lehti omaishoitajille ja läheisille Omaishoitajat ja ansiotyö Jaksaminen

Transkriptio

1 Lähellä lehti omaishoitajille ja läheisille Omaishoitajat ja ansiotyö Jaksaminen

2 Lähellä Hattulalaiset Virtaset yhteensovittavat työtä ja omaishoitoa. sisältö Pääkirjoitus... 3 Työt seis! Vili tulee kotiin... 4 Omaishoito, yhteiskunnallisesti ja liiketaloudellisesti arvokasta... 6 Näin haet omaishoidon tukea... 8 Vauhdikas sparraaja Lähellä UUTISIA Liikkuminen tuo iloa Annikille ja Ghitalle. Keppijumpassa melotaankin näyttävästi. Omaishoito ja perhehoito käsi kädessä Miksi juuri äijäprojekti? Annelin ajatuksia AJANKOHTAISTA Intohimona kirjat LÄHELLÄ asioita ajassa Vammaisena matkalle NURKAN TAKANA Mistä voimavaroja Anni (vas.) osallistuu mielellään voimiensa mukaan 18 kotiaskareisiin. LAKIMIES LÄHELLÄ LÄÄKÄRI LÄHELLÄsi SVENSK RESUMé Pirkanmaan miesomaishoitajat rentoutuivat minigolfin parissa.

3 Tunneälyä työnantajille! Pääkirjoitus Elin 1980-luvun puolivälissä aikoja, jolloin olin palaamassa takaisin työelämään vammaisen lapseni siirtyessä erityislapseksi tavalliseen päiväkotiin, jossa hänellä oli henkilökohtainen avustaja. Kotipiirissä oli vaikeasti vammautunut veli ja oma aika oli todella kortilla. Tuolloin ei vielä puhuttu ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamisesta, mutta näin jälkeenpäin ajatellen sain juuri niitä joustoja, joita elämäntilanteessani tarvitsin. Työhöni kuului paljon kouluttamista myös viikonloppuina. Arjen helpotukseksi muodostuivat ns. työajan tasaukset, jolloin pystyin joka torstai-iltapäivä olemaan vapaalla ja viemään lapseni fysioterapeutille. Bobath-terapiaa antoi vain yksi jumppari ja hänkin toisessa kaupungissa. Torstaivapaani herättivät tietenkin kateutta työkavereissa, vaikka jokainen tunti maksettiin takaisin viikonlopputöinä. Vielä suurempi kateuden aihe oli parkkipaikka, jonka sain työpaikan piha-alueelta isojen pomojen autojen vierestä. Se oli minulle työelämän mahdollistumisen ja jaksamisen elinehto. Julkisilla kulkuneuvoilla en olisi pystynyt selviytymään ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamisesta. Piti auttaa veljen pääsyä päiväkeskukseen ja hoitaa hänen asioitaan, lapsi piti viedä kaukana olevaan päiväkotiin ja vielä hakea hänet ennen kuin avustajan työpäivä päättyi. Pystyimme kulkemaan samaa matkaa puolisoni kanssa, töihin mennessä hän jäi kyydistä matkalla ja palatessa odotteli kyytiäni kadun varressa. Mitkään näistä joustoista eivät olisi sujuneet, jos silloinen työnantajani ei olisi osannut asennoitua tilanteeseeni oikein. Tänä päivänä sitä kutsutaan tunneälyksi. Tunneäly-käsitteen kerrotaan syntyneen Yalen psykologian professori Peter Saloveyn ja hänen kollegansa John Mayerin maalatessa olohuonetta vuonna Miehet päättivät tuolloin lähteä määrittelemään ja mittaamaan uutta tunteisiin liittyvää älykkyyden osa-aluetta, jota tavanomaiset älykkyystestit eivät mitanneet, mutta josta ajattelijat jo Aristoteleesta alkaen olivat kirjoittaneet. Tiivistettynä tunneäly on kykyä hyödyntää tunteita ja tunnetietoa omassa ajattelussa ja toiminnassa. Silloisella esimiehelläni oli rutkasti tunneälyä. Sitä peräänkuulutamme tässä lehdessä myös yleisemmin. Jokaisella omaishoitajalla tulisi olla oikeus halutessaan osallistua työelämään. Näin saadaan myös yhteiskunnan rattaat pyörimään. Tänä päivänä puhutaan paljon työurien pidentämisestä. Kuitenkin on enemmän sääntö kuin poikkeus, että esimerkiksi vaikeasti vammaisten lasten vanhemmat eivät pysty osallistumaan työelämään täysipainoisesti. Työpaikoilta tulisi löytyä joustoja myös puolisoaan tai omia vanhempiaan hoitaville, kenelle tahansa omaishoitotilanteessa olevalle, myös ns. etäomaishoitajille. Jaksaminen on usein pienestä kiinni. Omaishoitajat itse kokevat, että myös mahdollisuus käydä ansiotyössä lisää jaksavuutta. Arki jäsentyy eri lailla kuin jos pelkästään omaishoito täyttäisi koko vuorokauden. On jotenkin irvokasta, että ansiotyö on monelle omaishoitajalle vapaa-aikaa. Sitä oikeaakin lomaa tarvitaan. Englannissa on havaittu, että omaishoitajamyönteisyys on myös työnantajan etu. Omaishoitajalla on oltava myös mahdollisuus osallistumiseen. Omaishoitajien omat yhdistykset tarjoavat vertaistukea ja vaikuttamismahdollisuuksia. Yhdessä olemme enemmän! Julkaisija: Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf, Hämeentie 105 A 18, Helsinki, puh , faksi , kotisivu Päätoimittaja: Merja Salanko-Vuorela merja.salanko-vuorela@omaishoitajat.fi Toimitussihteeri: Juha Viitanen juha.viitanen@omaishoitajat.fi Toimitusneuvosto: Pertti Rajala (puh.joht.). Hanna Jensen, Matti Mäkelä, Marianne Lind, Merja Salanko-Vuorela, Juha Viitanen. Svensk ResumÉ: Maria Österlund Osoitteenmuutokset: Hämeentie 105 A 18, Helsinki, puh Ilmoitusmyynti: Eija Sonninen, puh , faksi (09) , eija.sonninen@tjm-systems.fi Mainosilmoitusaineistot: TJM-Systems Oy, PL 75, Espoo, puh. (09) , faksi (09) Ulkoasu: Forssa Print/taittopalvelu Anita Ukkonen ja Päivi Sillstén-Jokela Painopaikka: Forssa Print. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. ISSN vuosikerta. Lähellä-lehti julkaistaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Seuraava lehti ilmestyy KANsi: Talvi Luostolla KANNEN kuva: Jukka Nuutinen / Studio Zoomi lähellä 1/2013 3

4 Teksti ja kuvat: Matti Mäkelä Työt seis! Vili tulee kotiin Omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamisessa riittää haasteita. Kimuranttia palapeliä kokoaa tälläkin hetkellä O noin suomalaista. Arjen muuntuvat palaset ovat tuttuja myös Hattulassa asuville Virtasille. Joka kuudes viikko n elokuinen aamu. Kesäloma on ohi. Vili Virtanen, 18, lähtee ensi kertaa Pohjanmaalle kouluun. Lehtimäen erityiskansanopistoon on matkaa lähes 250 kilometriä. Peruskoulun jälkeistä sopivaa jatkokoulutuspaikkaa ei lähempää saanut, mikä nuorta miestä hieman harmittaa. Perheen arki muuttuu jälleen kerran. Se tietää järjestelyjä myös työssäkäyville vanhemmille. Viisi viikkoa koulua ja viikko kotona. Näin menee Vilin uudet koulujaksot. Joka kuudes viikko perhe joustaa ansiotyöstä. Taksiyrittäjänä toimiva Pauli on usein poikansa kanssa kotona. Syyslukukaudella Vilillä oli viisi tällaista kotiviikkoa. Se tiesi viittä viikkoa pois taksityömaalta. Välillä onnistun palkkaamaan taksiajoon tuuraajan, välillä heitä on vaikea löytää. Omaishoidon tukeakaan ei näiltä hoitoviikoilta saa, kun ne eivät muodosta yhtenäistä kuukautta, Pauli toteaa. Räätälöity tuki meidän tilanteeseen olisi se, että löytyisi sopiva henkilökohtainen avustaja kotiin. Kesäaikana meillä on sellainen joskus ollutkin. Olisi hyvä, jos kunta joustaisi ja suostuisi siihen, että toinen vanhemmista Ansiotyöstä joustetaan, jotta Vilin arki sujuu, Anne ja Pauli Virtanen kertovat. 4 lähellä 1/2013

