Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Tiedonsiirron muutos- ja uhka-analyysi

Transkriptio

1 Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Tiedonsiirron muutos- ja uhka-analyysi Tietosiirtotoimikunnan seurantaraportti 2/2001 Helsinki 2002

2 Puolustustaloudellinen Seurantaraportti Julkinen Suunnittelukunta Tietojärjestelmäjaosto Tiedonsiirtotoimikunta Helsinki (5) Tiedonsiirron ja -käsittelyn muutos- ja uhka-analyysi 2/ Raportin rakenne Tämä raportti on tarkoitettu yritysten, viranomaisten että hallinnon käyttöön tukemaan varautumistoimintaa. Raportti antaa perusteita nykyisissä järjestelmissä esiintyvien riskien arvioinnille, näiden riskien vähentämiseksi tarvittavien toimien suunnittelulle sekä lähitulevaisuuden kehityksen arvioinnille. Tämä raportti on jatkoa tietojärjestelmäjaoston tiedonsiirtotoimikunnan aiemmin laatimille raporteille, joita tätä aiemmin on julkaistu kolme kappaletta. Raportti sisältää pääosin uusia tai edellisistä raporteista muuttuneita asioita tai painotuksia. Siksi sitä suositellaan käytettäväksi yhdessä aiemmin julkaistujen kanssa. Raportti on laadittu neljässä seurantaryhmässä, joihin kuhunkin kuului jäseniä sekä tiedonsiirto- että tiedonkäsittelytoimikunnasta. Raportin laatimistavasta johtuen tekstissä saattaa esiintyä saman aiheen käsittelyä useammassa eri kohdassa, kuitenkin yleensä eri näkökulmasta. Tätä seurantaraporttia ei edellisen tapaan postiteta enää paperiversiona, vaan se lähetetään suoraan tiedonsiirtotoimikunnan sihteerille ilmoitettuihin sähköpostiosoitteisiin. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry jakaa raportin omille jäsenyrityksilleen. Raportti julkaistaan lisäksi myös Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuilla osoitteessa Osoitteesta löytyvät myös aiemmat raportit. Palautetta raportin sisällöstä ja käytettävyydestä pyydetään lähettämään tiedonsiirtotoimikunnan sihteerille osoitteella tai faksi (09) Alan yleismaailmallisessa kehityksessä tapahtuneet muutokset ja niistä johtuvat uhat Yhdysvaltoihin 11. syyskuuta 2001 tehdyt terrori-iskut vaikuttivat laajalti myös sähköisen viestinnän eri toimintoihin. Tapahtumat osoittivat, että riskianalyyseissä ja kaiken tasoisessa valmiussuunnittelussa on mahdollisia uhkia katsottava huomattavasti aiempaa laajemmin.

