ESPOON KILONKIILAN ASEMAKAAVA-ALUE KORTTELI 54164

Transkriptio

1 Raportti Joulukuu 0 ESPOON KILONKIILAN ASEMAKAAVA-ALUE KORTTELI 5464 YMPÄRISTÖVAIKUTUSSELVITYS

2 - Tarkastus Jari Mannila Päivämäärä 4//0 Laatija Tarkastaja Elina Latva Olli-Matti Luhtinen Johanna Hellberg Petteri Laine Pertti Kotamäki Joni Heikkola Jari Mannila Kuvaus Kilonkiilan asemakaava-alueen korttelin 5464 / -3 ympäristövaikutusselvitys

3 - SISÄLTÖ. TYÖN TAUSTA JA SUUNNITTELUALUE 3. MELU 4. Menetelmät ja sovellettavat ohjearvot 4. Tieliikennetiedot 4.3 Junaliikennetiedot 4.4 Tulokset 5.4. Ulko-oleskelualueiden melutilanne 5.4. Sisätilat ja parvekkeet 5.5 Kaavamääräykset melun osalta 5.6 Johtopäätökset 5 3. TÄRINÄ 6 3. Arvio tehdystä tärinäselvityksestä 6 3. Runkomelun riskiarviointi Johtopäätökset 7 4. KUNNALLISTEKNIIKKA 9 5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 0 LIITTEET

4 -3. TYÖN TAUSTA JA SUUNNITTELUALUE Selvitys on laadittu Espoon kortteliin 5464 asemakaavan muutosta varten. Kortteli sijaitsee Kilonkartanontien ja Kilontien kulmauksessa. Tarkastelualueen suuntaa-antava rajaus on esitetty kuvassa. Kuva. Tarkastelualueen suuntaa-antava rajaus Työssä määritettiin melu, tärinä ja kunnallistekniset verkostot viimeisimmän maankäyttöluonnoksen (Arkkitehtitoimisto L-N Oy ) mukaisesti. Työn tilaajana on Skanska Talonrakennus Oy, jossa työtä on ohjannut Jukka Rasmus. Selvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa työstä on vastannut FM Jari Mannila projektisihteerinä FM Elina Latva. Meluselvityksen on tehnyt DI Olli-Matti Luhtinen, tärinäselvityksen DI Johanna Hellberg, runkomeluselvityksen DI Petteri Laine ja kunnallisteknisen selvityksen ins. Pertti Kotamäki.

5 -4. MELU. Menetelmät ja sovellettavat ohjearvot Selvityskohteen melutilanne kartoitettiin laskennallisesti 3D-maastomallissa. Malli sisältää maastonmuodot korkeuskäyrinä, radan ja kadut yms. taiteviivoina sekä lisäksi rakennukset ja muut äänen etenemiseen vaikuttavat tekijät. Melulaskennat tehtiin Soundplan 7.0 ympäristömelun laskentaohjelmistolla käyttäen pohjoismaisia tie- ja raideliikennemelun laskentamalleja. Melutilanteen ja melusuojaustarpeen arvioinnin lähtökohtana olivat Valtioneuvoston päätöksen 993/9 mukaiset ohjearvorajat keskiäänitasoille (LAeq). Tässä täydennysrakennuskohteessa (ei ole siis uusi asuinalue) tulee ulko-oleskelualueilla alittaa päiväaikaan 55 db ja yöaikaan 50 db keskiäänitaso. Sisällä asuinhuoneissa tulisi alittaa 35 db päivämelu jolloin toteutuu myös yöajan vaatimus 30 db. Sisämelun ohjearvot ovat samat sekä uusilla että vanhoilla alueilla. Valtioneuvoston päätöksessä ei ole ohjearvoja junien synnyttämälle hetkelliselle enimmäismelulle (LAmax). Melutilanne arvioitiin tie- ja junaliikenteen yhteisvaikutuksen perusteella vaikka tieliikenteen merkitys olikin vähäinen.. Tieliikennetiedot Tieliikennetiedot saatiin Espoon kaupungilta. Nykytilanne Kilontie KVL 00, raskaita ajoneuvoja 4 %, nopeusrajoitus 40 km/h Kilonkartanontie KVL 700, raskaita ajoneuvoja 4 %, nopeusrajoitus 40 km/h Ennustetilanne 030 Kilontie KVL 4000, raskaita ajoneuvoja 4 %, nopeusrajoitus 40 km/h Kilonkartanontie KVL 000, raskaita ajoneuvoja 4 %, nopeusrajoitus 40 km/h.3 Junaliikennetiedot Junaliikennemäärät saatiin Espoo Kauklahti kaupunkiradan yleissuunnitelmasta (VR Rata, kesäkuu 00). Junamäärät nykytilanteessa klo7-/-7 (suluissa junatyyppi, keskipituus): Pendolino 6/0 (59 m) Intercity -juna 3/3 (33 m) Vanhan kaluston pikajuna / (70 m) Karjaan taajamajunat / (Sm/, 70 m) Kirkkonummen ja Kauklahden taajamajunat 4/8 (Sm/, 70 m) Junanopeuksia melulaskenta-alueella rajoittaa nykytilanteessa pysähtymiset Kilossa ja/tai Leppävaarassa sekä rajoitetut nopeudet kaarteissa: Pendolino 00 km/h Intercity -juna 00 km/h Vanhan kaluston pikajuna 00 km/h Kilossa pysähtyvät taajamajunat 0-70 km/h Muut taajamajunat 00 km/h