5 voisi toimia henkilökohtaisena avustajana, Pauli toivoo. Tasapainoilua Työssäkäyvät omaishoitajat tasapainoilevat kahden työn välillä. Virtasen perheessä vanhemmat joutuvat pitämään kesälomansa peräkkäin Vilin hoitojärjestelyjen vuoksi. Käytännön ongelmia ratkotaan monessa muussakin ansiotyön ja hoidon sovittamisen asiassa. Vuosien saatossa huolta ja stressiä on vähentänyt se, jos on voinut lähteä aamuisin töihin luottavaisin mielin. Vuoden ikäisenä Vilille löytyi sopiva perhepäivähoitopaikka ja myöhemmin päiväkoti, jossa hän sai myös kaivattua seuraa. Peruskoulun alkaessa Vili sai henkilökohtaisen avustajan, jonka kanssa aamu- ja iltapäivähoidotkin järjestyivät hyvin. Jos Vili oli sairas, avustaja oli hänen kanssaan kotona, Anne muistelee kiitollisena. Koulu vei kauemmas Vili siirtyi viidennellä luokalla Helsinkiin Ruskeasuolle, liikuntavammaisten erityiskouluun. Pitkämatkalaisena hän asui koulun sisäoppilasasuntolassa. Ruskis oli monella lailla iso muutos. Työssäkäyvinä vanhempina pääsimme käymään pari kertaa viikossa iltaisin hänen luonaan ja viikonloput olimme yhdessä kotona, Anne kertoo. Nyt Vilin kuuden viikon opiskelujakso Pohjanmaalla tuntuu erityisen pitkältä ajalta. Käymme siellä kahden viikon välein. Vietämme sielläpäin viikonloppua tai haemme Vilin viikonlopuksi kotiin. Matkoihin perheeltä menee tuollaisena viikonloppuna helposti 12 tuntia. Tien päällä ollaan muutenkin, sillä Vili tykkää kierrellä eri kaupungeissa bongaamassa maamerkkejä, kuten jäähalleja, uimahalleja ja asemia. Keinoja työn ja läheisen hoidon yhteensovittamiseen Saako apua perheeltä, sukulaisilta, ystäviltä, naapureilta? Löytyykö palveluita ja tukea, lisätietoja saa kunnan sosiaalitoimesta. Keskustelu työnantajan kanssa: Auttaisivatko työaikajärjestelyt, kuten etätyö, liukuva työaika, lyhennetty työaika, osa-aikaeläke, osa-aikalisä, osittainen hoitovapaa, säästövapaa, tilapäinen poissaolo pakottavasta perhesyystä, työaikapankki, vuorotteluvapaa, ylityövapaa, opintovapaa. Selvitä mitä tukea voit saada oman työkyvyn ylläpitämiseen. Työsopimuslain mukaan omaishoitajalla on mahdollisuus olla pois työstä perheenjäsenen tai läheisen hoitamiseksi. Käytännön järjestelyt ovat yksittäisen työntekijän ja -antajan välisiä. Hae omaishoidon tukea (kts. hakuohjeet tämän lehden sivuilta). Älä jää yksin. Voit myös keskustella soittamalla valtakunnalliseen omaishoidon neuvontaan ma to klo tai keskustella Viliä on kuntoutettu Unkarissa Budapestissä Petö-instituutissa. Vilin kuntoutusohjaaja tätä meille suositteli ja päätimme tehdä kaiken sen, mitä lapsen kuntoutumisen eteen voi tehdä, Anne sanoo. Lapsen kuntouttamisessa perhe on joutunut tekemään myös taloudellisia päätöksiä. Saimme järjestettyä ansiotyömme niin, että kuntoutusjaksot mahdollistuivat kolmena peräkkäisenä toukokuuna. Kaikkinensa kuntoutusjaksot Unkarissa maksoivat varmaan noin silloista markkaa, Pauli summaa. Yhtenä keväänä piti myydä siviiliauto pois, jotta pääsisimme viemään Vilin taas Unkariin, Pauli muistelee. Lisää vaihtoehtoja kaivataan Virtaset toivovat, että yhteiskunta kertoisi paremmin palveluista ja tukimuodoista. Jos ei itse tiedä, saattaa jäädä paljosta paitsi. Kuntien tulisi järjestää myös enemmän avustajia, joita perheet voisivat tarvittaessa käyttää. Nyt avustajia on itse niin vaikea löytää. Ketä tahansa ei voi pyytää, kun perehdyttämiseen menee aikaa ja Vilin nostamiset vaativat myös hoitajalta voimia, vanhemmat toteavat ja miettivät samalla mitä mahtaa tapahtua Lehtimäen jälkeen. Mistä löytyisi tietoa vaihtoehdoista, sopiva asunto, samanhenkistä porukkaa ja palveluita, joita arjessa tarvitaan. Onneksi työnantaja on joustanut Pankissa työskentelevä Anne on tyytyväinen työnantajaansa, joka on ymmärtänyt hyvin perheen tilannetta ja joustanut loma-ajankohdissa. Vanhemmat ovat voineet olla aina mukana myös Vilin kuntoutusjaksoilla. Sopivia kuntoutusmuotoja on haettu ulkomaita myöten. lähellä 1/2013 5

6 Ilmiöitä Teksti: Malla Heino Omaishoito, yhteiskunnallisesti ja liiketaloudellisesti arvokasta Eurooppalaisten perhejärjestöjen liitto (COFACE) kampanjoi parhaillaan vuoden 2014 saamiseksi työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vuodeksi Euroopan Unionissa. 6 lähellä 1/2013 Kampanjan symboliksi on valittu kaksi pingviiniä, huoltaja ja pikkuinen huollettava. Toinen huoltajista lienee parhaillaan töissä ruokaa hankkimassa. Pingviinien maailmassa molemmat vanhemmat huolehtivat jälkeläisistään ja toteuttavat siten jaetun vanhemmuuden periaatetta ja sukupuolten tasa-arvoa. Kampanjalla tavoitellaan yleisen tietoisuuden lisäämisen ohella eri osapuolten ja sidosryhmien sitoutumista uusien ratkaisujen löytämiseksi koko Eurooppaa koskettavaan ongelmakenttään. Kokonaisia ihmisiä iloineen ja suruineen töissä ja kotona Perhe ja läheiset ihmiset ovat meille tärkeitä, ja perheenjäsenten hyvinvointiin ollaan halukkaita panostamaan. Perheyhteisön osallisuus ja vastuu vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hoitamisesta on lisääntymässä. Yhä useamman työssäkäyvän arkeen sisältyy vaihtelevassa määrin erilaisia läheisten ihmisten hoiva- ja hoitotarpeita. Euroopan Unionissa on laskettu pitkäaikaishoidosta jopa 80 %:n olevan perheenjäsenten vastuulla. Työpaikkatasolle sovellettuna tämä tarkoittaa esimerkiksi Isossa-Britanniassa sitä, että yksi seitsemästä työntekijästä on samanaikaisesti myös omaishoitaja. Toisaalta yksi viidestä on jättänyt työnsä omaishoidon takia. Suomen tilanne ei todennäköisesti poikkea ratkaisevasti Isosta-Britanniasta, vaan useimmilta työpaikoilta löytynee ainakin joku, jolla on työn ohessa myös vastuu läheisensä hoivasta. Joukossa on varmasti myös heitä, jotka eivät tunnista omaishoitotilannetta kotonaan, samoin kuin sellaisia työntekijöitä, jotka huolehtivat pitkienkin välimatkojen päässä asuvista läheisistään (ns. etäomaishoitajat). Perhe- ja työelämän yhteensovittaminen ei ole vielä työpaikkojen arjen ja käytäntöjen itsestään selvä osa. Työntekijää ajatellaan vain työntekijän roolissa huomioimatta muita elämän osa-alueita. Suomalaiseen työkulttuuriin on kuulunut vahva pärjäämisen perinne, jossa yksityiselämä on suljettu työpaikan ulkopuolelle ja yhteensovittamisen hankauskohtia on soviteltu lähinnä sosiaalipolitiikan keinoin. Olemme kuitenkin kokonaisia ihmisiä, jotka kuljetamme työt kotiin ja kodin töihin vähintäänkin oman päämme sisällä. Jossakin elämänkaarensa vaiheessa itse kukin voi olla läheiselleen hoivaa antamassa tai sitä itse tarvitsemassa. Omaishoitajat työpaikalla herättivät työnantajien kiinnostuksen Englannissa Englannissa joukko työnantajia on tiedostanut henkilöstönsä tarpeet jo joitakin vuosia sitten ja perustanut Englannin omaishoitajajärjestön (Carers

