Keski-Suomi Suomalaisin Suomi viihdy ja voi hyvin KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Suomi Suomalaisin Suomi viihdy ja voi hyvin KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010"

Transkriptio

1 Keski-Suomi Suomalaisin Suomi viihdy ja voi hyvin KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010

2 Sivu 2/18 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Yhtymäkohdat valtakunnallisiin matkailustrategioihin ja linjauksiin Tulevaisuuden näkymiä ja trendejä 4 4. Nykytila Visio Matkailun kehittämisen tavoitteet vuodelle 2010 ja tavoitteiden seuranta Matkailun kehittämisen strategiset painopistealueet Strategian toimenpiteiden rahoittaminen Arviointi.. 18 Liitteet

3 Sivu 3/18 1. JOHDANTO Keski-Suomen matkailustrategia laadittiin edellisellä kerralla kattamaan aikajakso Kyseisen strategian lähtökohdaksi sovittiin Keski-Suomen Liiton ja TE-keskuksen edustajien kanssa yrityslähtöisyys. Strategian laatimista varten koottiin strategiaryhmä, joka edusti koko Keski- Suomen matka-alan toimialarakennetta ja eri maantieteellisiä alueita, ja useita eri toimialoilta koostuvia työryhmiä. Työryhmien työskentelyssä oli mukana yhteensä 45 yritystä 16 kokouksessa. Vaikka strategian pyrittiin toteuttamaan yrityslähtöisesti, jotta yritysten olisi mahdollista sitoutua asetettuihin tavoitteisiin, strategian perimmäinen tavoite ei kuitenkaan toteutunut. Keski-Suomen liitto arvioitutti kesällä 2004 toimialatyön onnistuneisuutta. Samalla arvioitiin myös matkailun toimialatyöhön läheisesti liittyvää matkailustrategiaa. Yrityshaastattelujen perusteella voitiin tehdä päätelmä, ettei matkailustrategia vastaa yritysten näkemyksiä eivätkä yritykset ole siihen sitoutuneita. Osa yritysten edustajista ei edes tuntenut strategian sisältöä. Keski-Suomen liitto nimesi Keski-Suomen kauppakamarin valitseman ja keskeisten yritysten edustajista koostuvan työryhmän pohtimaan uusia strategisia linjauksia. Työryhmän jäseniksi valittiin edustajia eri puolilta maakuntaa, ja työryhmän kokoonpano oli seuraava: Tiia Valkama, Lomakeskus Revontuli; Juhani Ojala, Hiihtokeskus Himosvuori Oy; Jukka Hietaniemi, Kuntokylpylä Summassaari; Pekka Tähtinen, Hotelli Peurunka; Martti Vainio, Haapamäen Höyryveturipuisto ja Leo Potkonen, Jyväskylä Paviljonki. Lisäksi työryhmätyöskentelyyn osallistuivat Uljas Valkeinen Keski- Suomen kauppakamarin edustajana, Marita Lax Jykesiltä sekä Veli-Pekka Päivänen ja Leena Pajala Keski-Suomen liitosta. Työryhmä kokoontui syksyn 2004 aikana yhteensä kolme kertaa, ja laati kehittämisen keskeiset painopistealueet matkailustrategiaan vuosille Valitut painopistealueet esiteltiin matkailukentälle Keski-Suomen matkailuparlamentissa marraskuulla 2004, ja uudet painotukset saivat myönteisen vastaanoton. Matkailuparlamenttiin osallistui n. 90 keskisuomalaista matkailutoimijaa sekä yritysten, julkisen sektorin edustajia että hanketoimijoita. Matkailustrategian työstämisessä ja valmistelussa ovat olleet mukana mm. Keski-Suomen kauppakamarin matkailuvaliokunnan jäsenet, seutukuntien matkailuvastaavat sekä rahoittajat. Lausunnot strategiasta on pyydetty eri matkailutoimijasektoreilta. 2. YHTYMÄKOHDAT VALTAKUNNALLISIIN MATKAILUSTRATEGIOIHIN JA - LINJAUKSIIN Keski-Suomen matkailustrategian linjauksissa huomioidaan valtakunnalliset matkailustrategiat (MEK) sekä matkailun kehittämislinjaukset (KTM) Suomen matkailupoliittiset linjaukset (KTM) Suomen matkailupoliittiset linjaukset ovat määritelleen matkailun kehittämiselle tavoitteet ja linjausten mukaiset toimenpiteet. Matkailuelinkeinossa on kasvupotentiaalia, sillä se on työvoimavaltainen, vahvaa osaamista vaativa elinkeino, jolle leimaa-antavia piirteitä ovat korkea kotimaisuusaste ja pk-yrittäjyys. Matkailun kehityksen lähtökohta on matkailuyrittäjä. Julkisen sektorin tehtävänä on tukea matkailun yritystoiminnan kehittymistä. Matkailuelinkeinoa kohdellaan ja edistetään viennin kasvualana. Matkailupolitiikan tavoitteena on kysyntälähtöinen, taloudellisesti tuottava ja itsekannattava matkailuelinkeino, joka on entistä kilpailukykyisempi sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla.

4 Sivu 4/18 Matkailupoliittisten linjausten mukaiset toimenpiteet Matkailupoliittisten linjausten tavoitteiden saavuttamiseksi julkinen sektori eri hallinnonaloilla sitoutuu toteuttamaan ja tukemaan sellaisia matkailuelinkeinon kehittämistoimenpiteitä, jotka edistävät matkailupoliittisten linjausten toteutumista. Toimenpiteet toteutetaan yhteistyössä matkailuelinkeinon kanssa I Lisätään maantieteellistä ja hallinnollista yhteistyötä Tiivistetään yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken yhteisen näkemyksen määrittelemiseksi Suomen matkailun kehittämisen suuntaviivoista ja yhteisistä toimintatavoista. Maakuntien liitoilla, TE-keskuksilla, seutukunnilla ja kunnilla on suuri vastuu matkailun alueellisesta kehittämisestä. II Edistetään matkailuun suunnatun julkisen tuen mahdollisimman tehokasta käyttöä Rahoituspäätöksissä keskitytään ensisijaisesti nykyisten matkailukohteiden ja palvelutarjonnan parantamiseen sekä matkailun liiketoiminnan kehittämiseen. Uuden toiminnan tukemisessa kiinnitetään huomiota erityisesti innovatiivisten ja uutta kysyntää luovien matkailupalvelujen kehittämiseen kilpailutilanne huomioon ottaen. Tuotekehityksen osalta rahoituspäätöksissä otetaan ensisijaisesti huomioon sellaiset kysyntälähtöiset hankkeet, joiden painopisteitä ovat: erikoistuminen ja teematuotteiden rakentaminen, kärkituotteiden rakentaminen ja sesonkien ulkopuolelle sijoittuvien matkailutuotteiden kehittäminen ja lanseeraaminen Rahoituspäätöksillä tuetaan sellaista toimintaa, joka kytkeytyy suuraluetasoisiin, alueellisiin tai valtakunnallisiin elinkeinon omiin strategioihin ja lisää synergiaetuja. Matkailun suuralueyhteistyötä tekevät Lappi, Kuninkaantie, Järvi-Suomi ja Suomen Länsi. Painopisteitä ovat: veturiyritysten ja niitä tukevien yritysverkostojen sekä teemapohjaisen toiminnan tukeminen matkailukeskittymien vahvistaminen ja monipuolistaminen ulkomaanmarkkinointiin suunnattujen, suuraluekonseptiin perustuvien tuotteistojen kehittäminen. Tehostetaan julkisten matkailuun suunnattujen tukien vaikuttavuutta kytkemällä hanketoiminta tiiviisti yritystoimintaan ja kehittämällä projektiosaamista III Panostetaan koulutukseen ja tutkimukseen Kehitetään koulutusyhteistyötä matkailuelinkeinon kanssa alan osaamistarpeiden mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään matkailualan peruskoulutuksen laatuun ja määrään IV Kehitetään matkailupalvelujen sähköisiä jakelukanavia ja saavutettavuutta V Parannetaan matkailupalvelujen laatua ja edistetään kestävän kehityksen mukaista toimintaa

