Terveyden edistämisen johtamisen portaali

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveyden edistämisen johtamisen portaali"

Transkriptio

1 Terveyden edistämisen johtamisen portaali PÄTEVÄ Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto hanke Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella Loppuraportti 4

2 Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Marita Päivärinne Ensiluonnos Marita Päivärinne Täydennys Marita Päivärinne Täydennys+ulkoasu Marita Päivärinne Julkaisu Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TAUSTA JA TARKOITUS SEKÄ TEHTÄVÄN KUVAUS TAUSTA JA TARKOITUS Terveys ja johtaminen Tiedolla johtaminen Osallistava johtaminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osana hoitotyötä ja sen johtamista Terveyden edistämisen johtaminen kunnassa strategisena näkökulmana TAVOITTEET TEHTÄVÄÄN LIITTYVÄT AIKAISEMMAT SELVITYKSET JA HANKKEET TEHTÄVÄN TARKEMPI KUVAUS Aikataulut Tehtävän toteutus Tehtävässä tehty yhteistyö TEHTÄVÄN ORGANISAATIO TULOKSET ARVIOINTI MITÄ TAVOITTEIDEN OSALTA JÄI SAAVUTTAMATTA TEHTÄVÄN VAIKUTUKSET KÄYTÄNNÖN TOIMINTAAN JA TOIMINNAN SUUNTAAMISEEN TULEVAISUUDESSA TEHTÄVÄN YHTEYS KASTE -OHJELMAAN JA SEN TOTEUTTAMISEEN RESURSOINTI TEHTÄVÄSSÄ POHDINTA Liitteet Liite 1 Lähteet 2

3 1 Johdanto Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen integroiminen organisaation/toimintayksikön johtamiseen edellyttää, että terveyden edistäminen sisältyy vuosittaiseen toiminnan ja talouden suunnitteluun. Hankkeen aikana hoitotyön johtamisen tueksi kehitettiin terveyden edistämisen johtamisen päätöksentekotuen työväline, PÄTEVÄ. Päätöksenteon tuen portaali sisältää keskeiset terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintaa ohjaavat asiakirjat ja työvälineet. Portaalin kehittäminen tapahtui FlowCharter -ohjelman avulla. Portaalin avulla hoitotyön johtajat voivat suunnitella ja ohjata toimintaa siten, että terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on integroitu hoitotyön henkilöstön päivittäiseen toimintaan ja jokaisen asiakkaan hoitotyöhön. Terveyden edistämisen toimintaa arvioidaan säännöllisesti osana johtamista. 2 Tausta ja tarkoitus sekä tehtävän kuvaus 2.1 Tausta ja tarkoitus Kansalaisten terveydellä ja toimintakyvyllä on huomattavia vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin sekä koko kansantalouteen. Kansalaisten hyvinvointi ja terveys on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Todennäköistä on, että positiivinen terveyskehitys jatkuu samaan suuntaan. Kuitenkin voidaan nähdä uhkia myönteisen kehityksen esteenä, sosioekonomisten terveyserojen kasvu on tosiasia. Elintapoihin liittyvät sairaudet voivat muuttaa positiivisen terveyskehityksen suunnan päinvastaiseksi. (Ilmakunnas, 2008.) Terveyden edistämiseen liittyvissä päätöksissä tulee huomioida eri näkökulmia ja arvioida päätösten vaikutuksia yhteiskunnallisella tasolla sekä eri väestöryhmissä. Terveyden edistämiseen liittyvien toimien vaikuttavuudesta ja etenkin kustannusvaikuttavuudesta on hajanaista näyttöä, ja siksi ne tukevat heikosti päätöksentekoa. (Ilmakunnas, 2008.) Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee terveys -käsitteen laajasti ja mahdollistaa terveyden edistämiseen tähtäävät toiminnat laajana kokonaisuutena. Terveyden edistämisen toiminta nähdään laajana yhteiskunnallisena toimintana eikä yksistään osana terveydenhuollon työtä. Terveyden edistäminen on poikkihallinnollista toimintaa, jossa ovat mukana valtionhallinto, kunta, järjestöt ja ennen kaikkea ihmiset itse. Terveyttä edistäviä päätöksiä tehdään kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja tasoilla. Hallitusohjelmassa painotetaan terveyden edistämistä ja terveyserojen kaventamista, perusterveydenhuollon vahvistamista sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitamista. Sosiaali- ja terveysministeriön strategiassa terveyden edistäminen on yksi päästrategioista. Strategiassa painotetaan erityisesti väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamista sekä terveellisen elinympäristön merkitystä. Edistämällä terveyttä vaikuttaviksi tiedetyillä toimenpiteillä voidaan saavuttaa huomattavia terveyshyötyjä kohtuullisilla kustannuksilla. Samalla on lisättävä terveyden edistämiseen liittyvien ohjelmien ja toimenpiteiden kriittistä arviointia. Tämän avulla saataisiin lisää tietoa kustannusvaikuttavuudesta päätöksenteon tueksi. (Ilmakunnas, 2008.) 3

4 2.1.1Terveys ja johtaminen Hankkeen yhteenvetoraportissa on määritelty terveyden edistäminen ja tässä raportissa keskitytään enemmän terveyden edistämisen johtamisen viitekehykseen lähtökohtana hoitotyön johtaminen. Hoitotyön johtajalla ja asiantuntijalla on keskeinen rooli terveyden edistämisessä. Heidän tehtävänään on toimia asiantuntijoina terveyden edistämistyössä sekä tiedontuottajina ja välittäjinä. Kuntaorganisaatiossa ei pidä unohtaa hoitotyön johtajan keskeistä roolia kuntatason strategisessa suunnittelussa sekä terveysvaikutusten arvioinnissa Tiedolla johtaminen Tiedolla johtaminen on laaja-alainen käsite, jota voidaan tarkastella terveydenhuollossa monesta eri näkökulmasta. Tiedolla johtamiseen liittyy oppiva organisaatio -käsite, henkilöstövoimavarojen johtaminen tai tietoteknologian hyödyntäminen. Tiedolla on merkitystä ainoastaan silloin, kun sitä voidaan hyödyntää johtamisen ja päätöksenteon välineenä. Tiedolla johtamista voidaan käyttää sen mukaan onko kyseessä strateginen johtaminen, osaamisen johtaminen tai suoritusten johtaminen. Jatkuva tiedon tuottaminen, tiedon ajan tasalla pitäminen koskee kaikkia organisaation jäseniä ja edesauttaa organisaation kilpailukykyisyyttä. (STM, 2009 Toimintaohjelma.) Tietojohtaminen tarkoittaa tiedonhallinnan kannalta tiedon tuottamista, esittämistä, siirtoa, soveltamista ja käyttöä. Tiedolla johtaminen viittaa näkyvän ja hiljaisen tiedon hankitaan, järjestämiseen sekä käyttämiseen organisaatioin toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi. Myös terveydenhuollossa tietojärjestelmien kehittyminen mahdollistavat johtamisen tehostumisen.( Rissanen ym., 2011.) Tietoteknologian hyödyntäminen terveydenhuollossa on haasteellista johtamisen näkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on paljon tietoa, mutta se on hajallaan ja sen hyödyntäminen vaatii paljon työtä. Tietokokonaisuudet käsittävät johtamisen kannalta relevanttia tietoa, joiden jalostaminen päätöksentekoon korostuu sähköisten tietojärjestelmien laajentuessa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa informaatiojärjestelmä lähtee liikkeelle datasta, joka jalostuu tietämykseksi. Tiedoksi voidaan määritellä myös henkilön perusteltu uskomus, joka lisää yksilön kykyä tehokkaaseen toimintaan. Yksilön tietoa kutsutaan usein hiljaiseksi tiedoksi. Japanilaiset organisaatiotutkijat ovat Nonaka ja Takeuchi (1995) ovat laatineet näkyvän ja hiljaisen tiedon keskinäistä suhdetta kuvaavan mallin (taulukko 1.) (Rissanen, Lammintakanen, toim ) 4

