KUOPION. KUOPION KAUPUNKI Tulliportinkatu Kuopio KAUPUNGIN STRATEGIA 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUOPION. KUOPION KAUPUNKI Tulliportinkatu 31 70110 Kuopio talousjastrategia@kuopio.fi www.kuopio.fi KAUPUNGIN STRATEGIA 2020"

Transkriptio

1 KUOPION KUOPION KAUPUNKI Tulliportinkatu Kuopio KAUPUNGIN STRATEGIA 2020

2 SISÄLLYS 03 Johdanto 04 Toimintaympäristön haasteet 06 Strategian laatiminen, toteuttaminen ja seuranta 08 Kuopion strategia 2020 tiivistetysti 10 Visio 11 Arvot ja toimintaperiaatteet 12 Strategiset päämäärät, menestystekijät ja näkökulmat 14 Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu 20 Asukkaat ja palvelut Johdanto Strategia määrittää Kuopion kaupungin kehittämisen suuntaviivat lähivuosiksi. Visio ja strategiset päämäärät kuvaavat kaupungin tulevaisuuden tahtotilaa eli sitä millaiseksi Kuopion halutaan kehittyvän. Strategia pitää sisällään valintoja eli keinoja, joilla visio ja päämäärät tullaan saavuttamaan. Strategiaa ja yhteistä suuntaa tarvitaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Strategia luo pohjan kaupungin johtamiselle ja kehittämiselle. Kaupunginvaltuuston asettamat linjaukset ja tavoitteet eletään todeksi osana normaalia arjen työtä. Kuopion kaupungin strategia tarkistetaan valtuustokausittain. Uusittu strategia korvaa aiemman vuonna 2005 hyväksytyn strategian. Kaupunginvaltuusto hyväksyy strategian tavoitteet vuosittain osana talousarviota ja taloussuunnitelmaa. Strategian toteutumista seurataan osana vuosittaista toimintojen seurantaa. Valtuustokauden puolivälissä arvioidaan laajemmin sitä, miten strategian toteuttaminen on edennyt ja tehdään tarvittaessa linjamuutoksia strategiaan. 24 Resurssit, johtaminen ja henkilöstö Kaupungin keskeiset sidosryhmät ovat osallistuneet strategian valmisteluun. Tavoitteena on, että kaikki mahdolliset tahot alueella puhaltavat yhteen hiileen Kuopion menestymisen ja hyvinvoinnin eteen. [3]

3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEET Kuva: Hannu Miettinen Toimintaympäristön haasteet Strategiaa on laadittu varsin haasteellisessa muutostilanteessa. Kaupungin näkökulmasta keskeisiä tekemisen painopisteitä ovat olleet kuntatalouden tervehdyttäminen ja palvelualueuudistuksen eteenpäin vieminen. Maailmantalouden epävarmuus (taantuma, euron asema ym.) on heijastunut julkiseen talouteen verotulojen supistumisena ja velkaantumisen kasvuna. Myös kuntarakenteessa on tapahtumassa suuria muutoksia. Suomeen on kuntaliitosten kautta muodostumassa uusia suurkaupunkeja. Kuntaliiton vetämässä suurten kaupunkien tulevaisuuden ennakointihankkeessa arvioitiin, että suurten kaupunkien merkitys korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän. Erityisesti taloudellinen kehitys tulee perustumaan suurten kaupunkiseutujen ja niiden keskuskaupunkien kilpailukykyyn. [4] On todennäköistä, että elinkeinoelämän, työpaikkojen ja työikäisen väestön keskittyminen harvoille elinvoimaisille kasvuseuduille kiihtyy edelleen. Kehityksen taustalla vaikuttaa useita toisiinsa liittyviä muutosvoimia, joista ennakointihankkeessa merkittävimpinä pidettiin seuraavia: Talouden globaali rakennemuutos ja sen vaikutukset paikallistalouteen. Mihin yritykset hakeutuvat ja investoivat tulevaisuudessa? Työikäisen väestön hakeutuminen alueille, jotka tarjoavat hyvät opiskelu- ja työllistymismahdollisuudet. Ilmastonmuutos ja sen torjunta sekä energian hinnan nousu Kaupunkimaisen elämäntavan yleistyminen sekä arvojen ja elämäntapojen erilaistuminen. [5]

