-henki. Pienyrityksessä. 16 Suunnittele yritystoimintaa usean vuoden aikajänteellä. 2/2009 Irtonumero 6,50

Transkriptio

1 16 Suunnittele yritystoimintaa usean vuoden aikajänteellä 20 VENÄJÄ HERÄTTÄÄ TUTKIJASSA SYMPATIAA JA IHMETYSTÄ 48 PINSSEILLÄ ENNÄTYSTENKIRJAAN 68 Mercurius suojelee kaupparatsua 2/2009 Irtonumero 6,50 yrittajat.fi Pienyrityksessä ME kasvaa -henki TOIMITUSJOHTAJA MARJO VEITONMÄKI Sivut

2 Näyttääkö tämä muka mainostoimistolta? Seija Lukkala Toimitusjohtaja, Globe Hope Ltd. Globe Hope on designyritys, jonka tavoitteena on kasvaa kansainväliseksi edelläkävijäksi ekologisen muodin maailmassa. Mallistojamme myydään Pohjoismaissa, ympäri Eurooppaa sekä Japanissa. Otamme riemulla vastaan kaiken, mikä helpottaa elämää ja yrittämistä, kunhan se toteutetaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Sähköinen markkinointi tarjoaa tähän hyvät mahdollisuudet.

3 Yrittäjä on ihminen, joka on onnellisimmillaan voidessaan keskittyä yrittämiseen eikä vaikkapa mainonnan kiemuroihin. Elisa Markkina-avain antaa käyttöösi kattavat ja helppokäyttöiset sähköisen markkinoinnin työkalut. Tavoitat asiakkaasi oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikealla viestillä. Esimerkiksi Elisa Markkina-avaimen verkkokauppa on kustannustehokas väline laajentaa yrityksesi toiminta-alueeksi vaikka koko maailma. 24/7 = alk.49 /kk Varaa aika lähimmälle Elisan yrittäjämyyjälle Soita Elisan yrittäjäasiakaspalveluun (ark , pvm/mpm)

4 Huhtikuu Hyvän lobbarin anatomia Hyvältä lobbarilta vaaditaan rehellisyyttä, luotettavuutta ja jalkatyöskentelyä, ydinvoimajärjestö FORATOMin edunvalvontajohtaja Sami Tulonen summaa. Kansainvälisen konsulttitoimiston apulaisjohtaja Kaisa-Maria Soro lisää listaan ammattimaisuuden, nopeuden ja ratkaisuhalukkuuden. 6 Makasiini Poimintoja yrittäjän maailmasta 9 Pääkirjoitus Jouko Lantto 10 Hän Tuula Teeri aikoo lisätä kansainvälisyyttä Aalto-yliopistossa 12 Politiikka Lobbareilta konkreettista tietoa 16 Yhteiskunta Yritysmaailman ilmiöt 20 Yhteiskunta Erikoislaatuinen Venäjä 23 Kolumni Jukka Keitele 24 Johtaminen Strategia 26 Markkinointi Lupausten johtamista 28 Tieto & tekniikka Verkkomarkkinointi 30 Tieto & tekniikka Tietotekniikan tulevaisuus 32 Viestintä Vallankäyttö 36 Perheyritys Työolot

5 10 Hän Tuula Teeri Nobel-palkinto jää nyt haaveeksi, tuleva rehtori Tuula Teeri nauraa ja lisää, että uuden Aaltoyliopiston perustaminen ja sen saattaminen maailman kärkikastiin on saman suuruusluokan haaste. 32 Vuorovaikutustaidot ovat valtaa Täydellisyys esiintymisessä ei välttämättä ole hyvä, monesti puhuja pyrkii pitämään loppuun asti hiotun esityksen. Näyttelijä Simo Routarinteen mukaan kannattaa kuitenkin tehdä vaik kapa tietoisia virheitä. 59 Huopatossu uudistui designin avulla Jämsäläisen Huopaliike Lahtisen tossut saivat uuden ilmeen yhteistyössä kansainvälisestikin noteeratun Aki Choklatin kanssa. 42 Liikunta Juoksu tutuksi 44 Terveys Ravintorikas ruoka 48 Vapaa-aika Harrastuksen hurmaa 50 Ulkomaat Yrittäjyyskoulutus 53 Yrittäjät Kasvuyritys 56 Yrittäjät Tieteellinen leipä 59 Yrittäjät Design 62 Yrittäjät Elämäntyönä farkut 65 Maailmanpyörä Kokoajana m-brain 66 Kirjallisuus Consilia pro patria 68 Liikekieli Latina tässä päivässä, osa 2/3 70 Uutismaailma Poimintoja 74 Kolumni Jouni Korhonen

6 6 MAKASIINI» Kokoajana Helinä Hirvikorpi Vaihda maisemaa Lamatossut Reinot ja Ainot valmistetaan Lieksassa Lama tai ei Reinot ja Ainot käyvät kaupaksi kuten kuulemma legopalikatkin. Buumi alkoi, kun nuoret alkoivat käyttää aamutossuja, joita olivat nähneet isovanhemmillaan. Rock-tähti reinot jalassa oli cool. Nyt Suomen Kumitehdas ei meinaa ehtiä tekemän niin paljon kuin menekkiä olisi. Aasialaisia kopiota on myös liikkeellä, mutta ne tunnistaa kyllä. Aidot ne olla pitää. Lapsille on kehitetty lisäksi vaaleanpunaiset reinot. Tämänkin yrityksen perustivat aikoinaan ennakkoluulottomat nuoret miehet vuonna 1898 Helsinkiin. Ensin valmistettiin kalosseja. Kilpailu oli kovaa, kun venäläiset suuryritykset toivat kalosseja tullitta valtakuntansa länsireunalle. Kuuden vuoden päästä yritys muutti Nokialle. Tuotannossa on nyt myös saappaita ja pyöränkumeja. Ainot ja Reinot tehdään nykyisin Lieksassa. Joku on jo keksinyt kansainvälisen juoksukilpailunkin, jossa taivalletaan kotitossuilla. Koululaiset ovat lähteneet lukuvuodeksi oppilasvaihtoon ja opiskelijat opiskelijavaihtoon, mutta nyt myös yrittäjät voivat kansainvälistyä vaihdokkaana. Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset tarttui EU:n rahoittamaan ohjelmaan The European Entrepreneur Exchange. Idea on, että alle kolme vuotta toiminut yrittäjä menee partnerimaahan kokeneen yrittäjän palvelukseen. Oiva tapa verkostoitua. Suomalaisyrittäjä voi myös ottaa vastaan tänne tulevan yrittäjän Espanjasta, Italiasta tai Englannista. Jo kahdeksan potentiaalista yrittäjää on ilmoittautunut lähtemään ja seitsemän yritystä on luvannut ottaa vaihdokkaan tänne omaan yritykseensä. Ulkomailla on tarkoitus olla 2,5 kuukautta, mutta ajan voi myös jaksottaa. Korvauksena maksetaan matka- ja majoituskuluja, projektin vetäjä Anitta Sihvonen Misetistä kertoo. Yrittäjä voi sitten itse päättää, mitä asioita hän haluaa oppia. Matkailuyrittäjä voi mennä vaikka Italiaan havainnoimaan, miten siellä asiat hoituvat tai mitä siellä arvostetaan. Mikkelin lisäksi myös Tampereen seudun uusyrityskeskus ja Jyväskylän ammattiopisto ovat vastaavanlaisissa vaihtohankkeissa mukana. Kasvava tuote Tuotteistamisen mestareita ovat hollantilaiset, ainakin kun kyseessä ovat puutarhaan ja kasvien kasvattamiseen liittyvät asiat. Amsterdamin keskustassa Flowermarket on siitä esimerkki. En nyt tarkoita purkitettuja kannabiksen taimia, vaan tulppaaneja, liljoja, daalioita, kieloja, kaktuksia. Sitruunapuun voi ostaa peltipurkissa kuin tomaattimurskan tai yrtit sievissä posliiniruukuissa lähtövalmiina. Silmänkantamattomiin kasveja, jotka on helppo ottaa mukaan vaikka ei viherpeukalo olisikaan. Tuotteista, tuotteista, kirkkaamman kruunun saat.»» Tuotteistetut kasvit Amsterdamin Flowermarketilla.