6 -5 Junamäärät ennustetilanteessa 030 klo7-/-7, kaupunkirata toteutunut (suluissa junatyyppi, keskipituus): Pendolino 6/0 (59 m) Intercity -juna 5/5 (33 m) Karjaan taajamajunat 7/ (Sm4, 70 m) Kirkkonummen ja Kauklahden taajamajunat 86/6 (Sm4, 70 m) Espoon taajamajunat 74/40 (Sm4, 70 m) Junanopeuksia melulaskenta-alueella rajoittaa myös kaupunkiradan toteutumisen jälkeen pysähtymiset Kilossa ja/tai Leppävaarassa sekä rajoitetut nopeudet kaarteissa: Pendolino 60 km/h Intercity -juna 0 km/h Kilossa pysähtyvät taajamajunat 0-70 km/h Muut taajamajunat 00 km/h.4 Tulokset.4. Ulko-oleskelualueiden melutilanne Liitteissä 4 on esitetty selvityskohteen tie- ja junaliikennemelu suunnitellulla maankäytöllä nykytilanteessa ja vuoden 030 ennustetilanteessa. Tieliikenteen meluvaikutus on selvityskohteessa vähäinen. Ennen kaupunkiradan toteutumista ei myöskään junaliikenteen melu ylitä ohjearvoja. Junaliikenteen yömelu on 5-6 db alhaisempi kuin päivällä, joten yöajan ohjearvo toteutuu päiväohjearvon toteutuessa. Kaupunkiradan toteutumisen tuoma lisäliikenne ja kaukoliikenteen suuremmat junanopeudet lisäävät melua noin 5 db, jolloin ohjearvot ylittyvät suunnittelukohteen ulko-oleskelualueilla. Ohjearvot saavutetaan kun autokatosten yhteyteen toteutetaan liitteen 5 mukainen 3,5 m korkea yhtenäinen meluseinä..4. Sisätilat ja parvekkeet Asuinrakennusten osalta kaavamääräys ääneneristävyydestä tulee tarpeelliseksi, kun rakennukseen kohdistuva päivämelu ylittää 65 db eli vaadittu ääneneristävyys (äänitasoero) 30 db. Liitteissä 6 ja 7 on esitetty rakennusten ulkovaippaan kohdistuva melu 3. ja 6. asuinkerrosten korkeudella sekä radan puoleisissa poikkileikkauksissa. Kuvan meluun ei sisälly äänen heijastumista takaisin seinästä. Heijastusvaikutus seinän vieressä olisi noin db. Rakennusten ulkovaippaan kohdistuu enintään 59 db päivämelu, joten kaavamääräyksiä ääneneristävyydestä ei ole tarpeen asettaa. Samoin tavallisella parvekelasituksella saavutetaan ulko-oleskelualueiden ohjearvo 55 db rakennusten kaikilla sivustoilla..5 Kaavamääräykset melun osalta Radan puolelle tulee toteuttaa liitteen 7 mukainen meluseinä (kaupunkiradan toteutumiseen mennessä). Parvekelasitus tehdään kaikkiin asuntoihin siten, että parvekkeiden melutaso saadaan laskettua alle 55 desibelin. Muilta osin ei tarvita kaavamääräyksiä melun suhteen..6 Johtopäätökset Tämän selvityksen perusteella voidaan suunniteltu uudisrakennuskohde toteuttaa siten, että ulko-oleskelualueilla, parvekkeilla ja sisätiloissa saavutetaan ohjearvojen mukaiset melutasot.

