voidaan järjestää painovoimaisena käyttämällä pääosin erillisiä savunpoistoluukkuja sekä lisäksi huonetilan yläosassa sijaitsevia helposti avattavia tai helposti rikottavia ikkunoita tai käyttämällä automaattista savunpoistolaitteistoa. Automaattinen savunpoistolaitteisto tulee kysymykseen silloin, kun turvallinen poistuminen saattaa vaarantua tai pelastus- ja sammutustehtävät sitä edellyttävät tilan koon, sijainnin, palokuorman määrän tai laadun, henkilömäärän tai muun vastaavan syyn johdosta. Savunpoisto voidaan järjestää myös koneellisesti. Laitteistoon kuuluu silloin moottorikäyttöisiä suuritehoisia imureita ja/tai puhaltimia. Suojaustason 3 yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei savunpoisto vaaranna tai viivytä sammutuslaitteiston toimintaa. Poistumisreitit ja turvavalaistus Paloturvallisuusmääräykset edellyttävät poistumisreittien selkeätä merkitsemistä, jotta palavasta tai muuten vaurioituneesta kiinteistöstä voi päästä nopeasti ulos turvallisesti. 15

18 Vastaavasti merkitty sammutusreitti tarkoittaa reittiä, jota pitkin tapahtumapaikalle saapunut pelastuslaitoksen yksikkö pääsee kohteeseensa. Merkitseminen tehdään käyttämällä erilaisia standardoituja merkkitauluja sekä nuolia osoittamaan suunta, mitä kautta kiinteistöstä on mahdollista päästä ulos hätätilanteessa tai jota kautta pelastusyksiköt pääsevät toimintakohteeseensa. Tulipalotilanteessa kiinteistössä on yleensä savua ja valot eivät ehkä toimi, ovat opasteet usein pintakäsitelty itsevalaisevalla pinnoitteella. Näin ne hohtavat itsekseen jonkin aikaan myös pimeässä ja savun seassa, jolloin ne ovat helpommin löydettävissä ja seurattavissa. Turvavalaistus on rakenteellisen paloturvallisuuden osa-alue, joka liittyy läheisesti merkittyihin poistumisreitteihin. Turvavalaistus on valaistusjärjestelmä, joka toimii myös sähkökatkoksen aikana, jollainen syntyy yleensä tulipalotilanteessa. Useimmiten turvavalaistus on myös kiinteä osa merkittyjä poistumisreittejä, koska turvavalaisimia voidaan käyttää myös poistumisopasteiden valaisemisessa. Turvavalaisimet ovat periaatteessa normaaleja valaisimia, mutta ne toimivat joko kokonaan tai ainakin sähkökatkon aikana paristojen tai akun avulla. Paloilmoitin- ja sammutusjärjestelmät Erilaiset paloilmoitin- ja sammutusjärjestelmät liittyvät kiinteästi rakenteelliseen paloturvallisuuteen ja niitä tarkastellaan tässä omana kokonaisuutenaan niiden merkittävyyden takia. Vastaavasti automaattinen sprinklerilaitteisto tarvittavine vesijärjestelyineen kuvataan erillisessä osassa asian laajuuden ja merkittävyyden vuoksi. Paloilmoitinjärjestelmä on tekninen järjestelmä, jonka tehtävänä on havaita tulipalo heti sen alkuvaiheessa ja ilmoittaa asiasta automaattisesti eteenpäin esimerkiksi vartiointiliikkeen hälytyskeskukseen, yrityksen omaan kiinteistö- tai muuhun valvomoon tai suoraan palolaitokselle. Paloilmoitinjärjestelmä voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla. Yleisimmin käytetyt tekniikat ovat savunmuodostuksen tai tulipalosta syntyvän lämmön ilmaiseminen. Savuilmaisin toimii periaatteessa siten, että ilmaisin mittaa valvottavan kohteen ilman koostumusta ja jos se havaitsee siinä riittävän suuren määrän palokaasuja tai niiden hiukkasia se laukeaa ja siirtää tiedon eteenpäin valvomoon. Vastaavasti lämpöilmaisin mittaa valvottavan tilan lämpötilaa ja jos se nousee liian korkeaksi, ilmaisin siirtää hälytyksen eteenpäin sovittuun valvomoon. Paloilmaisin valvoo toiminta-alueellaan tulipalon aiheuttamia fysikaalisia ja/tai kemiallisia ilmiöitä. Se voi olla toiminnassa jatkuvasti tai lyhyin aikavälein. Ilmaisimet jaetaan toimintatapansa mukaan seuraavasti /6 /: Lämpötilailmaisimet (enintään 30 m valvonta-alue, 4 metrin korkeudelle) Savuilmaisimet (enintään 60 m valvonta-alue, enintään 6 m korkeudelle) Yhdistelmäilmaisin (L-ilmaisin) ilmaisimeen on yhdistetty kahden tai useamman ilmaisintyypin toiminnot 16