7 MAKASIINI 7 Pitkät kvartaalit Suoraan Suoramarkkinointiin erikoistunut yrittäjä Esko Reinonpoika Alanko, joka on MicroMedian hallituksen puheenjohtaja, tekee niin kuin opettaa. Kun yritys myy suoria kontakteja, se poimii tiedostoistaan myös nimipäivät. Niinpä minullekin kolahti luukusta nimipäiväkortti otsikolla: Tänään yksi erottuu joukosta. Sehän oli ihan lämmittävää markkinointia. Perheyritykset korostavat jatkuvuutta. Asioita on katsottava pidemmällä aikavälillä kuin neljännesvuosittain. Se on ykkösasia. Vasta toisena tulee korkea tuotto sijoituksille. Paikallisuuden tukeminen ja työllistäminen nousevat kolmanneksi. Erot pörssiyhtiöiden ja perheyhtiöiden välillä ovat selvät, ilmenee Keskuskauppakamarin selvityksestä, kun kysymys on asetettu: millaiset pääasialliset tavoitteet yrityksen omistajat ovat asettaneet. Haastattelussa Oras Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi sanoi, että perheyhtiön pitkäjänteisyydestä seuraa myös tietty inhimillinen lähestymistapa henkilöstöön, mikä oikein johdettuna on suuri voimavara. Minulle toimitusjohtajana kasvolliset omistajat ovat erittäin tärkeä tuki. Raumalaisen hanojenvalmistaja Oraksen omistaa Paasikiven perhe. ¾ Harri Koskinen suunnitteli Genelec Oy:lle muodokkaat kaiuttimet. Kiinnostava Kärppä Tunnetteko liikemies Viktor Kärpän? Minulle tämä venäjää ja suomea puhuva inkerinsuomalainen oli uusi tuttavuus. Talvella luin hänestä kolme kirjaa peräkkäin. Tv-uutisista tunnetumpi uutistoimittaja Matti Rönkä on luonut hahmon luppoaikoinaan. Dekkarit ovat samalla nokkelaa kuvausta täkäläisestä arjesta ja vinkeitä vihjailuja suomalaisesta elämäntavasta, mitä Suomeen muuttanut paluumuuttaja Kärppä terävästi havainnoi. Kärppä itse tekee bisneksiä laillisen ja laittoman rajamailla, mutta hänen kielitaitoaan ja suhteitaan tarvitsevat myös poliisit sotkujen selvittelyissä. Kärpällä on takanaan neukkuarmeijan erikoisjoukkojen koulutus, joten järkähtämätön tekniikka ja havainnointi on hallussa, mutta hän ei ole perinteinen kovis, vaan äitiään kunnioittava ihminen. Dekkarien kautta paljastui moni faktalta vaikuttava asia venäläisessä kaupankäynnissä. Sitä katsoo Saarijärven mailla nököttävää pressulla päällystettyä halliakin ihan uusin silmin. Muoto edellä Fennia Prize-kilpailu Muoto on tärkeä esineessä kun esineessä. Ei vain silmää miellyttävä esteettisyys vaan myös käytettävyys. Mielitarinani on salolaisen Nordic ID:n toimitusjohtaja Jorma Lallan kertomus, kun hän kuvasi paluuta kauppamatkaltaan Saksasta. Muuten hyvä tuote, mutta olivat sanoneet hänen mainiota innovaatiotaan rumaksi. Kauppoja ei syntynyt. Niinpä hän palkkasi muotoilutoimiston tekemään tuotteesta sulavalinjaisen. Ja viennin pää aukesi. Fennia on jakanut teollisen muotoilun palkintoja jo kymmenen kertaa. Tänä vuonna Grand Prixin sai iisalmelaisen Genelec Oy:n bassokaiutin Genelec 5040A. Ja suunnittelijana kukapas muu kuin Karstulan poika Harri Koskinen. Muoto on tavanomaisesta poikkeava, mm. kaiutinelementti ja säätimet on sijoitettu näkymättömiin kaiuttimen pohjaan. Eleetön muoto toistuu minikoossa kaukosäätimessä. Pääpalkinnon ohella palkittiin neljä muuta yritystä: Iittala Group, Metso Automation, Saas Instruments ja Polar Electro. Kunniamaininta annettiin 18 eri tuotteelle tai tuotekonseptille. Kilpailun järjestää Design Forum Finland joka toinen vuosi. Genelec on ennenkin osallistunut kisaan, mutta nyt tärppäsi pääpalkinto. Ilpo Martikaisen perustama yritys täytti viime vuonna Iisalmessa 30 vuotta.

8 8 MAKASIINI Mämmikoura Noin kaksi miljoonaa kiloa vuodessa Elintarvikkeen numero: 1023, elintarvikkeen tyyppi: koostettu elintarvike, valmistustapa: uunissa paistettu, ruoankäyttöluokka: puuro, syötävä osuus: 100%. Näin luokittelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Fineli ajankohtaisen puuromme mämmin. Ainekset ovat yksinkertaiset. vesi, ruisjauho, mallas, siirappi, pomeranssinkuori, suola. Maku kypsyy mainioksi hitaasti uunissa. Parasta on tiukka mämmi kermamaidon kanssa. Suomalaiset syövät pääsiäisherkkua noin kaksi miljoonaa kiloa vuodessa. Ja tietysti täällä järjestetään myös mämmin syönnin MM-kisat. Hyvää pääsiäistä! Consilia pro patria: Kädestä pitäen Käsityöyrittäjät ovat tehneet kädentaidoistaan yrityksiä. Helsingin Wanhassa Satamassa he esittävät vuosittain tuotteitaan ja taitojaan. Ihmistungos oli nytkin maaliskuun vaihteessa kova, se kertoo siitä, että yksilöllisiä tavaroita arvostetaan. Vai kertoisiko se siitä, että moni ajattelee ryhtyvänsä pienyrittäjäksi, kun yt-neuvottelujen tuloksena on lomautuksia ja potkuja? Oman osaamisen kaupallistaminen on aina mahdollisuus. Kekseliäisyyttä oli esimerkiksi sillä miehellä, joka oli parkinnut mateen limaisista nahoista upeita käyttöesineitä. Luonnon kuviointi kuulsi pohjalla. Todella made in Finland. Tiedä minne olet menossa. Suunta on tärkeämpää kuin vauhti. Juhani Töytäri, yrittäjä, Lahti Ruokakeksintöjä Elintarviketeollisuus etsii taas vuoden tähtituotetta Pitäisi löytyä innovatiivisia makuelämyksiä, uusia tuotteita. Uskoisin, että tällainen kilpailu innostaa yrityksiä tuotekehitykseen. Ajatellaan nyt vaikka arkista perunaa. Ennen myytiin vain perunoita. Nyt potaattia saa kymmenissä eri muodoissa pakastealtaalta hemmottelulastuihin. Eikä meidän kannata tuottaa vain bulkkiruokaa, vaan laatuun kannattaa panostaa. Lähtökohtana ovat puhtaat ja oivalliset raaka-aineet, kokkaapa sitten kotona tai syö työpaikalla. Suomessa syödään yli 750 miljoonaa julkista ateriaa vuodessa! Se tarkoittaa aterioita päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla, sairaaloissa, hoitolaitoksissa. Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 27. vuosikerta Painos kpl ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) YRITTÄJÄ 2/2009 Päätoimittaja Jouko Lantto Toimittajat Riikka Kovala Lotta Tammelin Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Harri Hietala, Joni Halmelahti Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki Puhelin Faksi (09) Ilmoitushinnat Ykkösaukeama / / x 1/ / / Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, Helsinki Puhelin (09) Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy. Lahti Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200g Sisus Novatech Easymatt 115g Kannen kuva Sini Pennanen