5 Taulukko 1. Tiedon muodostamisen prosessi ja sen vaiheita edistävät tilat (Kivinen 2008, mukailtu Nonaka ym. 1995, 1998, 2000, 2001). VUOROVAIKUTUKSEN TILA Hiljainen tieto ja osaaminen siirtyvät henkilöltä toiselle hiljaisena konkreettisessa vuorovaikutustilanteessa Kiinnostus toisten toimintatapoihin, toisten tarkkaileminen, yhdessä oleminen ja yhdessä tekeminen parityöskentely, perehdytys, mentorointi, kehityskeskustelut, tiimityöskentely ULKOISTAMINEN KESKUSTELUN TILA Hiljaisen tiedon ja osaamisen muuntaminen eksplisiittiseksi tiedoksi vuoropuhelun avula Kiinnostus toisten näkemyksistä, yhteisöllinen yhdessäolo ja yhteistyö, keskustelu, omien ja toisten mentaalisten mallien ilmaiseminen sanallisesti, reflektointi ja arviointi Vertaisarviointi, itsearviointi, osaamisrekisterit, kehityskeskustelut, ryhmäkeskustelut, ohjeiden tekeminen SISÄISTÄMINEN HARJAANTUMISEN TILA Opittu eksplisiittinen tieto muuntuu yksilöiden hiljaiseksi tiedoksi ja osaamiseksi ja siten organisaation käytännöiksi Koulutuksien, käytännön kokeilujen Täydennyskoulutukset, seminaarit, verkkooppimisympäristöt YHDISTÄMINEN JÄRJESTÄMISEN TILA Kerätään eksplisiittistä tietoa organisaation sisältä ja ulkopuolelta ja muodostetaan uutta eksplisiittistä tietoa yhdistelemällä ja muokkaamalla ja jaetaan organisaation käyttöön Tietotekniikan hyödyntäminen, dokumentointi, suunnitelmien, ohjeiden, raporttien ja tilastojen tekeminen Suunnittelu- ja arviointikokoukset, tiedotustilaisuudet,laatutyö Osallistava johtaminen Kansainvälisessä terveyspolitiikassa on nostettu esiin henkilöstön johtaminen osallistavan ja neuvottelevan johtamisen menetelmillä. Osallistava johtaminen perustuu luottamukseen, sen on todettu parantavan työilmapiiriä sekä henkilöstön ja johtajien välistä vuorovaikutusta. Osallistava johtaminen tukee henkilökunnan ammatillisuuden korostamista ja tavoitteena on tukea ammatilliseen toimintaan liittyvän päätöksenteon delegoimista organisaatiossa työskenteleville ammattilaisille.(stm 2009.) Osallistava johtajuus on neuvottelua ja tilan antamista yhdessä tekemiselle. Itsenäinen päätäntävalta lisää henkilökunnan motivaatiota ja perusperiaatteena voidaan pitää ihmisten osallistuminen suunnittelusta seurantaprosessiin asti. (Sydänmaanlakka 2002.) Viimeaikaisissa keskusteluissa on havaittu dialogin eli vuoropuhelun tärkeys suunniteltaessa oppivaa organisaatiota tärkeäksi edellytykseksi. Dialogilla ymmärretään avointa vuorovaikutustapahtumaa, jonka pyrkimyksenä on tuoda esille mielipiteitä, jakaa tietoa, saada aikaan aktiivista kuuntelua, auttaa ymmärtämään muiden näkemyksiä sekä tarvittaessa edesauttaa oman näkemyksen kyseenalaistamista. Vuorovaikutustilanteessa tutkitaan yhdessä monimutkaisia ja vaikeita asioita huomioiden eri näkökulmat. Ajatuksena on löytää yhdessä parempi vaihtoehto, antaa aikaa arvioinnille ja pohdinnalle sekä jakaa auliisti osaamista. Organisaatiossa oppimisen edellytys on, että reflektointi on tietoinen tapahtuma osana luonnollista ja jatkuvaa toimintaa ja ulottuu perustasolle asti. (Viitala 2004.) 5

6 Osaamisen johtamisen suunta lähtee aina organisaation strategisista tarpeista ja työn edellyttämistä vaatimuksista Osaaminen on noussut yhdeksi tärkeäksi osa-alueeksi johtamisessa. Työelämän vaativuus aiheuttaa työntekijälle tarpeen kehittää omaa osaamistaan. Osaaminen voidaan luokitella kolmeen eri kategoriaan, yksilön, organisaation sekä organisaatiokulttuurisena tekijänä. Osaamisen kehittäminen on siirtynyt enemmänkin yksilöltä yhteisön osaamisen kehittämiseen. Koulutus nähdään yhtenä osaamisen kehittämisen elementtinä. Yhdeksi tärkeimmistä osaamisen kehittämisen välineeksi on noussut työssä oppimisen menetelmät. Näin ollen onkin tärkeä pohtia myös organisaatiota oppimisympäristönä. (Rissanen ym., 2011.) 2.1.4Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osana hoitotyötä ja sen johtamista Terveyden edistämiselle on useita määritelmiä ja sen kuvaaminen on haastavaa käsitteen laaja-alaisuuden vuoksi. Hoitotyön johtamisessa terveyden edistämisen määritelmäksi sopii Savolan & Koskinen- Ollonqvistin (2005) terveyden edistämisen määritelmä. Terveyden edistäminen on arvoihin perustuvaa tavoitteellista ja välineellistä toimintaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. Terveyden edistämiseen sisältyy promotiivisia ja preventiivisiä toimintamuotoja. Tuloksia ovat terveyttä suojaavien sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vahvistuminen, elämäntapojen muutos terveellisempään suuntaan ja terveyspalvelujen kehittyminen. Toiminnan vaikutukset näkyvät yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan terveytenä ja hyvinvointina. Tästä määritelmästä löytyy hoitotyön johtajalle tuttuja elementtejä kuten toiminnalle määritetyt arvot, niiden seuranta, terveyden edistäminen ja sen näkyväksi tekeminen johtamisessa. Terveyttä edistävällä toiminnalla voidaan parantaa yksilön, perheen ja väestön terveyttä sekä hyvinvointia ja samalla terveydenhuollon tehokkuutta. Tavoitteena on vahvistaa yksilön voimavaroja ja selviytymistä sekä tukea elämäntapamuutoksissa. Terveyden edistämisen avulla, erityisesti terveyseroja kaventamalla, pystytään vähentämään kasvavaa palvelujen tarvetta ja kysyntää ja näin hillitsemään kustannuksia (Kaste- ohjelma 2008). Terveyden edistämisellä uskotaan olevan merkittävä rooli terveydenhuollon menojen hillinnässä. Kustannusvaikuttavia keinoja ovat liikunnan lisääminen, ravitsemuksen terveellisyyden, painonhallinnan, tupakoimattomuuden edistäminen sekä alkoholinkäytön vähentäminen. Tätä tietoa ei ole hyödynnetty riittävästi johtamisessa eikä asiakastyössä. (Kiiskinen, Veho, Matikainen, Natunen & Aromaa, 2008.) Hoitotyön johtamisen haasteita terveyden edistämisen lähtökohdista ovat terveyserojen kaventaminen, väestön hyvinvointitietojen hyödyntäminen palvelujen suunnittelussa ja seurannassa, poikkihallinnollisen toiminnan kehittäminen sekä näyttöön perustuvien toimintamallien ja hyvien käytäntöjen levittäminen vaikuttavuuden tehostamiseksi. Hoitotyön johtajat vastaavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä omalla vastuualueellaan vaikuttaen eri toimielimissä, paikallisella, kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla. Hoitotyön johtajien vastuulla on kansallisten ohjelmien ja suositusten toimeenpano ja toteutumisen seuranta. Hoitotyön johtaja osallistuu terveyden edistämisen strategiseen suunnitteluun kunnan johtamisjärjestelmässä sekä omalta osaltaan vaikuttaa terveyttä edistävän työn tunnetuksi tekemiseen ja tiedon lisäämiseen väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilasta kunnassa. 6