4 STRATEGIAN LAATIMINEN, TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA Strategian laatiminen Strategian tarkistaminen käynnistyi osittain jo keväällä 2009, vaikkakin tiivein työvaihe on ajoittunut keväälle Vuonna 2009 arvioitiin aiemman strategian toteutumista, hahmotettiin Toimintaympäristön haasteita ja koottiin opiskelijoiden näkemyksiä kehitysideoiksi. Lisäksi strategiatyötä on tausta-aineistona tukenut syksyllä 2009 valmistunut Kuopion hyvinvointikertomus, Ikäystävällinen Kuopio ohjelma sekä alkuvuodesta 2010 valmistunut tilastotietoihin perustuva selvitys Kuopion kilpailukyvystä. Strategian laatimisessa on haluttu korostaa osallisuutta. Laajemman osallistumisen varmistamiseksi strategiatyön tueksi haettiin näkemyksiä kahdessa vaiheessa toteutetun sähköisen kehittämisfoorumin kautta. Kuopion kehittämisfoorumiin kutsuttiin mukaan yhteensä 353 vaikuttajaa (luottamushenkilöitä, johtavaa henkilöstöä, elinkeinoelämän edustajia, sidosryhmien edustajia). Kehittämisfoorumin kautta tulleet näkökulmat ja painotukset muodostivat punaisen langan strategialle. Otteita kehittämisfoorumin ehdotuksista on tekstilainauksin esitetty strategiateksteissä. Toinen merkittävä vaihe strategialinjausten määrittelyssä oli kaksipäiväinen valtuustoseminaari, johon osallistui 90 valtuutettua, johtavaa viranhaltijaa sekä henkilöstön edustajaa. Asukkaiden ja henkilöstön mielipiteitä kartoitettiin internetpohjaisella kyselyllä. Myös strategialuonnosta oli mahdollisuus kommentoida kaupungin www-sivuilla. Strategian toteuttaminen ja seuranta Vuoden 2011 tavoitteet ja toimenpiteet strategian toteuttamiseksi tullaan asettamaan osana kaupungin talousarvion valmistelua. Jatkossa strategian toteuttaminen tapahtuu strategiaa täydentävien toteuttamisohjelmien kautta. Toteuttamisohjelmissa esitetään keskeiset toimenpiteet ja vastuut. Aikataulullisesti palvelualueittaisten strategian toteuttamisohjelmien valmistelu ajoittuu keväälle Näitä tullaan täydentämään kaupunkitasoisella henkilöstö- ja tuottavuusohjelmalla. Lisäksi tavoitteena on yhdessä sidosryhmien kanssa laatia ns. kasvuohjelma, jolla alueen resursseja ja toimenpiteitä suunnataan yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Työ jatkuu myös strategian mittareiden kehittämisen osalta. Strategian toteutumista tullaan seuraamaan ja siitä raportoimaan osana vuosittaista talouden ja toiminnan seurantaa. [6] [7]

5 KUOPION STRATEGIA 2020 TIIVISTETYSTI Kuopion strategia 2020 tiivistetysti Arvot ja toimintaperiaatteet Yhdessä tekeminen - Rohkeus Luovuus sitoutuminen - Asiakaslähtöisyys luottamus Visio 2020 Kuopio on asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki Strategiset päämäärät Kuopio on Itä-Suomen suunnannäyttäjä ja veturi. Kuopio on kärkikaupunkien joukossa määrittelemässä Suomea koskevia kehityksen linjauksia. Kuopiossa on kehittynyt, kansainvälinen ja monipuolinen elinkeinoelämä. Kuopio on korkeatasoisen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan keskittymä. Kuopiossa on asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisyä painottavat palvelut. Kuopio on edelläkävijä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu Näkökulmat ja kriittiset menestystekijät Asukkaat ja palvelut Resurssit, johtaminen ja henkilöstö 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä 2. Innovaatio- ja opiskelukaupunki 3. Yhteistyö ja verkostot 4. Kuopio-kuva Toteuttaminen: Kasvuohjelma 5. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne 6. Asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut Toteuttaminen: Palvelualueittaiset strategian toteuttamisohjelmat 7. Riittävä taloudellinen liikkumavara 8. Sitouttava omistajaohjaus 9. Kannustava johtaminen ja henkilöstöpolitiikka Toteuttaminen: Henkilöstö- ja tuottavuusohjelma [8] [9]