9 PÄÄKIRJOITUS 9 Herääkö hallitus antto Isot yritykset ovat menettäneet kilpailukykynsä, meidän suomalaisten toiveet kohdistuvat nyt pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Näin hahmotti hiljattain Nordean johtaja Leena Mörttinen Espoon ja Vantaan yrittäjäyhdistysten yhteisessä 30-vuotisjuhlassa Helsingissä!!! Mörttisen pk-viesti on otettava erittäin tärkeänä huomiona huolimatta siitä, että se lausuttiinkin yrittäjistä koostuneen juhlayleisön edessä. Vieraskoreudesta ei kuitenkaan ollut kysymys, vaan mitä ilmeisimmin pankeissa tehdystä arviosta Pohjolan perinteisen suurteollisuuden tilasta nyt ja tulevina vuosina. Kansalainen on tietenkin nähnyt halutessaan tai osatessaan katsoa isojen teollisuusyritysten kilpailukyvyn menetyksen merkkejä jo aiemmin, mutta varmaan itse kukin on ajatuksissaan pitänyt niitä vain tilapäisinä häiriöinä: Kunhan tästä globaalitalouden ensimyrskystä selvitään, niin me tullaan vielä takaisin on ajatusrakennelma, jota me yksilöt ja ammattiyhteisöt yhdessä olemme elätelleet, toivoneet ja tahtoneet ennen maailmantalouden taantumakautta, mutta mitä ilmeisemmin aivan sinisilmäisesti. Kun samaan aikaan tuotantolaitosten lopettamiset ja niitä seuranneet mittavat irtisanomiset on jokseenkin sälytetty piittaamattoman yritysjohdon syliin, on karu totuus jäänyt pimentoon. Maailma on todellakin muuttunut, ja tehnyt monista isoista suomalaisyrityksistä ja suurista työllistäjistä kilpailukyvyttömiä suhteessa kilpailevien nousevien talouksien tuotantoon. Havainto on järkyttävä, sillä itse kukin maailmalla menestyvä suomalaisyritys on ilman omistustakin ollut yhteistä kansallisomaisuutta, ilon ja ylpeyden aihe. Jos se tai ne hiipuvat tai muuttavat pois, on isku raskas ja kivulias meille kaikille. Suomen talouden kasvu ja tie ulos taantumasta on kasvuyritysten varassa. Kasvua taas tuetaan kannustavalla verojärjestelmällä. Taantuman jälkeen Suomi tulee olemaan vakavan paikan edessä rakenteellisten tekijöiden johdosta, Leena Mörttinen jatkaa ja selittää, että Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä, jos mielimme saada talouskasvua myös tulevaisuudessa. Tämä taas vaatii järkevään riskinottoon houkuttelevaa verotusta, kohtuullista pääoman hintaa sekä toimivia rahoitusmarkkinoita, hän summaa. Nordealainen analyysi pienen ja keskikokoisen yritystoiminnan merkityksestä suomalaisten uustyöllistäjinä ei liene yllätys työ- ja elinkeinoministeriössä, valtiovarainministeriössä, sosiaali- ja terveysministeriössä, tai valtioneuvoston kansliassa, koska pk-propagandaa tulvii näihinkin taloihin monista suunnista ja suista. Ohjelmallisesti hallitusta voikin pitää yrittäjyyden ymmärtäjänä, jopa kasvuolosuhteiden suunnittelijana, mutta korkeimpana poliittisena toimijana se ei näytä yrittäjyyden lippua kovin korkealla heiluttavan. Tässä yhteydessä aiheesta vain yksi esimerkki: Kun bisneksessä mukana olevat korostavat kannustavan verojärjestelmän suurta merkitystä kasvu-uraa suunnittelevalle tai toteuttavalle yritykselle, hallitus valmistelee yritysverouudistusta työryhmässä ilman yrittäjäedustusta, ja joidenkin pelkojen mukaan ajatuksella, että yrittäjien ja palkansaajien verotuksen tulee olla yhtenäistä ja tasa-arvoista. Hämmentävää. // jouko.lantto@yrittajat.fi

10 10 HÄN» Tuula Teeri aikoo lisätä kansainvälisyyttä Aalto-yliopistossa Aalto-yliopistolle ladattu kovat odotukset Elinkeinoelämä uskoo Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun muodostaman uuden säätiömuotoisen yliopiston tuovan tiiviimpää yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, mikä hyödyttää sekä opiskelijoita, yrityksiä ja opetuksen laatua. Aalto-yliopiston rehtorina Helsingissä aloittavan filosofian tohtorin Tuula Teeren mukaan Aallon muodostavat kolme korkeakoulua tekevät jo omilla aloillaan paljon yhteistyötä teollisuuden kanssa, sekä opetuksessa että tutkimuksessa. Aallon perustamisen myötä kehitämme uutta toimintaa, joka perustuu eri toimialojen yhteistyöhön, perustamme hankkeita ja tiloja, joissa teollisuus, ja opiskelija ja tietysti myös tutkijat kohtaavat. Yritysmaailman edustajilla on paljon annettavaa myös ylipistojen opetukseen esim. harjoiteltaessa yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan perusteita. Teeri myös toivoo, että Aalto saa yritysmaailmasta tuntiopettajia ja väitöskirjojen ohjaajia käytännönläheisiin opetusohjelmiin. Huhtikuussa yliopiston rehtorin työnsä aloittava Teeri pitää yliopistolain suuntaa aivan oikeana, tarvitsemme riittävän ja pitkäjänteisen perusrahoituksen, jonka turvin ansioituneet tutkija voivat toteuttaa osaamistaan ja luovuuttaan ilman jatkuvaa painetta lyhytjänteisen projektirahoituksen hakemiseksi. [Yrityksiltä kerättävällä] projektirahoituksella toimintaa voidaan tilapäisesti kasvattaa, mutta sen osuus ei saisi nousta yli 50 prosenttiin yliopiston kokonaisrahoituk-

11 TEKSTI Riikka Kovala, KUVA Aino Huovio 11 Hän Tuula Teeri sesta. Nuoria tutkijoita on tuettava ja pohjoismaisten yliopistojen pitää kansainvälistyä. Tuula Teerellä on omakohtaista kokemusta yritystoiminnasta, sillä hän on ollut mukana perustamassa kolmea yritystä: Woodheads (2000), SweTree Genomics (2000), SweTree Fibrezyme (2004). Aalto-yliopisto aloittaa toimintansa ja uusi yliopistolaki tulee voimaan Taustat Juuret Syntynyt Espoossa, kasvanut Helsingissä (Haagassa ja Munkkivuoressa). Ihminen Perusfilosofia = positiivinen ajattelu, valittamalla ei pääse eteenpäin. Opinnot Filosofian tohtori, molekyyligenetiikka pääaineena. Aiempi työelämä 15 vuotta erilaisissa tehtävissä VTT:n Biotekniikan laboratoriossa; sapattivuosi Genentech biolääkeyrityksessä ; Tukholmassa puun biotekniikan professorina , josta viimeisen vuoden vararehtorina. Perhe ja vapaa-aika Mies, 19 v poika ja koira; luonnossa liikkuminen, lukeminen, ruuanlaitto. Vapaa-aika Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi Itse luen vapaa-ajalla ruotsalaisia ja englantilaisia dekkareita, en ammattikirjallisuutta. Sofi Oksasen Puhdistus oli järisyttävä kokemus, Dalai Laman Onnellisuus jätti rauhallisen olon. Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi Lappi kaikessa karuudessaan, Saanatunturin tienoot ovat suosikkini. Työstä Työn sisältö Tutkimus on innostavaa työtä, koskaan ei voi arvata mitä uutta seuraava tulos tuo tullessaan. Johtotehtävässä on sama jännitys, nyt seuratessa ja sparratessa muun tutkijakunnan saavutuksia. Mikä motivoi Haasteet motivoivat, uusien asioiden suunnitteleminen ja tekeminen. Vielä saavuttamatta Nobel palkinto jää nyt haaveeksi :), mutta uuden yliopiston perustaminen ja sen vieminen maailman kärkeen on saman suuruusluokan haaste. Aalto-yliopiston tulevalta rehtorilta useimmiten kysyttyä Mihin tulee Aalto-yliopiston kampus? Tämä asiahan on vielä päättämättä, haluamme ensin keskittyä sisältöön ja sitten vasta miettiä missä toiminta parhaiten sujuu. //