7 2.1.5 Terveyden edistämisen johtaminen kunnassa strategisena näkökulmana Kunnissa ei ole virallisesti määritelty, kuka vastaa kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä. Yleensä keskushallinto tai sosiaali- ja terveydenhuollon johto ovat olleet vastuussa johtamisesta. Kuntalaisten hyvinvointia koskevia asioita on käsitelty lähinnä valtuustoissa, hallituksissa ja tarkastuslautakunnissa. Valtuustolla on vastuu kunnan strategiasta, valintojen tekemisestä, poliittisesta linjauksesta, priorisoinnista sekä riittävästä voimavarojen käytöstä.(oulasvirta & Brännkärr 2001.) Viranhaltijoilla on päätöksenteossa asioiden valmistelun ja toimeenpanon vastuu. Kunnan keskeisimpinä tehtäviä on asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen ja sen edellyttämistä palveluista huolehtiminen käytettävissään olevilla voimavaroilla. (Perttilä ym. 2004). Samoin perustuslaissa turvataan kuntalaisille oikeudet hyvinvointiin ja terveeseen elämään. Sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin turvaaminen voidaan nähdä myös kunnan itsehallinnon rajoituksena, koska kansalliset tavoitteet menevät kuntien ja kansalaisten itsehallinnon edelle. Kunnassa johtamisen tärkein kysymys onkin, miten parhaiten maksimoida laajasti kunnan asukkaiden hyvinvointi huomioiden samalla sosiaalinen oikeudenmukaisuus että elinkeino- ja ympäristökysymykset, eikä ainoastaan se, miten palvelut järjestetään. (Uusitalo, Perttilä, Poikajärvi & Rimpelä, 2003.) Hyvinvointikysymykset ovat keskittyneet terveyden- ja sosiaalihuollon sekä sivistystoimen hallinnonaloille, kun taas kuntasuunnittelun ja kuntien keskushallinnon tehtävänä on kuntien talouskehitys. Hyvinvointijohtamisella ymmärretäänkin valittujen strategioiden toimeenpanoa väestön hyvinvoinnin takaamiseksi alueen kestävän kehityksen näkökulmasta kunnan strategisena johtamisena. Näin ollen hyvinvointijohtaminen tuo kuntasuunnitteluun ja kunnan keskushallintoon hyvinvoinnin haasteet tasavertaisina taloushaasteiden rinnalle. (Uusitalo ym., 2003.) Hyvinvointijohtaminen edellyttää poikkihallinnollista päätöksentekoa ja yhteisvastuuta. Tulosjohtaminen korostaa taas sektorikohtaista vastuuta ja palveluiden tuotteistamista. Myös sosiaali- ja terveyspolitiikan ohjausasiakirjat suosittelevat hyvinvointipolitiikan toteuttamista kunnan sisällä sektoreiden välisellä yhteistyöllä ja laajemmin seutukunnallisena yhteistyönä. Terveydenhuollon johtajat ovat avainasemassa väestön terveyden ja hyvinvoinnin edellyttämien toimenpiteiden soveltamisessa paikallisiin terveys- ja hyvinvointipoliittisiin strategioihin. Heillä on keskeinen rooli terveyden edistämisen johtamisessa, suunnittelussa ja koordinoinnissa. Johtajuus tulee nähdä uutena toimintatapana, jotta voitaisiin ennakoida tulevaisuuden haasteet. (Drucker, 2000.) 2.2 Tavoitteet Tehtävän tavoitteena oli kehittää terveyden edistämisen johtamisen päätöksentekotuen työväline (portaali). Hankkeen aikana hoitotyön johtamisen tueksi kehitettiin terveyden edistämisen johtamisen päätöksentekotuen portaali, joka sisältää keskeiset terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintaa ohjaavat asiakirjat sekä päätöksenteon tuen työvälineet. Portaalin kehittäminen toteutettiin FlowCharter -ohjelman avulla. Portaalin avulla hoitotyön johtajat voivat suunnitella ja ohjata toimintaa niin, että terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on integroitu hoitotyön henkilöstön päivittäiseen toimintaan ja jokaisen asiakkaan hoitotyöhön. Tavoitteena on, että terveyden edistämisen toimintaa arvioidaan säännöllisesti. 7

8 2.3 Tehtävään liittyvät aikaisemmat selvitykset ja hankkeet Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen paikallisia rakenteita on selvitetty (TEJO) -tutkimusja kehittämishankkeen yhteydessä. Tämä hanke toteutettiin vuosina Hankkeen alussa tehtiin laajamittainen esitutkimus/ kuntaselvitys luottamusmiehille, johtaville viranhaltijoille (kunnanjohtaja, sosiaalijohtaja, terveydenhuollonjohtaja, johtavahoitaja). Haastattelussa kartoitettiin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen organisointia, seuranata- ja arviointimenetelmiä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä asiakirjoja. ( Uusitalo ym., 2003.) Hankkeessa tehtiin alkukartoitus Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta sähköpostikyselynä Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueiden kuntien johtaville sosiaali- ja terveysjohtajille. Kartoituksessa selvitettiin kansallisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintaohjelmien käyttöä ja tunnettavuutta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteista sekä siihen liittyvien työvälineiden käytöstä haluttiin myös tietoa tämän kehittämistyön pohjaksi. Kyselyyn osallistuneiden toiveita selvitettiin myös koulutustarpeiden osalta. Alkukartoituksen tulokset vahvistivat aikaisempien tutkimusten tuloksia ja auttoivat hahmottamaan terveyden edistämisen johtamisen portaalin kehittämistyön aloituksessa. 2.4 Tehtävän tarkempi kuvaus VeTeTH- hankkeen yhtenä toimenpiteenä oli kehittää terveyden edistämisen johtamiseen työväline päätöksenteon tueksi (portaali). Kehittämistehtävän alkuvaiheessa perustettiin johtamisen työryhmä, johon jäseniksi valittiin eri sektoreiden edustajia erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta. Hankkeen alkuvaiheessa käytiin johtamisen työryhmässä keskustelua työvälineen sisällöstä ja ajatuksena oli kehittää vuosittaisen toiminnan suunnitteluun ja seurantaan vuosikello. Lähtökohtana olivat tiedolla johtaminen sekä osallistava johtaminen. Terveyden edistämisen johtaminen linkittyy yhtenä osa-alueena johtamiseen. Alkukartoituksen tulosten pohjalta arvioitiin työvälineen olevan laajempi kuin terveyden edistämisen vuosikello. Tiedetään, että vuosikello on hyvä työväline strategisesti tärkeiden asioiden oikeaaikaisessa suunnittelussa ja valmistelussa sekä käsittelyn ajoituksessa. Seuraavassa tullaan konkreettisesti esittämään, kuinka terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtamisen portaali on syntynyt ja kuinka se on rakentunut. Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirillä on käytössä Hoitoreitit -sivusto ja FlowCharter -ohjelma. Ohjelman avulla on mahdollista kuvata prosessinomaisesti hyviä käytäntöjä näyttöön perustuen. Hoitoketjut laaditaan yhteistyössä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon kanssa. Hoitoreitit -sivusto on käytössä koko sairaanhoitopiirissä ja niihin on pääsy myös terveysportin kautta. Hoitoreitit -sivusto ja sivuston hoitoketjuissa käytetty FlowCharter ohjelma nähtiin hyvänä mahdollisuutena lähteä kehittämään sähköistä terveyden edistämisen portaalia. Asiasta käytiin neuvottelu arviointiylilääkäri Pirjo Immonen- Räihän kanssa ja hänen myötävaikutuksellaan työvälineen toteuttaminen oli mahdollista. FlowCharter -ohjelman käyttämiseen saatiin lyhyt koulutus Vuoden 2010 aikana ja alkuvuodesta 2011 kerättiin tietoja portaaliin sekä mallinettiin sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiotason vuosikello terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. 8