6 VISIO, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Kuopion visio 2020 Visio kertoo sen, minkälainen Kuopion halutaan olevan. Se on haluttu tulevaisuuden kuva. Kuopio on asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki Mitä visio tarkoittaa ASUKKAAN KAUPUNKI Kuopion väestönkasvu kaksinkertaistuu ja alueella syntyy monikuntaliitoksia. Kuopio on vetovoimainen yritysten, yrittäjien, opiskelijoiden ja lapsiperheiden kaupunki. KANSAINVÄLISTYNYT YLIOPISTOKAUPUNKI Kuopiossa on kansainvälisesti tunnustettu yliopisto- ja ammattikorkeakoulutus ja laaja-alainen muu koulutustarjonta. Kuopio on monikulttuurinen ja suvaitseva. ELÄVÄ KAUPUNKI Kuopiossa on nuorekas ilmapiiri, erinomaiset kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut sekä luonnonläheinen ja puhdas ympäristö. Kuopiossa jää aikaa elämiseen. VAHVAN YHDESSÄ TEKEMISEN KAUPUNKI Kuopiossa työskennellään tiiviissä verkostomaisessa yhteisössä alueen kehittämiseksi ja yhteisten tavoitteiden eteenpäin viemiseksi. Arvot ja toimintaperiaatteet ovat organisaation toiminnan ohjenuoria. Arvot ja toimintaperiaatteet ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla ennakkoluuloton ja myös edelläkävijä. Rohkeutta on asioiden määrätietoinen toteuttaminen ja loppuunsaattaminen. YHDESSÄ TEKEMINEN SITOUTUMINEN LUOTTAMUS Sitoutuminen syntyy yhdessä tekemisen ja osallistumisen kautta. Yhdessä tekeminen on keskustelua ja vuorovaikutusta sekä kysymysten ja erilaisten näkemysten huomioon ottamista. Yhdessä tekeminen kasvattaa luottamusta. LUOVUUS Kehittämiselle on otollinen ilmapiiri turvallinen työympäristö, jossa kannustetaan luovuuteen. Luovuus on uutta ajattelua ja uusia toimintamalleja sekä osaamisen ja tiedon jakamista. Luovassa ilmapiirissä kestetään ja ymmärretään myös epäonnistumisia. ASIAKASLÄHTÖISYYS Asiakaslähtöisyyttä on kuntalaisten mukaanotto toiminnan ja palveluiden kehittämiseen sekä asiakaslähtöinen palveluasenne asiakkaan arvostaminen. Asiakkailta kerätään palautetta, sitä analysoidaan ja käytetään hyväksi palvelujen kehittämisessä. Asiakasryhmien ja heidän tarpeiden parempi tunnistaminen otetaan palvelujen muotoilun lähtökohdaksi. [10] [11]

7 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT, NÄKÖKULMAT JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Strategiset päämäärät Kuopio on Itä-Suomen suunnannäyttäjä ja veturi. Kuopio on kärkikaupunkien joukossa määrittelemässä Suomea koskevia kehityksen linjauksia. Kuopiossa on kehittynyt, kansainvälinen ja monipuolinen elinkeinoelämä. Kuopio on korkeatasoisen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan keskittymä. Kuopiossa on asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisyä painottavat palvelut. Kuopio on edelläkävijä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Strategian näkökulmat ja kriittiset menestystekijät Kuopion kaupunkistrategiaa jäsennetään kolmesta näkökulmasta, jotka ovat: Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu Asukkaat ja palvelut Resurssit, johtaminen ja henkilöstö Asiakkaan näkökulma Sisäisen toimivuuden näkökulma Kuopion kaupunkistrategiassa on yhdeksän kriittistä menestystekijää. Strategiset päämäärät täsmentävät visiota. Ne ovat visiosta johdettuja pitkän aikavälin tavoitteita, joiden toteutumisella kuljetaan kohti visiota. Kuopiolla on neljä strategista päämäärää. Strategian näkökulmat kuvastavat niitä toiminnan alueita, joihin halutaan kiinnittää erityistä huomiota. Menestystekijät ovat asioita, joissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta visio saavutetaan. [12] [13]