7 UK) tukemana organisaation nimeltä Employers for Carers (EfC), omaishoitajaystävälliset työnantajat. Järjestön mottona on teesi Omaishoitajien tukeminen on liiketaloudellisesti kannattavaa. Toiminnalla pyritään vaikuttamaan työvoimapolitiikkaan ja käytäntöihin työssäkäyviä omaishoitajia tukevan kulttuurin edistämiseksi. Jäsenistöön kuuluu niin suuria kuin pieniä työnantajia sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta, ja niiden palveluksessa on tällä hetkellä yli miljoona työntekijää. Käytännössä EfC:n työnantajajäsenet saavat järjestöltään tietoa ja perehdytystä siihen, miten tukea ja mahdollistaa henkilöstössään olevien omaishoitajien tilannetta. Työnantajille on myös tarjolla erilaisia virtuaalipalveluja, joihin on koottu uusinta lainsäädäntöä, tapaustutkimuksia ja keskustelumahdollisuus. Erilaisissa verkostoitumistapaamisissa työnantajat voivat jakaa kokemuksiaan ja oppia toisiltaan. LAMPPU- KUMPPANUUSHANKE Lamppu-kumppanuushanke on Pieksämäen Omaishoitajat ry:n ja Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n nelivuotinen yhteistyöhanke, jonka tarkoituksena on rakentaa työelämän ja omaishoidon tasapainottamisen malli. Tärkeänä osa-alueena hankkeessa on myös yleisesti tuoda esille omaishoidon ja työelämän yhteyttä sekä lisätä Etelä-Savon alueen työikäisten tietoisuutta omaishoitajuudesta sekä omaishoidosta. Hankkeen kohderyhmänä ovat työssäkäyvät omaishoitajat: Pieksämäellä aikuista läheistään hoitavat ja heidän perheensä ja Mikkelissä erityislapsiperheet. Hankkeessa tehdään selvitys työn ja omaishoidon nykytilasta ja tarpeista Etelä- Savon alueella. Selvityksen pohjalta kehitetään ja järjestetään toimintakokeiluja työn ja omaishoidon yhteensovittamisen helpottamiseksi ja tukemiseksi. Valtakunnallisestikin ajankohtainen hanke on otettu positiivisesti vastaan. Useat työnantajat ovat lähteneet mukaan hankkeeseen. Hankkeen ja hankkeessa tehtävän selvityksen ei ole tarkoitus lisätä työnantajien vastuuta ja velvollisuuksia vaan yhteistyössä työnantajien, työterveyshuollon, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa lisätä työssäkäyvien omaishoitajien jaksamista. Mistä hyödyt työnantajille syntyvät? EfC:ssä toimivan suuren, monialaisen jäsenyrityksen edustaja kertoo yrityksensä suurista säästöistä: Kun omaishoidossa tapahtuu jokin äkillinen tilanne, ei kyseessä olekaan välttämättä tilapäinen poissaolo vaan potentiaalinen työntekijän vaihdos, ellei tilanteeseen reagoida oikein. Uuden työntekijän rekrytointikustannukset ovat aivan eri luokkaa kuin 2-3 päivän tilapäisen vapaan aiheuttamat. Omaishoitajien tukeminen esimerkiksi poikkeustarpeisiin vapaata antamalla tuotti yhtiölle miljoonan punnan säästön. Englannissa saatujen kokemusten mukaan joustavat käytännöt - kuten liukuva työaika, etätyö, lomien järjestely ja vapaan saaminen kiireellisissä tilanteissa, sekä muut työpaikan tukimuodot kuten erilaiset tukiryhmät ja avustusohjelmat - vähentävät henkilöstön vaihtuvuutta ja poissaoloja ja sitä kautta henkilöstökustannuksia. Työnantajien mukaan tukimuotoja ei ole juurikaan käytetty väärin ja toisaalta työntekijöiden työhön sitoutumisen on havaittu parantuneen. Länsinaapurissa toiminta käynnistynyt koska myös meillä Suomessa? Lisätietoja: Saman teeman alla ja englantilaisten kollegojen tuella aloitettiin Ruotsissa viime vuonna hanke nimeltä Arbetsgivare för Anhöriga ( ). Työn ja omaishoidon yhteensovittamisen kysymykset ovat nousseet Ruotsissa ajankohtaiseen keskusteluun. Ruotsin sosiaalihallituksen vuonna 2012 julkaisemassa selvityksessä havaittiin, että omaishoito vaikuttaa verrattain nuorten eli vuotiaiden ihmisten työssäkäyntimahdollisuuksiin. Aikaisemmin on ajateltu, että nämä vaikutukset tuntuisivat lähinnä työuran loppupuolella olevilla omaishoitajilla. Omaishoitajamyönteinen asenneilmapiiri ja käytännöt tekevät osaltaan työpaikasta houkuttelevan. Tietoisuus henkilöstön tarpeista ja niiden huomioiminen auttaa pitämään osaajat töissä. Hyvät toimintamallit luodaan kullakin työpaikalla omista lähtökohdista käsin. Valmiita, kaikille työpaikoille suoraan sopivia malleja ei ole olemassa. Elämänkokonaisuuden huomioiminen olisi järkevää kaikkien työelämäosapuolten osapuolten kannalta. lähellä 1/2013 7