9 Terveyden edistämisen johtamisen portaali (PÄTEVÄ = päätöksenteon väline) muodostuu viidestä eri tasosta: kansainvälinen taso, kansallinen taso, alue- ja kuntataso, sosiaalija terveydenhuollon organisaatiotaso sekä työntekijä/ asiantuntijataso. Lisäksi esitellään työryhmä, joka on ollut kehittämässä työvälinettä. Seuraavassa esitellään kukin taso erikseen, ja nostetaan muutama ydinasia esille. Kansainvälinen taso Kansainvälisellä tasolla haluttiin nostaa terveyden edistäminen keskiöön, ja sen toimintaa ohjaavat asiakirjat kuten Maailman terveysjärjestön terveydenedistämiskonferenssien julkilausumat. Näistä mainittakoon erityisesti Alma Atan julkilausuma, jossa korostettiin erityisesti perusterveydenhuollon merkitystä sekä laaja-alaista yhteistyötä. Julkilausumista on laadittu myös suomenkielinen lyhennelmä osana tätä toimenpidettä. Muita kansainvälisen tason portaaleja ovat muun muassa WHO, Terveys EU, Euroopan Unioni, Health Promoting Hospitals sekä IUHPE. Kansallinen taso Kansallisella tasolla lainsäädännön alle on koottu keskeiset terveyden edistämisen toimintaa säätelevät lait, kansallista toimintaa ohjaavat suositukset sekä toimintaohjelmat. Nämä asiakirjat käsittävät hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä suosituksia, esimerkkinä mainittakoon terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja Hyvinvointi 2015-ohjelma. Kansansairauksien ehkäisyyn liittyvät ohjelmat saadaan esille linkin hyvinvointia edistävien ohjelmien alta. Lisäksi kansallisella tasolla tuodaan esille väestön terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tiedonlähteet. Terveyden edistämisen johtamisessa voi hyödyntää valtakunnallisia tilastotietoja. Väestön hyvinvoinnin tilasta voi kerätä tietoa mm. Sotkanetin kautta. TEA -viisari (terveydenedistämisaktiivisuus) on taas tukena kunnan terveydenedistämistoiminnan suunnittelussa ja johtamisessa. Kansalliset terveyspäivät on haluttu kuvata omana vuosikellona. Tämän toivotaan auttavan suunnittelussa, joko toimipisteissä tapahtuville ohjauksille tai väestölle laajemmin suunnatuissa interventioissa. 9

10 Kuvio 1. PÄTEVÄ -portaali Alue- ja kuntataso Alue- ja kuntatasolla on mahdollisuus tutustua Varsinais- Suomen sekä Satakunnan alueen kuntien terveyden ja hyvinvoinnin johtamista tukeviin asiakirjoihin ja suunnitelmiin. Näiden linkkien kautta voi tutustua paikallisiin ohjelmiin, strategioihin sekä vertailla niitä keskenään. Varsinais- Suomen ja Satakunnan terveystietoja on koottu käyttäen kasteindikaattoreita sekä väestön terveydentilaa on kuvattu Terveytemme -portaalin kautta. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta edellyttää yhteistyötä ja verkostoitumista alueen toimijoiden kanssa, sairaanhoitopiiri, maakuntaliitto, seutuorganisaatiot, kuntayhtymät, osaamiskeskukset, yliopistot, ammattikorkeakoulut, järjestöt, elinkeinoelämä ym. toimijat. Alueellisen suunnitelman ja yhteistyön etuja ovat tiedon tuottaminen, seurannan ja arvioinnin keskittäminen, osaamisen vahvistamien ja kokemusten jakaminen muiden toimijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiotaso Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiotasolta avautuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työväline, joka on kuvattu vuosikellon muodossa. Tämä työväline antaa esimerkinomaisesti linjaukset terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön sairaanhoitopiirin, kunnan, strategisen johtamisen, keskijohdon sekä lähiesimiesjohdon tasoilla. Lähtökohtana on sairaanhoitopiirin sekä kunnan vuosikellossa olevat painopisteet terveyden edistämisen lähtökohdista. Sairaanhoitopiirin liittyvässä kuvauksessa on käytetty materiaalia kunnan ja sairaanhoitopiirin suunnitteluprosessista 1. valtuustovuonna. Sairaanhoitopiirin suunnittelupro- 10

11 sessin toivotaan etenevän kuntasuunnittelun kanssa samassa linjassa. Sairaanhoitopiirin ja kunnan osa-alueet on toteutettu mukaillen Kerttu Perttilän tuottamaa aineistoa (Tukiaineistoa kuntajohdolle, 2010). Kuntatasolla on nostettu esille terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnan johtamisjärjestelmässä. Vuosikellossa on pyritty tuomaan nämä asiat esille sekä myös konkreettisia toimia hoitotyön johtamisessa aina strategisesta johtamisesta lähiesimiesjohtamiseen. Työvälineeseen on haluttu linkittää myös potilasohjauksessa käytettävää terveyden edistämiseen liittyvää materiaalia. Strategisella tasolla huomioidaan sekä johtamisosaaminen, suhteessa väestön sekä henkilökuntaan, fokuksena terveysnäkökulma johtamisen kautta. Voimavarojen sekä palvelujen suunnittelu, osaamisen kehittäminen huomioidaan terveyden edistämisen lähtökohdista käsin. Hoitotyön strategisen johtamisen tasolla allokoidaan henkilöstö resurssit suhteessa väestö tarpeeseen huomioiden sairastavuus. Strategisella tasolla laaditaan paikalliset suositukset. Hyödynnetään näyttöön perustuvaa tietoa, toiminta on suunnitelmallista ja kulkee linjassa poliittisen päätöksenteon kanssa. Strategisella tasolla huomioidaan seuraavat asiat: taloushallinto henkilöstöhallinto toimintasuunnitelma koulutus ja kehittäminen koordinointi ja yhteistyö oppilaanohjaus ja sen kehittäminen valvonta, seuranta ja arviointi mentorointi seurattavat tunnusluvut ja tulkinnassa tarvittava osaaminen hoitotieteellinen tutkimustyö Keskijohdontaso Keskijohdontasolla voidaan soveltaa ylemmältä tasolta terveyden edistämiseen liittyvien asioiden käytännön tasolle suunnittelua. Yhteistyö tapahtuu enemmän sekä strategisen johdon että kunnan johtoryhmän suuntaan. Lähiesimiestaso Lähiesimiestaso vastaa terveyden edistämisen konkreettisesta toteutuksesta yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa. Terveyden edistämisen vetovoimaisuutta korostetaan ja hoitotyön asiantuntijat toteuttavat asiakas/potilastyössä yksilön hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyviä toimenpiteitä. Lähiesimiestasolla terveyden edistäminen konkretisoituu asiakas/potilastyöhön. Huomioidaan strategisen tason ja lähiesimiestason välinen kiinteä yhteistyö. Tiedonkulku organisaatioiden välillä pitää olla saumatonta ja yhteistyörakenteet kunnossa. Terveyden edistämisen näkökulma nostetaan esille kaikessa hoitotyössä. Vuosikellossa on huomioitu työntekijöiden hyvinvointiin liittyviä asioita. Työntekijöiden työhyvinvointi on hoitotyön johtajan yksi keskeisistä johtamisen alueista. Työntekijöiden osaamiseen ja ammattitaidon jatkuvaa kehittämisestä sekä resursointia arvioidaan ja suunnitellaan jatkuvasti. 11