3 Terrori-iskujen seurauksena alueella ollut teleyritysten keskus tuhoutui pahasti, minkä seurauksena yli tilaajayhteyttä katkesi; tämä ja muutenkin lisääntynyt liikenne aiheuttivat alueen televerkossa ylikuormitustilanteita kansainvälisessä puhelinliikenteessä ongelmat rajoittuivat lähinnä normaalia suurempaan estoon Yhdysvaltoihin terminoituvassa liikenteessä telelaitteiden varaosatoimitukset hidastuivat merkittävästi Yhdysvaltain ilmatilan sulkemisen seurauksena, mikä osaltaan hidasti verkkojen elvytystoimia ja myös osaltaan nosti peruskomponenttien hintaa, niin kuin kriisien aikana yleensä tapahtuu useat alueella toimivat yritykset menivät konkurssiin, koska niiden tärkeintä omaisuutta eli tietoa ja sen säilyttämistä ei oltu varmennettu riittävästi; tähän vaikuttivat luonnollisesti muutamissa yrityksissä tapahtuneet merkittävät henkilömenetykset sekä myös tietoteknisten järjestelmien ylläpitohenkilöstön menetykset sähkönjakelu häiriintyi laajalla alueella; syinä olivat fyysiset vauriot useassa kohtaa alueen silmukoidussa keskijänniterunkoverkossa ja muuntoasemilla, poltto- ja voiteluainehuollon vaikeutuminen, pölyn tukkima ilmanotto varavoimakoneissa, liian matalalle tehonkulutukselle ja liian lyhytaikaiseksi mitoitetut varavoimajärjestelyt sekä huoltohenkilöstön pääsyvaikeudet tele- ja varavoimatiloihin uutistoimistoista ainakin CNN siirtyi verkkosivuillaan erityiseen kriisitilaan, jossa sivuilta oli karsittu pois turha grafiikka ja linkit; näin sivujen latautumisaika saatiin mahdollisimman lyhyeksi; sekä IP-liikenteessä ei kuitenkaan havaittu merkittävää liikennemäärän kasvua; tapahtumat kuitenkin aktivoivat globaalit ip-verkkojen omistajat yhteistyöhön vaihtoehtoisten reititysvarausten valmistelemiseksi Keskeisinä oppeina suomalaiseen varautumisjärjestelmään voitaneen terrori-iskujen kokemuksista ottaa ainakin seuraavat: verkon hallintayhteydet pitäisi olla erotettuna itse tuotantoverkosta organisaatioiden tietovarannot on varmennettava sekä loogisesti että fyysisesti riittävän etäälle toisistaan ja riittävän useasti varavoimajärjestelyjen mitoituksessa on huomioitava myös jäähdytys- ja ilmastointijärjestelmien sekä valaistuksen vaatima teho sekä mahdollisuus voimakoneiden huoltoon pitempiaikaisessa käytössä kriittisten tiedonsiirtoyhteyksien reittivarmennusten toteutus ja reittivarmennuksen pysyvyys verkon loogisella ja fyysisellä tasolla on asetettava uuteen tarkasteluun fyysisiä kaapeleita kahdennettaessa ne on tuotava kiinteistöihin kahta eri reittiä; sekä viranomaistiedotuksen vastaanottoon on kaikissa toimipaikoissa varauduttava paristoin varustetuilla radioilla. Myös uudet tietokonevirukset häiritsivät loppuvuoden 2001 tietoliikennettä. Virukset ovat lisääntyneet. Yksittäinen virus voi käyttää useaa eri leviämistapaa. Huolestuttavana piirteenä on havaittavissa virusten mukana tulevien verkon tarkkailu- ja takaporttien määrän kasvu. Samoin on havaittavissa merkkejä tietojärjestelmien tiedostoja tuhoavien virusten määrän kasvusta. Myös niiden leviämistavat ovat lisääntyneet. 2