12 12 POLITIIKKA» Lobbareilta konkreettista tietoa TEKSTI Heli Satuli, KUVAT Juha Roininen, Euroopan parlamentti ja Kreab Hyvän Lobbarin anatomia Vaikka EU ei kiinnostaisi pätkääkään, lobbareista lähes kaikilla meistä on sekä mielipide että mielikuva. Yrittäjä selvitti, millaista edunvalvonnan arki on todellisuudessa ja mitkä ovat lobbarin kymmenen käskyä. Suomalaisten etuja valvovat Brysselissä niin ammattilobbarit, europarlamentaarikot kuin virkamiehetkin. Yksi heistä on Sami Tulonen, joka päätyi Euroopan tason ydinvoimajärjestö FORATOMin edunvalvontajohtajaksi Strasbourgin ja Luxemburgin kautta. Ensimmäinen työpaikka Brysselistä löytyi Euroopan parlamentista. Tulonen selitti työhaastattelussa tankeroruotsilla yhteisvaluutan eduista ja sai paikan kokoomuksen ensimmäisen vaaleilla valitun meppidelegaation poliittisena avustajana. Luottamus, jalkatyö ja rehellisyys Nykyään Tulosen tuntuvat tietävän Brysselissä kaikki. Ydinvoimalobbari itse uskoo jalkatyön voimaan. Menestyäkseen edunvalvojan on jaksettava kiertää kenttää vähintään poliitikon lailla. Tulonen viettääkin matkalaukkuelämää vuodessa yli 150 päivän verran. Luottamusta ei rakenneta hetkessä, eikä se synny ainakaan toimistossa sähköposteja singoten. Paitsi valtavasti jalkatyötä, lobbaaminen vaatii myös pitkäjänteisyyttä ja rehellisyyttä. Tulosen mukaan lobbarin täytyy seistä sanojensa takana 100 prosenttisesti ja puhua aina täyttä totta. Lobbarit ovat normaalia suoraselkäisempää väkeä. Kulmia ei voi oikoa, muuten on luottamus mennyt 15 minuutissa ikuisiksi ajoiksi. Paitsi ammattilobbari, Tulonen on yrittäjä. Mies pyörittää Brysselissä suosittua Brasserie Louisa -ravintolaa. Samoin kuin edunvalvonnassa, myöskään

13 13 ½½ Lobbarin on jaksettava kiertää kentällä, sillä luottamusta ei rakenneta sähköposteja lähettelemällä. ravintolan pyörittämisessä ei Brysselissä voi tinkiä totuudesta milliäkään. Kilpailu on todella kovaa ja paikalliset ovat pilalle lellittyjä ravintolatarjonnan suhteen. Yrittäjä, meppi kuuntelee sinua Rehellisyyden, luottamuksen ja pitkäjänteisyyden käskyt allekirjoittaa myös viisi vuotta EU-pääkaupungissa viihtynyt Kaisa-Maria Soro. Kansainvälisen Kreab Gavin Anderson konsulttitoimiston apulaisjohtaja Soro lisää listaan ammattimaisuuden, nopeuden ja ratkaisuhalukkuuden. Pelkän ein sanomisen kun voi edunvalvonnassa unohtaa. Lobbarin on tarjottava vaihtoehtoja. Usein yritykselle riittää pieni muutos direktiivin yhteen kohtaan. Räätälöidyllä, ammattimaisella vaikuttamis-

14 14 kampanjalla pienikin firma voi vaikuttaa isoon lakiesitykseen. Yksittäisen yrityksen sanoma on Soron kokemuksen mukaan usein tehokkaampi ja selkeämpi kuin alan eurooppalaisen etujärjestön. Ja sitä kautta saa myös konkreettista tietoa, miten uusi lainsäädäntö vaikuttaa yrittäjän arkeen. Päättäjät valittavatkin Sorolle usein, että lobbareita käy kyllä Saksasta ja Englannista, mutta yksikään kotimaan yritys ei kerro, miten laki vaikuttaa heihin. Monet yritykset kauhistuisivat, jos tietäisivät, kuinka paljon europarlamentti vaikuttaa heidän käytännön elämäänsä. Paitsi valtaa, Brysselin päättäjillä on myös kiire. Soro sanookin ei pitkille lounaille. Mepeillä ja virkamiehillä on lukuisia tapaamisia päivässä. Asia on kiteytettävä kymmenessä minuutissa. Jos et lobbaa, et voi voittaa Kehotuksen aktiivisuuteen ja nopeuteen allekirjoittavat myös suomalaiset europarlamentaarikot. Mepit liittäisivät hyvän lobbarin käskylistalle lisäksi kielitaidon ja verkostoitumisen. Lobbareista on mepille hyötyä, kunhan tieto on rehellistä, tasapainoista ja läpinäkyvää. Mutta oma näkökulma saa näkyä, jokainen meistä on jonkun asian ajaja, muistuttaa europarlamentaarikko Lasse Lehtinen (sd). Lehtisen mukaan asenteissa on vielä parantamisen varaa. Samaa ihmistä kutsutaan Suomessa asiantuntijaksi ja Brysselissä lobbariksi. Ja Suomen puolesta kun lobbaavat Brysselissä myös lukuiset valtion palkkalistoilla olevat asiantuntijat. Yksi heistä on Veikkauksen rahapelimonopolia puolustava Harri Syväsalmi, jonka tilipussista vastaavat opetus- ja ulkoministeriö. Panostus on tuottanut tulosta, sillä Suomi saanee jatkaa rahapelien yksinoikeusjärjestelmää. Virkamiehellä onkin positiivinen kuva pienen Suomen mahdollisuuksista EU-päätöksenteossa. Henkilökohtaisilla kontakteilla pärjää myös Brysselissä. Jokaisen koneiston Suomalaisia meppejä valitaan uuteen europarlamenttiin 13. Kaikenkaikkiaan parlamentissa on 736 jäsentä.

15 15 Vodkan tarina»» Lobbareita löytyy Brysselistä yli , melkein 20 per meppi. ½½ Suomalaisten etua ajavat Brysselissä myös valtion virkamiehet. Yksi heistä on Veikkauksen monopolia puolustava erityisasiantuntija Harri Syväsalmi. takaa löytyy ihminen, eikä silloin kysellä kotimaan kokoa. Asioiden ajaminen on paljon itsestä kiinni. Suomalaiset luulevat, että he ovat liian pieniä vaikuttamaan. Todellisuudessa päättäjien on usein vaikea saada riittävästi informaatiota kotimaan toimijoilta. EU on otettava tosissaan Pienen maan voiman tietää myös komissaari Olli Rehnin kabinetin jäsen Risto Artjoki. Artjoki matkasi EU:n ytimeen jo vuonna 1994 rakentamaan MTK:n edunvalvontakoneistoa. Maatalouslobbauksen jälkeen vuorossa oli Suomen EU-edustusto ja lopulta komissio. Vuoden 2006 lopulla Artjoen puhelin pirisi. Soittaja oli laajentumiskomissaari Rehn, joka kyseli miehen kiinnostusta liittyä ½½ Politiikassa kaikki voi muuttua vielä viime minuuteilla. Mikään ei ole varmaa ennenkuin lopullinen päätös on pöydässä, muistuttaa konsulttitoimiston apulaisjohtaja Kaisa-Maria Soro. kabinettinsa jäseneksi. Komissaarin kabinetti on kiehtova paikka. Työssä tarvitaan sekä maratoonarin kestävyyttä ja kurinalaisuutta että jääkiekkoilijan rivakoita otteita. Niitä rivakoita otteita Artjoki kaipaisi lisää suomalaisiltakin. Hyviä ajatuksia löytyy, mutta systemaattisuus ja jalkatyö puuttuvat. EU:n perusviesti yhteisten ongelmien ratkaiseminen yhdessä ei ole tavoittanut suomalaisia Artjoen mukaan vieläkään EU-keskustelu pyörii monissa jäsenmaissa nippeliasioiden ympärillä. Ja niissäkin faktat menevät usein päin mäntyä. Monet direktiiveistä ovat syntyneet teollisuuden tai jäsenmaiden omasta halusta. Komissio kumosi hiljattain kurkkudirektiivin, mutta useat jäsenmaat olisivat halunneet säilyttää sen, kabinetin jäsen hymyilee. // Vodkan tarina kiteyttävä esimerkki EU-edunvalvonnan tärkeydestä. Kaikki alkoi Suomen liittyessä EU:n jäseneksi. Neuvotteluissa Suomi piti kiinni periaatteesta, jonka mukaan vodkaa voidaan valmistaa vain viljasta ja perunasta. Juomaa tislataan Euroopassa kuitenkin kaikenlaisista maataloustuotteista ja komissio lupasikin Suomelle, että direktiiviä uudistettaessa asia korjataan. Joulukuussa 2005 komissio sitten vihdoin esitti väkeviä alkoholijuomia koskevan direktiiviesityksen.vodkantuottajien kauhuksi se oli aivan päin mäntyä. Esityksen mukaan vodkaa voisi tulevaisuudessakin valmistaa kaikista maatalousperäisistä raaka-aineista. Kyse ei ollut mistään pikkuasiasta Vodkaa myydään vuosittain 12 miljardilla. Suomen, Ruotsin, Baltian maiden ja Puolan muodostamalla vodkavyöhykkeellä tuotetaan tästä noin 86 prosenttia. Poliittinen sota vodkan puolesta oli syttynyt. Asia yhdisti suomalaiset europarlamentaarikot yli puoluerajojen. Tilanne oli harvinainen, sillä yleensä kannan sanelee puoluekanta, ei kotimaa. Seurasi satoja tapaamisia, tuhansia tulisia täysistuntopuheenvuoroja, lukemattomia palstamillimetrejä ja vodkamaistijaistilaisuuksia. Joulun alla 2006 Strasbourgin täysistuntoon raahattiin Suomesta joulukuusi ja vodkayritykset tarjosivat juoman kyytipoikana yli 700 mepille kinkkua, rosollia ja karjanpiirakoita. Kyse oli tasa-arvosta ja eurooppalaisen kulttuuriperinnön varjelemisesta. Ja taistelu kannatti. Kompromissin mukaan vodkaa saa tulevaisuudessa valmistaa perunasta, viljasta ja sokerijuurikkaasta. Mikäli juoma on tehty muista aineista, on raaka-aine merkittävä etikettiin samansuuruisella fontilla. Tulos oli vähintään torjuntavoitto.