8 Teksti: Matti Mäkelä Piirros: Heidi Ukkonen Näin Entä oletko joutunut järjestämään tilaa apuvälineille ja hoitotarvikkeille? haet omais- hoidon tukea Mietitkö läheisesi hoidon järjestämistä? Mitä omaishoidon tuki käytännössä on, kuka sitä voi saada ja miten sitä Ohaetaan? Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle myönnettävästä hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Verollisen hoitopalkkion vähimmäismäärä vuonna 2013 on e/kk. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio vuonna 2013 on vähintään e/kk. Sitovaa ja raskasta hoitotyötä tekevällä omaishoitajalla on oikeus kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa. Vapaiden ajaksi kunnan tulee järjestää hoidettavalle soveltuva sijaishoito. Hoitomaksua tästä saa periä hoidettavalta vuonna 2013 enintään e/vrk. Tukeen liittyy myös tapaturmavakuutus ja pääsääntöisesti omaishoitajan eläketurva. Ehkä mietit juuri nyt, oletko omaishoitaja ja kuinka paljon hoitovastuuta voit itsellesi ottaa. Entä mistä voisit kysyä apua ja kenen kanssa neuvotella kokonaisuudesta? Olenko omaishoitaja? Toimi näin 1. Tukea voit hakea hoidettavasi kotikunnasta. Soitto sosiaalitoimeen ja pyyntö saada keskustella omaishoidon yhteyshenkilön kanssa. Kerro tilanteestasi, läheisesi avun tarpeesta ja roolistasi hänen arjessaan. Keskustele eri vaihtoehdoista hoidon järjestymiseksi. Jos koet, että omaishoito voisi olla yksi hyvä vaihtoehto, niin pyydä kunnasta omaishoidon tuen hakemuspaperit, kunnan omaishoidon tuen linjaukset sekä tiedote hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista omaishoitolain säännöksistä ja niiden soveltamisesta. Seuraavaksi voit kysyä mahdollisuudesta arvioida tilannettanne tarkemmin. Yleensä tätä varten sovitaan kotikäyntiaika. 2. Olet tutustunut hakemuspapereihin ja hankkinut tarvittavat liitteet (yleensä lääkärinlausunto hoidettavan tilanteesta) sekä keskustellut läheisesi kanssa eri vaihtoehdoista. Palauta täytetyt hakemuspaperit kuntaan. Seuraavaksi toteutuu kotikäynti, jossa arvioidaan hoidettavan palvelun tarve ja omaishoidon tuen myöntämisedellytykset. Omaishoitolain mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos: Henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa. Hoidettavan omainen tai muu hoi- 8 lähellä 1/2013

9 Älä jää yksin, lisätukea on tarjolla! Kuntasi alueella toimii paikallinen Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton paikallisyhdistys, joka neuvoo ja tukee omaishoitajia monin eri tavoin. Voit myös soittaa valtakunnalliseen omaishoidon neuvontaan ma to klo Lisätietoja omaishoidosta saat myös sekä omaishoitajien keskustelusivuilta 3. Yhdessä kunnan edustajan kanssa laaditaan yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Tähän kannattaa valmistautua huolellisesti, koska tässä ratkaistaan se millaista apua tulet arkeesi saamaan. Kannattaa etukäteen miettiä mm. millaisia palvelun, tuen, ohjauksen tai tiedon tarpeita on ja mikä on niiden tärkeysjärjestys. Voit pyytää neuvotteluun mukaan myös jonkun läheisen, omaisen tai muun tukihenkilön. 4. Viranhaltija tekee päätöksen. Jos päätös on myönteinen, kunta ehdottaa omaishoitosopimusta, jonka liitteeksi tulee hoito- ja palvelusuunnitelma. Jos päätös on kielteinen, on mahdollista hakea muutosta päätöksessä olevan ohjeen mukaan. 5. Hoitopalkkion maksu ja palvelujen toteuttaminen alkavat. Jos tuntuu, että kokonaisuus ei ole ihan kohdallaan, niin kunnan kanssa voi neuvotella tilanteesta. Sopimuksen voi myös irtisanoa, jolloin irtisanomisaika on omaishoitajan puolelta yksi kuukausi ja kunnan puolelta kaksi kuukautta. dettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla. Hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää. Hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Olenko omaishoitaja -testi Jos vastaat kyllä moneen seuraavista kysymyksistä, sinulla ja läheiselläsi saattaa olla alkava tai jo alkanut omaishoitotilanne. Onko läheisesi sairastunut tai vammautunut? Autatko häntä arjen toimissa? Onko läheisesi luonne muuttunut? Onko oma vapaa-aikasi vähentynyt? Jäävätkö omat toiveesi ja tarpeesi taustalle? Onko vastuunjako perheessä muuttunut? Onko asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa ja virastoissa lisääntynyt? Pitääkö sinun hankkia tilapäishoitajaa läheisellesi, kun et itse ole läsnä? Oletko joutunut järjestämään kotiin tilaa apuvälineille ja hoitotarvikkeille? Oletko huomannut edellä mainittujen asioiden kuormittavan sinua? (Lähde: Ensiopas omaishoidosta) lähellä 1/2013 9

10 10 lähellä 1/2013

11 ASUMIS- ja hoivapalvelut Haluaisitko nauttia lomasta yhdessä läheisesi kanssa ja matkustaa kotimaassa tai Espanjassa? Haluaisitko tarvittaessa saada matkalla apua läheisesi hoitoon? Haluaisitko viettää vapaa-aikaasi ilman huolta läheisesi turvallisuudesta? HoviKodin yksiköt tarjoavat palveluja sekä omaishoitajille että heidän hoidettavilleen Suomessa ja Espanjassa. HoviKodit Suomessa Espanjassa Sofiakylä Nokia SyysViiru Sammatti Hopeaharjun Palvelukoti Noormarkku OmenaReal Fuengirola Tilapäishoitoa kehitysvammaisille lapsille ja nuorille Asumisharjoittelua ja loma-asumista omassa erillisessä asunnossa kehitysvammaisille nuorille aikuisille Lisätietoa: sofiakyla.hovikoti.fi Tehostettua palveluasumista erityisesti ikäihmisille Lyhytaikaishoitoa esimerkiksi sairaalajakson jälkeen Omaisille mahdollisuus majoittua SyysViirun hostellissa samassa pihapiirissä Tehostettua ja tuettua palveluasumista ikäihmisille ja mielenterveyskuntoutujille Tukiasuntoja ja sopeutumisvalmennusta Lisätietoa: hopeaharju.hovikoti.fi Hoiva- ja hyvinvointipalveluja omissa huoneistoissaan tai ryhmäkodissa asuville Suomalainen henkilökunta paikalla ympärivuorokautisesti Lisätietoa: omenareal.hovikoti.fi Lisätietoa: syysviiru.hovikoti.fi HoviKoti Tekniikantie 12, Espoo Uusiutunut kuntoutuskeskus Benita tarjoaa turvallista ja ylellistä lomaa kauniin mäntymetsän keskellä, Tallinnasta 35 km etäisyydellä. HOITOPAKETTI (5 vrk. ma-la) Majoitus ja ruokailu: Majoitus 2 hengen huoneessa (huoneessa myös aamutakki, tohvelit) Täysihoito (aamiainen, lounas, päivällinen), puolihoitomahdollisuus Hoitopaketti: Kuntoutusterapeutin tarkastus Saunan käyttö Ryhmävoimistelut Hoivapalvelut tarvittaessa Kuljetukset Tallinnasta Benitaan ja takaisin. Kaksi hoitoa päivässä valikoimasta: henkilökohtainen fysioterapia 45 min / osahieronta 30 min / erilaiset hoitokylvyt / erilaiset fysikaaliset hoidot / lymfahieronta koneellinen 30 min PAKETIN HINTA: 345 / henkilö (69 vrk / henkilö) Vapaa-ajan ohjelma lisämaksusta: pieni maaseutukierros, Määra mäen keramiikkakurssi, Keila n uimahallin vierailu, ostoskeskus Rocca al Mare vierailu. Lisäpalvelut: kampaajan, parturin, hierojan ja kosmetologin palveluja voi ostaa lisämaksusta. Yhden hengen huonevarauksen voi tehdä etukäteen, hinta 20 päivässä. Yhteyshenkilö: Karin Jantson-Viljanen Puh: ; karin.jantson-viljanen@benita.ee Kuntoutuskeskus & Hotelli Benita Niitvälja, Keilan kunta, Harjumaa, Viro Puh Faksi info@benita.ee Terveys alkaa välittämisestä lähellä 1/