8 VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä ja työpaikat luovat perustan, jolle kaupungin kehittymistä voidaan rakentaa. Keskeisiä haasteita edelleen ovat elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja uusien työpaikkojen synnyttäminen. Kovempien väestönkasvutavoitteiden saavuttaminen edellyttää Kuopiolta nykyistä voimakkaampaa työpaikkakasvua. Kaupungin osalta tämä tarkoittaa ennen kaikkea yritysten kasvun toimintaedellytysten, kuten tonttitarjonnan turvaamista, mutta myös yritysmyönteisen ilmapiirin kehittämistä. Tavoitteet (=arviointikriteerit): Osaavan työvoiman saatavuus Tonttitarjonnan riittävyys ja monipuolisuus Yritystoiminnan kehittämisen välineet ja resurssit Saavutettavuus ja logistiikka Yrityksiä lisää, muualla toimivien yritysten etabloituminen Kuopion seudulle tehtävä houkuttelevaksi, yritysten verkostoitumista tuettava. On luotava Kuopioon Suomen parhaat olosuhteet yritystoiminnalle. Niin tuotannollisille, työpaikkoja synnyttäville ja vientituloja tuoville kuin palveluja ja tavaroita kuopiolaisille ja matkailijoille tuottaville yrityksille. [14] [15]

9 VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 2. Innovaatio- ja opiskelukaupunki Kuopio on merkittävä innovaatio- ja osaamiskeskittymä. Alueen menestyminen perustuu sen osaamispääoman vahvuuteen. Keskeinen haaste on se, kuinka huippuluokan osaaminen synnyttää uusia innovaatioita ja yrityksiä sekä houkuttelee kansainvälisiä yrityksiä. Osaamisalueiden suhteen on tehtävä valintoja miettiä missä halutaan olla todella hyviä ja mihin myös panostetaan. Luovien ympäristöjen merkitys kasvaa edelleen. Kuopion tiedepuistosta ympäristöineen on eri toimijoiden yhteistyönä kehitettävissä todella vetovoimainen keskittymä, jossa sijaa löytyy niin opiskelulle, työnteolle, asumiselle kuin vapaa-ajan vietollekin. Yliopistot ja muut oppilaitokset ovat keskeisessä roolissa houkuteltaessa nuorta työikäistä väestöä alueelle. Ikäluokkien pienentyessä kilpailu nuorista kasvaa. Tulevaisuudessa opiskelupaikan ja opetuksen lisäksi sijoittumisvalintoihin vaikuttavat yhä enemmän myös opiskelukaupungin ominaisuudet (asumismahdollisuudet, joukkoliikenne, harjoittelu- ja työmahdollisuudet, tapahtumat ym.). Keskeiset tavoitteet (=arviointikriteerit): Kampus kärkihanke Osaamisen kärkialueiden kehittyminen Houkuttelevuus opiskelupaikkakuntana Kaupungin yhteistyö yliopiston, amk:n ja muiden koulutuspalveluiden kanssa on saumatonta, eri tahot kaupungissa ja Itä-Suomessa ovat verkottuneet. Tahot tuottavat uusia innovaatioita ja työpaikkoja näiden ympärille. Opiskelijat ovat tyytyväisiä koulutuksen laatuun ja asuinympäristöön sekä opiskelijaetuihin ja kaupungin kulttuurielämään. Se houkuttelee jäämään kaupunkiin opintojen jälkeen. Savilahden alueesta tulee kehittää Kuopion asumisen uusi vetovoimakohde "Kuopion ranta", jossa toteutuu asumisen unelma asunnosta kaupungin keskellä ja järven rannalla lisäbonuksena elinikäisen oppimisen mahdollistava tulevaisuuden elävä kampusalue. Kuva: Lassi Piironen [16] [17]

