Kohtaamisen kirkko tulevaisuuden kynnyksellä. Mikkelin hiippakunnan luottamushenkilöpuheenjohtajien koulutuspäivä

Transkriptio

1 Kohtaamisen kirkko tulevaisuuden kynnyksellä Mikkelin hiippakunnan luottamushenkilöpuheenjohtajien koulutuspäivä

2 Kirkon haasteet Monimuotoistuva kulttuuri ja itseohjautuva ihminen Muuttoliike Väestörakenteen muutos, ikä ja määrä, huoltosuhde Informaatioteknologia muuttaa elämää

3 Kirkon haaste: Monimuotistuva kulttuuri ja itseohjautuva ihminen Katsomusten kirjo laajenee Kristinuskon eri muotojen ja muiden uskontojen asema Suomessa vahvistuu Yhteiskunnan yleinen monimuotoistuminen Yhteiskunnan rakenteet maallistuvat: kirkon läsnäolon oikeutusta kysytään yhä useammin Yksilötasolla uushenkisyyden ilmiöt sekoittuvat perinteiseen uskonnollisuuteen ja muihin katsomuksiin Nuorissa ikäpolvissa uskonnottomuus lisääntyy: nuorista ateisteja nyt noin viidennes Yhä ohuempi sitoutuminen uskonnon harjoittamiseen ja uskonnollisiin arvoihin Yksilön korostuminen Riippumattomuus valintoja ja arvoja ohjaavista auktoriteeteistä Arvoja määrittävät oma kokemus ja vertaisryhmät Kristinuskosta tulee yksilölle yhä useammin tietoinen valinta tavan ja perinteen sijaan HAASTE KIRKOLLE: Kyky vuoropuheluun eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa Kirkosta eroamisen seuraus verotulot vähenevät

4 Kirkon haaste: Muuttoliike Maailmanlaajuinen muuttoliike muokkaa Suomea Muiden kuin Suomen kansalaisten määrä Suomessa lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä = ihmistä Maahanmuuttajat hakeutuvat kaupunkeihin Helsingissä vieraskielisiä 20 % väestöstä vuonna 2030 miten Kouvolassa? Kristinuskon eri muotojen määrä kasvaa Muslimien määrä ylittää pian Ortodoksisen kirkon jäsenmäärän Myös sisäinen muuttoliike haastaa kirkkoa Suuri osa muuttoliikkeestä lyhytaikaista opiskelu- ja työperäistä liikettä Väestörakenteen muutokset toteutuvat erilaisina eri puolella Suomea. Koko maan väestö kasvaa, mutta monilla alueilla väestö vähenee Kouvolan väkiluku pienenee 6 % vuodesta 2010 vuoteen 2030 HAASTE KIRKOLLE: Kehittää vieraanvaraisuutta, monikielisyyttä, valmiutta vuoropuheluun Maan sisäinen muuttoliike edellyttää seurakunnilta kykyä tavoittaa muuttajat. Erityisesti nuorten aikuisten muutto haastaa kirkkoa Taloudellinen haaste

5 Kirkon haaste: Väestörakenteen muutos, ikä ja määrä 1940 luvun lopun suuret ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle Yli 65 vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa nopeasti vuonna 1965 koko maassa yli 65 vuotiaita 17,5 %, vuoden 2020 arvio 22 % Lähitulevaisuudessa monissa kunnissa yli puolet asukkaista on eläkeläisiä Kouvolassa 2010 yli 65 vuotiaita 21 %, vuoden 2030 arvio 33 % HAASTE KIRKOLLE: Myös yli 65 vuotiaiden keskuudessa katsomuksellinen moninaisuus on tosiasia Aktiivisten eläkeläisten potentiaali mahdollisuutena kirkolle Taloudellinen haaste: kirkon jäsenyys painottuu vanhenevaan väestöön, kirkon verotulot pienenevät

6 Yli 75-vuotiaiden osuus 2010 ja ,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Päijät-Häme Lappi Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Savo Koko maa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa VM/Kunta, Tilastokeskuksen väestöennuste

7 Haaste kirkolle: Väestörakenteen muutos, huoltosuhde Työikäisten osuus väestöstä pienenee Huoltosuhteen muutos Huoltosuhde = työvoiman ulkopuolella olevien määrää suhteessa varsinaisen työvoiman määrään, so. alle 15 vuotiaiden ja yli 65 vuotiaiden määrän suhde 100 työssäkäyvää kohti HAASTE KIRKOLLE: Taloudellinen haaste verotulot pienenevät Diakoninen haaste huolenpito niistä, jotka ovat kaikkein eniten hädässä Vaikea haaste niukkenevien taloudellisten resurssien aikana

8

9 Uusimaa Pirkanmaa Väestöllinen huoltosuhde 2010 ja 2030, (maakuntajaolla 2010) 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Satakunta Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Keski-Suomi Lappi Varsinais-Suomi Manner-Suomi 0,0 Huoltosuhde 2010 Huoltosuhde 2030 VM/Kunta, Tilastokeskuksen väestöennuste