7 -6 3. TÄRINÄ Skanska on suunnitellut rakennettavaksi selvitysalueelle kaksi 7-kerroksista kerrostaloa sekä varastorakennuksen (kuva ). Suunnitelmien (8.0.00) mukaan lähimpänä rataa sijaitseva kerrostalo on noin 50 metrin etäisyydellä nykyisestä pohjoisemman puoleisesta raiteesta. Selvitysalue sijaitsee Helsinki - Turku rataosan pohjoispuolella. Rataosalla on suunnitteilla kaupunkiradan raiteiden rakentamista. Selvitysalueella lisäraiteet tulevat sijaitsemaan nykyisten raiteiden pohjoispuolella. Kuva. Arkkitehdin havainnekuva Arvio tehdystä tärinäselvityksestä VTT on tehnyt alueella tärinäselvityksen vuonna 005 (tutkimusselostus nro RTE3690/05). Selvitys sisälsi tärinämittauksia neljästä mittauspisteestä. Rataosalla ei ole säännöllistä tavarajunaliikennettä, myöskään tehdyissä tärinämittauksissa ei ollut tavaraliikennettä. Mittaukset on tehty VTT:n ohjeen "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta" mukaan. VTT:n selvityksessä on huomioitu tulevan kaupunkiradan tärinävaikutukset. Selvityksessä on varauduttu kokonaismassoiltaan 3000 t junien ohikulkuun nopeudella 80 km/h. Vuoden 030 liikennemääräennusteen mukaan rataosalla ei kuitenkaan tulevaisuudessakaan liikennöidä tavaraliikenteellä (Espoo Kauklahti kaupunkiradan yleissuunnitelma, VR Rata, kesäkuu 00). Selvityksessä on oletettu, että kaupunkirata perustetaan maanvaraisesti. Tämän hetkisen käsityksen mukaan kaupunkirata tultaisiin kuitenkin perustamaan selvitysalueella paalulaatan varaan. Kun uusi rata perustetaan paalulaatalle, radasta ympäristöön leviävä tärinä poistuu lähes kokonaan. Lisäksi kaupunkiradan ratapölkyt varustetaan tärinää eristävällä pohjakerroksella. Mittausten perusteella maaperän värähtelyissä merkitsevin taajuus on noin 40 Hz. Tämä taajuus on niin korkea, että rakennuksen rungon tai lattian resonanssia ei todennäköisesti ilmene.