19 Liekki-ilmaisin antaa ilmoituksen, kun liekistä lähtevä infrapuna- tai ultraviolettisäteily tai niiden yhdistelmä ylittää ilmaisimeen asetetut raja-arvot. Lisäksi paloilmoitinjärjestelmään voidaan liittää standardisoimattomia (EN-54) ilmaisimia: Kanavailmaisin (K-ilmaisin) reagoi ilmanvaihtokanavassa virtaavan ilman sisältämin palamistuotteisiin Näytteenottoilmaisin (N-ilmaisin) reagoi valvottavasta tilasta putkistolla ilmaisimeen imettyyn ilman palamisesta ja / tai pyrolyysissä muodostuneisiin palamistuotteisiin Kaasuilmaisin reagoi palamisessa tyypillisesti vapautuviin kaasuihin. Siitä, mikä on lujitemuovituotannon käytännön paloriskejä ajatellen käyttökelpoisin ilmaisin, ei ole saatavilla kirjallisuustietoa. Kun huomioidaan, että reaktiiviset raakaaineet tuottavat jo huomattavan aikaisessa vaiheessa kaasuja, saattaisi lujitemuovialalle ominaisten mahdollisten syttymissyiden varalle jokin kanava-, näytteenotto, tai spesifi kaasuilmaisin olla määrättyjen tuotantoalueiden kohdalla juuri käyttökelpoisin ilmaisin, jotta tarvittava hälytys olisi mahdollista saada ilmaisimen kautta riittävän ajoissa. Sopivan ilmaisimen etsiminen vaatisi kuitenkin laajempaa jatkoselvitystä, käytännön testausta ja mahdollisesti yhteistyötä anturivalmistajan kanssa. Erilaisten ilmaisimien lisäksi paloilmoitus voidaan tehdä käsin paloilmoituspainikkeen avulla. Kaikki paloilmaisimet on liitettävä paloilmoitinkeskukseen. Ilmaisimet voivat olla osoitteellisia, ja paloilmoitinkeskuksesta voidaan nähdä hälytyksen aiheuttama yksittäinen ilmaisin tai ilmaisinryhmä. Paloilmaisimet voivat antaa paloilmoituksen lisäksi myös ennakkovaroituksen sekä huoltoilmoituksen. Ennakkovaroitus ja huoltoilmoitukset toimivat ensimmäisenä ilmoituksena valvotuissa tiloissa, eikä niitä vielä siirretä hälytyskeskukseen. Paloilmoittimen osalta on siis tärkeää, että se liitetty hätäkeskukseen. Tämä vaatii sopimuksen hätäkeskuksen kanssa. Lisäksi on erittäin tärkeää, että kohteessa puututaan ja selvitetään syyt erheellisiin ilmoituksiin. Paloilmoittimiin liittyy myös TUKES-opas "Heikoin lenkki", nal.pdf Vastaavasti mm. poistumisvalaistuksista ja muista pelastustoimen laitteista löytyy helposti ajantasaista tietoa TUKESin sivuilta: 17

20 Rakennuksen omistajan velvollisuudet Rakennuksen omistajan on huolehdittava siitä, että automaattiset ilmoitus-, sammutusja savunpoistojärjestelmät pidetään toimintakuntoisina, huolletaan ja tarkastetaan säädösten edellyttämällä tavalla. Rakennuksen omistajan tulee huolehtia seuraavista velvoitteista: säilyttää asennusliikkeen antama asennustodistus laitteiston käyttöiän ajan huolehtia, että laitteistolle on tehty käyttöönottotarkastus teettää laitteistolle määräaikaistarkastukset säilyttää tarkastustodistukset pitää laitteisto toimintakunnossa laatia laitteistolle kunnossapito-ohjelma ja huolehtia sen noudattamisesta huolehtia, että laitteistolla on hoitaja ja että laitteistolle pidetään kunnossapitopäivakirjaa ilmanvaihtokanavien tarkistus ja puhdistus lujitemuovituotantotiloissa kerran vuodessa. mahdollisten tulisijojen nuohous Paloilmoittimelle on nimettävä vastaava hoitaja, joka vastaa järjestelmän käyttökunnosta ja huollon järjestämisestä. Tilojen tai niiden käyttötarkoitusten muutosten yhteydessä tulee aina tarkastaa myös paloilmoitinjärjestelmien kattavuus sekä ilmoitintyyppien soveltuminen tilojen uuteen käyttötarkoitukseen. Muutostöiden yhteydessä voidaan tarvittaessa palotarkastajan luvalla tilapäisesti kytkeä osa paloilmoitinjärjestelmästä pois käytöstä. Tällöin tulee erityisjärjestelyin varmistua riittävästä palotorjunnasta mekaanisin välinein tai henkilövalvonnalla esimerkiksi tulitöiden yhteydessä. Palo-osastoivat rakennusosat on pidettävä kunnossa siten, että ne estävät palon ja savukaasujen leviämisen osastosta toiseen ajan, joka on määritelty rakennusluvassa tai pelastusviranomaisen suorittamassa palotarkastuksessa. Palo-osastoivan oven tulee olla itsestään sulkeutuva ja salpautuva. Jos ovea pidetään auki normaalikäytössä, se on varustettava laittein, jotka sulkevat oven palon sattuessa. Palo-osastoivissa rakenteissa olevat putki-, sähkökaapeli- ja vastaavat läpiviennit eivät saa heikentää rakennusosan osastoivuutta. Ilmavaihtokanavien ja laitteiden pudistamisesta määrätään sisäasianministeriön asetuksessa nro 802 / Kerran vuodessa on tarkistettavat ja puhdistettava ilmanvaihtokanavat, jotka ovat sellaisessa teollisuus- tai muussa tilassa, missä kanaviin kerääntyy paljon palavia aineita. Myös ilmanvaihtokanavat ja laitteistot, jotka ovat sellaisessa huonetilassa, missä teollisesti valmistetaan tai teknisesti käytetään palavia nesteitä. (myös pelastuslaki 22 : 3) ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot on huollettu ja puhdistettu määrävälein). 18