10 VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 3. Yhteistyö ja verkostot Kaupunkiorganisaatio on vain yksi, vaikkakin keskeinen, toimija Kuopion vetovoiman ja kilpailukyvyn rakentajana. Kaupungin vision saavuttaminen edellyttää sitä, että eri toimijat tekevät yhteistyötä Kuopion tulevaisuuden eteen. Kuopio on Itäisen Suomen suurin kaupunki ja yksi suomalaisista suurkaupungeista. Kuopion tulee aktiivisesti olla vaikuttamassa siihen, että näin tulee olemaan myös jatkossa. Suurten kaupunkien merkitys korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän. On esitetty erilaisia lukumääräarvioita siitä, kuinka monta elinvoimaista kaupunkiseutua Suomessa tulee tulevaisuudessa olemaan. Kuopion kannalta on tärkeää olla yksi näistä seuduista ja osa tätä verkostoa. Kaupungin pitkän aikavälin tavoitteena on se, että Kuopion työssäkäyntialue muodostaisi yhden kunnan. Kuntarakenteen muutokset perustuvat vapaaehtoisuuteen. Kuopion tavoitteena on olla houkutteleva yhteistyökumppani. Keskeiset tekemisen paikat (=arviointikriteerit): Elinkeinotoimijoiden yhteistyö Aktiivinen vaikuttaminen kaupunkiverkostoissa ja pelinrakentaja kuntakentässä Kuopio ottaa aktiivisen roolin vuoropuhelussa ympäröivien kuntien kanssa. Yhteistyössä on voimaa, mutta yhteistyön rakentamisen ei tarvitse olla kiviriippa. Järkevillä ja pitkäaikaisilla ratkaisuilla, jotka edistävät Kuopion ja sitä ympäröivän alueen sekä Pohjois- Savon kilpailukykyä ja hyvinvointia voi päästä pitkälle. [18] 4. Kuopio-kuva Kuopio mielletään hyväksi paikaksi asua. Kuopion imago rakentuu Puijon, torin, luonnon ja savolaisuuden varaan. Pehmeiden asioiden rinnalle on noussut myös yliopisto ja aivan viime vuosina myös Saaristokaupunki Saaristokatuineen. Jotta Kuopio on tulevaisuudessakin houkutteleva nuorten, työikäisten ja lapsiperheiden sekä yritysten näkökulmasta, tulee Kuopio kuvan kirkastamiseksi tehdä määrätietoista työtä mm. markkinoinnin keinoin. Varsinkin nuorilla mielikuva paikkakunnasta vaikuttaa merkittävästi siihen, mihin hakeudutaan opiskelemaan tai työhön. Keskeinen tekemisen paikka (=arviointikriteeri): Kasvua tukeva ja Kuopio-kuvaa rakentava markkinointi ja viestintä Kaupunkia ja sen erinomaista imagoa on tehtävä tunnetuksi. On tunnustettava, että kilpailemme toisten keskusten kanssa ja kilpailu vaatii myös itsetuntoista mainontaa. Kuopiossa on paljon kehuttavaa. Tiedottamisella on valtavan suuri merkitys siihen tunnelmaan, ja mielialaan ja näkemykseen, mikä kuntalaisilla on omasta kotikaupungistaan. [19]

11 ASUKKAAT JA PALVELUT Kuopion kestävän kehityksen kaupunkirakennetta tulee edelleen vahvistaa ja kehittää joukkoliikennettä, jalankulkua ja pyöräilyä tukevaksi. Tiiviit asuinalueet turvaavat lähipalvelut, asuntopolitiikalla estetään ongelmalähiöiden synty ja kaupunkia kehitetään tasapuolisesti kunkin asuinalueen vahvuuksia tukien. 5. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Ympäristö, jota tällä hetkellä rakennamme, on olemassa pitkään. Tämän päivän ratkaisuissa tulee nähdä pitkälle tulevaisuuteen, jotta elinympäristömme on viihtyisä ja toimiva myös muuttuvissa olosuhteissa ja toimintaympäristöissä. Kaupungin ilmasto-ohjelmaan sisältyvä kasvihuonekaasujen vähentämistavoite vuoden 1990 tasosta 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä on kova haaste kaupunkirakenteen kehittämiselle. Aiempaa voimakkaammat väestönkasvutavoitteet tarkoittavat myös aiempaa suurempaa asuntotuotantoa. Ympäristön ja myös talouden näkökulmasta kestävää kehitystä on rakentaa kaupunkia täydentäen ja turvautuen olemassa oleviin palveluihin. Tiivistyvä kaupunkirakenne takaa paremmat edellytykset myös jalankulkukaupungin ja joukkoliikenteen kehittämiselle. Hyvän asumisen elementit ovat loistavat tavoitteeksi tulisi asettaa niiden säilyttäminen. Puhtaus, vedet, luonto ovat tulevaisuuden valttikortteja. Kuopion vahvuus on viihtyisä ja monimuotoinen ympäristö. Tätä vahvuutta tulee edelleen vaalia. Oma talo kaupunkialueella Kallaveden rantamaisemissa. Vene on kävelymatkan päässä ja mökki lähisaaressa aurinkokennosähköistettynä. Harrastukset Puijon rinteillä, Tarina-Golfissa, Kalpan peleissä, hiihtoladuilla jne. Matka on aikaa (minuutteja) eikä kilometrejä. Tämä sopii mittariksi nykymaailmaan. Tulevaisuuslähtöistä on myös kuntarajoista riippumaton maankäytön suunnittelu. Tavoitteet (=arviointikriteerit): Keskusta-alueen elinvoiman ja rakentamistehokkuuden lisääminen Lähiöiden ja kylien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Joukkoliikenteen toimivuus ja edullisuus Kuntarajoista riippumaton maankäytön suunnittelu [20] [21]