8 -7 3. Runkomelun riskiarviointi Värähtelyn korkeammista taajuuksista voi rakennuksen tiloihin välittyä myös runkomelua. Yleisimmin runkomelua esiintyy taajuusalueella 6-50 Hz. Runkomelu on laskennallisesti ja mittausteknisesti erittäin haastava arvioitava. Kaikkien melun syntymiseen vaikuttavien tekijöiden, syntymekanismista siirtotien kautta melua säteileviin rakenteisiin, on erittäin työlästä arvioida tarkoin laskelmin. Mittaamalla äänitasoja ei mitattavasta tasosta pystytä erottamaan selkeästi runkomelusta aiheutuvaa osuutta, vaan mitattu äänitaso koostuu sekä ilmaäänestä että runkoäänestä. Maaliikenteen runkomelun arvioimiseen on kuitenkin VTT:ltä ilmestynyt vuonna 009 esiselvitys, joka esittää runkomelulle enimmäisohjearvoja, joita asumisviihtyvyyden takaamiseksi olisi noudatettava. Selvityksessä esitellään myös kolmeen arviointitasoon perustuvat menetelmät runkomelun arviointiin. Kilonkiilan kohteen runkomelua on tässä selvityksessä arvioitu arviointitasoilla ja 3. On varsin todennäköistä, että runkomelua esiintyy tarkasteltavassa kohteessa, koska noin 600 metrin päässä sijaitsevasta kohteesta tehdyn (Helimäki akustikot Oy, ) tärinä- ja runkomeluselvityksen perusteella runkomelutasot metrin etäisyydellä radasta ovat välillä L A,S,Max = 4-44 db. Arviointitasolla huomioidaan runkomelutasoa siirtotien perusteella. Kohteen etäisyyden perusteella määritetystä lähtötasosta lasketaan runkomelulle arvio liikenteestä, väylän kunnosta, radan eristyksestä, väylän sijainnista, rakennuksesta ja runkomelun luonteesta johtuvien korjaustekijöiden perusteella. Arviointitason tarkastelussa oletuksena on käytetty lähimmän rakennuksen ja suunnitteilla olevan kaupunkiradan lyhintä etäisyyttä 38 m. Liikenteen oletusarvona on käytetty veturivetoisia junia 80 km/h nopeudella. Rata on oletettu eristämättömäksi ja rakennus kallioperusteiseksi. Arviointitason oletuksilla on runkomelun tasoksi on voitu laskea L A,S,Max = 48 db. Mikäli tarkastellaan vain nykyisiä raiteita, on laskennallinen runkomelutaso n. 3 db alempi. Tämä pätee myös siinä tapauksessa, että suunniteltu lisäraide eristetään vähintään pehmeillä kiskonaluslevyillä kiskon ja ratapölkyn välissä. Arviointitason 3 runkomeluarvioinnissa käytetään liikenteen ja siirtotien aiheuttamien korjaustermien sijasta lähtöarvoina tarkasteltavan tai referenssikohteen värähtelymittauksia. VTT:n laatiman tärinäselvityksen (tutkimusselostus nro RTE3690/05) perusteella voidaan lähtötietoina käyttää maanpinnasta tehtyjen tärinämittausten tuloksia. 30 ja 50 metrin etäisyydellä mitattujen heilahdusnopeuden tehollisarvojen 95 % luotettavuustason mittaustuloksista valittiin merkittävin heilahdussuunta, josta voitiin laskea arvio runkomelutasolle. Kohteessa (etäisyys 38 m) voidaan runkomelutason olettaa sijoittuvan 30 ja 50 metrin etäisyyksille laskettujen melutasojen väliin. Arvointitason 3 laskelmien perusteella runkomelutaso 30 metrin etäisyydellä on L A,S,Max = 46 db ja 50 metrin etäisyydellä L A,S,Max = 4 db. Melutason voidaan olettaa putoavan noin db per kerros rakennuksessa ylöspäin mentäessä. Toisaalta rakennuksen kytkeminen paaluttamalla runkomelua hyvin johtavaan peruskallioon voi nostaa melutasoa jopa 0 db. 3.3 Johtopäätökset VTT:n tekemä tärinäselvitys on riittävä arvioimaan kerrostalokortteli Kilonkiilan tärinävaikutuksia. Uusi kaupunkirata perustetaan todennäköisesti selvitysalueen kohdalla paalulaatalle, joten tärinän kannalta uudisrakennuskohde voidaan toteuttaa suunnitelmien mukaan. Referenssikohteessa (kortteli 548, Helimäki) tehtyjen tarkastelujen ja VTT:n runkomelun arviointiohjeen mukaan tehtyjen arviointitasojen ja 3 laskelmien perusteella on erittäin todennä-