12 Teksti ja kuvat: Pirkko Jyväkorpi Vauhdikas sparraaja Vaikka Annikki Korhonen käyttää mielellään ikääntyminen-sanaa, hän ei karta myöskään sanaa vanheneminen. Se on elämään kuuluva juttu. Hän korostaa, että vanhenemisessa on kaksi tärkeää asiaa: oman merkityksellisyytensä kokeminen ja omanarvontunteen ylläpitäminen. ten puolison ja työtoverin, ovat tulleet päätepisteeseen. Vanhalla on monia selviytymiskeinoja. Vanha ihminen on luovuuden ja luovimisen mestari. Hän on joutunut luopumaan, mutta ei luovuttamaan. Vanha on hyvä sparraaja. Hän on peilinpitelijä. Hän ei enää kilpaile eikä ase- Ihmisellä on monta ikää. Kronologinen ikä mittaa vuosia syntymästä, biologinen ikä viittaa solujemme vanhenemiseen. Sosiaalinen ikä on muuttuva käsite. Minkä ikäinen on ikinuori? Annikki Korhonen pohtii, että vanhan ihmisen elämässä monet roolit, kutu lähtökuoppiin. Mutta kuka vanhaa tarvitsee? Jokainen ihminen haluaa, että häntä tarvitaan! Vanhana on aikaa mietiskellä. Niinpä Annikkikin miettii ikuisuuskysymystään, miten elää, kun järki ja tunteet ovat sisäkkäin. Aina on pieni sisäinen kaaos. Olen vanhemmiten hyväksynyt, että minusta ei tule koskaan seestynyttä vanhusta. Miksi pitäisi? Aina on hyvä ikä Annikki Korhonen luo ikääntymisestä elämän taidetta. Hän näkee vanhenemisessa paljon hyviäkin puolia. Huo- Liikkuminen on yksi elämän elinehdoista. Annikki (oik.) jumppaa ja tanssii monta kertaa viikossa. Pallojumppakaverina tässä Ghita Forelius. 12 lähellä 1/2013

13 noista puolista puhutaan yleensä liikaa. - Vaali ilon kokemusta. Pidä edes ilon liepeestä kiinni. Tutkimukset väittävät, että iloisuutta voi opetella. Iloisuuden oppiminen? Jos se on mahdollista, niin opetellaan sitä sitten. Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton luottamustoimissa kaksitoista vuotta toiminut Annikki saa iloa liikunnan lisäksi perheestä, ystävistä, verkostoitumisesta ja kansainvälisistä tapahtumista. Hän kuuluu muun muassa OWN:ään eli eurooppalaiseen vanhojen naisten verkostoon. Elämä tuo tullessaan taitoja ja tietoja. Senioreilla on paljon kokemusta. Jaa, sirottele edes, osaamistasi, tietojasi, lämpöäsi, rakkauttasi, lohdutusta, kannustusta ja rahojasi. Käärinliinoissa ei ole taskuja! Annikki haluaa korostaa, että jokaisen meistä tulisi päivittää ikääntymistietojamme. Tietohan luo turvallisuutta ja paikantaa tilanteen. On luonnollista olla joskus väsynyt ja unohtaa joitakin asioita. Tiedon päivittäminen käy hyvin kirjojen ja tietotekniikan avulla. Tiedonhaku lisää osaamista ja päivittää tietotekniikan hallintaa. Aivovoiman kiihdytin Annikki Korhonen,75, jätti vuoden vaihteessa Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton luottamustehtävät 12 vuoden jälkeen. Hän on toiminut mm. hallituksen jäsenenä ja Lähellä-lehden toimitusneuvoston puheenjohtajana. Hänen perheeseensä kuuluvat puoliso, kolme lasta ja kahdeksan lastenlasta. Annikilla on monia mottoja elämää varten. Tässä muutamia: Vaali ilon kokemusta. Pidä edes ilon liepeestä kiinni. Olit työelämässä tärkeä. Mieti, keille ja missä olet nyt tarpeellinen. Lue kaunokirjallisuutta selviytyäksesi ja jaksaaksesi. Säilytä omanarvontunteesi. Opettele hyvästelemään asioita ja tapahtumia. Hanki elämyksiä. Elämisen tunne tulee elämisen kautta, osallistumalla elämään. Suhtaudu itseesi lempeän suvaitsevasti. Ei maata mullista, vaikka vähän mokaatkin. Annikki on tottunut puhumaan ja luennoimaan ikääntymisestä. Ikääntyminen on luonnollista. Ikääntyminen on kaunista. Ole uskollinen perusminällesi. Vahvista omia myönteisiä puoliasi. Säännöstele heikkojen puoliesi esiinpanossa, koska vanhemmiten ne korostuvat helposti. Vältä tulemasta itsesi karikatyyriksi. Vanheneminen on kuin lautalattia: Uutena laudat ovat sileät ja oksat ovat koristeellisia. Ajan myötä laudat kuluvat ja oksan kohdat pulpahtavat esiin rosoisesti ja häiritsevästi. Annikki Korhonen toivoo, että jokainen meistä pitäisi aivonsa virkeinä. Aivovoima on hyvää käyttövoimaa. Sitä saa pohtien, miettien, keskustellen, kirjoittaen, väitellen ja vaikkapa ristikoita täytellen. Vanha hokema pitää paikkansa; Use it or lose it! eli mikäli aivovoimaa ei käytä, se vähenee. Kannattaisi muistella itselleen sopivia aforismeja ja muita viisauksia, runoja, sananlaskuja. Niistä on apua pahoina hetkinä. Olisi hyvä kehittää elegantteja vanhuuden vaivojen valistustapoja. Vaivojaan voi vaikertaa, mutta vain sopivin annoksin. On syytä antaa toistenkin kuulumisille aikaa ja tilaa. Kuunteleminen on taito sinällään. Tanssii Annikin kanssa Nyt aletaan! Muistakaa perusaskeleet! Oikea jalka taakse ja vasen eteen, lantiolle liikettä myös! Seniorien lattaritunti on aluillaan. Kymmenkunta naista ja pari miestä on jo päässyt kiinni tanssin rytmiin. Liikkuminen on nautinnollista ja ilman sitä elämä olisi köyhempää. Seniori-ikäisen on hyvä liikutella luitaan ja kroppaansa muiden mukana. Näissä ryhmissä saa myös puhua ja luoda uusia ihmissuhteita, Annikki, jumppaaktivisti, sanoo. Hän käy Helsingin Aikuisopiston jumppa- ja tanssiryhmissä viitisen kertaa viikossa. Voisin käydä enemmänkin, mutta aikaa täytyy jakaa miehelle, lapsille ja kahdeksalle lapsenlapselle, ystäville ja muille harrastuksille, kuten lukemiselle. Aikuisopiston ryhmät kokoontuvat paitsi opiston tiloissa Töölössä myös Helsingin kaupungin Meilahden virkistyskeskuksessa. Se on kaunis puinen villa lähellä merenrantaa. Jumppa- ja tanssiryhmät ovat hyvin ryhmäytyneet, ja osanottajista on tullut jopa ystäviä. Annikki painottaa liikunnan terveellistä ilomerkitystä. Hänen mukaansa jumppa- ja tanssiajat on syytä merkitä kalenteriin, sillä silloin menoihin suhtautuu vakavammin. Kalenteriin merkitty on tärkeä meno. Niihin mennään. Läheisistä ja muista sosiaalisista verkostoista täytyy pitää myös hyvää huolta. Pidä sielunsisaret ja -veljet sumpussa, sillä he ovat tärkeitä. Heidän kanssaan on hyvä olla, heidän kanssaan synkkaa. Joskus voi päästää irti muutamista, jolloin on tilaa uusien tuttujen uida sisään, Annikki kuvailee. lähellä 1/