21 Automaattinen sprinklerilaitteisto Automaattisen sprinklerilaitteiston tarkoitus ilmaista tulipalo ja sammuttaa se mahdollisimman alkuvaiheessa tai pitää palo hallinnassa, kunnes varsinaiset muut sammutustoimet päästään aloittamaan / 7 /. Sprinklerit laukeavat tietyssä lämpötilassa, jolloin ne levittävät sammutusvettä palavalle alueelle ja sen välittömästi uhkaavalle alueelle. Veden virtaus hälytysventtiilin läpi aiheuttaa automaattisen paloilmoituksen. Laukeamislämpötila valitaan sopivaksi ympäristön lämpötilaan nähden. Ainoastaan palon välittömässä läheisyydessä olevat riittävän lämpövaikutuksen alaisiksi joutuneet sprinklerit laukeavat. Sprinklerit voidaan edelleen jakaa niiden tuottamien pisaroiden koon mukaan. Suuria pisaroita tuottavien sprinklereiden etuna on niiden hyvä tunkeutumiskyky, mutta huono jäähdytysvaikutus. Pieniä pisaroita tuottavien sprinklereiden kohdalla tilanne on päinvastoin - etuna parempi jäähdytysvaikutus, mutta voivat siksi viivyttää viereisten sprinklereiden toimintaa. Sprinklerilaitteisto on yleensä aina tarkoitettu suojaamaan rakennus kokonaisuudessaan. Sprinklerilaitteiston kiistaton hyöty on siinä, että se pystyy estämään totaalivahingon silloin kun toteutetut palontorjuntatoimet eivät ole kyenneet estämään palon syttymistä. Erittäin merkittävä asia on myös, että keskeytysvahingot jäävät vähäisiksi ja toimintaan ei aiheudu pitkäaikaista häiriötä. Sprinklattu tuotantotila on myös myyntiarvoltaan huomattavasti tavanomaista tuotantotilaa arvokkaampaa, joten kiinteistön tavanomaista parempi jälkimarkkina-arvo on perusteltua myös huomioida sprinklerilaitteiston investointikustannusta arvioitaessa. Sprinklerilaitteistoa varten tarvitaan Riittävä tuoton omaava vesilähde Vesilähteen tulee automaattisesti kyetä syöttämään tarvittava vesimäärä Vedensyötön kriteerit ovat riittävä tilavuusvirta ja paine, määrällinen jatkuvuus ja luotettavuus, ja puhtaus (ei kuituja, lietteitä ym.) Sovellettavan sprinkleriluokan mukaan veden tulee riittää seuraavia toiminta-aikoja varten LH: 30 min (kevyt luokka) OH: 60 min (normaali luokka) HHP: 90 min (raskas luokka, tuotanto) HHS: 90 min (raskas luokka, varastointi) yhdestä tai useammasta sprinkleriasennuksesta. Jokainen sprinkleriasennus koostuu asennusventtiilistä laitteineen Putkisto Kattoon tai varastotelineistöihin kiinnitettävät sprinklerit 19

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Vanajan kirkko Hautausmaantie, 13110, Hämeenlinna Raporttipäivä: 14.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 12.06.2014 2 (14) Vanajan kirkko

Lisätiedot

YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ

YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ Rakennuspalot - Jakauma Tulipaloja Suomessa 6000-7000 vuodessa Tulisija- ja hormipalot n. 15 % Sähköpalot n. 30 % Tulisija- ja hormipalot Tulisija- ja hormipalot

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Vuorentaan kappeli Marssitie 23, 13500, Hämeenlinna Raporttipäivä: 11.07.2013 Tarkastuspäivä: 26.06.2013 Muokkauspäivä: 24.06.2014 2 (16) Vuorentaan

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Hämeenlinnan kirkko Kirkkorinne, 13100, Hämeenlinna Raporttipäivä: 14.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 12.06.2014 2 (13) Hämeenlinnan