12 ASUKKAAT JA PALVELUT Palvelualueuudistusta on jatkettava myös tulevina vuosina. Tavoitteena tulee olla terveyttä edistävien ennaltaehkäisevien hyvinvointipalvelujen toteuttaminen kaikissa palveluprosesseissa. Kuopiosta tulee kehittää uudenlaisen pohjoismaisen hyvinvointimallin esimerkkikaupunki, jossa kuntalaisia tuetaan ja innostetaan omaehtoiseen terveyden huoltamiseen joka vaiheessa. Kaupungin on rohkeasti kehitettävä yhdessä yksityisen sektorin kanssa uusia tapoja tuottaa kaupungin järjestämisvastuulla olevia palveluja. 6. Asukaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut Kuopion kaupungissa siirrytään uuteen palvelualuejärjestelmään vuoden 2011 alussa. Uudessa järjestelmässä palvelutoiminnan lähtökohtana on asiakasnäkökulma ja kaupungin toiminta on siinä ryhmitelty kuuteen palvelukokonaisuuteen. Uudistuksessa tavoitteena on asiakkaan näkökulman entistä selkeämpi korostaminen palvelutarjonnassa. Lisäksi uudistuksella tavoitellaan selkeämpää ja suoraviivaisempaa toiminnan ohjausta ja organisaation ketteryyden lisäämistä, jotta erilaisiin haasteisiin voidaan vastata nykyistä nopeammin. Peruspalvelujen järjestäminen on kunnan perustehtävä, johon kohdistuu myös merkittävin osa kunnan taloudellisista resursseista. Palvelutarpeen ja palvelujen järjestämiseen käytössä olevien resurssien välillä on suuri epäsuhta, joka kasvaa jatkuvasti. On selvää, etteivät kuntatalouden resurssit riitä tulevaan palvelutarpeen kasvun tyydyttämiseen, jollei palvelurakenteessa ja myös palvelujen tuottamisessa tapahdu merkittäviä muutoksia. Palvelurakennetta tulee keventää, keskittyä ydintehtäviin, kannustaa asukkaiden omatoimisuutta ja etsiä uusia tapoja tuottaa palveluja. Palvelutuotannon tuottavuutta tulee parantaa. Kuopiolaiset palveluyritykset ja järjestöt tulee yhä enenevissä määrin nähdä osana kaupungin palvelujen tuottajajoukkoa. Tavoitteet (=arviointikriteerit): Palvelujen asiakaslähtöisyys Ennakoiva ja ennaltaehkäisevä palvelurakenne Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa [22] [23]