16 16 YHTEISKUNTA» Yritysmaailman ilmiöt

17 17 TEKSTI Jouko Lantto, KUVITUS Juha Harju Konkurssi TALOUTEEN LIITTYVÄ LUONNOLLINEN ilmiö Konkurssi on yritystalouteen liittyvä luonnollinen ilmiö, Tuokko Tilintarkastus Oy: n perustaja KHT Yrjö Tuokko sanoo yli 35 vuoden kokemuksella. Konkurssi on talouselämän kiertokulkuun liittyvä luonnollinen ilmiö, suomalaisen tilintarkastuksen grand old man Yrjö Tuokko (70) huomauttaa. Ja vaikka yritys ei joutuisikaan koskaan konkurssiin, joutuu se monissa elämänkaarensa vaiheissa aivan varmasti kokemaan kriisitilanteita, hän tietää. Yrityskriisien syvimpiin syihin Tuokko on perehtynyt 1980-luvulta lähtien mm. perustamansa erityistilintarkastusryhmän kautta. Jo tuolloin se keskittyi ja erikoistui konkurssipesien ja yrityssaneerauksessa olevien yritysten tarkastukseen. Olen ollut mukana yli 1300 konkurssipesän ja yrityssaneeraukseen asetetun yrityksen erityistarkastuksessa. Joukkoon mahtuvat lähes kaikki maamme suurimmat konkurssit ja yrityssaneeraukset. Kriisin syyt ja seuraukset Yrjö Tuokon mukaan yrityksen kriisiin ja sitä seuraavaan konkurssiin johtavia syitä on käytännössä aina useita, joten syyksi ei riitä pelkästään, että rahat loppuivat. Ydinkysymys tässäkin on, miten yritysjohto on enna-

18 18 Yrityssuunnittelua usean vuoden aikaperspektiivillä Operatiivinen suunnittelu, eli yrityksen toiminnan tehokkuuden kehittäminen Tuotesuunnittelu, eli tuoteja/tai palvelupohjan ylläpidon ja kehittäminen Markkinasuunnittelu, eli asiakaspohjan laajentaminen ja muuttaminen Toimialasuunnittelu, eli uusien toimialojen kartoittaminen ja kannattamattomista luopuminen Kuva tulevasta Johdon tehtävä yrityksen kehittämistyössä ja vetämisessä ei suinkaan ole helppo, KHT Yrjö Tuokko toteaa. Suomessa on yhä edelleen yksi maailman lyhimmistä työajoista, maailman korkeimpiin kuuluva palkkataso korkeine sosiaalikustannuksineen ja heikko tehokkuus. Tässä toimintaympäristössä yritysjohto pitääkseen yrityksen kannattavana ja kilpailukykyisenä on asetettu tilanteeseen, jossa toimintoja ohjataan sellaisiin maihin, joissa kannattavuus on parempi, Yrjö Tuokko väittää. Seurauksena on ollut tuotannollisten toimintojen siirtyminen ulkomaille, hän summaa. Toistaiseksi siirron kohteena ovat olleet pääasiassa tuotantotoiminnot, mutta on vain ajan kysymys, milloin suunnittelu ja muut ydintoiminnat seuraavat perässä. koinut riskit, tulevaisuuden muutokset ja uhkatekijät, ja millä tavoin ja miten oikea-aikaisesti se on sopeuttanut yrityksen toiminnan muuttuneisiin ja alati muuttuviin olosuhteisiin, hän inventoi. Heikko kannattavuus, tuotteiden vanheneminen, markkinaolosuhteiden muutos, virheinvestoinnit, rahoitusvaikeudet yms. eivät siten ole kriisin syitä, vaan seurauksia, Yrjö Tuokko huomauttaa. Esitetäänpä joskus verotuskin kriisiin ajautumisen syyksi. Nämä saattavat olla tosiasioita, mutta ne eivät ole yrityskriisien syitä, vaan seurauksia yritysjohdon toiminnasta, sen tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Lastuna laineilla Ulkoisilla tekijöillä, eli muilla kuin yritysjohdosta aiheutuvilla tekijöillä voi joissakin olosuhteissa olla ratkaiseva merkitys yrityksen ajautuessa kriisiin, Yrjö Tuokko myöntää. Samalla hän viittaa meneillään olevaan rahoitusmarkkinoiden globaalista epäluottamuksesta liikkeelle lähteneeseen taantumaan, tai Suomen tilanteeseen 1990-luvulla. Sen ajan merkittävimpänä konkurssisuman syynä voidaan pitää sitä, että samanaikaisesti kun 1980-luvun loppupuolella epärealistisin perustein puolustettiin poliittisesti vakaata markkaa, vapautettiin myös ulkomainen, aikaisemmin tiukasti säännöstelty luotonotto kaikille yrityksille. Kun velat vielä sitten devalvoinnin seurauksena kasvoivat yhden yön aikana 40 prosenttia, johti se kymmenien tuhansien yritysten konkurssiin olosuhteiden pakosta. Laiminlyönneistä kriisiin Haettaessa kriisitekijöiden tunnusmerkkejä yritysjohdon toiminnasta, on tarkasteltava johdon tehtäväkenttää, eli huolehtiiko se yrityksen edun mukaisesti suunnittelusta, toimeenpanosta ja valvonnasta, Yrjö Tuokko kuvaa pelin henkeä. Mikäli johto laiminlyö toiminnan suunnittelun tai syyllistyy epärealistisiin, liian suuria riskejä sisältävien suunnitelmien laatimiseen ja toteuttamiseen, ajautuu yritys ennemmin tai