5 Sivu 5/18 3. TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ JA TRENDEJÄ 3.1. Maailmanlaajuisia suuntauksia matkailussa Euroopan Travel Comissionin katsauksessa Euroopan matkailuennusteissa on nähtävissä varovaista optimismia. Sosio-ekonomiset ja poliittiset tekijät suosivat matkailun kasvua. Euroopan talouskasvun ennustetaan hidastuvan tänä vuonna, erityisesti euro-alueella, ja se johtuu hallitusten kiristyneestä verotuspolitiikasta. EU:n uusilla jäsenmailla talouskasvu on hyvässä vauhdissa, ja se luo uusia mahdollisuuksia alueiden väliseen matkailuun. Matkailun kasvua edistää myös hallitusten lisääntynyt kiinnostus ja huomio matkailuasioita kohtaan, sillä matkailun todetaan olevan tärkeässä kehittämisroolissa alueilla. Lisääntynyt markkinointi ja matkailun edistäminen yhdessä yritysten ja julkisen sektorin kanssa tuo näkyviä tuloksia. Vaikka suurimmat kriisi- ja terroripelot ovat vähentyneet, amerikkalaiset välttelevät matkustamista syrjäisille alueille (turvallisuus, terveysasiat), joilla he ehkä eivät ole kovin suosittuja ja tervetulleita. Hinta tulee määrittämään yhä useammin matkakohteen valintaa. Euroopassa ja Suomessakin on suuria odotuksia uusien avautuvien matkailumaiden suuntaan. Euroopan Travel Comissionin raportin mukaan aasialaiset kuitenkin välttävät kallista euro-aluetta, ja EU:n kansalaiset matkailevat mieluummin euroalueen ulkopuolelle. Hintojen vertailtavuus on entistä helpompaa myös lisääntyneen internetin käytön ansiosta Maailmanlaajuiset muutostekijät vaikuttavat myös yritystasolla, mm tuotteet ja markkinointi on muutettava vastaamaan muuttuvaa kysyntää. Markkinat ja asiakkaiden kulutuskäyttäytyminen muuttuvat jatkuvasti, joten matkakohteiden, hotellien, matkatoimistojen on menestyäkseen sopeutettava toimenpiteensä muutoksiin. (European Tourism Insights 2004 / European Travel Comission, 1/2005) 3.2 Suomen matkailu vuonna 2020 MEKin tulevaisuusryhmä on pyrkinyt laatimaan arvioita, miten matkailu tulee kehittymään vuoteen 2020 mennessä. Ryhmä pyrki hahmottamaan 5-10 vuoden aikajänteellä kulutuskäyttäytymisen muutoksia, kansainvälisen matkailukentän rakenteellisia muutoksia ja muita makrotekijöitä, joilla arvellaan olevan vaikutusta Suomen matkailuun sekä matkailuelinkeinon toimintaan. Erillinen skenaarioprojekti toteutettiin hahmottamaan oletettua tulevaisuuden tilaa, tekijöitä jotka vaikuttavat tilan kehittymiseen sekä niitä erilaisia vaihtoehtoja, joilla kehityskulkuun voidaan vaikuttaa. Skenaarioiden taustaksi haettiin trendejä ja muuttujia, joilla arveltiin olevan vaikutusta tulevaisuuden muutoksiin ja erityisesti matkailuun. Nämä trendit luokiteltiin sen perusteella miten todennäköisesti ja miten nopeasti ne vaikuttavat matkailuun. Matkailun kannalta tärkeimmiksi katsotut megatrendit kansainvälisten kriisien lisääntyminen turvallisuushakuisuuden lisääntyminen elämyshakuisuuden lisääntyminen globalisaation vahvistuminen Matkailun kannalta tärkeiksi katsotut megatrendit kaupungistuminen ja keskittyminen lisääntyvät ruuhkautuminen pahenee vapaa-aikateollisuus kasvaa tekninen kehitys nopeaa ja laaja-alaista kestävän kehityksen välttämättömyys pitkällä aikavälillä terveystietoisuus lisääntyy yksilöllisyyden merkitys korostuu

6 Sivu 6/18 ikääntyminen länsimaissa matkailun esteet vähenevät muutostahti nopeutuu Aasian taloudellisen mahti kasvaa globaali vaurastuminen monikulttuurisuus lisääntyy matkailualan keskittyminen kasvihuoneilmiö ajankäyttö joustavoituu Muuttujia, jotka vaikuttavat myös matkailuun turvallisuuden kokeminen energian hinta ja saatavuus vapaa-ajan määrä kilpailutilanne lähimarkkinoilla Venäjän kehitys kulutuskäyttäytymisen muutokset epidemiat työvoiman saatavuus tietoisuus hinta/laatu-suhteesta liikenneinfrastruktuurin kehitys elinkaaren ajankäyttö (useita työuria, pitkä eläkkeelläolo) kotitalouksien käytettävissä olevat tulot veroaste korkotaso MEKin työryhmä valitsi kahdeksi päämuuttujaksi, koetaanko matkailu turvalliseksi vai turvattomaksi maailmantalouden kehitys vakaa ja myönteinen vai epävakaa Tarkasteltiin näiden kahden muuttujan yhteisvaikutusta, ja tuloksena saatiin neljä eri vaihtoehtoista kehityssuuntaan: Onnela: matkustaminen koetaan turvalliseksi ja maailmatalous kehittyy vakaasti ja myönteisesti Pokeri: matkustaminen koetaan turvattomaksi ja maailmatalous kehittyy vakaasti ja myönteisesti Umpio: matkustaminen koetaan turvattomaksi ja maailmantalous kehitys epävakaista Lintukoto: matkustaminen koetaan turvalliseksi ja maailmantalous kehittyy epävakaasti Kussakin skenaariovaihtoehdossa arvioitiin, miten tuotteiden, asiakkaiden ja resurssien tulisi muuttua vastaamaan muuttuneita tilanteita. Näiden skenaarioiden hyödyntäminen tapahtuu seurannalla, jonka avulla pyritään mahdollisimman ajoissa havaitsemaan, mihin suuntaan kehitys näyttäisi kulkevan ja mikä skenaarioista lähinnä muistuttaa todennäköisintä tulevaisuutta. Seurannassa tarkastellaan ns. heikkoja signaaleja, jotka ovat kuin ensi oireita muutoksista ja niiden merkitys tulee suuremmaksi, kun useita heikkoja signaaleja yhdistetään. MEK tarkistaa skenaariot vuosittain. (MEK: Matkailu vuonna 2020 faktaa ja fiktiota, 2004) 3.3. Matkailutuotteiden kysynnän muutokset Muun muassa seuraavien matkailutuotteiden kysynnän on ennustettu kasvavan: lyhyet lomat: citybreaks, yhdistetyt kaupunki- ja luontolomat matkailukeskukset: voit tehdä kaikkea kiertomatkailu: sisältäen lihasvoimalla tapahtuva aktiivinen liikkuminen (pyöräily, melonta, ratsastus; halutaan nähdä enemmän, elämysten autenttisuus) kannustematkailu: teemakokonaisuuksia, aikaa perheelle (family incentives) kokousmatkailu: yhdistettynä tapahtumat, ohjelmat risteilyt