13 RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ Laadukkaat palvelut on vetovoimatekijä, mutta niiden tuottaminen edellyttää jatkuvaa kehitystyötä, jotta kuntalaiselle voidaan tuottaa myös jatkossa laadukkaat ja edulliset palvelut. Kaupungin tulee aina säilyttää omistajaohjaus palvelujen tuottamiseen. Kaupungin talous on pitänyt saada pysyvästi ylijäämäiseksi, mikä on mahdollistanut tarvittavat investoinnit. Kaupungin ottama velka on myös hallinnassa. Tuottavuuskehitys pitää saada paremmaksi. Kehityksen aikaansaamiseksi on luotava selkeä tahtotila ja priorisoitava resurssit ja rahankäyttö sen mukaisesti. Rahankäytön painopistettä on vaihdettava tarpeen mukaan. Budjettia pitäisi rakentaa pidemmän aikajänteen tavoitteiden mukaisesti, eikä tavoitteita budjetin mukaisesti. 7. Riittävä taloudellinen liikkumavara Kasvuun suuntautunut strategia merkitsee sitä, että kaupungilla on oltava taloudellista liikkumavaraa, jotta se voi investoida kasvuun. Tavoite on erittäin haastava tilanteessa, jossa talouden tasapainon ja tuloihin nähden liikaa kasvavien käyttötalousmenojen kanssa taistellaan vuosittain. Talouden tervehdyttäminen edellyttää palvelutarjonnan priorisointia ja mitoittamista resurssien mukaan. Myös palvelutuotannon tuottavuutta ja tilojen käytön tehokkuutta tulee edelleen parantaa. Kaupungin talous on tasapainossa silloin, kun kaupungin taloudellinen tulos on positiivinen ja investointeja pystytään merkittävästi kattamaan tulorahoituksella. Taloudellinen liikkumavara vaatii ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. Tavoitteet (=arviointikriteerit): Vahva ja terve kuntatalous Tuottavien ja tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden rahoitusmallit 8. Sitouttava omistajaohjaus Kuopio kaupunki on konserni, jossa osa palvelujen tuottamisesta on aikojen kuluessa siirtynyt liikelaitoksiin sekä tytär- ja osakkuusyhteisöihin. Omistajapolitiikan kautta ohjataan omistamista eli sitä mitä omaisuutta hankitaan, missä tehtävissä, hankkeissa ja yhteisöissä kaupunki on mukana omistajana. Omistajapolitiikan näkökulma on pitkälti taloudellinen ja sen kautta asetetaan myös tuottoja muut tavoitteet. Yhtiöiden kautta kaupunki pyrkii parantamaan palvelutuotannon tehokkuutta ja työn tuottavuutta sekä tehtävän työn mielekkyyttä henkilöstölle. Kaupungin omistamiin tytäryhteisöihin on sitoutuneena merkittävästi pääomaa ja niillä on merkitystä kaupungin tuloihin. Lisäksi tytäryhteisöt tuottavat asukkaiden näkökulmasta tärkeitä palveluja. On tärkeää nähdä tytär- ja osakkuusyhteisöt kiinteänä osana kaupunkikonsernia ja sitouttaa ne omalta osaltaan toteuttamaan kaupungin tavoitteita muitakin kuin vain taloudellisia tavoitteita. Tavoitteet (=arviointikriteerit): Liikelaitosten ja yhtiöiden toiminnan vaikuttavuus Kuntayhtymien toiminnan vaikuttavuus ja tehokkuus [24] [25]

14 RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 9. Kannustava johtaminen ja henkilöstöpolitiikka Henkilöstöllä on keskeinen merkitys strategian toteuttamisessa ja myös muiden muutosten toteuttamisessa, sillä henkilöstö vie strategiaa ja muutosta käytäntöön päivittäisessä työssään. Toteuttaakseen strategiaa henkilöstön on tunnettava strategia ja oltava myös sitoutunut siihen. Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin tapahtuu aidon osallistumisen kautta. Tavoitteiden mukaiseen etenemiseen tulee ohjata palautteiden ja kannustamisen kautta. Onnistumisista tulee myös palkita. Kannustava ja osallistava johtaminen edistää uusien toimintatapojen käyttöönottoa ja muutosvalmiutta. Johtaminen on kannustavaa silloin, kun työntekijä kokee, että hänellä on mahdollisuus kehittää omaa työtään ja osaamistaan, hänen työyhteisönsä toimii vuorovaikutteisesti sekä on yhdessä oppiva ja saa esimieheltä tukea ja arvotusta. Tavoitteet (=arviointikriteerit): Hyvä työnantajakuva Kannustaminen Osallistava johtaminen (operatiivinen ja poliittinen) Henkilöstön ammattitaitoa osataan käyttää oikein. Hyvän ja motivoivan johtamisen hyödyntämisellä johtaja/esimies on osannut kertoa tavoitteista niin, että jokainen henkilö on sitoutunut, tyytyväinen ja iloinen oman työnsä tuloksista. Yhdessä pohditaan asioita, määräilyä ei ole ja onnistumisesta palkitaan. Yhdessä asiakkaiden kanssa on kehitetty palveluprosessit sujuviksi. Johtamiseen lisää selkeyttä ja jämäkkyyttä. Virkahenkilö- ja luottamushenkilöjohto puhaltamaan samaan hiileen. [26] [27]

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 ARVOT ROHKEUS ASIAKASLÄHTÖISYYS YHDESSÄ TEKEMINEN SITOUTUMINEN LUOTTAMUS LUOVUUS ARVOT/TOIMINTAPERIAATTEET toimivat organisaation toiminnan