19 19 Monessa konkurssiyrityksessä toiminnan suunnittelujänne on ollut varsin lyhyt, vain seuraavan vuoden mittainen, tai suunnittelu on ymmärretty pelkästään budjetoinniksi. myöhemmin kriisiin, hän jatkaa. Juuri näistä asioista erityistarkastuksissa löytyy lukuisia esimerkkejä. Monessa konkurssiyrityksessä toiminnan suunnittelujänne on ollut varsin lyhyt, vain seuraavan vuoden mittainen, tai suunnittelu on ymmärretty pelkästään budjetoinniksi, jonka laatiminen on jätetty numeromiesten hommaksi. Suunnitelmien ja päätösten toimeenpano voi myös muodostua kriisitekijäksi, Tuokko sanoo. Hyviä esimerkkejä tästä tarjoavat mm. yritysostot, toimialaostot, tytäryhtiöiden perustamiset erityisesti ulkomaille, uuden tekniikan käyttöönotto, suuret kone- ym. investoinnit, atk-ratkaisut jne. Monen yrityksen hallitus ja toimitusjohtaja ovat saaneet huomata, ettei päätetty projekti tai hanke olekaan toteutunut suunnitellulla tavalla, tai ostettu, aikaisemmin voitollinen yhtiö, onkin haltuunottovaiheen jälkeen muuttunut tappiolliseksi. Heikko kohta on valvonta Tuokon lista Kriisien ja konkurssien syiden tarkastelussa yritysjohdon tekemisten perusteella syntyy yritysjohdon syntilista, Yrjö Tuokon lista. Suuruudenhulluus yrityksissä, joilla menee hyvin, ja joilla on laaja omistajatausta, mutta pääjohtajan pyöriteltävissä oleva hallitus. Ahneuden ruokkimalla suuruudenhulluudella ryhdytään liiketoimiin, joissa riskit ja liiketaloudelliset perusteet unohdetaan täysin. Johdon sivuhommat, joissa on tavoitteena oman egon korostaminen. Burn out- ilmiö on ollut todettavissa erääksi konkurs- sin syyksi. Vaikeissa tilanteissa sisu ja sulkeutuneisuus polttavat loppuun. Johtamistyyli. Mikäli toimitusjohtaja toimii kuuntelematta alaisiaan ja tarjoamatta mahdollisuuksia erilaisille mielipiteille, ovat ainekset valmiina kriisiin. Lepsu toimitusjohtaja, jolla ei ole omaa tahtoa eikä linjaa, ja joka ei kykene johtamaan yritystä tehokkaasti ja innovatiivisesti. Kelkasta putoaminen. Nykymaailma kehittyy aivan erityisesti tietotekniikan alalla. Johtaja, joka ei tätä ymmärrä eikä pidä yritystään kehityksessä mukana, putoaa kelkasta ja yritys hänen mukanansa. Valvonta, joka sisältää johdon itsensä suorittaman valvonnan sekä sisäisen valvonnan järjestämisen, on Yrjö Tuokon mukaan suomalaisen yritysjohdon heikko kohta. Yrityksen toimintojen valvonnassa aivan oman ja riskeiltäänkin todella merkittävän erityisalueensa muodostavat yrityksen atk-toiminnot, Yrjö Tuokko painottaa. On hämmästyttävää, miten hyväuskoisesti yrityksissä suhtaudutaan edelleenkin sisäiseen valvontaan. Kuvitellaan, että kun toimitusjohtajan allekirjoittama kiertokirje jaetaan, niin jokainen henkilö toimii kaikissa tilanteissa juuri ohjeen ja määräyksen mukaisesti ja näin vapauttaa johdon valvonnan sijasta mitä erilaisimpiin palavereihin, tilaisuuksiin, kongresseihin tai luottamustehtäviin. Valvonta on ehkä lähtökohtaisesti negatiivissävytteinen sana, Yrjö Tuokko pohtii, mutta organisaation toimintaan liittyvänä toimintona sen merkitys onkin päinvastainen, hän vakuuttaa. Paremmin kuin valvonta tai kontrolli asiaa ja sen merkitystä kuvaa sana varmistus. Oikein toteutettu valvonta varmistaa sen, että toiminta eri organisaatiotasoilla tapahtuu suunnitellulla tavalla ja tehtyjen päätösten mukaisesti. //

20 20 YHTEISKUNTA» Erikoislaatuinen Venäjä TEKSTI Jouko Lantto Venäjän PK-YRITYSTOIMINTA kehittyy palvelualoilla Idänkaupan osaaja, professori Tauno Tiusanen on seurannut suurta rakkauttaan itäblokkia jo 1970-luvulta lähtien. Neuvostoajoista on nyt vain muistot jäljellä, mutta seuraaja Venäjä herättää tutkijassa sympatiaa kuin ihmetystäkin. Venäjän rooli maailmantaloudessa on merkittävä erityisesti öljyn ja varsinkin maakaasun toimittajana. Myös Venäjän metallurgia on globaalisti tärkeä. Venäjän osuus maailman bruttokansantuotteesta on kuitenkin vain 2,5 prosenttia, kun vertailulukemat sisältävät ostovoimapariteetti puhdistuksen, Lappeenrannan yliopistossa edelleen opettava professori Tauno Tiusanen laskee. Tiusasen mukaan Venäjä on tällä vuosisadalla rikastunut erityisesti raaka-aineiden ja puolivalmisteiden viennillä. Maasta puuttuu historiallisesti laatukilpailukyky ja sen mukana merkkituotteiden valmistus. Lehtikuva/mikko stig

21 21 Muistoja idästä Kommunistisessa yhteiskunnassa yrittäminen leimattiin rikokseksi ja voitto ryöstöksi. Keskusjohtoisen suunnitelmatalouden aukkoja paikkailtiin spontaaneilla toimilla, joita hoiteli äärimmäisen kirjava yrittäjäkunta, professori Tauno Tiusanen muistelee lähihistoriaa. Neuvostoliiton perestroikan aikana Suomen valtio kutsui naapurimaan yritysjohtajia saamaan opetusta siitä, miten kapitalistinen markkinatalous toimii. Opetukseen mukaan päässeenä tutustuin kommunististen yritysten johtohenkilöiden ajatusmaailmaan. Ryhmään kuului aina henkilöä, joista aina yksi oli politrukki, joka tarkkana seurasi tapahtumien kulkua. Eräällä kurssilla eräs osanottajista tiukkasi, missä Suomessa sijaitsee hintavirasto. Kun kerroin, että kyseisenlaista virastoa ei ole, ja että hinnat sovitaan ostajan ja myyjän kesken, menetin uskottavuuden. Kurssilaiset sanoivat tietävänsä, että markkinoiden anarkiaa, siis vapaata hinnan muodostusta, ei voida sallia. Yritysten piti tuottaa suunnitellut määrät tavaroita ja toimittaa ne annettuihin osoitteisiin kiinteillä hinnoilla. Asiakkaasta henkilönä tai yrityksenä ei kannattanut olla kiinnostunut. Kokemuksesta tiesin, että systeemi ei voi olla ikuinen. Tämän salaisuuden paljastaminen oli suomettuneessa Suomessa oikeastaan kriminalisoitu. Tuontituotteita pidetään automaattisesti laadultaan ja arvovallaltaan parempina. Tätä ongelmaa on vaikea ratkaista lyhyellä aikavälillä. Yhden tehtaan seutukuntia Itäisen Euroopan maat ovat nykyisin pullollaan läntisiä vähittäiskaupan jättiläisiä, jotka ovat hyvin hitaasti edenneet Venäjän markkinoilla, Tiusanen selittää. Tästä johtuen Venäjälle on muodostunut lyhyessä ajassa voimakkaita kauppaketjuja, jotka ovat osittain kansainvälistyneet toimimalla myös muissa IVY-maissa. Pk-yritykset ovat edenneet kaupan, ravintolaalan ja rakennustoiminnan aloilla. Elintarvike- ja rakennusaineteollisuus kokivat voimakkaan nousukauden ruplan vuonna 1998 tapahtuneen devalvaation jälkeen. Monet kaupungit ovat kuitenkin yhden tehtaan seutukuntia, joissa yksi tai muutama tehdas hallitsevat paikallista toimintaa. Tauno Tiusasen mukaan Luoteis-Venäjä, erityisesti Pietari ja sen ympäristö, ovat perinteisesti länsiorientoituneita. Logistinen asema luo ja tuo alueelle yritteliäisyyttä. Myös nyt jo takana päin oleva nousukausi on luonut Venäjälle yrittämisen mahdollisuuksia erityisesti palvelualoilla. Yksityisiä sairaaloita ja terveysasemia on perustettu palvelemaan rikkaita. ICT-sektorilla näyttää olevan erityisen kirjavaa yrittäjäkuntaa. Yrittäjät Venäjällä ovat yleensä ekstrovertteja, persoonia, jotka pitävät rahan tuomasta kunnioituksesta. Koulutuslaitokset ovat puolestaan nopeasti luoneet läntisten suhteiden avulla MBA-tyyppisiä kursseja, ja monet eliitin jälkipolveen kuuluvat ovat pystyneet maksamaan kurssimaksut myös läntisissä oppilaitoksissa, Tiusanen jatkaa. Kolmen i:n politiikkaa Venäjän puoluekenttä on omalaatuinen, professori Tiusanen kommentoi. Pääministeri Putinin puolueella on ns. apupuolueita, kuten Zhirinovskin liberaalit. Ainoa todellinen oppositiovoima on kommunistipuolue, joka ei ole yrittäjien suosiossa, professori tietää. Omaa yrittäjien puoluetta ehkä haluttaisiin, mutta siihen ei nykyisissä olosuhteissa ole mahdollisuuksia. Tiusasen mukaan oligarkit puolestaan, jotka kut-