7 Sivu 7/18 Myyjän menestymisen edellytykset ovat luovuus, nopeus, erinomainen yhteistyö tuottajien kanssa (säästää asiakkaalle rahaa) ja riittävä toiminta-alue. Ohjelmapalvelut ovat keskeinen osa elämyksellistä, räätälöityä matkailutuotetta ja ne vaikuttavat merkittävästi asiakkaiden matkakohteiden valintaan. Tulevaisuudessa menestyvä palveluntuottaja tuntee ja hyödyntää tehokkaasti jakelu- ja myyntikanavia. Heillä on hallussaan asiakasosaaminen kullakin markkina-alueella ja segmentissä. Erityisesti kansainvälisillä markkinoilla verkostoituminen on tärkeää eli yritys tarvitsee yhteistyötä sekä jakelukanavien että muiden palveluntuottajien kanssa. Menestyminen perustuu yritysten yhteiseen asiakasnäkökulmaan. Matkailukohteen kilpailukyky puolestaan syntyy siitä, millaisia ja kuinka erikoistuneita matkailuyritysten välisiä verkostoja alueella on, miten ne kykenevät tunkeutumaan markkinoille mahdollisimman lähelle asiakasta ja hyödyntämään tarjolla olevat markkinointi-, myynti- ja jakelukanavat. 4. NYKYTILA 4.1 Matkailun lähtökohdat ja merkitys Puitteina Keski-Suomessa on kaunis luonto, runsaasti vesistöjä ja metsiä, mutta ne eivät nykymuodossaan sellaisenaan riitä imagon rakentamiseen eivätkä muista maakunnista erottaviksi tekijöiksi. Vuodenaikojen vaihtelut ovat selkeät, ja talvi on yleensä runsasluminen. Keski-Suomi sijaitsee sopivasti keskellä Suomea. Hintataso on kohtuullinen verrattuna suuriin keskuksiin. Keski-Suomen saavutettavuutta tulisi parantaa huolehtimalla maantieyhteyksien kehittämisestä sekä lentoliikenteen kilpailukyvystä. Keski-Suomessa on vetovoimaisia talvi- ja kesämatkailukeskuksia. Valtakunnan tasolla mitattuna Jyväskylän seudulla kokous-, kongressi- ja messumatkustus on merkittävää. Vuonna 2004 Jyväskylä oli Suomen 3. merkittävin kongressikaupunki, ja messukaupunkina 2.sijalla. Talvikaudella merkittävä matkailukeskus on Himos, joka on koko maan kolmanneksi suurin hiihtokeskus hissilippumyynnillä mitattuna. Kuntoutus- ja kylpylätoiminnassa Peurunka lukeutuu maan kärkiyrityksiin. Muita maakunnan tunnettuja matkailuyrityksiä ovat Kuntokylpylä Summassaari Saarijärvellä, Hotelli Keurusselkä Keuruulla, Joutsenlampi Joutsassa, Lomakeskus Revontuli ja Häkärinteet Hankasalmella, Lomakouhero Karstulassa, Hannunkivi Kivijärvellä ja Laajavuori Jyväskylässä. Liikunta- ja luontomatkailukeskus Piispala on omalla toimintasektorillaan tunnettu oman maakunnan ulkopuolella. Koska alueella on runsaasti suurteollisuutta, kansainvälisestikin merkittäviä yrityksiä, pk-yrityksiä ja yliopisto, on yritysten tarjoamien palvelujen ulottuvilla paljon potentiaalisia asiakasvirtoja. Matkailuyritykset korostavat erityisesti sitä, että alue on kehittyvä, dynaaminen talousalue. Keski-Suomessa toimii useita joko tiettyihin asiakasryhmiin, markkina-alueisiin tai tuoteryhmään erikoistuneita matkanjärjestäjiä tai incoming-toimistoja. Lisäksi joillakin palveluntuottajilla on matkanjärjestäjäoikeuksia, ja ne ovat erikoistuneita tiettyihin tuotteisiin. Verrattuna muihin alueisiin tilanne on hyvä. Keski-Suomessa toimii merkittäviä oheis- ja ohjelmapalvelu- sekä maatilamatkailuyrityksiä. Valtaosa on kuitenkin liikevaihdoltaan alle euroa ja noin puolet toimii toiminimellä tai ammatinharjoittajina. Näistä noin 60 % työllistää vakinaisesti yhden tai kaksi henkilöä. Yli 60 % on aloittanut toiminnan 1990-luvulla ja ne ovat keskittyneet Jyväskylän (34 %), Saarijärven (19 %), Jämsän (14 %) ja Äänekosken seuduille (11 %). Keski-Suomeen suuntautuneista kaikista matkoista (v. 2003) 64 % on luonteeltaan vapaaajanmatkoja. Jyväskylään suuntautuneista matkoista vain 43 % on vapaa-ajan matkoja ja 51 % ammattiin liittyviä. Kesä on valtaosin Keski-Suomen pääsesonki, jolloin matkalaisia on kiertomatkalla, sukuloimassa tai omalla mökillään. Jyväskylässä majoitusliikkeiden kesä on hiljaisinta aikaa

8 Sivu 8/18 työmatkalaisten jäädessä pois. Maatilamatkailuyrityksien sesonki painottuu kesään ja viikonloppuihin. Lisäksi on paljon vain kesäisin toimivia yrityksiä. Talvimatkailussa Keski-Suomeen suuntautuu kolmanneksi eniten pitkiä talvimatkoja, ainoastaan Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi menevät edelle. Yhteensä alueella v oli rekisteröityä majoituskapasiteettia huonetta, joissa on tarjolla 9207 vuodetta. Valtaosa on keskittynyt Jyväskylään ja muita pienempiä keskittymiä ovat Jämsä, Keuruu ja Saarijärvi. Maaseutumatkailuyrityksiksi luettavia on arvioiden mukaan noin 300, joista noin 9 % toimii päätoimisena. Näissä oli tarjolla noin vuodepaikkaa. Vuokramökkejä on tarjolla lähes 500 kpl, joissa lähes vuodepaikkaa. Rekisteröidyn kapasiteetin käyttöaste (v. 2004) on Keski-Suomessa 42,8 %, joka on hieman alle maan keskitason. Maakunnan sisällä on suuria vaihteluja, Jyväskylässä käyttöaste on yli 50 % ja esimerkiksi Jämsässä noin 37,9%. Käyttöaste vaihtelee yrityskohtaisesti. Arviolta 16 %:lla se on alle 25%, 42%:lla yrityksistä 25-50%. Keski-Suomen majoitusliikkeissä oli vuonna 2004 yhteensä yöpymistä, joista kotimaisia oli ja ulkomaisia (17 % kaikista yöpymisistä). Ulkomaisista suurin ryhmä olivat venäläiset ( yöpymistä). Seuraavaksi eniten oli saksalaisia, yöpymistä. Viime vuosien aikana erittäin suureksi ryhmäksi ovat muodostuneet virolaiset, , joissa Keski-Suomen markkinaosuus kaikista Suomessa yöpyneistä virolaisista peräti 15 %. Virolaiset suosivat erityisesti Jämsän seutua lasketteluharrastuksiinsa liittyen. Muita ryhmiä ovat ranskalaiset n yöpymistä, ruotsalaiset noin yöpymistä ja englantilaiset myös yöpyjää (Tilastokeskus, Matkailutilasto 2004). Matkailuyritysten merkittävin markkina-alue on kotimaa Keski-Suomen ulkopuolella ja oma maakunta. Majoitusyrityksistä lähes 90 % pitää muuta Suomea tärkeimpänä markkinaalueena. Aktiviteetteja tarjoavat yritykset pitävät omaa maakuntaa tärkeimpänä alueena (Keski- Suomen matkailutoimiala 2004 raportti). Kauppa- ja teollisuusministeriön tekemän matkailun satelliittitilinpidon mukaan (Matkailun satelliittitilinpito ja aluetaloudelliset vaikutukset, 4/2005) Keski-Suomessa kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kokonaiskysyntä vuonna 2002 oli yhteensä 361 miljoonaa euroa, josta kotimaisten vapaa-ajanmatkailijoiden kulutus oli 196 milj.euroa. Luvut sisältävät majoitus- ja ravintolatoiminnan sekä liikenteen lisäksi myös polttoainejakelun ja vähittäiskaupan saamat matkailutulot. Tarkasteltuna työmatkailusta saatavia tuloja Uudenmaan osuus oli selvästi suurin, mutta muita työmatkailusta tuloja saavia olivat tutkimuksen mukaan Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Matkailun edistämiseen käytetty julkinen tuki Keski-Suomessa Tavoite 1, 2 ja 3 ohjelmat + EU+valtio Kunta Yksityinen Alma-ohjelma Yrityskohtaiset tuet Kehittämishankkeet Julkiset investoinnit YHTEENSÄ Yrityskohtaisten hankkeiden (64 kpl) keskimääräinen tuki on ollut n euroa/yritys eli hankkeet ovat olleet pieniä. EU-hankkeilla ei vuosina näin ollen ole synnytetty uusia isoja matkailukohteita Keski-Suomeen. Kehittämishankkeiden toteuttajina ovat olleet pääasiassa julkiset toimijat. Hankkeita on käynnissä yhtä aikaa paljon ja usealla tasolla; kylä, kunta, seutukunta, maakunta ja suuralue. Yritykset ovat olleet mukana samanaikaisesti usean erin tason ja toimijan hankkeissa.