10 Haaste kirkolle: Informaatioteknologia muuttaa elämää Informaatioteknologia mukana kaikilla elämänalueilla Yhä suurempi osa ihmisten elämästä kuluu tietoverkoissa Raja ihmisen ja tekniikan välillä hämärtyy Teknologian kehittyminen tukee yksilökeskeistä elämäntapaa Sosiaalinen media muokkaa käsitystä yhteisöllisyydestä Median sisältönä on suuressa määrin ihmisten itse tuottama materiaali Yhteisöllisyys on yhteisöllisyyttä verkossa, jossa yksilö voi kokea vaikuttavansa Kuvan merkitys kasvaa, pelillisyys lisääntyy, keskustelun asema korostuu Esim. Facebook yli miljardi käyttäjää alle 10 vuodessa Nuoret ihmiset ovat siirtyneet jo muihin palveluihin eri muodoilla voi olla lyhyet elinkaaret HAASTE KIRKOLLE: Tarjoaa edullisia ja monipuolisia tapoja luoda kontakteja ihmisiin ja ihmisryhmiin Käyttö edellyttää oppimista ja avoimuutta uusille, seurakuntarajoista piittaamattomille toimintatavoille

11 Mitä pitäisi tehdä, jotta kirkko/seurakunta olisi hyvä työpaikka vuoteen 2020 mennessä? Mikkelin hiippakunta Mitä suurempi pallo, sitä enemmän aiheesta on puhuttu. Pystyakseli kuvaa asioiden koettua tärkeyttä ja vaakaakseli erimielisyyttä niiden tärkeydestä.

12 Kohtaamisen kirkko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiminnan suunta vuoteen 2020

13 Kirkon tehtävä Kirkko kutsuu ihmisiä Jumalan yhteyteen sekä rohkaisee välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta.

14 Kirkon arvot Usko Yhteys armolliseen Jumalaan on kristityn elämän kestävä perusta. Toivo Jeesuksen lupaus tulevaisuudesta tuo toivon. Rakkaus Pyhä Henki rohkaisee meitä rakastamaan toisiamme.

15 Kohtaamisen kirkko vuonna 2020 Seurakunnan jäsen kokee uskon Jumalaan voimavarana, ja yhä useampi pitää yhteyttä kirkkoon merkittävänä. Seurakunta on luottamuksen yhteisö, joka tuo erilaiset ihmiset yhteen, ja kirkon sanoma kuuluu ja vaikuttaa kaikkialla.

16 Nostamme sanoman esiin Puhumme Jumalasta, Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä rohkeasti ja ymmärrettävästi kaikkialla. Hengellinen elämä seurakunnissa on monipuolista ja vastaa ihmisten tarpeisiin. Jumalanpalvelukset ovat vieraanvaraisia, saavutettavia ja sopivia kaiken ikäisille. Seurakuntalaiset osallistuvat niiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tavoittaaksemme jokaisen välitämme sanomaa ennakko-luulottomasti ja vuorovaikutteisesti myös uusilla viestimillä. Tuemme kristillistä kasvua kaikissa elämänvaiheissa. Kaikki seurakunnan jäsenten lapset kastetaan.

17 Kohtaaminen koskettaa Yhteydessä seurakuntaan ihminen kohtaa Jumalan ja lähimmäisen sekä oman elämänsä todellisuuden. Vuorovaikutukselle luodaan tilaa. Kirkko toimii siellä, missä ihmiset elävät ja liikkuvat. Kuljemme toistemme rinnalla ja jaamme tarinamme. Viestintä puhuttelee sekä tunteita että älyä ja haastaa toimimaan.

18 Rakastamme lähimmäistä Toimimme haavoittuvassa asemassa olevien hyväksi Suomessa ja ulkomailla. Seurakunta yhdistää avuntarvitsijat ja -tarjoajat. Kirkko viestii arvoistaan ja tekemästään hyvästä uskottavasti. Rakennamme tuleville sukupolville parempaa maailmaa.

19 Arvostamme jäsenyyttä Ihmisten elämä, odotukset ja palautteet auttavat linjaamaan seurakunnan toimintaa. Seurakuntalaiset osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä saavat kykynsä käyttöön. Tiedostamme henkilökohtaisen kohtaamisen tärkeyden. Jokainen jäsen tulee vuosittain tavoitetuksi laadukkaasti. Luottamus kirkkoon säilyy. Kirkkoon liittyvien määrä nousee.

20 LOPUKSI LÄHTÖKOHTIA TULEVAAN 1. Mikä on perustehtävämme seurakuntana nyt ja tulevina vuosina? 2. Keitä seurakuntalaisemme ovat nyt ja tulevina vuosina? Erilaiset seurakuntalaiset Ikä, elämäntilanne, elämän historia, koulutus, elinkeinot, etninen tausta, perhesuhteet Kysymys: Minkälaisella rakenteella palvelemme so. täytämme tehtävämme seurakuntana parhaalla mahdollisella tavalla erilaisten seurakuntalaistemme elämässä siten, että seurakuntalaisemme kokevat saavansa mahdollisimman suuren lisäarvon elämäänsä seurakunnan jäsenyydestä, uskosta, kristillisestä sanomasta? Lisäkysymyksiä: Yhteistyötä pohdittaessa naapureiden kanssa: Miten seurakuntamme oikeasti ovat erilaisia? Jos yhtymärakenne: Miten suuntaamme resurssimme eri osiin yhtymämme seurakuntia tarkoituksenmukaisella tavalla?