4 Useimmat havaituista viruksista ja madoista ovat käyttäneet hyväkseen ohjelmistojen tunnettuja tietoturva-aukkoja. Vaikka näihin aukkoihin on ollut olemassa korjausversiot, eivät yritykset ole aina tarvittavia päivityksiä tehneet. Tämä voi johtua välinpitämättömyydestä tai tietämättömyydestä, tai sitten päivitystarve on ollut niin suuri, että sen toteuttamisen käytössä olleilla voimavaroille ei ole ollut mahdollista. Kokonaisuudessa teleyritysten tuotantojärjestelmien haavoittuvuus verkosta tuleville hyökkäyksille on lisääntymässä. Näiden vaikutuksen torjunta vaatii yrityksiltä jatkuvasti lisää voimavaroja Tiedonsiirron tekniikka, verkot ja palvelut 3.1. Seuranta-alueella havaittuja muutoksia Sen lisäksi, mitä edellisessä kohdassa terrori-iskuun liittyen todettiin, voitaneen IPpohjaisten verkkojen katsoa kestävän suhteellisen hyvin ylikuormitustilanteita ja pienempiä verkkovaurioita. Tällaisissa tilanteissa pakettikytkentäinen verkko jatkaa edelleen pakettien välittämistä, vaikkakin hitaammin ja normaalia suuremmalla viiveellä. Toisaalta myös piirikytkentäisiin verkkoihinkin on vuosien mittaan rakennettu ominaisuuksia, joilla vaurio- ja ylikuormitustilainteiden seurauksia voidaan lievittää. Näitä ovat muun muassa vaihtoehtoinen väylöitys, eston hallinta sekä etuoikeutetut liittymät ja suunnat. Isojen telelaitekeskittymien rakentaminen voi lisätä järjestelmien samanaikaista vaurioherkkyyttä, ellei samanaikaisesti huolehdita toimintojen ja tietovarantojen varmistamisesta. Operaattorien yhteistyön lisääntyessä verkkoihin voi syntyä muitakin kriittisiä rakenteita joko kaapeliverkoissa tai teleasemilla. Kapasiteettia keskenään vaihtavien operaattoreiden olisi hyvä varmistaa, että omaan käyttöön saadut yhteydet ovat tosiasiallisesti sekä fyysisesti että loogisesti muita yhteyksiä varmentavia. Tietoteknisten palveluiden saatavuuden varmistamista pohdittaessa on jälleen esitetty kysymys niiden varmentamismahdollisuudesta manuaalimenetelmin. Esimerkiksi pankki- ja muiden rahoituspalveluiden toimintaa lienee kuitenkin nykyään mahdotonta korvata muilla menetelmillä. Syitä tähän ovat muun muassa henkilöstön vähäinen määrä sekä manuaalitoiminnassa tarvittavien tietotaidon ja välineiden puuttuminen. Teknisten järjestelmien tietoturvan varmistamisessa merkittäviä huomioitavia asioita ovat langattomiin lähiverkoihin kohdistuviin uhkiin vastaaminen. 3.2 Muutosten vaikutus varautumiseen Jos varautuminen tietojärjestelmäalalla, ja muillakin aloilla, perustuu suosituksiin, niin ratkaisuja tehtäessä voimavarojen käyttö keskittyy liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen. Toisaalta, riittävä epävarmuus voi toimia perusteena myös varautumisasioiden kuntoon saattamiselle. Yhä verkottuvammassa toimintaympäristössä eri toimijoiden varautumisperiaatteiden ja tasojen pitäisi olla yhtenevät. Tämä korostaa kumppanuusyritysten ja alihankkijoiden kanssa käytävien yhteistoimintaneuvottelujen kasvavaa merkitystä.

5 4 Varmistettavan tiedon määrä on lisääntynyt merkittävästi. Varautumisessa on huomioitava sekin, että nämä tietovarannot siirtoyhteyksineen yhä useammin sijaitsevat ulkomailla. Tiedonsiirtoyhteyksiä rakennettaessa on vältettävä keskittämästä kaapelireittejä liiaksi. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa tämä olisi huomioitava siten, että varmentavat ja silmukoivat siirtoyhteydet kulkisivat fyysisesti eri kaapelikaivannoissa. Operaattoritoiminnan jatkuvasti kansainvälistyessä saattaa verkonhallintakeskus sijaita myös Suomen ulkopuolella. Tällaisissa tapauksissa olisi pyrittävä selvittämään mahdollisuudet verkonhallinnan siirtämiseksi tarvittaessa Suomeen. Internet-verkon juurinimipalvelimien käytön varmistaminen kansallisesti on järjestettävä esimerkiksi FICIX-yhteistyöllä. Muina varautumistoimina voidaan esittää, että asiantuntijoiden saatavuus on pyrittävä turvaamaan yrityskohtaisesti siten, että mahdollisimman monella avainhenkilöllä on työjärjestyksessä tai muilla tavoin nimetty riittävän tieto-taidon omaava henkilö kansallisen tiedonsiirtoverkon synkronoinnin häiriöalttiutta on tutkittu ja havaittu, että keskitetyn kellotahdin puuttuminen ei kovin nopeasti aiheuta verkoissa vakavia ongelmia sähkön syötön varmentaminen teleasemilla, ja erityisesti matkaviestinverkkojen asemilla, on nykyistä voimakkaammin huomioitava Teletoiminnan energian saannin turvaaminen (2/92) valmiusohjetta uusittaessa varautumista kehitettäessä on huomioitava nykyinen suuntaus, jossa yhä useammalta taloudelta puuttuu kiinteä puhelinliittymä; sekä Internet on muodostumassa myös yhä tärkeämmäksi sähköisen joukkoviestinnän välineeksi. 4. Kilpailutilanne ja yritysrakenteet Tietojärjestelmäalan kilpailutilanteessa ja yritysrakenteissa ei seuranta-aikana ole tapahtunut sellaista uutta, joka muuttaisi tai lisäisi jotain oleellista kolmeen edelliseen seurantaraporttiin. Sen sijaan jo aiemmin esitettyjen varautumistasoa parantavien toimenpiteiden käytäntöön viemistä ja näiden toimenpiteiden vaikutusten seurantaa on tehostettava. Eräänä aiemmin käsittelemättömänä asiana on kuitenkin tilanne, jossa merkittävä telepalveluiden tarjoaja joutuu konkurssiin, eikä enää siten kykene jatkamaan palvelutuotantoaan. On selvitettävä, miten tällaisessa tilanteessa turvataan asiakkaina olleiden tärkeysluokiteltujen yritysten ja viranomaisten tiedonsiirtotarpeet ja minkälaisella aikaviiveellä tarvittavat palvelut on siirrettävissä muiden yritysten toimitettavaksi. 5. Telehallinto, -säädöstyö ja ohjaus Hallitus antoi eduskunnalle esitykset laiksi sähköisistä allekirjoituksista viestintähallinnosta annetun lain muuttamisesta; sekä