9 -8 köistä, että runkomelutasot ylittävät niille asetetut suositusarvot. Suositusarvo 35 db ylittyy laskentatavasta riippuen noin 8-3 db. VTT:n tärinäselvityksen perusteella selvimmät häiriötaajuudet ovat mittausten perusteella noin Hz taajuuksilla (paalujen kontakti peruskallioon suurentaa häiriötaajuutta). Runkomelun eristämistoimenpiteet tulee mitoittaa alimman häiriötaajuuden mukaan, jolloin myös sitä suuremmilla taajuuksilla saavutetaan yleensä riittävä eristävyys. Runkomeluriskin minimoimiseksi on suositeltavaa, että rakennuksen perustuksiin toteutetaan värähtelyä eristävä ratkaisu, joka vaimentaa värähtelyä 50 Hz häiriötaajuudella vähintään 5 db. Runkomelua voidaan eristää parhaiten, mitä lähempänä melulähdettä ollaan. Kohteen tapauksessa olemassa olevaa rataa ei kuitenkaan voida eristää, vaan värähtely pitää katkaista rakennuksen päässä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että koko rakennus kellutetaan joustavan eristysrakenteen päälle. Rakennusten tärinä- ja runkomelueristys voidaan toteuttaa jousielementeillä tai kumimaisilla elastomeerimateriaaleilla. Kilonkiilassa värähtelyn selvimmät häiriötaajuudet ovat melko korkealla, koska rataosuudella liikennöi ainoastaan verrattain nopeita matkustajajunia. Tällöin eristämistavaksi voidaan suosittaa elastomeerieristyksiä, jotka voidaan asentaa esimerkiksi rakennuksen anturan ja alimpien elementtien väliin. Elastomeerieristeillä voidaan kannatella jopa 6 MPa kuormia, joten järeämpiä ja huomattavasti kalliimpia jousivaimentimia ei välttämättä tarvitse käyttää. Elastomeerien materiaalijäykkyydet ja paksuudet voidaan määrittää, kun tiedetään rakennuksen perustusten kuormat ja sijainnit pohjapiirustuksessa. Esimerkiksi Christian Berner Oy toimittaa alustavat eristyssuunnitelmat, vaimennuskäyrät ja tarjouksen runkomelun eristämisestä. Rakennedetaljit voidaan toteuttaa yhdessä rakennesuunnittelijan kanssa. Rakennuslupaa haettaessa korttelista laaditaan tärinän ja runkomelun hallintasuunnitelma. Siinä esitetään kaikki tarpeelliset toimenpiteet, joilla tärinää ja runkomelua tullaan torjumaan. Eristysratkaisun mitoituksen varmistamiseksi on suositeltavaa, että paalutusvaiheessa suoritetaan värähtelyn tarkastusmittaukset jo asennettujen paalujen päästä. Vasta silloin voidaan varmistua, kuinka paljon värähtely on voimakkaampaa peruskallioon kytkeytyvissä rakennuksien perustuksissa, kuin aiemmin maanpinnasta tehdyissä tärinämittauksissa. Tässä vaiheessa voidaan vielä eristemateriaalin paksuuksilla toteutettavan eristyksen vaimennustehoon. Lähempänä rataa oleva rakennus on jonkin verran alttiimpi tärinälle ja runkomelulle, mutta etäisyyksien ero on niin pieni, että etäisyyden aiheuttama ero runkomelutasoissa on arviolta luokkaa - db. Käytännössä molemmat talot tulisi joka tapauksessa eristää, ja materiaali määräytyy eristyskerroksen päälle tulevan kuorman mukaan. Rakennusvaiheessa paalutuksesta mitattu värähtelytaso määrittäisi lopullisesti, tuleeko tuon eristekerroksen olla,5 mm, 5 mm tai paksumpi. Suositus asemakaavamääräykseksi Runkomelun eristämistoimenpiteet tulee mitoittaa alimman häiriötaajuuden mukaan, jolloin myös sitä suuremmilla taajuuksilla saavutetaan yleensä riittävä eristävyys. Rakennuslupaa haettaessa korttelista laaditaan tärinän ja runkomelun hallintasuunnitelma. Siinä esitetään kaikki tarpeelliset toimenpiteet, joilla tärinää ja runkomelua tullaan torjumaan.