12 Vuosikellon keskiössä on kuvattu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päätöksentekoon liittyviä työvälineitä. Näistä mainittakoon hyvinvointikertomus, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, hyvinvointi-indikaattorit, terveyden edistämisen toteuttamisen arviointityöväline sekä terveyden edistämisen vuosikello matriisi. Työvälineitä on avattu laajemmin hyvät käytännöt osiossa. Terveyden edistämisen näkökulmasta nostetaan muutamat selkeät linjaukset kahden kuukauden ajanjaksolla, kunnilla saattaa olla aikataulullisesti eri painotukset asioihin, jotka eivät ole sidottu hallintomenettelyyn. Tällä kehittämistyöllä ei rajata eikä sidota yksittäisten kuntien toimintalinjauksia, vaan pyritään istuttamaan terveyden edistämisen näkökulma yhtenä osana johtamista. Korostetaan painopisteiden valintaa terveyden edistämisen näkökulmasta vuosittain tai pidemmän aikavälin painopistealueita kunnittain, jotka nousevat jokaisen kunnan omista lähtökohdista. Toimijoilla on mahdollisuus esimerkki vuosikellon kautta rakentaa oma vuosikello. Tämän kautta toivotaan keskustelun lisääntyvän interventioihin, joilla on selkeää näyttöä terveyden edistämistyössä. Toiminta- ja taloussuunnitelmat ovat yhtenä tärkeänä elementtinä terveyden edistämisen rakenteiden suunnittelussa. Asiantuntijataso Asiantuntijatasolla avautuu terveyden edistämiseen liittyviä näyttöön perustuvia malleja, puheeksi ottamisen menetelmiä sekä potilasohjauksessa käytettäviä työvälineitä. Potilasohjauksessa on huomioitava erityisesti pedagoginen valmius. Asiantuntijoiden on otettava huomioon neuvonnassa asiakkaan/ potilaan vastaanottokyky ja valmius arvioida asiakkaan/potilaan vastaanottokykyä. Terveyden lukutaitoa tulee erityisesti korostaa. Terveyden edistämisen päätöksenteon tuen työväline (PÄTEVÄ) on sähköinen portaali, johon on koottu terveyden edistämiseen johtamisen näkökulmasta materiaalia päätöksenteon tueksi. PÄTEVÄ on monipuolinen ja kattava portaali, jota voi käyttää Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin Hoitoreittien kautta tai Terveysportin kautta Aikataulut Terveyden edistämisen päätöksenteon portaalin (PÄTEVÄ) kehittämistyö alkoi maaliskuussa Kehittämistyötä varten perustettiin oma työryhmä, jonka tavoitteena oli työvälineen sisällön kehittäminen ja toteutus. Työryhmä kokoontui vuonna 2010 yhteensä kuusi kertaa ja vuonna 2011 kaksi kertaa (taulukko 1.). Prosessin mallintaminen ja tiedonkeruu olivat koko hankkeen ajan tapahtuva prosessi. PÄTEVÄä käytiin esittelemässä terveyden edistämisen asiantuntijoille ja siihen tehtiin muutoksia kehittämisehdotusten jälkeen. PÄTEVÄstä tiedotettiin laaja-alaisesti eri tilaisuuksissa ja työvälinettä hyödynnettiin eri foorumeissa. 12

13 Taulukko 2. Aikataulu Johtamisentyöryhmän kokoukset VeTeTH- hanke x x x x x x x x Asiantuntijatapaamiset x x x x Prosessin mallintami- x x x x nen Portaalin linkittäminen x x x x x x x x x Portaalin esittely x x x x x x x x x Tehtävän toteutus Tehtävän toteuttaminen aloitettiin tiedon keruulla. Terveyden edistäminen hoitotyön johtamisessa sisältää ajankohtaista, näyttöön perustuvaa tietoa. Hoitotyön johtaja toimii asiantuntijana, johtajana sekä kehittäjänä terveydenhuollon sekä yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Lähtökohtana on väestön hyvinvointitiedon hyödyntäminen palvelujärjestelmän kehittämisessä. Näiden pohjalta visioitiin työväline, mikä olisi mahdollisimman helppokäyttöinen sekä sisältäisi ajankohtaista tietoa terveyden edistämisestä. Terveyden edistämisen näkökulma pyrittiin tuomaan esille johtamisen eri vaiheissa sekä strategisessa suunnittelussa. ja linkittämään kunnan johtamisjärjestelmään. Portaalin sisällön kehittäminen tapahtui eri osissa, ja portaali rakentui vaihe vaiheelta. Se oli myös konkreettinen alusta muiden toimenpiteiden julkaisuun. Terveyden edistämisen portaali toteutettiin FlowCharter -ohjelmalla. PÄTEVÄ -portaali on hyödynnettävissä Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin hoitoreitit sivustolla. Portaali päivitetään VSSHP Hoitoketjuissa sovitulla toimintamallilla. Terveyden edistämisen työvälineen esitteleminen ja jalkauttaminen toteutettiin kevään ja syksyn 2011 aikana. Portaali pyritään tuomaan tutuksi mahdollisimman laajalle käyttäjäkunnalle sekä annetaan ohjeistusta portaalin käyttöön Tehtävässä tehty yhteistyö Kehittämistyö alkoi kuulemalla Terveyden ja hyvinvointilaitoksen kehittämispäällikkö Kerttu Perttilää (2010). Tilaisuudessa käytiin keskustelua vuosikellon rakenteesta ja näkökulmista. Vuosikello rakentuu terveyden edistämisen näkökulmasta kunnallisen päätöksenteon tasolle. Työvälinettä esiteltiin hankkeen ohjausryhmän kokouksessa Työväline sai positiivista ja rakentavaa palautetta. Ohjausryhmän lisäohjeistuksena käytiin esittelemässä työvälinettä sosiaali- ja terveysministeriössä neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilälle sekä ylitarkastaja Marjaana Pelkoselle. Lisäksi työvälinettä esiteltiin professori Päivi Rautavalle ja palvelujohtaja Maisa Kuuselalle. Arvioijalääkäri Pirjo Immonen- Räihä antoi rakentavia ehdotuksia työvälineen kehittämiseksi. Keväällä 2011 portaalin sisältöä ja kehittämisehdotuksia pyydettiin kehittämispäällikkö Timo Ståhlilta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja kuultiin johtavaa lääkäri Anne Santalahtea Turun sosiaali- ja terveystoimesta. 13

14 3 Tehtävän organisaatio Terveyden edistämisen johtamisen työvälineen suunnittelua ja sisällön kehittämistä varten perustettiin johtamisen työryhmä. Työryhmän tehtävänä oli toimia tukena ja asiantuntijana projektisuunnittelijalle. Johtamisen työryhmän vetovastuu oli projektisuunnittelija Marita Päivärinteellä, joka vastasi terveyden edistämisen johtamisen työvälineen kehittämisestä ja erityisesti vuosikellon sisällön toteutuksesta. Työryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Tuula Cornu, ylihoitaja, Turun kaupunki, Ritva Kosklin, ylihoitaja, Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri, VeTeTH- hanke: Minna Pohjola, projektipäällikkö (Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri), projektisuunnittelija Pia Astila- Ketonen (Satakunnan sairaanhoitopiiri), projektisuunnittelija Marita Päivärinne (Salon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi,), projektisuunnittelija Mari Hakkala (Turun kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi) sekä Annukka Pukkila, opiskelijajäsenenä (Turun AMK, ylempi AMK). Johtamisen työryhmän ohjausryhmänä toimi koko VeTeTHhankkeen ohjausryhmä. 4. Tulokset Terveyden edistämisen johtamisen portaali on monipuolinen, eri asiakokonaisuuksia sisältävä tietolähde. Portaalin avulla on pyritty tuomaan läpinäkyväksi ajatus terveyden edistämistyöstä kaikilla toiminnan tasoilla. Toimijoilla on mahdollisuus esimerkiksi vuosikellon kautta rakentaa oma terveyden edistämisen vuosikello. Tämän avulla toivotaan keskustelun lisääntyvän interventioihin, joilla on selkeää näyttöä terveyden edistämistyössä. Toiminta- ja taloussuunnitelmat ovat yhtenä tärkeänä elementtinä terveyden edistämisen rakenteiden suunnittelussa. Terveyden edistämisen johtamisen portaali on käytettävissä VSSHP:n hoitoreitit alustalla. Kaikilla, joilla on oikeus terveysportin sivustoille, on myös mahdollisuus käyttää portaalia ilman erillisiä tunnuksia (Terveysportti->lääkärin tietokannat->hoitoketjut->varsinais-suomen SHP->klikkaa auki mikä tahansa ketju ->VSSHP hoitoreitit sivusto ->Terveyden edistäminen) Työvälineeseen on koottu erilaisia toimintamalleja ja yhtenä esimerkkinä mainittakoon puheeksi ottamisen videot (tupakka, alkoholi, painonhallinta). Ne ovat kaikkien saatavilla ja vapaasti hyödynnettävissä terveysneuvonnassa. PÄTEVÄ -työvälineeseen on koottu terveyden edistämisen johtamisen näkökulmasta hyviä käytäntöjä esim. vuosikello -työväline (kuvio 3), jonka keskiöstä pääsee päätöksenteon työvälineisiin (kuvio 4.) Suunnittelun tueksi on laadittu matriisimuotoon kahden kuukauden osalta terveyden edistämisen sisältö strategisen, keskijohdon, lähijohtamisen, sairaanhoitopiirin ja kunnan näkökulmasta. Lisäksi portaalista löytyy ohjeistusta ennakkoarvioinnin toteuttamiseen ja hyvinvointikertomuksen- ja tilinpidon laadintaan. 14