22 22 Ammattiliitot ovat post-kommunistisella kaudella olleet heikkoja tai erittäin heikkoja. Ennustamaton ÖLJYN HINTA Öljyn hintoja on viimeisten 50 vuoden aikana ollut mahdotonta ennustaa, professori Tauno Tiusanen toteaa. Venäjän viennistä noin kaksi kolmasosaa on öljyä ja kaasua, ja kun öljyn hinnan ennakoiminen on erityisen vaikeaa, on myös Venäjän suhdanteita mahdotonta kartoittaa pitkälle eteenpäin, professori Tauno Tiusanen sanoo. Metallien ja kemikaalien vienti, joka sekin on Venäjällä merkittävää, on selvästi pudonnut globaalin kysynnän laskiessa, Tiusanen summaa. Öljyn ja maakaasun kysyntä ei voi globaalin kriisin seurauksena kuitenkaan romahtaa, koska korvaavien energiamuotojen luominen ottaa aikaa teollisessa maailmassa, johon myös Kiina nykyisin kuuluu. Tästä johtuen voidaan olettaa, että maailmantalouden elpyminen nostaa öljyn ja kaasun hintaa tuntuvasti. Tauno Tiusasen mukaan Venäjän päämääränä on selvästi luoda kaasuntuottajien keskuuteen OPEC:n kaltainen kartelli. Venäjä haluaa operoida kansainvälisellä kentällä, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että sen mielenkiinto WTO:n jäsenyyttä kohtaan kasvaa merkittävästi, hän tiivistää. Venäjä haluaa säilyttää merkantilistiset optionsa keskipitkällä aikavälillä. LUT suvat itseään nykyisin magnaateiksi, ovat henkilöitä, jotka erilaisin ottein saivat itselleen kerman kuorittua yksityistämisprosessista. Nykyinen presidentti Medjedev puhuu mielellään kolmen i:n politiikasta, jossa mukana ovat infrastruktuuri, investoinnit ja innovaatio, Tiusanen selittää. Näistä viime mainittu on tärkein ja vaikein toteuttaa. Ideoita varmasti löytyy, mutta niiden kansantaloudellinen merkitys ei ole kovin merkittävä. Kaikissa siirtymätalouksissa kysytään, koska kyseisessä maassa syntyy paikallinen Nokia. Innovaatioyrityksiä on kuitenkin lyhyellä tähtäimellä vaikea luoda, toisin kuin esim. aseteknologiassa; Venäjä myy jatkuvasti merkittäviä määriä aseita erityisesti Kiinaan ja Intiaan, ja tällä sektorilla hinta-laatusuhteen sanotaan olevan kohdallaan, Tiusanen tietää. Ei tosissaan kiinnosta Venäjä on jo toistakymmentä vuotta neuvotellut WTO:n jäsenyydestä, mittavan kansainvälisen uran luonut ja nyt professorina Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa professorina toimiva Tauno Tiusanen toteaa. Maa ei välttämättä ole tosissaan kiinnostunut jäsenyydestä, vaan haluaa säilyttää kaikki merkantilismin avaimet käsissään, hän uskoo. Tämä näkyy käytännössä. Myös ulkomaankaupan palvelutuloja pyritään maksimoimaan, mikä näkyy esim. satamien luomisessa ja laajentamisessa. Venäjä ilmeisesti myös kuvitteli pääsevänsä kuin koira veräjästä meneillään olevasta finanssi- ja talouskriisistä. Öljyn hinnan kuviteltiin vielä viime vuonna nousevan 250 dollariin tynnyriltä. Ennusteita on jo jouduttu korjaamaan ja ruplan devaltoituminen n. kolmanneksella toteamaan. Dollareissa laskettuna Moskovan pörssikurssit ovat vuodessa menettäneet n 70 prosenttia arvostaan. Magnaattien omaisuus on paperilla huvennut, Tiusanen ynnää. Monet kansalaiset ovat rahoittaneet asunnonostonsa valuuttalainoilla, joiden hoitokulut ovat monen osalta karanneet käsistä. Kulutusjuhla, jonka näkyvin osa oli läntinen auto, on jäänyt hiihtolomalle, hän toteaa. Inflaation pyöriessä edelleen kaksinumeroisina lukemina työmarkkinatilanteen synketessä on poliittisen johdon suosio koetuksella. Hyvinä vuosina valtio kuitenkin pystyi kartuttamaan valuuttareservit yli 500 miljardin dollarin rajan. Ruplan puolustamista Edellinen lukema poikkeaa olennaisesti siitä 20 miljardista dollarista vuonna 1998, jolloin rupla lähes täydellisesti romahti. Reservejä on nyt runsaasti käytetty ruplan vaihtokurssin puolustamiseen ja magnaattien katkolla olleiden länsilainojen paikkaamiseen, Tiusanen sanoo. Reservit eivät enää kartu vaihtotaseiden ylijäämien ansiosta nousukauden tahtiin. Tuonnin hiipuessa ei Venäjää kuitenkaan uhkaa syvä vaihtotasekriisi. Tuontia korvaava tuotanto, esim. elintarvikkeiden osalta, hyötyy ruplan ulkoisen arvon hiipumisesta. Professori Tiusasen mukaan kriisi on kuitenkin iskenyt rakentamiseen, minkä seurauksena valmiita asuntoja ja taloja on jäänyt myymättä. Uusia hankkeita on pantu jäihin. Arvion mukaan vierastyöläisiä oli viime syksynä yli 10 miljoonaa. Tämä lähinnä Keski-Aasiasta tuleva mobiilityövoima toimii nyt suhdannepuskurina. //

23 KOLUMNI 23 Banca rotta Kehitysmaissa näkee edelleen rahan vaihtajia ja lainaajia, jotka kököttävät matolla, tai istuvat jakkaralla kadun varressa tai torilla. Semmoisen penkki, banca, oli keskiajan Italiassa tapana rituaalin omaisesti rikkoa, jos pankkiiri osoittautui maksukyvyttömäksi. Jo vanhan Rooman senaatissa oli tapana juhlallisesti särkeä pois potkitun senaattorin norsunluinen jakkara, josta periytyy norsunluutornin kielikuva. Rotta, rikottu, tulee latinan verbistä rumpere, joka on myös juuri sanalle korruptio. Senaattorit ovat norsunluuistuimiltaan käsin katselleet talouselämää ja säätäneet sille puitteita, joista pankkilait, finanssialan valvonta ja vakavaraisuussäännökset muodostavat keskeisen ohjausvälineen. Vielä 1980-luvun alussa Suomen pankkilait edellyttivät, että liikepankilla pitää olla vähintään 4 % omaa pääomaa, mutta käytännössä sitä oli 8 %. Osuus- ja säästöpankeille riitti 2 %, koska ne eivät tehneet bisnestä, vaan säilyttivät tavallisten ihmisten ja pienten firmojen talletuksia ja antoivat niistä asunto-, maatila- ja opintolainoja, joista osalla oli Valtion takaus. Korot saneli Suomen Pankki. Paikallispankeilla ei ollut varsinaisia omistajia eikä siten voitonjakopaineita. Melkein kaikki, mitä Lontoon Big Bangistä 1986 alkaen on säädetty, on johtanut päin helvettiä luvun Big Bang tarkoitti, että eri asioita tekevien pankkien säätyrajat kumottiin, raja vakuutuslaitoksiin hämärtyi ja kilpailu vapautui. Pankkitariffin eli valtiojohtoisen kartellin kumoaminen johti tuotteiden ja hinnoittelun differointiin vertailukelvottomiksi. Oligopolin murtaminen oli asiakkaille hyvä, koska Suomea dominoi kaksi suurpankkia, joiden ulkopuolella ei ollut mitään. Mutta samalla muutettiin vakavaraisuussäännökset. Enää ei tarvinnut olla 8 % omaa pääomaa, vaan oman pääoman piti olla tietyssä minimisuhteessa erilaisiin tase-eriin joilla on erilainen riskikerroin: oman valtion obligaatioilla nolla, osakesijoituksilla korkea, muilla siltä väliltä. Ei ajateltu, että mitä vertailuprosenteilla tekee, jos absoluuttinen nettopääoma verrattuna bruttovastuisiin on niin ohut, että se palaa ensimmäisessä tärähdyksessä. Riemuin riskiä ottaneet säästöpankit menivät USA:ssa nurin 1987, Euroopassa Siivous jätti eloonjääneen pankkisektorin hyvään kuntoon, mutta lopulta tultiin siihen, että oman pääoman osuus taseesta on USA:ssa keskimäärin 3,8 %, EU:ssa 1,6 % ja Kanadassakin, jossa ei ole mitään pankkikriisiä menossa, 5,6 %. Vanhassa systeemissä pankkien oli pakko korottaa osakepääomiaan taseen kasvaessa. Uudessa systeemissä on luotettu tulorahoitukseen eikä osakeanteja ole suosittu, vaan pörssiyhtiöt ovat päinvastoin ostaneet ja kuolettaneet osakkeitaan parantaakseen PE-lukujaan, kun tulos ei kasvakaan. Tehokkuutta on mitattu virheellisesti muuallakin, kuin julkisessa hallinnossa. Senaattorien ei tarvitse keksiä ruutia uudelleen. Riittäisi kun palattaisiin siihen systeemiin, joka oli voimassa Melkein kaikki, mitä Lontoon Big Bangistä 1986 alkaen on säädetty, on johtanut päin helvettiä. En ole kartellien ystävä, mutta jopa keskuspankkijohtoisissa kilpailunrajoituksissa oli ilmeisesti enemmän hyviä puolia kuin huonoja. Suhdanteille ei voi mitään, mutta pankkeja meni nurin harvinaisen vähän vuosien välillä, jona aikana konservatiivinen pankkiregiimi oli voimassa. Jos liberalismi on kriisissä, parempi olla konservatiivi kuin sosialisti. // Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja.