10 -9 4. KUNNALLISTEKNIIKKA Kortteli rajautuu etelässä rata-alueeseen, idässä on Kilonkartanontie, lännessä Kilonkuja ja pohjoisessa rakennettujen kerrostalojen parkkialueet. Pohjoisten tonttien pohjoispuolella on Kilontie. Kaikki kunnallistekniikka on olemassa ympäristön katualueilla. Alueen poikki kulkee nykyisin laskuoja, joka pitää siirtää tonttien eteläreunaan tulevan rata-alueen rajalle. Verkostoittain sijainti on seuraava: vesijohto: Kilonkujalla 50 SG, Kilontiellä 60 PEH ja Kilonkartanontiellä 60 PVC jätevesiviemäri: Kilonkujalla 50 M, Kilontiellä 50 PVC, Kilonportin ja Kilonkartanontien välissä radan ali etelään on 000 B sadevesiviemäri: Kilonkujalla 300 B, heti ao. korttelin pohjoispuolella 300 B kaukolämpö: Kilontie sähkö: pienjännitteet ympäröivillä kaduilla, keskijännite Kilontiellä puhelin, tietoliikenne: ympäröivät kadut Kunnallisteknisten liitosten kustannusarvio on seuraavanlainen (alv 0%): Tontti Jätevesi liitostyö Sadevesi liitostyö Käyttövesi liitostyö Kaukolämpö liittymismaksu Sähkö liittymismaksu Johto/maarakennustyöt tontilla materiaaleineen Tontti yhteensä Tontti Jätevesi liitostyö Sadevesi liitostyö Käyttövesi liitostyö Kaukolämpö liittymismaksu Sähkö liittymismaksu Johto/maarakennustyöt tontilla materiaaleineen Tontti yhteensä Aluekeräysastioiden sijaintia on muutettava tontilleajon vuoksi. Astiat muutetaan syväkeräysastioiksi ja sijoitetaan kaupan p-alueen kulmaan (liite 0). Alue aidataan ja pintamateriaali muutetaan betonikiveksi. Kustannukset ovat

11 -0 5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Mikäli uusi kaupunkirata perustetaan selvitysalueella paalulaatalle, uudisrakennuskohde voidaan toteuttaa suunnitelmien mukaan. Mikäli uusi kaupunkirata perustetaan maanvaraisesti, asuinrakennukset tulee toteuttaa paalulaatoin ja ne tulee varustaa tärinää vaimentavilla rakenteilla paalutusvaiheen mittaustulosten perusteella. Runkomelun riskiarvioinnin perusteella melun ohjearvot ylittyvät asuinkohteissa noin 8-3 db. Runkomelun vaimentamiseksi tulisi värähtelyä voida vaimentaa 50 Hz taajuudelta ylöspäin vähintään 5 db. Eristäminen vaatii todennäköisesti koko talon massan kannattelemista eristävin jousielementein tai kumimaisilla elastomeerimateriaaleilla. Rakennuslupaa haettaessa korttelista laaditaan tärinän ja runkomelun hallintasuunnitelma. Meluselvityksen perusteella voidaan suunniteltu uudisrakennuskohde toteuttaa siten, että ulkooleskelualueilla, parvekkeilla ja sisätiloissa saavutetaan ohjearvojen mukaiset melutasot. Alueen poikki kulkee nykyisin laskuoja, joka pitää siirtää tonttien eteläreunaan tulevan rataalueen rajalle.

12 - LIITTEET Liite : Päiväajan (7-) keskiäänitaso (LAeq) nykyliikenteellä (00) Suunniteltu maankäyttö ilman meluesteitä Liite : Päiväajan (7-) keskiäänitaso (LAeq) vuonna 030 Suunniteltu maankäyttö ilman meluesteitä Liite 3: Yöajan (-7) keskiäänitaso (LAeq) nykyliikenteellä (00) Suunniteltu maankäyttö ilman meluesteitä Liite 4: Yöajan (-7) keskiäänitaso (LAeq) vuonna 030 Suunniteltu maankäyttö ilman meluesteitä Liite 5: Tie- ja junaliikenteen keskiäänitaso (LAeq) nykyliikenteellä (00) Suunniteltu maankäyttö ilman KTY-rakennusta ja meluesteitä Liite 6: Tie- ja junaliikenteen keskiäänitaso (LAeq) vuonna 030 Suunniteltu maankäyttö ilman KTY-rakennusta ja meluesteitä Liite 7: Tie- ja junaliikenteen keskiäänitaso (LAeq) vuonna 030 Suunniteltu maankäyttö ilman KTY-rakennusta tarvittavin meluestein Liite 8: Tie- ja junaliikenteen keskiäänitaso (LAeq) vuonna 030 Suunniteltu maankäyttö tarvittavin meluestein RAKENNUKSEN ULKOVAIPPAAN KOHDISTUVA MELU Liite 9: Tie- ja junaliikenteen keskiäänitaso (LAeq) vuonna 030 Suunniteltu maankäyttö tarvittavin meluestein POIKKILEIKKAUSKUVAT LÄNNESTÄ PÄIN Liite 0: Kilonkujan aluekierrätyspisteen asemapiirustus Liite : Kilonkujan ajourat Liite : Kilonportin ajourat