9 Sivu 9/ Keski-Suomen matkailun heikkoudet, uhkat, vahvuudet ja mahdollisuudet Heikkoudet Markkinointi: ei riittävän kohdennettua Tuotteistaminen: ei asiakaslähtöistä Yhteistyö: erilaiset mallit Vaihteleva osaamisen taso: harrastelijamaisuus Keski-Suomen imago ei selkiytynyt Vapaa-ajanmatkailussa puuttuu selvä vetovoimatekijä Kuntien kaavoitus ei riittävästi huomioi matkailuyritysten tarpeita Uhat Sitoutumattomuus Kärkiyrityksiä ei haluta nostaa keulakuviksi markkinoinnissa ja myynnissä Ei hyödynnetä oman alueen koulutustarjontaa amatöörimäinen puuhastelu jatkuu Yksittäismatkailijoille ei ole tarjolla riittävästi oheispalveluita, rajoitettu sesonki Myydään keskeneräisiä tuotteita Tuntemattomuus jatkuu Liikenneinfra ei kehity Vahvuudet Yritykset, joilla jo huippuosaamista ja erikoistumista Alueella huomattavan paljon myyjiä Talousalue sinänsä: runsaasti teollisuutta, yliopisto, kv-yrityksiä kaunis, puhdas luonto ja järvet Mahdollisuudet Aito asiakaslähtöinen verkostoituminen EU-rahoituksen hyödyntäminen Kongressi ja messuosaaminen Saavutettavuuden parantaminen The Thousand Lakes Finland Koulutus ja alan opiskelijat Yksittäisten vapaa-ajan matkailijoiden huomioiminen asiakasryhmänä Yritysasiakkaiden hyödyntäminen 5. VISIO Keski-Suomen visio rakentuu elinkeinon näkemyksestä. Keski-Suomen matkailuelinkeinon perustehtävä on elämysten tuottamisen asiakkaille sekä toimeentulon ja työn tuottamisen yrittäjille ja alalla työskentelevälle henkilöstölle. Matkailupalvelut koetaan ihmisten hyvinvointia tukeviksi palveluiksi, jotka Keski-Suomi tuottaa asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja kannattavasti. Matkailutuotteiden ja -palveluiden tulee perustua myös ympäristövastuulliseen ajatteluun. Hyvinvointi sisältää sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin ja mielihyvän kokemisen. Keski-Suomen matkailun VISIO 2010 on: Maakunnassa on vuonna 2010 vähintään kahdeksan merkittävää, valtakunnan tasolla tunnettua matkailukeskittymää. Keski-Suomen matkailuelinkeinon TOIMINTA-AJATUS on: Keski-Suomi tunnetaan osana Järvi-Suomea vetovoimaisista kärkituotteista ja menestyvistä matkailukeskusverkostoita, jotka asiakaslähtöisesti tuottavat, markkinoivat ja myyvät laadukkaita ja kannattavia matkailupalveluita valitsemilleen asiakasryhmille kotimaassa ja ulkomailla.

10 Sivu 10/18 Keski-Suomen matkailuelinkeino noudattaa yhteisesti hyväksymiään toimintaperiaatteita: Asiakas Segmentointi markkina-alueittain Asiakaspalautejärjestelmän rakentaminen ja hyödyntäminen Palvelujen vieminen asiakkaan ulottuville Markkinointiviestinnän kohdentaminen Talous Kannattava liiketoiminta Asioiden priorisointi: keskittyminen oleelliseen Verkostoituminen Osaaminen Koulutus ja hinku jatkuvaan oppimiseen Prosessit Yritysten omien strategisten toimintaprosessien kehittäminen Yhteisen vision kokeminen Yhteisten pelisääntöjen rakentaminen Verkostomainen toimintatapa 6. MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2010 JA TAVOITTEIDEN SEURANTA Keski-Suomen matkailuelinkeinon tavoitteet on asetettu päätoimisille matkailuyrityksille vuoteen Tavoitteissa on sekä määrällisiä että laadullisia tavoitteita ja ne ovat: Määrälliset tavoitteet: Tavoite Seurantamittari Nykytila Tavoitetila Käyttöasteen nostaminen päätoimisissa matkailuyrityksissä Tilastokeskus, Vuosittainen matkailutilasto Hotellit 45,7 % Hotellit 50 % Yritysten liikevaihto / yritysten lkm % Yöpymisvuorokausien määrä Ulkomaisten matkailijoiden määrä Matkailutulo Keski-Suomen Matkailutoimiala raportti 2000 Aikajana Tilastokeskus, Vuosittainen matkailutilasto Tilastokeskus, Vuosittainen matkailutilasto KTM: matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 53 % alle % Index 100 vuonna vuonna % yritystasolla 6%/vuosi Index (v. 2004) keskimääräinen kasvu / vuosi (v. 2004) yöpymistä, 17% kokonais- kokonaismäärästä Ulkomaisten osuus 20% määrästä matkailun kokonaiskysyntä 361milj.euroa kasvu 5 %/vuosi (v. 2002) Työllisyys K-S Aikajana n kasvu 2% Kansainväliset matkailukohteet/verkostot Himos ja Paviljonki 1-2 uutta verkostoa Valtakunnalliset matkailukohteet/verkostot 1-2 uutta verkostoa