24 24 JOHTAMINEN» Strategia TEKSTI Samuli Skurnik, KUVA Rodeo.fi/Juha Tuomi Strategia kuuluu kaikille Vastikään edesmennyt professori ja monia pk-yrityksiäkin strategia-asioissa MENESTYK SELLÄ avustanut Juha Näsi tapasi määritellä strategian hyvin käytännönläheisesti: Strategia on yrityksen toiminnan juoni, sen tapahtumisen punainen lanka. Kuulostaa ymmärrettävältä ja käyttökelpoiselta, vai mitä? Kirjoittaja Kauppat. tri Samuli Skurnik on Amabile Consulting Oy:n partneri, Suomen Strategisen Johtamisen Seuran varapuheenjohtaja ja toimii myös Helsingin kauppakorkeakoululla (HSE) strategiaopettajana. Totuus tässä asiassa on kuitenkin tarua ihmeellisempää. Tosiasiassa strategia on niin käsitteenä kuin käytännön toimintana hyvin jäsentymätön. Sille ei esimerkiksi ole yhtä vakiintunutta määritelmää. Ja käytännön toimintana se on kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu. Yksi syy on se, että Juha Näsin niin helpon tuntuiseen määritelmään sisältyy itse asiassa kaiken yritystoiminnan ydin ja vaikeus. Jotta yritystoiminnalla voi olla aito juoni ja punainen lanka, on pitänyt ensiksikin keksiä yrittämisen perimmäiset kilpailutekijät, ne joilla markkinoilla pitkän päälle pärjätään. Ja sen lisäksi tämä näkemys on täytynyt saada välitetyksi kaikille niille toimijoille, joiden myötävaikutusta tarvitaan valittujen kilpailutekijöiden toteuttamiseksi. Kumpikaan näistä jota nykyisin hienosti kutsutaan liiketoiminnan strategiseksi johtamiseksi ei ole itsestäänselvyys, kaukana siitä.

25 25 Onnistuminen vaatii kommunikaatiota Strateginen johtaminen on nuori ilmiö Nykytilanne yritystoiminnassa on itse asiassa varsin hämmentävä. Elämme nimittäin juuri nyt sellaisen globaalin murrosvaiheen keskellä, jossa strateginen näkemys ja strateginen johtaminen ovat erityisen tärkeässä roolissa yritystoiminnan menestymisen varmistamisessa. Eikä tässä pelissä anneta pienille armoa. Yksi edellä kuvattuun asiantilaan vaikuttava historiallis-kulttuurinen lähtökohta Suomen osalta on se, että nykyaikaisessa merkityksessään stateginen johtaminen on meillä vielä varsin nuori ilmiö. Tähän liittyy myös se, että strategia-asiat ovat olleet meillä pitkään harvojen tiedossa ja tietoa. Yhteistä tietopohjaa näistä asioista ei ole ollut näihin päiviin asti juuri lainkaan. Toinen asia on sitten se, että vaikka strategiset toimenpiteet eivät välttämättä ole toteutusvaiheessaan mitään rakettitiedettä, niin varsinkin strategiaprosessin suunnitteluvaiheessa aihepiirin hallinta vaatii tiettyä käsitteellisyyttä. Ja sehän on tunnetusti monelle vaikeaa ja/tai suorastaan vastenmielistä teoriamössöä. Kun pitäisi päästä suoriin oikosiin töihin. Johtamisen ikuisuusongelma Ja kolmas vaikea asia joidenkin mielestä 90 prosenttia kaikesta strategiatyöhön sisältyvästä ongelmatiikasta on strategian toteutus. Metson vuorineuvos Jorma Eloranta nimesi asian vastikään erääksi johtamisen ikuisuusongelmaksi. Ja kaiken tämän päälle vaikeusasteita lisää vielä se, että kaikki nämä kolme asiaa ovat yhteydessä toisiinsa. // Suomen Strategisen Johtamisen Seuran Strategiabarometrin tietokantaan on jo useamman vuoden ajan karttunut käytännön kokemukseen perustuva strategiatieto. Viimeisimmässä SSJS Strategiabarometri 2008:ssa, johon osallistui kaikkiaan 958 liikkeenjohtajaa ja strategia-ammattilaista, on mielenkiintoista uutta tietoa myös pk-yritysten osalta. Seura ( on noin 500 liikkeenjohdon ja strategia-asioiden ammattilaisen muodostama yhdistys. Tämän uuden tiedon perusteella tiedämme nyt mm. sen, että strategian toteutusongelmia on keskimääräistä enemmän sekä pienemmissä että kaikkein suurimmissa yrityksissä. Kolme tyypillisintä strategian toteutuksen ongelmaa pk-yrityksissä strategisia hankkeita ei määritellä, liian vähäiset resurssit sekä epäselvä strategia ja prioriteetit ovat paljon puhuvia. Kaikki ne liittyvät nimittäin yhteen ja samaan oireyhtymään. Vaikka näiden pienimpien yritysten omistajajohtajilla itsellään olisi kuinka selkeä käsitys yrityksensä strategiasta, niin syystä tai toisesta sitä ei näköjään osata/kyetä tai ehditä kommunikoida muille yrityksessä työskenteleville henkilöille. Tämä johdatuksena aihepiiriin, johon on tarkoitus palata vielä seuraavissa numeroissa. Koetut strategian toteutuksen kokonaishaasteet (keskiarvo, Koetut strategian alkuperäinen toteutuksen arviointiasteikko kokonaishaasteet -5 +5) (keskiarvo, alkuperäinen arviointiasteikko ) 0,0 0,0-0,1-0,1-0,2-0,2-0,3-0,3-0,4-0,4-0,5-0,5 N= alle yli 2500 alle yli 2500 Organisaation liikevaihto (M ) Organisaation liikevaihto (M ) Suurilla (yli M ) ja pienillä (alle 5 M ) yrityksillä on Suurilla hyvin erilaiset (yli 2500 strategian M ) ja toteutushaasteet pienillä (alle 5 M ) yrityksillä on hyvin erilaiset strategian toteutushaasteet Suurimpien erityisongelmat Pienimpien erityisongelmat Suurimpien erityisongelmat Omien yksikköjen Omien etujen yksikköjen ajaminen etujen ajaminen Nykyisten Nykyisten rakenteiden jäykkyys tai tai muut ominaisuudet Vähäinen eri yksikköjen koordinaatio välinen koordinaatio Nykyisen kulttuurin jäykkyys tai muut ominaisuudet Odottamattomat toimintaympäristön muutokset muutokset Strategisia hankkei Strategisia hankkeita on liikaa Jatkuvat muutokset muutokset strategiassa/rakenteissa Organisaation nen kommunikaatio sisäinen kommunikaatio Puutteelliset Puutteelliset johtajuustaidot organisaation eri tasoilla eri tasoilla Päivittäisen ännön työn käytännön hallitsevuus työn hallitsevuus Organisaation auupumus strategiauupumus Muun organisaation nen vähäinen sitoutuminen sitoutuminen Ylimmän johdon nen sitoutuminen vähäinen sitoutuminen nen Ihmisten työhön sitoutuminen työhön Strategia ja budjetointi Strategia eivät ja kohtaa budjetointi eivät kohtaa Epäselvä strategia Epäselvä tai prioriteetit strategia tai prioriteetit resurssit Liian vähäiset resurssit Strategisia ta ei määritellä hankkeita ei määritellä Haasteiden erotus suurimmat - pienimmät organisaatiot Haasteiden erotus suurimmat pienimmät organisaatiot TOTEUTUS Pienimpien erityisongelmat