14 APUVÄLINEET 14 lähellä 1/2013

15 APUVÄLINEEt lähellä 1/

16 LÄHELLÄ UUTISIA MUISTAMME Pirkko Aro Lähellä-lehden ensimmäinen päätoimittaja ja entinen kansanedustaja Pirkko Aro on poissa. Pirkon panostus Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:lle on ollut merkitävä. Hän toimi liiton hallituksen jäsenenä vuosina ja toimitusneuvoston puheenjohtajana vuosina Vuonna 2006 hänelle myönnettiin liiton hopeinen ansiomerkki. Pirkko Aro oli sisäisesti viisas ihminen, joka osasi jakaa käytännön elämänohjeita meille kaikille. Pirkon sydäntä lähellä olivat erityisesti sekä hengityshalvauspotilaiden että dementiasta kärsivien omaiset. Pirkolla oli pitkäaikainen omakohtainen kokemus omaishoidosta. Omaishoitajan työtä tehdessä pelot ovat karisseet, ei minua pelota enää mikään, sanoi Pirkko Aro Lähellä-lehdessä 3/2003 julkaistussa artikkelissa Pitkä elämä antaa valoa ja varjoja. Eri sukupolvien välinen yhteys oli Pirkko Aron mielestä tärkeää, ja hän korostikin edellisten sukupolvien perintöä elämän kivijalkana punaisena lankana, joka antaa meille merkityksen. Muistamme Pirkon myös terveydestään huolehtivana reippaana kuntoilijana ja aktiivisena keskuselijana. Kiitämme Pirkkoa hänen elämäntyöstään. Sylvi Montonen ******** Ensimmäisen liiton paikallisyhdistyksen Joutsenon Vanhusten Omaiset ja Läheiset ry:n perustaja Sylvi Montonen kuoli viime marraskuussa 85-vuotiaana. Sylvi oli mukana vielä juhlistamassa Jousenossa perustetun yhdistyksen 20-vuotista toimintaa kesällä Yhdistys toimi viime vuodet toimintaryhmänä osana Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry:tä. Sylvi Montonen oli valoisa persoona, joka oli monipuolisesti kehittämässä vanhustenhuoltoa Joutsenossa. Hän toimi mm. vanhusneuvoston jäsenenä useita vuosia.liiton hallituksen jäsen Sylvi oli vuosina Hänelle myönnettiin liiton pronssinen ansiomerkki vuonna Muistamme Sylvin aurinkoisena karjalaisnaisena, jonka mottona oli Ilo pintaan rankasta elämästä huolimatta. Muistamme lämpimästi. Merja Salanko-Vuorela Kiitokset Avainapteekit lahjoittivat joulukortteihin tarkoitetut rahat liiton paikallisyhdistyksille. Yhteistyö Avainapteekkien kanssa jatkuu. Apteekkeihin on tulossa uusia tuotteita, joiden myynnistä saadulla tuotolla järjestetään omaishoitajille virkistystä. Tapahtumista tiedotetaan liiton yhdistyskirjeissä ja Lähellä-lehdessä. Mehiläinen lahjoitti joulutervehdyksiin varatut rahat Omaishoitajat ja Läheiset -Liitolle käytettäväksi omaishoitajien hyväksi. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry kiittää Avainapteekkeja ja Mehiläistä! Omaishoidon tuen hoitopalkkiot vuonna 2013 Omaishoidon tukena maksettavia hoitopalkkioita korotetaan indeksitarkistuksen johdosta lukien. Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on lukien 374,51 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 749,01 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkion määrän tarkistus tehdään lukien myös sellaisiin hoitopalkkioihin, jotka on sovittu palkkion vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen omaishoitosopimukseen. Vuodelle 2013 vahvistettu palkkakerroin merkitsee hoitopalkkioihin noin 2,79 prosentin korotusta vuoteen 2012 verrattuna. Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito on voitu alkaen järjestää omaishoidon tuesta annetun lain 4 a :n perusteella toimeksiantosopimuksella, jonka kunta tekee sijaishoitajan kanssa. Kunta päättää sijaishoidon hoitopalkkioiden suuruuden. Hoitopalkkioiden 2,79 prosentin korotus tehdään lukien myös omaishoidon tukena järjestettävän sijaishoidon palkkioihin. Ray tukee vuonna 2013 Ray esitys Omaishoitajat ja Läheiset Liiton avustukseksi yleiseen toimintaan ja kehittämistoimintaan on Liiton paikallisyhdistyksistä 25:lle esitetään hankerahoitusta yhteensä 33 hankkeeseen. Hankkeiden määrä nousi vuodesta 2012 neljällä. Ray:n avustussumma paikallisyhdistyksille vuonna 2013 on lähellä 1/2013

17 HENKILÖSTÖUUTISIA Rautainen omaishoidon ja järjestötyön ammattilainen, sosionomi Maria Malmi on siirtynyt helmikuun alussa eläkkeelle. Maria tuli Omaishoitajat ja Läheiset -Liittoon vuonna 2001 aluksi koordinoimaan Yhteisvastuukeräyksellä toteutettua Sairaan hyvät -projektia. Projektin mahtavat tulokset veivät omaishoitajien asiaa aimo harppauksen eteenpäin. Myöhemmin Maria on toiminut mm. yhteyspäällikkönä, vastannut Suomen Omaishoidon verkoston operatiivisista tehtävistä ja toiminut yhteyshenkilönä ruotsinkielisille yhdistyksille ja yhteistyökumppaneille. Hänen suurtyönsä oli OVET -omaishoitajavalmennusmallin kehittäminen ja markkinoiminen kentälle. Ovet -projekti on päättynyt, mutta työ jatkuu uudella rahoituksella. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry kiittää Maria Malmia kuluneista 12 vuodesta ja toivottaa vähemmän kiireisiä eläkepäiviä. Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Aloitin työt liitossa Olen toiminut parisenkymmentä vuotta kehitysvammaisten hoitajana. Kehitysvammaiset ja heidän perheensä ovat olleet minun sydämen asiani. Lisäksi olen tehnyt töitä näkövammaisten parissa sekä Kuntoutussäätiöllä ohjannut mielenterveyskuntoutujien ammatillisia ryhmiä. Omaishoitajuus on minulle tuttua oman perheeni kautta. Äitini toimi isän omaishoitajana ja yritin autella heitä mitä lomillani kykenin. Ehdin nähdä sen, miten vaativaa ja raskasta omaishoitajan työ on ja sen vuoksi omaishoitajan riittävästä jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää. Omaishoitajalomat ovat omaishoitajille mahdollisuus päästä irti arjesta, tavata toisia vastaavassa tilanteessa olevia ihmisiä. Päättötyöstänikin kävi selville, että omaishoitajalomalla on vaikutusta jaksamiseen! Paikallisyhdistykset juhlivat Kokkolan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n 15-vuotissyntymäpäivää ja pikkujoulujuhlaa vietettiin Onnittelupuheessaan liiton aluetyöntekijä Sari Havela totesi: Parempaa joululahjaa omaishoitajat eivät olisi voineet saada kuin vuonna 1997 perustetun yhdistyksen omalle alueelleen. Vuonna 2013 moni paikallisyhdistys täyttää 10 tai 15 vuotta. Lähellä-lehti kertoo yhdistysten juhlista tulevissa numeroissaan. Terveyttä ja hyvinvointia arkeen fennokauppa.fi Terveys ja hyvinvointi Liikunta Apuvälineet Kotiapteekki Ensiapu Haavanhoito Hygienia Virtsankarkailu Työ jatkuu Järjestöpäällikkö Merja Purhosella tulee keväällä 2013 täyteen 20 vuotta liiton palveluksessa. Kymmenen vuotta liitossa ovat työskennelleet projektisuunnittelija Malla Heino, koulutus- ja kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen ja aluevastaava Matti Mäkelä. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry kiittää ja onnittelee! Pyydä ILMAINEN postimyyntiluettelo Soita asiakaspalveluumme puh FENNO MEDICAL OY fennokauppa.fi lähellä 1/