11 Sivu 11/18 Laadulliset tavoitteet: Kehittämistoimiin oleellisena osana kuuluvat laadun parantaminen ja osaamisen lisääminen. Toimivat yritysverkostot Myyntikanavien tehokas käyttö Yritysten laatujärjestelmät Osaamisen tason nostaminen Maaseutumatkailun tilastoinnin kehittäminen 7. MATKAILUN KEHITTÄMISEN STRATEGISET PAINOPISTEALUEET Matkailukeskusverkostot ja niiden kehittäminen Matkailun kehittämiseen suunnatut panostukset pienentyvät seuraavan ohjelmakauden aikana, ja se aiheuttaa jatkossa tarkempaa ja harkitumpaa kohdentamista. Strategisena lähtökohtana on se, että julkinen tuki matkailuelinkeinolle kanavoituu ensisijaisesti matkailukeskusten ja keskittymien kautta riittävän vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Matkailukeskuksen selkeä veturin asema tunnustetaan. Hankinta- ym. verkostojen ja yritysten välisen yhteistyön kautta veturiyritysten lähialueilla sijaitsevat yritykset ja kohteet integroituvat mukaan matkailukeskusten kasvuun. Lähtökohtana on myös se, että matkailukeskukset täydentävät toisiaan ja profiloituvat kukin omalla tavallaan. Tunnetut matkailukeskukset kehittävät myös maakunnan matkailuprofiilia. Matkailukeskusten tulee laatia monivuotinen kokonaisvaltainen kehittämisohjelma, joka sisältää niin kehittämisen strategiset painopistealueet, kärkiyritykset, maankäytön kuin eri osapuolten investointisuunnitelmat vastuutahoineen. Matkailukeskusten kehittäminen edellyttää maakunta- ja kuntatason eri toimijoiden yhteistä näkemystä kehitettävistä matkailukeskuksista ja sitoutumista pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Matkailukeskuksessa toimivien matkailupalveluja kehittävien tahojen sekä elinkeinotoimijoiden tulee sitoutua omaan yhteisesti laadittuun kehittämisohjelmaan. Matkailukeskusverkostojen tulee kehittämissuunnitelmissaan huomioida myös oman verkostonsa osaamisen lisääminen sekä laatu- ja turvallisuusasiat. Matkailukeskuksen maankäyttöön ja logistiikkaan on kiinnitettävä erityistä kaavoituksellista huomiota virheinvestointien minimoimiseksi ja kasvun hallitsemiseksi. Matkailukeskuksen kehittämistoimenpiteillä pitää olla kansainvälisille markkinoille suunniteltu ulottuvuus. Matkailukeskuksen tulee verkottua sen vaikutusalueella sijaitsevien yritysten ja muiden matkailukeskusten kanssa. MATKAILUKESKUS- VERKOSTOJEN KEHITTÄMINEN Kansainväliset matkailukeskukset Valtakunnalliset matkailukeskukset Maakunnalliset matkailukeskukset Matkailukeskusten nimeämisessä tarkastellaan seuraavia seikkoja A. Yritysten toiminnan taso kansainvälinen valtakunnallinen maakunnallinen

12 Sivu 12/18 Matkailun varsinaisina veturiyrityksinä ovat jo kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset. Majoitusliikkeillä rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset vähintään 15 %. Kehittämispanoksia voidaan suunnata myös kansallisella/maakuntatasolla tasolla toimiville yrityksille, jotta toiminta kehittyy edelleen ja nousee kansainväliselle tasolle. B. Erikoistuminen: kohteella/tuotteilla on kyseisen alan todellinen hallinta ja testatut tuotteet. Riittävä saatavuus. C. Vaikuttavuus: yrityksen kehitystrendi, volyymit, tuottopotentiaali. Yrityksellä menestymisen edellytykset. Yrityksellä on jo olemassa riittävä tuotetarjonta ja yhteiskapasiteetti sekä saatavuus. D. Verkostot: Yritys on verkottunut keskittymän muiden yritysten kanssa. Kärkiyrityksellä on selkeät toimintatavat (laatujärjestelmä) ja strategiat, joihin myös verkostossa toimivat yritykset sitoutuvat. Kärkiyritys valvoo laatuasioita verkostossa. Kärkiyrityksillä ja verkoston muilla yrityksillä keskinäiset sopimukset. E. Yrityksen oma tahto kehittyä ja kehittää Toiminnan tavoitetaso: Kansainvälisen tason toimijat: Jyväskylän Paviljongin verkosto, Himos Valtakunnan tasolle: Peurunka-Center, Summassaari-Piispala-Lomakouhero-Hannunkivi - verkosto, Revontuli-Häkärinteet -verkosto, Keurusselkä-Haapamäki -verkosto, Joutsenlampi, Laajavuoren verkosto Kehittämistoimenpiteiden sisältö määräytyy yrityksen toiminnan tason perusteella. Matkailuelinkeinon kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta edistetään matkailukeskusten sekä niiden ympärille muodostuvien tai jo olemassa olevien yritysverkostojen kehittämisellä. Tavoitteena on kehittämistoimien avulla nostaa valtakunnan tai maakunnan tasolla toimien yritysten tasoa seuraavalle ylemmälle tasolle sekä jo kansainvälistä tasoa olevien yritysten edelleen kehittämistä. Kansainvälisellä tasolla olevilla yrityksillä alla mainitut osaamisalueet hallinnassa. Kansainväliselle tasolle yltäneet yritykset panostavat tuotekehityksessään laadun parantamiseen ja kansainvälisten yhteyksien laajentamiseen. Kansainvälinen taso saatavuus, saavutettavuus hinta-laatu, hinta-jousto: kustannus-, hinnoittelu- ja asiakasosaaminen laatujärjestelmä kunnossa seurantaosaaminen sesonki - ei sesonki volyymi (kysyntä ja tarjonta) alihankintaosaaminen markkinointiosaaminen kielitaito, sopimusosaaminen Valtakunnan tasolla toimivat yritykset ovat kotimaan matkailussa tärkeitä volyymikohteita. Kehittämispanostukset erityisesti tuotekehitykseen, verkostoitumisen kehittämiseen ja laadun parantamiseen. Kansainväliselle tasolle nousu edellyttää osaamisen lisäämistä kansainvälisissä asiakaspalvelutaidoissa ja liikesuhteissa.

13 Sivu 13/18 Maakunnallisen tason yritykset ovat maakunnan tasolla merkittäviä matkailukohteita, mutta riittävää valtakunnallista tunnettuutta ei ole vielä saavutettu. Laadun kohottamisen ja tuotekehyksen lisäksi yhteismarkkinointiin ja verkostonrakentamiseen lisäpanostusta. Meneillään olevat matkailukeskusverkostojen kehittämistoimet (2005 -): HANKE: Himoskylä Jämsän seudun matkailun Master Plan visiosta käytäntöön (Jämsek), suunnitellut investoinnit v mennessä 53 milj.euroa Keurusselän seudun matkailustrategian kehittämistoimenpiteet ja investoinnit Matkailukeskus Revontulen + Häkärinteiden kehittämistoimenpiteet Peurunka Center toimenpiteet Jyväskylä Paviljongin ja kokous- ja tapahtumaverkoston kehittämissuunnitelma 2015 (Master Plan) 7.2 Maakunnanlaajuiset teemat Edellisellä strategiajaksolla strategisiksi painopistealueiksi oli valittu hyvinvointi ja aktiviteetit jo vahvan kokous- ja kongressitoiminnan ohelle. Näiden kehittämistä jatketaan edelleen maaseutu- ja vesistömatkailun ohella. Laaditaan teemapohjaiset kehittämisohjelmat, jotka kokoavat yhteen teemakohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet. Erityisesti maaseudulla toimivia luonto-, ohjelmapalvelu ja majoitusyrityksiä sekä muita matkailuyrityksiä, joilla ei ole luontaisia matkailukeskuksia, pyritään kehittämään teemaohjelmien kautta. Teemapohjaiset kehittämisohjelmat tulee osaltaan kytkeä matkailukeskusten kehittämisen strategisiin linjauksiin. Valittujen kärkiteemojen kehittämistä toteutetaan seutukunnallisten ja maakunnallisten hankkeiden kautta. Maakunnallisten koordinaatiohankkeiden tehtävänä on seurata hankkeiden tavoitteiden, kehittämistyön ammattimaisuuden ja laadun toteutumista. Hankkeiden tulee hankeaikana myös suunnitella, miten hankkeiden aikana muodostuneet hyvät käytännöt saadaan hyödynnettyä hankkeen päättymisen jälkeen. MAAKUNNANLAAJUISET TEEMAT Kokous-, kongressi- ja tapahtumamatkailu Hyvinvointimatkailu Maaseutu-ja vesistömatkailu Maakunnan kärkiteemojen kehittämiseksi tällä hetkellä meneillään on seuraavia hankkeita: HANKE: K-S maaseutumatkailun koordinointi -hanke (JAMK/Marata) Maaseutumatkailun markkinointihanke MAAMA SAVIMA (Witas Oy) Keski-Suomen vesistömatkailun koordinaatiohanke (Jykes Oy) Jyväskylän seudun kokousasiakkuushanke (Matkatoimisto Jyväskylään Oy) Yritysasiakkuushanke (Matkatoimisto Jyväskylään Oy) Liputa-projekti liiketoimintaosaamisesta puhtia tapahtumamatkailuun (JAMK/Marata) Verkonkutoja-hanke (JAMK/Marata)