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Hauhon kirkko Danielson-Kalmarintie 1, 14700, Hauho Raporttipäivä: 15.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 18.06.2014 2 (15) Hauhon kirkko

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Kalvolan kirkko Iittalantie 300, 14500, Iittala Raporttipäivä: 05.09.2013 Tarkastuspäivä: 26.06.2013 Muokkauspäivä: 18.06.2014 2 (15) Kalvolan kirkko

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Hätilän kirkko Tuomelankatu 19, 13210, Hämeenlinna Raporttipäivä: 16.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 12.06.2014 2 (15) Hätilän kirkko

Lisätiedot

Eläinrakennuksen palo-osastointi

Eläinrakennuksen palo-osastointi 1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään maatalouden tuotantorakennusten paloteknisiä määräyksiä. Maatalouden tuotantorakennusten suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyselman

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Kansakoulukuja 1 Kansakoulukuja 1, 00100, Helsinki Raporttipäivä: 23.06.2014 Tarkastuspäivä: 17.06.2014 2 (11) Kansakoulukuja 1 sisällysluettelo 1. Johdanto

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Tuuloksen kirkko Kirkkokuja 27, 14840, Tuulos Raporttipäivä: 25.04.2014 Tarkastuspäivä: 13.03.2014 Muokkauspäivä: 24.06.2014 2 (11) Tuuloksen kirkko

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus. tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus. tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuudesta E2 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 22

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Lammin kirkko Katariinantie 2, 16900, Lammi Raporttipäivä: 14.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 17.06.2014 2 (19) Lammin kirkko sisällysluettelo

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Tuuloksen seurakuntakeskus Pappilantie 15, 14820, Tuulos Raporttipäivä: 10.08.2015 Tarkastuspäivä: 05.06.2015 2 (10) Tuuloksen seurakuntakeskus sisällysluettelo

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuus - Asuintalot Syöksynsuun leirikeskus Syöksynsuu 27, 13500, Hämeenlinna Raporttipäivä: 19.02.2013 Tarkastuspäivä: 28.01.2013 Muokkauspäivä: 24.06.2014 2 (10) Syöksynsuun

Lisätiedot

Taskuopas paloturvallisuudesta ja palontorjunnasta lujitemuovituotannossa

Taskuopas paloturvallisuudesta ja palontorjunnasta lujitemuovituotannossa Taskuopas paloturvallisuudesta ja palontorjunnasta lujitemuovituotannossa Lukijalle Oppaaseen on koottu tietoa Tampereen Teknillisen Yliopiston v. 2007 julkaisemasta, Pauli Reuhkalan ja Jyrki Vuorisen

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Poltinahon seurakuntatalo Turuntie 34, 13130, Hämeenlinna Raporttipäivä: 19.02.2013 Tarkastuspäivä: 28.01.2013 Muokkauspäivä: 24.06.2014 2 (12) Poltinahon

Lisätiedot

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi?

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Pelastustoiminta Helsingin pelastuslaitoksen suorittamien paloja pelastustehtävien kokonaismäärä

Lisätiedot

Tilapäisen tulityön suorittaminen. Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa

Tilapäisen tulityön suorittaminen. Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa 1 Tilapäisen tulityön suorittaminen Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa 2 Sisällys Tilapäisen tulityön suorittaminen... 1 Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa...

Lisätiedot

6.1 Savunpoisto. Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa

6.1 Savunpoisto. Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa 6 ut P O R R A S K ÄY TÄVÄT es iv Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa poistumaan turvallisesti asunnostaan.

Lisätiedot

Savunpoiston järjestelyt ja suunnittelu. Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17

Savunpoiston järjestelyt ja suunnittelu. Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17 1 Savunpoiston järjestelyt ja suunnittelu Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17 Savunpoisto, savunhallinta vai jotain muuta 2 Non sunt multiplicanda entia praeter necessitatem (Wilhelm Occamilainen n.1285-1350)

Lisätiedot

Sähköpalojen torjunta

Sähköpalojen torjunta Sisältö 1. Suojeluohjeen tarkoitus... 1 2. Suojeluohjeen velvoittavuus... 1 3. Määritelmä... 1 4. Vaatimukset sähköpalojen torjumiseksi... 1 4.1 Sähkötöiden tekeminen... 1 4.2 Sähkölaitteiden tarkastukset...

Lisätiedot

Korjausrakentamisen turvallisuus

Korjausrakentamisen turvallisuus Sisältö 1. Turvaohjeen tarkoitus... 1 2. Turvaohjeen velvoittavuus... 1 3. Paloturvallisuus... 1 3.1 Palo-osastointi ja palokuorma... 1 3.2 Uloskäytävä ja pelastustie... 1 3.3 Tuhopolttojen torjunta...

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Loimalahden leirikeskus Majalahdentie 1, 13500, Hämeenlinna Raporttipäivä: 06.09.2013 Tarkastuspäivä: 05.06.2015 Muokkauspäivä: 17.08.2015 2 (10) Loimalahden

Lisätiedot

KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS

KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS Turvallisuusohje 2016 2016 1 Kirkkojen paloturvallisuus Sisällysluettelo 1 Turvallisuusohjeen tarkoitus... 2 2 Rakenteellinen paloturvallisuus... 2 3 Palontorjuntalaitteisto...