13 a) Tieliikennemelu Ki Kilonportti KTY b) Junaliikennemelu Ki Kilonportti KTY Espoon Kilonkiilan asemakaava-alue Kortteli 5464/-3 Tärinä-, liikenne-, melu- ja kunnallistekninen selvitys Liite : Päiväajan (7-) keskiäänitaso (LAeq) nykyliikenteellä (00) Suunniteltu maankäyttö ilman meluesteitä Laskentakorkeus m maanpinnasta db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= 55 <= 50 PÄIVÄAJAN OHJEARVO YLITTYY KELTAISESTA VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN : m OML 5..00

14 a) Tieliikennemelu KTY b) Junaliikennemelu KTY Espoon Kilonkiilan asemakaava-alue Kortteli 5464/-3 Tärinä-, liikenne-, melu- ja kunnallistekninen selvitys Liite : Päiväajan (7-) keskiäänitaso (LAeq) vuonna 030 Suunniteltu maankäyttö ilman meluesteitä Laskentakorkeus m maanpinnasta db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= 55 <= 50 PÄIVÄAJAN OHJEARVO YLITTYY KELTAISESTA VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN : m OML 5..00

15 a) Tieliikennemelu Ki Kilonportti KTY b) Junaliikennemelu Ki Kilonportti KTY Espoon Kilonkiilan asemakaava-alue Kortteli 5464/-3 Tärinä-, liikenne-, melu- ja kunnallistekninen selvitys Liite 3: Yöajan (-7) keskiäänitaso (LAeq) nykyliikenteellä (00) Suunniteltu maankäyttö ilman meluesteitä Laskentakorkeus m maanpinnasta db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= 55 <= 50 YÖAJAN OHJEARVO YLITTYY VIHREÄSTÄ VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN : m OML 7..0

16 a) Tieliikennemelu KTY b) Junaliikennemelu KTY Espoon Kilonkiilan asemakaava-alue Kortteli 5464/-3 Tärinä-, liikenne-, melu- ja kunnallistekninen selvitys Liite 4: Yöajan (-7) keskiäänitaso (LAeq) vuonna 030 Suunniteltu maankäyttö ilman meluesteitä Laskentakorkeus m maanpinnasta db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= 55 <= 50 YÖAJAN OHJEARVO YLITTYY VIHREÄSTÄ VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN : m OML 5..00

17 a) Päiväajan (7-) keskiäänitaso Ki Kilonportti b) Yöajan (-7) keskiäänitaso Ki Kilonportti YÖAJAN OHJEARVO YLITTYY VIHREÄSTÄ VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN Espoon Kilonkiilan asemakaava-alue Kortteli 5464/-3 Tärinä-, liikenne-, melu- ja kunnallistekninen selvitys Liite 5: Tie- ja junaliikenteen keskiäänitaso nykyliikenteellä (00) Suunniteltu maankäyttö ilman KTY-rakennusta ja ilman meluesteitä Laskentakorkeus m maanpinnasta db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= 55 <= 50 PÄIVÄAJAN OHJEARVO YLITTYY KELTAISESTA VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN : m OML 7..0