14 Sivu 14/ Muut kehittämistoimenpiteet Markkinointi- ja myyntitoimintojen kehittäminen Markkinointi ei ole itseisarvo vaan asiakaslähtöisen tuotekehityksen jatkumo. Matkailualan palveluketjut huomioidaan markkinointia suunniteltaessa. Markkinoinnissa eriytetään kuluttajiin ja jakelukanavan eri toimijoihin kohdistettu markkinointi. Yhteismarkkinointiin osallistuvalla yrityksellä on kohderyhmälle suunnattuja, riittävän vetovoimaisia ja volyymiltaan riittäviä jälleenmyyntiin soveltuvia tuotteita tarjolla. Päätuoteryhmät Kokous- ja kongressimatkat kohdealue: kotimaa, ulkomaat Aktiviteettimatkat kohdealue: kotimaa, ulkomaat Kiertomatkat kohdealue: lähialue, muu Suomi Kannustematkat kohdealue: lähinnä ulkomaat Maaseutumatkailu kohdealue: kotimaa, Venäjä, Balttia, muu Eurooppa Keskeisimmät kohdealueet ulkomailla Ensisijaiset alueet: Venäjä ja Balttia Saksankielinen Eurooppa Potentiaaliset alueet, joissa jo toimintaan Hollanti Italia ja Espanja Arabian Niemimaa lisäksi seurataan uusia markkina-alueita esim. Kiina I Kuluttajamarkkinointi Laaditaan maakunnan matkailun markkinointiviestintä- ja tiedotussuunnitelma, jossa huomioidaan keskeisimpien toimijoiden (alueorganisaation, seutuorganisaatioiden ja keskeisimpien hankkeiden) toimenpiteet. Markkinointiviestinnässä pyritään hyödyntämään nykytekniikkaa sekä mahdollisuuksien mukaan etsimään uudenalaisia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja. Kotimaan markkinointitoimenpiteet - toteutetaan pääasiassa seutukunnittain: seudulliset matkailuorganisaatiot ja yritykset sekä kärkituotteet - yhteistyössä matkailuhankkeiden kanssa - Keski-Suomen yhteismarkkinointihanketta jatketaan, sen kautta toteutetaan maakunnallinen näkyvyys mm. matkamessut, myyntikierrokset, rahoitukseen osallistuvat seudulliset organisaatiot, kärkiyritykset ja tuotteet, näkyvyys suhteessa panostukseen Ulkomaan markkinointi - kohdistetaan loppukuluttajiin - Keski-Suomen yhteismarkkinointihanketta jatketaan, sen kautta osallistutaan Matkailun Edistämiskeskuksen valtakunnallisten kampanjoihin valituilla markkina-alueilla (loppukuluttajaesitteet, nettisivut ja manuaalit), rahoitukseen osallistuvat seudulliset organisaatiot, kärkiyritykset ja tuotteet, näkyvyys suhteessa panostukseen

15 Sivu 15/18 II Jakeluteihin kohdistuva markkinointi Keski-Suomessa toimii useita matkailupalveluiden myyntiin erikoistuneita yrityksiä. Osa yrityksistä on suuntautunut kotimaan matkailupalveluiden myyntiin ja osalla on vahvaa kokemusta ulkomaanmyynnistä. Vahvistetaan myyntiorganisaatioiden toimintaedellytyksiä toteuttamalla resurssien puitteissa, valituilla markkina-alueilla markkinointitoimenpiteitä, jotka tukevat myyntiorganisaatioiden ponnistuksia. Seudulliset matkailutoimistot yhdessä Keski-Suomen liiton/loma-suomen sekä kärkiyritysten (kärkituotteet) kanssa tuottavat maakunnallista markkinointimateriaalia ja pyrkivät ottamaan huomioon myös myynnin tukimateriaalin. Myyntitoimistot myyvät niitä maakunnan kärkikohteita ja palveluja, joiden ne katsovat olevan myyntikelpoisia ja tarvittavat laatukriteerit täyttäviä. Myynnissä hyödynnetään nykypäivän tekniikan mahdollisuuksia. Tehostetaan myyntiä panostamalla sisäiseen markkinointiin, tuotekehitykseen sekä yhteistyöhön matkailuorganisaatioiden ja jakeluportaan kesken. Pyritään yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa järjestämään maakuntaan media- ja matkanjärjestäjävierailuja. Yritysten on jatkossa osallistuttava suuremmalla panostuksella vierailukustannusten hoitoon. Myyntitoimistojen yhteistyö toteutuu perustetun Central Finland Incoming ry:n kautta (CFI). Yhdistys laatii oman toiminta- ja markkinointisuunnitelmansa. Yhteistyötahoina ovat myös seudulliset matkailuorganisaatiot ja matkailuyritykset. The Thousand Lakes -hanke Valtakunnallisten linjausten mukaisesti hakeudutaan b-to-b markkinoinnissa yhteystyöhön muun Järvi-Suomen alueen kanssa. Mukana Keski-Suomen kärkiyritykset ja tuotteet sekä myyjäorganisaatiot Tuotekehitys ja osaamisen vahvistaminen Kehittämistoiminnassa huomioidaan asiakasryhmien tarpeet sekä asiakaspalaute sekä tutkittu tieto ja tutkimusten hyödyntäminen. Tiedon valuttaminen suunnitellaan yhdessä hankkeiden, yritysten ja kehittämisorganisaatioiden kanssa siten, että strategiakauden lopussa yritykset ovat oppineet asiakaslähtöisen toimintatavan. Virallisen tilastoinnin rinnalle tulee tuottaa tietoa rekisteröimättömästä kapasiteetista. Tuotekehityksessä on tavoitteena asiakasuskollisuus, kannattavuus ja ympärivuotisuus. Keskeisinä elementteinä: - asiakaslähtöisyys - täsmennetyt kohderyhmät ja alueet - kokonaislaadun kehittäminen - ympäristövastuullisuus - tuotekokonaisuuksien jalostaminen myytävään muotoon - paikallisuus huomioon tuotteissa Edellisen strategian ( ) työstämisen aikana yrityksille suoritettiin Travelli osaamiskartoitus, jossa yritysten osaamista arvioitiin mm. yritystoiminnan päätoimisuuden asteen mukaan. Yritysten kehittämisessä painopistealueet pysyvät v pääosin ennallaan. Julkisella tuella toteutettava kehittäminen kohdennetaan päätoimisille yrityksille sekä niille sivutoimisille matkailuyrittäjille, joilla on kykyä ja mahdollisuuksia kehittyä päätoimisiksi yrittäjiksi tai yrittäjille, jotka toimivat osana matkailuverkostoa.