Lisätiedot

Lainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit

Lainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit Lainsäädäntö Neuvotteleva virkamies Hannu Alén Sosiaali- ja terveysministeriö,

Lisätiedot

kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta!

kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta! Paloturvallisuustietoa kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta! Ohjeet asukkaalle Palovaroitin Asunnon jokainen kerros sekä niihin yhteydessä olevat kellarikerrokset ja ullakot on varustettava

Lisätiedot

ASUINKIINTEISTÖN OMAVALVONTA

ASUINKIINTEISTÖN OMAVALVONTA Omavalvonnan lakitausta Omavalvonta on pelastuslain 379/2011 78 mukaista valvontaa. Tämän omavalvontalomakkeen täyttäminen ja palauttaminen annettujen ohjden mukaisesti on velvoittavaa. Vastaajan tulee

Lisätiedot

ERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko

ERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko ERHE -hanke Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko 19.11.2007 ERHE -hanke Hanke erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi erheellinen paloilmoitus

Lisätiedot

TEOLLISUUSYRITYKSET PÄIVITTÄINEN PALONTORJUNTA

TEOLLISUUSYRITYKSET PÄIVITTÄINEN PALONTORJUNTA SUOJELUOHJE S410 2002 TEOLLISUUSYRITYKSET PÄIVITTÄINEN PALONTORJUNTA Voimassa 1.11.2002 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. PÄIVITTÄINEN PALONTORJUNTA ON OSA YRITYKSEN TURVALLISUUTTA 3. JÄRJESTYS JA

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta E4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Autosuojien paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus autosuojien paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2005 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista, Tukes 8.-9.11.2011 Sisältö Voimassa olevat asetukset ja laitteita koskevat pelastuslain säännökset

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö www.pelastustoimi.fi https://prontonet.fi/ Kaikki tulipalot 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2001-2003 keskiarvo

Lisätiedot

Mukana toiminnassa tällä hetkellä mm.

Mukana toiminnassa tällä hetkellä mm. Suomen Palokatkoyhdistys SPY Suomen Palokatkoyhdistys on aloittanut toimintansa vuoden 2003 alusta. Tarkoituksena edistää rakentamisen ja olemassa olevien rakennusten paloturvallisuutta Suomessa. Puheenjohtajana

Lisätiedot

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6.

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6. VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Turvallisuusinsinööri, Tukes työryhmän 6. kokoontuminen PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI

Lisätiedot

Tervetuloa pohtimaan paloilmoittimia. Toivottaa Kari Koskela@spek.fi

Tervetuloa pohtimaan paloilmoittimia. Toivottaa Kari Koskela@spek.fi Tervetuloa pohtimaan paloilmoittimia Toivottaa Kari Koskela@spek.fi 29.11.2012 Paloilmoittimen toteutus Esisuunnittelu Rakennushankkeeseen ryhtyvä - Toteutuspöytäkirja Suunnittelu Yleensä sähkösuunnittelija

Lisätiedot

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company Ota kumppaniksi paloturvallisuuden ammattilainen A UTC Fire & Security Company Paloturvallisuus yhteinen asiamme Onko kiinteistön paloturvallisuus varmasti kunnossa? Omistajan ja vuokralaisen asenteet

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe 1. Esipuhe Tämän dvd:n tarkoituksena on havainnollistaa poistumisturvallisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä erilaisissa asumisympäristöissä ja julkisissa rakennuksissa. Video tai sen erilliset osat soveltuvat

Lisätiedot

Palokatkosuunnittelun hyvät käytännöt. Palokatkosuunnittelu SPPL I 11.11.2015 1

Palokatkosuunnittelun hyvät käytännöt. Palokatkosuunnittelu SPPL I 11.11.2015 1 Palokatkosuunnittelun hyvät käytännöt Palokatkosuunnittelu SPPL I 11.11.2015 1 EI?? Palokatkosuunnittelu SPPL I 11.11.2015 2 EI?? Palokatkosuunnittelu SPPL I 11.11.2015 3 Palokatkot varmistamassa Pelastuslain

Lisätiedot

Perusmaksu (sisältää 2h työtä)

Perusmaksu (sisältää 2h työtä) A. VALVONTASUUNNITELMAN MUKAISTEN VALVONTA- JA TARKASTUSTEHTÄVIEN MAKSUT Asuinrakennusten palotarkastukset, veloitukset Perusmaksu Tuntiveloitus (alv. 0%) Yleinen palotarkastus - - Jälkipalotarkastus -

Lisätiedot

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen Ohje 1(5) OHJE PELASTUSVIRANOMAISEN VALVONTAKÄYNTIIN OSALLISTUVILLE Pelastuslain (379/2011) 2. luku sisältää yleisiä, kaikkia kansalaisia koskevia velvoitteita ehkäistä onnettomuuksia ja toimia hätätilanteessa.

Lisätiedot

Palofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila

Palofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila Palofysiikka T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila Esityksen näkökulma Palofysiikan ja yritysturvallisuuden yhteys on helppo nähdä toimitilojen, henkilöstön ja

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden perusteet

Yritysturvallisuuden perusteet Yritysturvallisuuden perusteet Teemupekka Virtanen Helsinki University of Technology Telecommunication Software and Multimedia Laboratory teemupekka.virtanen@hut.fi 8.Luento - Palo ja pelastus Pelastustoiminta

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Onnettomuuksien ehkäisy 2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja UPL 9.2.2012 Onnettomuuksien ehkäisy Katto-

Lisätiedot

FK esittää standardiehdotuksen jatkotyöstöön oheisessa kommenttilomakkeessa esitettyjä muutosehdotuksia:

FK esittää standardiehdotuksen jatkotyöstöön oheisessa kommenttilomakkeessa esitettyjä muutosehdotuksia: Lausunto () 3.5.03 Julkinen Lehto Raimo Turvallisuus ja Infra Öljyalan Keskusliitto Standardiehdotus SFS 3357 PALAVIEN NESTEIDEN VARASTON SAMMUTUS- JA PALONTORJUNTAKALUSTO Lausuntopyyntö 6/3,.4.03 FK LAUSUNTO

Lisätiedot

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA OHJE 35/13/RIHOS 1 (5) Ohje on laadittu yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa.

Lisätiedot

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08652-12 SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen

Lisätiedot

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s -

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - l a i t t e i s t o t u r v a l l i s e s t i, e n e r g i a t e h o k k a a s t i j a y m pä r i s t ö ä s ä ä s tä e n? Ky s y n u o h o o j a l t a s i!

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA Esko Mikkola ja Tuomo Rinne VTT Copyright VTT LÄHTÖKOHTIA Maanalaisissa tiloissa tulipalo on erityisen vaarallinen: Poistuminen hidasta (pitkät etäisyydet, nousut,

Lisätiedot

SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014. Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa

SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014. Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014 Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Keijo Kangastie Pelastuspäällikkö SAVUNPOISTO Rakennukseen

Lisätiedot

Automaattisten paloilmoittimien ilmoituksensiirtoyhteyden valvonta

Automaattisten paloilmoittimien ilmoituksensiirtoyhteyden valvonta Sisältö Sivu 1. Tarkoitus 1 2. Ilmoituksen siirtolaitteet 1 3. Rakennuksen pelastussuunnitelma 1 4. Ilmoituksensiirtoyhteys ja sen valvonta 1 Tämä on Finanssialan Keskusliiton Vahingontorjunta ja turvallisuus

Lisätiedot

28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN. INERT OY Toinen Linja 3 00530 HELSINKI

28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN. INERT OY Toinen Linja 3 00530 HELSINKI 28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN INERT OY 00530 HELSINKI Sivu 1 5 1 YLEISTÄ 2 1.1 KOHTEEN TUNNISTETIEDOT 2 1.1.1 LAUSUNNON TARKOITUS 2 1.1.2 LAUSUNNON KATTAVUUS

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT TS AGILITYURHEILUKESKUS OY PELASTUSSUUNNITELMA 1 Johdanto: PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden

Lisätiedot

KIRKKO- RAKENNUSTEN TURVALLISUUS

KIRKKO- RAKENNUSTEN TURVALLISUUS KIRKKO- RAKENNUSTEN TURVALLISUUS RISKIENHALLINTA 1999 1 Kirkkorakennusten turvallisuus TUHOPOLTOT Tulipalo on aina ollut kirkkorakennusten suurin uhka. Palojen syttymissyynä olivat aikaisemmin salamaniskut

Lisätiedot

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912 Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos Kainuun pelastuslaitos Kuva: Kainuun pelastuslaitos www.kaipe.fi Uutisaiheita Kelomökki syttyi Luostolla www.lapinkansa.fi

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN Savunhallintaprojekti 12/2008 03/2010 Status 1. Savunhallintalaitteistojen määrittely ja kartoitus valmis 2. Savunhallintalaitteiden tarkastustoiminnan nykytilanne

Lisätiedot

ANTENNIALAN TEKNIIKKAPÄIVÄ Rantasipi Hyvinkää, 8.11.2012

ANTENNIALAN TEKNIIKKAPÄIVÄ Rantasipi Hyvinkää, 8.11.2012 ANTENNIALAN TEKNIIKKAPÄIVÄ Rantasipi Hyvinkää, 8.11.2012 KAAPELIEN PALOTURVALLISUUS JA PALOKATKOT Esityksen sisältö: paloturvallisuutta koskevat määräykset kaapelit palokatkot 1 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS

Lisätiedot

Sähköpäivä 2009 Riskien hallinta

Sähköpäivä 2009 Riskien hallinta Sähköpäivä 2009 Riskien hallinta Sähkölaitetilojen suojaus Ari Ruohomäki Pohjola Vakuutus Oy Sähkölaitetilojen vahingot Kaikista palovahingoista noin 20-25% aiheutunut sähkölaitteista sähkölaitetilojen

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden turvallisuus

Yleisötilaisuuden turvallisuus 2014 Yleisötilaisuuden turvallisuus Tuliesityksen turvallisuusjärjestelyt Päijät-Hämeen pelastuslaitos RH/2014/12/TAa 15.9.2014 Sisältö 1 Tuliesityksen turvallisuusjärjestelyt... 2 2 Tuliesityksessä tulee

Lisätiedot

Anlix Engineering & Innovation Electricity & Fire Safety

Anlix Engineering & Innovation Electricity & Fire Safety Engineering & Innovation Electricity & Fire Safety Sähkö & paloturvallisuus konseptiin kuuluvat ratkaisut Innovaatiot ja niiden tuotteistaminen Oy Ajokoirantie 5B, 02940 Espoo +358 40 849 2224 pentti.kautto@anlix.fi

Lisätiedot

Pelastusviranomainen edellyttää tilapäismajoittumisen yhteydessä otettavaksi huomioon seuraavat asiat

Pelastusviranomainen edellyttää tilapäismajoittumisen yhteydessä otettavaksi huomioon seuraavat asiat 1 (6) TILAPÄISMAJOITTUMISEN OHJE Yleistä Tilapäisen majoittumisen ohje on suunnattu henkilöille jotka eivät ole toimintakykyrajoitteisia tai kuuluvat erityisryhmiin. Tätä ohjetta on noudatettava majoitettaessa

Lisätiedot

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset www.turvallisuustutkinta.fi SPPL, Kouvola 30.10.2014 Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset Onnettomuuksien tutkinnan tarkoitus Tutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien

Lisätiedot

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi Suomen Turvallisuusneuvonantajat Laatu ja turvallisuus auditointi Yritys: Tarkastelun kohde: Auditoija: Päiväys: 1.1 Vastuuhenkilöt 1.1.1 Onko kemikaalien maakuljetuksille nimetty turvallisuusneuvonantaja?

Lisätiedot

Palotarkastusohje korvataan kokonaan uudella vuoden 2004 alusta voimaan astuvalla asetuksella tai ohjeella.

Palotarkastusohje korvataan kokonaan uudella vuoden 2004 alusta voimaan astuvalla asetuksella tai ohjeella. Sivu 1/7 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM 2001-1824/Tu-33 Antopäivä 1.10.2001 Voimassaoloaika toistaiseksi Säädösperusta pelastustoimilaki (561/1999) 88 Palotarkastusohje Palotarkastusohje on

Lisätiedot

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013) Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET

PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET Lähteet: Maatilojen palontorjunta, FK Finanssialan Keskusliitto http://www.satapelastus.fi/onnettomuuksienehkaisy/valvontatoiminta.html Valvontapäällikkö

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011 Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011 Painelaitteita koskevien säädösten vaikutus sammutuslaitteistoihin 21.10.2011 Hannu Nuolivirta

Lisätiedot

Paloilmoittimet. Paloseminaari 17 - Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015, Espoo. Palonilmaisualan yhdistys ry Matti Helkamo

Paloilmoittimet. Paloseminaari 17 - Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015, Espoo. Palonilmaisualan yhdistys ry Matti Helkamo Paloilmoittimet Paloseminaari 17 - Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015, Espoo Palonilmaisualan yhdistys ry Matti Helkamo 1 Palonilmaisualan yhdistys ry Palonilmaisualan yhdistys ry on perustettu

Lisätiedot

OHJE 1 (9) AJä 24.11.2014 POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

OHJE 1 (9) AJä 24.11.2014 POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA OHJE 1 (9) POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Laatimisvelvoite ja jatkotoimenpiteet Tämä ohje käsittelee pelastuslain 379/2011 20 mukaisen poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelman laatimista.

Lisätiedot

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA TIIVISTELMÄ ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuomo Rinne, Jukka Vaari ja Tuomas Paloposki VTT PL 1000, 02044 VTT Asuntosprinklaus Suomessa on kaksivaiheinen asuntosprinklauksen

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

AS OY UNTO TURVALLISUUSTARKASTUS

AS OY UNTO TURVALLISUUSTARKASTUS AS OY UNTO TURVALLISUUSTARKASTUS TARKASTETTAVA KIINTEISTÖ Kiinteistön postiosoite Agricolankatu 13 / Kaarlenkatu 1 Kaupunki Helsinki Kaupunginosa Kallio Kiinteistössä tarkastettuja rakennuksia 1 Tämä tarkastusraportti

Lisätiedot

PELASTUSAUTOON RAPORTOIVA KIINTEISTÖ PARK

PELASTUSAUTOON RAPORTOIVA KIINTEISTÖ PARK PELASTUSAUTOON RAPORTOIVA KIINTEISTÖ PARK Kalevi Piira VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Lämpömiehenkuja 2, 02150 Espoo Tiivistelmä PARK -hankkeen tavoitteena on pelastusautossa toimiva uusia ICT teknologioita

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tulityökurssi

Tulevaisuuden Tulityökurssi Tulevaisuuden Tulityökurssi 1 Tulityöt 2014-2024 Vuorovaikutteinen osittain, kouluttaja ei aktiivisesti opeta, vaan johtaa keskustelua, pohdintoja Koulutettavat jaetaan heti rooleihin istuttamalla koulutettavat

Lisätiedot

26.11.2012. Yrityksen tapoja suhtautua turvallisuuteen

26.11.2012. Yrityksen tapoja suhtautua turvallisuuteen Yritysturvallisuus 2012 Yritysturvallisuus Turvallisuus yrityksessä: -riskien hallinta -henkilöturvallisuus -paloturvallisuus -tietoturva -taloudellinen turvallisuus -ympäristöturvallisuus -väestönsuojelu

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppimisen opintopäivät 2011

Onnettomuuksista oppimisen opintopäivät 2011 Onnettomuuksista oppimisen opintopäivät 2011 Case: Tavaratalo Hong Kong:in tulipalo Rasmus 28.9.2011 1 28.9.2011 2 28.9.2011 3 Hong Kong tavaratalon palo 23.12.2010 kello 16 Vantaa -23 astetta 28.9.2011

Lisätiedot

Tulosyksikköohje 4 03 15.01.2014

Tulosyksikköohje 4 03 15.01.2014 Vahvistus pvm 17.02.2006 Sivu 1(6) Tämä ohje kumoaa aikaisemmat paloilmoitusjärjestelmän liittämisestä hätäkeskukseen annetut ohjeet ja ohje astuu voimaan välittömästi. PALOILMOITINLAITTEEN LIITTÄMINEN

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES)

PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES) PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES) TAUSTASELVITYKSET SÄHKÖLAITTEIDEN PALO-OMINAISUUDET Sähköpalojen henkilöja omaisuusvahingot 3/1997 * Palonsyyntutkinnan kehittäminen ja

Lisätiedot

PERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS. Palotarkastaja Raila Viljamaa. 24.4.2013 Pornainen

PERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS. Palotarkastaja Raila Viljamaa. 24.4.2013 Pornainen PERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS Palotarkastaja Raila Viljamaa 24.4.2013 Pornainen 1 KORJAUSRAKENTAMINEN Vanhan rakennuskannan moninaisuus ja eriaikaisten rakentamissäännösten vallitessa on aina tehnyt

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari Antti Nilsson 5.10.2005 Industrial Fire Protection Handbook toinen painos vuodelta 2002 käsittelee

Lisätiedot

Vesisammutus ja savunpoistojärjestelmien vuorovaikutus (palontorjunnassa)

Vesisammutus ja savunpoistojärjestelmien vuorovaikutus (palontorjunnassa) Vesisammutus ja savunpoistojärjestelmien vuorovaikutus (palontorjunnassa) Vesisammutus ja savunpoistojärjestelmien vuorovaikutus (palontorjunnassa) Lähdeteos; Interaction of water extinguishing systems

Lisätiedot

Palofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari Kalle Anttila

Palofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari Kalle Anttila Palofysiikka T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari Kalle Anttila Rakenne Yleistä kirjasta Palaminen ja palon kehittyminen Sammutusmenetelmät ja sammutteet Vedenkuljetus ja sammutussuihkut Kirjasta

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy 2013

Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services

Lisätiedot

Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi

Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi 1 Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi Pohjois-Savon pelastuslaitos Varkaus 4-11.2015 Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Miten saadaan turvallinen asumisympäristö? Yhteisellä tiedolla Yhteisellä taidolla

Lisätiedot

ÄÄNIEVAKUOINTIJÄRJESTELMIEN

ÄÄNIEVAKUOINTIJÄRJESTELMIEN ÄÄNIEVAKUOINTIJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖ OSANA PALOILMOITINTA ERHE-hanke koulutuspäivä 1..010 Jarkko Häyrinen, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos TOIMINNALLINEN PALON MITOITUS Toiminnallisessa palon mitoituksessa

Lisätiedot

Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.

Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect. Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.fi 1 Esitelmän sisältö Esittelyt Tuotantomuutokset ja turvallisuus riskit

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Erheelliset paloilmoitukset

Erheelliset paloilmoitukset Erheelliset paloilmoitukset Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät 19.-20.11.2013 Helsinki Jaana Rajakko Kauppalehti.fi 13.11.2013 Lentoposti.fi 19.10.2013 Pelastustoimen tehtävistä noin joka viides on

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Jarno Liimatainen SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA SELVITYS 1 (8) 2.2.2004

Jarno Liimatainen SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA SELVITYS 1 (8) 2.2.2004 SELVITYS 1 (8) SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA Tiedot on kerätty pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä Prontosta. Selvitys on rajattu vuoteen 2002. Jarno Liimatainen

Lisätiedot