18 a) Päiväajan (7-) keskiäänitaso Ki Kilonportti b) Yöajan (-7) keskiäänitaso Ki Kilonportti YÖAJAN OHJEARVO YLITTYY VIHREÄSTÄ VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN Espoon Kilonkiilan asemakaava-alue Kortteli 5464/-3 Tärinä-, liikenne-, melu- ja kunnallistekninen selvitys Liite 6: Tie- ja junaliikenteen keskiäänitaso (LAeq) vuonna 030 Suunniteltu maankäyttö ilman KTY-rakennusta ja ilman meluesteitä Laskentakorkeus m maanpinnasta db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= 55 <= 50 PÄIVÄAJAN OHJEARVO YLITTYY KELTAISESTA VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN : m OML 7..0

19 a) Päiväajan (7-) keskiäänitaso 5464 YHTENÄINEN MELUSEINÄ- RAKENNE, h 4,0 m YHTENÄINEN MELUSEINÄRAKENNE, h 3,5 m 546 b) Yöajan (-7) keskiäänitaso YÖAJAN OHJEARVO YLITTYY VIHREÄSTÄ VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN 5464 YHTENÄINEN MELUSEINÄ- RAKENNE, h 4,0 m YHTENÄINEN MELUSEINÄRAKENNE, h 3,5 m 546 Espoon Kilonkiilan asemakaava-alue Kortteli 5464/-3 Tärinä-, liikenne-, melu- ja kunnallistekninen selvitys Liite 7: Tie- ja junaliikenteen keskiäänitaso (LAeq) vuonna 030 Suunniteltu maankäyttö ilman KTY-rakennusta tarvittavin meluestein Laskentakorkeus m maanpinnasta db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= 55 <= 50 PÄIVÄAJAN OHJEARVO YLITTYY KELTAISESTA VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN : m OML 7..0

20 a) Tilanne 3. kerroksen korkeudella (9 m) ÄÄNEN HEIJASTUMISTA TAKAISIN SEINÄSTÄ EI OLE HUOMIOITU POIKKILEIKKAUKSET LIITTEESSÄ 9 a) Tilanne 6. kerroksen korkeudella (8 m) ÄÄNEN HEIJASTUMISTA TAKAISIN SEINÄSTÄ EI OLE HUOMIOITU POIKKILEIKKAUKSET LIITTEESSÄ 9 Espoon Kilonkiilan asemakaava-alue Kortteli 5464/-3 Tärinä-, liikenne-, melu- ja kunnallistekninen selvitys Liite 8: Tie- ja junaliikenteen keskiäänitaso (LAeq) vuonna 030 Suunniteltu maankäyttö tarvittavin meluestein RAKENNUKSEN ULKOVAIPPAAN KOHDISTUVA MELU db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= 56 <= 55 : m OML 5..00

21 a) Poikkileikkaus läntisemmän rakennuksen kohdalta ÄÄNEN HEIJASTUMISTA TAKAISIN SEINÄSTÄ EI OLE HUOMIOITU AUTOKATOS / MELUSEINÄ RATA b) Poikkileikkaus itäisemmän rakennuksen kohdalta ÄÄNEN HEIJASTUMISTA TAKAISIN SEINÄSTÄ EI OLE HUOMIOITU AUTOKATOS / MELUSEINÄ RATA Espoon Kilonkiilan asemakaava-alue Kortteli 5464/-3 Tärinä-, liikenne-, melu- ja kunnallistekninen selvitys Liite 9: Tie- ja junaliikenteen keskiäänitaso (LAeq) vuonna 030 Suunniteltu maankäyttö tarvittavin meluestein POIKKILEIKKAUSKUVAT LÄNNESTÄ PÄIN db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= 56 <= 55 : m OML 5..00

22 Kilonkuja KILO 87 K.osa/ kylä Kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Viranomaisen merkintöjä Rakennustoimenpide Peruskorjaus Piirustuslaji Asemapiirustus Juo ksev a nro Rakennuskohteen nimi ja osoite Kilonkuja ESPOO Piirustuksen sisältö Mittakaava Ympäristö :500 hyv. Ramboll Finland Oy PL 3, Piispanmäentie 5 04 Espoo puh fax Suunn.ala Piirustusnro Työnro MAS Tiedosto Muutos piirt. suunn. pvm Saija Vihervuori 3..0

23

24