16 Sivu 16/18 Keski-Suomen matkailualan oppilaitokset sitoutuvat vastaamaan koulutus-, tutkimus- ja kehittämispalveluillaan osaamiskartoituksessa esiin tulleisiin yritysten tarpeisiin. Matkailuyrittäjien kouluttautumista ja itsensä kehittämistä tuetaan ja kehitetään tarjoamalla täydennyskoulutuspalveluita, hankkeita, tekemällä tutkimusta ja kehittämällä tutkintoon johtavaa koulutusta. Yrityksille määriteltiin mm. seuraavia kehittämiskohteita: Päätoimiset matkailuyrittäjät Uusien tuotteiden kehittäminen Profiloituminen Asiakassegmenttien tarkka valinta Verkostoituminen myyjätahojen ja alihankkijoiden kanssa Liiketaloudellisen osaamisen kehittäminen Markkinoinnin suunnitelmallinen kehittäminen yhdessä verkoston kanssa Systemaattinen laatutyö Sivutoimiset matkailuyrittäjät Liiketoiminta-, markkinointi- ja verkosto-osaamisen kehittäminen ja investointien tukeminen siten, että päätoiminen matkailutoiminta mahdollistuu tai sivutoimisuus vakiintuu Laatukäsikirjan laatiminen, laatutyön vakiinnuttaminen Koulutusorganisaatiot kehittävät omaa toimintaansa siten, että ne pystyvät tarjoamaan palveluitaan mahdollisimman joustavasti ja yritysten tarpeita vastaavasti. Koulutusta voidaan tarjota tutkintoon johtavana koulutuksena tai opetushallituksen ja Keski-Suomen lääninhallituksen tukemana täydennyskoulutuksena. Koulutusta tuotetaan myös räätälöitynä tietyille yritysryhmille tai yksittäisille yrityksille heidän tarpeidensa pohjalta. Räätälöityä koulutusta toteutetaan osana hankkeita tai omina koulutushankkeinaan. Keskeisimpien koulutusorganisaatioiden, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston, osaamista ja tutkimustoimintaa hyödynnetään mm. tuotekehityksessä ja yritysten osaamisen vahvistamisessa sekä kilpailukyvyn kehittämisessä Julkisten toimijoiden roolit ja yhteistyö Kehittämisen lähtökohtana ovat yritysvetoiset matkailuverkostot. Julkisten toimijoiden tulee tukea verkostoja omilla toimenpiteillään. Julkisen sektorin eli Keski-Suomen Liiton ja seutukuntien yhteistyön tehostamisessa huomioidaan KTM:n suositukset matkailun kehittämisen alueellisesta työnjaosta ja vastuista. Toimijoiden rooleiksi sovitaan: Keski-Suomen liiton rooli: Organisoi matkailustrategian tarkistamisen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Koordinoi matkailun kehittämistyötä. Seuraa strategian toteutumista. Keski-Suomen liiton/keski-suomi Loma-Suomi rooli: Organisoi Keski-Suomen matkailun yhteismarkkinointia. Toteuttaa matkailun yhteismarkkinointiprojektia vuosina kumppaneina seudulliset organisaatiot sekä yrittäjät. Yhteismarkkinointihanketta tullaan jatkamaan vuonna 2007 vastaa Keski-Suomen matkailun yhteistyön ja yleisimagon vahvistamiseen sekä tiedottamiseen liittyvistä toimenpiteistä vuosittain sovittavan suunnitelman ja budjetin mukaisesti matkailustra-

17 Sivu 17/18 tegian pohjalta ottaen huomioon mm. MEKin toimenpiteet sekä mahdolliset ylimaakunnalliset toimenpiteet kuten The Thousand Lakes hanke Keski-Suomen seutujen rooli: Kehittämisyhtiö organisoi matkailun seudullisen kehittämisen ja jalkauttaa maakunnalliset toimet alueilleen Seudullisten organisaatioiden edustajat (ns. seutuvastaavat) toimivat matkailun kehittäjäryhmässä alueensa yhteyshenkilöinä ja tiedonvälittäjinä Keski-Suomi Loma-Suomeen päin, mutta myös sieltä seutunsa ja yrittäjiensä suuntaan Seutukunnallisen markkinoinnin, tuotekehityksen ja myynnin koordinointi ja toteutus. Strategiakaudella osalla seutuorganisaatioista on selkeitä kehittämistavoitteita, jotka voivat vaikuttaa seutuvastaavien toimenkuvan muotoutumiseen. Yleisenä tavoitteena on, että Keski- Suomessa on kattavat seutuorganisaatiot, joissa kussakin on vähintään yksi henkilö, joka pystyy huolehtimaan alueen tiedotuksesta ja matkailuneuvonnasta, tuntee alueensa kehittämistoiminnan ja yritykset pääpiirteissään ja pystyy vaikuttamaan alueen kuntien matkailumäärärahapäätöksiin, ja voi näin ollen edustaa aluetta Keski-Suomen matkailun kehittäjäryhmässä. Strategiakauden aikana tätä yhteistyötä pyritään tehostamaan ja arvioimaan uudelleen. Keski-Suomen kuntien rooli: Kunnat jättävät liiketoiminnan yrittäjille. Kunnat ovat mukana luomassa matkailun tarvitsemaa infrastruktuuria Kunnat vastaavat seudullisen matkailun kehittämisen resursoinnista Huomioivat kaavoituksessa matkailuyrittäjien menestymisen ja kasvun tarpeet Muut matkailun kehittäjäryhmät Keski-Suomen kauppakamarin matkailuvaliokunta Matkailuvaliokunnan jäseninä maakunnallisesti merkittävien ja tunnettujen matkailuyritysten edustajia. Matkailuvaliokunta toimii matkailuyritysten asiantuntijaryhmänä sekä lausunnonantajana kehittämishankkeista. Matkailurahoittajien toimialatiimi Työryhmä koostuu matkailun julkisista rahoittajista: Keski-Suomen TE-keskus (maaseutu-, yritysja työvoimaosasto), Länsi-Suomen lääninhallitus, Keski-Suomen ympäristökeskus, Nordia Management sekä Keski-Suomen liitto. Tehtävät: huolehtii valitun matkailustrategian mahdollisimman tehokkaasta ja hyvästä toimeenpanosta tiimi sovittaa yhteen eri rahoittajatahojen rahoituksen ja sen kautta varmistaa matkailustrategian toimeenpanon yhteistä koordinointia voidaan toteuttaa strategiaan pohjautuvien teemahakujen järjestämisellä yhteistyössä viranomaisten kanssa Matkailun seutuvastaavat Työryhmä koostuu seutujen ns. matkailuvastaavista sekä alueorganisaation Keski-Suomen liiton/keski-suomi Loma-Suomen edustajasta. matkailun kehittäminen sekä toimenpiteiden toteuttaminen