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Strategiakortit 2015

Strategiakortit 2015 Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

KYL TOIMII! palvelustrategia 2016KV 13.6.2011

KYL TOIMII! palvelustrategia 2016KV 13.6.2011 KYL TOIMII! 2016 palvelustrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Tiivistelmä 3 1. Palvelustrategian tehtävä 4 2. Palvelustrategian arvot 5 3. Palveluvisio 2016 5 4. Palvelujen järjestäminen 6 5. Palvelujen järjestämisen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010 Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010 Aika 15.1.2010 Paikka: Tampere-talo 1 2 Tehdä selvitys keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisista vuorovaikutus- ja kehitystekijöistä ja selvitykseen perustuvat

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava"

Visio vuoteen 2020 Onnellinen Kerava erava Keravan kaupungin strategia 2020 Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava" Viherkaupunki jossa kaikkien on hyvä olla. Keravan missio Kerava on metropolialueen kärjessä kulkeva, vetovoimainen, rohkea,

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020

Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020 2015 Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020 KANGASALAN KUNTA 2 Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020 1. Johdanto Valtuusto hyväksyi kuntastrategian 9.9.2014.

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

KEHTO-FOORUMI 3.10.2013. Jarmo Pirhonen Palvelualuejohtaja

KEHTO-FOORUMI 3.10.2013. Jarmo Pirhonen Palvelualuejohtaja KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Jarmo Pirhonen Palvelualuejohtaja Kuopion vaikutusalueet 2013 Vaikutusalue kasvaa. 200 km:n säteellä on 1 000 000 asukasta 2013 Lähde: Matkuksen suuryksiköiden vaikutusarviointi

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Strategiakortit 2016

Strategiakortit 2016 Kh 30.11.2015 325 Liite kh nro 2 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2016 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIAN ALUSTAVAT TAVOITTEET VUODELLE 2015

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIAN ALUSTAVAT TAVOITTEET VUODELLE 2015 KUOPION KAUPUNKISTRATEGIAN ALUSTAVAT TAVOITTEET VUODELLE 2015 Kuopion kaupungin strategisia painotuksia lähivuosille ja vuodelle 2015 on valmisteltu palvelualueiden johtoryhmien seminaarissa sekä Kuopion

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Jokioisten strategian päivittäminen

Jokioisten strategian päivittäminen Hyvinvointi ja terveys Palvelut ja tuottavuus Osallistuminen ja demokratia Elinvoima ja kilpailukyky Talous ja henkilöstö Jokioisten strategian päivittäminen Tausta: Jokioisten 2013 2016 strategia Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 5.3.2015 1 Nuoret -50 000 koulutuksen ja työn ulkopuolella, ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti Länsi-Turunmaan kaupungin strategiatyö Strategiatyöryhmän väliraportti Strategia Kuvaus siitä, miten valtuusto haluaa kaupunkia kehitettävän Luo tulevaisuudenkuvan ja osoittaa tavan sen saavuttamiseksi

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kehitysaallot

Jyväskylän kaupungin kehitysaallot Uuden aallon Jyväskylä Jyväskylän kaupungin kehitysaallot Jyväskylän kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 22.3.2010 Strategiaperusta yhdistymissopimus 18.2.2008 Jyväskylä - kilpailukykyinen

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

IIN KUNNAN STRATEGIA VUOTEEN 2020

IIN KUNNAN STRATEGIA VUOTEEN 2020 1 IIN KUNNAN STRATEGIA VUOTEEN 2020 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Toimintaympäristön haasteet 3. Strategian laatiminen, toteuttaminen ja seuranta 4. Iin arvot ja toimintaperiaatteet 5. Iin visio 6. Tavoitteet

Lisätiedot

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 Tarinasta toimintaan Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 1 Tulevaisuus Kaupungin haasteita Asiakkaisiin liittyviä haasteita Väestön rakennemuutoksen vaikutukset palvelutarpeisiin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

ULVILA ON ULVILAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2006-2012 Ulvilan kaupunginvaltuusto 13.11.2006

ULVILA ON ULVILAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2006-2012 Ulvilan kaupunginvaltuusto 13.11.2006 ULVILA ON ULVILAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2006-2012 Ulvilan kaupunginvaltuusto 13.11.2006 1. JOHDANTO Ulvilan kaupungin strategia 2006-2012 määrittelee kaupunkiorganisaation toiminnan painopisteet tavoitetasolla

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Kaupunginhallitus 12.12.2011 Kaupunginvaltuusto 19.12.2011 Annikki Niiranen 1 Hyvinvointipalvelujen organisaatiouudistus 1. 2011-08-19 Laajennettu jory ; muutosvisio

Lisätiedot