18 NÄKÖKULMIA OMAISHOITOON Teksti: Merja Purhonen Kuva: Jaakko Luoma Omaishoito ja perhehoito käsi kädessä Omaishoitajalla on oltava mahdollisuus vapaa-aikaan ja hy vinvoinnista huolehtimiseen. Sopivien sijaishoitajien ja hoitopaikkojen puute voi olla este vapaiden pitämiselle. Kunnat voivat tukea omaishoitajien jaksamista mm. kehittämällä perhehoitoa. Omaishoitajien lomitusta voidaan järjestää perhehoitona yksityiskodissa. Perhehoitaja tekee toimeksiantosopimuksen kunnan kanssa. Perhehoito voi olla jatkuvaa tai lyhytaikaista. Lyhytaikainen perhehoito soveltuu hyvin omaishoidon lomitukseen. Perhehoidossa läheinen otetaan asumaan yksityiskotiin joko osa-aikaisesti tai pysyvästi ja tarjotaan hänelle turvallista ja perheenomaista hoitoa. Vanhusten hoidon ja hoivan järjestämisestä käydään jatkuvaa keskustelua. Perhehoito on noussut viime aikoina esiin eräänä hoitovaihtoehtona, kun mietitään tilapäishoidon ratkaisuja omaishoitoperheissä. Kehitysvammaisten tai mielenterveyskuntoutujien perhehoito on jo monelle tuttua. Perhehoidossa olevien vanhusten määrä on kuitenkin ollut pitkään melko vähäinen. Vanhukselle perhehoito on hyvä ratkaisu, kun hän ei vielä tarvitse laitoshoitoa, mutta eläminen omassa kodissa tuntuu turvattomalta. Hoitomuoto sopii myös alku- ja keskivaiheen muistisairautta sairastaville. Omaishoitajat toivovat hoitopaikalta kodinomaisuutta, kuntouttavaa ja osallistavaa toimintaa sekä yksilöllistä hoitoa. Tilapäinen perhehoito valmentaa myös pysyvämpään muuttoon tarvittaessa. On selvää, että myönteiset kokemukset hälventävät asenteita ja pelkoja pysyvämpään perhehoitoon siirtymistä kohtaan Perhehoito puhuttaa ja varsinkin vanhusten hoivavaihtoehtona siihen liittyy joskus yllättäviä ongelmia. Omaishoitajalla voi olla ristiriitaisia tunteita asian suhteen. Omat riittämättömyyden tunteet voivat nousta esiin. Omaishoitaja voi olla ylihuolehtiva, joskus jopa rasittava. Hoivaroolista on vaikea päästää irti. Vanhusten mielessä ovat ehkä puheet huutolaisuudesta ja perhehoitoa kohtaan voi olla vahvoja ennakkoluuloja. Suomessa oli vuoden 2011 lopussa jatkuvassa perhehoidossa 89 ikäihmistä (THL, Sotkanet 2011), mutta määrä on lisääntymässä koko ajan. Perhehoitoliiton arvion mukaan lyhytaikaisessa perhehoidossa on noin 100 henkilöä. Ikäihminen hakeutuu perhehoitoon omassa kunnassa käytössä olevan toimintamallin mukaan, esim. ottamalla yhteyttä ikäihmisten palveluohjaajaan, perhehoidosta vastaavaan henkilöön tai tekemällä hakemuksen SAS-ryhmälle. Ikäihmisten perhehoidon esittelyvideon voi katsoa Internetistä Youtube-sivustolta. Hakusana on Kodista kotiin TAI Perhehoitoliiton sivuilta: Teksti: Raija Leinonen, Perhehoitoliitto ry Perhehoidosta uutta sisältöä elämään Kun on huolehtinut toisesta pitkään, tuntuu vaikealta ajatella, että joku toinen voisi huolehtia hänestä samalla tavalla tai yhtä hyvin. Voi tuntua, että luovuttaa juuri ennen maaliviivaa. Oma läheinen saakin huolenpitoa jossain muualla, jonkun muun kodissa. Syyllisyyden tunnetta on vaikea väistää, sitä on opeteltava sietämään. Voi myös ajatella, että läheisen aika perhehoitajan kanssa ei ole omaishoitajalta pois, vaan se voi olla hoidettavalle positiivinen kokemus ja tarjota uutta sisältöä elämään. 18 lähellä 1/2013

19 Anni-rouva on rakas perhehoitaja Päivi Piipposelle ja hänen lapsilleen. Uuteen sopeutuminen vie aikaa. Sopeutumisessa auttaa, kun voidaan yhdessä käydä asioita läpi ja rakentaa luottamusta. Luottamus ja turvallisuus ovat tilapäishoidossa kaikkein tärkeimpiä kysymyksiä. Kun omaishoitaja tietää, että läheisellä on turvallinen olo ja että hän viihtyy, on omaishoitajankin helpompi päästää irti. Omaishoitaja on osa läheisensä elämää. Yhteiset pelisäännöt auttavat Omaishoitajalle on tärkeää, että hoidettava saa olla oma itsensä ja, että hänen tapojaan ja ajatuksiaan kunnioitetaan ja arvostetaan, vaikka niistä voisi olla montaa mieltä. Ajatus, että hoidettava voi elää niin kuin kotona eletään, tuntea olonsa kotoisaksi, tuntuu hyvältä. Yhteiset pelisäännöt perhehoidossa on toki mietittävä: miten kodissa ollaan ja toimitaan, ketä siellä asuu, millaiset mahdollisuudet on osallistua arjen toimintoihin, harrastuksiin jne. Omaishoitaja voi kertoa oman läheisensä asioista ja tottumuksista. Perhehoidossa hoivasuhde rakentuu tilanteen mukaan; koskaan ei voi tietää, mitä elämä tuo tullessaan. Turvallisuus tarkoittaa myös pysyvyyttä, sitä ettei hoidettavan tarvitsisi kestää liikaa suuria muutoksia elämässään. Parhaan mahdollisen yhteistyön ja yhdessäolon mahdollistaminen vaatii kaikkien osallisuutta. Perhehoitoliitto ry puh sposti: Toini Eklund, 60, on työskennellyt perhehoitajana kaksi vuotta. Aiemmin perhepäivähoitajana ollessaan Toini oli tutustunut lehtikirjoituksiin perhehoidosta. Kun perhepäivähoidonohjaaja lähetti postia ja kyseli kiinnostusta, Toini tarttui toimeen. Ajattelin jatkaa samalla lastenhoitajana. Olemme kuitenkin mieheni Veli Eklundin kanssa omaishoitajia samassa taloudessa asuville yli 90 -vuotiaille äidilleni ja tädilleni, ja osoittautui parhaaksi ratkaisuksi, että keskitymme vain iäkkäisiin ihmisiin, Toini kertoo. Toini on keskittynyt lyhytaikaiseen perhehoitoon mikä tarkoittaa sitä, että yksi henkilö kerrallaan on perhehoidossa 3-6 vuorokautta. Tuon ajan omaishoitaja on pitämässä lakisääteisiä vapaitaan. Perhehoitopäiviä Toinille kertyy kuukausittain noin 20 ja hoidettavia on yhteensä kymmenkunta. Varsinaista hoitoalan koulutusta minulla ei ole. Olen lukenut paljon alan kirjallisuutta ja viime syksynä olin perhehoitajien virkistys- ja koulutuspäivillä. Minulle tuli hiukan yllätyksenä, että perhehoitajina toimii myös nuoriä äitejä joilla on vammaisia lapsia hoidossa. Myös miehiä on perhehoitajina. Vaikka perhehoitaja monesti on keski-ikäinen nainen, voin silti lämpimästi suositella tätä työtä kaikenikäisille sekä miehille että naisille. Teksti: Juha Viitanen lähellä 1/

20 20 lähellä 1/2013

21 Pirkanmaan Omaishoitajat ry PIONI toteuttaa paraikaa kolmevuotista ( ) RAYrahoitteista Pirkanmaan Hoito-Veljet -projektia. Miksi juuri äijäprojekti? Ukot Marttojen ruokakurssilla. Teksti: Pertti Lahti Kuvat: Sari Nousimaan arkisto Omaishoitajista on miehiä noin 25 %. Pirkanmaalla on tuen piirissä noin 600 miesomaishoitajaa. Kyseessä on siis runsas mutta samalla hiljainen, tietyllä tavalla marginaalissa oleva ryhmä. Tunnettu ja valitettava tosiasia on, että nimenomaan miehille selviytyminen elämän kriiseistä on usein vaikeampaa kuin naisille. Seurauksena on aivan liian usein eristäytyminen tai syrjäytyminen sekä alkoholi- ja mielenterveysongelmat. Myös hoitoon, hoivaan ja kodinhoitoon liittyvät asiat ovat varsin vieraita monille miehille. Miesten kynnys tulla mukaan naisvaltaiseen järjestötoimintaan on korkea. Asioita on helpompi jakaa miesten kesken, kuten esimerkiksi Miesten vuoro -elokuva kertoo. Miesten malliin Pirkanmaalla Viime vuoden alussa käynnistyivät Voimaviikot Ikaalisten kylpylässä. Tällaisia neljän päivän jaksoja järjestetään projektin aikana 12 yhteensä 144:lle miehelle. Voimaviikot pitävät sisällään vertaistuellista yhdessäoloa, asiantuntijaluentoja sekä liikuntaa ja ulkoilua. Parin kuukauden kuluttua kokoonnutaan vielä yhteen ns. satelliittipäivän merkeissä. Toiveena on, että miehet pitäisivät yhteyttä keskenään jakson jälkeenkin. Tärkeää on, että miehet innostuisivat hakeutumaan jatkossa oma-aloitteisesti omaishoitajalomille ja Kelan kuntoutuksiin sekä luonnollisesti kaikenlaiseen muuhun omaishoitajatoimintaan. Ukonpäivänä pidettiin historian ensimmäinen Ukonpäivän seminaari miesomaishoitajille. Siitä on tarkoitus tehdä perinne. Toiveena on, että yhtenä päivänä vuodessa eri puolella Suomea omaishoitajayhdistykset järjestäisivät tilaisuuksia, jotka keskittyvät nimenomaan miehen rooliin omaishoitajana. Projekti oli yhtenä pääjärjestäjänä Miesten Tampere -tapahtumassa, joka sekin oli laatuaan historian ensimmäinen. Siitäkin on tarkoitus kehittää jokavuotinen monen järjestön yhteinen tapahtuma. Tietoa ja taitoa Projektissa on aloitettu tiedollinen ja taidollinen eväsreppukoulutus, jossa annetaan tietoa mm. ruoanlaitosta, kodinhoidosta, parisuhteesta, ihmissuhteista, jaksamisesta, taloudellisista etuuksista ja oikeuksista sekä terveydenhoidosta. Tampereella aktiivisesti toimivan ukkoryhmän lisäksi uusia miesomaishoitajaryhmiä perustetaan muualle Pirkanmaalle. Miehiä aktivoidaan myös osallistumaan sekaryhmiin. lähellä 1/

22 KUNTOUTUS 22 lähellä 1/2013

23 ANNELIN AJATUKSIA Anneli Kiljunen Puheenjohtaja Joustoa työ- ja perhe-elämään KKevään lähestyessä sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan valtakunnallista omaishoidon kehittämisohjelmaa. Väliraportti on nyt keväällä lausuntokierroksella. Työryhmällä on tärkeä tehtävä luoda tulevaisuuden linjaukset omaishoidolle, nostaa omaishoito yhdeksi hoitomuodoksi muiden hoitomuotojen rinnalle. Tavoitteena on parantaa omaishoitajien ja hoidettavien oikeusturvaa, yhdenvertaisuutta, lisätä omaishoidon kattavuutta, parantaa toimeentuloa sekä tukea omaishoitajien jaksamista. Samalla on kehitettävä omaishoidon tukijärjestelmää siten, että se huomioi paremmin perheiden yksilölliset tilanteet ja tarpeet. Monesti omaishoitajuuden kuva julkisuudessa on ikääntynyt eläkeläispariskunta. Omaishoitajuus on moninaista ja omaishoitajina toimivat usein myös ansiotyössä käyvät ihmiset, vammaista lastaan hoitavat, vapailla olevat sekä työttömät henkilöt. Asenneilmastoa ja ratkaisuja on kehitettävä Valitettavasti suomalainen työelämä on omituisen jäykkä joko tai järjestelmä, jossa ollaan täysillä mukana tai kokonaan ulkona. Ihmisten jaksaminen työssä, perheiden hyvinvointi ja ihmisten tarpeet jäävät meillä aivan liian usein työelämän jäykkyyden jalkoihin. Työ- ja perhe-elämäjoustoa erilaisiin perhe-elämätilanteisiin on löydyttävä nykyistä paremmin. Tämä edellyttää työmarkkinajärjestöjen aitoa sitoutumista työelämän ja perheelämän yhteensovittamiseen. Viime hallituskaudella kolmikantainen työryhmä pohti asiaa, mutta ei päässyt yksimielisyyteen. Tuolloin saatiin lopulta työsopimuslakiin lisäys työntekijän mahdollisuudesta jäädä väliaikaisesti pois työstä perheenjäsenen tai läheisen hoitamiseksi. Lisäys oli tarpeellinen ja odotettu, mutta se ei silti riittävän vahvasti turvaa työntekijän oikeutta vapaaseen. Näin arvioivat mm. työntekijäjärjestöt. Toisaalta tuolloin työnantajat kritisoivat uutta vapaamuotoa, koska niiden mukaan se on ristiriidassa työurien pidentämistavoitteen kanssa ja aiheuttaa lisäkustannuksia yrityksille. Asetelma ei ole mitenkään helppo ei ollut tuolloin ja oikeastaan vielä vähemmän nykyisessä taloustilanteessa. Uusia avauksia Nykyisin tehdään entistä enemmän myös pätkätöitä, jotka luovat epävarmuutta myös omaishoitoon. Lainsäädännössä on selkeämmin turvattava samanaikaisesti oikeus sekä työttömyyspäivärahaan että omaishoidontukeen, mikäli omaishoitaja on työmarkkinoiden käytettävissä. Vastaavasti kun omaishoito on määritelty yhdeksi hoitomuodoksi, omaishoito on tulkittava tilanteena, johon henkilöille ei pidä asettaa työttömyysturvan karenssia silloin kun omaishoitotilanne päättyy. On ehdottoman tärkeää, että erilaisia malleja työmarkkinajärjestöjen kesken haetaan nyt, kun eläkkeellesiirtymisiän myöhentämistä ja työurien pidentämistä pohditaan. Esim. tällä hetkellä lapsiperheiden etuuksiin kuuluvaa osittaista hoitovapaata ja erityishoitorahaa voisi kehittää sovellettavaksi muillekin perheille vaativissa omaishoitotilanteissa. Työmarkkinoilla pitäisi luottaa rohkeammin siihen, että joustot parantavat työhyvinvointia ja jaksamista ja pidemmällä aikavälillä ne tuovat säästöjä ja parempaa tuottavuutta. Tärkeää on nyt huolehtia, että erilaiset ehdotukset muuttuvat oikeaksi lainsäädännöksi, jotta saamme ihmisten näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla sovitettua yhteen niin omaishoidon kuin työelämän vaatimuksetkin. Toivotan oikein hyvää kevättä! Anneli lähellä 1/