18 Sivu 18/18 8. STRATEGIAN TOIMENPITEIDEN RAHOITTAMINEN Keski-Suomen matkailun kehittämisen painopisteiden määrittelyssä on otettu huomioon valtakunnalliset matkailupoliittiset linjaukset ja strategiset valinnat. Rahoittajat rahoittavat toiminta-ajatuksesta ja visiosta johdettujen toimenpiteiden mukaisia hankkeita ja painopistealueissa määritettyjä kehittämistoimenpiteitä. Rahoittajat edellyttävät, että yritykset ja muut hankkeita suunnittelevat tahot hakevat tähän strategiaan pohjautuvia hankkeita. Varmistaakseen hankkeen yhteensopivuuden strategian tavoitteiden kanssa, hakijan toivotaan jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa (pl. yrityshankkeet) kysyvän asiantuntijaneuvoa rahoittajaorganisaatioilta. Julkisen rahoituksen tulee jatkossa keskittyä KTM:n linjausten mukaisesti tukemaan matkailuverkostojen kehittämistä. Julkisella rahoituksella on varmistettava ensisijaisesti valittujen matkailuverkostojen ja kohteiden kehittäminen. Maakunnallisten teemahankkeiden määrä tulee vähenemään jatkossa ja kehittämispanokset kohdennetaan matkailukeskusten verkostojen kehittämiseen. Käynnistettävät maakunnalliset teemahankkeet on sovitettava matkailuverkostojen kehittämiseen. Matkailun kehittämispanostukset Keski-Suomessa : Painopistealue Osuus julk. rahoituksesta Matkailukeskusverkostojen kehittäminen 60 % Maakunnalliset teemat 20 % Kehittämistoimenpiteet 10 % Uudet avaukset/ideat 10 % Lisäksi: Yritysten investoinnit Julkiset investoinnit Linjauksella ohjataan sekä meneillään olevan että tulevan EU:n ohjelmakauden rahoituksen kohdentamista. Vuoden 2006 jälkeinen EU-rahoitus Keski-Suomessa vähenee selvästi, mikä lisää hankkeiden ja toimialojen keskinäistä kilpailua julkisesta rahoituksesta. Välttämätöntä on keskittyä matkailuyrittäjien ja rahoittajien yhteisesti sopimien, tärkeimpien kehittämiskokonaisuuksien toteuttamiseen. Julkisten investointien osalta avainkysymys on myös kuntien ja kaupunkien sitoutuminen alueensa matkailuverkoston kehittämiseen. Matkailuyrittäjien omaa tai ulkopuolisten sijoittajien tuomaa yksityistä rahoitusta tarvitaan aiempaa enemmän. 9. ARVIOINTI Strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan jatkuvan arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Jatkuva arviointi mahdollistaa korjaavien toimenpiteiden suorittamisen jo strategiakauden aikana. Strategian tavoitteiden seurantaan osallistuvat mm. Keski-Suomen kauppakamarin matkailuvaliokunta, matkailurahoittajien toimialatiimi sekä Keski-Suomen liitto.

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010

KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010 KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010 Suomalaisin Suomi viihdy ja voi hyvin! MATKAILUPARLAMENTTI 29.11.2006 Uljas Valkeinen KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMISPERIAATTEITA peruslähtökohtana yrityslähtöisyys,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

Keski-Suomi Suomalaisin Suomi viihdy ja voi hyvin KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010 & TOIMENPIDEOHJELMA 2006-2010

Keski-Suomi Suomalaisin Suomi viihdy ja voi hyvin KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010 & TOIMENPIDEOHJELMA 2006-2010 Keski-Suomi Suomalaisin Suomi viihdy ja voi hyvin KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010 & TOIMENPIDEOHJELMA 2006-2010 Sivu 2/23 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Yhtymäkohdat valtakunnallisiin

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 KESKI-SUOMEN SUOMEN MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 Keski-Suomen matkailun nykytila Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutus K-S v. 2002 oli yht. 361 milj.,

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILU- ELINKEINON STRATEGIA 2002-2006. Keski-Suomen liitto. Julkaisu B118, Jyväskylä 2002 ISBN 951-594-158-X ISSN 0788-7043

KESKI-SUOMEN MATKAILU- ELINKEINON STRATEGIA 2002-2006. Keski-Suomen liitto. Julkaisu B118, Jyväskylä 2002 ISBN 951-594-158-X ISSN 0788-7043 KESKI-SUOMEN MATKAILU- ELINKEINON STRATEGIA 2002-2006 Keski-Suomen liitto Julkaisu B118, Jyväskylä 2002 ISBN 951-594-158-X ISSN 0788-7043 Keski-Suomen liitto Julkaisu B 118 KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 4.10.2013 Esityksen laatija Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 1 Keski-Suomen liitto / Keski-Suomi Loma-Suomi Keski-Suomen liiton rooli matkailussa

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Keski-Suomi Suomalaisin Suomi viihdy ja voi hyvin KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2015

Keski-Suomi Suomalaisin Suomi viihdy ja voi hyvin KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2015 Keski-Suomi Suomalaisin Suomi viihdy ja voi hyvin KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2015 12.11.2008 Sivu 2/29 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto.....3 2. Yhtymäkohdat valtakunnallisiin matkailustrategioihin

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Laajavuoren alueen master plan

Laajavuoren alueen master plan Laajavuoren alueen master plan Toimeksiannon prosessi Page 2 Lähtökohta Laajavuorella on paljon hyödyntämätöntä liiketoiminta- ja kehittämispotentiaalia, joiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää eri

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi?

Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Suomen saariston ainutlaatuisuus ja mahdollisuudet Mm. heikko saavutettavuus ja pirstaleinen yrittäjäkenttä alueen matkailullinen kehittymättömyys

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

MATKAILUN HANKETOIMINTA

MATKAILUN HANKETOIMINTA MATKAILUN HANKETOIMINTA OHJELMAKAUSI 2000 2006 MATKATOIMIALA Matkailun edellinen ohjelmakausi käytettiin eripuolilla maakuntaa erilaisten perusmatkailupalvelujen kehittämiseen. Kehittämistoiminnan tuloksena

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA.

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. MENESTYKSEN TARINA Jämsän seudun matkailun menestystarina on syntynyt Hiihtokeskus Himosvuori

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN Sitoutuneet osapuolet Keuruun kaupunki Keulink Seurakunta, Kamanan matkailuyrittäjät Fontana Hotel Keurusselkä Haapamäen Höyryveturipuisto Osarahoittajana Keski Suomen Liitto

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailun kvmarkkinointikonttori

Keski-Suomen matkailun kvmarkkinointikonttori Keski-Suomen matkailun kvmarkkinointikonttori Projektisuunnitelman valmistelu Tiina Mäntyharju, Leena Pajala, Tiia Valkama, Miikka Raulo ja Jussi Rekonen MATKAILUPARLAMENTTI 12.11.2013 REVONTULI HANKASALMI

Lisätiedot

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Matkailun toimialaraportin julkistamisseminaari Rovaniemi 10.12.2014 Heli Mende, Visit Finland / Finpro Matkailuyrityksen systemaattinen kansainvälistyminen

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020)

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1 Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012 Kouvolan seudun matkailun master plan Työpajat 15.-16.5.2012 Ohjelma 15.5. klo 9-12 Työpaja 1: Kokous- ja kongressimatkailu klo 9.00 Alustukset aiheeseen Leena Sipilä, Finnish Convention Bureau Minna Kurttila,

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI - STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 Matkailu maakunnan yksi strategisista elinkeinoista ja toiseksi suurin työllistäjä

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta. Antti Korkka MW-Kehitys Oy

Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta. Antti Korkka MW-Kehitys Oy Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta Antti Korkka MW-Kehitys Oy MATKAILUN KEHITTÄMINEN MW-KEHITYKSEN VETOVASTUULLE Perustana kaupungin konserni- ja strategiaohjaus. Hyötynä suora yhteys

Lisätiedot

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 11.4.2008 Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Valtakunnalliset hankkeet ohjelmien toteuttamisen

Lisätiedot

Kainuun matkailustrategia 2011 2020: toimenpideohjelma ajalle 2011 2015

Kainuun matkailustrategia 2011 2020: toimenpideohjelma ajalle 2011 2015 Toimenpideohjelma 2011-2015 Kainuu - maailman suomalaisin maakunta Liite 1: Kainuun matkailustrategia 2011 2020: toimenpideohjelma ajalle 2011 2015 Sisältö 1. Kotimaasta perusvoimaa... 2 2. Kasvua kansainvälistymisestä...

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot