Substantiivin deklinaatiot (Substantivets deklinationer)

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Substantiivin deklinaatiot (Substantivets deklinationer)"

Risto Heino
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Substantiivin deklinaatiot (Substantivets deklinationer) Substantiivit jaetaan 5 eri deklinaatioon, joilla jokaisella on oma päätetunnuksensa. Jokaisella substantiivilla on 4 eri taivutusmuotoa: yksiköllä on 2 muotoa (epämääräinen + määräinen) ja monikolla on myös 2 taivutusmuotoa (epämääräinen ja määräinen). Deklinaatio Yksikön epämääräinen Yksikön määräinen Monikon epämääräinen Monikon määräinen Päätetunnus 1 en karta kartan kartor kartorna -OR 2 en tidning en bil en kille tidningen bilen killen tidningar bilar killar tidningarna bilarna killarna -AR 3 en student en dator en lön ett gymnasium ett bryggeri ett kafé studenten datorn lönen gymnasiet bryggeriet kaféet studenter datorer löner gymnasier bryggerier kaféer studenterna datorerna lönerna gymnasierna bryggerierna kaféerna -ER 4 ett stycke ett arbete stycket arbetet stycken arbeten styckena arbetena -N 5 ett hus ett lån ett barn en skrivare en studerande en tekniker huset lånet barnet skrivaren studeranden teknikern hus lån barn skrivare studerande tekniker husen lånen barnen skrivarna studerandena teknikerna - 1. deklinaatioon kuuluvat en-sukuiset a-loppuiset sanat 2. deklinaatioon kuuluvat kaikki ing-loppuiset sanat sekä monet yksi- ja kaksitavuiset konsonanttiloppuiset sanat sekä e-loppuiset, en-sukuiset sanat 3. deklinaatioon kuuluvat monet pitkät ja yksitavuiset en-sukuiset sanat sekä ett-sukuiset, ium-, um-, ja eri-päätteiset ja painolliseen vokaaliin loppuvat lainasanat 4. deklinaatioon kuuluvat ett-sukuiset vokaaliloppuiset sanat 5. deklinaatioon kuuluvat ett-sukuiset konsonanttiloppuiset sanat sekä en-sukuiset are-, ande-, ende- ja er- loppuiset sanat

2 Substantiivien määräysmuotojen käytöstä Substantiivin määräysmuotojen käyttöön vaikuttaa mm. onko substantiivi 1. tietty (eli tietty, todellisuudessa olemassa oleva asia tai esine) vai yleistarkoite 2. tietyn tarkoitteen kohdalla artikkelin valintaan vaikuttaa myös onko asia tuttu (sekä lähettäjälle että vastaanottajalle) vai tuntematon. Artikkelin valintaa kuvaa hyvin yleistäen seuraavat kaaviot: Tietty Kun kyseessä on tietty tarkoite, artikkelin valinta riippuu siitä onko kyse tuntemattomasta vai tutusta asiasta. Tuntematon Epämääräinen muoto (yksikkö ja monikko). Tietty tuntematon ei yleensä aloita lausetta, vaan asia esitellään ensin epämääräisessä muodossa 1. Det finns ett nytt utbildningsprogram. Det här är en ny modell. 2. Här i vårt land produceras mycket cellulosa. Lause alkaa jollain adverbiaalilla joka määrittelee tilanteen + seuraavanlaisia verbejä: finnas, vara, bli, bygga, skapa, tillverka, ha, förekomma, existera, tillverka, exportera Tuttu Mieti tekeekö jokin asian tutuksi. Määräinen muoto (yksikkö ja monikko): o Asia on aikaisemmin mainittu: Högskolan har ettt nytt utbildningsprogram. Utbildningsprogrammet tycks bli mycket populärt. o Asia voi olla meille tuttu ja siksi määräisessä muodossa, vaikka sitä ei ole aikaisemmin mainittu, kun a) Se on osa puheena olevaa asiaa, vaikka sana ei sellaisenaan ole aikaisemmin mainittu. Vi har fått in många ansökningar. Ansökningstiden går ut i morgon. b) Se on tilanteesta tuttu. Glassen är god. Tekniken (i den här maskinen) är intressant. c) Se määritellään attribuutein yksiselitteisesti: Budgeten för 2012 lades fram för styrelsen. d) Se on yleisesti tunnettu (tietyssä piirissä): Ska vi gå till huvudbyggnaden? e) Tietyt n.s. komparatiiviset verbit antavat olettaa että se on tuttu: höja, sänka priset; minska, öka, sjunka, förstora, förbättra, fördubbla f) Puhuessamme kokonaisuudesta, josta otamme tietyn osan, oletamme sen olevan meille tuttu. Ex. en liten bit av kakan; en stor del av/ 20 % av studerandena. Epämääräinen muoto: Vaikka asia olisi tuttu, se on epämääräisessä muodossa o omistusmuodon jälkeen: Aalto-universitetets huvudbyggnad o tiettyjen pronomien jälkeen: min, din, hans, hennes, dess, sin, vår, er, deras, samma, nästa bok Yleinen tarkoite Kun kyseessä on yleistarkoite, eli ei tietty konkreettisesti olemassa oleva vaan esim. laji tai ryhmä, käyvät usein kaikki muodot, kuitenkaan ei aina. Merkityseroja syntyy sekä määräisen ja epämääräisen muodon että yksikön ja monikon muotojen välillä. Vaikka kaikki muodot kävisivätkin, niissä on vivahde-eroja: Yksikkö Epämääräinen muoto En ros har taggar Epämääräinen yksikkö käytetään jos lause koskee lajinsa jokaista edustajaa. Abstraktit, ei-laskettavat substantiivit ja ainesanat ovat aina yksikössä, ja yleisesti epämääräisessä muodossa: Teknik är roligt. Glass är gott (Määräinen muoto tekee joskus helposti asiasta tietyn, ei enää yleisen: Tekniken är intressant/glassen är god). Mutta: Oljan är mycket efterfrågad (käy hyvin). Määräinen muoto. Rosen har taggar. Skarven har kommit till Finland. Vem uppfann datorn? Sanottu pätee lajille kokonaisuutena (käsite, idea). Tällöin epäm.muoto ei käy: *Vem uppfann en bil? *En lunnefågel har försvunnit från Sverige. Määritelmissä on yleensä yksikön määräinen: Cirkeln är rund. Strindberg: Människan är god men människorna är onda. Monikko Epämääräinen muoto Rosor har taggar. Epämääräinen muoto lauseen alussa käy yleensä hyvin. Lause kuvaa silloin usein jotain yleispätevää. Määräinen muoto. Rosorna har taggar. Laskettavat substantiivit ovat usein tässä muodossa, esim. kansallisuudet: Finländarna har varit aktiva i EU.

3 Ska det vara bestämd eller obestämd form? (på svenska) Huvudregel - Obestämd form används då man första gången nämner något som mottagaren inte känner till. - Bestämd form används när man fortsätter att tala om något, när det man talar om är känt av mottagaren och då det kan uppfattas som självklart i sammanhanget. Exempel - Jag har massor av böcker i mina hyllor, men jag avskyr att söka, så böckerna står i bokstavsordning. - Kommer du till festen i kväll? Några andra minnesregler Använd obestämd form: - generellt om verb: åka tåg, laga mat, dricka kaffe - vid ägande: Kalles båt, mina vänner, din bok - vid kvantitet: olika kurser, många studenter - efter nästa : nästa höst Använd bestämd form: - vid den här och den där : den här veckan, de där mötena - i vissa fraser: gå på krogen, ha pengar på banken Ska det vara artikel eller inte? Jämför: - Vill du ha kaffe? - Ja tack, jag tar gärna en kopp kaffe. - Hon är läkare. - Ja, hon är en skicklig läkare! - Vem vill bli miljonär? - Gärna. Vem skulle inte vilja bli en glad miljonär? - Han jobbar som en galning, dag och natt. - Han jobbar som journalist och manusförfattare

4 Foto: Lehtikuva/Viena Kytöjoki. Konstverk av Warhol hittades på diskett (HBL-FNB-AFP Publicerad: ) En datorklubb i Pittsburgh i USA har gjort ett intressant fynd: Tidigare okända verk av Andy Warhol som sparats på disketter. Bland fynden finns ett porträtt och bilder av konstnärens favoritämnen: konservburkar och Marilyn Monroe. Sammanlagt hittade man 28 bilder, en del av dem signerade, och konstkritiker tror att även de osignerade verken är äkta. Upphovsmannen till några av bilderna är oklar, och en del har även lidit skada under tiden de lagrats på diskett. Det var den amerikanska konstnären Cory Arcangel som i ett klipp på Youtube såg när Warhol experimenterade med att göra konst på diskett. År 2011 kontaktade han Warhol-museet som i sin tur uppmanade honom att kontakta universitetets datorklubb med expertis att hantera gamla datorer. 1. Stryk under alla substantiv du hittar 2. Placera substantiven i rätt ruta här: Obestämd form Bestämd form Singular Plural 3. Diskutera varför orden står i bestämd eller obestämd form.

5 Facit (= korrekta svar) till övning 2 ovan Singular Plural Obestämd form (en) diskett, en datorklubb, ett fynd, ett porträtt, ett klipp, konst, datorklubb, expertis, konstverk, (okända) verk, disketter, bilder, favoritämnen, konservburkar, konstkritiker, datorer Bestämd form upphovsmannen, tiden, konstnären, Warholmuseet fynden, verken, bilderna

Samankaltaiset tiedostot

SUBSTANTIIVIT (text 2, s. 35)

SUBSTANTIIVIT (text 2, s. 35) Substantiivit jaetaan viiteen taivutusluokkaan (deklinaatioon) monikon tunnuksen mukaan. Taivutusluokissa 1 3 on pääasiassa en-sukuisia sanoja ja taivutusluokissa 4 5 pääasiassa