15 Kuvio 2. Terveyden edistämisen päätöksenteon vuosikello Kuvio 3. Päätöksenteon työvälineet 15

16 TERVEYDEN EDISTÄMISEN VUOSIKELLO ESIMERKKI Tammi- Helmikuu/ 2011 / MP/VeTeTH SAIRAANHOITO PIIRIN TEHTÄVÄT KUNNAN TEHTÄVÄT STRATEGISEN JOHDON TEHTÄVÄT KESKIJOHDON TEHTÄVÄT LÄHIESIMIESJOHDON TEHTÄVÄT Toimintakertomuksen valmistelu Toimintakertomuksen valmistelu Toimintakertomuksen valmistelu, Toimintakertomuksen valmistelu sektoreittain Toimintakertomuksen valmistelu sektoreittain Käyttösuunnitelman vahvistaminen Käyttösuunnitelman vahvistaminen Talouden ja toiminnan kuukausiraportti Toiminnan seuranta ja arviointi Talouden ja toiminnan kuukausiraportti Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Terveyden edistämisen yksikkö tuottaa tietoa alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilasta toiminnan arvioinnin pohjaksi Terveyden edistämisen painopistealueiden määrittely väestön hyvinvoinnin lähtökohdat Terveyden edistämisen - poikkihallinnollinen työryhmä kokoontuu, tuottaa tietoa väestön terveyden ja hyvinvoinnintilasta toiminnan arvioinnin ja suunnittelun pohjaksi Väestön hyvinvoinnin ja palveluidenkuvaus Hyvinvointikertomus/- tilinpito, mittarit Terveyden edistämisen koordinaattori vastaa Hyvinvointikertomus/- tilinpidosta kunnan toimintakertomukseen Terveyden edistämisen painopistealueet esitetään ja vahvistetaan tejohtoryhmässä Väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan seuranta mittareiden pohjalta Väestön terveyden ja hyvinvointitiedon välittäminen lähiesimiestasolle Terveyden edistämisen painopistealueet suunnittelun pohjana Kehityskeskustelujen aloittaminen Väestön terveyden ja hyvinvointitiedon läpikäyminen työntekijöiden kanssa Linjaukset terveyden edistämisen näkökulma Osastotunnit, terveyden edistämisen aiheet, painopisteet, tiedotus Kehityskeskustelujen aloittaminen Terveyden edistämisen johtoryhmä vahvistaa painopistealueet Osaamisen kehittämisen arviointi Osaamiskartoitukset Osaamiskartoitukset, kehittämistarpeet Palvelujen toiminnan sujuvuus Palveluidenjärjestäminen rekrytointi, lomat Palveluidenjärjestäminen rekrytointi, lomat 16 Taulukko 2. Esimerkki vuosikellosta tammi- helmikuu

17 Ennakkoarviointi päätöstenteon valmistelussa Ennakkoarvioinnissa pyritään etukäteen arvioimaan päätöksen seuraukset. Kunnallisessa päätöksenteossa vaikutusten arvioinnista voi puhua kahdella tasolla. Virkamiehet arvioivat päätösesityksiä valmistellessaan minkälaisia päätösten vaikutukset ovat. Luottamushenkilöt puolestaan arvioivat päätöksiä tehdessään ovatko vaikutukset toivottavia. Ennakkoarvioinnin vaiheita ovat arvioinnin tarpeellisuuden arviointi ja arvioinnin suunnittelu, tiedon hankinta, vaihtoehtojen kuvaaminen, vaikutusten tunnistaminen, vaihtoehtojen vertailu, raportointi ja seuranta. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) on ennakkoarvioinnin menetelmä, jossa päätösten sosiaalisia ja terveysvaikutuksia tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. (Nelimarkka & Kauppinen 2007) Se on prosessi, jonka avulla arvioidaan ennalta monitieteellisesti hankkeesta, suunnitelmasta, ohjelmasta tai päätöksestä aiheutuvia merkittäviä vaikutuksia, jotka kohdistuvat ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. IVA on suunnittelun ja päätöksenteon apuväline. IVA:n avulla vaikutukset tuodaan näkyviin ennen päätöksentekoa ja lisäksi voidaan tuoda uusia näkökulmia päätöksen teon tueksi. Vaikutusten esille tuomisen tarkoituksena on auttaa päättämään mikä esitetyistä vaihtoehdoista olisi sopivin tavoitteiden toteutumisen kannalta. IVA:n käyttö tekee valinnoista perusteltuja ja näkyvämpiä. (Ideakortti 1/06; Nelimarkka & Kauppinen 2007.) IVA antaa tietoa terveyden edistämisen johtajalle. IVA kertoo mitä ja millaisia vaikutuksia päätöksistä syntyy, kuinka merkittäviä ne ovat ja kuinka suureen ihmismäärän päätös vaikuttaa. Ihmisiin kohdistuva vaikutus voi olla muutos viihtyisyydessä, sosiaalisissa suhteissa, mielikuvissa, turvallisuuden tai terveellisyyden kokemisessa, terveydessä tai sitä määrittävissä tekijöissä. Vaikutukset voivat kohdistua eri ihmisryhmiin (esimerkiksi maahanmuuttajat, vammaiset, diabeetikot) tai eri elämäntilanteessa oleviin ihmisiin (esim. lapsiperhe, työtön, vanhus). Vaikutusten kohdentumisen lisäksi olisi hyvä huomioida lisäävätkö vai kaventavatko päätösvaihtoehdot eroja ihmisten terveydessä ja hyvinvoinnissa. IVA on myös väline poikkihallinnolliseen yhteistyöhön. IVA voi auttaa ymmärtämään, että eri hallinnon alojen tavoitteet ja ratkaisut vaikuttavat toisiinsa. Perttilän ja Uusitalon (2007) mukaan IVA menetelmän käyttö vaatii sen perusteellista tuntemista. Jos kunta päättää ottaa IVA-prosessin jatkuvaan käyttöön lautakuntatyöskentelyssä, päätös asiasta tehdään kunnanhallituksessa kunnanjohtajan esittelystä. Tämän jälkeen toimijoita ovat kunkin lautakunnan päätösesityksiä valmistelevat viranhaltijat ja esittelijät sekä lautakuntien jäsenet. Lautakuntiin asioita valmistelevien viranhaltijoiden ja esittelijävastuussa olevilla tulee olla tietoa siitä, keiden asiantuntijoiden kanssa asiaa voi tarkemmin selvittää sekä myös mahdollisuus käyttää talousvaikutusten arvioinnin osaamista. Lautakuntien jäsenten tulee tuntea IVAprosessin idea, miten arvottaa eri mitallisia tuloksia. Kaikilta niiltä, joihin päätöksillä on vaikutuksia (kuntalaiset, eri hallinnonalat tai ammattiryhmät) edellytetään valveutuneisuutta tuoda esiin päätösten terveysvaikutuksia ja ristikkäisvaikutuksia. Hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomuksella saa tietoa asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä. Hyvinvointikertomus toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Hyvinvointikertomuksen avulla kerätään systemaattisesti tietoa asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä. Arvioinnissa tarvittavat tiedot ovat usein hajallaan ja niiden 17