6 5 laiksi tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Myös monet muut uudet tai valmisteilla olevat lait (vast) vaikuttavat nykyään teleyritysten toimintaan, kuten esimerkiksi sananvapauslaki, pakkokeinolain muutos koskien televalvontaa, laki yksityisyyden suojasta työelämässä sekä tekijänoikeuslaki. Lisäksi varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta on hyväksytty eräitä lakimuutoksia syksyllä Edellisessä raportissa esitellyn TIHA2-raportin perusteella on syksyn 2001 kuluessa asetettu kolme asiantuntijaelintä. Valtioneuvosto asetti tietoturvallisuusasioiden neuvottelukunnan ja sen puheenjohtajaksi Viestintäviraston ylijohtajan. Neuvottelukunnan yhtenä tehtävänä on laatia ehdotus kansalliseksi tietoturvastrategiaksi. Strategiassa arvioidaan tietoliikenteen ja järjestelmien turvallisuutta nyt ja tulevaisuudessa sekä määritellään viranomaisten ja yritysten kiireellisimmät toimenpiteet. Lisäksi neuvottelukunta edistää tietoturvateknologian kehitystä ja lisää yleistä tietoisuutta tietoturvasta. Neuvottelukunta keskittyy normaaliolojen tietoturvakysymyksiin. Viestintävirasto perusti CERT-FI-ryhmän. Ryhmän toiminta keskittyy tietoturvauhkien ja loukkausten ehkäisyyn ja tekniseen yhteistyöhön tietoturvaloukkausten havainnoinnin ja ratkaisemisen alueella. Viestintäviraston CERT-toiminta on päätetty aloittaa vuoden 2002 alusta. Lokakuun 28. päivänä 2001 perustettiin myös COMSEC-työryhmä. Sen toiminta kattaa kaikki ne toimenpiteet, joiden avulla pyritään turvaamaan tieto- ja telejärjestelmissä siirrettävien tietojen luottamuksellisuus, eheys ja käytettävyys. Työryhmä seuraa myös tietoturvan standardointia ja varmennetoiminnan kehitystä. Näiden lisäksi julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA on asettanut kuntasektorin tietoturvallisuutta selvittävän ryhmän. CERT-toiminnasta on valmistunut seuraavat selvitykset: LVM:n raportti CERT-toiminta Suomessa LVM:n raportti Kansallisen tietoturvastrategian tarve Suomessa VM:n ohje Toimet tietoturvaloukkaustilanteessa Jatkossa on erityistä huomiota kiinnitettävä muun muassa tietoliikenneturvallisuutta koskevan kansallisen kokonaisstrategian laatimiseen varautumisnäkökulman huomioimiseen standardoinnissa ja kansainvälisessä yhteistoiminnassa valmiusohjeistuksen ajanmukaisuuteen sekä lupahallintoon ja taajuuspolitiikkaan. Puheenjohtaja Markku Koli Sihteeri Pertti Hyvärinen JAKELU Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivut Erikseen ilmoitetut sähköpostiosoitteet FiCom ry