18 kokoaminen on tehtävä usein eri hallinnonalojen asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä. Tietojen oikea tulkinta edellyttää kunnan olosuhteiden ja palvelujärjestelmän tuntemusta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä SOTKANET tietokanta mahdollistaa valmiiksi määriteltyjen indikaattorien käytön sekä kuntien keskinäisen vertailun. Kertomus rakentuu seuraavista asiakokonaisuuksista; Tausta, tarkoitus ja tavoitteet Väestön hyvinvoinnin kuvaus Yhteenveto vahvuuksista ja kehittämiskohteista Johtopäätökset Viesti strategiatyöhön Hyvinvointikertomuksen kaksi mallia Hyvinvointikertomus voidaan laatia vuosittain osana kunnan suunnitteluasiakirjoja ja valtuustokausittain erillisenä asiakirjana. Valtuustokausittain laadittava hyvinvointikertomus sisältää tietoa kunnan hyvinvointi panostuksista sekä kuvauksen kuntalaisten hyvinvoinnista pitkältä ajalta. Siinä kuvataan väestön hyvinvointia ja siihen vaikuttaneita tekijöitä viime vuosista (esimerkiksi 5-10 edellistä vuotta) nykyhetkeen saakka. Hyvinvointikertomus on eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima tiivis katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä siihen vaikuttaviin tekijöihin. Vuosittain valmisteltava kertomus on osa kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa, talousarviota ja toimintakertomusta. Hyvinvointikertomuksen näkökulma ei ole tulevaisuuden visioinnissa BSC- kortiston tavoin. Kertomus luo kivijalan ja suunnan menneisyydestä nykyisyyteen. Se rakentaa perustan strategiselle suunnittelulle ja suunnan luomiselle. Säännöllisesti toistettuna kertomus rakentaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seurantajärjestelmää kunnassa ja alueellisesti. Hyvinvointitilinpito Hyvinvointitilinpidon tavoitteita ovat väestön hyvinvoinnin ja siinä ilmenevien muutosten seuranta. Hyvinvointitilinpidon avulla voidaan ennakoida palvelujen kysynnän muutoksia. Taloudellisen tilinpidon rinnalle tarvitaan toiminnan tuloksellisuudesta kertova hyvinvointitilinpito. Sen tulisi seurata hallinnollisesti kunnan taloudellista tilinpitoa ja päätyä lopuksi tarkastuslautakunnan käsittelyyn. Lautakunta arvioi sijoitettujen panosten hyvinvointivaikutukset. (Ohtonen 2004.) Hyvinvointitilinpito on hyödyllinen työväline terveyden edistämisen johtamisessa. Sen avulla voidaan osoittaa väestön hyvinvoinnin muutoksia ja ennustaa tulevaa. Hyvinvointitilinpito edellyttää kuitenkin hyvää osaamista, tulkinta vaatii erityistä huolellisuutta sekä tietoa ja ymmärrystä analysoitavien ilmiöiden luonteesta(ohtonen, 2004). Mikäli hyvinvointitilinpidon halutaan toimivan parhaimmalla tavalla, tulisi se laatia kerran vuodessa. Näin pystytään seuraamaan kunnan asukkaiden hyvinvointia ja ennen kaikkea sen muutoksia. Päätöksenteon tuen työvälineessä on mahdollisuus hyödyntää myös terveyden edistämisen toteuttamisen arviointivälinettä. Tämä arviointiväline on kehitetty hankkeen aikana opinnäytetyönä sekä testattu Turun yliopistollisen keskussairaalan kirurgian klinikalla. 18

19 5 Arviointi 5.1 Mitä tavoitteiden osalta jäi saavuttamatta Terveyden edistäminen hoitotyön johtamisessa tulee nähdä yhtenä osa-alueena johtajuutta. Terveydenhuoltolaki (1326/ 2010) painottaa terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen kehittämistä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä terveyserojen kaventaminen kuuluu kaikille toimialoille kunnassa. Kunta- ja palvelurakenne -uudistuksen yhteydessä on käyty keskusteluja väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Terveyden edistäminen nähdään suunnitelmallisena toimintana väestön terveyserojen kaventamiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi pyritään vaikuttamaan mahdollisimman varhain ehkäisevän työn menetelmillä. Terveyden edistämisen johtamisen työväline toteutui laajemmin kuin alkuperäisessä suunnitelmassa oli arvioitu. Portaalin sisältöön linkitettiin muiden toimenpiteiden sisältöjä, jolloin ne ovat hyödynnettävissä samalta alustalta. 5.2 Tehtävän vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen tulevaisuudessa Sähköinen terveyden edistämisen johtamisen portaali auttaa hoitotyön johtajaa helposti löytämään terveyden edistämisen johtamisessa tarvittavat asiakirjat. Vuosikello auttaa hahmottamaan terveyden edistämisen integroitumista mukaan päätöksentekoon. Vuosikellon avulla on mahdollisuus suunnitella oman alueen toimintoja ja arvioida terveyden edistämisen ja siihen liittyvät asioiden nostamista agendalle erityisesti kunnallisessa päätöksenteon prosessissa. Tulevaisuudessa portaalin kautta on mahdollisuus tehdä terveyden edistämistyötä tunnetummaksi ja huomioida se mukana johtamistyötä osana henkilöstöjohtamista sekä kehittämistyötä. 5.3 Tehtävän yhteys Kaste -ohjelmaan ja sen toteuttamiseen Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste- ohjelma) yhtenä tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen rakenteiden toteuttaminen kunnissa. Kuntien tulee yhteistyössä sairaanhoitopiirien, alueellisten toimijoiden sekä oppilaitosten kanssa edistää hyvinvointia ja terveyttä alueellisesti. Terveyden edistämisen johtamisen portaali auttaa hoitotyön johtajaa ja muita toimijoita rakenteiden muodostamisessa sekä soveltamisessa terveyden edistämistä kunnan toiminta- ja taloussuunnittelussa. PÄTEVÄ -portaali tukee johtamiskäytäntöjen kehittämistä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tämän tehtävän keskeinen sanoma on ehkäisevän työn sekä varhaisen puuttumisen korostaminen kaikessa toiminnassa. 5.4 Resursointi tehtävässä Hankkeeseen arvioitu resurssien käyttö toteutui suunnitelman mukaisesti sekä henkilöstöresurssit oli arvioitu riittävän hyvin. Toimenpiteen toteuttamiseen osallistui omalla työpanoksellaan ja toimenpiteellä kukin projektisuunnittelija sekä projektipäällikön työpanos toimenpiteen valmistumisessa oli merkittävä. Taloudellinen resursointi oli riittävä sekä suunnattu oikein. Verkostoituminen muiden johtamisen työryhmän sekä muiden toimijoiden kanssa avarsi kosketuspintoja sekä heidän asiantuntijuuttaan voitiin hyödyntää johtamisen eri alueilla niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa sekä kunnallisessa päätöksenteossa. 19

20 6 Pohdinta Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja sen huomioiminen hoitotyön johtamisessa edellyttää toimintakulttuurin muutosta. Päätöksenteon areenalle tulee nostaa entistä vahvemmin hyvinvointikysymykset sekä terveysnäkökulmien huomioonottaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen voidaan nähdä voimavarana ja rakenteiden pysyvyys edesauttaa hyvinvoinnin näkökulman huomioimista niin asiakastyössä kuin henkilöstön hyvinvointijohtamisena. Henkilöstön osaamisen vahvistamien, tiedolla johtamien ja osallistava johtaminen ovat välineitä, jotka auttavat hahmottamaan ehkäisevän työn merkitystä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulee olla järjestelmällistä työtä ja johtaville viranhaltijoille on osoitettava tämän työn merkitys väestön hyvinvoinnin tilana. PÄTEVÄ -portaalin avulla voidaan nostaa nämä rakenteet agendalle ja paneutua niihin. Tämä vaatii kuitenkin vuosien työn ja päätöksenteon tuen. Portaalin avulla on mahdollisuus nostaa terveyden edistäminen ja ehkäisevä työ sille kuuluvaan asemaan. Portaalia voidaan hyödyntää oppilaitoksissa osana opiskelua sekä henkilökunnan osaamisen vahvistamisen välineenä. Haasteellisena tehtävänä on tiedon ajan tasalla pitäminen ja päivittäminen. Hoitoreitit sivustojen ideologiaan kuuluu työryhmän kokoontuminen ja tiedon päivittäminen. Tämän avulla toivotaan organisaatioiden kiinnostuvan toiminnoista ja kehittämään oman alueensa toimintaa. 20

21 Liite 1 Lähteet Drucker, P Johtamisen haasteet. Juva Bookwell Oy. Ilmakunnas, S Hyvinvointipalveluja entistä tehokkaammin. Uudistuen mahdollisuuksia ja keinoja. Helsinki Oy Nord Print Ab Tukiaineistoa kuntajohdolle, Johtaminen tukee hyvinvoivaa ja tervettä kuntaa THL Helsinki.Yliopistopaino. Kauppinen, T. & Nelimarkka, K Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Terve Kunta verkoston kunnissa. Aiheita 18/2004. Helsinki. Stakes monistamo. Kiiskinen, U., Vehko, T., Matikainen, K., Natunen, S. & Aromaa, A Terveyden edistämisen mahdollisuudet. Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:1. Kivinen, T Tiedon ja osaamisen johtaminen terveydenhuollon organisaatioissa. Väitöskirja. Kuopion yliopisto. Terveyshallinnon ja -talouden laitos, Kuopio. Nonaka, I & Takeuchi H., The Knowledge - creating company. How Japanese companies create the dynamics of innovation. Oxford university press, New York. Ohtonen, J Hyvinvointitilinpito. Karhukuntien julkaisuja 1/ Oulasvirta, L. & Brännkärr, C Toimiva kunta. Vantaa. Kuntakoulutus Oy. Rissanen, S., Lammintakanen,J Sosiaali- ja terveysjohtaminen. Helsinki. WSOYpro Oy Savola, E. & Koskinen Ollonqvist, P Terveyden edistäminen esimerkein. Käsitteitä ja selityksiä. Helsinki. Edita Prima Oy. Sydänmaanlakka, P Älykäs organisaatio tiedon, osaamisen ja suorituksen johtaminen. 5.painos. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Sosiaali- ja terveysministeriö Johtamisella vetovoimaa ja vaikuttavuutta hoitotyöhön. Toimintaohjelma Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:18. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:6 Terveydenhuoltolaki 1326/ 2010 Luettavissa Uusitalo, M. Perttilä, K. Poikajärvi, K. & Rimpelä, M Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen (TEJO). Esitutkimusraportti. Aiheita 21. Helsinki. Stakes monistamo. Viitala, R Osaamisen johtaminen esimiestyössä. Vaasa Universitas Wasaensis

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali Työryhmä Marita Päivärinne, terveyden edistämisen koordinaattori Ritva Kosklin, ylihoitaja, VSSHP Tuula Cornu, ylihoitaja,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa?

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Terveyden edistäminen tylsät hampaat vai sitkeä liha? Terve-Sos 14.5.2009 Riitta Simoila kehittämisjohtaja Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin. PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011. Osastonhoitaja Pirjo Leinonen

Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin. PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011. Osastonhoitaja Pirjo Leinonen Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011 Osastonhoitaja Pirjo Leinonen Sisällysluettelo Johdanto 3 Kemin kaupungin työskentelyjakson

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Miksi strategia? mielenterveyden edistäminen ja hyvien mielenterveyspalvelujen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa STM, TTL Johtamisen kehittämisverkosto, 28.5.2013 Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa Johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa JOHTAVAT www.uef.fi/stj/johtavat-hanke Professori Vuokko

Lisätiedot

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntamarkkinat 10.9.2014 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Ehkäisevällä työllä voidaan vaikuttaa kustannuksiin Esimerkki: Kuinka

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 TEAviisari 2013 Seinäjoki Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 www.thl.fi/teaviisari Kuntajohdon kyselyn tulokset Joka toinen vuosi toteutettavan tiedonkeruun tavoitteena

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi Arja Väänänen, Hyvinvointikoordinaattori, Mikkelin kaupunki, arja.vaananen(at)mikkeli.fi

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Verkostotapaaminen 2.3.2009 Turku Päivi Nygren Hallintoylihoitaja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (IVA)

IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (IVA) VeTe IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (IVA) Hyvinvointijohtamisen monet ulottuvuudet Turku 29.3.2011 Projektisuunnittelija, VeTeTH- hanke Sijainti VeTe Salo- Turku 52 km Salo- Helsinki 120km

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA Word 2007 Laaditaan talousarvio ja toimintasuunnitelma, joka sisältää Hyvinvointi -TOSUN vuosittain ja hyvinvointi strategian valtuustokausittain Hallintokunnat

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Ritva Kosklin Ylihoitaja ERVA hoitotyön johtajien verkostotapaaminen 9.11.2012 Ylihoitaja esittäytyy Koulutuksesta KM (aikuiskasvatustiede, kasvatustiede,

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Uusi sähköinen päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin työväline. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 9.6. Maria Salenius Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Uusi sähköinen päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin työväline. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 9.6. Maria Salenius Erityisasiantuntija Kuntaliitto Uusi sähköinen päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin työväline Kunta-alan hyvinvointiseminaari 9.6. Maria Salenius Erityisasiantuntija Kuntaliitto Kuntapäättäjät ovat tehneet kautta aikain useinkin kuntalaisten

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JOHTAJIEN NÄKÖKULMASTA RAPORTTI SÄHKÖISESTÄ KYSELYSTÄ

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JOHTAJIEN NÄKÖKULMASTA RAPORTTI SÄHKÖISESTÄ KYSELYSTÄ TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JOHTAJIEN NÄKÖKULMASTA RAPORTTI SÄHKÖISESTÄ KYSELYSTÄ Piia Astila-Ketonen Minna Pohjola 10.5.2010 VETOVOIMAINEN JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ TERVEYDENHUOLTO

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola Eurooppalainen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä - TASE - projekti Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Tulevaisuuden johdon raportointia Sähköinen hyvinvointikertomus Vaikutusten ennakkoarviointi

Tulevaisuuden johdon raportointia Sähköinen hyvinvointikertomus Vaikutusten ennakkoarviointi Tulevaisuuden johdon raportointia Sähköinen hyvinvointikertomus Vaikutusten ennakkoarviointi Erityisasiantuntija Maria Salenius. Kuntaliitto Johtava konsultti Anne Sormunen, FCG Kimmo Haapasalo projektijohtaja

Lisätiedot

TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2013

TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2013 TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2013 I TAUSTA Lomake on tarkoitettu vastattavaksi kunnan keskushallinnon näkökulmasta riippumatta siitä, millä tavoin kunnan

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Haastava kuntajohtaminen - Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

Haastava kuntajohtaminen - Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija Haastava kuntajohtaminen - Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Tukee strategiatyötä, johtamista ja strategioiden toimeenpanoa Kunnassa on yksi kuntastrategia

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Kunnissa eletään entistä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä? Miten johdetaan ja kehitetään

Lisätiedot

Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen

Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen, TH projektisuunnittelija, TtM 20.10.2011 Tehtävä 6 Tavoitteena on lisätä sosiaali- ja hoitotyön johtajien tietoja väestön terveyden

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot